Lexpress 01 13

CALONIA g a l l u p Vuoden ensimmäisessä numerossa selvitimme opiskelijoiden musiikillisia mielipiteitä: 1. Mistä kuuntelet musiikkia?

2. Mitä musiikki merkitsee?

3. Kitaristi vai basisti?

4. Paras festarimuisto.

Maria Peltoniemi, 3. vuoden opiskelija

1. Spotify Premiumista.

2. Paljon. Musiikki antaa energiaa, selventää ajatuksia ja saa tuntemaan voimakkaammin.

3. Kitaristi, koska se vetää siistimpiä sooloja.

4. Ruisrock 2005. Minigripit rintaliiveissä.

Larissa Päivärinta, 2. vuoden opiskelija

1. Spotify Premiumista.

2. Auttaa rentoutumaan ja piristää.

3. Basisti. Sopivan jöröjä.

4. Tampereen International Salsa Festival 2009. Vikittelin itseni alaikäisenä sisään festareille ja jatkoille festareilla esiintyneen bändin kanssa.

Janne Laasonen, 4. vuoden opiskelija

1. Spotify Premiumista.

2. Harrastusta.

3. Kitaristi, koska se on enemmän esillä.

4. Ilosaarirock 2010. Nuoresta asti oon kuunnellut Eppuja ja vihdoin pääsin näkemään rokkaavat papat livenä.

Teksti ja kuvat: Laura Peuraniemi ja Sami-Petteri Seppä

TOIM. huom.

v u o s i k äy n t i i n musiikin merkeissä

LexPress 01/13

Päätoimit-

Annika Falben lexpress@lex.fi

Taitto:

s. 12...

Annika Falben

Vuoden 2013 ensimmäisen LexPressin teemana on musiikki ja oikeus. Musiikkia ja siihen liittyviä oikeudellisia aiheita on tarkasteltu eri näkökulmista ja rajatun aihealueen ansiosta lehti onnistuukin antamaan kattavan kuvan musiikkimaailman oikeudellisista haasteista.

LexPress pääsi haastattelemaan mm. kahta musiikkimaailmasta tuttua vaikuttajaa. Tuukka Temonen kommentoi artistien palkkausta entisen muusikon ja nykyisen ohjaaja-tuottajan näkökulmasta sekä arvioi samalla sitä, millainen on hyvä levytyssopimus. Paula Vesala puolestaan avasi artistin näkemystä musiikkipalvelu Spotifysta.

Toimituskunta: Teemu Auressalmi Tuomas Dahlström Emilia Gummerus Jenni Heurlin Maiju Hämäläinen Lauri Kattelus Kirsi Kemppi Riikka Laaksonen Noora Mäki Sanna Mäkilä Hanna Parviainen Laura Peuraniemi Jonne Rantanen Tuomas Ruuhijärvi Sami-Petteri Seppä Valtteri Tapala

Musiikkiaiheisten artikkeleiden rinnalla lehdestä löytyy tuttuun tapaan juttuja Lexin omista tapahtumista ja muista lexiläisiä koskevista, ajankohtaisista aiheista.

Vuoden 2012 puheenjohtaja Teemu Auressalmi avaa viimesyksyisen jäsenkyselyn tuloksia ja vuoden opettajaksi jo toistamiseen valittu Jussi Tapani perehtyy haastattelussaan tarkemmin tutkintorakenneuudistukseen. Lisäksi lehti antaa esimakua myös 7.3. ensi-iltansa saavasta Lexin toisesta Speksistä.

Etukansi:

Uutena vakiopalstana lanseerataan Oikkarina maailmalla -palsta, jonka myötä on tarkoitus tutustua oikeustieteen opsikeluun eri puolilla maailmaa. Tässä lehdessä päästäänkin kurkistamaan oikkarin arkeen maailman toisella puolen, Uudessa-Seelannissa. Palsta herätti paikallisessa ainejärjestölehden toimituksessa kiinnostusta jopa niin paljon, että he halusivat vastaavankaltaisen palstan myös omaan ainejärjestölehteensä.

Julkaisija:

Annika Falben

Kansikuva:

Emilia Gummerus Kuvassa: Katri Aho

Ilmoitus-

Joel Karhula talous@lex.fi Lex ry

Painopaikka:

Newprint Oy

Painos: 550 kpl

Päätoimittajan tehtävää helpottaa suuresti se, että takana seisoo monilukuinen ja erittäin aktiivinen toimituskunta. Kiitos ja kumarrus ahkeralle toimituskunnalle jo tässä vaiheessa vuotta.

s. 47...

ISSN 1235-371X

Rattoisia lukuhetkiä musiikin parissa!

Annika Anna palautetta: lexpress@lex.fi

s. 35...

Copyright © 2013 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

sisällys MUSIIKKI JA OIKEUS

... s. 19

... s. 38

... s. 58

Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Toim.huom.: Vuosi käyntiin musiikin merkeissä . . . . . . 4 Pääkirjoitus: Musiikkia artistien kustannuksella . . . . . . . . . 6 Puheenjohtajalta: Kohti uutta, aktiivisempaa ja parempaa yhdistystä . . 8 Edarissa tapahtuu: Ylioppilasliike aikaansa jäljessä . . . . . . 10 Senilexin kuulumisia: Angry Birdsejä ja verkostoitumista . . . 12 Ajankohtaista: Järkeä tekijänoikeuslakiin . . . . 16 IPR-juristina musiikkialan haasteissa . . . . . . . . 19 Spotify - Musiikkimaailman uusi valtias . . . . . . 22 Teostory . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Supermusiikki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Artistien palkkaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Piratismi - luovan työn hyväksikäyttöä . . . . . . . 38 Oikkarina maailmalla: Uusi-Seelanti . . . . . . . . 42 Jäsenkysely - jäsenistön ääni? . . . . . . . . . . . . . 44 Spex 2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Vuoden opettaja: Jussi Tapani . . . . . . . . . . . . . 51 Lex Libri Oy - lexiläisten osakeyhtiö . . . . . . . . 55 Pikkujouluesiintyjä: Disco Ensemble . . . . . . . . 58 Oikeustaju . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65

PÄÄ kirjoitus

Musiikkia

ARTISTIEN kustannuksella

Musiikki on lähellä jokaisen ihmisen arkea. Musiikki naurattaa, itkettää, tuo mieleen muistoja ja saa meidät haaveilemaan tulevasta. Musiikki auttaa meitä motivoitumaan raskaan liikuntasuorituksen yhteydessä ja se saa meidät tanssimaan sydämemme pohjasta Kirkkotien tanssilattialla. Se on viihdettä, joka edistää sekä henkistä että fyysistä hyvinvointiamme.

