Lexpress 01 14

CALONIA g a l l u p Vuoden ensimmäisessä numerossa opiskelijat pohtivat matkailuun liittyviä kysymyksiä: 1. Mistä matkakohteesta olet tällä hetkellä kiinnostunut ja miksi?

2. Minkälaiseksi matkailijaksi kuvailisit itseäsi, mihin esimerkiksi panostat lähtiessäsi reissuun?

3. Mikä on mieleenpainuvin matkailuun liittyvä kokemuksesi?

Armida Rantanen, 1. vuosikurssi

1. Haluaisin päästä käymään Kiinassa, Shanghaissa. Se on tällä hetkellä pinnalla ja olen saanut kuulla siitä paljon juttuja. Erityisesti kohteen kulttuuri kiinnostaa 2. Pidän kaukokohteista, mutta ottaen huomioon jo opiskelijan budjetinkin, minulle ei ole ensiarvoisen tärkeää majoittua esimerkiksi mihinkään luksushotelliin. Kunhan saa jossain nukuttua.

Pelkän kuluttamisen sijaan olen enemmänkin seikkailija, ja kokemuksien hankkiminen on tärkeää. Tavoitteena on ottaa kiinni hetkestä ja nauttia elämyksistä.

3. Hienoin muistoni on 100 metrin vapaapudotus Espanjassa. Se tapahtui huvipuistossa, jossa on Euroopan korkein vuoristorata.

Joonas Raitis, 4. vuosikurssi

1. Berliinissä voisi olla hauska käydä. Siellä on vähän rennompi meininki kun sääntely on löysempää. Voi huoletta tanssia vaikkapa pöydillä.

2.

Olen ehkä enemmän reppureissaaja ja esimerkiksi rahaa kuluu enemmän kohteessa kuin itse kohteeseen.

3. Mieleenpainuvin reissuni taitaa olla se, kun lähdimme porukalla kavereiden kanssa reilaamaan Eurooppaan.

Konsta Huovinen, 2. vuosikurssi

1. Haluaisin matkustaa Etelä-Amerikkaan, sillä siellä ei ole vielä tullut käytyä ja paikkahan on siisti! On sitä kehuttukin ja jos pitäisi vielä päättää minne sinne, niin lähtisin varmasti Brasiliaan.

2. Jos olen lähdössä jonnekin, niin suunnittelen kyllä yleensä hiukan etukäteen. En nyt ihan sinne mene minne nokka näyttää, vaikka lähtökohtana onkin ennen kaikkea ottaa ilo irti paikan päällä. Niin ja muistaa tinkiä.

3.

Ikimuistoisin matkani suuntautui Etelä-Afrikkaan, Kapkaupunkiin vuonna 2005. Esimerkiksi luonto on upea, näin muun muassa pöytävuoren. Myös pingviineihin saattoi törmätä. Lisäksi muistan hyvin slummialueet, jotka ulottuivat silmän kantamattomiin; ero niiden välillä, joilla on rahaa ja joilla sitä ei ole, on silmiinpistävä.

Teksti ja kuvat: Petra Nieminen

TOIM. huom.

VUODEN ALKUUN MATKAILUA JA LIIKENNETTÄ Vuoden ensimmäisen LexPressin teemana on matkailu ja liikenne. Pääsimme haastattelemaan matkailualalla toimivia juristeja heidän työstään sekä matkailuun liittyvistä juridisista kysymyksistä.

Lisäksi lehdestä voi lukea, millaista on suorittaa ulkomainen LL.M.-tutkinto Harvardissa ja harjoitella Euroopan unionin tuomioistuimessa. Trendikkään matkailun ohella käsittelemme ajankohtaisia kilometriveroa ja tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistusta, joihin saimme omat haastateltavamme.

Myös Turun pyöräilytilanne puhuttaa.

Uutena palstana LexPressissä lanseerataan Opintopalsta. Palstan tarkoituksena on tuoda opintoasioissa esillä olevia aiheita entistä paremmin jäsenistön tietoisuuteen. Tästä numerosta löytyy myös LexPressin oma ristikko Pressword, joka tarjoaa puuhaa vaikkapa Calonian kahvilaan lukusalipäivän lomaan. Ristikon kuvassa on Vuoden opettaja Ari Saarnilehto, jonka kattavan haastattelun löytää edellisestä numerosta 05/13.

Muutaman vuoden takainen Kohti menestystä –palsta herää tänä vuonna henkiin. Palstalla annetaan vinkkejä opiskelijan elämään liittyviin asioihin. Tämän numeron matkailuteemaan liittyen ensimmäisenä palstalla käsitellään vaihtoon hakemista. Kevään haut jo toki sulkeutuivat, mutta palsta tarjoaa hyviä yleisiä vinkkejä vaihtoopiskelua suunnitteleville ja haku-urakan syksyllä tai myöhemmin aloittaville opiskelijoille.

Mielenkiintoisten haastattelujen ja tuttujen vakiopalstojen lisäksi lehti tarjoaa Spexin ohjaajan terveiset sekä jutut KV-viikoista ja pikkujouluesiintyjä Stigistä.

LexPressin aktiivinen toimituskunta helpottaa päätoimittajan tekemistä suuresti. Kiitokset jo tässä vaiheessa jokaiselle ahkeroijalle ja tervetuloa mukaan tekemään lehteä!

Mukavia lukukokemuksia!

Kirsi Anna palautetta: lexpress@lex.fi

LexPress 01/14

Päätoimittaja:

Kirsi Kemppi lexpress@lex.fi

Taitto:

Kirsi Kemppi

s. 17...

Toimituskunta: Tuomas Dahlström Annika Falben Anna Haipola Elina Hirvonen Juulianna Huusko Saara Ilvessalo Anni Juvonen Elsa Kangaspunta Päivi Kyllönen Sanna Mäkilä Petra Nieminen Niko Nynäs Aino Ojanen Tuomas Ruuhijärvi Sami-Petteri Seppä Jussi Sjöblom Henriikka Tiainen Milja Yli-Hongisto Laura Äijälä

Etukansi: Kirsi Kemppi

s. 35...

Kansikuva: Ville Jokiranta Kuvassa: Nicoleta Kaitazis

Ilmoitusmyynti: Leevi Mehtäjärvi talous@lex.fi

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Newprint Oy

Painos: 550 kpl

s. 48...

ISSN 1235-371X

Copyright © 2014 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

sisällys MATKAILU JA LIIKENNE

... s. 27

Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Toim.huom.: Vuoden alkuun matkailua ja liikennettä . . 4 Pääkirjoitus: Mahdollisuuksien matkailu, tärkeä liikenne . . . . 6 Puheenjohtajalta: Lopetettaisiinko edunvalvonta? . . . . . . . . . 8

Edarissa tapahtuu: Uuden edustajistokauden tuulia! . . . . 11 Senilexin kuulumisia: Katsaus toimintaan vuonna 2013 . . . . . 13

Ajankohtaista: Tiukkaa mutta rehtiä kilpailua . . . . . . . . 17 Haastattelussa Ulla Huovinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Haastattelussa Mika Viitaniemi: Kilometrivero vai ei? . . 24 Haastattelussa Mikko Heinonen: LL.M. ja Bar Exam . . 27 Tieliikennelainsäädäntö uudistuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Haastattelussa Päivi Laatikainen-Mattsson . . . . . . . . . . 35

... s. 43

Haastattelussa Sami Hämäläinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Haastattelussa Pirita Virtanen: Unionin oikeuden ytimessä . . 43

Vaihtounelmista totta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 Kolumni: Pyöräilevä Turku on kaikkien etu . . . . . . . . . . 48 Opintopalsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 Oikkarina maailmalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Oikeustaju . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 Pressword . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 Pikkujouluesiintyjä Stig . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Spexin ohjaajan terveiset: Lexin sankarit . . . . . . . . . . . . 61 KV-viikot - siis mitkä? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

... s. 58

Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

PÄÄ kirjoitus

MAHDOLLISUUKSIEN MATKAILU, TÄRKEÄ LIIKENNE Kukapa ei haluaisi matkailla? Suomen pitkä ja kylmä talvi saa monet haaveilemaan etelänmatkasta. Toisinaan Suomi tuntuu niin kovin pieneltä, ja on vain nähtävä enemmän. Myös kotimaanmatkailu on suosittua, ja näin talvella erityisesti pohjoisen laskettelukohteet houkuttavat.

Tarvitsemme liikennettä niin matkailuun kuin päivittäiseen kulkemiseemmekin. Monet käyttävät julkista liikennettä matkustaakseen yliopistolle, töihin, sukulaisten luokse - milloin minnekin.

Esimerkiksi julkisen liikenteen lippujen hinnat ovat herättäneet paljon keskustelua myös lexiläisten keskuudessa.

Toisaalta moni kulkee autolla paikasta toiseen. Jorma Ollilan työryhmän ehdotus kilometriverosta on nostattanut kansan tunteita aina vastustavaksi kansalaisaloitteeksi asti. Kilometrivero toden totta mullistaisi liikenneverotuksen nykyisestä.

Liikenteen tärkeys jokapäiväisessä elämässämme näyttäytyy myös kaupunkitasolla. Turun lyhyiden välimatkojen

6

ansiosta moni pyöräilee säännöllisesti paikasta toiseen, ja kohtaa keskustaan polkiessaan saman kysymyksen. Missä minun pitää ajaa, vai voinko ylipäätään ajaa missään?

Matkailua ja liikennettä säännellään monella tasolla. Lisääntyvä EUlainsäädäntö asettaa jatkuvasti uusia vaatimuksia. Kuluttajansuoja on aina vain tärkeämpää. Myös kansallista lainsäädäntöä uudistetaan, ja juristin tulee pysyä koko ajan ajan tasalla lainsäädännön uudistuksista ja siitä, mitä alalla tapahtuu. Myös matkailijana on hyvä olla tietoinen matkailualan kiemuroista, jotta ikäviä yllätyksiä ei pääse reissussa tulemaan vastaan.

Teemaan liittyen nousee esiin monenlaisia, myös juridisia kysymyksiä.

Jos matkalla sattuu onnettomuus tai matkalaukku häviää, kenellä on vastuu?

Jatkuuko VR:n monopoliasema Suomen rautateillä? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudumme tässä LexPressissä.

LexPress

Matkailu liittyy läheisesti myös monen juristin arkeen. Kotimaassa matkaillaan muun muassa tapaamisten, kokousten ja oikeudenkäyntien sanelemalla tavalla. Kansainvälinen työskentely edellyttää matkustamista maasta toiseen, ja ulkomaiset tutkinnot, koulutukset ja harjoittelut tarjoavat kouluttautumista ja mahdollisuuksia kokemuksen hankkimiseen myös ulkomailta. Kuten näimme edellisessä numerossamme, myös suomalainen juristi voi päätyä pysyvästi työskentelemään ja asumaan ulkomaille. Kansainvälistyminen on trendikästä, ja tämä trendi tulee varmasti jatkamaan suosiotaan.

Opiskeluaikana voi matkailla monella tavalla. Mikä piristäisi lukusalintäyteistä arkea paremmin kuin viikon aurinkoloma jossakin lämpimässä tai pidennetty viikonloppu mielenkiintoisessa kaupunkikohteessa? Toisaalta moni lexiläinenkin matkailee vaihtoopiskelun tai työharjoittelun muodossa, hankkien unohtumattomia kokemuksia Suomen rajojen ulkopuolelta. On myös ilahduttavaa huomata, kuinka moni ulkomaalainen vaihto-oppilas löytää tiensä meille niin tuttuun ja harmaaseen Suomeen. Ulkomailta tarttuu mukaan kokemuksien ja osaamisen ohella uusia ystäviä, minkä merkitystä ei pidä missään nimessä vähätellä.

Myös Lex matkailee. Suosittu ja jälleen syksyllä järjestettävä Iso-Excu johdattaa onnekkaan joukon lexiläisiä tänäkin vuonna johonkin, vielä salaiseen, Euroopan kohteeseen.

Pohjoismaiset KV-viikot tarjoavat mahdollisuuksia tutustua muihin pohjoismaisiin oikiskaupunkeihin ja oikkareihin.

Vuoden ensimmäinen LexPress tarjoaa mielenkiintoista luettavaa matkailuun ja liikenteeseen liittyvästä juridiikasta, opiskelijaa koskettavista aiheista sekä ainejärjestömme toiminnasta. Mielenkiintoisia lukuhetkiä lehden parissa!

Kevät on taas täällä nopeammin kuin arvaammekaan!

Kirsi Kemppi päätoimittaja lexpress@lex.fi

LexPress

7

PUHEEN johtajalta

Lopetettaisiinko edunvalvonta?

Lex on erinomaisesti tunnettu monipuolisesta ja laajasta tapahtumakalenteristaan. Jäsenistö saa edelleen nauttia viikko toisensa jälkeen niin ikimuistoisista torstaipippaloista kuin mitä moninaisimmasta muusta tarjonnastakin.

Alati paisunut tarjonnan ja toiminnan määrä on toki erittäin positiivista. Vaikka koskaan ei voi eikä pidäkään tarjota ihan kaikille kaikkea, on kuitenkin hyvä pyrkiä ylläpitämään jokaiselle jokin itselleen sopivalta tuntuva väylä integroitua mukaan Lexiin.

Mikään ei synny itsestään. Tapahtumat tarvitsevat järjestäjänsä ja eri toimintamuodot vetäjänsä. Esimerkiksi Spex on hieno osoitus toisaalta jäsentemme kyvystä luoda jotain uutta ja suurta aiempaan verrattuna, mutta toisaalta opintoaikojen ja – tukien rajausten kanssa taistelevat opiskelijat eivät voi loputtomasti revetä ihan kaikkialle. Herää väistämättä kysymys siitä, miten kauan monien henkilöiden syväkään rakkaus Lexiä kohtaan riittää pyörittämään näin suureksi paisunutta yhdistystämme?

Nyt reilun vuoden mittaiset kokemukset uudessa organisaatiomallissa toimimisesta ovat kuitenkin osoittaneet Lexin voiman sekä kyvyn muovautua nykyajan haasteiden edessä. Vuosikymmeniin pienin nykyhallitus, nyt enää kahdeksan henkilöä, ei pysty mitenkään yksin tekemään kaikkea. Eikä sen toden totta ole tarvinnutkaan.

8

Viime vuoden ensikokemukset vastuun ja vallan siirtämisestä hallituksen ulkopuolelle olivat todella rohkaisevia, ja jo nyt alkuvuoden aikana erilaisiin tarkemmin kohdennettuihin vastuutehtäviin on kiinnostustaan osoittanut entisestään kasvanut joukko lexiläisiä.

Aktiivista, innostunutta ja ennen kaikkea osaavaa porukkaa on jäsenistömme täynnä, ja ainoaksi ongelmaksi jääkin vain tämän kaiken motivaation valjastaminen yhteiseen käyttöön.

Vaikka erilaiset tapahtumat ovatkin Lexin näkyvin toimintamuoto nyt ja tulevaisuudessa, on kuitenkin ainoa todellisuudessa aivan jokaista lexiläistä toisiinsa yhdistävä tekijä muualla – oikeustieteen opinnoissa. Mainostamme mm. nettisivuillamme Lexin olevan ”Oikeustieteen opintoja, edunvalvontaa ja opiskelijaelämää”. Tämä pitääkin täysin paikkaansa. Mutta mitä tuo useissa yhteyksissä mainostettu, mutta harvojen tuntema edunvalvonta lopulta on? Jos se jää massoille täysin hämärän peittoon ja tapahtumavyörymme alle, onko sillä edes mitään merkitystä? Opintovastaavat nurisevat vuotensa lopulla seuraajiensa kähminnöissä, miten hankalaa asioihin vaikuttaminen on. Kuinka moni osaa nimetä tiedekuntamme johtokunnan opiskelijajäsenet, saati edes olla millään muotoa kiinnostunut aiheesta? Joten mitäpä jos vain yksinkertaisesti lopetettaisiin edunvalvonta ja keskityttäisiin yksissä tuumin biletykseen?

LexPress

Edunvalvonta niin yliopistolla, ylioppilaskunnassa kuin valtakunnallisestikin on haastava, välillä jopa mahdoton, laji. Aina ei riitä vaikka käyttäisit kaiken tarmosi ja aikasi asioihin perehtymiseen, toimivien vaihtoehtojen löytämiseen tai päätöksentekoon vaikuttamiseen.

Edunvalvojan olisi aina iskettävä oikeaan henkilöön riittävän ajoissa ja vieläpä asioissa, joiden olemassaolosta ei voi aina edes olla tietoinen. Toki edunvalvojalla onkin sananmukaisesti juuri tämä tehtävä: on toimittava etujen valvojana.

Mitä annettavaa opiskelijoilla edunvalvontaan sitten on? Opiskelijat pystyvät aidosti tuomaan erilaisen näkökulman keskusteluun ja päätöksentekoon. Sillä ei välttämättä aina ole välittömiä vaikutuksia, mutta on mukava huomata joidenkin vuosi tai kaksi sitten rummutettujen asioiden toteutuvan yhtäkkiä ihan kuin itsestään. Vaikuttaminen onkin usein pitkä prosessi. On vain pystyttävä argumentoimaan hyvin, käyttämään psykologista pelisilmää sekä pystyttävä ajattelemaan myös kokonaisuutta, silti opiskelijan silmin katsoen. Opiskelijakaan kun ei aina ole oikeassa, mutta sekin riski kannattaa ottaa mieluummin kuin jättää näkemänsä epäkohdat väärässä olemisen pelossa kertomatta.

