Page 1


TOIM. huom.

Miellytämme melkein kaikkia Painavaa asiaa kevennettynä koko vuoden kestävällä juhlahumulla Tämän lehden kannessa komeileva kullattu juhlavuoden virallinen symboli, Lex 50 v. –logo, on osoitus siitä, että kyse ei ole mistään tavanomaisesta vuodesta. Nyt on aika juhlia. Vaikka ainejärjestömme juhlavuoden yksi huipentumista, jättimäiset vuosijuhlat, ovatkin jo aivan käsillä, LexPress juhlii sankaria ympäri vuoden. Kuljemme läpi kiinnostavimpien historian hetkien vuosikymmen kerrallaan. Tässä lehdessä aloitamme 60- ja 70-luvuilla, joista on koottu mielenkiintoinen artikkeli alkaen sivulta 35. Juhlavuosi näkyy myös usealla muulla tapaa LexPressissä: vuoden ensimmäisessä lehdessä aloittaa monta mielenkiintoista uutta sarjaa. Ensimmäisenä omaa lexiläisyyttään muistelee juhlavuoden kunniaksi vuoden 1975 puheenjohtaja, Matti Vuoria. Tämän jutun voi lukea otsikon Minä lexiläisenä alta siulta 34. Tänä vuonna saamme lukea myös oikeudellisen alan ulkopuolisten henkilöiden mielipiteitä juristikunnasta. Oman näkemyksensä nimittäin ensimmäisenä kertoo vuoden 2009 pakolaisnainen Fatbardhe Hetemaj (sivu 43). Koska merkkivuonna itse sankarinkin on hyvä katsahtaa peiliin, olemme pyytäneet tässä apua sisarainejärjestöiltä: koko vuoden jatkuvassa sarjassa kirjoitetaan siitä, mitä mieltä lexiläisistä todella ollaan muualla maassa. Sarjan aloittaa pykälisti sivulla 44. Teema-ajattelu jatkuu. Ensimmäisen numeron teemana on Suojelu ja turvallisuus, ja aihetta käsitelläänkin lehdessä monipuolisesti. Voit lukea mielenkiintoisen artikkelin juristin työstä tällä hetkellä käynnissä olevassa kriisinhallintaoperaatiossa Somalian lah-

della (sivu 19) tai siitä, miten poliisit päätyvät opiskelemaan juridiikkaa (sivu 25). LexPress pääsi myös haastattelemaan Ilkka Salmea, tästä juttu sivulla 22. Opiskelu ja lexiläisyys eivät missään tapauksessa ole unohtuneet. Sivulla 29 ruoditaan jäsenkyselyn tuloksia ja edelleen uudella Matkalla menestykseen –palstalla tutkaillaan, miten rakennetaan täydellinen ansioluettelo. Lehden loppupuolella on mahdollisuus tehdä vielä viimehetken ker taus vuosijuhlaetiketeistä, ja suurta suosiota herättänyt Lex Curling puolestaan on saanut oman paikkansa sivulta 57. Jäsenkyselyyn vastannneista yli 80 prosenttia toivoi LexPressin jatkavan edelleen asiapitoista linjaa. Tämä tulee tapahtumaan, ja siksi tässäkin lehdessä on iso määrä tiukkaa faktaa unohtamatta kuitenkaan rennompaa otetta – etenkin juhlavuoden kunniaksi. Kaikkia ei voi miellyttää, mutta toivon kuitenkin jokaisen löytävän itselleen ainakin jotain LexPressin sivuilta. Tämä lehti rakennettiin yhdessä tehokkaan toimituskuntani kanssa. Ilman heitä LexPress ei ilmestyisi. Lisäksi suurta apua ovat antaneet loistavat hallitustoverini, eritoten teknisessä toteutuksessa Ossi ja Niko. Kiitos kaikille mukana olleille. Vuoden toisessa LexPressissä keskitytään immateriaalioikeuteen. Lehti ilmestyy toukokuussa. Tule ihmeessä mukaan tekemään juhlavuoden LexPressiä. Miellyttäviä lukuhetkiä - kaikille. Aleksi

P.S. Anna palautetta: lexpress@lex.fi

LexPress

3


CALONIA g a l l u p Kysyimme ihmisiltä turvallisuudesta: 1) Milloin tunnet olosi turvalliseksi? 2) Millaisissa tilanteissa olet ollut turvaton ja miten selvisit siitä? 3) Mikä on Calonian turvattomin paikka? Jenni Lähdetniemi, 1 vk. 1) Kotona. 2) Esimerkiksi yöllä kun tulen kotiin keskustasta. Pidän kännykkää lähellä ja yritän ajatella, että ei ole mitään hätää. 3) Suullisen ruotsin luokka. Oliver Winkler, exchange student

1) Being at home, listening to music or being with people I know. 2) When there’re no space and lots of people around. Then I tried to talk with people. 3) I don’t really know yet, maybe in front of the classroom.

LexPress 01/11

Päätoimittaja:

s. 19 ...

Aleksi Lundén lexpress@lex.fi

Taitto: Aleksi Lundén

Toimituskunta: Annika Falben Iiris Jokinen Janne Laasonen Markus Laine Kalle Lyyra Toni Haapasalo Satu Majuri Niko Markkanen Noora Mäki Mona Numminen Otso Pohjalainen Katrin Puolakainen Ossi Raita Samuli Rantanen Sheima Ridha Susanna Suokanto Antti Vaaja Noora Yli-Huumo

s. 35 ...

Etukansi:

Jussi Lehtinen, 2 vk. 1) Kavereiden seurassa, tutussa ympäristössä ja Suomessa ylipäänsä. 2) Esimerkiksi ulkomailla yöaikaan. Yritän selvitä uhkaavasta tilanteesta puhumalla. 3) Nimeltä mainitsematon kielten luokka.

Aleksi Lundén Niko Markkanen

Kansikuva: Markus Laine

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Newprint Oy

Hanna Tuohilampi, 4 vk. 1) Suomi on sen verran turvallinen paikka, että ei yleensä tarvitse pelätä. 2) Esimerkiksi yöllä kun tulee duunista kotiin. Asko Metsolan ajatteleminen rauhoittaa. 3) Kahvila, koska tänne jää niin helposti jumiin. Teksti ja kuvat: Annika Falben ja Noora Mäki

Painos: Painos: 750 kpl

s. 43 ... ISSN 1235-371X

Copyright © 2011 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.


sisällys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Pääkirjoitus: Varkaudestakin vihdoin rikos? . . . . . . . . 6 Puheenjohtajalta: Lex - ainejärjestöjen Rambo! . . . . . . 8 Edarissa tapahtuu: Remonttitouhuja . . . . . . . . . . . . 10 Senilexin kuulumisia: Palikat kuntoon . . . . . . . . . . . 12 Kohti menestystä: Välineet työnhakuun . . . . . . 15 Legadina kriisinhallintaoperaatiossa . . . . . . . . 19 Näköalapaikalla terrorismia vastaan . . . . . . . . 22 Likaisia hommia ja juridiikkaa . . . . . . . . . . . . 25 Jäsenistö on puhunut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 LEX 50 vuotta Minä lexiläisenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Sankarin ensimmäiset vuosikymmenet . . 35 Etiketit kuntoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Epäilyttävän halvalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Vieraasta kynästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Sisar tervehtii: Pykälä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Ted Apter - edustajamme lakimiesliitossa . . . . . 45 Turvatalosta suojaa pelossa eläville . . . . . . . . . 46 Juusto-, viini- ja sikariklubi . . . . . . . . . . . . . . . 49 Oikeustaju . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 Uusi maisteriohjelma tiedekuntaan . . . . . . . . . 53 Kohtuullisen utelias professori . . . . . . . . . . . . . 54 Urheilujuhlan tuntua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 Toim.huom.:

... s. 22

... s. 40

... s. 49


PÄÄ kirjoitus

Varkaudestakin vihdoin rikos? Aloitetaan hypoteettisella tapahtumalla. Opiskelija repii henkilötiedot sisältävän paperin yliopiston roskikseen, unohtaa yleiselle tietokoneelle nettiyhteisön salasanan, tai luovuttaa väärään paikkaan luottokorttinsa tiedot. Kaikki edellä mainitut ovat tilanteita, joissa voi joutua identiteettivarkauden uhriksi – sitä itse tietämättä.

Identiteettivarkautta ei ole Suomessa vielä toistaiseksi kriminalisoitu. Teko voidaan Suomen lakikirjan mukaan määritellä petokseksi, väärän henkilötiedon antamiseksi viranomaiselle taikka maksuvälinepetokseksi, ja tuomio voidaan näissä tapauksissa langettaa rikoslain pykälään vedoten. Identiteettiä ei kuitenkaan Suomen lain mukaan voi varastaa, joten uhrin oikeudet ovat vähäiset.

Sanakirjamääritelmän “Etenkin näin juhlavuonna mukaan idenAsiaan on tultiteettivarkaus olisi hyvä miettiä omaa tava muutos. Sisätarkoittaa paikkaansa toimintaasiainministeriön toisen henkilötyöryhmä on vuotietojen hyväkympäristössään ja sitä, den ajan valmissikäyttöä. Usein miten itse toimii parantellut Identiteetvarkauden tekitiohjelma- nimistä jän päämääränä taakseen kanssarapor ttia, mikä on taloudellinen ihmisten turvallisuuden luovutettiin sisäahyötyminen, ja siainministeri Anne etenkin sähköistunnetta. Holmlundille vaten tietokantojen Miten toimia elämäniloise- jaa kaksi kuukautta yleistyessä myös sitten. Työryhmän identiteettina lexiläisenä.” tekemän selvitykvarkauksien määrä sen mukaan idention lähtenyt nousuun. Facebookin kaltaiset netti- teettivarkaus on kansainvälisellä yhteisöt ovat edesauttaneet identiteet- tasolla merkittävä ongelma, ja sitä tivorojen toimintaa entisestään, mutta vastaan maailmalla onkin ryhdytty huomattaviin toimenpiteisiin. Myös yksinkertaisimmillaan varkaus voi tapahtua, kun revityt palkkatositteet jou- Suomessa olisi syytä miettiä nykyisen tuvat vääriin käsiin vaikkapa taloyhtiön lainsäädännön toimivuutta juuri uhrin näkökulmasta. roskiksesta.

6

LexPress


Mitä mahdollisuuksia vaikkapa aluksi kuvittelemallamme opiskelijalla on, kun selviää, että väärällä identiteetillä toiminut toinen henkilö on ottanut pikavippejä tai tilannut nettiostoksia väärin perustein? Mihin uhri voi turvautua? Suojelu ja turvallisuus ovat meidän kaikkien yhteisiä asioitamme. Vuosi sitten Calonian eteen ilmestyneet hautakynttilät ja epämääräiset viestit aiheuttivat suuren pelkoreaktion useissa opiskelijoissa ja hiljensivät hetkeksi koko tiedekunnan. Vaikka tapahtuma selvisi myöhemmin huonoksi vitsiksi, se jäi silti kummittelemaan Calonian nurkkiin. Ikinä ei voi tietää. Tässä lehdessä keskitytäänkin laaja-alaisesti juridiseen kenttään suojelun ja turvallisuuden ympärillä puhumatta kuitenkaan enempää jo vanhasta kynttiläepisodista. Etenkin näin juhlavuonna olisi hyvä miettiä omaa paikkaansa toimintaympäristössään, ja sitä, miten itse toimii parantaakseen kanssaihmisten turvallisuuden tunnetta. Miten toimia elämäniloisena lexiläisenä. Ainejärjestömme hyvä henki huokuu tämänkin lehden sivuilta ja koko juhlavuoden ohjelmassa. Etenkin vuosijuhla osoittaa sen, että hyvä meininki on jatkunut ja jatkuu toivottavasti edelleen läpi vuosikymmenten. Tästä osana on myös se, että kenenkään ei tarvitse pelätä turvallisuutensa puolesta Lexin tapahtumissa – lexiläinen ei tee kaveristaan uhria. Koska aina ei kuitenkaan ole kavereita ympärillä, on syytä kiinnittää erityistä huomioita omaan toimintaansa. Ei kannata antaa identiteettivarkaalle edes mahdollisuutta. Lopuksi haluan vielä onnitella vanhenevaa, mutta aina vain paremmassa iskussa olevaa Lexiä.

Turvallista juhlavuotta jokaiselle - tehdään se yhdessä! Aleksi Lundén LexPressin päätoimittaja lexpress@lex.fi Kuva: Markus Laine

LexPress

7


PUHEEN johtajalta

Lex ainejärjestöjen

rambo!

Mitä Lex oikeastaan on? Edunvalvontaa, bileitä, varainhankintaa, yritysyhteistyötä, lisää bileitä, samanhenkisiä ihmisiä, muistoja ja kokemuksia, ei mitään edellä mainituista? Lexistä riittää käsityksiä, ja yhdistys jakaa mielipiteitä harvinaisen paljon. Joillekin Lex edustaa tärkeää sosiaalista foorumia, toisille taas se näyttäytyy ylimielisten opiskelijoiden pröystäilykerhona.

tiin selvittämään sitä, miten Lex nähdään ja mitä pitäisi muuttaa tai kehittää. Kysely keräsi yli 300 vastausta! Tavoitteena kehittämistyössä on se, että jokainen voisi kokea yhdistyksen omakseen ja löytää jotain itseä kiinnostavaa. Lexissä riittää tekemistä. Organisaatiossa on varmasti kehitettävää, jotta toimintaan osallistuminen helpottuu. K aikkien panos ei ole pelkästään olennainen, vaan korvaamaton. Lex elää vapaaehtoistyöstä. Mukaan kannattaa lähteä ennakkoluulottomasti. Mitä tästä kaikesta sitten saa? Siihen voisi luetella useitakin vastauksia, mutta uskon parhaan vaihtoehdon olevan, että selvittää sen itse.

“Millaisena itse haluat muistaa omat lex-aikasi?”

TUlta päin!

Yhdistyksen vuosi kulkee monessa suhteessa samalla kaavalla vuodesta toiseen, juhlavuonnakin. Uudet ideat ja ajatukset eivät kuitenkaan ole vain tervetulleita, vaan välttämättömyys. Hyviä käytäntöjä ei toki kannata muuttaa vain muuttamisen ilosta, mutta ratkaisevia vetoja tarvitaan aina. Ilman sitä eivät edustajamme istuisi niin monissa elimissä puolustamassa etujamme. Tuskin meillä muuten olisi Wappusoutuja (vuodesta 1986), Toogia tai Akateemista MM-Mölkkyä. Eikä yhdistyksen tase varmasti näyttäisi nykyiseltä ilman valmennuskurssitoiminnan kehittämistä ja kovaa työtä sen puolesta. Kannattaa muistaa, että jokainen meistä voi tuoda uutta ja antaa paljon yhdistyksellemme. Syksyllä tehdyllä jäsenkyselyllä pyrit-

8

Ei pelkästään opiskelijoiden Lex

Lexin perustava kokous pidettiin 24.3.1961, muutama kuukausi sen jälkeen, kun ensimmäinen vuosikurssi oli aloittanut opintonsa. Lex viettää 50-vuotisjuhliaan 18.3, ja yhdistyksen taipaleen yksiin kansiin kokoava historiateos julkaistaan edellisenä päivänä. Vuosijuhliin alun perin varatut 160 alumnipaikkaa täyttyivät hetkessä, mutta onneksi juhlat voitiin siirtää isompiin

LexPress


tiloihin lisäpaikkojen järjestämiseksi. Alumnien valtava kiinnostus toimii loistavana osoituksena siitä, että kerran lexiläinen on todellakin aina lexiläinen. Harva opiskelijayhdistys pystyy säilyttämään tuollaisen yhteyden. Siitä on tärkeää pitää huolta jatkossakin. On todella hienoa, että 50-vuotista yhdistystämme juhlistavat yhdessä niin opiskelijat kuin tiedekunnastamme valmistuneet. Vaikka opiskeluvuosista olisi kulunut jo pitkä aika, moni innostuu muistelemaan lämmöllä omia Lexaikojaan. Vanhoista tapauksista ja tunnelmista on oikein hauska kuulla: juttuja Kirkkotien salakapakka-ajoista ja itse käryillasta, laivalla vietetyistä toogabileistä tai KV-viikosta 90-luvulla. On hienoa huomata, miten kestävää Lex-henki on. Yhdistyksemme vahvuus varmasti onkin juuri siinä, että tuo henki on onnistuneesti siirretty opiskelijasukupolvelta toiselle.