Sen ohella, että kuulemme musiikkia päivittäin erilaisissa tilanteissa, monelle meistä musiikki on myös harrastus. Kenen vanhemmat eivät olisikaan yrittäneet usuttaa lapsiaan pianotunneille jo nuorena. Toiset kyllästyvät pianon pimputteluun iän myötä, mutta toisille musiikista tulee elinikäinen harrastus. Hyvän esimerkin musiikista harratuksena antaa Lexin vuoden 2013 lahjakas Spexbändi, joka sai lexiläiset jälleen kerran reivaamaan kovemmin kuin koskaan Kirkkotien kevätkauden avajaisissa. Musiikillisesti lahjakkaat, tulevat juristit eivät kuitenkaan ole ainoa asia, joka yhdistää musiikkia ja oikeutta.

Tarkemmin ajatellen musiikki ja oikeus eivät olekaan niin kaukana toisistaan kuin voisi ensi istumalta kuvitella. Nimittäin siinä missä tuomari tulkitsee ja soveltaa lakia, artisti

6

lukee ja omalla tavallaan tulkitsee nuotteja. Musiikki on myös omiaan aiheuttamaan harmaita hiuksia juristeille tekijänoikeudellisten kysymysten muodossa.

“Artistit eivät ole tavallisia työntekijöitä”.

Toiset sen myöntävät, toiset ehkä eivät, mutta tosiasia on, että jotkut tämänkin lehden lukijoista ovat joskus ladanneet musiikkia netistä enemmän tai vähemmän kyseenalaisin keinoin. Tällaisissa tilanteissa ihmiset sortuvat usein ajattelemaan, että yhden albumin lataaminen silloin tällöin tuskin liikuttaa jo valmiiksi rahoissa pyöriskelevää artistia. Tekoa puolustellaan ja teon paheksuttavuutta vähätellään myös sen varjolla, että tekeväthän kaikki muutkin niin.

Artistit eivät ole tavallisia työntekijöitä. Heille ei makseta säännöllistä palkkaa sillä perusteella, että he kuuluvat johonkin levy-yhtiöön vaan

LexPress

rahat tienataan tehdystä musiikista, keikoista ja oheistuotteista. Mikäli ihmiset lataavat albumit ilmaiseksi netistä niiden ostamisen sijaan tai kuuntelevat niitä Spotifyn kaltaisista musiikkipalveluista, ei levymyynti pitkällä tähtäimellä tuota artistille taskurahaa enempää. Mikäli levyjä ei myydä, artistien on hankittava tulonsa muualta.

Vuoden ensimmäinen LexPress tarjoaa ajankohtaista luettavaa siitä, millaisten tekijänoikeudellisten haasteiden parissa musiikkialalla työskentelevät juristit päivittäin kamppailevat. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen muun muassa pohtii piratismin tulevaisuutta ja sitä, millaisin keinoin piratismia voisi olla mahdollista ehkäistä. Vastaus on helppo, mutta ei ollenkaan yksinkertainen. Mitä jos kuunnellessamme seuraavan kerran lempiartistiamme pysähtyisimme hetkeksi miettimään, että myös lempiartistimme luomaa musiikkia kuunnellaan ilman, että hän saa siitä minkäänlaista korvausta. Eikö koko musiikin hyvinvointia edistävä tarkoitus vesity, mikäli nautimme lahjakkaiden artistien tuottamasta musiikista artistien omalla kustannuksella?

Laittoman musiikin valmistamisen ja jakelun yleistyessä sekä Spotifyn kaltaisten, ilmaisten musiikkipalveluiden lisääntyessä kysyntä tekijänoikeudelliselle osaamiselle alallamme väistämättä kasvaa ja sen vuoksi jokaisen lexiläisenkin on tärkeä olla perillä siitä, mitä musiikkimaailmassa parhaillaan tapahtuu.

Mielenkiintoisia lukuelämyksiä ja iloista kevään odotusta!

Tulevaa vuotta innolla odottaen, Annika Falben Päätoimittaja lexpress@lex.fi

LexPress

7

PUHEEN johtajalta

Kohti uutta, aktiivisempaa ja parempaa yhdistystä Tulevaisuustyöryhmän kaavailema sääntömuutosehdotus astui viimein voimaan vuoden vaihteessa.

Vuoden 2011 syksyllä aloitettiin uusi työryhmä pohtimaan ja valmistelemaan mahdollista organisaatiomuutosta Lexiin. Hanke herätti paljon keskustelua ja mielipiteitä, kun monelle tuttua ja turvallista, aina 90-luvun alkupuolelta asti käytössä ollutta organisaatiomuotoa alettiin ravistella. Nopeasti kiersikin huhua hallituspestien leikkaamisesta, lakkauttamisesta tai yhdistymisestä.

Välillä tunnelma vaikutti siltä, että osa oli valmistautumassa henkilökohtaisiin yt-neuvotteluihin.

Kun sääntömuutos hyväksyttiin vuoden 2012 keväällä yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa, oli viimeistään selvää, että suurta muutosta todella tarvittiin. Kokouksessa oltiin vahvistamassa yhdistyksen historian suurinta sääntömuutosta ja paikalla oli vain muutama kymmen lexiläistä, lähes kaikki 4. ja 5. vuosikurssin edustajia, vanhoja aktiivitoimijoita. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin edustajia oli valitettavan vähän ja etenkin heidän yhdistyksen tulevaisuutta oltiin muokkaamassa. Mistä ainejärjestöaktiivisuuden inflaatio on lähtenyt liikkeelle?

On helppo ensimmäisenä osoittaa sormella Kelan suuntaan. Jatkuvasti tiukentuva opintotukijärjestelmä var-

8

masti laittaa opiskelijan miettimään ajankäyttöään, eikä ole enää helppoa sitoutua vuodeksi ainejärjestötoimintaan opintojen jäädessä vähemmälle.

Opintopisteitä vaaditaan enemmän jokaista tukikuukautta kohti, tuki sidotaan erikseen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon ja niin edespäin. Jatkuvat tiukennukset opintotuen saamiseen ovat omiaan tappamaan kaiken luovuuden ja vapauden opiskelijaelämästä, vaikka ne täysin perusteltuja ovatkin yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna.

Kela ei kuitenkaan ole yksin syypäänä ainejärjestöaktiivisuuden vähenemiseen. Jutellessa muiden tiedekuntien ja ainejärjestöjen edustajien kanssa, huomaa hyvin harvan taistelevan Kelan opintopistevaatimuksia vastaan. Mistä tämä johtuu? Oikeustieteellisen tiedekunnan tutkintorakenne on suhteellisen jäykkä ja vaativa verrattuna moneen muuhun tutkintoon. Kokonaisuudet ovat hyvin laajoja ja työläitä. Esimerkiksi Kauppakorkeakoulussa yhden periodin aikana on monia pieniä 2-4 opintopisteen kokonaisuuksia, kun taas oikiksessa tavanomainen kurssi oikeudenalojen perusteista kestää 5-7 viikkoa tarjoten opiskelijalle 6-8 opintopistettä.