Toinen asia onkin sitten juuri se, että edunvalvonta ylipäätään usein jää niin kaukaiseksi aiheeksi. Edunvalvonnasta tiedottaminen on haastavaa ja monimutkaista, mutta se taas ei tietenkään voi olla syy jättää sitä tekemättä. Toivottavasti tässäkin asiassa päästään kuluvan vuoden aikana eteenpäin. Edessämme kun on isoja asioita: tiedekunnassa pohditaan uutta tutkintorakennetta, eikä valtakunnallisten sisäänottomäärien nostolle tunnu ylärajaa löytyvän. Ylioppilaskunnassakin on uudistuneessa tilanteessa aika päättää, mitä siltä oikeasti haluamme ja mitä emme.

Näissäkin asioissa toivoisin aktiivista yhteydenpitoa molempiin suuntiin. Vaikka tiedottaminen onkin asiasta vastuullisten henkilöiden tehtävä, tarvitsemme kipeästi kaikenlaisia ajatuksia, tietoa epäkohdista sekä välillä myös ylipäätään potkuja takapuolen seutuville saadaksemme kaiken kiireen ja melskeen keskellä pidettyä jäsenistön rivit tietoisina asioiden kulusta sekä ajaaksemme oikeita asioita.

Lex on opiskelijaelämän lisäksi aidosti myös aktiivista edunvalvontaa. Sitä ei todellakaan pidä lopettaa. Meidän olisi vain vihdoin aika saada se myös vahvemmin kaikkien näkyville.

Jussi Sjöblom Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LexPress

9

EDARISSA tapahtuu

Uuden edustajistokauden tuulia!

Syksyiset edustajistovaalit ovat jo takana, ja uusi edustajisto on ehtinyt kokoontua vaalien jälkeen jo kaksi kertaa. Edustajistokauden alkumetreillä esillä ovat olleet erityisesti henkilövalinnat, joissa Ryhmä Lexin iloksi on ollut paljon lexiläisedustajia mukana ja vaikuttaa siltä, että TYY-vaikuttaminen on nyt nostamassa jälleen päätään ainejärjestössämme. Lisäksi keskustelua on käyty aktiivisesti edustajiston työskentelykielestä, kun uudessa edustajistossa mukana on kaksi ylioppilaskuntamme kansainvälistä opiskelijaa.

TYYn edustajisto aloitti työskentelynsä järjestäytymiskokouksessaan joulukuun alussa. Ennen edustajiston ensimmäistä kokousta uusille edaattoreille järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta, joissa käytiin läpi ylioppilaskunnan toimintaa, edustajiston työskentelyä keskeisesti ohjaavia dokumentteja sekä erilaisia kokouskäytäntöjä. Koulutukset olivat uudelle edustajistolle erityisen tärkeitä, sillä 41 varsinaisen edaattorin joukossa on reilu kolmisenkymmentä täysin uutta kasvoa. Edustajistossa onkin nyt alkaneella uudella kaudella tapahtumassa suuri sukupolvenvaihdos, joka varmasti omalta osaltaan tuo uusia ajatuksia ja mielipiteitä mukaan TYYn toimintaan. Myös vaalirenkaamme saama enemmistö tuo Ryhmä Lexille vastuuta ja parempia mahdollisuuksia nostaa keskusteluun meitä koskettavia asioita.

Ryhmä Lex oli aktiivisesti mukana järjestäytymiskokouksen henkilövalinnoissa. TYYn puheenjohtajistossa vaikuttaa edustajiston varapuheenjohtajana Ryhmä Lexin riveistä Teemu Auressalmi. TYYn hallituksessa on muutaman vuoden tauon jälkeen mukana bolognanpunaista edustusta, kun Mikko Mononen valittiin hallituksen jäseneksi. Hänen vastuullaan on hallitustyöskentelyssä viestintä, yritysyhteistyö, kaupunkisuhteet ja työelämä. Saimme lexiläisosaamista myös Tylkkärin johtokuntaan ja taloustoimikuntaan, kun Tylkkärin johtokuntaan valittiin Tuomas

LexPress

Kuvassa Sanna Mäkilä

11

Dahlström ja Annika Falben sekä taloustoimikunnan jäseneksi Joel Karhula. Ryhmä Lexin loistava meininki jatkui myös tammikuussa, kun TYY haki jäseniä uudistuneisiin siipiin, jotka korvasivat aiemmat valiokunnat, sekä avustustoimikuntaan.

Lexiläisten hakuinnokkuus huomattiin jopa ylioppilaskunnan toimistolla ja saimme mukaan yhteensä seitsemän innokasta lexiläistä. Ryhmäpuheenjohtajan silmin alkanut edustajistokausi vaikuttaakin loistavalta ja aktiiviselta – tästä on hyvä jatkaa TYY-vaikuttamista.

Erittäin positiivista edustajiston työskentelyssä on kahden kv-opiskelijan debytointi. On hienoa saada heidät mukaan ylioppilaskunnan toimintaan, sillä muiden yliopistojen ylioppilaskunnissa kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita on jo mukana vaikuttamassa. Kv-opiskelijoiden osallistuminen on tarjonnut alkuvuoden aikana edustajistolle mielenkiintoisen keskustelun TYYn kielipolitiikasta ja edustajiston työskentelykielestä, sillä kv-opiskelijoiden heikko suomen kielen taito ei riitä aktiiviseen mukanaoloon edustajiston työskentelyssä. Tähän mennessä edustajisto onkin toiminut enemmän tai vähemmän sujuvasti suomen ja englannin kielisekamelskassa.

Tammikuun edustajiston kokouksessa esitettiin ryhmäpuheenvuoroja kielikysymyksen ratkaisemisesta ja edustajiston kaksikielisyys on erittäin ajankohtaista. Edustajistossa käydyn keskustelun pohjalta TYYn hallitus valmistelee päätösehdotuksen helmikuun kokoukseen, jolloin tehdään alustavat linjavedot muun muassa mahdollisen tulkkauksen suhteen.

Kaikki Ryhmä Lexin edustajat TYYssä ja ryhmän uusimmat kuulumiset löytyvät blogistamme osoitteesta: www.ryhmalex.fi Sanna Mäkilä Ryhmäpuheenjohtaja

Kuvassa Ryhmä Lex varaedaattoreineen: Joonas Raitis (vas.), Ville Laakso, Jussi Sjöblom, Teemu Auressalmi, Sanna Mäkilä, Alma Elonheimo, Sami-Petteri Seppä ja Tuomas Dahlström

12

LexPress

SENILEXIN kuulumisia

katsaus toimintaan vuonna 2013 sekä kurkistus tulevaan Tiedekunnan päivään Senilexin toiminta ei ole yhtä aktiivista kuin Lexin, vaikka olemmekin virkeässä teini-iässä oleva järjestö. Edellisen LexPressin ilmestymisen jälkeen Senilexillä ei ole ollut jäsentilaisuuksia, joten tässä artikkelissa luodaan yleiskatsaus viimevuotiseen toimintaamme. Lisäksi kerrotaan maaliskuun lopussa järjestettävästä Tiedekunnan päivästä.

Päiväohjelmamme huipentuu Kirkkotien jatkoille ja seuraavan aamun sarastukseen – toivottavasti myös opiskelijat tulevat jatkoille juhlimaan meidän entisten lexiläisten kanssa!

Teksti: Inari Kinnunen, asianajaja, Senilexin hallituksen tiedotusvastaava Kuvat: Senilex Kuvassakuin Teemu Auressalmisillä Vuoden 2013 aikana Senilexin toiminta oli vilkkaampaa aikaisemmin, alumnien kiinnostus jäsentilaisuuksia kohtaan on iloksemme ollut jatkuvassa kasvussa. Senilex jakoi vuoden aikana kaksi stipendiä: kesäkuun publiikissa stipendin sai OTM Antti Vaaja ja joulukuun publiikissa OTM Juuso Pyy.

Senilexin kevätkauden avauksessa Helsingissä Rovio Entertainment Oy:n päälakimies, Lex-alumni Kati Levoranta kertoi Angry Birdsien kuulumisia juristin perspektiivistä (ks. myös LexPress 1/2013). Helmikuussa pidettyyn tilaisuuteen osallistui 60 alumnia. Senilexin järjestämien yritysvierailujen suuren suosion seurauksena kevätkauden avaus järjestettiin ravintolassa, jottei osallistujamäärää tarvinnut rajata ja kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Ilta osoittautuikin menestykseksi, ja vastaavanlaisia lyhyehkön asiaosuuden ja rennon yhdessäolon yhdistäviä tilaisuuksia järjestetään myös jatkossa.

Tapaamisia Turussa ja Töölönlahdella

Kahdestoista Tiedekunnan päivä Turussa järjestettiin perjantaina 22.3.2013 yhteistyössä tiedekunnan kanssa (ks. LexPress 2/2013). Tiedekunnan päivä alkoi Elinkeinotoiminta ja ympäristö -seminaarilla Calonialla, minkä jälkeen vuosina 1963, 1973, 1983, 1993 ja 2003 opintonsa aloittaneet kokoontuivat omiin kurssitapaamisiinsa. Päivä huipentui yhdistyksen vuosikokouksen jälkeen iltajuhlaan Ravintola Koulun Bellman-salissa. Illallisella kuultiin em. vuosikurssien lyhyet tervehdykset muulle juhlakansalle – puheiden lisäksi esitettiin myös lauluja sekä runonlausuntaa.

Iltajuhlan jälkeen noin sata alumnia jatkoi vielä hauskanpitoa Kirkkotien jatkoilla.

Toukokuussa 2013 joukko alumneja osallistui Kakskerran kauniissa maisemissa järjestettyyn Calonia Running Challengeen, jossa toisiaan vastaan kilvoittelivat Calonian luentosali 1 täyttyi alumneista

LexPress

13

Kuvassa Teemu Turunen

tiedekunnan nykyiset opiskelijat, entiset opiskelijat sekä tiedekunnan nykyiset ja entiset työntekijät ja jatko-opiskelijat. Toukokuun lopussa Senilex pääsi vierailemaan Alma Media Oyj:n upouudessa pääkonttorissa Töölönlahdella. Senilexin jäsenistö tutustui avokonttoriideologiaan perustuvaan, moderniin ja valoisaan Alma-taloon sekä näki mm. Kauppalehden hektisen uutisdeskin työssään. Alma Median lakiasiainjohtaja Mikko Korttilan isännöimälle yritysvierailulle osallistui lähes 60 alumnia (ks. LexPress 4/2013).

Kevään aikana Senilex otti käyttöön jäsenrekisteriohjelmiston, joka mahdollistaa muun muassa jäsenmaksujen tehokkaamman seurannan. Jäsenmaksutuloja onkin saatu enemmän kuin aikaisempina vuosina, mikä tietenkin mahdollistaa tapahtumien järjestämisen laajemmassa mittakaavassa kuin aikaisemmin. Lisäksi Senilex toivoo saavansa jatkuvasti vastavalmistuneita juristeja osaksi jäsenkuntaamme.

Syystapaaminen ulkoasiainministeriössä

Perinteinen syystapaaminen järjestettiin ulkoasiainministeriön vaikuttavassa Merikasarmissa Helsingin Katajanokalla. Tapaamista isännöi Lex-alumni, ulkoasiainministeriön konsuliasioiden yksikön päällikkö Teemu Turunen (ks. Teemun haastattelu LexPress 5/2013). Nelisenkymmentä osallistujaa pääsi kuulemaan “kaiken maailman kriiseistä” eli UM:n konsulipalveluista ulkomailla sekä ministeriön oikeuspalveluyksikön toiminnasta.

XIII Tiedekunnan päivä: Mistä on kysymys?

Jokavuotinen Tiedekunnan päivä on erinomainen alumnitapahtuma: kiinnostavien seminaarien lisäksi entiset lexiläiset pääsevät vuosittain tapaamaan toisiaan ja viettämään viihdyttävää iltaa yhdessä. Ari Saarnilehdon loistava idea yhdistää vuosittaiseen alumnitapahtumaan vuosikurssitapaamiset houkuttelee paikalle erityisesti sitä alumnijoukkoa, joka tietää näkevänsä päivän aikana ainakin entisiä kurssikavereitaan. Tänä vuonna kurssitapaamiset järjestetään vuosina 1964, 1974, 1984, 1994 ja 2004 opintonsa aloittaneille.

Vuosittain Tiedekunnan päivään osallistuu myös kymmenittäin alumneja, joiden vuosikurssitapaaminen ei kyseisenä vuonna kohdalle osu.

Kiinnostavaa ohjelmaa ja loistoseuraa on joka vuosi ollut riittämiin myös meille innokkaille vakiokävijöille.

Tiedekunnan päivä kuvastaa hienosti myös kolmiyhteyttä Senilexin, Lexin ja tiedekunnan välillä. Tiedekunta tarjoaa seminaaritilat sekä järjestää päivällä luentoSenilexin illallinen Koulun Bellman-salissa Tiedekunnan päivässä 2013.

LexPress

15

osuuden ja kahvitukset. Tänä vuonna seminaarin teemana on Asiantuntijuuden ongelmia: kuulemme näkökulmia niin toimitusjohtajan palkasta kuin lakimiehestä eri alojen asiantuntijana. Ne, joilla ei ole vuosikurssitapaamista, voivat iltapäivällä osallistua Verkostossa toimimisen oikeudellisia kysymyksiä -seminaariin.

Ennen Senilexin järjestämää illallistilaisuutta Panimoravintola Koulun Bellmansalissa järjestetään Senilexin vuosikokous. Illalliselle on viime vuosina osallistunut n. 120 henkilöä, ja jokainen kurssitapaamisvuosikurssi on intoutunut esittämään tervehdyksensä alumnijoukolle. Kolmen ruokalajin illallisen jälkeen niin vastavalmistuneet kuin jo eläköityneetkin entiset lexiläiset sekä lähes kaikki muut siltä väliltä ovat suunnanneet Senilexin järjestämällä bussikuljetuksella Kirkkotielle Lexin järjestämille jatkoille. Kirkkotiellä on vanhojen tanssiliikkeiden verestämisen lisäksi ollut mukavaa tavata nykyisiä opiskelijoita sekä kuulla Lexin kuulumisia.

Loppukevennys: Kirkkotien houkutuksista

Ja Kirkkotien vetovoimahan on valtava, etenkin, koska me alumnit pääsemme sinne varsin harvoin! Jokunen vuosi sitten olin luvannut ystävälleni Hannalle lähteä hänen kanssaan suoraan Tiedekunnan päivän illalliselta puoliltaöin Helsinkiin lähtevään bussiin, jotta ehtisimme suhteellisen järkevään aikaan koteihimme yöksi.

Koska fiilis oli hieno ja loistava porukka koossa, ryhdyin kuitenkin ehdottelemaan Hannalle, josko kuitenkin käväisisimme Kirkkotiellä. Hanna suhtautui epäilevästi siihen, onko Kirkkotiellä “käväiseminen” ylipäätään mahdollista, johon minä sitten, että aivan varmasti lähtisimme Kirkkotieltä kello kahden fakiiribussiin (toim. huom. Ne, jotka lähtevät aamuyöstä Kirkkotieltä bussilla Helsinkiin ovat ipso facto fakiireja, eikä klo 1.00 lähde bussia Helsinkiin).

Koska sattumoisin pöytäseurueemme koostui juristeista, kurssikaverimme Antti laati oma-aloitteisesti ja pro bono -hengessä sitoumukseksi otsikoidun juridisen dokumentin lautasliinaan. Allekirjoituksellani (ja kahden esteettömän todistajan läsnäollessa) sitouduin siihen, että mikäli en suostuisikaan lähtemään K-tieltä kello kahden fakiiribussiin, kuuntelisin oikeushistorian suppean kurssin luennot uudelleen. Eipä silti, Björnen luennot olivat aikoinaan hyvin mielenkiintoiset, mutta pidin kuitenkin sitoumuksesta kiinni, eikä lautasliinan täytäntöönpanokelpoisuutta jouduttu koskaan pohtimaan.

Alumnitkin viihtyvät Kirkkotiellä.

16

LexPress

Ajan Kohtaista KOHTAISTA

Tiukkaa mutta rehtiä kilpailua Suomi on pinta-alaltaan yksi Euroopan suurimmista maista, ja etäisyydet ovat pitkiä. Lyhyet matkat on mieluisinta taittaa pyöräillen tai apostolinkyydillä. Moni opiskelija asuu kuitenkin pitkän välimatkan päässä kotipaikkakunnastaan ja liikkuu matkat useimmiten joko linjaautolla tai junalla. Matkahuollolla ja VR-Yhtymällä on kummallakin omat valttinsa tiukassa kilpailussa. Kilpailutilanne mahdollistaa sekä edulliset hinnat että laadukkaat palvelut matkustajille. Haastattelimme VR:n yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtajaa Otto Lehtipuuta sekä Matkahuollon henkilöliikennepäällikkö Jukka Ylitaloa.

Teksti ja kuvat: Tuomas Dahlström

Junaliikenteessä tehdään n. 70 miljoonaa matkaa vuodessa, ja Matkahuollon tuotteilla matkoja kertyy 50 miljoonaa vuodessa. Molemmat yhtiöt tuottavat vuodessa voittoa ja työllistävät lukuisia suomalaisia.

Matkahuolto tarjoaa valtakunnallista aikataulupalvelua eri kanavien kautta, lipputuotteita sekä asemapalveluja.

