Page 1


CALONIA g a l l u p Gallupissa tiedusteltiin tällä kertaa lexiläisten ajatuksia ihmisoikeuksiin liittyen: 1. Mainitse kolme tietämääsi ihmisoikeusjärjestöä? 2. Kerro kolme itsellesi tärkeintä ihmisoikeutta. 3. Miten ihmisoikeuksien toteutumista voisi edistää? Tapio Hokkanen, 2. vuosikurssi 1. Venäläinen ihmisoikeusjärjestö World Without Nazism, Peruskirja 77 sekä itselleni uusi tuttavuus NAMBLA. 2. Itselleni tärkeimmät ovat sananvapaus, oikeusturva sekä sosiaalisten etuuksien omaisuuden suoja. 3. Mielestäni ihmisoikeuksien toteutumista voisi edistää perustamalla lisää ihmisoikeuksia valvovia järjestöjä sekä parantaa niiden näkyvyyttä. Jesse Jokinen, 1. vuosikurssi 1. Ensimmäisenä mieleen tulee Amnesty International. Sen lisäksi voisin mainita Human Rights Watchin sekä UNESCOn. 2. Tärkein on ehdottomasti sananvapaus. Sen avulla voisi hankkia itselleen muut ihmisoikeudet. Ruumiillinen koskemattomuus ja oikeus elämään ovat myös itselleni tärkeitä. 3. Vahvempi YK. Katri Aho ja Anna Hänninen, 1. vuosikurssi 1. Amnesty International ja Human Rights Watch. Kolmatta ei tule nyt millään mieleen. 2. Meille tärkeimmät ihmisoikeudet ovat sananvapaus, oikeus elämään sekä oikeusturva. Kaikkia pitäisi kuitenkin pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman tasapainoisesti. 3. Tiiviimpi kansainvälinen yhteistyö.

Teksti ja kuvat: Valtteri Tapala


TOIM. huom.

Kesäinen LexPress

LexPress 02/12

Päätoimittaja:

s. 18 ...

Satu Majuri lexpress@lex.fi

Taitto: Satu Majuri

Toimituskunta:

Ilmassa on lupaus kesästä sekä laadukkaasta lehtipaketista – on jälleen aika kiittää LexPressin toimituskuntaa, jonka työpanos näkyy kiinnostavina ja teeman mukaisina henkilöhaastatteluina sekä riemukkaina juttuina opiskelijaelämästä. Vuoden toinen ja aurinkoisin LexPress johdattaa lukijansa kansainvälisyyden ja ihmisoikeuksien äärelle. Lue diplomaatin arjesta sekä opiskelijan kokemuksista kesätyöntekijänä Madridin suurlähetystössä. LexPress haastatteli presidentti Martti Ahtisaaren avustajaa Minna Kukkosta Crisis Management Initiative -järjestöstä ja selvitti minkälaisia työkaluja konfliktitilanteiden ratkaisuun tarvitaan. Hankimme myös tietoa Deloitte-organisaation järjestämästä Peruun suuntautuvasta kehitysyhteistyöhankkeesta. Haastatteluun pääsi myös asianajaja Kai Kotiranta, joka kertoi asianajotoimiston kansainvälisistä haasteista, riitojen ratkaisusta sekä uudesta Trainee-ohjelmasta. Kevään aikana on ehtinyt tapahtua: Lex ry juhli 51-vuotis taivaltaan 16.3.2012. Vuosijuhlalle omistettujen sivujen yhteyteen on ikuistettu vuosijuhlapuheita sekä juttu Sirkus-teemaisesta, ikiunohdetusta Silliksestä! LexPress ei ole unohtanut myöskään LexVappua, joka kirvoitti mielet jo kohti tulevaa kesää. Ennen kesärientoja on kuitenkin syytä rauhoittua hetkeksi lukukokemusten vietäväksi.

Satu

Teemu Auressalmi Annika Falben Jenni Heurlin Anna Hänninen Jesse Jokinen Henna Keto Heidi Laitinen Niina Lehtonen Mikael Lustig Sanna Mäkilä Mona Numminen Vesa Puisto Sheima Ridha Ida Sandholm Jussi Sjöblom Noora Sjögren Susanna Suokanto Valtteri Tapala Jenni Vartiainen

s. 32 ...

Etukansi: Satu Majuri

Kansikuva: Satu Majuri Kuvassa: Jenni Heurlin Noora Sjögren

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka:

Newprint Oy

Painos: 550 kpl

ISSN 1235-371X

Copyright © 2012 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

s. 54 ...


sisällys Kansainvälisyys ja ihmisoikeudet

... s. 24

... s. 45

... s. 62

Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Toim.huom.: Kesäinen LexPress . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Pääkirjoitus: Ihmisoikeudet lähellä arkea . . . . . . . . . 6 Puheenjohtajalta: OTM - tusinatyöläinen? . . . . . . . . . 8 Edarissa tapahtuu: Alkukevään kuulumisia . . . . . . . . . . . 10 Senilexin kuulumisia: Alumnitapahtuma vailla vertaa . . . . 12 Ajankohtaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Tavoitteena rauha . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Kesä suurlähetystössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Yhteisiä arvoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 In English? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Diplomaattina maailmalla . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Kansainvälistä henkeä ja riitojen ratkaisua . . . . 32 Töihin Eurooppaan? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 PT-palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Nordic Week In Lex . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Vuosijuhlintaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Ah, sirkus sillis! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 Oikeustaju . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 Turkulaiset pääkaupungin sykkeessä . . . . . . . . 60 LexVappu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64


PÄÄ kirjoitus

IHMISOIKEUDET LÄHELLÄ ARKEA Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus – jo vuodesta 1948. Tämä pian kunniakkaaseen eläkeikään astumassa oleva asiakirja on osoittanut elinvoimaisuutensa: ihmisoikeuskysymyksiä pohditaan sen pohjalta jatkuvasti kaikilla mantereilla, kaikilla kielillä ja foorumeilla. Se on ollut virvokkeena myös vuoden toiselle LexPressille.

”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä”, muistuttaa julistuksen ensimmäinen artikla. On kuitenkin hetkiä, jolloin järki ei juokse eikä omatunto kolkuta. Arjessakin näkyvä vauhdikas kansainvälistyminen tuo mukanaan pakottavan tarpeen tehdä nopeita päätöksiä sekä käsitellä yhä suurempia haasteita. Kilpailu on kovaa – kaikkialla. On omaksuttava uusia kieliä, tunnettava uudistuva toimintaympäristömme ja oltava mukana kehityksessä. Moni vetreä nuori pysyykin vauhdissa mukana, tosin kohta ”veljeyden hengessä” unohtuu usein helposti. Kansainvälistyminen eli globalisaatio eli maapalloistuminen – rakkaalla lapsella on monta nimeä – tarkoittaa kansainvälisen 6

työnjaon ja kilpailun syventymistä. On oltava aidosti kilpailukykyinen: monikansalliset yritykset sijoittavat tuotantonsa niihin maihin, jotka tarjoavat parhaat toimintaedellytykset. Dramaattinen laajentuminen ja kilpailukyvyn ylläpito sysää paineet ihmisoikeuksien toteuttamiselle ja ihmisoikeusloukkausten ehkäisemiselle. Vuoden kesäisimmästä LexPressistä voi lukea esimerkiksi rauhan puolesta taistelevasta organisaatiosta, Crisis Management Initiative -järjestöstä, jossa on työmahdollisuuksia myös tuleville juristeille. Kansainvälisyys ja ihmisoikeudet -teema on värittämässä lehden sivuja monien kiinnostavien ja ajankohtaisten juttujen yhteydessä. Kansainvälisyys näkyy sopivasti myös opiskelijaelämässä. Vaihto-oppilaat, kielikurssit ja

LexPress


kielten opiskelun tärkeyden painottaminen ovat muistuttamassa, että meitä on täällä muitakin. Vaikka maailma kansainvälistyy, myös Suomen sisällä on kulttuurista kirjavuutta, joista monilla ei ole tuntemusta. Kun opimme käyttämään vieraita kieliä ja tutustumme muihin kulttuureihin, saamme kokemuksia erilaisista tavoista opiskella, ajatella ja elää. Ulkomailla on mahdollisuus luoda uusia ystävyyssuhteita, jotka kestävät ja ovat rikastuttamassa ehkä lopun elämää. Railakas opiskelijavappu jätti varmasti elämään juuri niitä ihastuttavia ja uusia ystävyyssuhteita. Vaikka pientä alakuloa on havaittavissa näin vapun jälkeisessä arkeen palaamisessa, on ilmeiden aika kirkastua tulevaa kesää miettiessä. Luvassa on vähintäänkin aurinkoa, ehkä uusi työpaikka tai vaihtoehtoisesti lisää noppia, hengailua jokilaivoilla ja tietysti kesäsitsit. Kesä tuo mukanaan myös odotuksen ensi syksyyn – olemme vastaanottamassa upean joukon uusia oikeustieteen opiskelijoita. Fuksiviikkoa odotellessa!

Virkistävää kesää toivottaen, Satu Majuri Päätoimittaja lexpress@lex.fi

LexPress

7


PUHEEN johtajalta

Oikeustieteen maisteri – tusinatyöläinen?

8

Opetusministeri Jukka Gustafsson näytti maaliskuun lopulla vihreää valoa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteelliselle tutkinnonantooikeudelle huolimatta siitä, että niin Lakimiesliitto, olemassa olevat tiedekunnat kuin suurissa määrin oikeustieteen opiskelijatkin sitä vastustivat. Neljännen oikeustieteellisiä tutkintoja myöntävän yksikön avaaminen Suomen kokoisessa maassa on järjetön ratkaisu. Samaan aikaan, kun yliopistojen rahoitusta leikataan rajulla kädellä, ja koulutuspolitiikassa pitkän aikavälin tavoitteena on yliopistojenkin erikoistuminen ja kehittyminen ”keihäänkärjiksi” omilla vahvuusalueillaan, opetusministeri puoltaa uuden oikeustieteellisiä tutkintoja myöntävän yksikön avaamista 40 vuosittaisella aloituspaikalla. Itä-Suomen yliopistossa koulutetaan tällä hetkellä hallintotieteen kandidaatteja ja maistereita, eikä yliopisto missään tapauksessa kykene, mahdollisesta tutkinnonanto-oikeudesta huolimatta, profiloitumaan vahvaksi osaajaksi oikeustieteen alalla.

Itä-Suomen yliopiston juristikoulutus uhkaa kaiken hyvän lisäksi meidän kaikkien tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksiamme. OTM-tutkinnon aloituspaikkamäärien kasvatusta ja Itä-Suomen yliopiston tutkinnonantooikeutta on perusteltu kasvavalla juristien tarpeella, etenkin Itä-Suomessa. Totuus on, että juristit työllistyvät valmistumisensa jälkeen erinomaisen hyvin. Juristeista ei kuitenkaan missään tapauksessa ole huutavaa pulaa, ei sen puoleen Itä-Suomessa kuin koko valtakunnassakaan. Oikeustieteellinen koulutus taas on yliopistolle kuin yliopistolle rahasampo. Olisikin melko naiivia kuvitella, että Itä-Suomen yliopisto tyytyisi 40 opiskelijan vuotuiseen sisäänottoon. Kun Itä-Suomesta sitten muutaman vuoden kuluttua valmistuukin yhtä paljon oikeustieteen maistereita kuin Turusta tai Lapista, alkaa juristienkin työllisyysprosentti pudota.

Valitettavasti tässä asiassa koulutuspolitiikka on jäämässä aluepolitiikan pelinappulaksi. Valtio on tekemässä Itä-Suomeen kohdistuvia leikkauksia (kuten Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttaminen) ja oikeustieteellinen tutkinnonanto-oikeus vaikuttaakin lepytysyritykseltä Itä-Suomea kohtaan. Yliopistokoulutuksen suunnittelun olisi kuitenkin syytä olla hieman kauaskatseisempaa, eikä sitä tulisi niputtaa

Oikeustieteen resurssit ovat jo tätä nykyä erittäin tiukoilla, ja niiden hajauttaminen vielä uuteen yksikköön vaarantaa oikeustieteellisen tutkimuksen ja opiskelijoille erittäin tärkeän koulutuksen laadun. Ammattitaitoisen opetushenkilökunnan löytäminen on nykyiselläänkin haaste, eikä Itä-Suomen juristikoulutus varmasti ainakaan parantaisi opetuksen tasoa missään olemassa olevista tiedekunnista. Jo tällä hetkellä

yhden aluepoliittisen kokonaisratkaisun pelinappulaksi.

LexPress


tilanne näyttää opiskelijan silmiin hälyttävältä, kun harjoittelupaikkojen lisäksi karsitaan erikoistumisjaksoistakin. ItäSuomen yliopiston oikeustieteellinen koulutus johtaisi siis keskimääräisesti entistä epätasaisempiin, ammattitaidottomampiin ja huonommin työllistyviin uusiin juristeihin. Onko tämä sitten opetusministerin mielestä tavoiteltava kehitys? Itä-Suomen yliopiston tutkinnonanto-oikeutta vastaan ovat lausuneet toistaiseksi muun muassa oikeustieteelliset ainejärjestöt, HYY ja LYY, sekä joukko juristikansanedustajia. Lopullinen päätös asiasta on kuitenkin vielä tätä kirjoitettaessa tekemättä. Jos juristikoulutus Joensuussa alkaa, alkaa se vuonna 2013. Vielä ensi syksynä tulevat oikeustieteen maisterit siis aloittavat opintonsa Turun, Helsingin ja Lapin yliopistoissa. Omaan tiedekuntaamme oli tänä keväänä ennätysmäiset 1244 hakijaa – kilpailu on siis kovempaa kuin koskaan. Hakijamäärät kasvoivat myös Helsingissä ja Lapissa, mikä kielii siitä, että ainakin toistaiseksi opiskelupaikkaa oikiksessa arvostetaan ja tänne halukkaita riittää. Nyt pääsykokeisiin pänttäävät tulevat fuksit voivatkin olla syksyllä sisään päästyään erittäin ylpeitä!

pyritäänkin mahdollistamaan entistä helpompi osallistuminen Lexin toimintaan myös hallituksen ulkopuolelta ja hallituksen työtaakan levittäminen useammille hartioille. Kesän ajaksi Calonia ja toimisto hiljenevät lexiläisten suunnatessa kesälaitumille, monien kotipaikkakunnilleen tai töiden perässä pääkaupunkiseudulle. Lexin toiminta ei kuitenkaan täysin hiljene kesäksikään, tästä pitävät huolen perinteiset PeBit sekä viime vuonna suosituksi havaittu vesiurheilutapahtuma, joka toteutetaan jälleen kesäsitsien yhteydessä. Nähdään siis toivottavasti kesänkin aikana! Aurinkoista kesää toivottaen, Teemu Auressalmi Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja(a)lex.fi

Kevät on vilahtanut huimaa tahtia ohi ja fuksiviikkokin siintää jo silmissä. Vuosijuhlien, LexWapun ja muiden kevään rientojen (sekä tämän ilmestyessä toivottavasti jo myös muutamien opintopisteiden) jälkeen on kuitenkin aika hieman vetää henkeä ennen ensi syksyn koitoksia ja keskittyä nauttimaan kesästä. Toukokuussa on edessä vielä ylimääräinen yhdistyksen kokous, jossa päätetään Tulevaisuustyöryhmän sääntömuutosehdotuksen hyväksymisestä toisen kerran. Yhdistyksen vuoden ensimmäinen sääntömääräinen kokous hyväksyi ehdotuksen, jonka mukaan hallituksen koko pienentyy kahdeksaan tai yhdeksään jäseneen. Toimihenkilöiden määrää vastaavasti lisätään, ja näin

LexPress

9


EDARISSA tapahtuu

Edustajiston alkukevään kuulumisia Alkukevään aikana Ryhmä Lexin edaattorit ovat painineet monenlaisten asioiden kimpussa. On ollut toriparkkia, kehitysyhteistyötä, hallopedivalintoja sekä paljon muuta maan ja taivaan väliltä. Teksti: Vesa Puisto, Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtaja

Edustajiston helmikuun kokouksessa valittiin Turun yliopiston yliopistokollegioon uudet jäsenet. Lexiläisistä paikan sai Jussi Sjöblom ja varajäseneksi valittiin Niko Markkanen. Onnea molemmille!

Ryhmä Lex oli kokonaisuudessaan kehitysaputuen maksamisen takana. Vaikka edustajistovaaleissa Ryhmä Lexin yhtenä teemana olikin tiukempi taloudenpito TYY:ssä, ei kehitysapu ole nykyisten Lexin edaattoreiden mielestä se paikka, josta säästöjä on ensisijassa tehtävä. Todelliset rahareiät ovat muualla. Jos et tiennyt, että TYY harjoittaa kehitysaputoimintaa, suosittelen tutustumaan aiheeseen osoitteessa www. tyy.fi/palvelut/ kehitysyhteistyo.