Yhden kurssin reputtaessaan puuttuu oikkarilta kaikki viisi tukikuukauteen vaadittavaa opintopistettä.

LexPress

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertaisesti selitettävissä. Vikoja ja syitä etsiessä on varsin helppo heilutella syyttävää sormea suuntaan jos toiseen ja asettautua itse olosuhteiden uhriksi. Usein unohtuu tehdä se kaikista tärkein: katsoa peiliin ja miettiä, mitä itse olisi voinut tehdä toisin. Jossain määrin myös me olemme epäonnistuneet uusien jäsenien aktivoimisessa. Toimipaikat, joihin voi hakea, ovat olleet pitkään lähinnä hallituspestit. Vaikka aktiivisuus lähtökohtaisesti lähtee jokaisesta itsestään, on hallitustoiminnan suomista mahtavista kokemuksista ja mahdollisuuksista markkinoimisessa epäonnistuttu.

Asiaan ollaan kuitenkin vihdoin reagoitu ja toimintaa lähdetty hajauttamaan enemmän. Tänä vuonna on mahdollista päästä mukaan toimintaan useammassa eri muodossa. Lexin suurimmille tapahtumille Akateemisen Mölkyn Maailmanmestaruuskisoille ja Iso-Exculle haetaan omat vastaavat, jotka ottavat suuren vastuun tapahtuman järjestelyjen hoitamisesta. Kyseisten tehtävien hoitaminen ei kuitenkaan vaadi vuoden sitoutumista, jolloin aikaa jää muuhunkin, myös opiskeluun. Taloustoimikuntaan valittiin erikseen kolme yrityssuhdevastaavaa jakamaan puheenjohtajan ja talousvastaavan sähköpostirumbaa alkuvuodesta. Toimintaa on pyrittävä kehittämään ja jatkuvasti on pyrittävä myös luomaan uutta niin hallituksen kuin jäsenistönkin puolesta. Tämän sortin ”kansalaisaloitteesta” loistavana esimerkkinä toimii viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Lexin oma Speksi. Nöyrä hatunnosto sekä Tulevaisuustyöryhmälle että koko Speksin tiimille, jotka olivat viime vuonna rohkeasti luomassa uutta.

Sitä yhdistyksemme tarvitsee.

Yhdistyksen perusteiden ollessa täysremontissa on myös tärkeää vaalia vanhoja arvoja. Vahvasta yhteishengestä ja yhteenkuuluvuuden tunteesta on ajan myötä muodostunut yksi tunnusmerkki Lexille. Se, miten vahvasti monet mieltävät itsensä lexiläisiksi, on hyvin poikkeuksellista moniin ainejärjestöihin verrattuna, kuten pykälistehin yhden esimerkin mainitakseni…

Tämä, jos mikä, on vaalimisen arvoista edelleen. Lexiläiset ovat joka suhteessa omaa lajiaan – pidetään siitä kiinni.

Valtteri Tapala Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LexPress

9

EDARISSA tapahtuu

Ylioppilasliike aikaansa jäljessä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan äänenkantaja Ylioppilaslehti juhlii satavuotista taivaltaan. Ylioppilaslehden itsensä mukaan sen artikkelit käsittelevät yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulttuuria sekä yliopistomaailman asioita. Satavuotisen matkansa kunniaksi lehden toimittajakaksikko ilahdutti kanssamatkustajia kakkaamalla housuunsa bussilinjalla Helsingistä Turkuun. Tai ainakin niin he kirjoittivat.

Tietysti monen mielensäpahoittajan mielestä yhteiskunta voi olla surkea, niin kuin taulu tai poliitikkokin. Rehellisyyden nimissä housuunkakkiminen ei kuitenkaan liity mihinkään mitenkään.

Lehtijuttu oli rehti provokaatio, joka oli surkea juttu jo syntyessään.

Ylioppilaslehden allennusjournalismi saattaa kuitenkin henkiä enemmänkin ylioppilasliikkeestä. Se kertoo siitä päämäärättömästä alennustilasta, mihin pakkojäsenyyden turruttama ylioppilasliike on itsensä asemoinut. Ollaan kaikki yhtä isoa y-perhettä, haluttiin tai ei, saman puuttuvan tavoitteen eteen nyrkkiä ilmaan iskien. Miksi?

Nuoruuden innolla ja tarmolla maailmaa parantaessaan ylioppilasliike ei ole huomannut, että maailma ympärillä on kirinyt rinnalle ja ohi. Pakkojoukkovoimaistamisen aika taitaa olla ohi. Mutta ei syytä hätään. Muutosvastaisuudestaan huolehtiva ylioppilasliike ehtii märehtiä voimantunnossaan vielä hyvän tovin.

Lainsäädäntö on y-liikettäkin konservatiivisempaa. Yliopistolakiin jäänyttä reliikkiä pakkojäsenyydestä tuskin korjataan vielä moneen aikaan.

Helpottipa avautua.

Lauri Kattelus Puheenjohtaja Ryhmä Lex

Mikä nykyisiä ylioppilaita yhdistää?

Aika harva asia. Toisille suurin murhe opiskelijaelämässä on opintotukien takaisinmaksu tienattuaan liikaa, kun toinen näkee samaan aikaan suurimmaksi missiokseen vastustaa paikallisen grynderin parkkihallihanketta. Ahkeran opiskelijan katkeruus on aika kaukana antipysäköinti-aktivistin autovihasta.

10

LexPress

LexPress

11

SENILEXIN kuulumisia Senilexin kevätkauden avaus:

Angry Birdsejä ja verkostoitumista Alumniyhdistys Senilex ry järjesti 6.2.2013 vuoden ensimmäisen tapahtumansa Ravintola Teatterin Klubilla Helsingissä. Vanhojen opiskelutovereiden tapaamisen sekä uusien tuttavuuksien kanssa keskustelun lisäksi tarjolla oli kurkistus tämän hetken kiinnostavimman suomalaisyrityksen toimintaan: Rovio Entertainment Oy:n päälakimies, Lex-alumni Kati Levoranta kertoi työstään sekä Angry Birdsien kuulumisista tapahtumaan osallistuneille kuudellekymmenelle senilexiläiselle.

Teksti: Inari Kinnunen, asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava Kuvat: Inari Kinnunen ja Kati Levoranta

Senilexin päätapahtumiksi ovat vuosien varrella muodostuneet keväisin tiedekunnan kanssa yhteistyössä järjestettävä Tiedekunnan päivä sekä syystapaaminen pääkaupunkiseudulla. Syystapaamiset on toteutettu yritysvierailuina, joita Lex-alumnit ovat isännöineet, mutta viime vuonna kaikki halukkaat eivät valitettavasti mahtuneet mukaan KONE Oyj:llä järjestettyyn syystapaamiseen. Senilex päättikin uuden vuoden kunniaksi kokeilla uudentyyppistä, ravintolassa pidettävää tilaisuutta, jonka osallistujamäärän rajaaminen ei ollut tarpeen. Ilta osoittautui onnistuneeksi, ja mukana olleiden alumnien mielestä vastaavanlaisia, lyhyehkön asiaosuuden ja rennon yhdessäolon yhdistäviä tilaisuuksia voisi järjestää

enemmänkin.