Matkahuollon nettisivut ovat suosittu nettibrändi ja niillä käykin kuukausittain 1,5 miljoonaan asiakasta hakemassa aikatauluja ja samalla ostamassa lippuja.

Matkahuolto on myös Suomen suurin yksityinen pakettipalveluita tarjoava yritys.

Ylitalo kertoo, että liiketoiminnallisesti ajateltuna Matkahuollon myynnistä tuli kaksi kolmasosaa Matkapalveluista ja Pakettipalveluista yksi kolmasosa vuonna 2012. Lisäksi kahvila- ja kioskipalveluiden tuotot ovat muutamia prosentteja vuosittain. Matkahuollolla on sopimus liki 1000 liikennöitsijän ja alihankkijan kanssa. Yrityksellä on liikennöitsijöiden

ja muiden alihankkijoiden kanssa sopimukset, joiden perusteella maksettavat korvaukset molemmille osapuolille määräytyvät. Ylitalo kertoo, että Matkahuollon suosituimpia yhteysvälejä ovat Etelä-Suomen suurten kaupunkien väliset reitit.

Lehtipuu kertoo, että VR:n konserniin kuuluu muutakin kuin junaliikennettä.

Konsernin linja-autoliikenne tekee 29 miljoonaa matkaa vuodessa, jonka lisäksi konsernin päätoimialoihin kuuluvat logistiikka ja infra, joilla on satoja yritysasiakkaita. VR on tehnyt viimeaikoina uusia hankintoja. Uudet ohjausvaunut mahdollistavat junan ajamisen molempiin suuntiin ilman veturinvaihtoa ja tehostavat siten toimintaa ruuhkaisilla ratapihoilla.

VR on tehnyt myös sopimuksen uusien vetureiden ostamisesta Siemensiltä ja kaupan arvo on yli 300 miljoonaa euroa.

Lehtipuun mukaan kilpailutus oli hyvin pitkä ja yksityiskohtainen prosessi. Se noudatti pilkuntarkasti EU:n hankintasääntöjä.

LexPress

17

18

Bussien, junien sekä muiden liikennevälineiden kamppailu on tiukkaa.

Lehtipuun mukaan kilpailu on tervetullutta: ”On asiakkaiden etu, että valinnanvaraa sekä erilaisia palveluja syntyy joukkoliikenteeseen.” Hänen mukaansa suurimpana kilpailijana junille on yksityisautoilu sekä joillain reiteillä lentokoneet: ”Kuitenkin niihin verrattuna junat ovat ympäristöystävällisiä, eräillä reiteillä nopeampia ja junamatkan voi käyttää hyödyksi haluamallaan tavalla.”

Ylitalon mukaan busseilla ja junilla on tällä hetkellä kiinnostava kilpailutilanne: ”Kilpailutilanne on muuttumassa kun sekä bussit että junat ottavat enenevästi käyttöön tarjouspohjaista hinnoittelua.

Toisaalta täytyy aina muistaa, että hyvä julkisen liikenteen verkosto kokonaisuutena on alan kaikkien toimijoiden etu, ja siksi meillä on paljon yhteistyötä VR:n kanssa esimerkiksi syöttöliikenteen osalta, eli mahdollistamme JunaBussi -yhdistelmien käytön ihmisten liikkumisessa.”

Monelle on syntynyt mielikuva, että VR on usein myöhässä tai ongelmissa, vaikka todellisuudessa lähiliikenne pysyy noin 95 prosenttisesti aikataulussa ja kaukoliikenteessä täsmällisyys on noin 90 prosenttia: ”Useiden vähälumisten talvien jälkeen lumiset ja vaikeat talvet näkyivät junaliikenteen täsmällisyyden heikentymisenä. VR:n panostukset kalustoon, Liikenneviraston panostukset ratojen kunnossapitoon ja HSL:n suunnitelmat pääkaupunkiseudun lähiliikenteen häiriöalttiuden vähentämiseksi ovat parantaneet täsmällisyyttä. Suurin osa junista kulkee aikatauluissa, mutta yksittäiset myöhästymiset nousevat helposti joko toimitettuun tai sosiaaliseen mediaan, ja tämä luo vääriä mielikuvia” , Lehtipuu toteaa.

Lehtipuu on samaa mieltä siitä, että junat ja bussit täydentävät toisiaan. Hänen mukaansa kilpailutilanne riippuu tarjonnasta, matka-ajoista ja hinnoittelusta. Kilpailutilanne vaihtelee myös paljon eri reiteillä: ”Junien ja bussien yhteistyötä kannattaa kehittää nykyisestä, jotta koko joukkoliikenteen suosio kasvaa.”

Ylitalon mukaan bussin etuna on se, että useimmiten bussi lähtee lähempää ja vie lähemmäs. Bussit eivät tarvitse myöskään raiteita ja ne voivat pysähtyä siellä, missä on tarve. Matkahuollolla on myös erittäin hyvä asiakastyytyväisyys: ”Niin paketti- kuin bussipalveluissakin virheet tai myöhästelyt ovat äärimmäisen harvinaisia. Pakettipuolella meillä

LexPress

Mitkä ovat Matkahuollon terveiset muille kilpailijoille?

Ylitalo: ”Matkahuolto on aina painottanut helpon ja hyvän matkustajakokemuksen merkitystä julkisen liikenteen elinvoimaisuudelle. Pidetään yhdessä huolta laadusta. Julkisen liikenteen rooli tulee Suomessa kasvamaan.”

Entä mitkä ovat VR:n terveiset?

Lehtipuu: ”Hyvä, että joukkoliikenteeseen tulee uusia vaihtoehtoja. VR:n pitää olla ketterämpi ja uudistua.

on Lähikaupan kautta maan kattavin toimipisteverkosto, mutta toisaalta ykköskilpailijallamme on mielestämme epäreilu veroetu. Linja-autoliikenteessä olemme rakentaneet maan kattavimman portaalin kaikelle bussimatkustamiselle ja kauttamme saa ostettua lipun käytännössä mistä vain mihin vain.

Bussiverkostomme tarjoaa myös maan kattavimmat joukkoliikenneyhteydet ja erittäin runsaan vuorotarjonnan.”

Lehtipuu mainitsee junamatkustuksen etuina ympäristöystävällisyyden, nopeuden ja junassa olevat palvelut, kuten lastenleikkitilat, nettiyhteyden ja ravintolapalvelut. Hän summaa molempien mielipiteen junien ja bussien kilpailusta osuvasti: ”Linja-autoa ja junaa ei voi verrata yksi yhteen. Molempia tarvitaan ja molemmilla on omia etuja.”

Entä millaisina molemmat haastateltavat näkevät kilpailun ja alan tilanteen kymmenen vuoden kuluttua?

dennäköistä on, että rataverkolle tulee muitakin liikennöitsijöitä”, Lehtipuu kommentoi. VR valmistautuu hänen mukaansa lähiliikenteen kilpailun avautumiseen positiivisella mielellä.

Ylitalon mukaan bussimatkustuksen suosio on noussut koko ajan ja tulee nousemaan myös tulevaisuudessa: ”Joukkoliikenteen käyttäjiksi on siirtynyt myös kokonaan uusia asiakkaita. Muun muassa verkkokaupan kasvu sekä erilaisten kuluttajien osto- ja myyntiportaalien lisääntynyt käyttö kasvattavat pakettipalveluiden kysyntää. Matkahuolto on merkittävä palvelujen tarjoaja molemmilla liiketoiminnan alueilla myös tulevaisuudessa. Kilpailussa vahvuuksiamme ovat asiakkaiden kuunteleminen ja heidän toiveisiinsa vastaaminen, vankka liiketoiminnallinen ja operatiivinen osaaminen, vahva palveluverkosto sekä jatkuva kehitystyö, jota teemme niin tuotteiden, palveluiden kuin järjestelmienkin osalta. ”

”VR:n tavoite on lisätä merkittävästi matkustajamääriään ja liikevaihtoa. Kymmenessä vuodessa linja-automarkkinat muuttuvat paljon ja junaliikenteessä valmistaudutaan VR:n yksinoikeuden päättymiseen vuoden 2024 lopussa. To-

LexPress

19

JURISTINA MATKAILUN MAAILMASSA Helsingistä käsin toimiva UH Consulting tarjoaa matkailualan juridista konsultaatiota ja koulutusta. Oman yrityksen perustaminen tuli Ulla Huoviselle itselleenkin aikoinaan yllätyksenä, mutta ala on vienyt mennessään. Tutustutaan tähän ammattilaiseen hieman tarkemmin.

Teksti: Päivi Kyllönen Tämän sivun kuva: imagebank.visitfinland.com LAIN PARIIN

Helsingissä opiskelunsa suorittanut Huovinen tiesi jo hyvin varhaisessa vaiheessa tahtovansa lakimieheksi, vaikka syy alasta innostumiseen onkin haihtunut jo täysin unholaan. Perheessä ei ollut juristeja, joten kouluaikoina tehdyillä lakia sivunneilla kursseilla lienee ollut osansa päätöksen syntymisessä. Houkut-

20

tavalta vaikuttanut tieteenala osoittautui odotuksista poiketen ensimmäisinä opiskeluvuosina arveluttavaksi valinnaksi: - Kaduin aluksi valintaani. Opiskelu 80-luvun alkupuolella ei ollut hauskaa vaan puuduttavaa yksin lukemista. Luennoilla professori saattoi luennoida lukien suoraan omasta kirjastaan, Huovinen kertoo ensikosketuksestaan oikeustieteen opintoihin.

LexPress

”Kolme yleisintä koulutuksissa käsiteltävää aihetta ovat valmismatkalainsäädäntö, verkostojen väliset pelisäännöt sekä kuluttajaturvallisuus” Onneksi opiskelun loppupuolella vastaan tuli myös mielenkiintoisia kursseja. Syventävissä opinnoissa Huovinen perehtyi rikosoikeuteen sekä lääkintäoikeuteen, josta hän kirjoitti gradunsa. Lääketieteessä kehitettiin tuona aikakautena paljon uutta teknologiaa, ja juridiikan oli pysyttävä vauhdissa mukana. Helsingin yliopisto oli lääkintäoikeuden alalla edelläkävijä professori Raimo Lahden johdolla. Opinnot saivat aivan uutta potkua: - Kävimme tutustumassa rikosmuseossa ja seurasimme useita ruumiinavauksia. Lisäksi lääkintäoikeuteen sisältyi esimerkiksi oikeuspsykologiaa ja perinteisempää rikosoikeutta, Huovinen tarkentaa.

URAN ALKUVAIHEITA

80-luvulla oman alan tehtäviä oli kesäisin Huovisen mukaan vielä hyvin tarjolla opiskelijoille, ja valmistuttuaan hän teki perinteisiä juristin töitä. Vuorossa oli kolmesta neljään kappaletta pituudeltaan puolesta vuodesta vuoteen vaihdelleita työkeikkoja eri työnantajille, muun muassa silloisen vesioikeuden palveluksessa.

Seuraavaksi tie vei ulkomaille asti, sillä Huovinen lähti perheineen Amerikkaan.

Tuolla matkalla vierähti pari vuotta.

Takaisin Suomeen Huovinen palasi suoraan 90-luvun laman keskelle. Hän pääsi matkailualalle keskittyvään kehittämisorganisaatioon, jossa työ piti sisällään juridista konsultointia, yrityskoulutusten parissa työskentelyä ja yrityshautomoihin liittyviä tehtäviä.

22

OMA YRITYS PYSTYYN

Vaikka ennen yrittäjäksi ryhtymistään Huovinen oli kouluttanut aloittelevia yrittäjiä jo vuosien ajan, hän ei ollut kokenut tarvetta oman yrityksen perustamiseen, sillä muilla töissä oleminen oli tuntunut luontevalta. Lopulta Huovinen kuitenkin kyllästyi 60-tuntisiin työviikkoihin, sillä hän halusi tutustua lapsiinsa uudelleen. Töitä riitti silti jatkossakin: - Kehitysorganisaatiosta lähtemisestäni oli kulunut noin kuukausi, kun aloin saada kyselyjä sekä entisestä työpaikastani että vanhoilta asiakkailtani.

Oli pakko perustaa yritys palveluita tarjotakseen, vaikka alkujaan tarkoitus oli ollut mietiskellä, mitä sitä sitten isona tekisi. Yrityksen perustaminen tuli minulle yllätyksenä, Huovinen muistelee firmansa alkuaikoja.

UH Consulting -yrityksensä vuonna 2001 perustaneen Huovisen tyypillinen asiakas on suomalainen, pienehkö matkailualan toimija kuten matkatoimisto, mökkejä välittävä yritys tai vaikkapa mökkikylä. Yritysryhmille järjestetään koulutuksia ja työpajoja, joissa voidaan käsitellä asiakkaiden tarpeiden mukaan mitä tahansa teemaa: - Vuodesta toiseen aikalailla samat asiat kiinnostavat yrityksiä. Kolme yleisintä koulutuksissa käsiteltävää aihetta ovat valmismatkalainsäädäntö, verkostojen väliset pelisäännöt sekä kuluttajaturvallisuus, joista tänä päivänä erityisesti kuluttajaturvallisuus on pinnalla, Huovinen kuvailee.

Kiireiset matkailuyrittäjät suosivat yleensä päivän pituisia koulutuksia, mutta saman ryhmän kanssa saatetaan tavata lyhyen ajan kuluttua uudestaan.

UUSIA HAASTEITA

Vaikka UH Consulting näki päivänvalon lähes sattuman kautta, yrittäjyys osoittautui mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi. Vuosien kuluessa Huovinen alkoi silti kaivata työyhteisöä. Työssä tapasi toki jatkuvasti uusia ihmisiä, mutta esi-

LexPress

merkiksi koulutuksia pitäessään yrittäjä koki olevansa aina itse antava osapuoli, mikä oli pidemmän päälle raskasta.

Kekseliäs lakimies ratkaisi ongelman hakeutuen juridiikan opettajaksi ammattikorkeakoulu Haaga-Heliaan.

Päätös oli onnistunut, ja Huovisella tulee jo kymmenen vuotta täyteen opettajan uralla. Opetusaiheina ovat muun muassa yrittäjyys ja ammattietiikka.

Työyhteisöllisyys lisääntyi vielä joitakin vuosia myöhemmin, kun monipuolisesta ammattilaisesta tuli neljän eri yrityksen muodostaman Suomen Matkailukonsultit Oy:n osakas: - Suomen Matkailukonsultit on yhteisyritys, jossa saa työyhteisömäistä tukea ja sparrausapua. Kullakin on oma erikoisalansa. Tarjoamme laajempia kokonaisuuksia esimerkiksi hinnoitteluun, sähköiseen kaupankäyntiin ja tuotteistamiseen liittyen, Huovinen kertoo.

ole tullut vastaan, ja kiireisinä aikoina Huovisen on hankala suositella jotain toista toimijaa, jonka puoleen asiakas voisi kääntyä. Toisaalta monikansallisilla ja muilla isoilla firmoilla on alaan keskittyviä lakimiehiä, ja maakunnissa yleisjuristit palvelevat lähiseutuja matkailuun liittyvissä kysymyksissä.

Entä vieläkö matkailuun keskittyvällä lakimiehellä riittää tahtoa vapaa-ajalla reissuun lähtemiseen? Työn puolesta Suomi on kierretty useampaan otteeseen, joten into matkustamista kohtaan on saattanut jossain määrin laskea, mutta Keski-Eurooppa vetää edelleen säännöllisesti puoleensa: - Pidän kaupunkikohteista, ja suosikkejani ovat Praha, Dubrovnik, Barcelona ja Pariisi. Suomessa matkustaessani viihdyn esimerkiksi jyväskyläläisessä Hotelli Yöpuussa. Yritän löytää vähän pienempiä, ketjuihin kuulumattomia kohteita, jotka ovat erikoisia ja omaperäisiä.

YRITTÄJÄN ARKEA

Konsulttibisneksen kilpailua Huovinen kuvailee kovaksi. Tarjousvaiheet vievät rutkasti aikaa ja vaativat suurta panostusta. Toista juuri matkailuun erikoistunutta toimistoa ei kuitenkaan

LexPress

Kuvassa Ulla Huovinen Kuva: Elli-Mari Mäkelä

23

KILOMETRIVERO VAI EI? Jorma Ollilan työryhmä päätyi joulukuussa jättämässään mietinnössä suosittelemaan satelliittipohjaisen kilometriveron käyttöönottoa. Ehdotus on aiheuttanut paljon keskustelua. LexPress sai haastateltavakseen Electronic Frontier Finland ry:n (Effi) hallituksen jäsenen, Mika Viitaniemen, joka vastasi kysymyksiimme satelliittipohjaisesta kilometriverosta.

Teksti: Tuomas Ruuhijärvi Kuva: Mika Viitaniemi

Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittänyt työryhmä päätyi esittämään Jorma Ollilan johdolla nykyisen autoveron sekä ajoneuvoveron korvaamista kilometriverolla. Työryhmän mukaan kilometrivero olisi tehokas liikennepoliittinen työkalu, jonka avulla voitaisiin ohjata ja tehostaa liikennejärjestelmän käyttöä sekä vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Samalla älyliikenne antaisi mahdollisuuden oikeudenmukaiseen, käyttöön perustuvaan verotukseen.