“TYY:n kuuluu ottaa kantaa vain aidosti opiskelijan hyvinvointiin liittyvissä asioissa, jolloin kannanotoilla on toivottavasti myös aitoa painoarvoa.”

Helmikuun kokouksen alla kovaa hämmennystä herätti TYY:n poliittisen linjapaperin ja budjetin ristiriitaisuus. Edellinen edustajisto poisti linjapaperista kohdan TYY:n suorittaman suoran kehitysapurahan maksamisesta. Sama edustajisto äänesti kuitenkin budjettia käsiteltäessä sen puolesta, että kehitysapuvarat säilytetään TYY:n budjetissa. Hallitus ei tiennyt maksaako kehitysapua vai ei ja, päätti siksi tuoda asian takaisin edustajistolle. Uusi edustajisto palautti kehitysapulinjauksen takaisin linjapaperiin ja siunasi näin myös suoran kehitysaputuen jatkumisen. Historiallisena asiaa Ryhmä Lexin kannalta voinee pitää siksi, että

10

Helmikuun kokouksessa edustajiston käsiteltävänä oli myös TYY:n hallituksen esitys Yo-talo B:ssä olevien järjestötilojen tukemisesta vappuna alkavan remontin jälkeen. Edustajisto tyrmäsi hallituksen ehdottaman 2e/ m2 vuokrasubvention ja palautti asian valmisteluun. Maaliskuun kokouksessa hallituksen ehdotus hyväksyttiin ker-

LexPress


ran jo torpatun vuokrasubvention kera. Voi vain ihmetellä, mitä kokousten välisen kuukauden aikana tapahtui, kun edustajisto pyörsi alkuperäisen kantansa vuokrasubvention poistamisesta. Ryhmä Lex on koko ajan ollut subvention kannalla, sillä se mahdollistaa nykyisen muotoisten toimistotilojen pysyvyyttä Yo-taloissa. Vuokrasubvention säilyttäminen tärkeä asia myös Lexille, sillä oletettavasti samaa subventiota sovelletaan myös Yo-talo A:n toimistotiloihin A-talon remontoinnin jälkeenkin. Lexin A-talon toimisto on Lexin toiminnan sydän ja on äärimmäisen tärkeää, että saamme jatkossakin pitää sen paikallaan ja edullisella vuokralla. Maaliskuun kokouksessa ainakin periaatteellisesti tärkeänä asiana edustajisto hyväksyi Vihreän listan esityksen antaa kannanotto ”Elinvoimaa ilman toriparkkia!” Turun kauppatorin alle suunniteltua toriparkkia vastaan. Tässä äänestyksessä äänet jakautuivat perinteisemmin noudatellen tutusti Turku-salin pöytäjakoa. Ryhmä Lex äänesti yksimielisesti kannanottoa vastaan. Ei siksi, että Ryhmä Lex tukisi toriparkkihanketta vaan siksi, että asia ei yksinkertaisesti kuulu TYY:lle. Sohimalla kannanottojaan joka ikiseen asiaan TYY heikentää kannanottojensa painoarvoa ja menee myös harhapoluille toiminnassaan. Ryhmä Lexin mielestä TYY:n kuuluu ottaa kantaa vain aidosti opiskelijan hyvinvointiin liittyvissä asioissa, jolloin kannanotoilla on toivottavasti myös aitoa painoarvoa. Maaliskuun kokouksessa myönnettiin myös tili-ja vatuuvapaus vuoden 2011 hallitukselleja muille ylioppilaskunnan taloudesta vastaaville henkilöille. Edaattoreista Sanna Rättyä lähtee vaihtoon ja hänen tilalleen edustajistoon nousee Lauri Kattelus. Katteluksesta tulee samalla Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtaja allekirjoittaneen keskittyessä loppukevään LexKurssien ja gradun kimpussa puuhasteluun.

LexPress

11


SENILEXIN kuulumisia

Alumnitapahtuma vailla vertaa Senilexiläisten kevään kohokohta, Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja Senilexin yhteistyössä järjestämä Tiedekunnan päivä, oli perjantaina 30.3.2012. Jo yhdestoista Tiedekunnan päivä alkoi seminaarilla, jatkui vuosikurssitapaamisilla sekä Senilexin sääntömääräisellä kokouksella ja päättyi illalliseen sekä jatkoihin Kirkkotiellä. Tapahtumaan osallistui yli 130 alumnia. Teksti ja kuva: Inari Kinnunen, asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava

Vuosittain järjestettävä Tiedekunnan päivä on erinomainen alumnitapahtuma: kiinnostavien seminaarien lisäksi entiset lexiläiset pääsevät vuosittain tapaamaan toisiaan ja viettämään railakasta iltaa yhdessä. Tiedekunnan päivän seminaariosuuden jälkeen kyseisen kymmenluvun entiset opiskelijat (tänä vuonna vuosina 1962, 1972, 1982, 1992 ja 2002 opintonsa aloittaneet) kokoontuvat iltapäiväksi omiin kurssitapaamisiinsa. Nämä vapaamuotoiset kurssitapaamiset ovat osoittautuneet oivaksi keinoksi koota yhteen samanaikaisesti opiskelleita ihmisiä vaihtamaan kuulumisia ja opiskeluaikojen muistoja. Suuri osa Tiedekunnan päivän osallistujista onkin tyypillisesti kurssitapaamisvuosikursseilta, mutta onneksi kiintoisaa ohjelmaa riittää aina kaikkien kurssien alumneille. Talouden taantuma ja lakimiehet -seminaari

Saavuin ystävieni (vuosikursseilta 1996 ja 1997) kanssa Calonialle jo hyvissä ajoin, ja ehdimmekin nauttia kahviossa klassiset juustosämpylät ja kahvit ennen puoliltapäivin alkanutta, kaikille yhteistä seminaaria. Päivän ohjelman avasi vuonna 1967 opintonsa aloittanut Ari Saarnilehto, Tiedekunnan päivä –idean isä ja primus motor. Dekaani Jukka Mähösen (1984) kerrottua tiedekunnan kuulumisista Talouden taantuma ja lakimiehet –seminaari pääsi alkamaan.

12

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio (1981) piti kiinnostavan esityksen aiheesta Euroalueen velkakriisi ja talousnäkymät. Velkakriisin jatkuessa Eurooppa näyttää voittajalta vain yhdessä tilastossa: meillä eläkeläisten määrä jatkaa kasvuaan. Ritakallio kertoi tilastoja valottaen maailmantalouden ennusteista sekä Kiinan nousevasta asemasta. Yksilötasolla niille, joilla on velkaa, tilanne on hyvä, kun taas korkosijoitusten osalta ovat käynnissä huonoimmat ajat sataan vuoteen. Korot pysynevät alhaalla jatkossakin.

LexPress


Taantumasta ja lakimiehen töistä

Kahvitauon jälkeen kuulimme kolme alumnien pitämää esitystä teemasta Taantuma ja lakimiehen työt. Yrityslakimiehen näkökulmasta aihetta valotti Head of Global Commercial Transactions, Legal & Compliance Kati Levoranta (1990), henkilöstöjohtajan näkökulmasta Executive Vice President, Human Resources Katariina Kravi (1985) ja asianajajan näkökulmasta asianajaja Johannes Piha (1995). Nokia Siemens Networksillä työskentelevä Kati Levoranta kertoi neuvottelupainopisteen siirtyneen “perinteisistä lakimiehen suosikeista” rahavirran turvaaviin ehtoihin. Taantuman myötä juristit tuodaan mukaan sopimusten tekoon hyvin varhaisessa vaiheessa, jolloin kokonaisvaltainen ymmärrys riskeistä korostuu. Neuvotteluajat ovat pidentyneet ja compliancella on tärkeä rooli. Tiimityöskentely ja johtamistaidot ovat entistä merkityksellisempiä: vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot korostuvat, ja motivointi sekä positiivisen hengen luominen ja ylläpito ovat Levorannan mukaan entistä tärkeämpiä yrityslakimiehen työssä. Katariina Kravi Nokia Oyj:stä kertoi globaalissa ympäristössä työskentelevän henkilöstöjohtajan tehtävistä taantumassa. Organisaatiomuutosten lisääntyessä toiminnan tehostamistarpeiden vuoksi henkilöstön vähentämiseen liittyvät tehtävät ovat kasvaneet. Outsourcing ja offshoring samoin kuin johdon exitit ja rekrytoinnit työllistävät henkilöstöjohtajia. Avainhenkilöiden sitouttaminen on taantuman aikana tärkeää, kuin myös muutos- ja kriisijohtamisen kehittäminen. Castrén & Snellmanin osakas Johannes Piha kuvaili taantuman vaikutuksia asianajotoimistoon liikeyrityksenä, vaikutuksia toimeksiantojen määriin eri asiantuntijaryhmien välillä sekä toimeksiantojen sisältöön ja laatuun. Vaikka asianajoala onkin suhteellisen tasainen ja asianajajilla riittää töitä suhdanteista riippumatta, taantuma on vaikuttanut voimakkaasti etenkin transaktiovetoisten toimistojen toimintaan. Erikoistuneiden asiantuntijoiden mahdollisuudet liikkua oikeudenalalta toiselle ovat tietenkin rajalliset. Transaktioiden määrä on kuitenkin Pihan mukaan palautunut jo lähes ennalleen, joskin transaktioita on tehty nyt enemmän suomalaisten tahojen kesken, kun ulkomaiset toimijat ovat vähentyneet täältä talouden reuna-alueilta. Senilexin sääntömääräinen vuosikokous

Macchiavellissä järjestetyn lounaan jälkeen kurssitapaamisvuosikurssit lähtivät tahoilleen. Vuonna 1962 opintonsa aloittaneita oli Tiedekunnan päivässä paikalla yli puolet kurssin elossa olevista henkilöistä, mikä on kaikkien aikojen ennätys!

LexPress

13


Iltapäiväseminaarin aihe oli Vuokratyön oikeudellisia ongelmia. Ari Saarnilehto käsitteli mielenkiintoisella ja ajankohtaisella luennollaan Korkeimman oikeuden tuoretta ratkaisua KKO 2012:10 sekä vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaamista, kertoivat seminaariin osallistuneet ystäväni. Kuulemma Saarnilehto oli myös kiinnittänyt huomiota allekirjoittaneen poissaoloon. Osa alumneista kuitenkin istuskeli tällä kertaa Calonian luentosalin sijasta Proffan kellarissa, joka ei ole muuttunut lainkaan tällä vuosituhannella – mystistä kyllä. Senilexin vuosikokous pidettiin ennen illallisen alkua Ravintola Koulussa, ja kokoukseen osallistui kolmisenkymmentä Senilexin jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Senilexin hallituksen kokoonpanossa tapahtui kaksi henkilövaihdosta: uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Mikko Heinonen (1993) pitkäaikaisen puheenjohtajamme Ole Salvénin vetäydyttyä ansiokkaan puheenjohtajakautensa jälkeen Senilexin rivijäseneksi. Myös pitkäaikainen sihteerimme Tapio Rantala lopetti hallitustyöskentelynsä, ja uudeksi sihteeriksi valittiin Veikko Niinikoski (1999). Senilexin toiminnantarkastajiksi valittiin entinen Lex ry:n Int. Sek Antti Säiläkivi (1997) ja varalle Int.Sek Mikko Leppä (1996). Illallinen Koulussa ja jatkot Kirkkotiellä

Ravintola Koulun Bellman-salissa järjestetylle illalliselle osallistui lähes 120 henkilöä. Illallisen tunnelma oli hilpeän riehakas, sekä ruoka ja juomat maistuivat alumneille eloisan keskustelun lomassa. Ole Salvén piti juhlapuheen, minkä jälkeen pitkäaikaisia, aktiivitehtävistään väistyviä Senilex-aktiiveja Olea ja Tapiota muistettiin pienillä lahjoilla kiitokseksi heidän Senilexin hyväksi tekemästään työstä. Vuosikurssit 1962, 1972, 1982, 1992 ja 2002 pitivät illan mittaan lyhyet puheet leikkimielisesti kisaillen omien kurssiensa aktiivisuudesta. Omassa pöydässäni huomasimme, että vuoden 1999 Lexin hallituksesta oli paikalla neljä henkeä, eli kolmasosa koko hallituksen kokoonpanosta. Meidän hallituksemme on siis kiitettävän aktiivinen myös alumnitoiminnassa! Bussikuljetus vei Kirkkotielle kahdessa erässä lähes sata innokasta ex-lexiläistä, ja K-tien tanssilattialla päästiin verestämään vanhoja tanssiliikkeitä Kikan ja Frederikin tahdissa. Juhlat jatkuivat tutussa ympäristössä pikkutunneille saakka. Seuraava suurempi Senilex-tapahtuma on syystapaaminen pääkaupunkiseudulla – toivottavasti alumnit pääsevät sinnekin sankoin joukoin!

14

LexPress


Ajan Kohtaista

Tarvitsemmeko Calonian lukusalia? Teksti: Jussi Sjöblom

Yliopiston kiinteistö- ja tilahallinto antoi keväällä ehdotuksen, jossa esitettiin Calonian lukusalin hyödyntämistä muuhun käyttöön – esimerkiksi kemistien kirjastoksi. Lukemiseen painottuvassa oikeustieteellisessä tutkinnossa on tärkeää, että opiskelijoilla on oma tila opiskeluun. Calonian tilat ovat ahtaat tiedekunnallemme jo nyt. Ajatus lähti mitä ilmeisimmin kemistien lisätilantarpeesta sekä oletetusta lukusalimme käyttämättömyydestä, jolloin oli herännyt ehdotus muuttaa Calonian lukusali esimerkiksi kemistien kirjastoksi, seminaarisaliksi tai muuksi vastaavaksi. Kyseistä ehdotusta vastaan on kuitenkin löydettävissä varsin painavia perusteita, joiden vuoksi meillä oikkareilla on ehdottomasti oltava oma lukusalimme. Tutkintomme on pääasiallisesti itsenäistä työskentelyä tenttikirjoja lukien, jolloin lukusali on monelle kaikkein tärkein opiskelupaikka etenkin ensimmäisten opiskeluvuosien ajan. Mikäli lukusali poistettaisiin, loppuisivat kirjaston lukupaikat välittömästi ja näin emme enää pystyisi opiskelemaan Calonialla. Tällä olisi takuulla kauaskantoiset vaikutukset paitsi opiskelujemme edistymiseen myös yhteishengen ja vertaistuen heikentymiseen. Ottaen huomioon koulutuksemme edullisuuden ja tiedekunnan tilojen tämän hetkisen ahtauden, lukusalin siirtyminen muiden käyttöön olisi järjetöntä ja erittäin epäreilua. Puheet lukusalimme käyttämättömyydestä eivät pidä paikkaansa. Lukusali on tenttien lähestyessä ääriään myöten täynnä ja salissa on lähes kellon ympäri opiskelijoitamme. Juuri tämän vuoksi ympärivuorokautinen lukusali onkin äärimmäisen tärkeä: opiskelijoillamme saattaa olla esimerkiksi työnteon vuoksi hyvin erilainen opiskelurytmi, ja siksi on välttämätöntä tarjota opiskelupaikka myös kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella. Tämän seikan tueksi kirjasto olikin tehnyt tilaston kuukauden kävijämääristä lukusalissa, mikä todisti aukottomasti sen, että lukusalillemme on tarvetta. Keskusteluissa opiskelijoiden, kirjaston ja tiedekunnan kesken kaikki jakoivat onneksi saman vahvan näkemyksen: lukusali tarvitaan myös jatkossa oikeustieteen opiskelijoiden käyttöön. Pelkästään jo ehdotuksen nouseminen esille osoittaa kuitenkin sen, että meidän on jatkossakin oltava valppaina puolustamassa oikeuksiamme tällaisissa kysymyksissä. Lukusalijupakassa on nähtävissä yksi erittäin hyväkin puoli. Keskustelu sai nimittäin meidät taas havahtumaan lukusalimme varsin onnettomasta tilasta verrattuna muihin lukusaleihin yliopistolla. On siis korkea aika päivittää myös Calonian lukusali vihdoin tälle vuosituhannelle asentamalla lukulamput sekä sermit lukupaikkojen välille.