Senilexin tarjoamien kuohuviinilasillisten äärellä keskusteltiin vilkkaasti vanhojen ja uusien tuttavuuksien kesken heti tapahtuman alkuminuuteista lähtien. Tilaisuuden osallistujissa oli vastikään valmistuneiden lisäksi sellaisia juristeja, joiden Kirkkotieajoista oli kulunut jo kymmeniä vuosia. Oli ilahduttavaa nähdä, miten eri-ikäiset ja eri vaiheessa uraansa olevat alumnit vaihtoivat ajatuksia entisen lexiläisyyden ollessa juuri se yhdistävä tekijä.

Rovio ja fan experience

Alumnit viihtyivät kevätkauden avaustilaisuudessa

12

Senilexin hallituksen puheenjohtaja Mikko Heinosen avattua tilaisuuden Kati Levoranta pääsi kertomaan kiinnostuneelle alumnijoukolle työstään Rovio Entertainment Oy:n päälakimiehenä. Rovion historia ulottuu nykyisen vuosituhannen alkupuolelle, ja Angry Birds –hahmot näkivät päivänvalon vuonna 2009.

Rovion päätavoite voidaan tiivistää lauseeseen “Delight the fans”, eli ns. fan experience on yhtiölle kaikkein

LexPress

tärkeintä. Kati Levoranta siirtyi Roviolle Nokia Siemens Networksistä, ja hänen mukaansa eron yritysten liiketoiminnassa huomaa, vaikka toki Nokia Siemens Networksissäkin asiakaskeskeisyys oli erittäin tärkeää.

Rovio pystyy olemaan aidosti lähempänä asiakkaitaan, siis Angry Birds –faneja ja –pelaajia.

Roviolla kiinnitetään laatuun erityisen paljon huomiota ja usein animaatiohahmoja hiotaan viimeiseen saakka ennen lanseerauksia, jotta fanit todella ilahtuisivat uusista peleistä ja tuotteista.

Moni mieltää Rovion pelifirmaksi, mutta itse asiassa suuri osa yhtiön liikevaihdosta tulee muualta kuin suoraan peleistä. Kati Levoranta kertoi, että nykyään Rovio näkee itsensä ennemminkin viihdeteollisuudessa toimivaksi yhtiöksi – monet ovat varmasti huomanneet esimerkiksi viimeaikaisen yhteistyön Star Warsin kanssa.

Lisensoidut, brändiä vahvistavat tuotteet ovat tärkeä osa yhtiön toimintaa ja tällä hetkellä strategian terävöittäminen onkin käynnissä. Levorannan mukaan yhtiön nykytilanne onkin juristin näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen.

Nopea kasvu ja linnut lennossa

Kati Levoranta aloitti Rovion päälakimiehen tehtävissä kesäkuussa 2012, jolloin Rovion palkkalistoilla oli kaksi juristia.

Tällä hetkellä eli hieman yli puoli vuotta myöhemmin lakiosastolla on töissä jo kahdeksan lakimiestä. Rovion nopea kasvu näkyy myös juristin työssä ja on luonnollisesti tuonut mukanaan

Lex-alumnit Aino Kyytsönen (vas.), Mikko Heinonen, Kati Levoranta sekä Salla Suominen, joka vastasi tilaisuuden järjestelyistä

tiettyjä haasteita. Kati Levoranta paljasti vierastaneensa prosessiajattelua aiemmissa työpaikoissaan, mutta ymmärtävänsä nykyään paremmin, miksi tietyt struktuurit ja prosessit on syytä olla paikallaan. Roviolla oli syksyllä 2011 viitisenkymmentä työntekijää, ja nyt puolitoista vuotta myöhemmin heitä on jo yli kuusisataa. Toki myös fanimäärä on valtava: miljardin pelilatauksen rajapyykki ylittyi viime keväänä (“Ensimmäinen miljardihan on aina se vaikein!” nauratti Levoranta yleisöä) ja esimerkiksi viime joulukuussa aktiivisia pelaajia oli yli neljännesmiljardi, 263 miljoonaa.

Eniten pelilatauksia Roviolla on Yhdysvalloissa, Kiinassa, Iso-Britanniassa, Etelä-Koreassa ja Australiassa.

Kati Levorannan työmatkat suuntautuvat lähinnä em. maihin, vaikka matkustamista ei valtavasti hänen tehtäviinsä kuulukaan. Angry Birds –brändi on nyt niin kiinnostava, että isotkin yritykset ovat kiinnostuneita yhteistyöstä, ja Levoranta on huomannut Roviolla myös olevan neuvotteluvoimaa suhteessa suuryrityksiin.

Vihaiset linnut pääsivät lentoon Ravintola Teatterissa Kati Levorannan esittäessä joitakin teemaan liittyviä kysymyksiä; ensimmäisinä oikein vastanneet saivat ottaa kopit palkinnoiksi heitetyistä pehmolinnuista. Saimme tietää, että Angry Birds –pelaajien sukupuolijakauma kääntyy hitusen miesten hyväksi (51 % miehiä ja 49 % naisia) ja ikäjakaumakin on varsin tasainen – kyseessä ei todellakaan ole pelkkä lasten peli! Rovion kaikkien työntekijöiden keski-ikä on tällä hetkellä 32 vuotta.

LexPress

13

Mingle-mingle

Kati Levorannan esityksen saamien raikuvien aplodien jälkeen helmikuinen ilta jatkui vapaamuotoisesti Teatterissa eli “Helsingin Kirkkotiellä”, kuten Mikko Heinonen illan alussa paikkaa leikkimielisesti kuvaili.

Myönnettävä on, että meno Kirkkotiellä oli aikoinaan ja on varmasti nykyäänkin paljon riehakkaampaa, mutta toki kuulumisten vaihtaminen muiden Turussa opiskelleiden juristien kanssa oli varsin inspiroivaa. Senilexin jäsen Hanna Fernelius kuvaili illan päätteeksi kevätkauden avaustilaisuuttamme sanoin erilainen, kiva, vapaamuotoinen, mingle-mingle.

Näin ollen Senilex varmasti järjestää vastaavantyyppisiä tilaisuuksia jatkossakin.

Kuvassa Kati Levoranta

Kati Levorannan pikahaastattelu: Inari Kinnunen: Mikä Rovio-hahmo olisit?

Kati Levoranta: Tykkään uudesta Stella-hahmosta, mutta kotioloissa olen pojiltani ja mieheltäni saanut kuulla olevani Angry Bitch, jota tosin ei (ainakaan vielä) ole Roviolla kehitetty. Yritin lanseerata perheelleni titteliä Legal Eagle, mutta se ei heidän mielestään kuulostanut yhtä hyvältä!