Kilometriveroa voitaisiin kerätä paikan, ajan ja auton päästöjen mukaan vaihdellen, jolloin kaupungissa ajaminen tulisi kilometriä kohden kalliimmaksi kuin maaseudulla. Polttoainevero säilyisi työryhmän esityksen mukaan ennallaan, eikä linja- ja rekka-autojen tarvitsisi maksaa kilometriveroa. Kilometrivero perustuisi jokaiseen autoon pakolliseksi tulevan paikannuslaitteen keräämiin tietoihin.

Mika Viitaniemi on sitä mieltä, että kilometriveroa ei tarvita. Suurimmiksi syikseen vastustaa mallia hän mainitsee huolen verojen jatkuvasta kasvusta sekä yksityisyyden heikentymisen. Viitaniemen mielestä valtion pitäisi löytää

24

verotulonsa muualta. Yksityisyydensuojasta hän sanoo: ”Yksilö ei voi olla varma, mihin kaikkeen hänen paikkatietojaan käytetään.”

Kilometriveroa varten kerättävät paikkatiedot eivät välittyisi verottajalle suoraan, vaan ne tallennettaisiin sähköiseen järjestelmään, jota jokainen suomalainen itse hallinnoisi ja josta verotustiedot siirtyisivät verottajalle viivästettyinä.

Työryhmän mukaan tämä tekisi autoilun reaaliaikaisesta seurannasta mahdotonta ja ennen järjestelmän käyttöönottoa yksityisyydensuojasta on varmistuttuva.

Valtiolla olisi kuitenkin mahdollisuus lakia muuttamalla päästä kilometriveroa varten kerättäviin tietoihin käsiksi.

Viitaniemi ei kuitenkaan jaksa uskoa siihen, etteikö kilometriveroa varten kerättävien tietojen käyttöä tultaisi myöhemmin ainakin vaatimaan laajennettavaksi: ”Uskon poliisin hyvin nopeasti vaativan pääsyä järjestelmään.” Aiemmin poliisi on muun muassa ilmaissut halunsa käyttää passinhakijoilta kerättyjä sormenjälkiä rikosten selvittämiseen.

Kilometriveron odotetaan vähentävän henkilöautoliikennettä noin 30

LexPress

miljoonalla matkalla vuodessa ja vastaavasti lisäävän joukkoliikennettä saman verran. Syrjäseuduilla, missä joukkoliikenteen käyttäminen ei ole mahdollista ja yksityisautoja tarvitaan, autolla ajaminen saattaisi olla jopa nykyistä halvempaa.

Suurissa kaupungeissa kilometriveron hyödyt näkyisivät yksityisautoilun vähenemisen aiheuttamana ruuhkien vähentymisenä ja ilmanlaadun paranemisena. Viitaniemi ei kuitenkaan usko kilometriveron tuomiin hyötyihin, vaikkakin yhtyy ajatukseen siitä, että mikäli kilometrivero otettaisiin käyttöön ja sillä olisi tarkoitus vähentää turhaa autoilua, verotuksen tulisi olla kovempaa isojen kaupunkien keskustoissa ja ruuhkahuippuina. ”En kuitenkaan usko, että tämä on oikea tapa hillitä autoilua. Mikäli autoilua ja sen aiheuttamia ongelmia halutaan vähentää esimerkiksi keskustoissa, niin sitä varten on parempiakin keinoja, kuten ruuhkamaksut ja tietullit”, hän sanoo.

Ollilan työryhmän arvioiden mukaan järjestelmän investointikustannuksiksi on arvioitu noin 130 miljoonaa euroa ja vuotuisiksi operointikustannuksiksi suunnilleen yhtä suurta määrää rahaa. Paikannuslaitteiden hankinta maksaisi arvion mukaan noin 330 miljoonaa euroa. Järjestelmän hyötyihin nähden Viitaniemi pitää sitä aivan liian kalliina. ”Valtion tietojärjestelmähankkeiden hintojen tapana on yleensä myös paisua”, hän väittää.

Työryhmän arvion mukaan järjestelmä olisi mahdollista ottaa käyttöön ensi vuosikymmenellä, mutta tällaista poliittista päätöstä ei vielä ole tehty. Ennen lopullista päätöstä järjestelmän käyttöönotosta on oltava täysi varmuus tarvittavan tekniikan toimivuudesta ja sen soveltumisesta verokäyttöön, kustannuksista ja yksityisyyden suojan varmistumisesta.

Kilometriverosta on käyty paljon keskustelua mediassa, sanomalehtien mielipidepalstoilla sekä netin keskustelupalstoilla. Viitaniemi pitääkin keskustelua tervetulleena. ”Itse järjestelmä ei niinkään”, hän sanoo.

Viitaniemi on sitä mieltä, että lisää veroja ei tarvita. Ollilan työryhmän esityksen mukaan autoilun kokonaisverotus pysyisi kuitenkin samana eikä tulisi nykyisten verojen päälle. Pelkkä polttoaineverotuksen korottaminen ei olisi mahdollinen, koska sitä pitäisi korottaa tuntuvasti, mikäli sillä haluttaisiin korvata auto- ja ajoneuvovero. Korotusta ei myöskään voitaisi kohdentaa vain henkilöautoihin ilman työlään palautusjärjestelmän luomista ammattiliikennettä varten.

Polttoaineveron vaikutusta ei voida rajata paikallisesti. Polttoaineveron korotukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkiä matkoja ajaviin ihmisiin, joilla ei ole vaihtoehtoa auton käyttämiselle.

Toisaalta merkittävästi naapurimaita kalliimpi polttoaineen hinta saattaisi johtaa siihen, että lähellä Suomen rajoja asuvat kävisivät naapurimaissa tankkaamassa.

Kuvassa Mika Viitaniemi

LexPress

25

Unohtumaton opiskeluvuosi maailmalla: LL.M. -tutkinto Harvardissa sekä Bar Exam New Yorkissa Oletko koskaan ajatellut kansainvälisen juristitutkinnon suorittamista?

Entä oletko miettinyt, minkälaista olisi suorittaa tällainen tutkinto maailmankuulussa yliopistossa? LexPress pääsi haastattelemaan monelle lexiläiselle tuttua kasvoa Hannes Snellmanin toimitusjohtajaa Mikko Heinosta. Heinonen kertoi meille urapolustaan ja siitä, miten hän päätyi suorittamaan New York Bar Examia sekä Master of laws -tutkintoa Harvardin yliopistoon.

Teksti: Annika Falben ja Henriikka Tiainen Kuva: Mikko Heinonen Ensi askeleet valmistuneena lakimiehenä

Heinonen valmistui oikeustieteen maisteriksi (tosin silloin OTK) Turun oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1997. Opiskeluaikanaan Heinonen toimi muun muassa Lexin taloudenhoitajana vuonna 1996 ja valmistuttuaan hän oli mukana perustamassa Senilex ry:tä, jossa hän nykyään toimii puheenjohtajana.

Hän sai ensi kosketuksen Hannes Snellmaniin, kun hän toimi siellä kesäharjoittelijana 1996. Valmistumisen jälkeen hän toimi Hannes Snellmanilla neljä vuotta avustavana lakimiehenä, jonka jälkeen hän suoritti Suomen asianajajatutkinnon. Keväällä 2000, kun Turkuun perustettiin Hannes Snellmanin toimisto, oli Heinonen ainut Helsingistä Turkuun lähetetty työntekijä. Heinonen kohtasi kuitenkin suuren dilemman, sillä hän oli syksyllä 1999 hakenut eri yliopistoihin ulkomaille suorittamaan LL.M.-tutkintoa ja heti Turun toimiston perustamisen jälkeen Heinonen sai kuulla, että hänet oli hyväksytty useaan hakemaansa yliopis-

toon, joista Harvard oli yksi. Dilemma ratkesi kuitenkin iloisesti, sillä hän sai lykättyä tutkinnon aloittamista vuodella, ja sai näin olla mukana kehittämässä Turun toimistoa sen ensimmäisenä vuotena.

- Opiskelupaikan hakeminen ulkomailta on pitkä prosessi, johon sisältyy paljon paperisotaa mm. kielikokeita ja stipendihakemuksia. Erityisesti Amerikkalaisten yliopistojen hakemusprosessissa korostettiin myös muita kuin akateemisia ansioita, eivätkä yliopistot selvästikään hakeneet pelkästään uraorientoituneita kirjaviisaita persoonia, Heinonen kertoo.

Ennen lähtöään Heinonen oli toiminut Suomessa lakimiehenä muutaman vuoden ja suorittanut jo Suomen Asianajajaliiton asianajajatutkinnon. Hän pohti, että lähteekö hän suorittamaan tutkintoa liian myöhäisessä vaiheessa, ja hän myöntää hieman pelänneensä sitä, että siihen asti hyvin sujunut työura katkeaisi ja ammatillisen identiteetin joutuisi luomaan paluun jälkeen uudestaan ikään kuin tyhjästä. Vuosi poissa

LexPress

27

totutuista kuvioista on kuitenkin lyhyt aika ja pelko osoittautui turhaksi.

takia, vaikka työt eivät suoraan tukisikaan opiskelua, Heinonen pohtii.

Opiskelua Atlantin toisella puolella

Bar exam – epätodellisen haastava kokemus

Heinonen lähti opiskelemaan Harvardiin ollessaan 29-vuotias ja opiskeli siellä lukuvuoden 2001–2002. Heinonen katsoi olevansa liian vanha asumaan elokuvistakin tutuissa kampuksen dormeissa, joten hän vuokrasi kaksion parin korttelin päästä kampuksesta. Heinosen mukaan opiskelukulttuuri Yhdysvalloissa eroaa monin tavoin opiskelusta Suomessa: - Luennoilla käytetään niin sanottua sokraattista menetelmää, joka tarkoittaa, että luennot ovat hyvin interaktiivisia ja luennoille pitää valmistautua hyvin. Luennoilla asiat opetetaan oikeustapausten kautta, mikä on varsin yleistä common law -maille. Tentteihin ei käytännössä voi mennä, ellei ole osallistunut luennoille, Heinonen toteaa.

Kun lukuvuosi Harvardissa oli takana ja tarvittavat opintopisteet kerättynä, Heinonen alkoi kirjaimellisesti päntätä Bar Examia varten. Bar Examin edellytyksenä on tarvittava määrä opintopisteitä oikeanlaisista niin sanotuista black letter law -kursseista. Yhdysvalloissa Bar Exam on kaikkien oikeustieteen opiskelijoiden loppukoe, sillä jokaisen lakimiehen on oltava paikallisen osavaltion asianajajaliiton jäsen voidakseen harjoittaa lakimiehen ammattia: - Päätin yrittää suorittaa Bar examin alun perin siksi, että koin sen olevan eräänlainen henkivakuutus tulevaisuutta varten, jos esimerkiksi joskus olisi tarve työskennellä esimerkiksi Lontoossa tai New Yorkissa. Lisäksi koin, että pelkästään suomalaisella tutkinnolla voi joutua perustelemaan asiansa ja näyttämään osaamisensa tarpeettomasti kun taas jonkinlainen osaaminen otetaan maailmalla itsestään selvyytenä, jos on läpäissyt Bar examin, Heinonen selventää.

”Vuoden aikana tavatut ihmiset olivat vähintään yhtä tärkeitä kuin itse tutkinto.”

Heinonen kertoo, että Yhdysvalloissa oikeustieteen opiskelussa keskitytään enemmänkin kokonaiskuvan hahmottamiseen ja siihen, mikä merkitys juridiikalla on yhteiskunnassa. Suomessa puolestaan keskitytään puhtaan juridiikan opiskeluun, mikä ei välttämättä valmenna opiskelijoita työelämään yhtä hyvin kuin Yhdysvalloissa käytössä oleva malli.

Opiskelijoiden opiskelumotivaatio on yleisesti ottaen korkeampi, ja opiskelu kaiken kaikkiaan intensiivisempää ja systemaattisempaa kuin Suomessa: - On mielestäni suuri paradoksi, että Yhdysvalloissa, jossa koulutus on todella kallista, opiskelijat käyvät kaikilla luennoilla, eikä se edes ole todellinen vaihtoehto olla osallistumatta niille. Opiskelijat eivät usein myöskään työskentele opintojen ohella vaan keskittyvät täysipäiväisesti opiskeluun. Tämä on ristiriitaista, sillä Suomessa, jossa koulutus on ilmaista, opiskelijat jättävät luentoja väliin töiden

28

Bar Exam koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen on eettinen koe, joka pitää sisällään asianajajien tapaohjeita, etiikkaa ja moraalia. Tämän kokeen Heinonen suoritti jo lukuvuotensa aikana Harvardissa. Toinen ja vaativampi osa oli lukukauden jälkeen elokuussa järjestetty kaksipäiväinen tentti, joka oli Heinosen mielestä hänen elämänsä epämiellyttävin tenttikokemus.

- Opiskeltavaa materiaalia oli kymmeniä tuhansia sivuja ja aikaa vain reilu kaksi kuukautta. Luku-urakkaa helpotti hieman se, että tenttiä varten oli tarjolla valmennuskursseja, jotka olivat tiivistä-

LexPress

neet opiskelumateriaalin hieman inhimillisemmäksi alueeksi, Heinonen kertoo.

Laajan materiaalin lisäksi Bar Exam on intensiivinen kokemus myös kokeena.

Samassa koetilassa (urheilustadionilla) on tuhansia muita kokelaita. Tilannetta ei myöskään tee helpommaksi se, että Bar Exam arvostellaan Gaussin käyrällä, eli toisin sanoen vaikka pärjäisi mielestään todella hyvin tentissä, niin se ei välttämättä riitä läpipääsyyn: - Tentissä oli paljon monivalintoja, kompakysymyksiä ja eri oikeudenaloja koskevat kysymykset olivat sekoitettu keskenään. Lisäksi kysymyksiä oli aikaan nähden paljon, Heinonen täsmentää.

Ihmiset avaavat ovia, eivät tutkinnot

Heinonen muistelee vuoden olleen haastava kokemus, mutta täynnä unohtumattomia elämyksiä. Hän kertoo tavanneensa vuoden aikana paljon loistavia persoonia, joihin hän pitää edelleen yhteyttä. Hän korostaa, että vuoden aikana tavatut ihmiset olivat vähintään

yhtä tärkeitä kuin itse tutkinto. Opiskeluympäristö oli vuoden aikana todella kannustava, sillä Harvardin – kuten muidenkin hyvien yliopistojen – oppilaskunta muodostui todella lahjakkaista ja motivoituneista opiskelijoista.

- Opiskelijoilla oli mielestäni mahtava asenne: he haluavat olla todella hyviä, mutta he haluavat myös tehdä paljon hyvää. Opiskeluissa painottuvat perinteisen juridiikan lisäksi myös arvostelukyvyn ja ratkaisutaidon tärkeys, Heinonen sanoo.

Opiskeluvuosi ulkomailla on Heinosen mukaan tietyllä tavalla itsekästä aikaa, sillä silloin ei ole mitään ylimääräisiä velvollisuuksia ja kaikki tehdään tavallaan vain itseään varten. Vuosi oli myös rahallisesti sijoitus tulevaisuuteen, mitä Heinonen ei kuitenkaan kadu. Rahoitus on pääasiallisesti omakustanteista, tosin suhteellisen pieniä apurahoja voi saada sieltä täältä.

- Kyllä siinä joutui autonkin myymään, mutta jenkeistä ostin lopulta halvemmalla tietysti vähän isomman auton, Heinonen naurahtaa.

Kuvassa Mikko Heinonen

LexPress

29

Heinonen kertoo sekä LL.M.- että New York Bar -tutkinnoista olleen hyötyä myös Suomessa, mutta hän ei työssään koe tarpeelliseksi mainostaa niitä sen kummemmin. Hän toteaakin, että työelämässä tutkinnot eivät avaa ovia vaan ihmiset. Heinonen suosittelee tutkintoa kaikille kiinnostuneille, sillä hänen mielestään on aina hyvä, jos jaksaa nähdä vaivaa ja olla muutenkin utelias ja avoin uusille asioille.

ja innostunut, ja hän painottaa myös työyhteisön tärkeyttä.

- Minulle on tärkeää saada tehdä töitä sellaisten ihmisten kanssa, joista voin olla ylpeä. Myös yhteistyö yliopistojen kanssa antaa paljon sisältöä juridiikkaan ja asianajajana toimimiseen, Heinonen toteaa lopuksi.

Katsaus tulevaisuuteen

Kun Heinonen palasi Yhdysvalloista, hän jatkoi työskentelyä Turun toimistossa muutaman vuoden ajan, jonka jälkeen hän palasi takaisin Hannes Snellmanin Helsingin toimistoon. Nykyään hän työskentelee arvopaperimarkkina- ja yhtiöoikeuden parissa ja työnkuvaan kuuluvat mm. yritysjärjestelyt. Tulevaisuudessa Heinonen haluaa jatkaa sellaisten asioiden parissa, joista hän on kiinnostunut

30

LexPress

80-LUVULTA ÄLYAUTOJEN AIKAKAUDELLE TIELIIKENNELAINSÄÄDÄNTÖ UUDISTUU Kun Yhdysvalloissa testataan itsestään ajavia autoja ja useat suuret autoyhtiöt ovat lupailleet robottiautoja markkinoille 2020, ei tarvitse kovin laajaa tietoutta aihepiiristä ymmärtääkseen, että tieliikenne on muuttumassa kovaa vauhtia. Myös liikenne- ja viestintäministeriö on herännyt uudistuspaineisiin, ja työn alla onkin tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistus.