16

LexPress


Tavoitteena rauha Tälläkin hetkellä eri puolilla maailmaa on käynnissä monia konfliktitilanteita. Kriisit tarvitsevat ratkaisuja ja tien näyttäjää rauhallisemman huomisen puolesta. LexPress sai kunnian haastatella presidentti Martti Ahtisaaren avustajaa Minna Kukkosta. Nyt on aika ottaa selvää, minkälaisia työkaluja konfliktitilanteiden ratkaisuissa tarvitaan ja minkälainen rooli Crisis Management Initiative -järjestöllä rauhanprosesseissa oikein on. Teksti: Jenni Vartiainen, kuva: CMI

Meren äärellä, Helsingin Etelärannassa kohoavassa korkeassa kivitalossa sijaitsee Crisis Management Initiative -järjestön (CMI) keskustoimisto. Siellä työskentelee myös Minna Kukkonen, CMI:n pitkäaikainen juristi. Presidentti Martti Ahtisaaren vuonna 2000 perustaman järjestön tavoitteena on tukea rauhanomaista konfliktin ratkaisua sekä auttaa rauhan rakennuksessa erilaisissa konfliktitilanteissa. Helsingin lisäksi järjestöllä on toimistot Brysselissä, Tbilisiassa Georgiassa, Addis Ababassa Ethiopiassa, Monroviassa Liberiassa, Ammanissa Jordaniassa sekä Jubanissa, Sudanissa, jonne CMI avasi toimiston tänä vuonna. – Järjestö pyrkii saamaan aikaan vuoropuhelua osapuolten välille ja löytämään osapuolia yhdistäviä tekijöitä mielipide-erojen sijaan. Järjestön kaiken toiminnan perusajatus on konfliktien ratkaiseminen sekä kestävän rauhan saavuttaminen. Projektien kautta käytännön työhön

18

CMI:llä on samanaikaisesti käynnissä yli 20 hanketta eri puolilla maailmaa, kuten Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Kutakin aluetta koskevasta

toiminnasta vastaa tietty henkilö, ”head”, kuten heitä järjestössä nimitetään. – CMI:n hankkeista voidaan esimerkkinä nostaa esiin Acehin rauhansopimuksen aikaansaaminen Indonesian hallituksen ja paikallisen sissiliikkeen välillä vuonna 2005. Olemme viime vuosina jatkaneet työtä Acehin rauhansopimukseen liittyen edistämällä keskustelua siitä, miten rauhansopimus voitaisiin vielä toteutumattomilta osiltaan saada toteutettua. Kukkonen toteaa, että tärkeä osa hankkeiden toteutusta ja käytännön työtä ovat konfliktialueilla olevat paikalliset kontaktit ja yhteistyökumppanit. Kumppanuutta ja juridiikkaa

Kukkonen kertoo, että erilaisissa konfliktitilanteissa CMI on usein haluttu kumppani, sillä se voi kansalaisjärjestönä toimia vapaammin kuin monet muut ryhmittymät, eikä se myöskään edusta muuta tahoa kuin itseään. – Dialogin aloittaminen on usein helpompaa itsenäisen ja poliittisesti sitoutumattoman järjestön kanssa. Tuki alueellisilta järjestöiltä, kuten Euroopan unionilta ja Yhdistyneiltä Kansakunnilta on kuitenkin tärkeää, sil-

LexPress


lä ne tarjoavat ikään kuin lihasta luiden päälle, ja lisäävät uskottavuutta. Rauhanvälityksen kentällä toimittaessa esiin nousee useita juridiikkaan liittyviä kysymyksiä, toteaa Kukkonen. Jo toiminnan kansainvälisyys tuo mukanaan omat juridiset kysymyksensä. – Käytännön tilanteissa täytyy esimerkiksi miettiä millaisia lainsäädännöllisiä asioita tulee ottaa huomioon kun perustetaan uutta toimistoa vieraan valtion alueelle tai solmitaan työsopimuksia paikallisten työntekijöiden kanssa. Myös ihmisoikeuskysymykset ovat koko ajan esillä, painottaa Kukkonen. Lainsäädäntö asettaa myös reunaehtoja sille, minkälaisista asioista konfliktin osapuolten kesken voidaan sopia. – Konfliktin ratkaisua koskevissa neuvotteluissa tuodaan esiin esimerkiksi se, minkälaiset sopimukset ja säännöt osapuolena olevia toimijoita velvoittavat.

Ketkä Järjestössä työskentelevät?

Järjestö on pääasiallisesti asiantuntijaorganisaatio, jonka työntekijöistä suurin osa on valtiotieteilijöitä. Joukkoon mahtuu myös muutama insinööri ja juristi. Kansainväliseen toimintaan keskittyneessä järjestössä on myös paljon kentällä työskenteleviä paikallisia työntekijöitä.

”Dialogin aloittaminen on usein helpompaa itsenäisen ja poliittisesti sitoutumattoman järjestön kanssa.”

Miten toiminta rahoitetaan?

Järjestön toiminnan suurin yksittäinen rahoittaja on ulkoasiainministeriö, kertoo Kukkonen. – Kuten muutkin kansalaisjärjestöt, CMI hakee rahoitusta pääasiallisesti hankekohtaisesti. Järjestö saa rahoitusta myös Euroopan unionin komissiolta, eri Euroopan valtioilta sekä suomalaisilta säätiöiltä. Tämän lisäksi järjestön toiminnan tukemiseen osallistuvat eri yrityskumppanit.

LexPress

19


Tie harjoittelijasta presidentti Ahtisaaren avustajaksi

Kesällä 2006 CMI:ssä aloittanut, kansainväliseen oikeuteen erikoistunut Minna Kukkonen on valmistunut jur istiksi Uppsalan yliopistosta . Valmistumisen jälkeen hän tuli järjestöön harjoitteluun ja on edelleen sillä tiellä. Ensin hän työskenteli varsinaisen CMI:n hanketoiminnan parissa, jonka jälkeen hän on siirtynyt CMI:n yhtenä yksikkönä toimivaan presidentti Ahtisaaren toimistoon ja työskentelee nyk y isin presidentti A htis a aren avustajana. Kukkosen työnkuvaan kuuluu presidentti Ahtisaaren työn tukeminen. – Tuen presidenttiä hänen eri toimissaan, joten oma työni vaihtelee sen mukaan missä organisaatiossa ja minkälaisissa projekteissa presidentti

kulloinkin on mukana. Tällä hetkellä presidentti Ahtisaari on aktiivinen muun muassa Elders-järjestössä, Turkkikomissiossa sekä ruotsin kielen aseman edistämisessä täällä Suomessa. Oikeustieteellisen tutkinnon hyöty

Juristin koulutuksen Kukkonen katsoo antaneen hyvät valmiudet työhön konf lik tien ratkaisun ja rauhanvälityksen tukemisen parissa. – Koen, että juristin tausta on ollut hyödyllinen, sillä juridinen koulutus on opettanut katsomaan ja ratkaisemaan ongelmia systemaattisesti.


Kesä suurlähetystössä Teksti: Heidi Laitinen, kuva: Sofia Helminen

Sofia Helminen on sekä toisen vuosikurssin lexiläinen että julkisoikeuden opiskelija Tampereen yliopistossa. Helminen päätyi kesätöihin suurlähetystöön vuoden 2011 kesäksi Tampereen yliopiston korkeakouluharjoittelun kautta. Suurlähetystön työ jakautuu eri sektoreihin ja harjoittelijana Sofian tehtävät koostuivat suurlähettilään, ministerineuvoksen ja lähetysneuvoksen antamista tehtävistä, jotka koskivat politiikkaa ja taloutta sekä lehdistö- ja kulttuuriasioita.

Loman alun juhlistamista Madridin suurlähetystön keittiössä.

Sofia päätti hakea Madridiin Suomen suurlähetystöön koska oikeustieteen lisäksi hän opiskelee Tampereen yliopistossa julkisoikeutta, johon kuuluu pakollisena korkeakouluharjoittelu. Sofian mukaan hän halusi suorittaa harjoittelun ulkomailla ja aikaisemman vaihtovuoden ansioista hän omasi hyvän espanjankielen taidon, joten hän päätti hakea uusia haasteita, joita työ suurlähetystössä vastasi. Päivittäiset työpäivät koostuivat puhelinvaihteen ja sähköpostin hoitamisesta sekä lehtien lukemisesta ja ajankohtaisten asioiden raportoimisesta. Lisäksi hän kokosi erilaisia kulttuuri ja media- katsauksia ulkoministeriölle sekä suurlähetystön Internet-sivuille. Kerran kuukaudessa tehtävänä oli hoitaa päivystysvuoro, joka koski hätätilanteita, joissa esimerkiksi neuvottiin ja avustettiin ryöstönkohteeksi joutuneita suomalaisia. Lisäksi Sofia pääsi sijaistamaan diplomaatteja konferensseihin ja seminaareihin joista hänen tuli laatia raportit ulkoasiainministeriölle. Haastavaa työssä oli kiivas työtahti ja kiireiset aikataulut. Oman lisänsä työhön toi vastuullisten asioiden hoitaminen espanjan kielellä. Arki alkoi onneksi helpottua kun rutiinit ja viralliset dokumentit tulivat tutuiksi. Mielenkiintoisinta Helmisen mukaan oli nähdä läheltä, millaisista asioista diplomaattien päivät koostuivat. Sofia kertoi, että mukavaa oli kun sai hoitaa vastuullisia tehtäviä sekä kertoa mielipiteensä ja vaikuttaa Espanjassa elävien suomalaisten elämään. Oman sävyn korkeakouluharjoitteluun antoi se, että ulkomailla työskennellessä hän näki, miten suomalainen ja espanjalainen kulttuuri eroavat toisistaan ja kuinka esimerkiksi virkakoneisto eroaa Suomeen verrattuna. Helminen suosittelee suurlähetystöä harjoittelu- ja työpaikkana ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet kansainvälisyydestä ja työskentelystä ulkomailla. Edellytyksenä työskentelylle Sofia korostaa hyvän kielitaidon merkitystä sekä rohkeutta ottaa vastaan uusia haasteita ja ylittää rajoja - kirjaimellisesti.

22

Työ vaati Helmisen mukaan laajaa yleistietoa eri elämän aloilta, sillä työtehtävät vaihtelevat laajasti kulttuurista politiikan eri ulottuvuuksiin. Näiden monipuolisten työtehtävien ansiosta Sofia uskookin, että työ sopii hyvin oikkarille, jonka tulevaisuuteen sijoittuu ura juristina laajan tehtäväkentän parissa.

LexPress


YHTEISIÄ ARVOJA Deloitte on yksi maailman johtavista asiantuntijaorganisaatioista, joka tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman tilintarkastukseen, verotukseen, riskienhallintaan, konsultointiin ja yritysjärjestelyihin liittyviä palveluita. Organisaatiossa työskentelee noin 182 000 asiantuntijaa yli 150 eri maassa. Suurin osa Deloitten asiakkaista on ulkomaisia yrityksiä tai kansainvälisiä konserneja. Voimme puhua myös yritysvastuun laajentumisesta uudelle, kansainväliselle tasolle - Deloitte mahdollistaa Peruun suuntautuvan kehitysyhteistyöhankkeen nuorten työllistymisen tukemiseksi ja elämäntaitojen vahvistamiseksi. Teksti: Satu Majuri, kuvat: Mia Liimo

24

Suomen Deloitte haluaa huomioida vastuullisuuden globaalin ulottuvuuden. Heidän yritysvastuuagendoista Community Agendalle kuuluu uusi Peruun suuntautuva vapaaehtoistyöhanke, joka on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä järjestökumppanien Suomen lasten ja nuorten säätiön sekä CEDRO:n (Centre of information and education for the preventation of drug abuse) kanssa. Hanke on pääosin ulkoasianministeriön rahoittama. - Kolmevuotinen hankkeemme aut-

taa paikallisten, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kouluttautumisessa ja elämäntaitojen vahvistamisessa. Samalla tuetaan nuorten työllistymistä sekä kannustetaan yrittäjyyteen, kertoo Mia Liimo Deloittelta. PERU-PROJEKTI

Deloitte on tuomassa hankkeeseen erityisesti asiantuntijoidensa kattavaa osaamista. Mukana ole-

LexPress


vat deloittelaiset vapaaehtoiset saavat Suomesta käsin tehtävän taustakoulutuksen ja asiantuntijatyön ohella mahdollisuuden päästä osallistumaan yritysvastuutyöhön paikan päällä. - Vuosittain muutamia Deloitten asiantuntijoita viettää jopa 4 kuukauden vapaaehtoistyöjaksoja Perussa. Kaikki vapaaehtoisemme panostavat hankkeeseen myös omaa aikaansa, mikä kuvastaa heidän hienoa sitoutumistaan ja haluaan auttaa, Liimo sanoo. Liimon mukaan koko hankkeen ajan toimitaan läheisessä yhteistyössä SLNS:n kanssa ja kehitetään uutta mallia yritysmaailman osallistumiseen sekä asiantuntijaosaamisen kanavoimiseen kansainväliseen vapaaehtoistyöhön. - Ensimmäisessä ulkomaille suuntautuvassa yhteistyöprojektissa pyritään myös tukemaan paikallisen kumppanin CEDRO:n kehittymistä entistä parempaan asemaan perulaisten nuorten auttajana. Yritysvastuu on osa Deloitten globaalia liiketoimintastrategiaa. Yhteiset arvot ja eettiset toimintaperiaatteet tukevat vahvasti vastuullista yritystoimintaa ja ohjaavat työtä kaikissa tilanteissa. Tarjolla on jokaiselle työntekijälle vähintään kahdeksan tuntia työaikaa vuodessa haluamaansa vapaaehtoistyökohteeseen. - Tämän voi hyödyntää omaan kohteeseen tai valita järjestökumppaneista itselleen mieluisan kohteen tai osallistua yrityksemme johonkin olemassa olevaan yritysvastuuprojektiin.

EETTISIÄ TOIMINTATAPOJA

Ihmisoikeudet konkretisoituvat arkipäivän tekemisessä, sillä eettiset toimintatavat ovat erittäin korkeassa asemassa ja periaatteita noudatetaan. - Täytyy sanoa, että tunnen iloa ja ylpeyttä siitä, että Deloittella halutaan ajatella ja toimia vastuullisesti myös ympäröivän yhteiskunnan kannalta, Digert kommentoi. Konkreettisesti kansainvälisyys näkyy myös siinä, että Deloittella on mahdollisuus päästä vaihtoon toiseen Deloitten maaorganisaatioon. - Jos kansainvälisyyttä miettii, parasta mielestäni on juuri asiakaskunnan monipuolisuus ja mahdollisuus päästä vaihtoon, ja miksei pysyvästi työskentelemäänkin, ulkomaille, kertoo Digert. VALTTINA HYVÄ ASENNE JA TIIMIHENKI

Hyvän työilmapiirin lisäksi Deloitte tarjoaa oikeustieteen opiskelijalle hyvän näköalapaikan siihen, mitä kaikkea juristi voi työkseen tehdä. - On mahdollista kokeilla ja oppia monenlaisista erilaisista juristin tehtävistä. Loistava tiimi on yksi tärkeä tekijä, miksi syksyn räntäsateessakaan ei tunnu ikävältä tulla töihin. Lisäksi täällä on mahdollisuus urapolkuun, jota kiivetä eteenpäin. Vierivä kivi ei sammaloidu, toteaa Digert.

JURISTIKSI DELOITTELLE?

Katja Digert on valmistunut juristiksi vuonna 2004 Helsingin yliopistosta ja löytänyt monenlaista lakimiehen työtä tehtyään paikkansa Deloittella. - Erityisen hienoa ja ammatillisesti innostavaa on, että täällä todella yhdistyy monen eri alan asiantuntemus niin, että asiakasta pystytään palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla.

LexPress

25


In English?

Teksti: Susanna Suokanto, kuva: TLS

Opiskeleminen englanniksi TLS:ssa

Jos vaihtoon lähteminen ei nappaa tai tunnu muusta syystä ajankohtaiselta, kotikansainvälistyminen voi olla hyvä vaihtoehto. Turku Law School (TLS) antaa tähän mahdollisuuden. Turku Law School on organisaatio, joka toteutetaan yhteistyössä kahden yliopiston, Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin, kanssa. Se tarjoaa laajasti englanninkielisiä kursseja, joiden suorittamistapa ja hakuprosessi eroavat hieman toisistaan. Kursseille hakeminen

Turun yliopiston järjestämään kurssiin oikeustieteellisen tiedekunnan tutkintoopiskelijan tulee hakea samalla tavalla kuin tiedekuntamme valinnaisiin kursseihin. Jos tällaisen kurssin opiskelijamäärä on rajoitettu, 1/3 paikoista on varattu oikeustieteen opiskelijoille. Turun kauppakorkeakoulun kurssille ilmoittaudutaan kätevästi NettiOpsussa. Jos kyseessä on puolestaan Åbo Akademin järjestämä TLS:n kurssi, oikeustieteen opiskelijan tulee hakea joustavaa opinto-oikeutta (JOO-opinnot), jota varten hakijan tulee täyttää elektroninen hakulomake verkossa. Luentoja ja kirjallisuutta

Kurssien laajuudet vaihtelevat kahdesta opintopisteestä kahteentoista, ja kokonaisuudessaan TLS:n kursseja on tarjolla noin 170 opintopisteen verran vuosittain. Osassa kursseja ei ole luentoja, vaan kurssimateriaali perustuu kokonaisuudessaan englanninkieliseen kirjallisuuteen. Tällaisia kursseja ovat esimerkiksi Regulation in Europe: In Search of Legitimate Governance ja Securities and Company Law. Kielitaito kohenee myös vaihtarien seurassa

Vaihtoehtona englanninkielisen kirjallisuuden pänttäämiselle on mahdollisuus hakea vaihto-opiskelijan tuutoriksi, mikä on samalla myös loistava tilaisuus parantaa suullista kielitaitoaan. Vaatimuksena on, että tuutorin on oltava käytettävissä lukukauden alkaessa syksyllä. Hakuaika tuutoriksi on syksyn osalta mennyt jo umpeen, mutta ensi vuonna maaliskuun tietämillä sähköinen haku alkaa jälleen. Kansainvälisen vaihto-opiskelijan tuutorin valitsee tiedekunnan kv-suunnittelija, ja tulokset valinnasta selviävät heinä-elokuussa. Avaimet, paperit ja pankkikortit kuntoon

Tuutorin tehtäväkirjo, joka riippuu vaihto-opiskelijankin aktiivisuudesta, on laaja, sillä hän voi tarvittaessa antaa neuvoja yliopiston kahviloiden sijainnin lisäksi suomalaista tavoista, bussikortin hankkimisesta, eri viranomaisissa asioinnista tai vaikka sälekaihtimien käytöstä. Tärkeimpinä tuutorin tehtävistä voidaan katsoa olevan pankkitilin avaamisen, vuokrasopimuksen allekirjoittamisen TYS:n kanssa sekä yliopistoon ilmoittautumisessa avustamisen. Tuutorit saavat toiminnastaan pienen palkkion ja työtodistuksen.