IK: Kerro jokin mieleenpainuva muistosi Kirkkotieltä?

KL: Kirkkotiehen liittyviä muistoja on valtavasti! Yksi tapahtuma tosin jätti jälkensä myös kasvoihini; jouduin kerran lähtemään toogabileistä TYKS:iin paikattavaksi. Oli sen verran vauhdikasta menoa, että sain muutaman tikin leuan alle. Lisäksi muistan, etten kertonut asioiden todellista tolaa vanhemmilleni, vaan kaunistelin totuutta hieman: kerroin vamman aiheutuneen Lexin pesäpallojoukkueen ottelussa. (Toim. huom.: Alumni-illassa oli paikalla useita muitakin naisia, jotka ovat aikoinaan päätyneet Lexin riennoista TYKSiin tikattaviksi – tapahtuukohan tätä vielä nykyäänkin?)

IK: Kuka on oikeustieteellinen gurusi?

KL: Vaikea kysymys. Kyllä sen on oltava opiskeluajoilta Ari Saarnilehto, joka toimi myös syventävien opintojen ohjaajanani. Ari auttoi opiskelijoita eteenpäin monella tavalla, ja häneltä löytyi myös se niin sanottu “human touch”.

IK: Mitä ominaisuuksia arvostat rekrytoidessasi juristeja?

KL: Kansainvälisyyttä ja kielitaitoa, jotka ovatkin nuorilla juristeilla paremmalla tolalla kuin aikaisemmin. Mutta vaikka todistukset ja kielitaito olisivatkin kunnossa, asenne on se, joka loppujen lopuksi ratkaisee. Jos positiivista can-do –asennetta ei ole, sitä en esimiehenä pysty kenellekään rakentamaan.

IK: Millaisia terveisiä haluaisit lähettää nykyhetken oikeustieteen opiskelijoille?

KL: Menkää ympäri maailmaa, opiskelkaa ulkomailla ja menkää vaikkapa kesätöihin Suomen rajojen ulkopuolelle. Kielitaito on ensiarvoisen tärkeää, ja jos osaa englannin ja ruotsin lisäksi jotain muutakin vierasta kieltä, siitä on ehdottomasti hyötyä. Älkääkä kiirehtikö tähän uraputkeen – take your time! Töitä kyllä ehditte vielä tehdä, joten nauttikaa opiskeluajastanne!

Ajan Kohtaista

Järkeä tekijänoikeuslakiin Teksti: Tuomas Ruuhijärvi Mikä Chisugate?

Nylundin mielestä kyseessä on täysin Loppuvuodesta 2011 Aki Nylund oli epäoikeudenmukainen rahastamisyrilähdössä töihin. Hänen tuolloin yhtys. Hän koitti sähköpostissaan selittää deksänvuotias tyttärensä oli aikeissa asioiden mahdollista kulkua ja kieltäytyi ostaa Chisun uuden albumin, mutta maksamasta 600 euroa. Vastausta ei enää halusi koekuunnella sen ennen oskuulunut, joten Nylund kuvitteli, että tetopäätöksen tekemistä. Seuraavana kijänoikeuksien haltijatkin keskittyisivät päivänä tytär kertoi ladanneensa jotain ”oikeiden” rikollisten jahtaamiseen. tiedostoja, joita hän ei ollut saanut toimimaan. Nylund Toisin kuitenkin kävi. kävi hakemassa ”Ehdotuksen tarkoitus ei ole 20. marraskuuta 2012 levyn kaupasta, kello 8:17 Nylundien vaikkei tyttären yksityisen nettikopioinnin ovikello soi. Ovella oli omat rahat siihen laillistaminen, vaan tehdä kaksi Helsingin poliiriittäneetkään. sin talousrikosyksikön yksityishenkilön tekemät konstaapelia mukanaan Kului muutatekijänoikeusloukkaukset kotietsintälupa. Konsma kuukausi ja ke vä äll ä 2012 rangaistaviksi tekijänoikeusrik- taapelit veivät mukanaan 10-vuotiaan tytNylund sai sähkomuksina”. tären Nalle Puh -tarroin köpostia. Hänen koristellun kannettavan väitettiin jakatietokoneen. Lähtiessään he vielä kehotneen lainvastaisesti äänitallennetta tivat Nylundia maksamaan summan, joka verkossa. Mukana oli 600 euron maksuei ollut ”edes” neljänumeroinen. Kaikki vaatimus, tilinumero sekä vaitiolosopipääsisivät näin helpommalla. mus allekirjoitettavaksi. Ensimmäisenä Nylundille tuli mieleen nigerialaistyyliAki Nylund kertoi tarinansa Faceboonen huijauskirje. kissa ja tarina levisi kulovalkean tavoin.

Alkoi kiivas mediakeskustelu. Tapaus Tarkastettuaan häntä lähestyneen asisai jopa kansainvälistä huomiota, kun anajajan tiedot hän otti tähän yhteyttä. muun muassa Gizmodo, Techcrunch ja Vastauksessa häneltä vaadittiin edelTorrentfreak uutisoivat siitä. Muutaman leen 600 euron suoritusta sillä uhalla, viikon ajan ”Chisugate” oli valtakunnan että asia viedään oikeuteen. Jossain ykköspuheenaihe. vaiheessa Nylund tajusi, että kyseessä saattoi olla Chisun levy, jonka hänen Nylundin osalta tapaus sai päätöksen, tyttärensä oli vahingossa ladannut.

16

LexPress

kun hän sopi Tekijänoikeuksien tiedotus- ja valvontakeskus ry:n kanssa maksavansa puolet vaaditusta 600 euron summasta, vaikka olikin meinannut viedä asian loppuun asti. Kenties mediamylläkkä oli hänelle liikaa.

Keskustelu ei kuitenkaan laantunut. Effi ry oli tehnyt kantelun poliisin ja käräjäoikeuden toiminnasta oikeusasiamiehelle sekä oikeuskanslerille. Kantelussa pyydettiin, että Helsingin käräjäoikeuden ja Helsingin poliisin toiminta asiassa tutkittaisiin. Apulaisoikeusasiamies päätti, että asiassa ei oltu rikottu lakia tai hyvää hallintotapaa.

Kansalaisaloite tekijänoikeusja rikoslain muuttamiseksi

Keskiviikkona 23. tammikuuta alkoi nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen tekijänoikeus- ja rikoslain muuttamiseksi. Sen tarkoitus on palauttaa Suomen tekijänoikeuslainsäädäntö vuoden 2005 tekijänoikeus- ja rikoslain muutosta, niin kutsuttua Lex Karpelaa, edeltävään muotoon EU:n vaatimien muutosten kera.

Maaliskuun alussa vuonna 2012 astui nimittäin voimaan kansalaisaloitelaki ja perustuslain muutos. Niiden myötä vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista voi tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi eli tällaiset kansalaisaloitteet tehtiin mahdollisiksi.