Teksti: Juulianna Huusko Kuva: Asianajotoimisto ACTAS Oy 1980-luvulta nykyaikaan

Tällä hetkellä voimassa oleva tieliikennelaki on vuodelta 1981, ja täydentävä tieliikenneasetuskin säädettiin vain vuotta myöhemmin. Kolmekymmentä vuotta sitten on ollut yksinkertaisesti mahdotonta ennustaa tulevaa yhteiskuntaa, joten laki ei ministeriön mukaan vastaa Suomen nykyistä liikennejärjestelmää.

Myöskään yhteiskunnallisia kehittämistarpeita liikenteen alalla ei laissa oteta huomioon.

Siinä missä vuoden 1981 tieliikennelainsäädännön valmisteluun käytettiin koko 1970-luku, kokonaisuudistuksen sorvaamisesta pyritään selviämään parissa vuodessa - vuoden 2013 kesäkuussa käynnistyneen uudistuksen tuloksena syntynyt lakipaketti saatetaan aikataulun mukaan eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2015 loppuun mennessä.

Liikennepolitiikan hajanainen kivijalka

Tieliikennelaki kytkeytyy kaiken kaikkiaan 45 lakiin ja alemman asteiseen säädökseen. Ajan mittaan tieliiken-

nesäädöksiin on tehty muutoksia tai niitä on kumottu, mikä on ymmärrettävästi häirinnyt lain sisäistä yhtenäisyyttä ja näin tehnyt kokonaisuudistuksesta tarpeellisen. Myös uudella perustuslailla on ollut uudistustarpeeseen vaikutuksensa, sillä sen säännökset ovat tehneet joistakin tieliikennelain säädöksistä osin vanhentuneita.

Paineita uudistukseen on luonut myös oikeuskäytäntö. Esimerkiksi lain soveltamisen kannalta erittäin olennainen tien määritelmä puuttuu tieliikennelaista kokonaan, ja se on jouduttu hakemaan oikeuskäytännön kautta.

Tavoitteena on saada uusi laki pysymään paremmin ajan tasalla liikenteen kehityksen ja esimerkiksi älyliikenteen teknologiamurrosten osalta.

Pyrkimyksenä yksinkertaisuus

Yksi merkittävistä uudistuskohteista on nykyinen liikennerikosten ja -rikkomusten seuraamusjärjestelmä. Kun puolet Suomessa tehdyistä rikoksista on tieliikennerikkomuksia, on selvää että oikeusjärjestelmä kuormittuu niistä

LexPress

31

Kuvassa Sauli Niinistรถ

valtavasti. Liikennerikkomukset ovat usein vakavuudeltaan ja merkitykseltään pieniä, joten ministeriö pohtii mahdollisuuksia ottaa tapauksissa käyttöön hallinnollisesti määrättäviä maksuja oikeusjärjestelmän resurssien säästämiseksi.

Uudistuksen yhteydessä nousee esille myös tieliikennesääntelyn asema ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.

Aiemmin erillisin strategioin tavoitellut ympäristötavoitteet joutuvat tarkan pohdinnan alaisiksi muun muassa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osalta.

Lisäksi luupin alle joutuvat nykyiset nopeusrajoitukset.

Turvallisuuden alalta lakia uudistaessa pohditaan esimerkiksi suojateiden merkitystä ja sitä, pitäisikö niistä säätää valtioneuvoston asetuksen sijaan lailla.

LexPress haastatteli jutun yhteyteen Liikenneoikeusyhdistys ry:n puheenjohtajaa, asianajaja Risto Tuoria.

mikä edellyttäisi tarkempaa määrittelyä sen suhteen mikä on rangaistavaa ja mikä ei.

Oma kysymyksensä on myös liikennerikosten seuraamusjärjestelmä, joka liittyy sakotukseen ja ajokieltoihin sekä virhepistejärjestelmän käyttöönotto.

Millaisia haasteita uskotte teknisen kehityksen tuovan uudelle tieliikennelainsäädännölle?

Haasteita löytyy ajoneuvotekniikan jatkuvan kehityksen piiristä, esimerkiksi sen määrittelemisestä mikä on moottoriajoneuvo tai mitä on ajoneuvon kuljettaminen. Älyliikenne tuo kysymyksiä muun muassa älykkäistä ohjausjärjestelmistä ja niillä varustetun ajoneuvon kuljettamiseen liittyvästä vastuusta. Epäselvää voi olla esimerkiksi viime aikoina paljon puheenaiheina olleiden robottiautojen kuljettajan asema: kuka on kuljettaja?

Mikä Liikenneoikeusyhdistys ry:n rooli on uudistuksessa?

Liikenneoikeusyhdistys ry on osallisena työryhmässä, joka tarkistaa olemassa olevia tieliikennelain liikennesääntöpykäliä ja tekee niistä muutosehdotuksia. Henrik Lundsten on yhdistyksen varsinainen jäsen työryhmässä ja Risto Tuori toimii varajäsenenä. Yhdistys pyrkii myös muutoin seuraamaan uudistusta.

Mikä uudistuksessa on mielestänne merkittävintä?

Liikennesääntöjen ajantasaistaminen on tärkeää, sillä uudistuksen yhteydessä ne pyritään kirjoittamaan yleispätevämpään muotoon, joka jättää vähemmän tulkinnanvaraa. Erityisesti käsitteitä pyritään täsmentämään. Esimerkiksi risteysalueen määritelmää ei laista löydy.

Lakiteknisiä kysymyksiä on useita: esimerkiksi lainsäädännön yksinkertaistaminen säädöksiä yhdistämällä.

Yksi tärkeä kysymys on tieliikennelain kolmannen pykälän uudistamisen perustuslain laillisuusperiaatteen mukaiseksi,

Kuvassa Risto Tuori

LexPress

33

MATKAILUALAN JURIDIIKKAA Seisot lentokentän aulassa tuijottaen ruudulta epätoivoisena kauan odottamasi lennon perään ilmestynyttä punaista palkkia: Peruttu. Varaamasi hotellihuone jää ainakin seuraavaksi yöksi tyhjilleen ja vuokraamasi auto seisoo parkkipaikalla toistaiseksi vain kaukaisissa haaveissa siintävässä matkakohteessa. Reissaaminen ei aina suju odotusten mukaan ja silloin saatat olla oikeutettu hyvityksiin, mutta millaiset olivatkaan varaamasi matkan ehdot? Entä miltä kyseinen tilanne näyttää matkanjärjestäjän näkökulmasta?

LexPressin haastateltavana Suomen matkatoimistoalan liiton apulaisjohtaja Päivi Laatikainen-Mattsson.

Teksti: Anni Juvonen Kuva: Päivi Laatikainen-Mattsson Mielekästä työtä matkailun parissa

Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) tarjoaa jäsenilleen edunvalvontaa, tiedottaa ajankohtaisista asioista ja järjestää koulutuksia. Liitto tekee aktiivista viranomaisyhteistyötä esimerkiksi ulkoasianministeriön ja kuluttajaviraston kanssa sekä osallistuu EU:n tasolla kattojärjestön toimintaan.

Laatikainen-Mattssonin työtehtäviin kuuluu neuvonta muun muassa erilaisissa matkatoimistoalaan liittyvissä lakiasioissa, avustaminen esimerkiksi asiakirjojen laatimisessa ja vastuu virallisista kannanotoista. Juridisella asiantuntijalla on liitossa laaja vastuualue ja tehtävää on paljon, mutta työ on mielekästä ja ihmisläheistä: aiemmin verohallinnossa ja verokonsulttina toiminut Laatikainen-Mattsson onkin viihtynyt SMAL:issa jo yli 12 vuotta.

- Työssäni saan olla tekemisissä mukavien alalla työskentelevien ihmisten kanssa ja saan heidän kanssaan yhdessä pohtia asioita. Verrattuna aiempiin työtehtäviini tämä ei tunnu siinä mielessä perinteiseltä juristin työltä eikä

LexPress

35

työ ole koskaan puisevaa. Koen tekeväni työtä jolla on oikeasti merkitystä, Laatikainen-Mattsson kertoo.

Hän vinkkaa matkailualasta kiinnostuneille oikeustieteen opiskelijoille, että juristille voi löytyä töitä esimerkiksi suurista matkatoimistoista ja lento- tai laivayhtiöistä.

Laajeneva kuluttajan suoja ajaa matkatoimistoja ahtaalle

Eräänä suurena haasteena matkatoimistoalalla ovat Laatikainen-Mattssonin mukaan nykyisen EU-lainsäädännön tuomat kiemurat. Vaikka lainsäädännöllä pyritään harmonisointiin, direktiivien jättämän liikkumavaran aiheuttamat erot niiden kansallisessa voimaansaattamisessa asettaa jäsenvaltiot eri asemaan, ja muutenkin unionin lainsäädännön tulkinta saattaa vaihdella maasta toiseen.

- Matkailualalla tämä on erityisen ongelmallista, koska alaan kuuluu yhtenä kantavana tekijänä se, että kauppaa käydään rajojen yli, LaatikainenMattsson tähdentää.

Alan tiukka sääntely onkin alkanut jo muodostua jopa kaupankäynnin esteeksi. Kyseinen direktiivin muutos voisi Laatikainen-Mattssonin mukaan johtaa siihen, että välitystoiminnan edellytykset huononisivat merkittävästi.

Tulevaisuuden näkymiä

Miltä näyttää siis matkatoimistoalan tulevaisuus? Laatikainen-Mattsson muistuttaa, että tutkimusten mukaan matkustus on viimeisiä niistä ylellisyyksistä, joista kuluttajat tiukan taloustilanteen aikana luopuvat, ja elinkeinona matkailu on jopa kasvussa. Niiltä osin tulevaisuus näyttääkin siis hyvältä, mutta toimintamuodot toki muuttuvat esimerkiksi edellä mainittujen paineiden alla. Haasteina ovat Laatikainen-Mattssonin mukaan se, että kilpailu alalla on kovaa ja matkanjärjestäjien saamat katteet ovat aina vain pieneneviä.

Suuria heilahteluja ja kriisejä ei siksi alalla siedetä.

“Koen tekeväni työtä jolla on oikeasti merkitystä.”

Lisäksi esimerkiksi tällä hetkellä käsiteltävänä oleva ehdotus pakettimatkadirektiivin muutoksesta voi ajaa matkanjärjestäjiä entistäkin ahtaammalle. Ehdotuksen läpi meneminen venyttäisi kuluttajansuojan ulottuvuutta yhä laajemmalle kattaen tietyiltä osin myös kuluttajan itse kokoamat matkakokonaisuudet. Laatikainen-Mattssonin mukaan tämä merkitsisi sitä, että pelkkänä yksittäisten palvelujen välittäjäkin toimiva matkatoimisto, joka saa toiminnastaan vain pienen myyntipalkkion, joutuisi antamaan koko matkan hintaa koskevan vakuuden.

- Kuluttajat näkevät asian niin, että matkanjärjestäjän pitäisi aina maksaa, vaikka olisi kyseessä tilanne, jolle kukaan ei voinut mitään, esimerkiksi tsunami, Laatikainen-Mattsson huomauttaa.

36

Lisäksi kuluttajat ovat siirtyneet entistä enemmän nettiin myös matkoja varatessaan ja niiden perässä myös matkatoimistot palvelevat lisääntyvässä määrin verkossa. Laatikainen-Mattsson huomauttaa, että netissä asioinnin helppous on voinut jopa kasvattaa matkustuksen määrää kokonaisuudessaan, joka on tietenkin eduksi koko matkailualalle.

Netissä vertailu on helpompaa ja kuluttaja saa paremmin tietoa palveluista.

Matkailijan turva löytyy paketista

Netistä omatoimisesti matkaa ostettaessa saattaa jäädä monelle matkailijalle kuitenkin hämäräksi muodostavatko hänen ostamansa palvelut valmismatkapaketin vai ovatko lennot ja majoitus erillisinä ostettuja palveluita.

- Matkailijan oikeuksien kannalta ero on olennainen, Laatikainen-Mattsson korostaa.

LexPress

pääsevänsä halvemmalla, ongelmatilanteessa turva on pienempi ja omalle kontolle jäävät kulut suuremmat. Esimerkiksi lennon peruuntuessa lentoyhtiö on vastuussa vain oman lentonsa osalta, eikä sen korvattavaksi tule siis esimerkiksi hotelliyön käyttämättä jääminen.

Kuva: Paolo Cerutti/Creative Commons

Valmismatkapaketin ostanut on valmismatkalainsäädännön tuoman suojan piirissä, mutta yksittäisiä palveluita ostanut ei. Esimerkiksi vuonna 2010 Euroopan lentoliikenteen seisauttaneen tuhkapilven seurauksena tuhansia suomalaisia jäi jumiin matkakohteisiinsa. Matkanjärjestäjän tuli tuolloin auttaa matkustajia kaikin tavoin avustamalla muun muassa majoituksen ja vaihtoehtoisen kuljetuksen järjestelyissä, jos kuljetusyhtiö ei kyseistä tehtävää hoitanut.

- Yksittäisiä palveluja ostaneet asiakkaat reklamoivat siitä, että matkatoimisto ei ollut ollut heihin lainkaan yhteydessä kriisin aikana.

Tätä velvollisuuttahan matkatoimistolla ei tosiaankaan ole, jos asiakas ei ole ”valmismatkalainen”, Laatikainen-Mattsson muistuttaa.

Valmismatkapaketin ja erillisten palveluiden erona on yksinkertaisesti se, että paketissa on kaikille siihen kootuille palveluille määritelty yksi yhteinen hinta. Erilliset palvelut taas on hinnoiteltu kukin erikseen ja vaikka ne ostaisi samalla kertaa saman matkatoimiston sivuilta, eivät ne muodosta valmismatkapakettia. Jos palvelut ovat erillisiä, palveluntuottaja vastaa itse niiden sopimuksenmukaisuudesta.

Siinä tapauksessa, että kyseisissä palveluissa on puutteita, on korvauksia haettava suoraan lento- ja majoitusyhtiöstä.

- Jos asiakkaalla on epäselvyyttä siitä, onko kyseessä pakettimatka, löytyy vastaus matkan ehdoista, joihin asia on kirjattu, LaatikainenMattsson neuvoo.

Laatikainen-Mattsson suositteleekin pakettimatkojen käyttöä etenkin kohteisiin, joihin on monimutkaiset lentojärjestelyt: jos jokaisen lennon on varannut erikseen, on ongelmatilanteessa pulmineen yksin. Luonnollisesti myös vähemmän kokeneelle matkustajalle pakettimatka on turvallisempi vaihtoehto, koska ammattilaisen apu on silloin helposti tarjolla.

Lisäturvaa vakuutuksesta ja valmismatkaehdoista

Laatikainen-Mattsson muistuttaa, et tä omatoimimatkailijakaan ei kuitenkaan jää täysin vaille turvaa, jos matkavakuutus on kunnossa. Se antaa kuluttajalle suojaa niin kohteessa kuin matkalla sekä peruutuksen sattuessa ja onkin siten ehdottoman tärkeä jokaiselle matkailijalle. Valmismatkojenkin osalta vakuutus voi korvata sen osan, joka matkanjärjestäjän hyvityksen jälkeen jää kuluttajan maksettavaksi.

Valmismatkailijalle lisäturvaa tuo se, että SMAL:in jäsentoimistoiden täytyy noudattaa kuluttaja-asiamiehen ja liiton neuvottelemia yleisiä valmismatkaehtoja, jotka määrittelevät valmismatkalain soveltamista. Matkanjärjestäjille on asetettu paljon velvollisuuksia kuluttajaa kohtaan: esimerkiksi luonnonilmiöistä johtuva viivästyskin hyvitetään asiakkaalle, vaikka syy ei millään tavalla olisi matkanjärjestäjän, ja konkurssitilanteissa vakuus takaa sen, että kuluttajan varat ovat turvassa. Matkailijan kannattaakin siis ennen palveluita ostaessaan tarkistaa, onko kyseinen toimisto tai toimija SMAL:in jäsen.

Kuvassa Matti Nissinen

Kuluttajalle tällä voi olla taloudellisesti suuri merkitys: vaikka alun perin olisi kuvitellut

LexPress

37

Mistä turvaa?

Matkailijan turvallisuus Suomessa ja maailmalla Joskus lintukodossakin rauha särkyy. Onnettomuudet ja odottamattomat yllätykset ovat jokapäiväistä luettavaa uutisista – eikä se koske ainoastaan ulkomaita vaan turvallisuuskysymykset ovat arkipäivää myös valtakunnan rajojen sisäpuolella. Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara ry:n lakimies Sami Hämäläinen avasi LexPressille matkailijan turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Teksti: Sami Seppä Kuva: Sami Hämäläinen

Matkustaessa riskejä lymyää monien kulmien takana. Matkavakuutusten luvattuna aikakautena saakin helposti kuvan muutamalla kympillä ostettavasta turvallisuudesta. Yksityisten vakuutusten varaan matkailijoita ei ole kuitenkaan jätetty, vaan turvallisuutta pyritään ennaltaehkäisemään ennen kaikkea valtiovallan sääntelyllä.

palvelusta aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Moottorikelkkasafarille osallistuessa on yrittäjä vastuussa käyttäjän turvallisuudesta ja hänen on taattava tarjoamansa palvelun turvallisuus. Laki asettaa toiminnanharjoittajalle myös jatkuvan velvollisuuden arvioida omaan toimintaansa liittyvät riskit ja pyrittävä niiden minimoimiseen.

Matkailu ja Ravintolapalvelut Mara ry on suomalaisen matkailu- ja ravintolaalan edunvalvonta ja työmarkkinajärjestö. Sen jäsenyritykset tarjoavat palveluitaan Suomessa ja yritykset vaihtelevat aina keilahalleista laskettelukeskuksiin.