LexPress

27


DIPLOMAATTINA MAAILMALLA Mitä diplomaattiura pitää sisällään ja millaista on arki Suomea maailmalla edustavissa ulkomaanedustoissa? LexPress sai tilaisuuden haastatella kahta kansainvälisen uran luonutta ulkoasiainministeriössä työskentelevää entistä lexiläistä. Nyt meille työstään Brysselin sykkeessä kertovat Niina Nyrhinen ja kansainvälisen oikeuden keskiössä, Haagissa, puolestaan Sami Leino. Teksti: Jenni Vartiainen, kuva: Sami Leino

1. Miten olette päätyneet töihin ulkoasiainministeriöön? Entä nykyiseen työhösi Brysseliin/Alankomaihin Haagiin? Niina Nyrhinen:

Kiinnostuksen kipinän kansainvälisiin asioihin sain viettäessäni opiskeluaikana välivuotta Meksikossa, jossa tein vapaaehtoistyötä ja opin espanjan kielen. Kansainvälisistä kuvioista tutuksi ovat tulleet niin Erasmus -vaihto PohjoisEspanjassa, korkeakouluharjoittelu Madridissa, työskentely kansalaisjärjestössä KeskiAmerikassa, siviilikriisinhallinta-tehtävät Balkanilla kuin Euroopan komission nuoret asiantuntijat -ohjelmakin. Suoritettuani auskultoinnin Jyväskylän käräjäoikeudessa siirryin oikeusministeriön kansainväliseen yksikköön, jossa työskennellessäni pyrin KAVAKU -kurssille. Sen suoritettuani tieni vei Suomen EU-edustustoon Brysseliin. Sami Leino:

Valmistuin Turusta oikeustieteen kandidaatiksi 1997 ja aloitin ulkoasiainministeriössä siviilikriisinhallinnan asiantuntijana Bosnia ja Hertsegovinassa 1998 ja niin sanotulla diplomaattiuralla KAVAKU -kurssin kautta vuonna 1998. Hakeminen KAVAKU:lle ja ura ulkoasiainhallinnossa oli ollut tavoitteeni jo opintojen aikana ja tein syventävät opintoni kv- oikeudesta. Olin jo varhain oikeudellisten kysymysten ohella kiinnostunut myös yhteiskunnallisista ja kansainvälisen politiikan kysymyksistä. Tietyssä mielessä siis diplomaattiura on aina ollut minulle kutsumus, jos näin voidaan sanoa. Uraan ulkoasiainhallinnossa kuuluu tehtävien ja asemapaikkojen vaihtuminen säännöllisesti keskimäärin kolmen - neljän vuoden välein. Alankomaihin ja Haagiin tulin ministerineuvokseksi eli edustuston niin kutsutuksi kakkosvirkamieheksi kesällä 2010 oman sisäisen hakemukseni perusteella palveltuani sitä ennen Suomessa kolme vuotta valtiosihteerin neuvonantajana.

LexPress

29


2. Mikä on tämänhetkinen työkuvasi ulkoasiainministeriössä? N.N.: Työskentelen ministerineuvostoon kuuluvassa työryhmässä, jossa käsitellään EU:n yhteistyöhön Itä-Euroopan, Venäjän sekä Keski-Aasian kanssa liittyviä asioita. Työryhmässä kullakin jäsenvaltiolla on oma edustajansa, ja Suomen edustajana päätehtäväni on tuoda neuvotteluissa esiin Suomen kanta käsiteltävänä olevaan asiaan sekä olla suorassa yhteydessä Ulkoasiainministeriöön Helsinkiin, josta tulee poliittinen ohjaus. S.L.: Toimin Suomen Haagin suurlähetystön ministerineuvoksena eli suurlähettilään sijaisena. Suurlähetystön tehtäväkenttä on laaja ja hoidamme muun muassa Suomen suhteita Alankomaihin, EU-agendan kysymyksiä sekä edustamme Suomea Haagissa toimivissa kansainvälisissä järjestöissä ja tuomioistuimissa. Hoidan itse erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, EU:n ulkosuhteisiin liittyviä kysymyksiä sekä Suomen edustautumista kemiallisten aseiden kieltojärjestössä (Organization for the Prohibition of Chemical Weapons). Kakkosvirkamies vastaa myös edustuston jokapäiväisestä toiminnasta ja hallinnollisten kysymysten koordinaatiosta. Luonnollisesti sijaistan myös suurlähettilästä erilaisissa tilaisuuksissa.

3. Mitä tavallinen työpäiväsi pitää sisällään? N.N.: Työryhmän kokouksia on noin 2-3 kertaa viikossa ja kokouspäivänä työpäiväni alkaa kokoukseen valmistautumisella. Olen yhteydessä Helsinkiin ja muodostamme yhdessä Suomen kannan kokouksessa käsiteltäviin asioihin. Työryhmän kokous saattaa kestää koko päivän ja siellä tehtäväni on kertoa Suomen kanta asiaan. Kokouksen jälkeen raportoin siellä käsitellyistä asioista ja tehdyistä linjauksista Helsinkiin. Työpäiviini kuuluu myös tapaamisia, keskustelua ja neuvotteluja eri tahojen kanssa. S.L.: Ulkoasiainministeriössä työskentelyn parhaisiin puoliin kuuluu työpäivien ja työtehtävien vaihtelevuus. Yhtä tyypillistä päivää ei ole ja aina aamulla töihin tullessa ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Yleensä päivät pitävät kuitenkin sisällään osallistumista kansainvälisten järjestöjen kokouksiin, tapaamisia Alankomaiden viranomaisten kanssa, osallistumista tänne suuntautuviin suomalaisin vierailuihin, erilaisia vierailuvalmisteluja sekä muistioiden ja raporttien kirjoittamista ja usein myös erilaisia edustustilaisuuksia kuten työlounaita, -illallisia tai vastaanottoja.

4. Miten työskentely ulkoasiainministeriön tehtävissä ulkomailla eroaa työskentelystä UM:ssä täällä Suomessa? N.N.: Mielestäni Ulkoasiainministeriön työn suola on nimenomaan ulkomaanedustoissa. Työskentely niissä on suorempaa ja perinteisempää diplomatiaa. Helsingissä työ on taas perinteisempää ministeriöiden virkamiestyötä. Ulkomailla täytyy aktiivisemmin luoda kontakteja, kun taas Helsingissä ne ovat usein valmiit. Ulkomaanedustustossa työskentelyyn kuuluu paljon erilaisia tapaamisia ja raportointia, viennin edistämistä ja monella tavalla Suomi-kuvan promoamista. Ulkomaanedustoille kuuluvat myös konsuliasiat. S.L.: Uraa ulkoasiainhallinnossa voidaan ehkä kutsua tietyllä tapaa elämäntavaksi, koska se vaikuttaa varsinkin ulkomailla hyvin paljon omaan ja koko perheen elämään. Työskentely ulkomailla on kokonaisvaltaisempaa kuin ministeriössä. Ulkomailla Suomen valtaosin henkilömäärältään melko pienissä suurlähetys-

30

LexPress


töissä saa varautua kaikenlaisiin tehtäviin, ja toisinaan myös viikonloppuisin ja iltaisin on erilaisia työtehtäviä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset juhlatilaisuudet tai hädässä olevien suomen kansalaisten avustamiseen liittyvät tehtävät.

5. Mikä on mielenkiintoisin tai mieleenpainuvin työtehtäväsi ulkoasiainministeriössä? N.N.: Viimeaikaisista tehtävistä kiintoisimpia ovat olleet vaikeatkin neuvottelut neuvoston päätelmistä ja tiettyihin valtioihin kohdistettavista sanktioista. Aina on myös mielenkiintoista oppia uutta, johon EU-työ tarjoaa hyviä mahdollisuuksia. S.L.: Yli kolmentoista vuoden uraan ulkoasiainhallinnossa mahtuu paljon unohtumattomia kokemuksia ja muistoja, mutta on vaikeaa nostaa yhtä ainoaa kokemusta muiden yläpuolelle. On ollut etuoikeus saada edustaa Suomea diplomaattina maailmalla. Inhimilliseltä kannalta muistan hyvin esim. tilaisuudet, jossa on ollut mahdollisuus olla valtionpäämiesten lähellä sekä tietyt yksittäiset ikävät henkilökohtaiset tragediat liittyen suomalaisten kohtaloihin maailmalla.

6. Mitä vinkkejä antaisit oikeustieteen opiskelijalle, joka haaveilee urasta ulkoasiainministeriössä? N.N.: Kaikenlainen kiinnostus ja aktiivisuus kansainvälisten asioiden parissa on positiivista, niin ulkomailla suoritettu korkeakouluharjoittelu tai työskentely kuin Suomessa kv -asioiden parissa toimiminenkin. KAVAKU -kurssille haluavien kannalta muodollisena edellytyksenä on kahden kotimaisen kielen lisäksi kahden vieraan kielen osaaminen. Lisäksi verkottumiskyky ja uteliaisuus ovat aina plussaa! S.L.: Ulkoasianministeriössä voi työskennellä erityis- Kuvassa Sami Leino virkamiehenä esim. lakimiehen tehtävissä tai ns. diplo- (vas.) maattiuralla, joka on luonteeltaan yleisura ja jonka kautta työskennellään eri maissa ja tehtävissä. Juristin koulutus antaa minusta erinomaisen pohjan uralle, ja perinteisesti KAVAKU:lle on aina rekrytoitu myös juristeja. Jos UM kiinnostaa kannattaa jo opiskeluvaiheessa kiinnittää huomiota kielitaitoon sekä pyrkiä hankkimaan erilaista kansainvälistä kokemusta esim. opintojen tai kesätöiden kautta.

KAVAKU-kurssi = kansainvälisten asioiden valmennuskurssi LexPress

31


Kansainvälistä henkeä ja riitojen ratkaisua Asianajotoimisto Kotiranta & Co Oy on korkean profiilin talousrikoksiin ja oikeudenkäynteihin erikoistunut toimisto. Perustaja Kai Kotiranta on yksi Suomen uraauurtavia asianajajia talousrikosjutuissa, ja hänen maineensa on kiirinyt myös kotimaan asianajopiirien ulkopuolelle. Nyt Kotiranta & Co:lle on mahdollista päästä myös traineeksi - aitiopaikalle seuraamaan toinen toistaan mielenkiintoisempia toimeksiantoja. Haastattelimme itse Kai Kotirantaa toimiston arjesta ja uudesta trainee -ohjelmasta.

Teksti: Sheima Ridha ja Mona Numminen, kuva: Kai Kotiranta

Valkokaulusrikosjuttuja ja sopimusriitoja

Asianajotoimisto Kotiranta & Co Oy on vuonna 2010 perustettu talousrikosasioihin ja oikeudenkäynteihin erikoistunut boutique-asianajotoimisto. - Hoidamme pääasiassa niin sanottuja valkokaulusrikosjuttuja, välimiesoikeudenkäyntejä sekä kaupallisia sopimusriitoja. Ennen oman toimiston perustamista toimin Asianajotoimisto Borenius Oy:n osakkaana ja r i i d a n ra t k a i s u r y h m ä n v e t ä j ä n ä .

32

Miten kansainvälisyys näkyy työpäivissänne?

- Arviolta ainakin kolmasosaan toimeksiannoistamme liittyy jonkinlainen kansainvälinen kytkentä; joko siten, että kyseessä on ulkomainen asiakas tai siten, että edustamme kotimaista asiakasta kansainvälisiä ulottuvuuksia sisältävissä jutuissa. Kansainvälisten toimeksiantojen määrä on jo vakiintuneesti ollut vuosia tärkeä osa suomalaisten asianajotoimistojen työtä.

LexPress


- Rikosoikeustoimeksiannot ovat kuitenkin usein leimallisesti enemmän kotimaisia, vaikka niissäkin voi olla rajat ylittäviä elementtejä. Tyypillisiä tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi ulkomaankaupan lahjusjutut. Mikäli kansainväliset työt kiinnostavat, mihin kannattaisi kiinnittää huomiota jo opiskeluaikana?

- Opiskeluvaiheessa ei minusta kannata vielä kovinkaan tarkasti tai kapea-alaisesti erikoistua. Tärkeämpää ovat hyvät perusvalmiudet kaikista keskeisistä oikeudenaloista. Jos välttämättä hakee jotain erikoistumislinjaa, kansainvälinen vero-oikeus voi avata hyviä työllistymismahdollisuuksia. Lakimiehen ammatin harjoittamiseksi suomen kieli on keskeisessä asemassa, sen merkitystä ei voi ylikorostaa, Kotiranta muistuttaa. - Euroopassa luonnollisesti arvostetaan hyvän englannin kielen lisäksi ranskan tai

saksan kielen osaamista. Jos itse olisin opiskelija, koettaisin opetella venäjää. Kansainvälinen opiskelutausta

- Olen valmistunut Lapin yliopistosta. Opintoihin liittyen opiskelin vaihtoopiskelijana Göteborgin yliopistossa ja Dundeen yliopistossa Skotlannissa. Kotiranta kertoo, että ennen oikeustieteen opintoja hän opiskeli Tampereen yliopistossa hallintotieteitä. Nykyisin hän valmistelee väitöskirjaa sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Kokemuksia trainee-ohjelmasta

Trainee -ohjelma on jaettu kahteen osaan, nuorempiin ja vanhempiin harjoittelijoihin. Harjoittelujaksojen pituudesta sovitaan tapauskohtaisesti, pääsääntöisesti jakso kestää 2-4 kuukautta. - Toimistossamme on ollut aiemmin muutamia oikeustieteen opiskelijoita harjoittelijoina. Vuodesta 2012 pyrimme kuitenkin tarjoamaan ympärivuo-

LexPress

33


tisen mahdollisuuden harjoitteluun. Rutiineja, selvitystehtäviä ja avustusta oikeudenkäynneissä

Ohjelman jaon perusteena on opintojen vaihe, siten että 1.-3. vuoden (notaarivaiheen) opiskelijat vastaavat nuorempina harjoittelijoina ensisijaisesti toimiston päivittäisistä rutiineista ja osallistuvat mahdollisuuksien mukaan muun muassa selvitystehtävien hoitamiseen. Maisterivaiheen opiskelijat avustavat muun muassa oikeudenkäynteihin valmistautumisessa ja oikeudenkäyntien aikana. Pienen toimiston edut

- Pienen toimiston etuna on, että voimme sopia harjoittelun puitteista varsin vapaasti. Harjoittelu on mahdollista rakentaa joko osa- tai kokopäiväisestä työskentelystä. Jos opinnot sen sallivat, näkisimme mielellämme myös turkulaisia opiskelijoita harjoittelijoidemme joukossa. Onko opiskelijalla mahdollisuutta tehdä gradunsa teille?

- Toistaiseksi KCO:lle ei ole valmistunut yhteistyögraduja. Suhtaudumme kuitenkin graduhankkeisiin myönteisesti. Tällä hetkellä 90 % nykyisestä henkilöstöstämme valmistelee jonkinlaista akateemista lopputyötä – kahvipöydässämme käydään tästä johtuen usein melko teoreettisiakin keskusteluja.

siosaisen harjoittelijaohjelman vuoksi haemme joukkoomme sekä opintojen alkuvaiheessa että lähellä valmistumista olevia opiskelijoita. Työtehtävät pyritään sovittamaan jokaisen harjoittelijan taitojen ja suoriutumisen mukaan. Onko traineelle kielitaitovaatimuksia?