Järkeä tekijänoikeuslakiin -nimellä kulkevan ehdotuksen tarkoitus ei ole yksityisen nettikopioinnin laillistaminen, vaan tehdä yksityishenkilön tekemät tekijänoikeusloukkaukset rangaistaviksi tekijänoikeusrikkomuksina. Ainoastaan vakavampi tekomuoto, tekijänoikeusrikos, mahdollistaa kotietsinnät, takavarikot ja mittavat vahingonkorvaukset.

siten, että 10-vuotiaan lapsen oikeus yksityiseen viestintään ja Nalle Puh -läppäri viedään yhden albumin takia, on lakimuutokselle monien mielestä tarvetta. Kansalaisaloite keräsi 5 000 nimeä alle vuorokaudessa. Kaksi viikkoa allekirjoitusten keräämisen alkamisen jälkeen oli kasassa 14 500 kannattajaa.

Kansalaisaloite on siis kerännyt kannattajia huimaa vauhtia. Ainakin alkupyrähdyksen perusteella voitaisiin arvella, että eduskunta vielä käsittelee tämän lakialoitteen. 50 000 nimen rajan ylittämiseen on aikaa puoli vuotta. Nimiä on kerätty pääasiassa oikeusministeriön kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa.

Vaikka aloitteen myötä ryhdyttäisiinkin lainsäädäntötoimiin, saattaa lopullinen laki olla hyvinkin erilainen kuin aloitteessa ehdotettu. Toistaiseksi vasta yksi kansalaisaloite on saavuttanut tarvittavan kannattajajoukon, eikä sekään ole vielä päätynyt eduskunnan käsittelyyn, joten käytäntöä siitä, voivatko kansalaisaloitteet johtaa mihinkään konkreettiseen, ei vielä ole.

Todennäköisesti Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite tulee saamaan aikaan voimakasta vastalobbausta, jos ehdotus onnistuu keräämään 50 000 allekirjoitusta. Muun muassa Suomen Muusikoiden Liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen on arvioinut muusikoiden kannattavan lakimuutosta, mutta teollisuuden vastustavan sitä.

Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteen pyrkimyksenä on saada uusi tekijänoikeuslaki voimaan jo vuoden 2014 alusta. Se, miten tavoitteen käy, jää nähtäväksi.

Kun nykyistä lakia kerran sovelletaan

LexPress

17

18

LexPress

IPR-JURISTINA

MUSIIKKIALAN HAASTEISSA

Muutamien vuosien aikana niin median kuin musiikinkuluttajien kiinnostus immateriaalioikeuksiin (engl. IPR eli Intellectual Property Rights) ja niihin liittyviin oikeusriitoihin on korostunut. LexPress tutustuikin IPR-lakimiehen työtehtäviin ja etenkin musiikki-ilmiöiden nykyaikaisiin haasteisiin Berggren Oy Ab:n osakkaan ja IPR-lakimiehen Paula Sailaksen johdolla.

Teksti: Sanna Mäkilä Kuva: Jukka Lehtinen

Sailas on työskennellyt valmistumisestaan lähtien Berggrenillä.

Berggren Group on juuri immateriaalioikeuksiin erikoistunut asiantuntijayritys, joka tarjoaa bisneslähtöisiä palveluita kaikissa IPR:n elinkaaren vaiheissa. Immateriaalioikeudet eivät kuitenkaan houkuttaneet vielä pääsykokeisiin lukiessa nuorta juristinalkua, mutta ensimmäinen kesätyöpaikka Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkiosastolla vuonna 1998 muutti Sailaksen ajatukset: - Sain sieltä ”tavaramerkkimerkinnän” CV:hen ja sen jälkeen oli helppo löytää seuraavia työpaikkoja tältä alalta. PRH:ssa vietetyn kesän jälkeen sain töitä edesmenneen tavaramerkkialan pioneerin Keijo Heinosen avustajana ja siitä alkoi innostus immateriaalioikeuksiin.

IPR-JURISTIN TYÖPÄIVÄ

Immateriaalioikeuksiin erikoistuneen, EU-tavaramerkkiasiamieheksi pätevöityneen juristin työpäivä koostuu vuoropuheluista asiakkaiden, ulkomaisten asiamiesten, kollegoiden ja viranomaisten kanssa – sähköisessä työympäristössä tai kasvokkain.

Toimeksiannot vaihtelevat tavara-

Tällä hetkellä Sailaksen työpöydältä löytyy tietokonepelejä kehittävän asiakkaan SPLOT™pehmolelu.

LexPress

19

merkkien rekisteröintiprosessin hoitamisesta erilaisiin sopimuksiin ja riitojenratkaisuun. Sailas kertoo, että Berggrenillä yhteistyö asiakkaan kanssa kattaa keskustelut aina merkin keksimisestä oikeuksien puolustamiseen saakka. Lisäksi erilaisten sopimusten, ohjeistusten ja strategioiden laatiminen asiakkaille tai yhdessä asiakkaan kanssa kuuluvat työn arkeen.

Työpäivä jatkuu, vaikka juristi on jo lähtenyt työpisteeltään vapaa-ajan viettoon. Sailas seuraa IPR-asioita, muun muassa tekijänoikeusasioita, valppaasti myös työn ulkopuolella.

Alaan liittyvät uutiset ja julkaisut hän lukee ajasta ja paikasta huolimatta.

Myös kaupungilla liikkuessaan hän kiinnittää huomiota asiakkaittensa tavaramerkkeihin: - Tässä mielessä olen töissä 24/7.

Helsingin designpääkaupunkivuonna kiinnitin erityistä huomiota muotoiluun ja siihen liittyviin tekijänoikeusja mallioikeusnäkökohtiin.

MUUTTUVA MUSIIKKIALA

Musiikkiala muuttuu jatkuvasti ja uudet ilmiöt vaikuttavat myös IPR -juristin arkeen. Sailas kertoo, että tavaramerkkinä voidaan periaatteessa suojata myös ääniä, kunhan graafisen esitettävyyden ehto täyttyy. Tällaisia äänimerkkejä voidaan suojata esimerkiksi nuottiviivaston avulla. Suomessa on tällä hetkellä menossa erilaisten pelien ja sovellusten kehittämisbuumi, ja se näkyy myös siinä mielessä, että näistä sovelluksista ja peleistä pyritään suojaamaan tavaramerkeillä, patenteilla, mallisuojalla ja verkkotunnusten avulla kaikki mahdollinen, kuten hahmot, muut visuaaliset elementit, pelien nimet ja myös tunnusmusiikki.