Lexin sloganina vuoden 1985 edustajistovaaleissa. Mikä tärkeintä, Lex-henkeä on ollut keväästä 1961: se on todettavissa pian ilmestyvästä historiateoksesta. Eli mitä Lex sitten lopulta on? Siihen tietää jokainen lexiläinen vastauksen itse. Tärkeintä on muistaa, että Lex on juuri sitä, mitä siitä itse teemme. Lex ei ole pelkästään jäsentensä summa; se on paljon enemmän. Meillä on tasan niin hienoa, kuin itse haluamme. On ollut jo 50 vuotta.

Mitä meillä sitten on?

Mahdollisuuksia, joiden ei kannata antaa lipua ohi. Sanonta siitä, että opiskeluaika on elämän parasta aikaa, on tuskin turhaan toistettu. Opiskeluajan vapaus ei varmaankaan palaa heti takaisin, joten tilaisuus on hyvä käyttää hyödyksi. Voisin kuvitella, että työelämässä on mielekkäämpää, kun tuntee jo etukäteen nyt vielä tulevat kollegansa - tulevaisuuden työkaverit. Ja silloin lienee myös mukavaa muistella omia opiskeluaikojaan. Millaisena itse haluat muistaa omat lex-aikasi? Perinteitä, joita kannattaa vaalia. Yhdistyksessä on tehty pitkäjänteistä työtä, ja se näkyy tämän päivän menestyksenä. Vuosijuhlien ajankohta juontaa juurensa yllä mainitusta perustavan kokouksen ajankohdasta. Kirkkotien Lex sai vuonna 1970, nykyisessä toimistossa Yo-talo A:ssa on toimittu vuodesta 1994. Tämän jutun otsikko taas on toiminut

Kuva: Markus Laine

Antti Vaaja Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LexPress

9


EDARISSA tapahtuu

remonttitouhuja Edustajisto on palannut sorvin A-talon toiseen kerrokseen, joka avattaisiin yhdeksi avaraksi tilaksi. Samalla ääreen, ja monissa ryhmissä on tapahtunut muutoksia kokoonpanossa siirrettäisiin A-talossa nyt toimivien vuodenvaihteen jälkeen. Ryhmä Lex alayhdistysten toimistotilat B-taloon. järjestäytyi monen muun ryhmän tavoin Nämä tilat voidaan pitää myös ennaluudestaan tammikuun kokouksessa, ja laan ja suorittaa niihin vain tarpeellinen tänä keväänä varsinaisia edustajia ovat perusremontti. Oma kysymyksensä on allekirjoittaneen lisäksi Matti Lajunen, myös osakuntatilojen remontti, sillä joka toimii myös ryhmän varapuheen- voidakseen tarjota elävää musiikkia johtajana, sekä Antti Vaaja ja Markus myöhään iltaisin myös jatkossa, tulee Laine. Varallekin on noussut aivan uu- osakuntien tilat remontoida äänieristysvaatimukset täyttävään sia nimiä vanhojen kuntoon. edarijäärien valmistuttua tai “ TYYn kirjasto on Allekirjoittanut lähdettyä vaihtoon. päällekkäinen palvelu ja Juho Hurme TYY Tänäkin vuonna Terveeksi -ryhmästä L exillä on ilo ja yliopiston kirjaston esittivät helmikuun onni saada edusta- kanssa, ja jo pelkällä edustajiston kokoukjansa myös TYYn hallitukseen; Lauri olemassaolollaan se pa- sessa TYYn kirjaston lakkauttamista. Syyt K a t te l u s toi m i i kottaa opiskelijat mak- tähän radikaalinakin sosiaalipoliittisena vastaavana. Muina samaan opiskelustaan.” pidettyyn esitykseen olivat sekä ideologiset, vastuualueina Lauettä taloudelliset. TYYn rilla ovat ympäristökirjasto on päällekkäija kehitysyhteistyö. nen palvelu yliopiston Päällimmäisenä tällä hetkellä kirjaston kanssa, ja jo pelkällä olekäydään keskustelua ylioppilasta- massaolollaan se pakottaa opiskelijat lojen remontista. Remontti on edennyt maksamaan opiskelustaan. Tarvittavat siihen vaiheeseen, jossa ylioppilaskunnan opintomateriaalit ovat olennainen osa olisi hyvä välittää toiveensa ja näke- opiskelua, ja täten niiden tarjoaminen myksensä remontin lopputuloksesta opiskelijoille on yliopiston tehtävä. KuiTurun Ylioppilaskyläsäätiölle, jotta nuo tenkin tällä hetkellä kaikki opiskelijat toiveet voidaan ottaa suunnittelussa ja maksavat opintomateriaaleistaan toteutuksessa huomioon. Vaihtoehtoja vuosittain ylläpitämällä TYYn kirjastoa. tällä hetkellä TYYn ja sen alayhdistysten Taloudelliselta kannalta katsottuna käytössä olevien tilojen kehittämiselle on kirjasto vie huomattavan paljon rahaa useita, ja edustajistolla onkin nyt tärkeä siihen nähden, kuinka moni opiskelija paikka pohtia, mitä linjaa lähdetään to- palvelua lopulta käyttää. Kirjaston lakteuttamaan. Yksi vaihtoehto olisi siirtää kauttamisesta äänestettiin edustajiston TYYn kirjasto nykyiseltä paikaltaan B- kokouksessa, mutta ainakin toistaiseksi talosta paljon keskeisemmälle paikalle pieni enemmistö piti kirjastoa säilyt-

10

LexPress


tämisen arvoisena palveluna. Keskustelu aiheesta tullee kuitenkin jatkumaan niin kauan kuin kirjasto on olemassa. Remontissa on ylipäätään kysymys suurelta osin rahasta; kaikki on periaatteessa mahdollista (voihan TYY vaikkapa myydä Unican ja laittaa rällätimälläti), mutta mikä on järkevää ja tarpeellista? Sitä, miten remontti rahoitetaan, ei ole vielä täysin mietitty. Alayhdistysten tilavuokrat tulevat ainakin nousemaan, ja mahdollisesti remonttikustannukset aiheuttavat nostopaineita myös ylioppilaskunnan jäsenmaksuun. TYYn on taattava alayhdistystensä toimintamahdollisuudet jatkossakin, mikä saattaa vaatia enemmän tukea ylioppilaskunnalta. Ryhmä Lex pitää tärkeänä päätösten tekemistä taloudelliset realiteetit huomioon ottaen mahdollisimman hyvien ja kattavien tietojen pohjalta. Edustajisto on tekemässä rahalliselta arvoltaan poikkeuksellisen suuria päätöksiä, jolloin sen tulisi voida perustaa päätöksensä faktoihin ja laskelmiin, ei niinkään mutu-fiilikseen. Tämä on edustajiston velvollisuus 15 000 opiskeljian yhteisöä edustavana elimenä.

tälläkin saralla jo parannettu, ei TYY (eikä maailma) ole kuitenkaan koskaan valmis. Syksyn vaaleissa tarkoituksenamme on taata vähintään samantasoinen lexiläisedustus kuin tälläkin kaudella. Tärkeintä on ajaa yhteistä etuamme ja keskittyä epäkohtien poistamiseen. Mikäli siis olet kiinnostunut oikkareiden hyvinvoinnista ja oloista opiskelijayhteisössämme, lähde reippaasti mukaan! Tarvitsemme vaaleihin innokkaita lexiläisiä suunnittelemaan ja toteuttamaan kampanjaamme vaaliasiamiehen johdolla. Ennen kaikkea tarvitsemme kuitenkin ehdokkaita, jotka haluavat ajaa lexiläisille tärkeitä asioita TYYssä. Muista, että Ryhmä Lex ajaa ennen kaikkea oikkarin etuja. Tule siis rohkeasti nykäisemään hihasta ja kerro, mitkä juuri sinun mielestäsi ovat niitä asioita, joita meidän pitäisi pyrkiä parantamaan! Nyt jos koskaan sinulla on hyvä tilaisuus saada äänesi kuuluviin.

Toisena asiana pinnan alla kuplii jo uuden edustajiston valinta. Vaalit ovat ”vasta” syksyllä, mutta vaaliteemoja ja parannettavia asioita lähdetään pohtimaan jo nyt. Viime vaaleissa Lex menestyi hyvin harkituilla vaaliteemoillaan ja niitä on pyritty myös ajamaan tehokkaasti läpi edustajistossa. Vaaleissa kuulutimme myös TYYn talouden järkevän ja vastuullisen hoidon perään, ja olemme tuoneet kantamme hyvin esiin pitkin kautta. Vaikka paljon on

Katrin Puolakainen Ryhmäpuheenjohtaja

Kuva: Markus Laine

HUOM! Ryhmä Lexin blogi: http://lexed.wordpress.com/

LexPress

11


SENILEXIN kuulumisia

palikat paikoilleen Vuosijuhlien odotusta ja skumppasilliksen valmistelua Myös Senilexissä vuosi 2011 on lähtenyt aktiivisesti käyntiin. Hallituksen kevätkauden ensimmäinen kokous pidettiin helmikuussa, ja tekemisen meininki heijastui kokouksesta, joka kestikin viitisen tuntia. Kaiken ytimessä on luonnollisesti Senilexin mukanaolo sekä järjestelyt Tiedekunnan Päivän ja Lexin 50-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä. Tässä seuraavassa kertaan lyhyesti Senilexin osuutta näissä tilaisuuksissa. Vuosijuhlaviikonloppuun mahtuu virallisena osuutena Senilexin vuosikokous. Omalta osaltani tämä tarkoittaa sitä, että sääntömääräinen ”kolmen vuoden kauteni” Senilexin hallituksessa päättyy Tiedekunnan Päivän yhteydessä järjestettävässä yhdistyksen kokouksessa. Tämän vuoksi haluan välittää omasta ja koko Senilexin nykyisen hallituksen puolesta kiitokset Lexille ja kaikille entisille sekä nykyisille toimihenkilöille joiden kanssa olemme saaneet yhteistyötä tehdä! Tiedekunnan Päivä ja Senilexin vuosikokous

12

nostus Lexin 50-vuotisjuhlia kohtaan aistittiin kuitenkin jo aikaisessa vaiheessa ja niinpä erinäisten järjestelyjen jälkeen pääsemme erillisen iltatilaisuuden sijasta juhlimaan yhdessä nykyisten lexiläisten kanssa Lexin 50-vuotista taivalta Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Kuten varmasti suuri osa tämänkin lehden lukijoista tietää, Tiedekunnan Päivä ja Lexin vuosijuhlat ovat herättäneet ennätysmäisen kiinnostuksen senilexiläisten ja muiden alumnien keskuudessa. Tämä suuri kiinnostus edellytti myös isoa koordinointia Lexin, Senilexin ja tiedekunnan välillä, jotta eri tapahtumat ja palikat saatiin paikoilleen. Onneksi yhteistyö sujui ja nyt toivottavasti voimme toivottaa ennätysmäärään osallistujia tervetulleiksi juhlaviikonlopun tapahtumiin. Vuosijuhlien logistiikkapuolta Senilex avittaa järjestämällä erikseen ilmoittautuneille alumneille maksuttoman kuljetuksen Messukeskukseen. Kuljetus lähtee Radisson Blu Marina Palacen edestä (Linnankatu 32) klo 18.30. Senilex ry:n sääntömääräinen vuosikokous järjestetään Tiedekunnan Päivän yhteydessä, klo 13.30 alkaen Calonialla. Kokouskutsu julkaistaan sääntöjen mukaisesti yhdistyksen ilmoitustaululla Calonialla ja lähetetään tiedoksi myös Senilexin sähköpostilistalle.

Vuoden 2011 Tiedekunnan Päivän ohjelma alkaa perjantaina 18. maaliskuuta klo 11 Calonialla. Samassa yhteydessä järjestetään vuosikurssien 1961, 1971, 1981, 1991 ja 2001 kurssitapaamiset. Lisätietoa Tiedekunnan Päivästä löytyy tiedekunnan nettisivuilta.

Alumnien skumppasillis

Tiedekunnan Päivän ajankohta ei suinkaan ole sattumaa. Perinteisestihän päivän on huipentunut Kårenilla järjestettävään illalliseen. Alumnien kiin-

Alumnien 50-vuotisjuhlinta ei rajoitu pelkästään vuosijuhliin: vuosijuhlien jälkeisenä päivänä järjestetään senioreille aamupäivällä oma

LexPress


skumppasillis, jossa vanhat jarrut voivat koota yhteen vuosi-juhlaillan tapahtumat ja nauttia brunssista kuohuvan ja livemusiikin tahdittamana. Vuosijuhlien sijoittuessa sopivasti perjantai-iltaan, voivat työtätekevätkin osallistua huoletta lauantaiaamun alumnien sillikselle Skumppasillis järjestetään vuosijuhlien jälkeen lauantaina 19.3.2011 klo 11.00 alkaen TLKS ry:n Tivolissa, osoitteessa Uudenmaankatu 16. Skumppasilliksellä on tarjolla brunssipöytä aamias-juomineen (ja tietysti skumppaa). Mikäli juhlija kaipaa lakisääteistä enemmän alkoholijuomia silliksen tunnelmankohottajaksi, sellaiset voi tuoda OPM-tyyliin itse. Skumppasillistä tahdittaa perinteiseen sillistapaan bändi, ja ilolla toteankin että lauteille nousee legendaarinen kokoonpano ’Coveria ei Jätetä’, OTT Mårten Knutsin johdolla! Tarjolla on varmasti mahtavaa menoa ja etukenoa, joten pukukoodikin on rento ja letkeä (saa tulla haalareissakin, jos ne

ovat vielä tallella). Lisätietoa alumnisilliksestä sekä muistakin alumneille tarkoitetusta vuosijuhlaviikonlopun ohjelmasta löytyy Senilexin nettisivuilta osoitteesta www. senilex.fi. Nähdään vuosijuhlissa!

Antti Säiläkivi Asianajaja, Senilex ry:n hallituksen tiedotusvastaava


kohti menestystä 4Tällä palstalla tutkaillaan työnhakua ja opintomenestystä parantavia asiota.

Välineet työnhakuun Työnhaku on suurelle osalle oikeustieteen opiskelijoista ajankohtaista varsinkin näin keväisin. Työpaikat ovat viime vuosina yleisen taloustilanteen vuoksi olleet kiven alla, ja kilpailu harjoittelupaikoista on kovaa. Vaikka eri työpaikkoja on paljon ja valintakriteerit eriävät, kaksi asiaa on tärkeää huomioida ennen hakemista: CV eli ansioluettelo ja työhakemus. Mitä tulee ottaa huomioon, kun laatii tulevaisuutensa kannalta ehkä merkittävimpiä asiakirjoja? Teksti: Samuli Rantanen

Kohdista hakemus. Pahin virhe jonka työnhaussa voi tehdä, on jäädä kiinni kopioimisesta. Väärä päivämäärä hakemuksessa tai väärinkirjoitettu yrityksen nimi yleensä aiheuttavat hakemuksen välittömän hylkäämisen. Kiinnitä huomio ulkoasuun. Vastaanottajalle tulee mahdollisesti jopa tuhansia hakemuksia, joten panosta hakemuksesi ulkonäköön ja oikeinkirjoitukseen. Älä mokaa työnhakuasi näin alkeelliseen virheeseen. Hakemuksesta kannattaa hankkia objektiivinen mielipide. Anna hakemuksesi ja ansioluettelosi jollekin oikoluettavaksi ennen kuin lähetät ne eteenpäin työnantajalle. Oikea tiedostoformaatti takaa ammattimaisen ulkoasun. Kannattaa muuttaa Word-tiedostot pdf-muotoon jo siitäkin syystä, että se on virallisemman näköinen ja aukeaa kaikilla koneilla samannäköisenä. täydellisen cv:n työkalut

Henkilötiedot. Henkilötiedot on hyvä laittaa heti alkuun ja on oleellista, että tiedoista selviää nimi sekä yhteystiedot. Iän ilmoittaminen ei ole pakollista, mutta suotavaa. Kuva. Kuvallisen CV:n käyttö on alkanut olla jo vakio työnhaussa. Kuva kannattaa olla siisti, mutta mieti, erotutko paremmin joukosta olemalla yltiöasial-

linen vai vähän rennommin pukeutunut. Hymyile, kyseessä ei ole passikuva. Koulutus. Tästä kohdasta on selvittävä opiskelupaikka, opintojen aloittamisvuosi ja suoritettava tutkinto. Jos olet opintojen loppuvaiheessa, on hyvä myös mainita arvioitu valmistumisaika ja, jos tiedossa, myös gradun aihe. Työkokemus. Kiinnostaako rekrytoijaa tieto siitä, että olet ollut vuonna 2005 12.3. - 19.3. osa-aikatöissä lähikaupassa? Tuskin. Hyvin jäsennellystä työkokemusosiosta selviää helposti aikaisempi työhistoria. Kronologinen järjestys ja tiivis selvennys työsuhteen kestosta ovat hyviä ohjenuoria työkokemuksen ilmaisemiskeinoiksi. Seuraavassa esimerkki: - Kesä 2008, 3kk Esimerkki Oy, kesäsijaisuus, avustava lakimies, tehtäviini kuului mm. sopimusten laadinta ja hakemusasioiden hoitaminen Luottamustehtävät. Tämä kohta osoittaa omaa aktiivisuutta ja luo kontakteja, jotka ovat tärkeitä työelämässä. Silti kannattaa punnita, luetteleeko kaikki luottamustehtävät vai laittaako listaan vain haettavana olevan työpaikan kannalta olennaiset luottamustehtävät. Kielitaidot. Kielitaidoissa on hyvä tarkentaa, kuinka hyvin hallitsee kutakin kieltä. Älä ole liian nöyrä, mutta ole varovainen liioittelun kanssa. Vain aikamoinen guru on erinomainen useammassa kuin muutamassa kielessä.