Kotimaisten kielten osalta edellytyksenä on huolellinen ja sujuva suomen kieli sekä selviytyminen ruotsinkielisten tehtävien hoitamisesta. Muiden vieraiden kielten osalta tärkeää on omata sujuva englannin kielen taito on perusedellytys, muu kielitaito, esimerkiksi ranska, saksa, venäjä, espanja ja italia katsotaan eduksi. Valttikorttina laajan kokonaiskuvan antaminen

Sekä isoissa että pienissä asianajotoimistoissa on omat hyvät puolensa. - KCO:n etuja ovat ainakin pääseminen näköalapaikalle korkean profiilin talousrikosasioita hoitavassa toimistossa. Pienessä toimistossa toimittaessa harjoittelijat saavat laajan kokonaiskuvan toimeksiantojen ja asianajotoimiston hoitamisesta. Suuremmissa asianajotoimistoissa on erinomaisen pitkälle viedyt ja laadukkaat harjoittelijaohjelmat - voin suositella niitä lämpimästi kaikille opiskelijoille. Niissä työtehtävät ovat kuitenkin tarkemmin rajattuja, missä on tietysti myös puolensa.

Millaista traineeta haette?

- Haemme traineita, jotka ovat aidosti, jopa intohimoisesti kiinnostuneita oikeustieteestä. Toimintamme kannalta kiinnostus rikos- ja p ro s e s s i o i ke u te e n o n ke s ke i s t ä . Henkilökohtaisten ominaisuuksien osalta erityisesti pienessä työyhteisössä itsenäisyys ja vastuullisuus ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia, sanoo Kotiranta. - Samoin sosiaaliset taidot sekä valmius tarttua kaikenlaisiin tehtäviin.Kak-

34

LexPress


Töihin Eurooppaan? ELSA Turku järjesti keskiviikkona 18.4.2012 seminaarin aiheella Töihin Eurooppaan? Seminaarin idea syntyi aidosta tarpeesta löytää suomalaisia juristeja unionin tehtäviin. Puhujilla oli tarjota kielitaitoisille oikkareille todellisia työ- ja harjoittelumahdollisuuksia.

36

Aamun aloituspuheenvuoron piti EU Careers Ambassador Saara Mattero, joka kertoi unionin rekrytointiprosessin käytännöistä. Kilpailu viroista on kova mutta oikkaria lohduttaa tietää, että 40% unionin virkamiehistä on eläköitymässä lähivuosina! Mahdollisuus työllistyä unionissa on siis todellinen, joskin rekrytointikilpailu on haasteellinen. Saara Matteron mukaan virka EU:ssa on kaiken vaivan arvoinen. Palkkaus on suomalaisittain ajatellen todella kilpailukykyinen, tehtävät haasteellisia, työympäristö monikansallinen ja vaikutusmahdollisuudet omaa luokkaansa. Hakijalta odotetaan analyyttisia taitoja, organisointitaitoja, viestintätaitoja ja kykyä johtamiseen. Näitä ominaisuuksia mitataan hakuprosessissa, joka alkaa kognitiivisten taitojen testaamisella kotimaassa. Ensimmäisen osion selvittäneet kutsutaan Brysseliin haastatteluvaiheeseen, jota Mattero vertasi Idolsin teatteriviikonloppuun. Haastatteluvaiheessa kilpailijat joutuvat paineensietokykyä vaativiin tehtäviin, jotta

LexPress


sopivat henkilöt löydetään. Lopputuloksena on listaus EU-tehtäviin sopivista henkilöistä kilpailutulosten perusteella. Uusi listaus tehdään vuosittain ja seuraava haku juristeille on ensi maaliskuussa. Päivän toisena puhujana oli Pia Siitonen Euroopan parlamentin tiedotustoimistosta. Siitonen on itse valmistunut Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi ja on virkasuhteessa Euroopan parlamenttiin. Siitonen kertoi mm. Euroopan parlamentin virkamiehiä koskevasta mobiliteettiperiaatteesta, jonka mukaan virkamiehen tulee etsiytyä uuteen tehtävään seitsemän vuoden välein. Työnkierto, ammatillinen kehittyminen ja tehtävien vaihtelevuus on mobiliteetin kautta taattu. Siitosen tämän hetkinen toimipaikka sijaitsee Helsingissä Suomen tiedotustoimistossa, jonne otetaan vuosittain myös harjoittelijoita. Harjoittelupaikkoja on lisäksi tarjolla muun muassa parlamentin pääsihteeristössä ja sen alaisissa pääosastoissa, mukaan lukien oikeudelliset yksiköt. Lisäksi harjoitteluun voi hakeutua poliittisten ryhmien sihteeristöihin, mepin avustajan tehtäviin ja tiedotustoimistoihin. Osa harjoitteluista on palkallista, ja palkattomiin harjoitteluihin on mahdollista hakea apurahaa. Kaikki harjoittelijat pääsevät myös osallistumaan Strasbourgin täysistuntoviikolle. Sampopankin esittelyn ja kahvituksen jälkeen jatkoimme iltapäiväämme STEPinfon merkeissä. Student Trainee Exchange Program, eli STEP, on ELSAn jäsenille tarkoitettu harjoitteluohjelma, jonka kautta opiskelijat voivat hakeutua työharjoitteluun Eurooppaan ja sen ulkopuolellekin. Paikat sijoittuvat laki- ja asianajotoimistoihin, muihin yrityksiin ja julkiselle sektorille. Työn vastuullisuus vaihtelee paikan ja harjoittelijan mukaan aina tapauksen seuraamisesta tuomioistuimessa tutkimuksen tekemiseen. Harjoitteluaika vaihtelee kahden viikon ja 18 kuukauden välillä, mutta on yleensä noin neljä viikkoa. Työstä maksetaan yleensä palkkaa, jonka taso vaihtelee eri maiden välillä ottaen huomioon maan elintason. Äkkirikastuminen tuskin onnistuu, mutta pääsääntönä on, että palkalla selviää paikallisen standardin mukaan. Seminaarin viimeisenä esiintyjänä puhui Kari Liiri, joka työskentelee osastopäällikkönä Euroopan unionin tuomioistuimessa. Liiri on koulutukseltaan juristi, ja hänen alaisuudessaan työskentelee ryhmä juristi-lingvistejä, joiden tehtäviin kuuluu erilaisten lähdetekstien kääntäminen suomen kielelle. Kaikilla osaston juristi-lingvisteillä on ylempi oikeustieteellinen loppututkinto, ja osalla on tutkinto myös kääntämisestä. Juristi-lingvistien työsarkaa ovat mm. tuomiot, ennakkoratkaisupyynnöt, julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset, oikeudenkäyntiasiakirjat ja lehdistötiedotteet. Euroopan unionin tuomioistuimen työkieli on ranska, jota täytyy osata sujuvasti siellä työskennelläkseen. Mahdollisimman laaja kielitaito on etu mutta henkilöstöä myös koulutetaan jatkuvasti. Tällä hetkellä suomen kielen osastolla on kolmen juristi-lingvistin vajaus, joten kiinnostuneille on paikkoja avoinna. Virkasuhteeseen tuomioistuimeen voi päästä rekrytointikilpailun kautta, mutta harjoittelu- ja sijaisuusjaksoille voi työllistyä ilman kilpailun käymistä. Oikeustieteellistä loppututkintoa vaaditaan myös harjoittelijoilta ja sijaisilta. Teksti: Henna Keto, logo: ELSA

LexPress

37


Intuitiota? Pursuatko ideoita, kuinka soveltaa kaikki oppimasi käytäntöön? Tarjolla huipputraineepaikkoja Audit, Tax ja Advisory palvelualueillamme. Haku syksyn trainee-ohjelmaan käynnissä nyt. Katso lisätiedot ja tarkemmat ohjeet kpmg.fi

© 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member fi rm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. KPMG and the KPMG logo are registered trademarks of KPMG International Cooperative, a Swiss entity.


PT- palsta

4Poikkitieteellistä kirjeenvaihtoa

Hyvät lexiläiset, Mitä muuta on P-klubin ja Lexin suhde, kuin naapuruutta toimistokäytävällä, ajoittaisia yhteisiä baaribileitä, päiväsitsejä vappuna ja sinisiä haalareita muusiaisrastilla? Varmasti paljonkin. Viime viikkoina saimme todistaa taas yhtä mielenkiintoista episodia, joka kuvaa mielestäni hyvin P-klubin ja Lexin välistä viha-rakkaussuhdetta. Akateeminen varastelu on taitolaji. Valitettavasti monia peeklubilaisia vaivaa pahemmanlaatuinen kleptomania. Tämän saivat tuta Lexin komeilla vuosijuhlilla kaikki oikeustieteen opiskelijat, kun tummanpunainen kangas liehui kenenkään huomaamatta turvasatamaan P-klubin toimistolle. Kului monia viikkoja, eikä kukaan tuntunut huomaavan asiaa. Laitoimme jopa lapun toimiston ikkunaan: ”Teemu, vappu lähenee. Onko joku kadoksissa?” Myöhemmin tämä tapahtumasarja johti mitä mielenkiintoisimpiin seurauksiin. Raportoin tapahtumia siten kuin niitä erään klubilaisen facebookpäivityksistä käsin seurasin: ”Mut on kasteltu ihan kaikkialta mut en oo luovuttanu lippuu. Kaikkea joutuu kestämään. Kukaan ei kertonu et kastelu vesipyssyllä kuuluu toimenkuvaan.” Tätä kirjoittaessani en tiedä, miten lipun lopulta kävi, mutta sillä ei oikeastaan ole merkitystä – merkitystä on sillä, että kaksi hienoa järjestöä kävi akateemisten perinteiden hengessä taistelua arvokkaan instituution tunnuksesta. Jos vertaillaan Lexin ja P-klubin opiskelijoiden valitsemia tieteenaloja, oikeustiedettä ja politiikan tutkimusta, on valtio-oppineen vedettävä kotiinpäin ja todettava, että te luette lakia, me säädämme ne. Oikeustiedehän on, no, lähinnä insinööritiedettä: poliittisen historian professori Timo Soikkasen sanoin,

”oikeustieteilijät ovat yhteiskuntatieteilijöitä ilman kontekstia.” Henkilökohtaisesti ajattelin pitkään, etten astu jalallani pykäläviidakkoon – oikeustiede sivuaineena jääköön motivoituneemmille. Viime viikkoina olen kuitenkin alkanut ajatella hieman toisin. Viime päivät ovat olleet aikamoista ruljanssia. Satuin nimittäin saamaan työpaikan Helsingistä. Työpaikan, jossa kaikki työkaverini ja muut työntekijät osastollani ovat juristeja. Oikeastaan olen näiden viikkojen aikana oppinut arvostamaan oikeusoppineita ja teitä Lexiläisiä enemmän kuin aiemmin. Sekä oikeustieteilijöitä että yhteiskuntatieteilijöitä tarvitaan. Organisaatio, jossa työskentelen, yhdistää toiminnassaan lainopillisen edunvalvonnan ekonomistien ja sosiaalipolitiikan tutkijoiden asiantuntemukseen. Olkaamme levollisin mielin – kun joskus tulee aika ripustaa siniset tai tummanpunaiset haalarit naulaan, voimme olla varmoja, että yhteiskunnassa on tilausta niin oikeustieteilijän kuin valtiotieteilijänkin osaamiselle. Myös sekä Lexiä että P-klubia tarvitaan. Turun yliopiston opiskelijaelämä ei olisi näin vilkasta ilman kahta elinvoimaista, kovin erilaista mutta silti jollain tapaa samanlaista järjestöä. Lopetankin sekavan kirjeeni siteeraamalla erästä Pklubin alumnia, joka on jälleen otsikoissa: ”Lexissä tuli vietettyä opiskeluaikoina useimmat illat, vaikka itse olenkin valtsikan puolelta. Vappuisin haluaisin olla lexiläinen.” (Ilkka K aner va LexPressissä 2/2010) Pitkää ikää, vesipyssyjä ja varastettuja lippuja! Yhteistyöterveisin,

LexPress

Lassi Vainio

P-klubin Walpolehden päätoimittaja

39


40

LexPress


Nordic Week In Lex 2012! Lexin kv-viikko järjestettiin perinteiseen tapaan viikolla 11, 13.17.3.2012. Ohjelmaltaan viikko noudatti hyvin perinteistä kaavaa, mutta yllätyksellisiä ja odottamattomia hetkiä koettiin myös tänäkin vuonna. Teksti: Niina Lehtonen, kuvat: Lex ry Mikä on kv-viikko ja miksi se järjestetään?

Kv-viikko eli Pohjoismainen viikko eli Nordic Week eli Nordiska Vecka järjestetään Lexissä kerran vuodessa. Viikko toteutetaan sille viikolle, jolle vuosijuhlat sijoittuvat. Vuosien ajan viikko on kuitenkin järjestetty viikolla 11 ja saanut eeppisen maineen pohjoismaissa eräänä kaikista hauskimmista kv-viikoista. Kv-viikkoja järjestävät ne pohjoismaiset ainejärjestöt, jotka kuuluvat järjestöjen pohjoismaiseen kattojärjestöön Nordiska Sekretarietiin. Sekretariet pyrkii edistämään pohjoismaista yhteistyötä oikeustieteilijöiden kesken, ja tämän yhteistyön kehittäminen tapahtuu nimenomaan kv-viikkojen muodossa. Tarkoituksena on nimenomaan tarjota kokemuksia ja hauskaa Sekretarietin jäsenjärjestöjen jäsenille, ei esimerkiksi pelkästään hallituksen jäsenille. Tavoitteena on, että jokaiselle kv-viikolle osallistuu ainakin yksi kyseisen järjestön jäsen. Naamat vaihtuvat, tavataan uusia ihmisiä ja luodaan uusia kontakteja. Nykyisin Sekretarietiin kuuluu 11 jäsenjärjestöä, joista viisi on suomalaisia. Lähes puolet viikoista järjestetään siis Suomessa. Viikot tarjoavat hauskan lisäksi myös asiaohjelmaa kuten vierailuja

asianajotoimistoihin, valtion elimiin ja oikeuslaitoksen eri osiin. Jokaisella viikolla on asiallinen teema, jota pyritään noudattamaan sovittaessa excursiokohteita. Kannattaa uskaltaa lähteä viikolle, sillä ne tarjoavat kyllä jokaiselle jotain ja luovat elämän kestäviä ystävyyssuhteita. Hauskasta ei kannata kieltäytyä! Tapahtumaa – suunniteltua ja suunnittelematonta

MAANANTAI Kv-viikko potkaistiin käyntiin perinteisellä hakuristeilyllä maanantaina 12.3. Ruotsalaiset ja islantilaiset vieraamme nousivat laivaan Tukholman satamassa, ja rehti risteilymeininki jatkui Turkuun asti. Satamasta siirryttiin autokuljetuksin TYY:n saunalle. Saunalla oli tiedossa rentoa yhdessäoloa syömisen ja juomisen kera.

TIISTAI Viikko alkoi virallisesti tervetuliaiscocktaileilla ja dekaanin ja marskien

LexPress

41


pyjä ja nautittiin ihanasta suomalaisesta saunasta. Puhtaina Impparilta suunnattiin kotiin ottamaan hieman lepoa ennen päivän asia-excuja. Ensin suunnattiin Nordealle kuuntelemaan luentoa talouskriisistä. Kuudelta Calonialla oli perinteinen Hannes Snellman –excursio, jonka jälkeen nautittiin rehellinen määrä virvokkeita ja nautittiin hyvistä ruuista. Excun jatkot vietettiin Night Club Marilynissa ESN:n kanssa yhdessä järjestetyissä St. Patrick’s Day –bileissä.

puheilla. Kun seremoniaaliset osuudet oli taputeltu, ja Pykälä ja Artiklakin saapuneet paikalle, siirryttiin Macciavelliin nauttimaan metsästäjänleikkeestä. Myöhässä paikalle pinnisti myös Codexin delegaatio. Lounaalta siirryttiin nauttimaan ravintola Proffan antimista ja jakamaan kv-viikon puuhapussit. Proffan jälkeen vierailla oli muutama tunti aikaa valmistautua mökkikeikkaa varten. Mökkikeikka vietettiin tänä vuonna Naantalin Soiniemen leirikeskuksessa. Iltaan mahtui myös sellaisia tapahtumia, jotka koettelivat allekirjoittaneen hermoja. Keittiön kärähtäneet pekonit saivat aikaan palohälytyksen ja palokunnan Soiniemeen. Vieraat kokivat tilanteen lähinnä viihdyttävänä, vaikkakin palomiehet olivatkin jonkin sortin ”pettymys”. Ilman ihanaa keittiöhenkilökuntaa ei illasta varmaan olisi selvitty ilman sydänkohtausta. Sitsejä vietettiin teemalla ”englantilainen komedia”. Sitsit olivat erittäin onnistuneet: laulua, hauskaa ja ruokaa riitti. Pieniltä haavereilta ei kuitenkaan vältytty, sillä illan saldona oli hauskanpidon lisäksi rikkoutunut ikkuna sekä yksi murtunut jalka.