Sailas mainitsee myös, että toinen viime vuosina yleistynyt musiikkibisneksen ilmiö on artistien ja bändien nimien ja logojen suojaaminen tavaramerkillä. Alalle on tullut myös soittoääniä ja tunnusmusiikkia, joihin soveltuu tekijänoikeuslaki ja säveltä-

20

jille myönnettävä 70 vuoden suoja-aika säveltäjän kuolinvuodesta laskien, mutta esimerkiksi vanhat kansansävelmät voivat olla vapaita käytettäviksi.

- Vielä viisi vuotta sitten olisin voinut sanoa, että fyysisiä, väärennettyjä CDlevyjä ja elokuvia pyörii työpöydälläni, mutta musiikin siirtyminen internettiin näkyy myös sillä tavalla käänteisenä ilmiönä, että väärennettyjä levyjä ei enää juuri liiku markkinoilla, ainakaan Suomessa.

Musiikin siirtyminen internetiin onkin yksi kasvanut haaste niin tekijänoikeuksien haltijoille kuin juristeille, Sailas toteaa.

YHTEISTYÖTÄ ERI TAHOJEN KANSSA

Sailas kertoo, että erilaiset tekijänoikeusjärjestöt kuten Teosto, Kopiosto, Gramex ja ÄKT huolehtivat Suomessa pitkälti luovaa työtä tekevien edunvalvonnasta, korvausten keräämisestä ja lupien jakelusta, joten ”rivilakimiehille” jäävät lähinnä mahdollisten ongelmatilanteiden ja loukkausasioiden selvittäminen sekä mahdollisesti myös erilaisten sopimusten laadinta.

- Berggren hoitaa paljon merkinhaltijoiden tuoteväärennösasioita ja sitä kautta olemme aktiivisesti mukana mm. Suomen Anti-piratismiyhdistyksen toiminnassa.

Tekijänoikeusjärjestöt ja erityisesti Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ovat toiminnassa aktiivisia ja sitä kautta teemme yhteistyötä, Sailas lisää.

Edunvalvontajärjestöjen lisäksi IPR -juristin on mahdollista päästä tekemään yhteistyötä myös musiikkialan artistien kanssa: - Olemme edustaneet eri alojen taiteilijoita pääasiassa heidän tavaramerkki- ja verkkotunnusasioissaan. Suomalaisten artistien kanssa olemme olleet yhteydessä suoraankin, mutta ulkomaisten artistien kohdalla managerien tai ulkomaisten tavaramerkkiasiamiesten välityksellä.

MIELENKIINTOINEN MUSAKEISSI?

- Tekijänoikeusjärjestöt edustavat

LexPress

usein artisteja erilaisissa tekijänoikeusliitännäisissä keisseissä. Omasta mielestäni tekijänoikeudellisesti erittäin mielenkiintoinen tapaus oli viime syksynä julkisuudessa paljon ruodittu Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) ja 9-vuotiaan tyttären isän välillä käyty kiista liittyen musiikin lataamiseen. Siinä mielestäni media otti ison roolin osapuolten näkemysten viestinnässä ja lopulta tilanne raukesi osapuolten sovintoon jättäen varsinaisen riita-asian ratkaisematta.

MUKAANSATEMPAAVA TYÖKENTTÄ

Haastattelun lopuksi on vielä pakko selvittää, millainen on IPR-juristin musiikkimaku. Sailas kuvailee omaa musiikkimakuaan hyvinkin monipuoliseksi: Päivästä riippuen Bruce Spring-

steenista J.Karjalaiseen ja Adeleen.

Hänelle ovat myös tulleet tutuksi lasten ja nuorten popittamat Robin ja Tuuli – tästä pitävät kotona huolen 4–vuotias tytär, ja vieressä jammaileva kohta 2-vuotias poika.

- Musiikkialan tuntemuksesta on ehdottomasti etua tekijänoikeuksien parissa työskenneltäessä. Musiikkia harrastavat juristit eivät joudu luopumaan rakkaista harrastuksistaan, vaan he voivat nimenomaan hyödyntää osaamistaan myös työelämässä.

Sailas toivottaakin immateriaalioikeuksista kiinnostuneet lämpimästi tervetulleeksi mukaan mielenkiintoiseen, monipuoliseen, dynaamiseen ja kansainväliseen IPR-maailmaan. Hänen mukaansa laaja ja haasteellinen työkenttä vie mukanaan, eikä koskaan ole valmis, vaikka OTM:n paperit olisivat taskussa.

Musiikkimaailman

uusi valtias Spotify on kiistatta Suomen suosituin musiikkipalvelu. Muutamassa vuodessa se on syrjäyttänyt laittoman musiikinlatailun ja näyttänyt, miten Internet-aikakaudellakin musiikkia voi kuunnella laillisesti. Muusikoille Spotify ei ole kuitenkaan mikään taivaanlahja vaan todellinen ongelma.

LexPress tapasi asian tiimoilta PMMP-yhtyeestä tutun Paula Vesalan, joka valaisi omaa suhdettaan Spotifyhin.

Teksti: Sami-Petteri Seppä Kuva: Eino Nurmisto Muutamassa vuodessa paalupaikalle

22

samalla Spotify AB ilmoitti solmineensa lisensiointisopimukset viiden suuren levy-yhtiön kanssa. Spotify meni kuitenkin vielä askeleen pidemmälle kuin muut ja teki näistä levy-yhtiöistä myös sen omistajia. Levy-yhtiöiden siirtyminen Spotifyn osakkaiksi teki siitä sen, mitä se on nyt – yhden maailman suosituimmista musiikkipalveluista.

Suosioonsa nähden Spotify on yllättävän nuori sovellus. Sen kehitystyö aloitettiin vasta vuonna 2006, missäpä muuallakaan kuin naapurimaassamme Ruotsissa. Vaikka Spotify onkin täysin laillinen palvelu, ohjelmiston kehittäjien historiasta löytyy mielenkiintoisia yhteyksiä laittomiin Vaikka Spotify on imagoimusiikkipalveluihin. tunut nimenomaan ilmaisekSpotify AB:n perusti”Se harha, että artisti si palveluksi, sen tavoitteena vat Martin Lorenton ollut alusta asti saada tuosta palvelusta zon ja Daniel Ek, kuluttajat maksamaan siitä. joista jälkimmäinen alkutaipaleella jotain saa, ei pidä Ohjelmiston on toiminut aiemmin ilmaiskäyttäjäksi pääsemiμTorrentin, maailman paikkaansa. Rahat, nen ei ollut yhtä helppoa kuin suosituimman vertaistänään. jotka sieltä tulevat, verkko-ohjelmiston, toimitusjohtajana.