LexPress

15 jatkuu seuraavalla sivulla


kohti menestystä Mahdolliset ulkomailla asumiset on hyvä mainita, jos ne vaikuttavat kielitaitoihin. Tietotekniikkaosaaminen. Perustaidot on hyvä mainita lyhyesti. Jos hallitset jonkun eksoottisemman ohjelman käytön, kannattaa hieman tarkentaa mistä ohjelmassa on kyse. Tosin kannattaa taas miettiä, onko ohjelman hallitsemisella merkitystä haettavana olevan työtehtävän kannalta. Muut erityiset maininnat. Varusmiespalvelus, mahdolliset stipendit ja muut erityismaininnat kuuluvat tähän. Jos tunnet tarpeelliseksi mainita, niin kerro lyhyesti mistä on ollut kyse, mutta älä turhaan tarinoi. Suoritettu armeijan johtajakoulutus on yleisesti hyvä mainita. Erotu eduksesi harrastuksilla. Tässä on paikka erottautua lisää joukosta ja jäädä paremmin mieleen. Älä pilaa tätä mahdollisuutta listaamalla tähän kohtaan tylsästi: lenkkeily, lukeminen ja kuntosali. K u k a o n va l m i s p u h u m a a n puolestasi? Nuoren työnhakijan ei kannata turhaan murehtia, jos ei ole ehtinyt saada vielä yhtään suosittelijaa. Esimerkiksi PwC:n Kisälli-haussa suosittelijoille ei anneta suurta merkitystä. Suosittelijoiden painoarvo korostuu enemmän opintojen jälkeen varsinaisiin töihin haettaessa. Kysy henkilöltä lupa, ennen kuin lisäät hänet suosittelijaksesi.

Epäolennaisuudet ärsyttävät työhakemuksessa. Niistä herää kysymys, eikö hakijalla ole ollut mitään oikeaa sanottavaa. Kannattaakin miettiä aina hakemusta tehdessä, mitä haluaisi lukea työhakemuksesta, jos olisi itse rekrytoimassa. Työhakemus on hyvä paikka korostaa joitain CV:ssä olevia seikkoja, joilla uskoo olevan merkitystä työnhaussa. Kannattaa kuitenkin välttää turhaa toistoa tilan rajallisuudenkin takia. Lopuksi on hyvä muistaa että, mikäli ei juuri tietyssä haussa tulekaan valituksi, se ei välttämättä tarkoita, että on huono työnhakija. Takapakkia ei kannata jäädä murehtimaan, vaan sinnikkäästi hakea uudelleen seuraavassa haussa.

Näillä onnistut työnhaussa: 1. Kohdista, älä kopioi hakemusta! 2. Anna hakemuksesi oikoluettavaksi! 3. Huomioi asiakirjojen ulkoasu. 4. Yritä erottua positiivisesti massasta. 5. Älä jaarittele työhakemuksessa.

Hakemuksessa ei jaaritella

Avoimeen hakemukseen kannattaa myös panostaa, sillä onnistuessaan hakemus toimii hyvänä tukipilarina ansioluettelolle. Liian pitkää hakemusta ei jaksa lukea, joten yksi kokonainen A4-arkki lähentelee maksimipituista hakemusta. Hakemuksesta tulisi saada kuva siitä, mitä hakija tavoittelee ja haluaa tehdä sekä miten hakija ja työnantaja sopisivat toisilleen. Aito motivaatio ja kiinnostus oppia ovat parhaita asioita, mitä työhakemuksessa voi ilmaista.

16

6. Älä vähättele itseäsi taikka omaa osaamistasi. 7. Ole kärsivällinen! Sinnikäs työnhakija ei luovuta ensimmäiseen vastoinkäymiseen.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Turun Akateemisten Rekrytointipalveluiden ja PwC:n hr-asiantuntijoiden kanssa.

LexPress


Legadina kriisinhallintaoperaatiossa

Maastopuku vapauttaa hetkellisesti arjen kahleista. EU-tuomioistuimen johtava juristi-lingvisti, reservin komentajakapteeni Arno Söderholm on jo kolmatta kertaa osallistumassa sotilaslakimiehenä kriisinhallintatehtävään. Libanonin kukkulat ja Tshadin kuuma, tukahduttava ilmasto ovat tällä kertaa vaihtuneet Adeninlahdella keinuvaan miinalaiva Pohjanmaahan.

Teksti: Otso Pohjalainen Kuvat: Puolustusvoimat (s. 18-19), Jussi Virkkunen/Puolustusvoimat (s. 20)

18

LexPress


Vaikka olosuhteet ovat askeettiset ja jopa sotilaslakimies osallistuu laivan kannen pesemiseen, Pohjanmaa on muutakin kuin uiva vankila. Uuteen työympäristöön kuuluu aurinkoa, delfiinien bongausta, uusia työtovereita ja mielenkiintoisia työtehtäviä tärkeässä operaatiossa. - Koti-ikävää ei sinänsä ole ehtinyt vielä tulla, mutta näin ”kovemmissa” oloissa sitä tietenkin muistelee toisinaan ”hyviä asioita” siviilielämän puolelta, kuten esimerkiksi sohvalla istuskelu ja elokuvan katsominen punaviinilasi nokan alla, sählynpeluu tai uiminen uima-altaassa, Söderholm pohtii oltuaan kuukauden päivät merillä. Suomi osallistuu EU:n kriisinhallintaoperaatioon Atalantaan lähettämällä Pohjanmaan Somalian vesille

turvaamaan ruokakuljetuksia nälänhädästä ja sekasorrosta kärsivään maahan. Kuljetukset ovat olleet merirosvouksen vuoksi vaarassa. ainutlaatuinen kokemus

- Olin aikaisemmilla missioilla tutustunut meriupseereihin, joilta kuulin että tällainen operaatio tullaan perustamaan ja jotka toivoivat pääsevänsä mukaan. Koska kyseessähän on aivan ainutlaatuinen kokemus ja siviilityönantajanikin oli - taas kerran - ystävällisesti valmis joustamaan virkavapaan muodossa, laitoin hakupaperit. Paikka operaatiossa varmistui marrasjoulukuussa. - Asialliselta työnantajalta puolustusvoimat minulle on aina vaikuttanut, ja saman kokemuksen ovat jakaneet muutkin kriisinhallintapalvelukseen osallistuneet reserviläiset. Moni on mission jälkeen saanut pysyvän pestin esim Pääesikunnassa, Söderholm kertoo. “merirosvoudesta epäillyt”

Miinalaiva Pohjanmaa operatiivisessa tehtävässä suojaamassa kauppa-aluksia merirosvoukselta.

Sotilaslakimiehen eli legaalin tai legadin tehtäväkenttä operaatiossa on hyvin laaja. Asiantuntemusta voi tarvita esimerkiksi meri- ja sopimusoikeudellisissa kysymyksissä, sotilaskurinpitoasioissa ja voimankäyttösääntöjä tulkittaessa ja toki eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen järjestämisessä. Mielenkiintoisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi silloin, jos merirosvouksesta epäiltyjä saadaan kiinni. - Sen, onko joku syyllistynyt merirosvouteen, määrittää tietenkin loppupeleissä tuomioistuin. Mehän saatamme toki kohdata ”merirosvouksesta tai aseellisesta ryöstöstä merellä epäiltyjä”. Voimankäytön valtuutemme perustuvat tältä osin erityisesti kansainväliseen merioikeusyleissopimukseen ja sen merirosvoutta koskeviin määräyksiin, ja ne konkretisoituvat EU:n neuvoston vahvistamina voimankäyttösäännöksinä, Söderholm selvittää. - Tehtävämme on muun muassa

LexPress

19


varmistaa, ettei alusta, jota saatamme, kaapata. Meririosvoja suomeen?

Julkisuudessa esitetyt spekulaatiot merirosvojen tuomisesta Suomeen tuomittaviksi ovat Söderholmin mielestä suhteellisen kaukaa haettuja. Merirosvojen mahdollisesta siirtämisestä Suomeen esitutkintaa ja mahdollista tuomioistuinkäsittelyä varten on joulukuussa annettu oma lakinsa. Lakia koskevassa hallituksen esityksessä (117/2010) todetaan, että tällöin pitäisi käsillä olla suomalainen intressi, esimerkiksi se, että epäillyt ovat yrittäneet kaapata Suomen lipun alla purjehtivan aluksen. Merirosvoihin törmääminen on myös epävarmaa, koska operaatioalue on noin Euroopan kokoinen, ja sotalaivan läsnäolo vähentää rosvojen halua ilmaista olemassaoloaan.

operaation merkitys

Mutta mikä onkaan Atalantan globaali merkitys? Miksi miehemme ja naisemme ovat lähteneet merille, kauas kotoa? - Ensisijainen tehtävähän Atalantalla on suojata Maailman elintarvikeohjelman WFP:n ja Afrikan unionin AMISOMoperaation avustuskuljetuksia Somaliaan, mutta operaatioalueen kautta kulkee erittäin suuri osa maailman kauppalaivoista, Söderholm kertoo. - Eli ihan (Hugo) Grotiuksen aikanaan esittämänkin merenkulun vapauden kannalta operaatiolla voidaan ajatella olevan oma ”globaalikin” merkityksensä. Merirosvoja ei Söderholmin mukaan saada valitettavasti kuriin ennen kuin sisäisten levottomuuksien vaivaaman Somalian tilanne on rauhoittunut ja rannikon nuorille miehille löytynyt tervehenkisempiä elinkeinoja. SANASTO: -ATALANTA =Euroopan unionin

jäsenvaltioiden merivoimien aluksista koottu laivasto-osasto, jonka tarkoituksena on suojata kauppa-aluksia Afrikan sarven merirosvoukselta -LEGAD = Sotilaslakimies.Legad toimii operaatiokomentajan oikeudellisena neuvonantajana ja hän osallistuu laajalti koko esikunnan toimintaan lainopillisten kysymysten osalta

Komentajakapteeni Arno Söderholm (oik.) keskustelemassa ML Pohjanmaan päällikön komentaja Mika Raunun (vas.) kanssa.

20

LexPress


Näköalapaikalla terrorismia vastaan

Vuodesta 2002 asti toiminut Euroopan unionin tilannekeskus (EU Situation Centre) kuuluu organisaatiomuutoksen myötä nykyään unionin ulkosuhdehallinnon alaisuuteen. Tilannekeskuksen tärkeimpänä tehtävänä on kansainvälisen turvallisuustilanteen seuranta, sekä EU:ta koskevien terroriuhkien arviointi. Kansainvälinen keskus sai kuukausi sitten merkittävän suomalaisvahvistuksen, kun sitä astui johtamaan lexiläislähtöinen juristi Ilkka Salmi. LexPressillä oli mahdollisuus haastatella Salmea tammikuussa, kun hän oli siirtymässä uuteen tehtävään. Teksti: Aleksi Lundén, Kuva: Suojelupoliisin kuva-arkisto

Suojelupoliisia (SUPO) runsaat kolme vuotta johtaneelle Ilkka Salmelle uusi kotikaupunki, Bryssel, on jo entuudestaan tuttu. Nelivuotiskaudeksi EU:n turvallisuuskysymysten ytimeen työskentelemään siirtyvä entinen lexiläinen on opiskellut Euroopan ytimessä aikanaan EY-oikeutta ja ollut sen jälkeen siellä useita kertoja uransa aikana työtehtäviensä vuoksi. Nyt Salmi on siirtymässä merkittävään EU-virkaan, ja sanojensa mukaan turvallisuus- ja suojelualan näköalapaikalle.

- Olen erittäin hyvällä mielellä, että tällainen mahdollisuus on tarjoutunut. Työ tulee varmasti olemaan haasteellista ja toimintaympäristö monikulttuurinen, mikä on pelkästään positiivista. Asia on hyvin ajankohtainen, sillä nyt tapahtuu niitä muutoksia, mitkä heijastuvat myös tulevaisuuteen, Salmi kuvailee. Tilannekeskuksessa toimii monialainen henkilökunta, joista suurin osa työskentelee Brysselissä. Eri kansalaisuuksia keskuksessa on edustettuna yhteensä 21. Suomella on

Ilkka Salmen mukaan juristikoulutus on hyvä, sillä se opettaa loogiseen ajatteluun.


ollut oma edustus toiminnassa vuodesta 2005 – tällä hetkellä keskuksessa työskentelee muitakin suomalaisia. - Tilannekeskus on luonut kiinteät yhteydet jäsenmaihin ja on nimenomaan tärkeää, että kontaktit löytyvät. Hyvät siteet kaikkiin jäsenmaihin onkin avainasemassa. Tieto kriisistä nopeasti Ashtonille

Tilannekeskuksen tehtävä on pyrkiä analysoimaan kriisien vaikutusta Eurooppaan ja EU:n eri jäsenmaihin. Tietojen hankinta tapahtuu avoimista lähteistä ja saamalla tietoa kansallisilta turvallisuus- ja tiedustelupalveluilta. Tehtävänä on pyrkiä ennakoimaan ja toimia ennakollisena varoituksenantajana sekä ihmisten aiheuttamien uhkatilojen että luonnonkatastrofien osalta. -Tilannekeskus analysoi saadun tiedon ja toimittaa tilannearvion edelleen EU:n ylimmille päättäjille. Tämä kaikki pystytään toivon mukaan tekemään ennakollisesti. Suurimpana vaatimuksena on tiedon välityksen nopeus. - Merkittävin haaste on se, miten löydetään tasapaino nopeuden ja huolellisen analysoinnin välillä. On erittäin tärkeää, ettei ensikäden tiedolla anneta virheellistä informaatiota, Salmi huomauttaa. Tilannekeskuksen tehtävänä on pystyä vastaamaan akuutteihin tilanteisiin nopeammin. -Arvioni on, että keskukselta tullaan vaatimaan asiakaslähtöistä muutosta. Tilannekeskuksen johtajana raportoin suoraan ulkosuhdehallinnon ylimmälle johdolle ja korkealle edustajalle Catherine Ashtonille. Hän ja muut toivovat varmasti entistäkin nopeampaa raportointia. ”Suomi ei ole enää mikään lintukoto”

Terrorismiuhka on muuttanut luonnettaan Euroopassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Selkeä käännekohta kansainvälisessä tilanteessa oli WTC

–isku New Yorkissa. - Yhdestoista syykuuta 2001 lähtien Eurooppa on alkanut olla myös globaalin terrorismin kohdealue, Salmi painottaa. Ja kohde siirtyy kokoajan yhä enemmän kohti pohjoisempaa Eurooppaa. -On muistettava, että Suomikaan ei ole enää mikään lintukoto. Samalla on kuitenkin huomioitava, että terrorismiuhka Suomessa on marginaalinen. Uhka on kuitenkin aina teoriassa olemassa. Tilannekeskuksen tulevan johtajan mukaan terroristiset toimijat kartoittavat jatkuvasti viranomaisten toimintavalmiuksia eri alueilla. Maat, joissa valmiudet ovat heikot, ovat houkuttelevia kohteita. -Meidän tulee Suomessa varmistua siitä, että maamme ei näyttäydy sellaisena paikkana, hän linjaa. Vaikka terrorismin näkökulmasta Suomi onkin näkynyt turvallisena maana pitkän aikaa eikä välitöntä uhkaa ole tarvinnut pelätä, Suomi on varteenotettava maa turvallisuuden ammattilaisena. -Kokemusta on kertynyt suuremmissa maissa, kuten Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa, täysin eri tavalla kuin meillä. Uskon kuitenkin, että Suomella on iso rooli Euroopan alueen turvallisuudessa. Koulutuksen avulla ymmärtää toiminnan juridisen pohjan

Suomalaisia on EU:n suurissa turvallisuusalan tehtävissä muitakin, kuten Jukka Savolainen johtamassa EUPOL Afganistan -operaatiota ja Ilkka Laitinen pääjohtajana Euroopan unionin rajaturvallisuusvirastossa. Suomalaiseen osaamiseen ja pragmaattisuuteen siis luotetaan. Turvallisuusasioihin on tartuttava jämäkästi ja ripeästi, tästä syystä ala sopii suomalaisille hyvin. Mutta minkälainen on juristin rooli turvallisuuden suojelijana? - Juristitausta on varsin hyvä, sillä koulutus opettaa loogiseen ajatteluun, asioiden kiteyttämiseen ja johtopäätösten tekemiseen. Etenkin näissä tehtävissä juristikoulutuksella on erittäin tärkeä merkitys. Täytyy ymmärtää myös toiminnan juridinen pohja, Salmi kiteyttää.