TORSTAI Torstai valkeni jälleen hyvin lyhyiden yöunien siivittämänä - käytiinhän yön aikana pelastamassa eräs norjalainenkin vessasta lukkojen takaa palokunnan avuin. Aamun aloitti Lakimiesliiton excu TYY:n saunalla. Matilda Merenmies kertoi liittoasiaa hampurilaisten merkeissä, ja vieraat jaksoivat kuunnella edellisillan jatkoista, jatkojenjatkoista ja jatkojenjatkojenjatkoista huolimatta. Liiton exculta jatkettiin Minttu-tehtaalle, jossa maisteltiin minttua, kierrettiin tehdasta ja kuunneltiin juttuja Isokädestä. Minttu on pohjoismaiden suosituimpia alkoholijuomia, ja kv-viikkojen ansiosta sitä saa nykyään myös Norjasta. Excu olikin siis kaikille erittäin mieluinen ja mielenkiintoinen. Torstai-illan sitsien teemana oli tällä kertaa ”Lukio”. Ruoka oli makoisaa ja laulua riitti jälleen. Jatkoille siirryttiin Night Club Monkeyhin, ja porukkaa riitti

KESKIVIIKKO

42

Muutaman tunnin unien jälkeen vieraat siirtyivät jälleen bussiin, ja suuntana oli Impivaaran uusi uimahalli. Uimahallilla nähtiin uhkarohkeita hyp-

LexPress


torstaina myös tähän baariin roimasti. Torstaina ei tarvittu palokuntaa.

PERJANTAI Perjantaina oli luvassa 51 vuotiaan Lex ry:n vuosijuhlat. Pojat nauttivat etkoista ravintola Uudessa Apteekissa oluen maistelun merkeissä, tytöt taas minun luonani kaunistuen ja skumppaa maistellen. Int. Sek. emerita Saana johti vierasjoukkion etkoilta Brander&Mannerille, jossa nautittiin sitä kuuluisaa GT:tä ja cocktailpaloja. Jatkoilla Kirkkotiellä ihmeteltiin taas sitä, miten niistä palomiehistä ei päästä millään eroon.

kv-viikon järjestämisestä on juuri tällaisten pienten asioiden hoitamista. Allekirjoittanut pystyi keskittymään vieraiden kaitsemiseen samalla kun toimikuntalaiset hoitivat työt. Suuri kiitos kaikille kv-toimikuntalaisille! Majoittaminen on tärkeä toimi myös kv-viikolla, sillä ilman vapaaehtoisia majoittajia vieraita ei saisi pois intsekin silmistä edes hetkeksi. Lisäksi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kannalta olisi hieman arveluttavaa heittää vieraat sillan alle nukkumaan. Kiitokset siis majoittajille! Toivottavasti Lexin viikko oli innostamassa kaikkia tutkimaan pohjolaa ja pitämään hauskaa.

LAUANTAI Lexin viikoilla paljon ylistetty Akateeminen silliaamiainen täytti vieraiden kaikki odotukset. Sirkus-teemaisella Silliksellä tarjoiltiin ruokaa, juomaa, musiikkia ja mieletöntä menoa.

“Vi ses i Norden!”

Kv-toimikunnan rooli kasvoi

Aiemmin Lexin toimintaa leimannutta ”hallitus järjestää kaiken” –politiikkaa pyrittiin murtamaan myös kvviikon osalta. Iso osa sekä käytännön järjestämisestä että suunnittelusta kuuluivat kv-toimikunnalle. Tämä helpotti paljon intsekin työtä, sillä suuri osa

LexPress

43


44

LexPress


Vuosi juhlintaa

Oikeustieteen Ylioppilaiden Yhdistys Lex ry:n vuosijuhlat 16.3.2012

Puheenjohtajan tervehdys Arvoisat kunniavieraat, rakkaat lexiläiset, nordiska gäster! Hyvät naiset ja herrat. Juhlimme täällä tänä iltana Oikeustieteen Ylioppilaiden Yhdistys Lex ry:n 51-vuotista taivalta. Vuosijuhlamme ovat jälleen kerran herättäneet suurta mielenkiintoa ja Turun VPK-talon tutut ja turvalliset mutta samalla upean arvokkaat puitteet ovatkin tänään ääriään myöten täynnä. Usea lexiläinen on kantanut kortensa kekoon, jotta voimme viettää näitä mahtavia juhlia. Haluankin jo tässä vaiheessa kiittää vuosijuhlamarsalkoitamme Elina Ahlqvistia ja Joonas Aukeenpäätä sekä vuosijuhlaviskaali Maija Hännikäistä juhlien järjestelyistä. Unohtaa ei sovi

myöskään huomista Akateemista Silliaamiaista, josta kiitoksensa ansaitsevat sillisvastaavamme Laura Hoffrén ja Sara Korpela. Puheenjohtajat ovat tavanneet vuosijuhlatervehdyksissään kerrata sitä, mitä Lex on, mihin se on ehtinyt ja miten se elämiimme vaikuttaa. Lexin saavutuksina on nostettu esiin muun muassa ne seikat, miten meillä on edustajia valvomassa yhteisiä etujamme liki kaikissa sidostahoissamme, kuinka Lex on aloittanut ensimmäisenä Turun yliopistossa tutor-toiminnan ja hankkinut aikoinaan rakkaan kerhohuoneistomme Kirkkotien, miten Lex on puolustanut raivokkaasti oikeustieteellisen tiedekunnan itsenäisyyttä sekä millä tavalla noin 80 opiskelijan perustamasta kerhosta

LexPress

45


on aikojen saatossa muotoutunut 900 oikeustieteilijän yhteinen edunvalvoja, ainejärjestö ja ennen kaikkea yhteisö, joka on ainutlaatuinen – sui generis muiden joukossa. Tämän kaiken esille tuominen vuodesta toiseen ei missään tapauksessa ole tarpeetonta, sillä vain harva tulee arjessaan ajatelleeksi, mitä kaikkea Lex oikeastaan onkaan. Harva tulee ajatelleeksi päivästä toiseen meidän yhteisten hyvämme eteen näkymättömästi puurtavia lexiläisiä taikka sitä, miten paljon ja aiheesta suitsutettu Lex-henki oikeastaan syntyykään. Ehkä kliseinen, mutta mielestäni varsin osuva sanonta on se, että Lex on enemmän kuin jäsentensä summa. Lex saattaa olla jättiläinen ainejärjestöjen joukossa, mutta yhdistyksemme ei olisi mitään ilman jäseniä sen takana. Aktiiviset jäsenet, joista muutamat tänään jo saivatkin tunnustuksensa yhdistyksen eteen tehdystä työstä, ovat Lexin toiminnan elinehto. Lex on vuosien saatossa levittänyt toimintaansa aina uusille osa-alueille, joista muutamina uusimpina voisin mainita oikeusaputoimikunnan, oman oikeustieteellisen aikakausijulkaisu Acta Legis Turkuensian sekä tänä keväänä ensimmäistä kertaa nähtävän Spexin. Kaikki edellä mainitut ovat saaneet alkunsa muutaman lexiläisen kipinästä toteuttaa jotakin, jolloin Lex on vastannut huutoon ja tarjonnut siihen mahdollisuuden kerran toisensa jälkeen. Aktiiviset toimijat ovat myös lähtökohta mietittäessä Lexin tulevaisuutta sen toisella puolivuosisadalla. Ajat muuttuvat ja myös Lexin on vastattava tämän päivän haasteisiin. Uskon ja toivon, että yhdistyksemme pysyy ajan hermolla ja tarjoaa aktiiviselle jäsenistölle erilaisia ja kiinnostavia mahdollisuuksia toimia Lexin parissa jatkossakin. Kunhan Lexillä on takanaan ihmisiä, jotka elävät ja hengittävät Lex-hengestä, tulee yhdistyksemme tulevaisuuskin olemaan todellinen menestystarina.

46

Nordiska gäster! Det är fint att se så många av ni här i Lex! I really hope that you’ve had a great time during the week and perhaps made a new friend or two. The Nordic Week in Lex has been among the most popular weeks in the whole Norden for years, which I believe speaks for the high quality of our week and the hospitality of Lex. I would like to thank our internationella sekreterare Niina Lehtonen for organising a truly amazing week. Arvoisa juhlaväki, tämä ilta on erinomainen esimerkki siitä, mitä lexiläisyys merkitsee. Uskoisin, että teistä jokaisella on omanlaisensa tunneside Lexiin ja jokainen teistä muistelee myös tätä iltaa myöhemmin elämässään lämmöllä. Vielä kerran sydämellisesti tervetuloa! Nyt on kuitenkin aika aloittaa juhlinta kohottamalla ensimmäinen malja rakkaalle 51-vuotiaalle Lexille, mutta sitä ennen kertoisin pienen tarinan.

“Pien lintu istus oksallans ja kattos näreikköön, ol kattellut se päivän kaks ja kertos tämmöttes: Pohjaan siis tää ensi malja juodahan, pohjaan siis kyl lisää tuodahan ensimmäist ei surra saa, toista pian jo ootellaan, pohjaan siis Tää malja juodahan.” Teemu Auressalmi Hallituksen puheenjohtaja

LexPress


Valtakunnanvouti Juhani Toukola.

Juhlapuhujalta Arvoisa puheenjohtaja, hyvä juhlayleisö. Kaupungilla puhutaan, että eipä mene Lexilläkään kaksisesti kun juhlapuhujaksi pitää ottaa vanha ulosottomies. Niinpä. Mutta ulosottomiehiä kyllä tarvitaan. Kerronpa tässä pienen tarinan siitä, miten lexiläiselle voi käydä. Sanoivat, että puhujan olisi hyvä olla Lexin kasvatti, ehkä turkulainenkin ja urallaan pitkälle päässyt. Kohdallani nuo natsaavat aika hyvin. Tulin lexiläiseksi vuonna 1977 - siis ennen useimpien teidän syntymäänne. Kun aloitin opiskelun, käynnistyi ensimmäinen niin sanottu uuden tutkinnon vuosikurssi. Vaikka emme lukisi valtakunnanvoutia joukkoon, kurssilta valmistui huomattava määrä pitkälle urallaan päässeitä henkilöitä, muun muassa professoreita ja hallintoneuvoksia. Siihen aikaan kohistiin siitä, että ylioppilaskunnan jäsenyys oli pakkojäsenyyttä ja jotkut pitivät sitä perustuslain vastaisena, koska vallitsi järjestäytymisvapaus. Siihen aikaan perustuslailla ei ollut juurikaan merkitystä oikeudellisiin ratkaisuihin: jos kanne perustettiin perustuslakiin, kanne oli kuolleena syntynyt. Nykyisin on toisin, kun mikä tahansa perusoikeus voi pyyhältää paikalle ja kumota sinänsä järkevät oikeudet ja velvollisuudet. OK, joka tapauksessa itselleni sopi tuolloin jäsenyys ja erityisesti Lexin jäsenyys. Olen turkulainen syntyperältäni ja neljännesvuosisadan vaeltelun jälkeen Turkuun uudelleen totuttautuva. Urallani olen päässyt aika pitkälle, aina Haminaan asti, jonne tulee yli 300 kilometriä Turusta. Olin Haminan kaupunginvouti. Niin pitkällä en ole sittemmin ollutkaan, joten pisimmälle urallani pääsin jo 27-vuotiaana. Itselleni tulevaisuuden valinnat olivat pitkään aikalisän ostamista: silloisesta keskikoulusta lukioon, jotta eri mah-

48

dollisuudet pysyisivät avoinna. Sitten hylkäsin kaikki haaveeni ja mieltymykseni ja siirryin oikeustieteelliseen, jotta eri mahdollisuudet pysyisivät avoinna. Jurististahan voi tulla melkein mitä vain: maanviljelijöitä on juristikunnassa kymmeniä. Valmistumisen jälkeen ajopuuteoria tarttui minuun ja lähti kuljettamaan voudin virkoihin, oikeusministeriöön ja sitten valtakunnanvoudiksi. Viimeksi mainittuun virkaan oli helppo siirtyä, koska olin ainoa hakija. Samaan aikaan poliisiylijohtajaksi oli tuolloin myös vain yksi hakija. Siinä näkee, että järkevät ihmiset karttavat tällaisia hommia. Nykyään kaikki kansainvälistyy vauhdilla. Ulosotto ei tässä suhteessa ole kulkenut eturintamassa, mutta kansainvälisen yhteistyön tarve ihmisten, palvelujen ja tavaroiden liikkuessa yli rajojen on mitä ilmeisin. Itselläni tämä sektori merkitsee jatkuvaa matkustelua neuvotteluissa ja konferensseissa. Eri maitten systeemien vertailu on myös ollut erittäin kiintoisaa. Ulosottokin on voitu maailmassa järjestää mitä monenlaisin tavoin. Suomen ei tarvitse vertailuissa hävetä. Olemmekin mallimaa niin oikeussuojan järjestämisen, tietotekniikan hyväksikäy-

LexPress


tön ja prosessien sujuvuuden suhteen. Kansainvälisiin kontakteihin liittyy paljon muistoja. Kun ensimmäistä kertaa otin voutien maailmanjärjestön presidentin vastaan Suomessa, hän ranskankielisenä kirjoitti minulle, että I want to have a big bed. En tuolloin tiennyt, että maailmalla usein on tapana hotelleissa valita kapoisen laverin ja vähän leveämmän sängyn välillä, ranskaksi grand lit. Ajattelin, että mikä lienee elostelija joka tuo haareminsa mukanaan. Marssin hotelli Hiltoniin ja esitin asian. He sanoivat että vuoteet ovat kyllä aika leveitä muutenkin, 1,80, mutta tilauksesta saa leveämmän. Otin suurimman, 3,20 leveä presidenttiä varten. Kun sitten kysyin ensimmäisen nukutun yön jälkeen varovaisesti, oliko sänky ollut häntä tyydyttävä, hän katsoi minua aidosti hämmästyneenä ja totesi, että It was amazing. Lexissä tuli välistä vietettyä aikaa. Joskus aika vierähti Kirkkotiellä niin, että joku huomasi, että olisi aika lähteä aamuluennoille. Ei pidä opiskella vain juridiikkaa tai botaniikkaa, älkää unohtako elämää ja erotiikkaa, varoittaa akateemikko jo kumarainen. Eräs opettajani tiedekunnassa sanoi, että ne jotka solmivat paljon suhteita ja tutustuvat laajalti ihmisiin ja ilmiöihin, kohoavat hyviin hommiin. Ne jotka istuvat kammioissaan, vetävät erinomaisia tietoja ja pahvinsa oivallisesti, hautautuvat Pohjois-Karjalaan verotoimiston yleissihteereiksi. Saattaa olla. Oikeustieteelliseen pääsystä ja varsinkin lexiläisyydestä voi olla hiukan ylpeäkin, oikealla tavalla. Ei koppavuutta, mutta oman arvon tuntoa. Minun aikanani ei ollut mitään ulkoisia merkkejä kuten haalareita. Olisin halunnut sellaiset, nyt ne eivät enää mahtuisi päälle. Liittykää lakimiesjärjestöihin kun valmistutte, niin saatte kontakteja ja hyödyllistä vuorovaikutusta ja ammatillisuus vahvistuu. Töitä on pakko tehdä aika nöyränä, siitä elämä oppeineen pitää huolta. Pitäkää pää kylmänä ja jalat lämpiminä ja lippu korkealla. Olkaa hyviä. Jos voitte, edistäkää oikeutta tässä maailmassa, siitä on usein hiukan puutetta.