Maran lakimiehenä Sami Hämäläinen on perehtynyt työnsä kautta myös matkailun turvallisuuskysymyksiin. Hänen mukaansa Suomi koetaan edelleen hyvin turvalliseksi matkakohteeksi.

Hämäläisen mukaan monet palveluiden tarjoajat tiedostavat riskit ja pitävät niitä tärkeinä myös liiketoimintansa kannalta.

- Mielikuvaa tukevat vakaa yhteiskuntarakenne, hyvä elintaso ja korkea teknologiaosaaminen. Mielikuva on kuitenkin herkkä muutoksille, Hämäläinen pohtii.

Onnettomuustilanne voi kuitenkin muuttaa kaiken

Kuluttajaturvallisuuslaki asettaa palvelun tarjoajalle suoran huolellisuusvelvollisuuden, jonka mukaan yrittäjän on huolehdittava, ettei tarjoamastaan

38

- Monet ovat laatineet tarjoamansa palvelua koskevan turvallisuussuunnitelman tai –asiakirjan, joissa turvallisuustekijöitä on käyty oman toiminnan näkökulmasta läpi, Hämäläinen selostaa.

Matkavakuutus takataskussa

Sami Hämäläinen korostaa matkavakuutuksen tärkeyttä aina, jos matkustaa ulkomaille. Ilman vakuutusta saattaa matkailijan harteille laskeutuvat kulut nousta kohtuuttoman suuriksi yllättävän onnettomuuden tai muun sattuman osuessa kohdalle. Moni kuvittelee esimerkiksi ulkoministeriön kustantavan sairastuneen ulkomailta Suomen valtion piikkiin.

Näin ei kuitenkaan ole. Ilman vakuutusta kuluista vastaa ainoastaan sairastunut

LexPress

itse. Tietyissä maissa kuten Yhdysvalloissa sairaalalasku voi nousta kymmeniin, jopa satoihin tuhansiin euroihin ja matkailija vastaa itse kuluista ilman vakuutusta.

Tästä huolimatta, yllättävän moni uskaltautuu reissuun ilman asianmukaisia vakuutuksia. Rantapallon tekemän kyselyn mukaan yli 20% ulkomaanmatkaajista uskaltautui lomailemaan ilman matkavakuutuksen tuomaa turvaa. Vakuutuksen ottamatta jättämiselle on kaksi pääsyytä: välinpitämättömyys ja säästösyyt. Ihmisten on vaikea kuvitella, että juuri omalle kohdalle sattuisi jotain ikävää.

Tietyissä tilanteissa myös matkanjärjestäjälläkin on korvausvastuu. Valmismatkalaki asettaa järjestäjälle velvollisuuden huolehtia matkustajasta matkan aikana.

- Jos matkustaja esimerkiksi matkan aikana sairastuu, joutuu onnettomuuteen tai rikoksen uhriksi matkanjärjestäjän on avustettava häntä sairaudenhoidon tai ennenaikaisen paluukuljetuksen järjestämisessä,

rikoksen tai vahingon selvittelyssä ja muissa tarpeellisissa toimenpiteissä, Sami Hämäläinen summaa.

Avustaminen ei kuitenkaan tarkoita matkanjärjestäjän korvausvastuuta vaan korvausvastuuseen matkanjärjestäjä joutuu vain, jos sen omassa toiminnassa on sattunut virhe. Matkanjärjestäjän korvausvastuu onkin tuottamusperusteinen. Vastuu koskee niin henkilö-, esine- kuin varallisuusvahinkoakin.

Poikkeustapauksissa matkanjärjestäjä voi myös keskeyttää matkan tyystin. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi äärimmäisissä kriisitilanteissa, joissa matkustajien henki ja terveys on uhattuna. Kyseinen toimintatapa tuli kyseeseen esimerkiksi arabikevään levottomuuksien puhjettua Egyptissä.

Kansainvälistyvä maailma

Matkailu on korostetusti hyvin kansainvälinen toimiala. Reissatessa valtioiden välillä, tulee olla toimivat kansainväliset normistot tai ohjeistukset minkä maan lakeja matkailijoihin sovelletaan. Hyvänä esimerkkinä tästä toimialasta toimii lentoliikenne.

Vaikka lentoliikenne on tärkeä liikenneväylä myös Suomen sisäisesti, se painottuu kuitenkin valtioiden väliseen kulkemiseen.

Euroopan Unionin sisäinen lentoliikenne on ollut perinteisesti hyvin korkea ja kasvulle ei näy loppua. Unionin tasoisella sääntelyllä turvataankin myös EU:n kansalaisten kuluttajansuojaa ja turvallisuutta.

- EU:n ns. Ylivarausasetus turvaa lentomatkustajan oikeuksia lennon peruuttamista ja viivästymistä koskevissa tilanteissa, Hämäläinen kertoo.

Kuvassa Sami Hämäläinen

40

Unionin sääntelyn lisäksi lentoliikennettä säännellään kansainvälisellä tasolla myös Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ICAOssa,

LexPress

Kuva: Andrei Dimofte/Creative Commons

johon kuuluu yli 190 valtiota. ICAOn toimialaan kuluu tärkeänä osana myös lentoturvallisuus.

Imagon rakentamista

Kuinka paljon matkanjärjestäjät käyttävät turvallisuutta vain osana brändin rakentamista? Selvää on, että onnettomuudet ylittävät usein uutiskynnyksen ja tuovat kyseiselle matkanjärjestäjälle runsaasti epämieluisaa julkisuutta, jonka vuoksi turvallisuuteen kannattaa todella panostaa, myös liiketoiminnallisista syistä. Yksittäiset lento-onnettomuudet ovat romauttaneet yhtiöiden osakekursseja ja tehneet pysyvää tuhoa yhtiöiden imagoille.

- Lentoturvallisuus ja turvallinen matkustaminen ovat lentoyhtiöiden prioriteettien kärjessä ja ne käyttävät sitä apunaan myös markkinoinnissa, Hämäläinen tarkentaa.

Turvallisuusnäkökulmien esiintuominen markkinoinnissa ei koske missään nimessä ainoastaan lentoyhtiöitä vaan siihen panostetaan sekä ulkomaisten että kotimaisten matkanjärjestäjien osalta.

Tulevaisuuden kasvuala

televat, matkailuala jatkaa tasaista kasvuaan – myös Suomessa. Kasvun ehdottomana edellytyksenä on kuitenkin turvallinen toimintaympäristö. Yrityksetkään eivät näe turvallisuustekijöitä vain pakollisina pahoina vaan tärkeänä osana tarjoamaansa palvelua. Turvallisuus toimii tärkeänä osana myös Suomibrändin rakentamisessa.

- Ulkomaisten matkailijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla, Sami Hämäläinen selostaa.

Erityisesti venäläiset ja aasialaiset ovat ottaneet Suomen matkakohteekseen. Hämäläisen mukaan venäläisten matkailijoiden määrän ja venäläisten Suomeen jättävän matkailutulon odotetaan yli kolminkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä. Työpaikkojen määrä kasvaa samalla tahdilla uusia työpaikkoja odotetaan yli 30 000 uutta työpaikkaa seuraavaan vuosikymmeneen mennessä.

Matkailun kasvaessa myös turvallisuuskysymykset pysyvät pinnalla.

Inhimillisiä virheitä sattuu eikä onnettomuuksia voida koskaan poistaa otsikoista. Paras tapa varautua niihin on kuittenkin tehokas ja harkittu ennaltaehkäisy – niin matkailijan, matkanjärjestäjän kuin valtioidenkin tahoilta.

Vaikka matkailutottumukset vaih-

LexPress

41

Unionin oikeuden ytimessä Matkailuun ja liikenteeseen keskittyvän numeron tiimoilta LexPress sai tilaisuuden haastatella nuorta juristia Pirita Virtasta, joka työskenteli puoli vuotta harjoittelijana Luxemburgissa sijaitsevassa Euroopan unionin tuomioistuimessa. Ahkerana reissaajana hän on ehtinyt vierailla monissa maissa ja mantereilla myös omatoimisen matkailun puitteissa.

Teksti: Laura Äijälä Kuvat: Pirita Virtanen

Vuonna 2012 Turun oikeustieteellisestä valmistunut Pirita Virtanen työskentelee tätä nykyä Helsingissä yritysjuridiikkaan keskittyvän asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksen leivissä osana riidanratkaisutiimiä, joka hoitaa kotimaisten tuomioistuinprosessien lisäksi kansaivälisiä välimiesmenettelyjä sekä erilaisia sovittelumenettelyjä.

Opiskeluaikanaan Pirita oli Lexin aktiivinen jäsen ollen muun muassa ainejärjestön hallituksen opintovastaavana ja johtokunnan jäsenenä, ja hän toimi lisäksi esimerkiksi Turun yliopiston hallituksen jäsenenä. Tuomioistuinharjoitteluun Luxemburgiin hän lähti syksyllä 2012.

EU:n oikeuden tulkitsija

Euroopan unionin tuomioistuimen eli European Court of Justicen (ECJ) tehtävänä on varmistaa, että Euroopan unionin oikeusnormeja sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa.

Se toimii unionin oikeuden ylimpänä tulkintaelimenä. Euroopan unionin tuomioistuin koostuu kolmesta tuomioistuimesta: Unionin tuomioistuimesta, Unionin yleisestä tuomioistuimesta ja Virkamiestuomioistuimesta. Kullakin tuomioistuimella on oma toimivalta eli jokainen tuomioistuin käsittelee vain tietyn tyyppisiä asioita. Unionin tuomioistuin on tuomioistuimista ylin.

Kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää siltä tulkinta-apua siitä, onko kansallinen oikeus unionin oikeuden mukaista (ennakkoratkaisumenettely), se käsittelee mm. komission jäsenvaltioita vastaan nostamia jäsenyysvelvoitteiden noudattamattajättämiskanteita ja se toimii myös muutoksenhakuelimenä Yleisen tuomioistuomen antamiin tuomioihin.

Yleinen tuomioistuin taas käsittelee mm. yksityishenkilöjen, yritysten ja muiden organisaatioiden ns. “suoria kanteita” esim. yhteisön toimielimiä tai sääntelytoimia vastaan. Virkamiestuomioistuin käsittelee unionin henkilöstön välisiä riiitoja.

Pirita Virtanen avusti harjoitteluaikanaan Unionin tuomioistuimen Suomen tuomaria Allan Rosasia ja hänen lakimiehistä ja hallinnollisista avustajista koostuvaa kabinettiaan. Tuomareita Uni-

LexPress

43

onin tuomioistuimessa on yksi jokaisesta jäsenvaltiosta eli tällä hetkellä 28.

Ideaa tuomioistuinharjoitteluun lähtemisestä Virtanen oli pyöritellyt jo jonkin aikaa, mutta lopullisen kipinän paikan hakemiseen hän sai työkaveriltaan, joka oli ollut Luxemburgissa harjoittelussa aikaisemmin ja suositteli kokemusta.

Kynnykseksi hakuprosessissa muodostui kuitenkin se, että Court of Justicen virallisena työkielenä on yksistään ranska, mitä Virtanen ei entuudestaan osannut. Sujuva kielitaito vaaditaan, jotta harjoittelupaikka ECJ:stä irtoaisi.

Lähetin sähköpostia suoraan Rosasin kabinettiin ja tiedustelin paikkaa.

Hakijoita oli paljon, mutta ilokseni sain kuulla, että tuomari Rosas haluaisi haastatella minua. Tapaamisessa kysyin, olisiko minun mahdollista saada paikka, jos opettelisin vuoden ranskaa erittäin tehokkaasti. Tuomari vastasi, että tulet sitten Luxemburgiin baskeri päässä.

Ahkera työnteko palkittiin, ja Virtanen valittiin osaksi Rosasin kabinettia.

44

Tuomioistuimen arkea

Virtanen kertoo, ettei tyypillistä tai tavanomaista työpäivää tuomioistuimessa ollut, vaan tehtävät vaihtelivat käsiteltävänä olevien juttujen mukaan.

Monipuolisuus on hänen mukaansa harjoittelun suuri etu.

Rosasin kabinetissa harjoittelija otettiin täysipainoisesti mukaan kabinetin toimintaan. Käytännön tehtäviini kuului muuan muassa tuomioistuimen vakituisten lakimiesten avustaminen tapausten valmistelussa, mitä varten tein esimerkiksi erilaisia selvityksiä.

Selvityksissä harjoittelijan tuli muodostaa perusteltu oikeudellinen mielipide unioinin oikeuden kysymyksiin eli selvitystehtävän antanut kabinetin lakimies halusi tietää, miten jokin asia pitäisi harjoittelijan mielestä ratkaista ja millä perusteilla. Suomen kabinetin ilmapiiri oli muutenkin avoin ja liberaali.

Sekä haastetta että positiivista lisämaustetta työhön toivatkin eri maista kotoisin olevien työntekijöiden väliset kulttuurierot – jäsenvaltioiden kabinetit olivat Virtasen mukaan toimintatavoiltaan kaikki hieman erilaisia.

LexPress

Harjoittelun aikana Virtanen pääsiseuraamaan Court of Justicen suullisia pääkäsittelyitä, mitä hän pitää hyvin mielenkiintoisena kokemuksena. Usein tapaukset ratkaistiin kolmen tai viiden tuomarin kokoonpanoissa, mutta Virtasen harjoitteluaikana Unionin tuomioistuin piti myös yhden täysistunnon eli pääkäsittelyn, jossa kaikki 28 tuomaria olivat läsnä. Tämä on harvinaista ja tapahtuu vain tietyissä unionin perussäännössä määritellyissä, tai muuten poikkeuksellisen merkittävissä tapauksissa.

Mieleen Virtaselle on jäänyt erityisen kiperinä tapauksina kansainvälisestä terrorismista epäiltyjen henkilöiden varallisuuden jäädyttämistä koskevat kysymykset. Enemmän julkisuutta saaneet aiheeseen liittyvät oikeudenkäynnit ovat niin kutsutut Kadi I ja II -tapaukset, joista viimeisimmässä Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa heinäkuussa 2013.

Mieleen jäi myös euroalueen vakausmekanismia koskeva Pringle-tapaus, joka ratkaistiin täysistunnossa.

yhteensä lähes puoli vuotta.

Myös kohdemaasta ja sen kulttuurista kannattaa aina ottaa etukäteen selvää ennen matkustamista, sillä siitä ei voi olla kuin hyötyä.

Virtasen nykyiseen työhön sisältyy lähinnä kotimaanmatkailua, mutta palo myös muun maailman näkemiseen on edelleen tallella. Matkailu on hänelle suuri osa elämää, ja hän toteaakin lähtevänsä reissuun aina, kun se on mahdollista.

Juuri ennen LexPressin haastattelua Virtanen palasi Tansanialle kuuluvalta Sansibarin saarelta.

Virtanen lähettää maailmalle haluaville nykyisille lexiläisille lämpimiä terveisiä.

- Opiskelkaa kieliä, se kannattaa aina.

Muistakaa positiivinen antautuminen elämälle ja menkää aktiivisesti mukaan sellaiseen ainejärjestö- ja muuhun toimintaan, joka teitä kiinnostaa, hän lopettaa.

Ystäviä ympäri Euroopan

Kansainvälinen työharjoittelu toi tietysti mukanaan muutakin kuin varsinaiseen juristin työhön liittyviä oppeja ja kokemusta.

Tuomioistuimessa oli samaan aikaan kanssani harjoittelijoita kaikista EU-maista. Sain monesta heistä hyviä ystäviä, joiden kanssa pidän edelleen yhteyttä viikottain. Olemme muun muassa menossa keväällä porukalla käymään Englannin Oxfordissa.

Tärkeintä hänen mielestään ulkomaille lähtiessä onkin muistaa liikkua avoimen ja sosiaalisen asenteen kanssa, oli kyse sitten opiskelusta, työmatkasta tai lomasta.

Huumorintaju ja positiivinen suhtautuminen kannattaa pitää matkassa.

Esimerkiksi harjoitteluni aikana hankaluuksia aiheutti toisinaan Luxemburgin loputtomalta tuntuva byrokratia – kännykkäliittymäni irtisanomiseen meni

LexPress

Kuvassa Pirita Virtanen

45

KOHTI MENESTYSTÄ

Vaihtounelmista totta Teksti: Aino Ojanen ja Elsa Kangaspunta

Vaihtovuosi ja vaihtoon hakeminen ovat monen opiskelijan suunnitelmissa. Monille itse hakuprosessi on kuitenkin vieras, ja suunnitelmista tekoihin ryhtyminen tuntuu työläältä. Vaikka hakuprosessi onkin monivaiheinen ja vaatii omistautumista sekä perehtymistä, on se todellakin läpi käymisen arvoinen, palkintona kun siintää unohtumaton vaihto-opiskeluvuosi ja uudet mahtavat kokemukset. Tämän vuoden päähaku sulkeutui jo, mutta jos vaihtoon hakeminen tulevaisuudessa on mielessä, on muutamia seikkoja hyvä pitää mielessä.