LexPress

23


LIKAISIA HOMMIA

ja JURIDIIKKAA

Poliisin tehtävänä on turvata oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä. Poliisin harteille kasautuvat rikosten ennaltaehkäisy sekä niiden perinpohjainen selvitys. Miltä tuntuu tämän vastuun kantaminen oikeustieteellisessä opiskelevien poliisien harteilla? Ja mistä virkosi ajatus hakeutua poliisin tehtävistä oikeustieteelliseen? LexPressin haastateltavana oli kolme Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskelevaa poliisia. Teksti: Satu Majuri, Kuva: Markus Laine

Kalle Kinnunen on poliisin peruskoulutuksen omaava ensimmäisen vuosikurssin oikeustieteen ylioppilas. Saksankielen opiskelu yliopistossa vaihtui poliisikoulun univormuihin, ja vuonna 2008 syntyi halu päästä oikeustieteelliseen. -Kolmannella yrittämällä tärppäsi ja silloin valkeni, että poliisin työstä voisi todellakin olla hyötyä tulevissa opinnoissa oikeustieteellisessä ja tulevalla uralla lakimiehenä. Motivaationa itselleni oli mahdollinen siirtyminen poliisin sisälle korkeampiin tehtäviin, Kalle selventää. Oikeuden puolustaminen ja ihmisten auttaminen ovat ohjanneet Kinnusen uravalintoja. Hänen mielestään millä tahansa alalla on hyvin tärkeää, että saa ulkopuolista näkemystä siihen mitä tekee. -Se, että olen ollut poliisintyössä ja tiedän enemmän poliisitoiminnasta, antaa uuden näkökulman koko touhuun. Poliiseilla on näkökulmaa sisältä päin. Tuntuu, että monilla on kovin yksipuolinen käsitys poliisin työstä. rasismi ei lisää turvallisuutta

Sanat suojelu ja turvallisuus tuovat Kinnuselle ensimmäisinä mieleen käsitteet perhe ja koti. Ihmisten turvallisuuden tunne syntyy siitä, että ihmisiä kohdellaan samanarvoisesti. Erityisesti maahanmuuttokysymykset sekä ulkomaalaisasiat kiinnostavat Kinnusta. -Oikeudenmukaisuus toteutuu ulkomaalaisasioissa todella huonosti. Käytännössä valitettavasti nykyinen politiikka,

lainsäädäntö ja käytäntö johtavat siihen, että sellaiset ihmiset jotka tarvitsevat oikeasti turvapaikkaa, hukkuvat huijareiden massaan. Tämän suuren ongelman politisoituminen tekee asiasta entistä suuremman ongelman. Rasismi, ennakkoluulot ja ihmisten eriarvoinen kohtelu vähentävät turvallisuuden tunnetta. Poliisien harteilla on oikeudenmukaisuuden toteutus käytännön tasolla. -Olen nähnyt mitä esimerkiksi turvapaikan hakeminen on todellisuudessa, miten järjestelmää käytetään väärin, kuinka helppoa on epärehelliselle saada oleskelulupa Suomesta ja sen, miten vaikeaa se on rehelliselle ihmiselle. Käytännön työ poliisina on antanut Kinnuselle syvää näkemystä ennen kaikkea elämän varjopuoliin. -Työ on antanut minulle perspektiiviä siihen, miten ihminen toimii vakavassa stressitilanteessa silloin kun sen henki on tosissaan uhattuna. Olen ollut seuraamassa oikeuden istuntoja ja saanut huomata, että varsinkin syyttäjäpuolella puuttuu tarvittavaa käytännön tietoa, jota todella tarvittaisi. ennaltaehkäisy tärkeää

Ville Lahti on sekä oikeustieteen ylioppilas että vanhempi rikoskonstaapeli. Lahti on ehtinyt aikoinaan luoda uraa vartijana, jonka jälkeen hän päätti hakea poliisikouluun. Haave juristin ammatista syttyi kuitenkin lukioaikana kannustavan yhteiskuntaopin opettajan tahdittamana. Opiskelujen

LexPress

KANSIKUVAJUTTU

25


Kalle Kinnunen (vas.) ja Timo Korkiasaari pitävät juridisessa koulutuksessa merkittävänä sitä, että on mahdollisuus edetä poliisihallinnossa korkeampiin tehtäviin.

ja työn yhteensovittaminen on alkanut sujua ja oikkisopinnot ovat hyvällä mallilla. -Tärkeintä on, että pysyy mukana opintosuunnitelmassa. työstä tuntumaa eri oikeudenaloihin

Turvallisuuskeskustelun yhteydessä nousee esiin myös poliisien oma työturvallisuus. -Turvallisuuden tunne on luonnollinen asia, mutta on myös parantamisen varaa. Poliisin ammatti ja juristin tutkintoa kohti kiirivä opiskelu tukevat Lahdenkin mielestä toisiaan. -Poliisin työ antaa käsituntumaa moniin oikeudenaloihin. Poliisiopinnot ovat antaneet lähinnä vain kapea-alaista rikos- ja prosessioikeuden näkökulmaa. Opiskelu on ollut silmiäavaava kokemus. poliisille likainen osa

Oikeustieteellisessä opiskeleva poliisi ei ole harvinaisuus. Yhteinen mielipide haastatelluille oli se, että juristeilla on

26

enemmän vaikutusvaltaa yhteiskunnallisiin asioihin - pääsee vaikuttamaan hallinnollisilla paikoilla. Tärkeänä poliisit pitivät kuitenkin sitä tosiasiaa, että poliisi pääsee paljon lähemmäs ihmistä. Poliisi saa likaisemman palan yhteiskunnasta. -Poliisit näkevät rankemman puolen. Juristi ei nää sitä tapahtumasarjaa, joka on käyty ennen kun asiat tulevat juristin tietoon, Lahti toteaa. Timo Korkiasaari on järjestyspuolen hommissa toimiva vanhempi konstaapeli ja myös muiden haastateltavien tavoin tämän vuoden oikeustieteen fuksi. Korkiasaari tulee todennäköisesti tulevaisuudessa jatkamaan julkishallinnon työllä, ehkä poliisinportaikossa ylöspäin. Myös syyttäjän työ kiinnostaa. -Poliisin ammatti on ollut haaveeni pienestä pitäen. Paperilla oikeustieteen tutkinto näyttää kuitenkin hyvältä, ja on mahdollisuudet edetä uralla. Ilman toimivaa lainsäädäntöä poliisilla ei tehdä mitään. Oikeudenmukaisesti toimiva poliisi puolestaan on takaamassa sen, että lainsäätäjä näkee turvallisuutta takaavan järjestelmän toteutuvan oikeasti ja käytännön tasolla.

LexPress

KANSIKUVAJUTTU


Historiateos julkaistaan juhlavuoden kunniaksi päivää ennen vuosijuhlia

Puoli vuosisataa kansissa Teksti: Iiris Jokinen

Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan LEX – SUI GENERIS – historiateos, jonka työstäminen on lähtenyt käyntiin jo syksyllä 2009. Minkälainen projekti historiateos oli, teoksen kirjoittaja Tapani Kunttu? -Historiaprojekti oli kiinnostava ja samalla haastava. Projekti toi jossain määrin mieleen omat opiskeluajat ja ainejärjestötoiminnan arjen ja juhlan. Oman lisähaasteensa työlle antoi se, etten itse ole koskaan opiskellut oikeustieteitä. Toisaalta se oli myös etu; pystyinhän näin lähestymään tutkimuskohdetta ulkopuolisen aspektista avoimesti, vailla ainejärjestön sisällä ol++evaa enemmän tai vähemmän subjektiivista asennoitumista. Tartuin siis Lexin historiahankkeeseen kuten itse asiassa mihin tahansa järjestöhistoriaprojektiin – tosin kohteen erityisluonteen tiedostaen, Kunttu selventää. Miten teoksen tiedot koottiin? -Keskeinen tutkimusaineisto koostui Lexin omista arkistolähteistä. Hallitusten ja yhdistyksen kokousten pöytäkirjoista, muusta painamattomasta lähdeaineistosta, lehdistä, ajan ja aihepiirien taustakirjallisuudesta sekä liki kolmestakymmenestä henkilöhaastattelusta. Lähinnä näistä lähteistä koottiin kirjoitustyön perustana oleva tutkimusmateriaali. Elävyyttä ja väriä teokseen antoivat ennen muuta haastattelut ja oivallista ajan kuvaa myös LexPress edeltäjineen. Historiatoimikunnan puheenjohtajana toimi Matti Lajunen, joka on ollut jo kauan Lexaktiivi. Muuttiko tai avarsiko historian tekeminen kuvaasi Lexistä ainejärjestönä? -Ainakin kunnioitus aiemmin toimineita kohtaan kasvoi entisestään, kun sai konkreettisesti tietää, mitä he ovat tehneet yhdistyksen eteen. Toisaalta oli myös hauska huomata, että opiskelijat

olivat opiskelijoita myös aikaisemmilla vuosikymmenillä - aika moni erinäisistä “tempauksista”, jotka kirjassa mainitaan ovat sellaisia, joiden voisi helposti nähdä tapahtuvan myös tänä päivänä, Lajunen kertoo. Teoksen alkusanoissa mainitaan useaan otteeseen Lex-henki. Onko tämä henki säilynyt haastattelujen perusteella myös vanhoissa lexiläisissä? -Lex-henki – lexiläisyys – näyttää haastattelujen valossa säilyneen varsin hyvin vanhoissa lexiläispolvissa. Usean Lexin toiminnan alkuvaiheen haastateltavan mukaan opiskeluvuosien ainejärjestötoiminta – yhdessä tekeminen, samat opinnot ja vahva ammattiorientoituminen – loivat kiinteät siteet ja voimakkaan kollegiaalisuuden tunteen, jotka ovat kantaneet pitkälle työelämässä. Tähän on myös liittynyt jatkuva kiinnostus entiseen opinahjoon – tiedekuntaan – ja nykyiseen omaan alumniyhdistykseen, Senilexiin. Toisaalta näin eivät suinkaan kaikki haastattelemani varhaisvuosikymmenien lexiläiset ole lexiläisyyttä kokeneet. Kuitenkin niille, joille Lex-henki on ollut tärkeä, Lex ry on muiden ainejärjestöjen joukossa ollut omassa luokassaan, omaa laatuansa – siis sui generis, Kunttu valaisee.

“Lex ry on muiden ainejärjestöjen joukossa ollut omassa luokassaan, omaa laatuansa – siis sui generis!”

LEX - SUI GENERIS, Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry 19612011 -teos julkaistaan 17.3 Turun Kaupungintalolla. Teosta on mahdollisuus hankkia julkaisutilaisuuden lisäksi Lex ry:n vuosijuhlasta, Lex ry:n toimistolta sekä Lex Librin kaupasta julkaisun jälkeen. Teoksen hinnat: 35€ opiskelijat(Lex), 45€ kaikki muut.

LexPress

27


jäsenistö on puhunut Analysoitaessa Lexin jäsenkyselyyn vastanneiden taustoja sekä keskimääräisiä vastauksia, voitaisiin kärjistetysti todeta keskiverto sterotyyppi-lexiläisen olevan naispuolinen ensimmäisen vuosikurssin opiskelija, joka on tutustunut muihin opiskelijoihin Lexin tapahtumissa ja osallistuu torstaisi-iltaisin Lexin poikkitieteellisiin juhliin. Teksti: Ossi Raita

Lexin tuorein jäsenkysely toteutettiin viime syksynä, ja sen tarkoituksena oli kartoittaa jäsenistön mielipiteitä etenkin yhdistyksen toiminnasta sekä opintoasioista. Kyselyssä oman näkökulmansa toi esille yhteensä 312 lexiläistä, joten kyselyä voitaneen pitää jäsenistön hyvin tavoittaneena sekä mallikkaasti onnistuneena. Vastanneiden vuosikurssijakauma edustaa kuitenkin melko tasaisesti opiskelijoita jokaiselta vuosikurssilta, jolloin koko jäsenistön viesti välittyy vastauksista tasaisemmin. On tärkeää hahmottaa, että Lex vaikuttaa opiskelijan arjessa ja juhlassa koko opiskelun. Senilexin ansiokkaan toiminnan myötä opiskeluaikoina luodut tiiviit siteet säilyvät myös opintojen jälkeen. lisää poikkitieteellisyyttä

Ylivoimaisesti suurin osa vastanneista piti Lexin järjestämiä tapahtumia sopivanhintaisina. Jäsenistön enemmistön näkökulmaa voidaan hyvällä syyllä pitää perusteluna. Lex on perin- teisesti pyrkinytkin tukemaan lähes jokaista tapahtumaansa henkilöä kohden muutamasta eurosta aina useaan kymmeneen euroon. Juhlavuoden eräänlaisena huipentumana voidaan pitää Lex ry:n 50. vuosijuhlia. Yhdistys tukee jokaisen lexiläisen lippua 50 eurolla. Yleisellä tasolla useat vastanneista toivoivat lisää poikkitieteellisyyttä. Heistä monet syventäisivät mieluusti yhteistyötä etenkin TLKS:n, TuKy:n ja muiden sisarainejärjestöjen välillä. Moni

ainejärjestömme suurista tapahtumista ovatkin jo erityisen poikkitieteellisiä, kuten esimerkiksi Akateeminen MMMölkky, Vapunaaton Kirkkotiejuhlat, Muusiainen sekä Statussitsit. Sisarainejärjestöjen kanssa järjestettäviä yhteistapahtumia pyritään organisoimaan Lakimiesliiton opiskelijavaliokunnassa.

vaativampaa ruotsin opetusta

Opintoasioissa jäsenkysely pyrki pureutumaan paljon huomiota saavuttaneisiin kielten opintoihin. Molempien kielien osalta ehdoton valtaosa vastanneista piti ryhmäjaon muodostamista osaamistason perusteella tarpeellisena. Vajaa 30 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että Lexin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan tuntien lisäämiseen englannin kursseilla. Myöskin noin 30 prosenttia osallistuneista piti ruotsin kielen kehittämisvaihtoehtona vaatimustason vaikeuttamista opetuksessa. Mietittäessä Lexin mahdollisuutta vaikuttaa opintoihin tiedekunnassa, noin 60 prosenttia oli joko samaa tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa. Opintojen edunvalvonta on luonnollisesti yksi yhdistyksen keskeisistä toimintaalueista, ja sitä pyritäänkin kehittämään jatkuvasti. Myös yhteistyö tiedekunnan kanssa on tärkeässä roolissa. viestintä kunnossa

Lexin julkaisemien painotuotteiden LexPressin ja Cal§arin suhteen kyselyyn vastanneet olivat selvästi nykyisen linjan

LexPress

29 jatkuu seuraavalla sivulla


kannalla – Cal§arin tulisi jatkossakin keskittyä viihteellisiin juttuihin sekä tapahtumien informoimiseen, kun taas LexPressiin yli 80 prosenttia vastanneista valitsisi ajankohtaisia oikeustieteellisiä aiheita. Muutaman vastanneen mielestä LexPressiin käytetyt varat tulisi ohjata ”hyödyllisempiin” käyttötarkoituksiin. Tarkennuksena tähän voidaan kuitenkin todeta, että LexPress tuottaa Lexille rahaa yhteistyökumppaneiden ilmoitusmyynnin ansiosta.

kaavailtu erillistä kertausiltaa ennen vaativien oikeudenalojen perusteiden tenttejä. Myös viestintäpuolta pyritään kehittämään ja toisaalta yksinkertaistamaan. Tässä asiassa yhdistyksen nettisivut ja Facebook saattavat olla avainasemassa nyt ja tulevaisuudessa. Haasteita Lexille tarjoaa myös työpaikoista ja rekrytoinnista tiedottaminen ja itse lexiläisten työllistyminen opintojen aikana oman alan työpaikkoihin.

hallitus vastaa haasteeseen

Lexin vuoden 2011 hallitus pyrkii painottamaan ja edelleen kehittämään edellä mainittuja teemoja. Etenkin opintoasioiden jatkuva kehittäminen on hallituksen ajatuksissa. Tälle vuodelle onkin

Hallitus 2011 kiittää kaikkia jäsenkyselyyn vastanneita. Muistathan, että nettisivuilla voit antaa palutetta ja kehitysideoita jatkossakin: lex.fi.