Puhe naiselle Arvon kunniavieraat. Hyvät ystävät. Miehet ja etenkin naiset. Rakas Heli. Saadessani Elinalta ja Joonakselta joskus syksyllä pyynnön pitää vuosijuhlissa puheen naiselle suostuin siltä seisomalta, olihan tuo suurin kunnianosoitus, mitä mies voi tässä yhdistyksessä saada. Talven mittaan kuitenkin pohdin, mihin tulikaan lähdettyä mukaan, sillä suomalainen mies ei tunnetusti ole kovin hyvä puhumaan tuntemuksistaan, enkä minä tee tässä suhteessa poikkeusta. Neuvoa saadakseni keskustelin asiasta hyvän ystäväni kanssa, joka on muutama vuosi sitten ollut tässä samaisessa pöntössä pitämässä puhetta naiselle. Utelin häneltä mitä hänellä oli mielessään kun hän aikanaan kipusi puhujanaitioon niin monen naisen kriittisen katseen alla. Olisi ehkä epäsovinnaista toistaa ystäväni siteeraamaa kuuluisan suomalaisen mäkihyppääjän lentävää lausetta, ja riittävää lieneekin vain todeta, että kyllähän sen kaikki arvaavat mitä tässä on mielessä, mutta pidetäänpä tämä puhe nyt ensin. Puhetta kirjoittaessani olen kerrankin

50

pysähtynyt miettimään, mitä nainen minulle elämässä todella merkitsee. Vankkumattomana pragmaatikkona pyrin nytkin löytämään jotain konkreettista ja käsin kosketeltavaa. Jotain mitä voisin kiistatta osoittaa todeksi. Alkuun en tahtonut saada paperille sanaakaan, kunnes eräänä iltana tympäännyin saamattomuuteeni löytäessäni työpöytäni vierestä yhdeksän rypistettyä paperipalloa, joihin olin saanut yhteensä ehkä noin kahdeksan lauseen verran tekstiä. Silloin suljin Googlen hakutulokset sanoille ”näin pidät puheen naiselle” ja kävin makaamaan sohvalle. Suljin silmäni, päätin antaa ajatuksen viedä ja tehdä mielessäni matkan elämässäni vaikuttaviin naisiin. Aluksi ajattelin tietenkin omaa avopuolisoani. Tavatessamme ensi kertaa ilmassa oli jotain kummaa sähköä ja silmäkulmassasi viettelevää pilkettä. Kyse oli siitä samasta jännitteestä miehen ja naisen välillä, joka on historian aamuhämäristä alkaen ajanut ihmiskuntaa eteenpäin. Tuo sanoinkuvaamaton vetovoima on historiassa ollut syynä sodille ja onneksi joskus myös rauhalle. Sen vallassa on kirjoitettu lukemattomia kirjoja ja tehty aivan liian monta romanttista komediaa. Tuo pilke luo myös tänä iltana jotain kummaa sähköä näihinkin juhliin. Nykyään tuo vetovoima ei toivottavasti ole enää syynä sodille, mutta melkein yhtä paljon mielipahaa aiheuttaa, kun joku onneton tekee täydellisestä rullalautatempusta kertovan laulun epätoivoisen rakkautensa riivaamana. No rehellisyyden nimissä sanottakoon, että onpa se tuonut maailmaan paljon hyvääkin. Siis se pilke, ei Robin. Ja onpa se meille jokaiselle merkinnyt aikanaan myös oman elämämme alkua. Itseni kohdalla tarvitsee mennä nimittäin noin 29 vuotta ajassa taaksepäin, jolloin olin itse vielä vain pilkkeenä isäni silmäkulmassa, jossain lähellä Kauniaisten kesäistä tanssilavaa.

LexPress


Myöhemmin huomasin tuntevani jotain suurempaakin sinua kohtaan. Siitä tunteesta kertovat ne elämän kolme kauneinta sanaa. Välillä sinusta saattaa tosin tuntua, että minulle maailman ainoat merkitykselliset sanat ovat: ”ihanaa leijonat ihanaa”, ”Fuksi tuo mulle GT” tai ”SAKKE”. Juuri nuo sanat kun tulevat suustani useammin kuin ne kolme monin verroin tärkeämpää. Puhumme toisinaan ehkä eri kieltä, mutta usko minua kun sanon, että ne samat kolme sanaa, jotka ovat tärkeimmät sinulle, ovat maailman tärkeimmät myös minulle. Kiitos Heli, että olet tänään täällä kanssani. Seuraavaksi ajattelin naispuolisia ystäviäni. Miehen ja naisen välillä on myös muutakin kuin vain omaa puolisoa kohtaan tunnettu rakkaus. Omassa elämässäni naispuolisia ystäviäni kohtaan en tunne pelkästään syvää ystävyyttä vaan myös poikkeuksellisen suurta arvostusta, kunnioitusta ja luottamusta. Ystävistäni juuri naiset ovat myös niitä, jotka tuovat tasapainoa ja pysyvyyttä elämääni. Olette juuri niitä ihmisiä, joille voin aina puhua murheistani ja kuuntelette kun sitä tarvitsen. Teidän edessänne uskallan osoittaa heikkouteni. Te ette tuomitse minua, vaan autatte minut löytämään elämäni suunnan, kun sen kerta toisensa jälkeen onnistun kadottamaan. Toivottavasti voin antaa ystävyydestänne edes jotain teille takaisin. Viimeiseksi ajattelin omaa äitiäni. Pureuduttuani mielessäni niin syvälle naiseuden olemukseen kuin ymmärrykseni antaa myöten, palasin mielikuvitusmatkaltani tähän maailmaan. Huomasin tuijottavani mykistyneenä kattoon ja pyyhin kyyneleen silmäkulmastani. Olin syvästi liikuttunut siitä, mitä olin ajatusmatkallani tajunnut. Olin odottanut löytäväni jotain pientä ja konkreettista, mutta löysinkin jotain monen verroin suurempaa. Nainen, sinä annat minulle äitinä lahjaksi elämän, puolisona herätä minut eloon rakkaudellasi ja tuot hymylläsi valon jokaiseen päivääni. Ystävänä opastat minua yrittäessäni luovia elämän karikoissa. Sinä saat minut tuntemaan,

enkä tiedä mikä tässä elämässä voisi olla enää tärkeämpää. Siksi jokainen nainen on arvostuksensa ansainnut. Siksi jokainen nainen on korvaamaton. Olen varma, että jokainen oikea mies tuntee sisimmässään samaa arvostusta naista kohtaan kuin minä tunnen. Valitettavasti tuo kunnioitus ei aina vain näy arkipäivän elämässä ja juuri tämän takia me tarvitsemme myös lainsäädännöllistä tukea sukupuolten välisen eriarvoisuuden poistamiseen. Läsnä olevien miesten on kuitenkin turha vain päivitellä eriarvoisuutta lainopillisella ja teoreettisella tasolla. Alan lainsäädäntö on toki tärkeää, mutta tosiasiallisen tasa-arvon toteutuminen on meidän jokaisen käsissä tässä ja nyt. On tietenkin selvää, että jokaisen miehen tehtävänä tänään on saada nainen säteilemään rinnallaan, osoittaa naista kohtaan arvostusta, ja saada tämä tuntemaan olevansa tärkeä. Mutta vielä tärkeämpää on kuitenkin osoittaa noita samoja tuntemuksia naista kohtaan joka ikinen päivä myös tästä eteenpäin. Teot tai sanat voivat olla pieniä, eivätkä vaadi antajaltaan mitään, mutta voivat saajalleen merkitä paljon ja jokainen arkipäivän pieni teko voi olla teko tosiasiallisen yhdenvertaisuuden puolesta. Yksikään perustuslain säännös tai oikeuden päätös ei siis ole avain onneen, vaan tärkeimpiä ovat teot, jotka tehdään oikeussalin ulkopuolella. Antakaa siis miehet arvostuksenne naisia kohtaan näkyä – ei vain tänään, vaan myös huomenna. Sillä jokainen nainen on arvostuksensa ansainnut. Sillä jokainen nainen on korvaamaton Ja nyt hyvä juhlaväki, kohottakaamme yhdessä malja niille, jotka tänään ovat illan prinsessoja ja huomenna jälleen kuningattaria. Teille, rakkaat naiset!

Vesa Puisto, Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtaja

LexPress

51


Puhe miehelle Idamaria Utunen

Arvon kunniavieraat, hyvät kollegat ja muu juhlaväki, naiset ja erityisesti te arvon miehet: Kuvitellaanpa maailma ilman miehiä. Tätä ajatusleikkiä on varmasti jokainen meistä naisista harrastanut ainakin muutaman kerran elämässään, silloin kun treenikassi on lojunut viikonlopun eteisessä tai kun tiskit ovat tiskialtaassa viikon odottaneet ihmettä. Erään tarinan mukaan, mikäli kolmen viisaan miehen sijaan jouluna vuonna 0 olisi ollutkin kolme viisasta naista, olisivat asiat nyt hyvin eri lailla. He olisivat kysyneet suuntaa, saapuneet ajoissa, auttaneet synnytyksessä, siivonneet tallin, tehneet perunalaatikkoa, tuoneet käytännöllisiä lahjoja ja maailmassa olisi rauha. Tämä ajatusleikki kertoo mielestäni osuvasti, miten erilainen paikka maailma ehkäpä olisi ilman miehiä. Ilman miehiä meidän naisten mielenrauha olisi säästynyt monilta kolauksilta. Jo päiväkodissa onnistuit pahoittamaan mieleni kiskomalla hiuksista, tönimällä vesilätäkköön ja ryöväämällä lempi-pehmolelun. Lapsuuden onnettomat kokemukset ovat vaihtuneet ajan kuluessa sydänsuruiksi ja ainaiseen epävarmuuteen aivoituksistasi, joita sitten ratkotaan tyttöporukalla. Ilman miehiä saisimme katsoa vapaasti ja mielin määrin televisiosta kevyempiä aivot-narikkaan-sarjoja, kuten Sinkkuelämää tai Kumman kaa:ta. Eipä olisi tarvinnut viimekään keväänä

52

jääkiekon MM-kisojen aikaan väitellä kymmentä minuuttia Kalle Lyyran kanssa siitä, katsotaanko telkkarista Greyn anatomia vai joku yhdentekevä SuomiNeuvostoliitto matsi. Suomalaismiehiä pidetään muutenkin urheiluhulluina, eikä syyttä. Urheilun suhteen miehet ovat kaikkiruokaisia. Televisio on pidettävä auki, tulipa sieltä sitten hiihtoa, mäkihyppyä, jääkiekkoa, jalkapalloa, tennistä, biljardia tai formulaa, lista on loputon. Naisten ei tarvitsisi selitellä kenellekään, miksi ostaa kahdet samanlaiset kengät mutta eri väreissä tai mikä ero on hameen ja mekon välillä. Kukaan ei myöskään väittäisi, että persikka on pelkästään hedelmä eikä värisävy. Kohteliaisuudet uudesta vaatteesta tai hiuksista eivät rajoittuisi vain “ihan kiva” tai “onko sussa jotain uutta”-tyyppisiin kommentteihin. Kaikesta tästä huolimatta elämä ilman sinua olisi monin tavoin ilotonta ja ankeaa. Poikaystävänä tai puolisona tuot arkeemme yllätyksellisyyttä ja romantiikkaa. Ilman sinun herrasmiesmäistä käytöstäsi, kuka avaisi meille oven, ostaisi meille ruusuja, veisi meitä ravintolaan, teatteriin tai elokuviin. Mies, saat vain pelkällä läsnäolollasi poskemme punastumaan ja tuntemaan perhosia vatsanpohjassa, ennen kaikkea saat meidät ihastumaan ja rakastumaan. Sinun vahvoilla käsivarsillasi saamme tuntea itsemme heikoiksi ja olomme turvalliseksi. Hellät sanasi saavat meidät tuntemaan itsemme kauniiksi, ja ymmärryksesi on meille korvaamatonta. Tarvitsemme teitä ajoittain ottamaan ohjat käsiinne niin kotona kuin työpaikallakin. Teillä on taito keskittyä olennaiseen. Kun naiset vielä pohtisivat sitä, tulisiko firman logon olla aniliinin-, preussinvai laivastonsininen, miehet olisivat jo kadulla markkinoimassa valmista tuotetta. Olet luotettava ja rehellinen ystävä sekä kumppani. Olet hyvä kuuntelija, koska et sorru liialliseen analysoin-

LexPress


tiin tai draamanhakuisuuteen. Et kaunistele totuutta ja saa meitä uskottelemaan itsellemme, että vaikka emme olekaan saaneet potentiaaliselta herrasmieheltä vastausta kymmeniin tekstiviesteihin, se johtuu vain “työkiireistä”. Olet oivallinen seuramies ja keskustelukumppani, oli sitten kyse aamupalan ääressä jutustelusta, kello viiden aikaan yöllä käytävästä keskustelusta Kirkkotien narikassa tai noppapöydässä käytävästä väittelystä. Ilman nokkelaa huumorintajuasi ja lennokkaita juttujasi arki Calonialla, Lexin toimistolla ja työpaikalla tuntuisi kovin ilottomalta ja tylsältä. Teillä miehillä on taito toimia yhdessä ja luoda hyvää henkeä tilanteeseen kuin tilanteeseen mutkattoman asenteenne ansioista. Kun naiset kutsuvat illanistujaisiin vain lähimmät ystävänsä, ovat miesten saunailtaan tervetulleita naapuritkin. Teillä on taito olla stressaamatta turhista asioista. Voimmekin vain ottaa mallia teistä. Miten pärjäisimmekään ilman käden taitojanne? Ilman sinua taulut jäisivät naulaamatta, digiboxi päivittämättä ja auto huoltamatta. Kenelle soittaisin, kun kohtaisin mitä tahansa ongelmia missä tahansa. Kauppareissutkin tuntuisivat huomattavasti hankalammilta ilman kantoapuasi. Noh, suoriutuisin noista itsekin tiukan paikan tullen, mutta ilman lämmintä miehistä kainaloasi tämä olisi huomattavasti kylmempi paikka elää. Täältä juhlasalin edestä näen upeasti pukeutuneita herrasmiehiä kristallikruunujen loisteessa. Voin kaikkien naisten puolesta todeta, että olet kaikessa epätäy-

LexPress

53


Ah, sirkus sillis! Teksti: Jesse Jokinen, kuvat: Lex ry

Onko mitään parempaa kuin herätä vuosijuhlien jälkeisenä hatarana aamuna, raahautua toimistolle ja seisoa parkkipaikalla useampi puolituntinen odottamassa bussia, joka suuntaa johonkin ennalta tuntemattomaan paikkaan jossakin perämetsässä? Tarvitseeko edelliseen edes alentua vastaamaan? Toki vuosijuhlatkin ovat ihan kivat – hienosti pukeutuneita ihmisiä, puheita, prameutta ja niin edelleen – mutta kyllä Akateeminen Silliaamiainen vain on poikaa kaiken frakkeilun ja iltapukuilun jälkeen. Sivistyneet tavat nurkkaan ja olut kouraan. Jotakin vähäistä kipuilua oli sillisaamuna havaittavissa pelipaikalle matkaavien linja-autojen kanssa. Ilmeisesti suuri osa ihmisistä oli saanut nerokkaan idean mennä viimeisellä bussilla huolimatta siitä, mihin bussiin olivat ilmoittautuneet. Tämä aiheutti tietenkin pienoisen suman, joka puolestaan sai vaivaantuneesti liikehtivän joukkion – kirjoittaja mukaan lukien – odottamaan parkkipaikalla kyytiä noin tunnin ylimääräistä. Toisaalta, tuskinpa ketään suuremmin se kiinnosti. Kun viimein astuimme bussista ulos hien ja traktorinrenkaiden hajuisen Rymättylän rajaseudulla, mielessäni ei ollut kuin ruoka ja virvokkeet. Onneksi sisällä niitä riitti. Riittipä jossakin välissä päivää myös ruokasotaan asti. Suuntasin siis mutkitellen juomapöydän kautta kohti keittiön tarjoiluaukkoa, jonka takaa minulle tungettiin autuaasti hodaria käteen. Jossakin nestetankkauksen välissä bändi alkoi soittaa. Ja soittipa loppujen lopuksi erinomaisen, monipuolisen ja yllättävän pitkän keikan. Oikeastaan ainut harmittava seikka oli tauon puuttuminen, sillä paikalta ei olisi malttanut poistua täydentämään varastoja. Ai niin, ja montakohan ihmistä mahtaa mahtua suhteellisen pienikokoiseen paljuun? Melkoisen monta. Minkähän näköistä vesi mahtaa olla eri ihmisten lilluttua siinä useampia tunteja? Jätän vastaamatta. Saunakin paikasta siis löytyi ja kuten lienee käynyt selväksi, palju. Itsekin ehdin vielä saunassa käväistä tajuttuani sen olemassaolon joskus kekkereiden loppupuolella. Lopulta bussit saapuivatkin talon etupuolelle hakemaan juhlakansaa takaisin tuttuun ja turvalliseen Turkuun. Tästä seuranneet jatkot ovatkin jo aivan toinen tarina, mutta Sillis itsessään oli siis onnistunut.

54

LexPress


LexPress

55


OIKEUS taju

Syynissä ihmisoikeudet Palstalla ovat tällä kertaa tarkastelussa ihmisoikeudet ja erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen säännösten huomioiminen kansallisia perusoikeuksia koskevien tapausten tulkinnassa. Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen pääsi arvioimaan esitutkinnan kohtuullisena pidettävää kestoa sekä pohtimaan, miten perus- ja ihmisoikeusmyönteinen tulkinta toteutuu näissä käsillä olevissa tapauksissa.