Aloita ajoissa, sillä simerkiksi kaukomaihin suuntautuvat ISEP- sekä north-to-north vaihto-ohjelmien haut sulkeutuvat jo syyslukukauden lopussa. Apua hakuprosessin aloittamiseen voit hakea esimerkiksi kansainvälisten asioiden toimistolta taikka Turun yliopiston nettisivuilta, jonne on koottu kattavasti tietoa vaihto-opiskelusta. Kun tärkeät päivämäärät on merkitty kalenteriin, muuttuu hakuprosessi konkreettisemmaksi eikä vaihtovuosi jää välistä vain unohdettujen deadlinejen vuoksi. Toinen hyvä tapa aloittaa vaihtoonhakuprosessi on osallistua kansainvälisen toimiston järjestämiin vaihtokohteiden esittelytilaisuuksiin. Esittelytilaisuuksissa voit myös esittää sinua askarruttavia kysymyksiä.

Yksinkertaisinta vaihtoon on lähteä yliopiston vaihto-ohjelmien kautta, mutta vaihtopaikkaa voi hakea myös suoraan haluamastaan yliopistosta. Yliopistolla on sekä yleisiä, että tietyille tiedekunnille suunnattuja vaihto-ohjelmia. Erityisesti yleisiä paikkoja haettaessa on hyvä huomioida, että kohdeyliopisto tarjoaa tutkintoosi hyväksiluettavia kursseja. Vaikka toisen tiedekunnan vaihtopaikat myönnetään ensisijaisesti kyseisen tiedekunnan opiskelijoille, voit hakea näitäkin paikkoja. Tarjolla on sekä yhden lukuvuoden että yhden lukukauden vaihtopaikkoja.Yliopiston tarjoamista vaihtopaikoista voit hakea viiteen, jotka on asetettava tärkeysjärjestykseen. Esimerkiksi jos sinut hyväksytään ensimmäiseen hakukohteeseesi, et voi ottaa vastaan muita paikkoja.

Itse järjestettyyn vaihtoon voidaan myöntää yliopiston apurahaa, mutta se ei riitä kattamaan yliopistojen korkeita lukukausimaksuja. Yliopiston vaihto-ohjelmista lukukausimaksuja ei tarvitse maksaa. Apurahojen lisäksi saat myös korotettua opintotukea, kunhan opintopisteitä kertyy riittävästi. Myös opintolainaa on mahdollista nostaa korotettuna. Menot vaihtelevat kohdemaiden hintatasojen mukaan, mutta kannattaa harkita tarvitsetko opintotuen ja apurahan lisäksi muutakin rahoitusta vaihtovuodellesi.

Vaihtohaku on kaksivaiheinen: se jakautuu hakuun omassa sekä kohdeyliopistossa.

Pääsäntöisesti jos sinut hyväksytään omassa yliopistossasi, myös kohdeyliopisto valtsee sinut. Yliopiston sisäisessä hakuvaiheessa laaditaan jokaiseen hakukohteeseen motivaatiokirje sekä alustava opintosuunnitelma. Motivaatiokirjeen ja opintosuunnitelman lisäksi valintaperusteina ovat opintomenestys sekä tarvittava kielitaito. Toisessa vaiheessa, mikäli yliopisto päättää ehdottaa sinua vaihto-opiskelijaksi, sinun on toimitettava erilaisia asiakirjoja riippuen kohdemaasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kielitaitotodistus tai suositus yliopiston professorilta. Tiedekunnassamme suosituksia kannattaa kysellä rohkeasti, vaikkei professoreita tuntisikaan. Sitkeyttä ja kärsivällisyyttä - vaihtokokemus tulee varmasti olemaan hakuprosessin arvoinen. Ja enemmänkin!

46

LexPress

KOLUMNI:

Pyöräilevä Turku on kaikkien etu

Kuvat: Saara Ilvessalo

Turussa on potentiaalia Suomen parhaaksi pyöräkaupungiksi. Ympärivuotinen pyöräliikenne on kasvussa, ja pieniä edistysaskeleita pyöräolosuhteiden parantamiseksi tehdään jatkuvasti.

Suuremmat teot kuitenkin puuttuvat: Suunnitelma keskustan pyörätieverkostosta on olemassa vuodelta 1986, mutta käytännössä sitä ei ole vieläkään toteutettu.

Turun tavoitteena on pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvaminen, ja kaupunki on sitoutunut pyöräilyn edistämiseen monissa strategioissaan. Vuonna 2008 matkoista Turussa tehtiin pyörällä 11%, kun taas kävelyn kulkumuoto-osuus oli 27%, linja-auton 8% ja henkilöauton 52%. Turku on 2009 hyväksytyssä ilmasto- ja ympäristöohjelmassaan päättänyt lisätä kestävien liikkumismuotojen käyttöä ja asettanut tavoitteeksi, että kevyen liikenteen kulkumuoto-osuus on yli 55% vuonna 2013 ja yli 66% vuonna 2030.

Keskustan läpäisevän pyörätieverkoston on haluttu olevan valmis vuonna 2015.

Myös Turun yleiskaavan 2020 liikenteellisissä tavoitteissa etusijalle on asetettu joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Kun kaupungissa ajetaan enemmän matkoja pyörällä auton sijaan, pienhiukkas- ja ilmastopäästöt vähenevät. Tämä paitsi hillitsee osaltaan ilmastonmuutosta, myös vähentää saasteista johtuvia terveyshaittoja itse kaupungissa.

Erilaisten strategisten tavoitteiden lisäksi Turun pyöräilyllisesti suurimman ongelmakohdan, kaupunkikeskustan, dilemmaa on ratkottu paperilla vuosi-

48

kymmeniä. Keskustan pyörätieverkosta on päätetty sitovasti ainakin vuosina 1986 (keskustan liikenteen vaihekaava), 1997 (keskustan kehittämissuunnitelma), 2001 (kaupunginvaltuuston päätös kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä) ja 2010 (kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma).

Turusta ei siis näyttäisi puuttuvan tahtoa kehittää pyöräliikennettä. Todellisuus on toinen.

Kun rahaa väylien kehittämiseen pitäisi löytää tai kun pyörille pitäisi raivata tilaa muutaman parkkipaikan kustannuksella, löytyy tahtoa enää vain vähemmistöltä poliitikoista. Tänä vuonna eteenpäin nytkähtävät suunnittelun tasolla ainakin Hämeenkadun pyörätien jatko Kårenille ja Humalistonkadun pyörätie, mutta rakentamiseen varattavista rahoista joudutaan jälleen käymään taisto ensi vuoden budjetissa. Turun keskustan läpi ei yhäkään kulje yhtäkään yhtenäistä pyörätietä.

LexPress

Pyöräilyn lisääminen hyödyttäisi monella tapaa. Ensinnäkin se on tutkitusti suoraa säästöä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston teettämän selvityksen mukaan euron satsaus pyöräilyyn tuo kahdeksan euron hyödyt. Lisäksi jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,3–1,3 euroa, kun taas autoilu tuottaa yhteiskunnalle kustannuksia.

Kun pyöräliikenteelle tehdään tilaa keskustan kauppojen tuntumasta, on tällä kansainvälisten tutkimustenkin mukaan positiivinen vaikutus myös liiketoimintaan.

Pyöräily on kätevä ja edullinen tapa liikkua kaupungissa, eikä vie paljoa kaupunkitilaa. Pyöräilyn lisääminen parantaa turvallisuutta, edellyttäen, että pyörille rakennetaan omat kunnon väylät. Mitä paremmat pyöräilyväylät, sitä vähemmän muun liikenteen seassa paikkaansa hakevia fillareita. Lisäksi pyöräilyn osuuden lisääminen sujuvoittaa myös autoilua: Mitä paremmat pyöräväylät, sitä enemmän pyöräilijöitä, vähemmän autoilijoita ja vähemmän ruuhkia.

Tämän takia pyöräilyllä on merkitystä ja sitä kannattaa edistää. Pyöräilyä ei

kuitenkaan voi lisätä, ellei sitä edistetä myös kaupunkisuunnittelussa konkreettisilla päätöksillä. Turussa tämä tarkoittaa sitä, että 28 vuoden ajan toistuvasti päätetty ja lupailtu pyöräliikenneverkon rakentaminen pitäisi vihdoin toteuttaa.

Pyöräväylien on oltava oikeissa paikoissa, noudatettava loogisia reittejä, oltava turvallisia sekä hyväkuntoisia ja niillä on voitava liikkua nopeasti ilman turhia pysähdyksiä. Turun tulisi myös palkata henkilö suunnittelemaan uusia pyöräliikenneväyliä. Keskustaan ja korkeakoulualueelle pitää rakentaa reilusti kunnollisia pyöräparkkeja.

Pyöräliikenneväylien rakentamiseen, ei vain suunnitteluun, panostaminen on kaikilla mittareilla parhaita sijoituksia, mitä Turku voi tehdä. Kunnollisella pyöräilyverkostolla pyöräily kaupungissa tehokkain, edullisin ja järkevin liikennemuoto niin yksilölle, ympäristölle kuin Saara Ilvessalo Kirjoittaja on graduaan puuhaava lexiläinen ja pyöräilevä kaupunginvaltuutettu.

LexPress

49

OPINTO PALSTA

Opintopalsta nostaa esiin opintoasioissa käsiteltävinä olevia asioita.

Opintopalsta avaa pelin tarkastelemalla syksyn opintokyselyn tuloksia. Monet kysymykset jakoivat mielipiteitä suuresti, joten poimitaan kuumimpia aiheita.

1) Tenttijärjestelmää ajanmukaistettava, lakikirjat tentteihin ja tentit akvaarioon 2) Suoritustapoja monipuolistettava, lähinnä perusteissa, mutta myös erikoistumisjaksoilla 3) Kieliryhmiin taattava paikka kaikille, opetusjaksoja lyhennettävä 4) Työmäärä ja vaatimustaso yhdenmukaistettava eri kurssien ja tenttikertojen kesken 5) Opintojen ohjausta vahvistettava Mainittakoon positiivisena seikkana, että tiedekunnassa ollaan näistä pääasiassa tietoisia.

50

LexPress

OIKKARINA MAAILMALLA When I hear the word “exchange” the first thought that comes to my mind is different ways of doing things. Changing location always brings new experiences, knowledge and a global perspective. At the same time it involves meeting new people and sharing your own culture with the host community.

My name is Davit Dopidze and I am from Georgia. It is a small, beautiful country in Europe, not one of the states of the USA. It has an unique culture, just like the Georgian language and writing.

My home university is Tbilisi State University-TSU which is nearly same sized and aged as the University of Turku. It has the biggest faculty of law in the whole Caucasus region and is associated with its own culture of teaching.

There are many differences between law studies in TSU and UTU. There are different degrees of studies: 4 years of bachelor, 2 years of master and 3 years of PHD degree. What I consider to be the biggest difference, is the philosophy of teaching. At TSU students are constantly checked by professors. Once in a week there is a seminar where professors discuss students’ questions and check how well they prepared their work. What I experienced in UTU is substantially different. Students at UTU enjoy more flexibility and independence, however it requires more responsible attitude towards studies in order to get favorable grade in exams.

At my home university 90% of the courses last for the entire semester. Outcome is studying 5-6 different courses at the same time for consecutive 5 months. Before finals we “enjoy” our obligation to take 2 midterms which in total constitute almost half of the final grade. Based on my experience midterms help to remember information for 5 months. At UTU the longest course I took lasted for 1.5 months.

The study schedule at TSU is very flexible and allows students to be involved in certain kind of activities other than academic. We have the opportunity to choose a time for lectures and seminars that works best for us. Most of the students are involved in some kind of extracurricular activities in order to develop their professionalism.

Some of them either work or are interns at national courts, ministry of justice, legal firms or NGOs. The rest concentrate mainly on studies.

At the end of the day we try to enjoy our free time. There are sports, fun and cultural activities organized by the university that students participate in. These activities includes movie nights, camping and sightseeing trips, paintball, group competitions and even 5 day long trips to seaside.

David Dopidze

LexPress

51

OIKEUS taju

VELVOLLISUUS SYYTTÄÄ TAI LUOVUTTAA Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen tarkastelee Oikeustajussa YK:n kansainvälisen tuomioistuimen (International Court of Justice, ICJ) ratkaisua asiassa “Belgia v. Senegal”. Korhonen on väitellyt tohtoriksi arvostetusta Harvardin yliopistosta. Hän on luennoinut useissa yliopistoissa ympäri maailmaa, muun muassa Bostonissa, Brysselissä ja Kairossa, ja on tuottanut useita julkaisuja sekä artikkeleita uransa aikana. Hän omaa vahvan kokemuksen kansallisen oikeuden, EU-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden eri osa-alueista, kuten ihmisoikeuksista ja ulkosuhteista.

Tekstin koonnut: Tuomas Dahlström ja Kirsi Kemppi Kuva: Tero Wester

Haagissa istuva yleisen kansainvälisen oikeuden tuomioistuin (International Court of Justice, ICJ) ratkaisi vuonna 2012 ns. Velvollisuus syyttää tai luovuttaa-jutun (Questions relating to the Obligation to Prosecute or Extradite, Belgium v. Senegal, Judgement, I.C.J. Reports 2012, 422), joka koski Chadin entisen diktaattorin saattamista vastuuseen Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kidutussopimusta (Convention Against Torture and Other Cruel or Inhuman Treatment and Punishment, CAT, 1985) loukkaavista toimistaan.

Diktaattori Hissene Habre oli hallinnut Chadia väkivaltaisesti vuosina 19821990 ja siirtynyt syrjäyttämisensä jälkeen Senegaliin. Chadlaiset kidutuksen uhrit olivat pyrkineet saamaan entistä diktaattoria vastuuseen teoistaan niin Senegalissa, YK:ssa, välitystuomioistuin menettelyssä kuin ulkomaillakin ennen Belgian kääntymistä Haagissa sijaitsevan tuomioistuimen puoleen vuonna 2009. Kansainvälisessä tuomioistuimessa on sitten Pinochet- debatin nostettu muitakin ulkomailla tapahtuneisiin

ihmisoikeusloukkauksiin ja kansainvälisiin rikoksiin liittyviä juttuja, joista Velvollisuus syyttää tai luovuttaa-tapaus on erinomainen esimerkki.

Vaikka kidutuksen vastainen aineellinen oikeus ja diktaattorin syyllisyys ovat harvinaisen kiistattomia, tapaus on proseduraalisessa monimutkaisuudessaan sekä kiinnostava että kyynistävä.

Optimistista on, että Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaisun jälkeen Afrikan Unioni ja Senegal sopivat Hissene Habren rikosoikeudenkäyntiä varten perustettavasta erityistuomioistuimesta, jonka noin 7,5 miljoonan euron budjetin Afrikan unioni rahoittaa muun muassa

”Jokaisen kansainvälisen oikeuden opiskelijan tulisi hallita nk. iracointi ja harjoitella sitä viimeaikaisiin tapauksiin.”

LexPress

53

Euroopan unionin, Belgian ja muiden ulkomaisten rahoittajien tuella.

Pessimismiä herättävää taas on huomata, kuinka kallista, aikaa vievää, oikeusbyrokraattista ja kaiken kaikkiaan resurssi-intensiivistä on saada yksikin kiduttaja oikeuden eteen, vaikka hän ei edes yrittäisi piileskellä, hänen teoistaan ei olisi epäselvyyksiä ja vaikka useat valtiot ja kansainväliset järjestöt aktiivisesti asiassa toimisivat. Kun ottaa huomioon, että asiaa on ennen erityistuomioistuinta puitu jo niin YK:n CAT-toimikunnassa, Belgian ja Senegalin oikeuslaitoksissa, Afrikan unionissa, ECOWAS:in tuomioistuimessa ja Kansainvälisessä tuomioistuimessa, voidaan Habren mahdollisen tuomion hintalappu ainakin tuplata. Tällöin pohdittavaksi tulee tuomion merkitys kidutuksen ja vakavien ihmisoikeusloukkausten vastaisessa taistelussa etenkin, jos vaihtoehdoksi ajateltaisiin vaikkapa 12 miljoonan euron rahaston perustamista, josta maksettaisiin 1015.000 kertakorvausta tai mikrolainaa (esim. 1-2.000 euron summia) kidutuksen uhreille ja heidän perheilleen Chadissa, jossa vuotuinen keskiansio jää alle 500 euron ja lukutaitoprosentti 34; onko yksilökeskeinen kriminalisointi ja oikeusprosessi kustannustehokkain tai oikeudenmukaisin tapa taistella ihmisoikeusloukkausten poistamiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kehittämiseksi?

Tapaus liittyy laajemmin kansainvälisen rikosoikeuden kehitykseen, rankaisemattomuuden poistamistavoitteeseen sekä toisaalta Afrikan ja kolmannen maailman kritiikkiin, miksi kansainvälisen rikosoikeuden tapauksissa syytettyinä nähdään vain heidän kansalaisiaan. Tapauksen doktrinaalisesti koukeroisimmat piirteet liittyvät seuraaviin avoimiksi jääviin kysymyksiin: vaikka Kansainvälinen tuomioistuin vahvistaa kidutuksen

54

Kuvassa Outi Korhonen

kiellon CAT-säännön lisäksi jus cogens- ja sitovaksi tapaoikeudelliseksi normiksi, se toteaa Belgian oikeustoimikelpoisuuden asiassa alkaneen vasta Belgian liittymisestä CAT:iin (1999) ja Senegalin velvoitteiden alkaneen vastaavasti vasta sen liittymisestä (1987). Avoimeksi jää siten, mitkä valtiot voisivat esiintyä kantajana ja vastaajana Habren ennen vuotta 1987 ja toisaalta 1987-1999 tapahtuneissa teoissa; ja onko niin, että oikeustoimikelpoisuus jus cogens- tai tapaoikeusnormin osalta ennen sopimusoikeudellista suhdetta tai sen rinnalla jää teoreettiseksi?