Eläkkeet turvaamassa tulevaisuutta

Lexiläiset osallistuivat pohjola-nordenin ajankohtaisseminaariin Teksti: Katrin Puolakainen

Vuonna 1924 perustettu Pohjola-Norden on kansalaisjärjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö. Pohjola-Norden järjestää vuosittain syksyllä laadukkaan seminaarin jostain ajankohtaisesta aiheesta. Viime syksynä aiheena oli ”Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa” ja paikalle oli kutsuttu varsin korkeatasoisia puhujia, kuten pääministeri Mari Kiviniemi, Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman sekä Varman toimitusjohtaja, entinen lexiläinen Matti Vuoria. Seminaari on varsin arvokas, ja tänäkin vuonna suuri kiitos kuuluu tiedekuntamme entiselle ruotsin opettajalle, legendaariselle Bo Grönholmille, joka järjesti lexiläisille mahdollisuuden osallistua seminaariin. pääministerin nostopaineet

30

Päivän ensimmäisenä puhujana toimi tuore pääministeri Kiviniemi, joka kannatti työurien pidentämistä sekä alku- etää loppupäästä. Kasvanut eli-

najanodote tulisi ottaa huomioon myös työmarkkinoilla ja Kiviniemi mainitsikin tavoitteesta nostaa eläkeikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Pääministeri haluaisi taata eläkkeiden nykyisen tason myös jatkossa. Julkisen sektorin työntekijöiden eläke turvataan viime kädessä verovaroin, mutta sijoitustuotoilla pyritään vähentämään työeläkemaksujen korotuksia. Kiviniemi muistutti, että vaikka väestömme ikärakenteen muuttuessa maksuissa on yhä nostopainetta, tulee tätä pyrkiä hillitsemään, sillä se nostaa ennestään työn hintaa Suomessa. Kysymys on siitä, kuinka paljon maksuja voidaan nostaa niiin, että kansantalous pysyy kuitenkin vakavaraisena. Loppuun Kiviniemi vielä totesi, että eläkejärjestelmän ainut tarkoitus on varmistaa ihmisten tulevaisuus, ja Suomessa halutaan pitää kiinni hyvinvointilupauksesta ilman, että työssäkäyvien verotaakka muodostuu kohtuuttomaksi.

LexPress


rajaestefoorumi työssään

Ministeri Jan Vapaavuori puhui eläkkeistä ja rajaesteistä yhteispohjoismaisesta näkökulmasta. Rajaesteitä on Pohjoismaissa pyritty poistamaan jo 1950-luvulta alkaen. Nykyään liikkuvuus eri maiden välillä on toisenlaista kuin muutama vuosikymmen sitten; aiempi oletus, jonka mukaan ihminen muuttaa toiseen maahan pysyvästi, ei pidäkään enää paikkansa. Yhä useampi muuttaa toiseen Pohjoismaahan vain väliaikaisesti opiskellakseen tai työskennelläkseen lyhyen aikaa, mikä on johtanut siihen, että yhä useammat kohtaavat rajaesteitä. Eläkkeiden osalta tämä aiheuttaa jossain määrin ongelmia esimerkiksi Suomeen paluumuuttaneille, jotka saavat suuremman osan eläkkeestään Ruotsista: he maksavat eläkkeestään yhtä paljon veroja kuin muutkin Suomessa asuvat, mutta enemmän, kuin jos asuisivat Ruotsissa. Tulisiko paluumuuttajia kohdella edullisemmin kuin muita suomalaisia? Verotus on kuitenkin Pohjoismaissa kansallisen suvereniteetin ytimessä, joten erilaisista järjestelmistä tullaan tuskin pääsemään eroon. Näitä kysymyksiä käsittelemään ja ratkaisemaan on perustettu rajaestefoorumi, jonka työ perustuu rakentavaan vuoropuheluun maiden poliittisten instituutioiden ja hallintoelinten kanssa, ja tavoitteena on helpottaa Pohjoismaiden kansalaisten ja yritysten arkea. elinaikaodote työntekoon

Paneelikeskustelussa eläkkeistä ja työurien pidentämisestä keskustelivat PAM ry:n puheenjohtaja Ann Selin ja Sixten Korkman. Selin toi esille arjen työolojen merkityksen työssä jaksamiseen. Molemmat osapuolet olivat samaa mieltä siitä, että on vain kohtuullista, että osa pidentyneestä elinajanodotteesta käytetään työntekoon. Korkman puhui ihailtavan suoraan ja aika rehellisesti niin sanotusti ”tylytti” nykyisiä päättäjiämme. Korkmanin mukaan ongelma on siinä, että eläkekeskustelu koskee suurelta osin niitä, jotka eivät vielä ole mukana päätöksenteossa. Mikäli nuoret olisivat

mukana päätöksenteossa, mietittäisiin asioita pidemmällä tähtäimellä. 86-vuotiaaksi työelämässä

Päivän yksi piristävimmistä puhujista oli norjalaissyntyinen fyysikko Torfinn Slåen, joka kuuluu Suomen kokeneimpiin yritysvalmentajiin. Hän aloitti puheenvuoronsa ilmoittamalla ykskantaan aikovansa jäädä eläkkeelle 86-vuotiaana. Hän kyseenalaisti koko nykyisen suhtautumisen eläkeikään,. Slåenin mukaan sen sijaan, että yritetään työntää eläkeikää pidemmälle, tulisi kehittää nimenomaan vetovoimaa pidemmälle työelämässä jatkamisen suuntaan. Tarkoituksena olisi saavuttaa tila, jossa ihmiset haluaisivat jatkaa työelämäeeä vaikka jopa 86-vuotiaaksi saakka. ruotsin malli ihanteellinen

Päivän toisessa paneelikeskustelussa vertailtaiin Suomen, Ruotsin ja Norjan eläkejärjestelmiä keskenään. Puhujina toimivat Kerstin Hessius Ruotsista, Axel West Pedersen Norjasta ja Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria. Puhujat kertoivat maiden eläkejärjestelmien kehityksestä ja muutoksista viime aikoina. Vuoria ihaili Ruotsin eläkejärjestelmää, joka sopeutuu muutoksiin. Suomessa työnantajat kantavat pääosan eläkejärjestelmästä, kun taas Ruotsissa pääosa on rahastoitua ja työnantajat kantavat vain huipun. Norjalla taas on tunnetusti öljyrahaa sen verran, ettei eläkejärjestelmää pidetä sellaisena haasteena, kuin esimerkiksi Suomessa. Esille nousi tässäkin yhteydessä kysymys sukupolvien välisistä eroista ja eri sukupolvien erilaisesta kohtelusta. Suomen osalta Vuoria huomautti, että vaalien lähestyessä on kyse siitä, miten aihetta käsitellään. Vuoria kannatti oikeudenmukaisuutta sukupolvien välillä, mutta vaaleissa äänestäjäkunta on verrattain ikääntynyttä. Seminaari oli antoisa ja ajankohtainen, sekä oman sukupolveni kannalta äärimmäisen kiinnostava. Uskon, että seminaari herätti lexiläisissäkin useita keskusteluja.

LexPress

31


Lex 50 vuotta 60- ja 70-luvut 4Tällä palstalla aikansa aktiivinen lexiläinen muistelee omaa opiskeluaikaansa.

Minä lexiläisenä Pääsin tiedekuntaan kesällä 1971, mutta ensimmäisen lukuvuoteni keskityin lähinnä elämän opiskeluun. Armeijan jälkeen käynnistin vakavat opinnot syksyllä 1973. Paluu Turkuun tuntui muutaman Oulussa asutun vuoden jälkeen hyvältä. Etukäteen tunsin opiskelijoista Markku Antilan, joka oli osallistunut samalle Teiniliiton kurssil l e Pä l k ä n e e n M a l lasmäessä kesällä 1968. Markkuun eivät teinijohtajien aivopesuyritykset ja propaganda purreet, mutta minä menin retkuun. Toipuminen kesti kuukausia. Muistoksi jäi Sadankomitean merkki pöytälaatikkoon. Politrukkien demagogia ja argumentoinnin lähtökohdat olivat tulleet tutuiksi ja tästä oli itselleni hyötyä edessä olleissa Lexin väännöissä ja kamppailuissa.

olisi vaarantanut vapaan tutkimuksen ja opetuksen. Lex toimi maltillisesti ja osallistui rakentavasti tiedekuntaan ja sen laitoksiin perustettuihin neuvostoihin.

TYY oli vasemmiston käsissä, ja opiskelijakunta jakautunut kahteen eri maailmaan. Medisiinarit, dentistit ja oikeustieteilijät olivat valtaosin sitoutumattomia ja halusivat suorittaa opintoja ja elää nuoruuttansa. Muissa tiedekunnissa aktiivien enemmistö halusi muuttaa maailman ja Suomen suuntaa työläisten ja opiskelijoiden yhteisrintamassa. Suomalainen yliopistojärjestelmä oli 70-luvulla veitsenterällä. Yliopistoihin oltiin ajamassa korkeakouludemokratian nimissä hallinnonuudistusta, joka

Lexissä haluttiin kuitenkin toimia yhteistyössä eri aatesuuntien kesken. Viisaan seuraajani Tiina Astolan johdolla Lexin porvarienemmistö ryhtyi rakentamaan yhteistyötä Demlexin kanssa. Porvaritkin politisoituivat, ja vähitellen alkoi puoluepolitiikan alamäki yliopistomaailmassa.

Matti Vuoria VT, toimitusjohtaja, Varma Oyj Kirjoittaja on vuoden 1975 Lex ry:n puheenjohtaja. Kuvassa hän on opiskelumatkalla tutustumassa Leningradin valtionyliopistoon.

34

Ajan omituisuuksiin kuului, että Lexin toimintaan pyrittiin vaikuttamaan valtakunnanpolitiikan tasolta. Vuoden 1975 hallitusta muodostettaessa halusivat valtakunnan viisaat stalinisteista kokoomukseen Lexin porvarillisesti ajattelevan enemmistön ottavan demokraattisen rintaman Demlexin kanssaan hallitukseen hintaan mihin hyvänsä. Demlex ei tyytynyt porvarien hallitsemassa yleiskokouksessa tarjottuihin hallitusmandaatteihin ja päätti boikotoida hallitustyöskentelyä. Saimme koota hallituksen porvarien voimin. Lexin hallituksen puheenjohtajan tehtävän perin taitavalta Eeva Pärköltä (myöh. Perho). Hallitukseen sain varsinaisen dream teamin. TYYn leikattua Lexin toimintamäärärahat lähes tyystin panivat hallituskollegani asiat omin voimin kuntoon. Kirkkokadun huoneisto remontoitiin, talous tasapainotettiin, kansainvälisiä yhteyksiä kehitettiin, Pykälä pantiin aisoihin ja demokraattinen rintama pidettiin kurissa tarvittaessa värikkäänkin demagogian keinoin.

Olen Edith Piafin linjoilla, enkä kadu mitään. Vuosikymmenten jälkeen näet tärkein on tallella; elinikäinen ystävyys niin kaverien kuin toverienkin kanssa.

LexPress


Lex 50 vuotta

60- ja 70-luvut

4Juhlavuoden aikana katsahdetaan menneisiin vuosikymmeniin.

sankarin ensimmäiset vuosikymmenet Lex ry:n historia on tapahtumarikas ja monivaiheinen. Puolen vuosisadan aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Yksi asia on kuitenkin säilynyt läpi vuoskymmenten - lexiläisyys ja hyvä henki. Tällä palstalla tutustutaan pääpiirteittäin menneisiin vuosikymmeniin. Ensimmäisenä vuorossa on 60- ja 70-luvut. Politiikkaa, tutortoimintaa ja kansainvälistymistä. Mutta onko lexiläisyys muuttanut muotoaan vuosien aikana? Teksti: Iiris Jokinen

Idea oikeustieteen opiskelijoiden omasta yhdistyksestä lähti liikkeelle talvella 1961. Turun lainopillinen tiedekunta oli perustettu edellisenä syksynä. Yhdistyksen varsinainen perustamiskokous pidettiin Turun Yliopiston Satakuntalais-Hämäläisen Osakunnan tiloissa maaliskuussa 1961. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Tuomo Pekkala, jonka asunnossa Sirkkalankadulla hallitus piti ensimmäiset kokouksensa noin kerran kuukaudessa.

Perustamisvuoden huhtikuussa yhdistys sai nimensä – TY-Lex. Tiedekuntakerhon rekisteröinnistä lähtien, joka tapahtui vuonna 1965, yhdistyksen nimi on virallisesti ollut Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex Ry. Ennen yhdistyksen rekisteröintiä käytiin kiivasta keskustelua siitä, tuliko yhdistyksen olla ennemminkin etu- vai harrastusjärjestö. Vaikka eriäviä kannanottoja ilmeni, oli jo tuoll o i n y h d i s t y ksen yksi tärkeimmistä tehtävistä jäseniensä etujen ajaminen. Jos nykyään tenttikirjojen metsästäminen on ajoittain hankalaa, ei se vedä vertoja aikalaisten kirjatarjonnalle. Joitakin tenttimateriaaliin kuuluvia teoksia saattoi löytyä peräti yksi kappale tiedekuntakirjastosta. Alusta asti TY-Lex

LexPress

35


Lex 50 vuotta 60- ja 70-luvut

otti tehtäväkseen kirjojen saatavuuden parantamisen. Tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys aloitti kirjanvälitystoiminnan Lakimiesliiton kanssa jo ensimmäisen toimintavuotensa keväällä.

oikeustieteen opiskelijoille tutuiksi. Ahkeran opiskelemisen ohella lexiläiset ovat tunnetusti myös hyviä opiskelun oheistoiminnassa. Lexiläisten oheistoiminta ei tainnut 60 -70 –luvuilla yltää aivan nykyisiin mittoihin, mutta ei silloisetkaan lexiläiset pelkästään kirjastossa nuokkuneet. Ekskursiot olivat jo tuolloin opiskelijoiden suosiossa. Niitä tehtiin kotimaahan ja ulkomaille. Lexin delegaatio vieraili muun muassa Tukholmassa, Tallinnassa, Budapestissa ja monissa muissakin kohteissa. Myös pohjoismainen yhteistyö heräteltiin henkiin jo 60 –luvun alussa. Aluksi TY-Lex piti juhliaan TVO:n kellaritiloissa, mistä siirryttiin vuonna 1968 Henrikinkadulle. Kotiin, Kirkkotielle, lexiläiset pääsivät vasta vuoden 1970 lokakuussa, jolloin tilat siirtyivät Lexin nimiin. poliittiset ristiriidat

tutortoiminta alkaa

Eräs TY-Lexin alkuaikojen uraauurtava saavutus oli ”tutela eli tutortoiminta lexiläisittäin”. Tutela – toiminnan Lexiin toi todennäköisesti silloinen ulkoasiainsihteeri Göran Wide. Toiminta aloitettiin jo vuonna 1962 ja TYLex oli ensimmäinen ainejärjestö, jossa tällaista tutortoimintaa harjoitettiin. Silloisessa tutortoiminnassa vanhemmat opiskelijat tutustuttivat uudet opiskelijat pienryhmissä yliopiston toimintaan – mikä ei sinänsä eroa nykyisestäkään käytännöstä. TY-Lexin esimerkistä tutortoiminta levisi myöhemmin myös muihin ainejärjestöihin.