Tekstin koonnut: Annika Falben

TAPAUS 1 KKO 2011:38 A:ta oli kuultu esitutkinnassa rikoksesta epäiltynä 7.3.2001. Tämän jälkeen A:lle oli 29.9.2005 lähetetty ilmoitus siitä, että häntä ei enää epäilty asiassa rikoksesta. Kysymys esitutkinnan viivästymisestä aiheutuneen aineettoman vahingon hyvittämisestä. (Ään.) KOMMENTTI:

Käsillä olevassa tapauksessa A:ta oli kuulusteltu 7.3.2011 epäiltynä törkeästä kätkemisrikoksesta. Asia oli liittynyt laajaan törkeää velallisen petosta ja muita velallisen rikoksia käsittelevään tutkintaan, jossa oli epäiltynä kymmenen henkilöä ja tutkinnan kohteena kymmenen yritystä. Esitutkintaa viivästytti Saksan viranomaisille esitetty oikeusapupyyntö,

56

johon vastauksen saaminen oli kestänyt 3,5 vuotta. A:lle oli ilmoitettu 29.5.2005, ettei häntä enää epäilty rikoksesta. A oli ollut siis niin sanotusti ”löysässä hirressä” noin 4,5 vuotta. A vaati Suomen valtiolta korvausta pitkittyneen esitutkinnan aiheuttamasta aineettomasta vahingosta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan (oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin) ja 13 artiklan (tehokkaan oikeussuojan vaatimus) nojalla. KKO arvioi asiaa ensin kansallisten oikeussuojakeinojen perusteella todeten, ettei kansalliseen lainsäädäntöön sisältynyt nimenomaista säännöstä, jonka nojalla viivästyneestä esitutkinnasta johtunut ihmisoikeusloukkaus voisi tulla hyvitettäväksi. KKO jatkoi kuitenkin pohdintaansa arvioimalla, voisiko korvauksen perustaa vahingonkorvausoikeuden perus- ja

LexPress


ihmisoikeusmyönteiseen tulkintaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön perusteella oli selvää, että kohtuuttoman pitkään kestänyt esitutkinta voi merkitä ihmisoikeusloukkauksen muodostamaa oikeudenkäynnin viivästymistä. Ja ihmisoikeustuomioistuin on myös katsonut korvattaviksi aineettomat vahingot, kuten huolen, epävarmuuden ja muun niihin rinnastettavan haitan. KKO:n mukaan estettä tarkoitetun kärsimyskorvauksen tuomitsemiselle ei ole, jos esitutkinnan katsotaan kestäneen kohtuuttoman kauan. Korvausvelvollisuus voitiin siis johtaa suoraan perustuslain perusoikeussäännöksistä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksistä ilman kansallisen vahingonkorvauslainsäädännön nimenomaisen säännöksen tukea. Tämä on ratkaisun tärkeä periaatteellinen kannanotto. Tuomiossaan KKO punnitsi toisiaan vastaan korvauksen puolesta puhuvia seikkoja (viivästyksen kesto ja se, ettei A ollut itse myötävaikuttanut viivästykseen) ja sitä vastaan puhuvia seikkoja (asian poikkeuksellinen laajuus ja laatu, oikeusapupyynnön viivästyminen). Enemmistön kanta ei lopullisessa arvioinnissa ollut kovin ”perus- ja ihmisoikeusmyönteinen”: esitutkinnan pitkästä kestosta huolimatta viivästys ei ollut kohtuuton. Vähemmistöön jäänyt jäsen olisi sen sijaan myöntänyt korvauksen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan ja perustuslain 21 §:n tarkoittamien oikeuksien loukkauksesta. Oman arvioni mukaan vähemmistöön jäänyt kanta olisi ollut perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta perusteltu, kun otetaan huomioon esitutkinnan poikkeuksellisen pitkä kesto, neljä ja puoli vuotta ”löysässä hirressä”.

TAPAUS 2 KKO 2012:11 Ennen isyyslain voimaantuloa syntynyt A oli saanut tietää isänsä nimen vasta sen jälkeen, kun isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentissa säädetty viiden vuoden kanneaika oli päättynyt. Kun isyyttä ei tunnustettu, A nosti kanteen isyyden vahvistamiseksi. Korkein oikeus katsoi, että kanneaikasäännöksen soveltaminen tässä tapauksessa oli ristiriidassa perustuslain 10 §:ssä ja ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun yksityiselämän suojan kanssa. Kanneaikaa koskeva säännös jätettiin perustuslain 106 §:n nojalla soveltamatta ja isyys vahvistettiin. (Ään.) KOMMENTTI:

Käsillä olevassa tapauksessa vuonna 1961 syntynyt A vaati vuonna 2008 vireille panemallaan kanteella tuomioistuinta vahvistamaan, että B oli hänen isänsä. A oli vasta huhtikuussa 2008 saanut tietää isänsä nimen. DNA-tutkimus osoitti B:n mitä ilmeisimmin hänen isäkseen. Ongelmana oli kuitenkin se, että isyyslain voimaanpanolain mukaan kanneaika isyyden vahvistamisen osalta oli päättynyt 1.10.1981. A:lla ei kuitenkaan ollut mitään mahdollisuuksia kanteen nostamiseen ennen vuotta 2008. Tapaus sisältää klassikon aineksia. Kyseessä on korkeimman oikeuden järjestyksessä toinen perustuslain etusijaa koskeva ratkaisu (ensimmäinen KKO 2004:26). Mielenkiintoista on myös se, että kyseessä on korkeimman oikeuden plenum-ratkaisu. Käsillä olevassa tapauksessa KKO jätti soveltamatta isyyslain voimaanpanolain 7 §:n 2 momentin säännöksen, jonka mukaan kanne ennen isyyslain voimaantuloa syntyneen lapsen isyyden vahvista-

LexPress

57


misesta oli nostettava viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli viimeistään 1.10.1981. Korkeimman oikeuden mukaan kanneaikasäännöksen soveltaminen tapauksessa oli ristiriidassa perustuslain 10 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun yksityiselämän suojan kanssa. KKO perusti ratkaisunsa hyvin vahvasti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännölle, jossa oli katsottu, että kannemahdollisuuden epääminen tällaisissa tilanteissa oli vastoin ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa. KKO tiivisti ihmisoikeustuomioistuimen tulkintakäytännön siten, että lapsella on poikkeustapauksia lukuun ottamatta oikeus saada tieto biologisesta isästään ja oikeus saada ainakin kerran oikeudellisen suhteen vahvistamista koskeva asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. KKO totesi edelleen, että ”samalla nämä ihmisen alkuperää ja identiteettiä koskevat oikeudet sisältyvät selvästi myös perustuslain 10 §:ssä tarkoitettuun yksityiselämän suojaan”. Ihmisoikeustuomioistuimen tulkinnat välittyivät siten myös kansallisen perusoikeussäännöksen tulkintaan. Tältä osin ratkaisu ilmentää valtiosääntöoikeudellisessa doktriinissa omaksuttua ajatusta ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien sisällöllisestä harmonisoinnista tulkinnan lähtökohtana. KKO:n enemmistön kantaa vastassa on mielenkiintoisia eriäviä mielipiteitä, joissa ei oltu valmiita menemään yhtä pitkälle perustuslain etusijakysymyksessä. Mielenkiintoisin näistä on korkeimman oikeuden presidentin Pauliine Koskelon erittäin yksityiskohtainen eriävä mielipide, jossa pohditaan yleiselläkin tasolla lainsäätäjän ja tuomioistuimen välisiä suhteita perustuslain etusijasäännöksen soveltamisessa. Koskelon mielestä perustuslain 106 § soveltuu ylipäätään huonosti sellaisiin perusoikeuskysymyksiin, joiden järjestäminen yhdenvertaisuuden ja oikeusvarmuuden asianmukaiseksi turvaamiseksi vaatii lainsäädännöllisiä toimia. Koskelon huolenaiheena ovat erityisesti ratkaisun seuraamukset perintöoikeudellisten kysymysten osalta. Tapaus on periaatteellisesti erittäin merkittävä ja tulee keskusteluttamaan myös oikeustieteen tutkijoita. Oman arvioni mukaan tällä kertaa KKO:n enemmistö päätyi perus- ja ihmisoikeuksien kannalta asiaa tarkastellen perustellusti oikeaan ratkaisuun.

58

LexPress


Turkulaiset pääkaupungin sykkeessä Sopivasti vapun aloitukseksi pääsimme ottamaan selvää, mitä urapolkuja Helsinki tarjoaa juristinaluille ja mitä rakkailla ainejärjestöystävillämme on tarjota lexiläisille sitsien merkeissä. Tässä kooste Hesa-excustamme 25.4.2012. Teksti: Jenni Heurlin, kuvat: Lex ry

Vierailupäivän aikataulu oli tiukka, ja matkaan lähdimmekin jo puoli kahdeksalta itse kullakin enemmän tai vähemmän unihiekkaa silmissään.

asianajotoimistoon. Tunnelma avotoimistofirmassa oli rento ja vierailu kului sushin, kuohuviinin ja erilaisten kysymysten parissa.

VKSV:lta matkattiin Castrén & SnellEnsimmäinen kohteemme oli Keskusrikospoliisi, Suomen poliisin valta- manille. Tarjoilut eivät sielläkään jättäkunnallinen yksikkö ja kansainvälisen rikospoliisiyhteistyön kansallinen keskus Suomessa. Saimme kuulla, mitä juristi poliisissa tekee, ja miten ja minkälaisissa tilanteissa KRP toimii. Pienen esittelyn jälkeen pääsimme tutustumaan rikosmuseoon. Siellä meitä odottivat tarinat Suomen kuuluisimmista murhamiehistä sekä muun muassa koulusurmien aseet ja vankikoppi, jossa Herlinin perijätär vietti kaksi viikkoa siepattuna. Hurjaa, ja hurjan mielenkiintoista! Vantaalta matkamme jatkui Helsinkiin, pysytellen toistaiseksi vielä julkisen sektorin kohteissa. Tässä kohtaa ryhmämme jakautui kahtia. Osa meni valtakunnansyyttäjänvirastoon ja osa korkeimpaan oikeuteen. Valtakunnansyyttäjänvirastolla puhujasta huokui innostus ja se, että hän oli kutsumusammatissaan. Tämä saikin monet harkitsemaan, sopisiko työ itsellekin. korkeimmassa oikeudessa pääsimme kiertämään tiloja ja saimme kuulla sekä opiskelijan työmahdollisuuksista heillä että korkeimman oikeuden esittelijän työstä. KKO:sta matka jatkui Avancelle. Uuteen, viime vuonna perustettuun

60

neet ketään kylmäksi. Cassulta siirryttiin vielä tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluja tarjoavalle KPMG:lle ja Avancelta asianajotoimisto Bird & Birdille. Hyvää ruokaa riitti taas eikä Bird & Birdin perinteistä läpsyä tietenkään unohdettu!

Seurueemme yhdistyi taas siirtyessämme excun viimeiseen kohteeseen Deloittelle, joka tarjoaa tilintarkastukseen, riskienhallintaan, verotukseen, konsultointiin ja yritysjärjestelyihin liittyviä palveluita. Deloittelta saatujen lahjapussukoiden kera bussi vei meidät sitsaamaan ihanaakin ihanampien pykälistien kanssa Käärmeenpesään. Ruoka oli erinomaista, juomaa riitti ja laulu raikui. Kiitos kuuluu illan huipennuksesta pykälisteille. Vihdoin pitkän päivän päätteeksi otimme vielä suunnan Turkuun onnellisina, vaikkakin aamuun verrattavan väsyneissä tunnelmissa. Matkaan oli kuitenkin tarttunut monta uutta ja upeaa kokemusta. Excu oli onnistunut ja antoi motivaatiota tarttua jopa tenttikirjoihin - reissu muistutti, minne kaikkialle se opiskelu ja lopulta valmistuminen voi viedä.

LexPress


LexVa

Vihdoin koitti taas opiskelijan kevään hienompaa kuin ensimmäistä kertaa k ja jaksoivathan ne hieman vanhemmat kertaus on paikallaan, mikäli et itse m vappuviikolla tapahtuikaan. Teksti: Jenni Heurlin, Ida Sandholm ja

ALKUVIIKKO Alkuviikosta toimistolla raikuivat ”Wappujee, ei saa suuttua” –huudot, kun kaikki innoissaan odottivat suuren juhlan alkua. Eipä sitä kauaa tarvinnutkaan odottaa, kun tiistaina innoikkaimmat pääsivät jo vapun makuun Hesa-exculla. Keskiviikkokin toi lisää juhlia kansalle valmennuskurssilaisten vallatessa Night Club Marilynin. Yhdistyivätpä joukkoon Lexin huikean ensimmäisen Spexin osanottajatkin. Näkivät tulevat fuksit sitä todellista Lex-meininkiä… Sitten itse asiaan.

27.4. Vapun juhlinnan aikainen aloitus näkyi ennen kaikkea perjantain urheilutapahtuman, eli yleisurheilukisojen, osanottajamäärässä. Paikallaolijat kisasivat tiukasti korkeushypyssä, ja Altti Iiskola juoksi parhaan ja ainoan tuloksen Cooperin testissä. Yleisurheilu vaihtuikin äkkiä keilaukseen. Rankka urheilu palkittiin saunalla ja Hese-ruualla.

28.4. Lauantai alkoi Pääkön perinteisillä, tänä vuonna omenaisilla, vappubooleilla. Tippaakaan ei jätetty, kun väki siirtyi Kirkkotielle Lexin ja P-klubin yhteisille päiväsitseille, joissa meininki oli vappuisen riehakas. Teemana oli “Tule sellai-

62

sena kuin et ole”, jonka ansiosta sitseillä olivat mukana muun muassa nunna, Lady Gaga ja kääpiönainen. Viidakon, toisin sanoen keittiön, tähtöset tarjosivat todella herkullista vappuruokaa. Erityisesti jälkiruuaksi tarjotut mansikkamargaritat olivat sitsaajien mieleen. Ilta jatkui Kirkkotiellä samalla teemalla ELSA:n järjestämillä jatkoilla.

29.4. Lauantain sitsit eivät lexiläisiä vielä painaneet ja vedenkaipuun sijasta aamulla herätessä päässä soikin vain ”Anna sitä märkää”. Aurinko porotti lämpimästi jo aikaisin sunnuntaiaamuna ja ennätyssuuri Mölkky-kansa kokoontui Vartiovuorenmäelle kisaamaan Akateemisen Mölkyn MM-kilpailuissa. 112 joukkuetta kisaili hyvällä fiiliksellä, enemmän tai vähemmän voitontahtoisina, mestaruudesta. Voiton vei Los Selibatos. Joukkueen viimevuotinen hopea kirkastui kullaksi ja mestaruus palasi pitkästä aikaa taas Lexille. Hurraa! Finaali oli tiukka, ja hopealle ylsivät TLKS:n Homot. Pronssikin matkasi Lexille Kissantappokenkien ansiosta. Mölkyn lisäksi paikalla sai nauttia hattarasta, sumopainista sekä testata Bungee Runissa, millaista räjähtävää voimaa löytyi vapun keskellä. Lisäksi päivän aikana palkittiin Lexin ämmäkerholaisten valitsemat vuoden herrasmies

LexPress


appu!

n kohokohta, vappu. Mikä olisi fukseille kiskaista haalarit niskaan ja lakki päähän tkin vielä menossa mukana heilua. Pieni muista, mitä kaikkea Lexin legendaarisella

Anna Hänninen, kuvat: Lex ry

sekä vuoden tulokas, joiksi selviytyivät Lauri Kattelus ja Jussi Sjöblom. Auringon laskiessa kansa vaelsi jokirannan kautta Börssiin.

30.4. Vihdoin koitti vappuaatto ja vierestä heränneelle mölkvistille saattoi sanoa: ”Herää, on hieno päivä tänään!” Vaikka sunnuntain Mölkky painoikin monen jaloissa, pari tasoittavaa, upea ilma ja mahtava Lex-henki auttoivat jokaisen uuteen nousuun. Voittoa ei Tapiolan vappusouduista tänäkään vuonna tullut, mutta ainakin juontajina loistivat omat poikamme Janne Laasonen ja Aleksi Lundén. Maanantain vapputohinat jatkuivat kännirundin eli KäRu:n merkeissä. Vapun ilosanomaa levitettiin aina Suikkilasta Ruissaloon asti. Kohteina olivat jo kiertoajelulta tutut paikalliset O’ Bass ja Porth Arthur. Kaikki eivät edes vaivautuneet sisälle asti, vaan myös pihat ja kadut täyttyivät aurinkoa palvovista lexiläisistä. Upean Ruissalossa nautitun piknik-lounaan jälkeen ajelu huipentui lakitukseen Taidemuseonmäelle, jonka jälkeen siirryttiin Puolalanpuistoon Lexin skumppatarjoiluun. Lexin lippu liehui korkealla puiston kallioilla, kunnes se katosi ”omille teilleen”. Kirkkotiellä oli jälleen hikinen tunnelma, jota nostatti

kattoon Lexin huikea Spex-bändi. Juhlat jatkuivat pidempään kuin missään muualla, aina aamuun asti.

1.5. Vaikka TYYn Vappupiknikille Vartiovuorenmäelle kiipeäminen aiheutti sydämentykytyksiä itse kullekin, ihana auringonpaiste, toistaan herkullisemmat ruuat ja parempi seura saivat hymyn jokaisen väsyneen juhlijan kasvoille. Ei haittaa, että viikko oli rankka, vaan jokainen varmasti salaa jo toivoo, että vappu olisi pian taas täällä.

LexPress

63


Profile for LexPress

Lexpress 02 12  

Lexpress 02 12  

Profile for lexry
Advertisement