Seuraavassa esitän kansainvälisen IRAC-menetelmän mukaisesti tehdyn lyhyen tapausanalyysin Belgian ja Senegalin välisen kiistan ratkaisusta Kansainvälisessä tuomioistuimessa. Jokaisen kansainvälisen oikeuden opiskelijan tulisi hallita nk. iracointi ja harjoitella sitä viimeaikaisiin tapauksiin.

LexPress

IRAC-analyysi Velvollisuus syyttää tai luovuttaatapauksesta Issue (I): Kiistan kohde

Chadin kansalainen ja entinen diktaattori Hissene Habre oli nauttinut poliittisesta turvapaikasta Senegalissa syrjäyttämisensä jälkeen vuodesta 1990 lähtien. Diktatuurin aikaisten ihmisoikeusloukkausten, erityisesti kidutuksen, uhrit olivat nostaneet kanteita sekä Senegalissa että Belgiassa sekä valtion sisäisen rikoslain että YK:n kidutussopimuksen pohjalta. Senegalin tuomioistuimet olivat katsoneet olevansa vailla tuomiovaltaa eikä Senegal ollut myöntynyt Belgian luovutusvaatimuksiin.

Rule (R): Oikeussääntö

Onko toinen kidutussopimuksen jäsenvaltio yleisesti oikeustoimikelpoinen vaatimaan toiselta jäsenvaltioilta välittömiä toimenpiteitä sopimusvelvollisuuksien täyttämiseksi?

Arguments (A): Väitteet

Belgian (kantaja) mukaan jokainen kidutuksen vastaisen sopimuksen jäsenvaltio on oikeutettu vaatimaan toisilta jäseniltä sopimusvelvollisuuksien täyttämistä (erga omnes -periaate) riippumatta kidutuksen uhrien kansallisuudesta, tekopaikasta tai kidutuksen ajoittumisesta ajankohtaan ennen kantajan liittymistä sopimukseen. Yleisen säännön lisäksi Belgia vetosi locus standinsa tueksi erityisintressiinsä, joka syntyi kidutuksen uhreiksi epäiltyjen, aiemmin Chadin ja nykyisin Belgian kansalaisten nostamista kanteista belgialaisessa tuomioistuimessa (passiivinen persoonallisuusperiaate).

Senegalin (vastaaja) mukaan Belgialla ei ole oikeustoimikelpoisuutta, koska kukaan kidutuksen uhreiksi epäillyistä ei ollut sen kansalainen tapahtumahetkellä

(aktiivinen persoonallisuusperiaate). Lisäksi Senegalin mukaan ei ole olemassa tuomioistuinprosessin edellyttämää oikeusriitaa, koska Senegal oli jo ryhtynyt kidutussopimuksen edellyttämiin lakimuutoksiin ja muuhun velvoitteiden toimeenpanoon; lisäksi epäillyn kiduttajan (Habre) asia oli käsiteltävänä Afrikan unionin toimielimissä LänsiAfrikan talousyhteisön (ECOWAS:in) tuomioistuimen vahvistaman takautuvan rikosoikeuden ehdottoman kiellon seurauksena ja Belgian kanssa käytiin yhä diplomaattista kirjeenvaihtoa.

Conclusion (C): Ratkaisu

Kansainvälinen tuomioistuin totesi Belgian toimivaltaiseksi viitaten kidutussopimuksen lisäksi kansanmurha- ja vastaaviin sopimuksiin sekä lukuisiin oikeustapauksiin, joissa velvollisuutta pidättäytyä jus cogens-tasoisten pakottavien kansainvälisen oikeuden kieltojen (kuten kidutuksen kielto) loukkaamisesta voivat vaatia kaikki osapuolet (omnes partes) riippumatta loukkaajan tai loukatun kansallisuudesta tai edes siitä, että kantaja ei ole ollut sopimusosapuoli tapahtuma-aikana. Kansainvälinen tuomioistuin totesi Senegalin rikkoneen kidutussopimusta (6. ja 7. artikla), kun se ei ollut välittömästi tiedon saatuaan ryhtynyt sopimuksen edellyttämiin esitutkinta- ja oikeustoimiin tai, toissijaisesti, suostunut luovuttamaan Habrea Belgiaan. Tuomioistuin totesi, että Senegalin sisäisten toimien hitaus ei ollut perusteltavissa taloudellisilla ongelmilla eikä ECOWAS:in tai Afrikan unionin toimilla voitu muuttaa kidutussopimuksen velvoitteita välittömiin toimenpiteisiin.

LexPress

Kuvassa Henriikka Tiainen

55

PRESSWORD

Ristikon kuva: Ari Saarnilehto

56

LexPress

Stigidilaatio valloillaan Rehevät viikset ylähuulellaan, kasaririllit silmillään ja hiphop -piireistä tuttu lakki päälaellaan.

Loppusilauksena vielä suomenruotsalainen, hieman snobilta kuulostava taiteilijanimi.

Hahmoa on vaikea uskoa Lexin pikkujouluesiintyjäksi.

Teksti: Sami Seppä Kuvat: Lex

Stigin, siviilinimeltään Pasi Siitonen, muusikonuran voi helposti nähdä suomalaisena tuhkimotarinana. Metroasemien siivoojasta Lexin pikkujouluesiintyjäksi.

Samalla paikalla ovat esiintyneet suomalaisen popmusiikin ehdottomia hittinimiä kuten PMMP, Kaija Koo ja Jenni Vartiainen.

Itse keikkaa artisti odottaa jo malttamattomin mielin.

- Opiskelijabileet ovat aina parhaita keikkatilanteita eikä pikkujoulutkaan varmaan huono lisä ole, Stig naurahtaa Stigin todellinen läpimurto tapahtui vuoden 2011 Uuden Musiikin Kilpailun myötä, jossa hän oli ehdokkaana Suomen Euroviisu-ehdokkaaksi Paula Vesalan kirjoittamalla verbaalisella taidonnäytteellä Laululeijalla.

Vaikka kilpailu ei Stigin kohdalla päättynytkään Azerbaidzanin keikkaan, suhdanne on ollut tästä lähtien puhtaasti nouseva.

Suosionsa myötä nykyinen kantriräppäri ei ole kuitenkaan unohtanut härskiä räp-menneisyyttään. Stig lupailee saattelevansa lexiläiset myös Stig Doggin

58

riimien pariin ja näin myös illan aikana muutaman kerran tapahtui.

Toisin kuin voisi luulla, ei vuosienkaan keikkalavojen kiertäminen, vielä kahden eri musiikkityylin kanssa tee neutraaliksi jännitykselle.

- Kyllä keikkajännitys on vuosien mittaan vähentynyt, mutta ei se ole kyllä mihinkään hävinnyt ja tuskin häviääkään. Pienimuotoiset keikat jännittää pääsääntöisesti enemmän, koska niissä yleisö jotenkin niin paljon konkreettisemmin läsnä, Siitonen myöntää.

Arjen juridiikkaa

Yleisön onneksi Stig ei ole omaksunut oikkareista mitään suurempia stereotypioita. Itse asiassa hänellä ei ole niitä ollenkaan.

- Mulla ei tule kyllä oikeustieteen opiskelijasta mieleen mitään. Kaverin naapuri opiskelee Helsingin oikiksessa ja ihan normaalilta se kyllä vaikuttaa, artisti toteaa hymyillen.

Tuskin yksikään levyttävä muusikko on kuitenkaan voinut välttyä juridisilta

LexPress

kysymyksiltä. Vaikka apua on muusikoiden saatavilla, ei sitä aina käytetä parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi - Muusikot ovat usein taiteilijoita, jotka haluavat keskittyä nimenomaan omaan musiikkiinsa miettimättä välttämättä sopimusteknisiä yksityiskohtia, Pasi Siitonen pohtii.

Musiikkialan murros puhuttaa kuitenkin myös pikkujoulujen tähteä.

Ala on jo vuosia kylpenyt huonoissa uutisissa aina piratismista levy-yhtiöiden kontrollin kasvamiseen. Stig myöntää käyttäytyvänsä kuitenkin normaalin suomalaisen kuluttajan tapaan.

- Vaikka esimerkiksi Spotifystä ei artistina juurikaan rahaa saa, käytän sitä myös itsekin musiikin kuuntelijana ja onhan sen loistava palvelu, Siitonen toteaa.

Stig korostaakin levymarkkinoiden muuttuneen: nykyään levy kuunnellaan ensin ilmaiseksi netissä ja mikäli musiikki on kuunneltavaa ja kuluttaja haluaa osoittaa tukensa artistille, saatetaan levy ostaa omalle hyllylle.

lexiläiset nostaneet vuoden odotetuimpien juhlien tunnelman ansaitsemiinsa korkeuksiin.

Lavan edestä katsottuna Stigin tulevaisuus näyttää valoisalta. Artistin elämässä mikään muu kuin epävarmuus ei ole kuitenkaan varmaa. Pasi Siitosen takataskussa lepääkin varasuunnitelma pilvien varalle.

- Minulla on opiskeluoikeus taideteolliseen, jossa opiskelen äänisuunnittelua.

Tosin aika ei ole viime aikoina juurikaan riittänyt opiskeluihin keskittymiseen, mutta eiköhän niiden opintojen pariin taas myöhemmin ehdi palailla, Stig summaa.

Sana-assosiaatio: Cheek – stadion status Pmmp – kivoi tyyppei Ryyppy - huikka Juristi – ally mcbeal Calsari – kännit Pipari – nam!

Kantriräppärin mielestä musiikkiala alkaa vasta löytää taistelukeinoja piratismia vastaan.

- Tämä vuosia pyörinyt piratismia vastustava mainoskampanja on itsessään aika huvittava esimerkki; ketään tuskin varastaisi kaupasta karkkia, mutta jos ne olisi jätetty kadunkulmalle eikä olisi kiinnijäämisen riskiä olisi niin varmasti jokainen nappaisi karkit mukaansa. Olisiko se silloin edes varastamista?

Stig uskoo laillisten streamauspalveluiden lisääntyvän entisestään ja niiden syrjäytettyä piratismia, alkaa artistien oikeudet korvauksiinsa jälleen parantua.

Lexiläisten armoilla

Ihmismassa on jo malttamattona odottamassa illan kohokohtaa, kun kaksi hamoa astelevat lavalle. Helpompaa yleisöä voi artisti tuskin toivoa.

Ennen kuin ensimmäinen kappale alkaa tärisyttää kovaäänisten kalvoja, ovat

LexPress

59

Lexin sankarit Spexaajat ovat kiistämättä Calonian mielenkiintoisimpia henkilöitä. Tuntuu, etteivät edes sadat Kirkkotiellä vietetyt tunnit riitä tutustuttamaan niihin hienoihin ihmisiin, jotka ovat laittaneet itsensä likoon yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta!

Harjoituksissa taukokeskusteluiden aiheet poukkoilevat Ukrainan poliittisen tilanteen ja traumatisoivien lastenohjelmien välillä, ja tuntuukin, että juttua ohi aiheen riittäisi useampienkin illanistujaisten ratoksi.

Spex on täydellistä vastapainoa oikeustieteen opinnoille ja korvaamaton täydennys Lexin tarjontaan. Luovuus, yhteistyö ja itselleen nauraminen ovat taitoja, joita ei opi massaluennoilla eikä edes toogabileissä. Vaikka kaksimielisiä omstarteja huutavien katsojien toiveiden täyttäminen on kuumottavaa, näyttelijät jäävät mieleen niinä itsevarmoina ja huumorintajuisina lexiläisinä, jotka todennäköisesti pääsevät pitkälle valmistuttuaan. Viime kädessä spex osoittaa näyttelijöiden sijaan katsojien yksinkertaisuuden.

Projektin edetessä kaikki kliseet virheistä ja itsestään oppimisesta ovat osoittautuneet todeksi. Improvisaatioharjoituksista tutun periaatteen mukaan moka on lahja, joka usein naurattaa ja saattaa kaiken lisäksi kehittää toimintaa. Olen löytänyt itsestäni uusia puolia, kun olen ainoana tiimistä joutunut eläytymään jokaiseen hahmoon vuorollaan. Valmiita vastauksia ei ole, vaan tunnetiloja, intonaatiota ja äänensävyjä joutuu maistelemaan. Nautin erilaisten tunnetilojen tavoittelusta ja niiden välittymisestä näyttelijän heijastamana lavalle. Kaikista onnellisimmaksi ohjaajan tekee kuitenkin nähdä, miten näyttelijä heittäytyy rooliinsa, alkaa luoda uutta ja löytää itsestään sen arjen supersankarin, joka kaikessa epätäydellisyydessäänkin lyö kaikki muut laudalta.

Spexissä hienointa on onnistua epäonnistumalla.

Ohjaajana näkyvin heikkouteni, kokemattomuus, on osoittautunut monessa suhteessa itse asiassa vahvuudeksi. Kaavoihin on vaikea kangistua, kun mitään valmista mallia produktion ohjaamisesta ei ole mielessä. Olen lähtenyt toteuttamaan visiotani ennakkoluulottoman kokeilunhaluisesti ja näyttelijöitä kuunnellen. Ehkä liiaksikin - välillä kohtausten improaminen niin, että kaikki näyttelevät vuoroin maanista tai masentunutta ei ole hedelmällistä. Kuitenkin juuri Lexin spexin vahvuutena pidän hauskanpitoa ja kotikutoisuutta. Kyse ei ole ammattiteatterista, joten yhtä heittäytyväisiä näyttelijöitä ja hervottomia omstarteja saa hakea kaukaa.

Käsikirjoitustiimi on ollut jälleen kunnianhimoinen sekä mielikuvitukseltaan lennokas kuin Teräsmies, ja vaiherikkaan tarinan tuominen lavalle on tuottanut toisinaan päänvaivaa. Joukkohysterialtakaan ei ole tänä vuonna treeneissä vältytty, mutta ohjaajalla on vakaa luotto siihen, että näytöksissä näyttelijöiden pokka pitää. Tulkaa vaikka itse haastamaan.

Anna Haipola, Spexin ohjaaja 2014

LexPress

61

KV-VIIKOT

SIIS MITKÄ?

Teksti: Elina Hirvonen ja Milja Yli-Hongisto Kuvat: Sanna Koljonen

Tammikuun puolessa välissä lentokoneemme laskeutui Norjan Bergeniin. Vastassa meitä odottivat korkeat vuoret, kauniit vuonot sekä iloiset nordistit. Pian pääsimmekin tutustumaan uusiin oikkareihin ympäri pohjoismaita!

Kansainvälisiä viikkoja järjestetään vuosittain ympäri Pohjolaa yhteensä 11 kappaletta. Viikkoja järjestetään Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa sekä Islannissa, oikeustieteellisissä tiedekunnissa. Nähtävyyksiä riittää siis tutusta Turun Aurajoesta, Norjan vuonoihin ja Islannin Geysireihin. Tarkoituksena olisi, että myös osallistujia olisi jokaisesta viikon järjestävästä ainejärjestöstä. Uusista kavereista tai poikkitieteellisyydestä ei siis varmasti ole pulaa. Kansainvälisiin viikkoihin liittyy paljon erilaisia perinteitä, jotka seuraavat viikosta toiseen. Viikot eivät kuitenkaan ole toistensa kopioita, vaan perinteiden lisäksi jokaisella niistä on myös omat teemansa ja erityispiirteensä, esimerkiksi Codexin viikolla pääset kokemaan K-supen, pohjoismaiden nopeimmat sitsti ja vain Justuksen viikolla on mahdollista kokea legendaarisen maineen saanut TapioTour.

Kansainvälisellä viikolla toimikunta pitää huolta siitä, ettei vieraille tule tylsää.

Ohjelmaan kuuluukin excursioita, esittelyjä sekä erilaisia juhlia. Viikon aloittaa perinteisesti hyttetur eli mökkireissu, joka onkin mahtava tilaisuus oppia tuntemaan ennestään tuntemattomat viikolle osallistujat. Bergenissä viikkomme teemana oli kilpailuoikeus ja virallinen ohjelmamme koostui mielenkiintoisista luennoista yliopistolla, paikallisissa asianajotoimistoissa sekä kilpailuviranomaisen luona. Virallisen ohjelman lisäksi nousimme korkealle Fløyen-vuorelle, jonka päältä saimme ihastella koko kaupunkia. Viikko päättyi perinteisesti vuosijuhliin ja sillikseen, joiden jälkeen olikin jo aika palata takaisin kotiin.

Viikon aikana yhteishengestä tulee hyvä ja osallistujista tiivis porukka. Mielestämme parasta koko viikossa olikin juuri uusien samanhenkisten kavereiden saaminen ympäri pohjolaa.

Helpoiten kv-viikon tunnelmaan pääsee osallistumalla Lexin omalle kv-viikolle, majoittamalla sisarainejärjestöistä tulleita vieraitamme tai parhaimmassa tapauksessa tekemällä ne molemmat.

Viikon aikana osallistujat näkevät Turusta varmasti aivan uudenlaisia puolia sekä pääsevät tutustuttamaan vieraitamme Lexiläisille tuttuihin paikkoihin sekä tapoihin.

Vaikka et pääsisi osallistuman koko viikolle, kannattaa lähteä tutustumaan menoon vaikka vain yhtenä iltana! Voimme myös luvata, ettei viikosta puutu naurua ja laulua! Nähdään Lexin viikolla ja ennen kaikkea Vi ses i Norden!

62

LexPress