Vaikka Lexin tehtävä jo alusta alkaen oli ajaa jäseniensä etuja poliittisesta suuntautumisesta tai – suuntautumattomuudesta huolimatta, ajan hengelle tyypillisesti, ei Lexikään selvinnyt ilman omia poliittisia ristiriitoja. TYY:n politisoituminen alkoi jo 1960 – luvulla. Sen sijaan Lexin politisoituminen sijoittui

aktiivinen excursiotoiminta

Lexin yhteinen taival Lakimiesliiton kanssa on ollut pitkä. Perustamisvuoden keväällä aloitettiin yhteistyönä kirjanvälitystoiminta ja Lakimiesliiton alayhdistykseksi TY-Lex liittyi syksyllä 1964. Liiton hallituksessa Lex sai puhevallan keväällä 1967 ja täysivaltainen jäsen Lexistä tuli vasta vuonna 1972. Jo tuolloin Lakimiesliiton illanvietot tulivat

36

LexPress


1970 – luvun alkuun. ”Ensimmäisen puoluepoliittisin tunnuksin valitun hallituksen” Lex sai vuonna 1971. Hallituspaikat jaettiin porvarien ja vasemmiston välillä. Vasenryhmä muutti nimensä Demokraattiseksi rintamaksi, josta myöhemmin tuli Demlex. ”Vasenryhmän organisoituminen ikään kuin pakotti Lexin porvarilliset piirit järjestäytymään” ja tämän järjestäytymisen tuloksena syntyi Porvarilex. Lexin poliittisuus alkoi hiipua 1980 – luvun alussa.

alusta asti jäsentensä puolesta

Kuten nykyäänkin, Lex toimi jo alkutaipaleellaan jäseniensä etujen hyväksi, harrastustoimintaa unohtamatta. Yhteistyö tiedekunnan kanssa oli tiivistä heti alusta lähtien ja opiskelun kehittämistä puuhattiin yhdessä. Lex toimi myös aktiivisesti monissa yliopiston muutosprosesseissa. Lexiä lähdettiin innolla puuhaamaan jo 60–luvulla ja samaa intoa puhkuu edelleen keski-iän saavuttanut Lex.

valmennennuskurssien alku

Lexin toimintaan erottamattomasti kuuluvien valmennuskurssien juuret ulottuvat jo vuodelle 1970, kun Lex ry päätti järjestää valmennuskursseja tiedekuntaan pyrkiville. Ensimmäinen valmennuskurssi pidettiin seuraavan vuoden keväällä lääketieteellisen tiedekunnan suuressa salissa. Tuolloin kurssien mainonnasta ja luennoitsijoiden hankkimisesta huolehti Ari Saarnilehto, joka toimi siviilioikeuden assistenttina. Valmennuskurssien ensimmäisellä vuosikymmenellä toiminta oli pienimuotoista ja rahallinen tuotto ei saavuttanut huomattavia mittoja.

Artikkelin lainaukset, kuvat ja lähteet ovat Tapani Kuntun kirjoittamasta teoksesta LEX - SUI GENERIS, Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry 1961-2011. Seuraavassa LexPressissä syvennytään ainejärjestömme Lexin vaiheisiin 80 – luvulla.

LexPress

37


etiketit kuntoon vuosijuhlamarsalkan opastuksella et mokaa vuosijuhlissa Teksti: Noora Yli-Huumo

Lexin historian ylivoimaisesti suurimmat vuosijuhlat lähestyvät vauhdilla ja kutkuttava odotus valloittaa jokaisen lexiläisen mielen. Ikimuistoinen ilta syntyy paitsi hauskanpidosta myös juhlissa noudatettavan etiketin tuntemisesta. pukeutuminen

Vuosijuhla on arvokas tapahtuma, jossa on oma pukukoodi. Miehet pukeutuvat frakkiin tai sen puuttuessa tummaan pukuun, eivät kuitenkaan koskaan smokkiin. Jos valitsee puvun, tulee sen olla nimenomaan tumma, liituraita ei ole sovelias. Frakin kanssa käytettävät solmuke ja taskuliina ovat valkoiset. Rannekelloa ei tule käyttää. Kokonaisuus viimeistellään kunniamerkeillä ja ainejärjestönauhalla. Naisten asuvalinnaksi sopii pitkä ilta- tai juhlapuku. Hanskoja käytettäessä on muistettava, että ne riisutaan ruokailun ajaksi, mutta kättely ja tanssiminen voidaan ne kädessä suorittaa. Lisäksi on hyvä muistaa, että pitkien hiusten tulee olla tyylikäästi kiinni. Myös naiset käyttävät kunniamerkkejä ja järjestönauhaa. juhlailta

Vuosijuhlat alkavat cocktailtilaisuudella Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa, jossa muut ainejärjestöt esittävät tervehdyksensä Lexin hallitukselle ja ansioituneet lexiläiset palkitaan stipendeillä. Kuohuviinilasillisen jälkeen on aika siirtyä pääjuhlaan, jossa jokainen oman paikkansa löydettyään jää seisten odottamaan kunniavieraiden ja lippujen saapumista. Kunniavieraiden ja lippuseremonian jälkeen istuudutaan nauttimaan illallista, seuraamaan puheita ja muita ohjelmanumeroita sekä kumoamaan snapseja juomalaulujen säestyksellä. Alkuruoan saa aloittaa, kun naismarsalkka aloittaa aterioinnin. Pääjuhla alkaa, kun marsalk-

at toivottavat juhlaväen tervetulleeksi ja Lexin puheenjohtaja viihdyttää heitä laulullaan sekä kohottaa ensimmäisen snapsin. Jatkossa laulunjohtaja huolehtii, että jokainen snapsi juodaan sopivan laulun kera. Ensin skoolataan omalle avecille, siis mies oikeanpuoleiselle naiselle ja nainen vasemmanpuoleiselle miehelle, sitten toisella puolella istuvalle ja lopuksi vielä vastapäätä istuvalle. illan ohjelma

Illallisella pidetään muun ohjelman ohella puheita. Yhdistyksen marsalkkojen ja puheenjohtajan lisäksi kuullaan pääpuhujaa sekä puheita naiselle ja miehelle. Ohjelman aikana ei ole soveliasta syödä tai puhua. Juhlatilasta ei saa poistua ennen pääruokaa kuin hätätilanteessa. Myöskään omien taskumattien käyttö ei ole sallittua, ainakaan avoimesti. Taskumattien käyttö on sen sijaan sallittua conferenceksi kutsutun tapahtuman aikana, jonka on tarkoitus olla lyhyt, spontaani mutta hallittu virkistäytyminen naistenhuoneessa. Ensimmäisen conferencen aloittaa laulunjohtaja. Merkki sen pitämiseen annetaan lautasliinaa päänpäällä heiluttaen. Pöytään palatessa on muistettava odottaa, ettei mikään ohjelmanumero ole kesken. Pöydillä ja tuoleilla seisominen ole sallittua. Iltajuhla huipentuu tanssiin, jonka aikana voi liikkua juhlatilassa ja seurustella muiden vieraiden kanssa. juhlat jatkuvat jatkoilla

Tanssin lähestyessä loppuaan siirrytään bussikuljetuksella Klubille jatkoille. Siellä Lexiä voi juhlistaa valomerkkiin asti. Sen jälkeen halukkaat voivat vielä siirtyä bussilla jatkojen jatkoille Kirkkotielle, jossa voi viimeistään vaihtaa vapaalle ja heittää solmukkeet nurkkaan. Juhlintaa voi jatkaa aina aamuun asti, kunnes onkin aika vaihtaa juhlavarustus haalareihin ja suunnistaa kohti Sillistä.

LexPress

39


lex libri oy kehittää tarjontaansa entisestään

epäilyttävän halvalla Turun yliopiston oikeustieteen opiskelijat miettivät 80-luvun loppupuolella, kuinka hankkia oikeustieteellistä kirjallisuutta kohtuullisin hinnoin. Syntyi ajatus lexiläisten omasta kirjakaupasta - Lex Libri Oy:stä. Teksti: Janne Laasonen, Kuva: Toni Haapasalo

Lex Libri Oy perustettiin vuonna 1987. Kesäkuussa 1990 Lex Librin toimialaa päätettiin laajentaa entisestään ja yhtiö aloitti kahvilatoimintansa oikeustieteellisen tiedekunnan omassa rakennuksessa Calonialla. toimintaa kasvaa

Alkuvuosina Lex ry:n pääsihteeri toimi myös yhtiön toimitusjohtajana ja kirjoja

välitettiin Kirkkotien kerhohuoneistolta käsin. Muutto oikeustieteellisen tiedekuntarakennukseen Calonialle vuonna 2003 mahdollisti yhtiön kasvamisen ja tämän seurauksena Lex Libri Oy palkkasi kahvilan esimiehen toimitusjohtajan avuksi huolehtimaan kahvilatoiminnasta 2006. Yhtiön alkuperäinen toimintaajatus tuottaa palveluita oikeustieteen opiskelijoille edullisesti ei ole vuosien varrella muuttunut.

Hyödyllisä hankintoja. Matleena Sunikka ostamassa edullista tenttikirjallisuutta Lex Librin kaupasta. Juuso Pyy pitää huolen, että hinnat pysyvät kurissa.

40

LexPress


Parempi Pyy Librillä kuin kymmenen oksalla?

Tänä päivänä Lex Libri työllistää vakituisina työntekijöinä toimitusjohtajan ja kahvilanhoitajan. Lisäksi kahvilanhoitajan apuna kahvilassa työskentelee “tuurausrinki”, joka koostuu noin kymmenestä tiedekuntamme opiskelijasta. Lex Libri Oy:n vahvuutena ovatkin nuoret ja innokkaat oikkarit, jotka ovat läpi yhtiön historian työskennelleet Librissä. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta aktiivisesta lexiläisestä on tammikuussa Librin toimitusjohtajana aloittanut Juuso Pyy. Lex Librin kanssa samana vuonna syntynyt Juuso kokee tehtävänsä sopivan haasteelliseksi. -Toimitusjohtajana työskentelyssä yhdistyvät sekä mielenkiintoinen ja haastava työ että ainejärjestömme hyväksi toimiminen. Tulevana vuonna Juuso aikoo varmistaa sen, että Lex Libri tarjoaa yhtä laadukkaita ja edullisia palveluja opiskelijoille kuin aiempinakin vuosina. Lisäksi kehitysideoitakin on jo vireillä - Tällä hetkellä harkinnassa ovat välipala-automaatin ja erikoiskahvikoneen hankinta, kahvilan tuotevalikoiman laajentaminen ja kahvilaan tulevan

LCD-näytön ostaminen. Pyy paljastaa, että Lex ry:n 50-vuotisjuhlavuosikin on otettu huomioon Librissä tulevan “juhlavuosituotteen” muodossa. Konseptin mukaista toimintaa

Tuore toimitusjohtaja kertoo, ettei Librin liiketoimintakonseptiin ole tulossa suuria muutoksia lähiaikoina. -Tämän hetkiset toimintatavat ovat erittäin sopivat ottaen huomioon yhtiön koko, tarkoitus ja tavoitteet, Pyy kommentoi. Rivijäsenistölle näkyvien tehtävien, kuten asiakaspalvelun, myynnin ja markkinoinnin, lisäksi toimitusjohtajan tehtäviin kuuluvat muun muassa kirjanvälitystoiminta, kaupan ja kahvilan tuotteiden kehittely, yhtiön kirjanpito, palkanlaskenta, yhtiön sijoitusten seuranta ja legendaarisen kahviautomaatin ylläpito.

Muistathan, että ostamalla kirjasi Lex Libri Oy:n kautta saat kirjasi 30-50% kustantajien ohjevähittäishintoja edullisemmin.


vieraasta kynästä 4Tällä palstalla juristikunnan ulkopuolinen henkilö pohtii nykyajan oikeudellisia haasteita.

Kuva: Lauri Tuisku

ammattitaitoiset haasteiden edessä Juristikunta on Suomessa pääsääntöisesti ammattitaitoista, rehellistä ja lahjomatonta. Toki täälläkin esiintyy piilokorruptiota niin kuin vaalirahasotkut ja Patrian lahjusjuttu ovat osoittaneet. Fatbardhe Suomalainen oikeusHetemaj valtio voisi kuitenVuoden 2009 kin olla vientitavaraa pakolaisnainen moneen maahan, kuten lähtömaahani Kosovoon. Olen todella ilahtunut siitä, että Suomi on ollut ja on aktiivisesti mukana muun muassa siviilikriisinhallinnan kehittämisessä. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana suomalainen yhteiskunta on käynyt läpi merkittävän murroksen, mikä on vaikuttanut myös lakimieskunnan asemaan. Murroksen myötä juristeilla ei enää ole mahdollisuutta erikoistua kapeaan oikeudenalaan, vaan melkeinpä kaikista oikeudenaloista on hallittava vähintään perusteet. Toisinaan myös puhutaan, että juttujen monimutkaistuessa tavallisten tuomioistuinten tuomarien asiantuntemus erityiskysymyksissä ei ole väittämättä riittävää – muuttuuhan suuri osa tuomioista hovioikeudessa. Huolestuttavaa on myös liian pitkät oikeusprosessit, joista Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomella useita tuomioita. Yksi iso oikeudellinen haaste on sääntelyn lisääntyminen, kansainvälistyminen ja monimutkaistuminen. Suomen lainsäädännön lisäksi on hallittava valtava määrä erilaista EU- ja muuta kansainvälistä sääntelyä. Sitten, kenties enemmän yritysjuristin haasteena, on EU:n, YK:n ja USA:n taloudelliset pa-

kotteet tiettyjä maita vastaan ja niiden huomioon ottaminen kansainvälisessä kaupassa. USA:n kiristyneet Iran-pakotteet eivät koske Suomea suoraan, mutta välillisesti niillä saattaa olla vaikutusta. Toinen merkillepantava asia on suomalaisen compliance-tason noudattaminen kansainvälisesti. Länsimaalaiset yritykset noudattavat lakeja, corporate governance -ohjeistuksia ja laatimiaan Code of Conduct -säännöstöjä, mutta kilpailijat esimerkiksi Kiinassa eivät näin tee. Ympäristöasioiden, ihmisoikeuksien, työaikasäännösten ja työturvallisuuden kunnioittaminen maksaa rahaa, mikä siirtyy tuotteiden hintoihin. Suomalaiset yritykset häviävät säännöllisesti tarjouskilpailuja paitsi korkeampien hintojen myös lahjuksista kieltäytymisen takia. Minua itseäni häiritsee kovasti omaisuusrikosten sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten rangaistusasteikkojen epäsuhtaisuus. Rangaistukset erityisesti talousrikoksista eivät ole oikeassa suhteessa pahoinpitely-, raiskaus-, ja pedofiliarikosten rangaistusten kanssa. Tutkimusten mukaan rangaistusten koventamisella ei valitettavasti ole ennaltaehkäisevää vaikutusta. Toiseksi pitkä vankilatuomio syrjäyttää ihmisen yhä kauemmaksi yhteiskunnasta. Tästä huolimatta kannatan henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten rangaistusten tiukentamista. Juristikunta naisvaltaistuu vauhdilla, mikä tarkoittaa perheen ja työn yhteensovittamisen haasteiden korostumista. Esimiesasemassa olevien juristien on hyväksyttävä etätyöt, joustavat työajat ja mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan. Tässä vanhakantaisuuteen taipuvalla ammattikunnalla on vielä tekemistä.

LexPress

43


sisar tervehtii 4Juhlavuoden kunniaksi sisarainejärjestön edustaja kertoo oman näkemyksensä Lexistä.

Ystävyyttä ja yhteistyötä junamatkan päässä Teksti: Irene Hallikainen, Kuva: Irene Hallikainen

44

Suurin osa Pykälän jäsenistä saa ensikosketuksensa Lexiin jo varhaisessa alussa opiskeluaikaansa. Pykälän phuksiaisissa nimittäin on jo monena vuonna edustanut punavalkoisiin huiveihin sonnustautunut ja hieman hassua - vaikkakin allekirjoittaneelle kotoista - murretta puhuvien turkulaisten oikkareiden joukkio. Myös Lexin nuoret toivot pääsevät vastavuoroisesti opintiensä alkutaipaleilla tutustumaan Helsingin kollegoihinsa, kun Kupittaalle matkanneet pykälistit kunnioittavat läsnäolollaan vuosittain Lexin kastajaisia. Nykyään yhteistyötä näiden kahden järjestön välillä on tiiviisti. Kutsuja ainejärjestöjen tapahtumiin lähetellään ahkerasti, ja lähtijöitä molemmista järjestöistä on runsaasti. Sisarainejärjestö siis kiinnostaa nuoria juristinalkuja puolin ja toisin, ja useimmat kokevat tulevaisuuden työtovereihin tutustumisen tärkeäksi myös oman ainejärjestön ulkopuolella. Mutta kääntäkäämme katseet 50 vuotta taakse päin aikaan, jolloin Turun tiedekunta oli vasta perustettu: Helsingin yliopisto oli menettänyt monopoliasemansa oikeustieteellisen koulutuksen tarjoajana, mitä edelsi Pykälän raivokas vastustus uuden tiedekunnan perustamiselle. Tästä johtuen Lex sitoi suhteet ensin ruotsinkieliseen Codexiin. Näistä vuosista on kuitenkin tultu paljon eteenpäin. Pykälän ja muiden aikalaisten huoli juristien ylitarjonnasta ja ”juridisen kaulusköyhälistön” muodostumisesta osoittautui turhaksi - päinvastoin Turun tiedekunnan perustaminen aiheutti muutospaineita juridisen koulutuksen uudistamiseksi myös Helsingissä. Ajan mittaan vuorovaikutus Pykälän ja Lexin välillä on varmasti ollut

hedelmällistä kummankin tiedekunnan tarjoaman koulutuksen kehittämisessä. Vaikka Suomen Lakimiesliitto pitääkin nykyään hyvää huolta koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta valtakunnallisella tasolla, voisi kuitenkin myös Pykälän ja Lexin välillä miettiä, olisiko kahdenvälisestä ajatuksenvaihdosta hyötyä opintosektorilla. Olisikohan toisella tiedekunnalla käytäntöjä opetuksessa tai tenttimisessä, joita kannattaisi ajaa myös oman tiedekunnan opiskelijavaikuttamisessa? Pykälä ry juhli viime vuonna 75-vuotista taivaltaan näyttävästi, ja tänä vuonna on Lexin vuoro nauttia juhlavuoden humusta. Vaikka Pykälä kokenee olevansa Lexille ja muille sisarainejärjestöilleen kuin ”isoveli”, lienee näin Lexin 50-vuotisjuhlavuonna paikallaan todeta, että pikkusisar Lex on kasvanut kunnioitettavaan ikään vahvaksi ja itsenäiseksi ainejärjestöksi. Näihin sanoihin haluan päättää kirjoitukseni ja toivottaa jokaiselle Lexin jäsenelle tapahtumarikasta ja ikimuistoista juhlavuotta 2011. Kirjoittaja on Helsinkiin eksynyt turkulainen ja Pykälän ulkoasiainvastaava vuodelta 2009, jolle jokainen opiskeluvuosi on ollut elämänsä juhlavuosi.

LexPress


Ted Apter –

edustajamme lakimiesliitossa Viisi vuotta sitten oikeustieteen opinnot Helsingissä aloittanut Ted Apter on ollut monessa mukana ja onkin omien sanojensa mukaan aktiivinen päsmäri monessa paikassa.Seuraavan kahden vuoden ajan hän edustaa opiskelijoita Lakimiesliiton hallituksessa, joten jokaisen meistä on hyvä tietää edes vähän siitä, millainen päsmäri asioitamme vie eteenpäin. Teksti ja kuva: Aleksi Lundén

L akimiesliiton hallituksen opiskelijajäsen, Ted Apter, mikä on tärkein asia, mitä aiot kuluvana vuonna tuoda esiin liiton hallituksessa? -Opiskelijatoimintaa voi yhä kehittää liitossa paljon. Lakimiesliiton osalta tälle on näytetty vihreää valoa, mutta se tarkoittaa myös sitä, että opiskelijat ottaisivat enemmän vastuuta. Tänä vuonna se tarkoittaa etenkin opiskelijatoiminnan viestinnän uudistamista niin jäsenille kuin aktiivien kesken. Miten tärkeänä näet o i k e u s t i e te e l l i s te n s i sa ra i ne järjestöjen yhteistyön? -Olen ollut aktiivisesti mukana fuksivuodesta asti sekä Codexissa että Pykälässä ja voin todeta, että yhteistyö näiden järjestöjen välillä on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Se mahdollistaa monipuolisesti hyvien käytäntöjen levittämisen puolin ja toisin. Lakimieskunnan vahvuus on ollut aina, että verkostoituminen on ollut onnistunutta, ja mielestäni liiton pitääkin tukea sitä. Mitä yksittäisen jäsenen kannattaa tehdä, kun joku asia ottaa päähän liiton toiminnassa? -Kannattaa viestiä asiasta esimerkiksi minulle sähköpostitse osoitteeseen ted.

apter@lakimiesliitto.fi tai ottaa yhteyttä liiton osa-aikaiseen opiskelija-asiamies Eero Blåfieldiin, jonka yhteystiedot löytyvät Lakimiesliiton sivuilta. Kaipaamme palautetta rivijäseneltä, ihan vaikka siitä, miten jokin liiton tapahtuma onnistui tai mikäli on liiton opiskelijatoiminnan kehitysideoita. Lisäksi voi myös olla yhteydessä oman ainejärjestönsä puheenjohtajaan ja pyytää tätä tuomaan asiaa esille liiton opiskelijavaliokunnan kokouksiin. Mitä teet, kun haluat rentoutua ja päästä irti hallituspaineista? Teen paljon asioita. Pidän joukkueurheilusta, elokuvien katselusta, laskettelusta ja meripartiotaustan myötä pidän myös purjehtimisesta. Entä, mikä on helsingiläisen mielestä parasta Turussa? -Parasta on Turun letkeä henki.Se, etteivät ihmiset ota asioita liian tosissaan. Helsingissä ihmiset ovat kireämpiä, ja Turku onkin enemmän opiskelijakaupunki. Suomen Lakimiesliitto on lakimiesten ammatillinen järjestö, ja se edustaa suurinta osaa suomalaisista lakimiehistä. Tammikuussa 2011 liitolla oli opiskelijajäseniä yhteensä 3519. Kaikki Lex:n jäsenet kuuluvat Suomen Lakimiesliittoon.

LexPress

45


Turvatalosta suojaa pelossa eläville Tunnetko olosi turvalliseksi? Kaikki eivät. Viime vuonna 9744 henkilöllä Suomessa oli turvakielto. Kun valtio ei pysty suojaamaan kaikkia, uhattu henkilö voi turvautua yksityisiin palveluihin. Teksti: Annika Falben ja Noora Mäki, Kuvat: Barbwire Oy

Valtio ei pysty suojamaan kaikkia 9744 henkilöä, jolla Suomessa on turvakielto. Turvakoti antaa uhan alla elävälle henkilölle ainoastaan sosiaalista suojaa eikä se voi toimia piilopaikkana. Tästä syystä koko elämänsä turvallisuusalalla työskennellyt Joni Aunela sai idean Barbwiren, eli tuttavallisemmin Barbin, perustamisesta. Yhteistyö sosiaali- ja terveysalan ihmisten kanssa sai Aunelan miettimään, millainen mahdollisuus väkivallan uhan alla elävällä on oikeasti selvitä.

auttaa lähestymiskiellon hankinnassa. Asiakkaalle on mahdollista myös järjestää turva-asunto pitkäaikaisempaan suojaan. Vaikka kyse on yksityisistä palveluista, asiakkaan on mahdollista neuvotella kunnan kanssa maksusitoumuksesta kulujen kattamiseksi. Toisenlaisena vaihtoehtona yritys nimeää, että tulevaisuudessa turvapalveluista olisi mahdollista tehdä kotitalousvähennys.

suojaa uhan kohteille

Barbwire Oy on yksityinen yritys, joka pyrkii lisäämään palveluita niille, jotka kaipaavat konkreettisempaa turvaa ja elävät pelossa tai uhan alla. Yritys tarjoaa turvataloasumisen lisäksi erilaisia henkilöturvallisuuspalveluita, kuten henkilöhälyttimiä, henkivartiointia ja

ulkopuoliset eivät löydä taloa

Asiakassuhde alkaa tyypillisesti asiakkaan ottaessa henkilökohtaisesti yhteyttä, mutta esimerkiksi poliisi tai asianajaja voi ohjata asiakkaan turvapalveluiden äärelle. Useimmat ovat jo käyneet vastaavan prosessin läpi jossain muodossa, mutta eivät tästä huolimatta koe olevansa turvassa. Turvatalon osoitetiedot eivät ole kenen tahansa saatavilla, joten ulkopuolisten on hyvin vaikeata löytää taloa. Joni Aunela painottaa, ettei yrityksen tarkoituksena ole terapeuttisten palveluiden tarjoaminen, vaan kyse on puhtaasti henkilön turvallisuuden takaamisesta.

46

LexPress


sankarin viitta yllä

LexPressin tiedustellessa Aunelalta, mikä työssä motivoi nousemaan aamulla sängystä ylös, vastaus on selvä. -Olo on kuin kuin tunnetussa kahvimainosksessa, Aunela hymähtää. Kollega vieressä lisää työn olevan itsensä voittamista ja alan olevan mielenkiintoinen, sillä se kehittyy jatkuvasti kun uusia toimintatapoja testataan. Yrityksessä työskentelee monen alan osaajia, joille yhteistä on kiinnostus turvallisuusalaan ja useimmilla on takana monen vuoden kokemus. Työ on todella palkitsevaa, voidaan puhua pienen ihmisen sankarin viitasta kun työssä onnistuu hyvin. Aunelan mukaan työtehtävät ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi rutiininomaisia eikä voimaa ole juurikaan tarvinnut käyttää. Yksityisellä sektorilla ala on vasta nuori ja tulevaisuudessa vastaaville palveluille on todennäköisesti kysyntää. Barbwire onkin jo nyt levittäytymässä muualle Suomeen. Elämä on turvaamisen arvoinen. Mikä ihmeen turvakielto? Turvakielto on tietojenluovutuskielto(Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 4 luvun 36 §), joka koskee henkilön kotikuntaa ja osoitteita. Turvakieltoa voi hakea kirjallisesti maistraatista, jos henkilö voi olettaa perustellusti oman tai perheensä turvallisuuden olevan vaarassa. Voimassa ensimmäisellä kerralla viisi vuotta. Vuonna 2010 Suomessa oli 9744 henkilöllä turvakileto. Barbwire Oy on turva- ja turvatalopalveluita tarjoava yksityinen yritys, perustettu 2008. Yritys ylläpitää Suomen ainoaa turvataloa.


juusto-, viini- ja sikari klubi 4Tällä palstalla syvennytään klubin kulinaristisiin nautintoihin.

uuden maailman helmiä

Teksti: Juho Hellgren, Kuva: Aleksi Lundén

Uuden maailman viineillä tarkoitetaan Pohjois- ja Etelä-Amerikan, Australian, Aasian ja Afrikan viinimaiden tuotteita. Monet näistä maista ovat entisiä siirtomaita, jonne viiniköynnös levisi valloittajien mukana 1500–1800-luvuilla. Lexiläiset maistoivat näistä viineistä suosituimpia, Argentiinalaisia ja Chileläisia, epävirallisen Juusto-, viinija sikariklubin kokoontuessa vuoden ensimmäisellä Juviksella. makuhermojen hivelyä

Erityisesti kaksi Argentiinalaista makua jäi yleisön mieleen. PohjoisArgentiinan Cafayeten laaksosta kotoisin oleva Don David Malbec Reserve on täyteläinen ja vaniljamaisen tamminen punaviini, joka soveltuu erityisen hyvin tummien liharuokien kanssa. Muihin maisteltaviin verrattuna hieman tuhdimpi maku oli monen juvistelijan mieleen. Toinen lexiläisten makuhermoja hivellyt viini, Paula Syrah, on peräisin

Mendozan laaksosta. Viini on pärjännyt hyvin erilaisissa kilpailuissa ottamalla esimerkiksi Vuoden Viinit -kilpailusta kultaa vuonna 2009. Hyvin miellyttävän jälkimaun omaava viini on keskitäyteläinen ja tumman marjaisa. Viini sopii erittäin hyvin seurusteluviiniksi lopputalven iltoihin. Argentiinan parhaat viininviljelyalueet löytyvät Andien kupeessa olevista laaksoista. Ilmasto viinialueilla on hyvin kuuma ja kuiva, joten viljelijöiden on lähes välttämätöntä käyttää keinokastelua köynnösten kuivumisen estämiseksi. Muuten lämpöiset olosuhteet sopivat viininviljelyyn erinomaisesti, ja aavikkoilmastolle tyypilliset hyvinkin kylmät yöt tuovat viinirypäleisiin erityisiä lisävivahteita. viinirutto ei tuhonnut chileä

Chile tunnetaan Suomessa verrattain edullisia ja varsin runsasaromisia viinejä tuottavana maana. Chilen ilmasto sopii loistavasti viinintuotantoon, eikä maa ole koskaan kärsinyt viinirutosta. Tautien ja tuholaisten kulkeutumista muista maista Chilen viininviljelmille ovat estäneet toisaalla Andit, toisaalla valtameri. Parasta viljelyaluetta on maan keskiosa, Central Valley. Chilessä viinikannat ovat perinteikkääseen Eurooppaan verrattuna vanhoja, sillä 1800-luvun puolivälissä viinirutto tuhosi laajalti viljelmiä Euroopassa, ja eurooppalaiset viljelijät toimittivat uusia taimia Chilestä. Chilen punaviinit ovat tyypillisesti pehmeitä, hedelmäisiä ja helposti lähestyttäviä. Valkoviineistä tunnetuimpia ovat hedelmäiset chardonnayt ja pirteä sauvignon.

Vuoden toinen Juvis järjestetään toukokuussa.


OIKEUS taju

KULTAISIA KÄYTÖSOHJEITA korkeimmalta oikeudelta Tällä kertaa mielenkiintoisia oikeustapauksia arvioi rikos- ja prosessioikeuden tutkijatohtori Mikko Vuorenpää. Kommentit olivat kuitenkin vähällä jäädä saamatta, sillä tutkijatohtori Vuorenpää luuli, että oli vain nähnyt unta tilaisuudesta kirjoittaa kommenttinsa Oikeustajupalstalle. Unta tämä ei kuitenkaan ole, vaan tiukassa ruodinnassa ovat jälleen tosielämän tapaukset. Teksti: Mona Numminen, Sheima Ridha, Kuva: Lexin arkisto tapaus 1 KKO 2007:4 Miten taksissa kuuluisi matkustaa? A oli taksimatkan päätyttyä kieltäytynyt maksamasta kyytiä, jäänyt autoon istumaan ja sanonut tappavansa kuljettajan toistaen uhkauksensa useita kertoja. Kysymys vapaudenriiston tunnusmerkistön toteutumisesta ja teon törkeydestä. (Ään.) Kommentti:

50

Kuten jo otsikostakin ilmenee, korkeimman oikeuden pohdittavana ollut tapaus on kouluesimerkki siitä, miten taksissa ei kuulu käyttäytyä. Ratkaisuselosteen mukaan matkustaja A:n ja kuljettaja B:n välille oli heti ajon jälkeen syntynyt sanaharkkaa A:n kieltäydyttyä maksamasta kyytiä. Jo riidan alku-

vaiheessa A on sanonut, ettei B tekisi rahalla mitään, koska hän tappaisi B:n. Tämän lisäksi A oli eri tavoin reagoinut B:n liikkeisiin ja yrittänyt ottaa B:ltä puhelimen pois. Tilanteen jatkuessa A on useita kertoja toistanut tappouhkauksensa. Taksimatkustaja A:n kunniaksi on lisäksi mainittava siitä, että hän oli mies, kun kuljettaja puolestaan oli nainen. Yleisen elämänkokemuksen perusteella on siten oletettavaa, että syytetty A oli fyysisiltä voimavaroiltaan kuljettaja B:tä vahvempi. No minkälaisiin rikoksiin A:n tavalla taksissa matkustava henkilö sitten syyllistyy ja kuinka ankara rangaistus hänelle olisi tuomittava? Käräjäoikeus ja hovioikeus tuomitsivat A:n törkeästä vapaudenriistosta 10 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

LexPress


Korkein oikeus pohti tuomionsa perusteluissa yksityiskohtaisesti rajanvetoa ”tavallisen” ja törkeän vapaudenriiston välillä. Törkeää tekotapaa puoltavana perusteena KKO piti erityisesti sitä, että taksimatkustaja A oli kohdistanut B:hen erittäin vakavan väkivallan uhkaa eli uhannut B:tä kuolemalla. Tästä huolimatta KKO ei pitänyt rikosta kokonaisuutena arvostellen törkeänä, koska vapaudenriisto ei kuitenkaan ollut kestänyt kovin pitkää aikaa. Lisäksi teko on tapahtunut asutuksen keskellä. A ei ollut myöskään uhannut B:tä aseella tai muullakaan hengenvaarallisella välineellä eikä hän ollut väittänyt, että hänellä olisi sellainen mukanaan. Ja edelleen KKO kiinnitti huomiota siihen, että B oli A:n estämisyrityksistä huolimatta lopulta onnistunut autossa olleiden viestivälineiden avulla saamaan apua paikalle. Mainituista syistä korkein oikeus ei siis pitänyt vapauden riistoa törkeänä ja tuomitsi A:n ainoastaan vapaudenriistosta 5 kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen, jonka korkein oikeus muutti 140 tunnin yhdyskuntapalvelukseksi. Tiivistetyssä muodossa ennakkopäätöksen perimmäinen oikeusohje siis kuuluu jotakuinkin siten, että taksikyydit on maksettava. Ja jos jostain syystä ei kyytiä halua maksaa, ei kuitenkaan pidä uhata tappaa kuskia, vaan korkeintaan rehdisti karata taksista maksua suorittamatta.

tapaus 2 KKO 2004:132 Miten vankeja pitäisi valvoa? Syyttäjä vaati tapauksessa rangaistusta vankilan johtaja A:lle ja vartiopäällikkö B:lle tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjä perusteli rangaistusvaatimustaan sillä, että A ja B olivat huolimattomuudesta rikkoneet virkavelvollisuuttaan huolehtia vankien turvallisuudesta laiminlyömällä valvoa, että keskusvankilan järjestysosastolla olisi noudatettu osaston järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi annettua kirjallista päiväjärjestystä. Päiväjärjestyksen perusteella olisi väkivallan kohteeksi joutumisen pelon vuoksi muista vangeista erillään pidettävien yksittäisruokailijoiden päivällinen pitänyt järjestää heidän turvallisuutensa varmistamiseksi vasta sen jälkeen, kun osaston muut vangit oli oman ruokailunsa päätyttyä suljettu selleihinsä. Kommentti:

A:n ja B:n laiminlyönnin seurauksena oli yksittäisruokailijoiden ruoanhaku ja ruokailu osastolla aloitettu säännönmukaisesti päiväjärjestyksen vastaisesti jo silloin, kun muiden vankien sellit olivat vielä olleet heidän ruokailunsa vuoksi avoimina, jolloin muut vangit olivat voineet liikkua käytävällä, jolla olevalta ruoanjakopaikalta myös yksittäisruokailijoiden oli noudettava ateriansa. Osastolla noudatetun päiväjärjestyksen vastaisen menettelyn seurauksena oli A:n ja B:n tiedossa olleen väkivallan uhan vuoksi muista vangeista erillään pidettävä vanki V joutunut törkeän pahoinpitelyn kohteeksi. V:n ollessa osaston käytävällä hakemassa ruoka-annostaan oli läheisestä

LexPress

51


OIKEUS taju avoinna olleesta sellistä hyökännyt hänen kimppuunsa erittäin vaaralliseksi väkivaltarikolliseksi tiedetty vanki, joka oli lyönyt V:tä puusepän piikillä useita kertoja ylävartaloon ja päähän. Rikosoikeudellisesti tapauksen pulmat tiivistyvät rikoslain (RL) 40:10:ssä säädettyyn edellytykseen, jonka mukaan tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena ei pidetä tekoa, joka huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Näin ollen pelkkä virkavelvollisuuksien tuottamuksellinen laiminlyönti ei ole rangaistavaa silloin, jos laiminlyöntiä voidaan pitää RL 40:10:ssä tarkoitetulla tavalla vähäisenä. A:n ja B:n kohdalla mainittu tarkoittaa siis sitä, että jutussa piti ratkaista, onko syytettyjen laiminlyöntiä riittävästi valvoa päiväjärjestystä pidettävä

mainitulla tavalla vähäisenä. Tältä osin kaikki oikeusasteet päätyivät tällaiseen ratkaisuun. Korkein oikeus perusteli A:n ja B:n laiminlyöntien vähäisyyttä muun muassa sillä, että osastojen järjestyksestä ja päiväjärjestyksen noudattamisesta huolehtiminen on ollut ensisijaisesti osastojen esimiehinä toimivien ylivartijoiden tehtävänä. KKO:n ratkaisua voidaan pitää perusteltuna, mistä syystä onkin varsin kummallista, että ylivartijoita ei asiassa syytetty lainkaan. Tiivistetyssä muodossa tämän tapauksen oikeusohje kuuluu siis puolestaan jotakuinkin sillä tavalla, että vankilan johtajan keskeisimpänä tehtävänä ei olekaan enää vankien, vaan pikemmin muiden vartijoiden vartioiminen.


uusi maisteriohjelma tiedekuntaan Tiedekunnassa alkaa ensi syksynä Master’s Degree Programme in Law and Information Society. Siitä valmistuu oikeustieteen maistereita (LL.M.) sekä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maistereita (Master of International and Comparative Law). Teksti: Tuomas Mylly

Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri on uusi tutkinto, jota oikeustieteelliset tiedekunnat voivat antaa erityisesti ulkomaisille opiskelijoille, jotka eivät ole opiskelleet ensin oikeusnotaariksi Suomessa. Niille opiskelijoille, joilla on pohjalla oikeusnotaarin tutkinto Suomesta, voidaan antaa OTM-tutkinto. kaksivuotinen ohjelma

Maisteriohjelma on kaksivuotinen. Ensimmäinen haku on jo käynnissä. Ohjelmaan voivat kevään 2011 aikana hakeutua eri menettelyssä myös tiedekunnan omat maisteriopiskelijat. Tällöin ohjelma muodostaa suuntautumisvaihtoehdon oikeusnotaarivaiheen jälkeisiin maisteriopintoihin. odotetaan syvällisempää näkemystä

Ohjelmassa paneudutaan tietoyhteiskunnan ja uuden talouden keskeisiin oikeudellisiin kysymyksiin. Nämä liittyvät muun muassa informatisoitumiseen ja toiminnan verkostoitumiseen, internetin ja modernin informaatio- ja viestintäteknologian kehittymiseen. Alan oikeudellisilta asiantuntijoilta edellytetään yhä monipuolisempaa osaamis-

ta ja syvällisempää näkemystä käynnissä olevista muutoksista ja oikeuden roolista niissä. Asiantuntijuuden rajoittuminen vain yksittäisiin oikeudenaloihin ei ole riittävää. Oikeudellinen asiantuntemus edellyttää myös yleisempää ymmärrystä tietoyhteiskunnasta. opiskelu vaativaa

Opiskelu maisteriohjelmassa on vaativaa. Ilman vaativuutta ohjelmasta ei muodostu kansainvälisesti kilpailukykyistä. Ohjelma mahdollistaa toimimisen useilla eri aloilla ja tehtävissä. Ohjelman opetus ja siihen liittyvä tutkimus on verkostoitunut alan eurooppalaisiin ja kansainvälisiin keskuksiin. mahdollisuus verkostoitua kansainvälisesti

Ohjelma tarjoaa tiedekunnan omille opiskelijoille mahdollisuuden englanninkieliseen opiskeluun monikulttuurisessa ryhmässä ja verkostoitumisen kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden kanssa. Ohjelmasta saa lisätietoa tiedekunnan Internet-sivuilta. Lisätietoja haluavat voivat ottaa sisältöjä koskevissa kysymyksissä yhteyttä Tuomas Myllyyn ja menettelyjä koskevissa kysymyksissä Mirkka Ruotsalaiseen.

LexPress

53


Esittelyssä demokraattisesti äänestetty Vuoden opettaja

Kohtuullisen utelias professori Rikosoikeuden professori Jussi Tapani avaa työhuoneensa oven täsmällisesti kello 9 maanantaiaamuna. Oven 344 takaa paljastuu hyvässä järjestyksessä oleva työpiste. Puinen kirjahylly notkuu rikos- ja prosessioikeuden erikokoisista opuksista ja mapeista, jotka ovat nekin epäilemättä harkiten aseteltu kukin omaan hyllyynsä. Kirjahyllyistä viis – edessämme on paljon mielenkiintoisempaa keskusteltavaa. Teksti ja kuva: Susanna Suokanto

Vuoden opettaja –arvonimen saaminen oli täysi yllätys vapaa-ajallaan keppijumppaa harrastavalle Tapanille. - Hyvä opettaja arvostaa opiskelijoita ryhmänä ja yksilöinä sekä pyrkii tunnistamaan omat rajoitteensa opettajana, Tapani pohtii.

54

Opetustapana tyylikollaasi

Kollegoiltakin professori on saanut virikkeitä opetusmetodiensa kehittämiseen silloin, kun hän on todennut jonkin tekniikan erityisen toimivaksi. Hänen tapansa opettaa onkin lähinnä

LexPress


kollaasi erilaisia tyylejä. Myös opiskelijat voivat opettaa jotakin opettajalle: ideaalissa opetustilanteessa opiskelijalla saattaisi olla jokin uusi näkökulma esimerkiksi oikeustapaukseen, jota ei ole itse tullut pohtineeksi samalta kannalta. Itse opiskelijana Tapani sanoo olevansa ”kohtuullisen utelias”, jonka opiskeluteknisiä taitoja kompensoi hyvä asiayhteyksien hahmottamiskyky ja tehokkuus tekstin tuottamisessa. rikosoikeudesta intohimo

Vaikka historia kiinnosti Tapania Nousiaisten lukiosta ylioppilaaksi pääsyn jälkeen, hän päätyi kuitenkin hakemaan opiskelupaikkaa oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Tapani on näin ollen itsekin vanha lexiläinen, joka on työskennellyt valmistumisensa jälkeen Turun yliopiston lisäksi Joensuussa ja Helsingissä. Kiinnostus rikosoikeuteen heräsi opintojen aikana oikeustapausanalyysin siivittämänä. - Rikosoikeuteen liittyy yhtäältä hirveän kiinnostavia, haastavia teoreettisia kysymyksiä, jotka ovat lähellä filosofiaa. Toisaalta taas se on hyvin konkreettista, mikä mahdollistaa useiden kysymysten käsittelyn. kaikissa asuu pieni juristi

Kun Tapanilta kysyy, mikä hänestä tulee isona, hän nostaa kädet päänsä taakse ja ryhtyy pohtimaan vastausta. - Olen juristi nyt ja tulevaisuudessa. Jokaisen oikeustieteilijän sisällä tulisi asua pieni juristi, hän kertoo. Keskustelun aihe vaihtuu kuitenkin pienistä juristeista nopeasti mielipiteitä nostattavaan huippuyliopiston rakentamisprosessiin. Tapanin mukaan huippuyliopiston komponenttina täytyy tutkimuksen lisäksi olla myös tasokasta opetusta, sillä pelkkä huippututkimus ei riitä. - Huippuyliopiston rakentamiseen tarvitaan erityyppisiä opettajia, ja opettamisen osuus työtehtävistä voisi vaihdella eri ihmisillä, hän tuumii.

yhdestä ei ole tekemään kaikkea

Professorin mukaan olisi virhe kuvitella, että sama ihminen pystyisi tekemään samanaikaisesti huippututkimusta, olemaan huippuopettaja sekä olemaan huippu hallintotehtävissä. - Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista aikatekijöiden takia, ja harvoin yhdellä ihmisellä on kaikki nämä ominaisuudet. Vihreisiin housuihin sonnustautunut Tapani lähettää vielä terveisiä kaikille lexiläisille: - Vaalikaa opiskelukulttuuria, jota pyrimme tiedekunnassa määrätietoisesti suojelemaan. Se on meidän kaikkien etu, ja voimme olla siitä hyvin tyytyväisiä ja ylpeitäkin, Tapani lopettaa.

SANA-ASSOSIAATIOTEHTÄVÄ Toimittaja esitti sanan, johon Tapanin oli vastattava välittömästi ensin mieleen tulevalla sanalla.

Ongelma – ratkaisu Laki – kirja Yliopistolaki – (naurua) byrokratia Rangaistus – järjestelmä Fuksi – opiskelija Robin Hood – sankari Lex – press Keräjäiset – sääli Calonia – työpaikka Turvallinen - koti

LexPress

55


56

LexPress


urheilujuhlan tuntua Lexin liikuntavuoden suurin ja perinteikkäin tapahtuma, Lex Curling, järjestettiin jo kymmenettä kertaa.Kaksikymmentä joukkuetta, 7 tuomaria ja kymmenkunta fania suuntasivat Loimaan lakeuksille mittelemään mestaruudesta. Mukana oli myös yhteistyökumppanimme PwC. Teksti: Kalle Lyyra, Kuvat: Aleksi Lundén lopuksi tiukka finaali

Urheilutoimikunnan vuoden suurin tapahtuma sai tänä vuonna erityisen paljon tuulta purjeisiin etenkin oman tiedekuntamme ulkopuolelta, kun kisaamaan tulivat mukaan joukkueet Pykälästä, TuKY:stä, P-Klubista sekä PwC:ltä. kovaa kivitystä

Alkulohkon peleissä kisailijat saivat huomata, ettei Curling ole se lajeista helpoin. Kiviä piti heittää pesään mahdollisimman lähelle niin kutsuttua nänniä. Lukuisista yrityksistä huolimatta suurin osa heitti kivensä ohi, yli taikka vajaaksi. Taidon korvasi kuitenkin runsaslukuinen teemapukeutuminen sekä loistava tunnelma. Ja mitä edemmäs päivä eteni, sitä hauskempaa oli.

Alkulohkot olivat erityisen tasaisia, ja muutama joukkue tulikin tiedustelemaan miksi ihmeessä eivät päässeet jatkoon. Spekulointia riitti, mutta lopulta häviäjät kuitenkin tyytyivät kohtaloonsa. Finaalissa kohtasivat pykälistien joukkue sekä kauppakorkeakoulun pojat. Finaali saikin arvoisensa lopun, kun jouduttiin tasatilanteen siivittämänä jatkopäähän, jossa kauppatieteilijät saivat kolme kiveä pesään ja näin ollen Pykälän ankkurin, oman varapuheenjohtajamme, oli suoritettava triplapoisto taikka pujotella kolmen kiven läpi kohti päämäärää. Ossin hyvästä yrityksestä huolimatta tämän vuoden potin korjasi kauppakorkean joukkue. Onnittelut vielä voittajille. urhelun jälkeen nestetankkaus

Onnistuneiden pelien päätyttyä siirryimme Loimaan paikalliseen anniskeluravintolaan ja siitä Turkuun. Saatuamme nestetasapainon jälleen urheilun jälkeen kuntoon oli aika siirtyä vätköille TYYn saunalle, jossa palkittiin voittajat sekä parhaiten pukeutunut joukkue. Päivän kruunasi aamuun pikkutunneille asti kestäneet poikkitieteelliset jatkot Kirkkotiellä.

LexPress

57


58

LexPress


Profile for LexPress

LexPress 01/11  

LexPress 01/11  

Profile for lexry
Advertisement