Käyttäjätyyppejä oli alukovat aivan säälittä- si kaksi: Spotifyn kehittelyyn Spotify Premium ja tuli myöhemmin muSpotify Free. Free-käyttäjäkviä”. kaan myös Sean Parsi ei pystynyt kuitenkaan reker, joka oli mukana kisteröitymään ilman toisen luomassa laitonta, vertaisverkkotekkäyttäjän kutsua. Tästä kutsukäytännösniikkaan perustuvaa musiikinjakopaltä huolimatta ohjelmiston leviäminen oli velua, Napsteria. Tällä kertaa he eivät nopeaa, ja vuonna 2010 Spotify julkaisi jo halunneet kuitenkaan luoda mitään uuden käyttäjätyypin: Spotify Open, joka laitonta. He halusivat kehittää toimimahdollisti rekisteröitymisen ilman kutvan musiikkipalvelun, jolla olisi myös sua. Open-käyttäjänä musiikkia ei voinut levy-yhtiöiden ja muusikoiden siunaus. kuitenkaan enää kuunnella rajoituksetta, vaan mukaan astui kymmenen tunnin Vuoden 2008 lokakuussa uusi mukuukausirajoitus. Ilmainen ja rajoituksesiikin suoratoistopalvelu julkaistiin ja ton Spotify oli siirtynyt historiaan.

LexPress

Tyytymättömyyttä ilmassa

Kuluttajalle Spotify voi tuntua oikealta kultakaivokselta, mutta musiikintekijälle ja -esittäjälle se ei välttämättä sitä ole. LexPress tapasi asian tiimoilta PMMP- ja Kerkko Koskinen kollektiiviyhtyeistä tutun Paula Vesalan, joka on myös yksi tunnetuimmista suomalaisista nuoren polven sanoittajista. Vesala ei ole tyytyväinen Spotifyn maksamiin korvauksiin.

-Se harha, että artisti tuosta palvelusta jotain saa, ei pidä paikkaansa. Rahat, jotka sieltä tulevat, ovat aivan säälittäviä, Vesala kuittaa.

Musiikintekijöitä eli säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja kustantajia edustaa Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., jolla on yhteistyösopimus monien verkkopalveluiden kanssa, myös Spotifyn. Teosto sopii suoraan Spotifyn kanssa musiikintekijöille maksettavista korvauksista.

-Musiikintekijöiden saamat korvaukset Spotifyn käytöstä muodostuvat

hieman eri tavalla riippuen siitä, onko käytössä maksullinen vai mainosrahoitteinen versio Spotifystä. Korvaus muodostuu liikevaihdosta laskettavaan rojaltiin tai käyttäjäkohtaiseen minimiin, riippuen palvelun ominaisuuksista, Jenni Pekkinen, Teoston viestintäpäällikkö, selventää.

Teosto ei voinut paljastaa tarkkoja tilitysmääriä tai prosentteja, mutta heidän mukaansa verkon musiikkipalveluista musiikintekijöille tulevat tulot ovat kasvussa.

Musiikinesittäjille ja -tuottajille Spotifystä tulevat korvaukset eivät kulje heidän oman tekijänoikeusjärjestönsä Gramexin kautta, vaan heille korvauksia maksavat suoraan levy-yhtiöt, Kuvassa Kimmo Suominen jotka ovat myös Spotifyn omistajia.

Korvauksista on tällöin sovittu levytyssopimuksissa. Paula Vesala kertoi, että artistien levytyssopimuksiin liittyy myös eräs käytännön ongelma: -Muusikkojen Liiton asianajaja pyysi minua kyselemään Sonylta mikä on se periaate, jolla näitä korvauksia tilite-

Kuvassa Paula Vesala

LexPress

23

24

LexPress

tään. Sehän on vielä vähän harmaa alue. Jos artistilla on levytyssopimus, joka on kymmenen vuotta vanha, niin mitä lainkohtaa tai pykälää levy-yhtiö soveltaa korvauksien maksamiseen?

yhtiöt vetoavat siihen, että siitä saa sentään jotain toisin kuin laittomista palveluista.

Muusikon vapaus

Se, kuinka paljon musiikintekijät Monet artistit ja yhtyeet ovat poistaja -esittäjät todellisuudessa tienaavat neet kokonaan musiikkinsa palvelusta palvelusta, ei ole julkista tietoa. Spotify alhaisten korvausten vuoksi. Vuonna paljastaa kuitenkin, että noin 70% sen 2010 Stam1na ruoti mediassa kovin tuotosta jaetaan oikeudenomistajille sanoin Spotifyn korvauskäytäntöjä ja eli esimerkiksi artisteille, levy-yhtiöille, lopulta yhtyeen musiikki hävisi Spotisanoittajille ja säveltäjille. Muusikon fystä. Maailmantähdistä muun muassa saama korvaus riippuu siitä, kuinka Led Zeppelin ja AC/DC ovat kieltäneet suosittua hänen musiikkinsa on Spokaiken musiikkinsa jakamisen palvetify-palvelussa. Jos artistin musiikki lussa eikä Adelen uutta Skyfall-biisiä muodostaa noin 2% kaikesta Spotifyn löydy Spotifyn musiikkivalikoimasta. suoratoistosta, niin hän saa taustajoukMonet lähtijöistä ovat kuitenkin viime koineen noin 2% Spotifyn jakamista aikoina palanneet takaisin palveluun. korvauksista. KuuntePaula Vesala ei halua lumäärien pitäisi nousta ajatella, että siinä olisi ”Tappiota Spotifylle siis erittäin korkeiksi, vain rahasta kysymys. jotta ne muodostaisivat on kertynyt vuosittain merkittävän prosen-Jotkut lähteneistin Spotifyn suoratoistä saattavat pyörtää kymmeniä miljoonia tosta. Tämän vuoksi päätöksensä, jotta iheuroja, eikä loppua monien suomalaisten miset pääsevät kuunmusiikintekijöiden ja telemaan sitä itse mutälle ole toistaiseksi -esittäjien saamat korsaa. Se musahan tässä vaukset ovatkin jääneet on kuitenkin tärkeinnäkyvissä”. minimaalisiksi. tä. Paljon keikkaileva bändi pystyisi ehkä Muutamat artistit ovat ruotineet elämään niillä keikkatuloilla, mutta mediassa saamiaan korvauksia palvese on hirveän rankka elämäntapa eikä lusta. Esimerkiksi CMX-yhtyeen laulaja kaikilla ole siihen mahdollisuutta, hän A.W. Yrjänä paljasti vuonna 2012, että pohtii. yhtyeen uutta sinkkua oli kuunneltu Spotifyssä 400 000 kertaa ja tästä bändi Muusikoilla näyttäisi olevan melko sai 50€ korvauksen. Tämä tarkoittaa, suuri vapaus päättää siitä, löytyykö heiettä korvaus oli 0,013 senttiä per dän musiikkiaan Spotifystä. PMMP:n kuuntelukerta. Anssi Kela puolestaan koko tuotanto löytyy palvelusta, mutta kertoi saaneensa 300€ korvausta Spotikesällä 2012 yhtyeen uusi levy Rakkaufyltä, kun taas radiosoitosta korvauksia desta ilmestyi sinne vasta muutama kertyi kymmeniä tuhansia euroja. Pauviikko julkaisun jälkeen. la Vesalan kokemukset palvelusta ovat samanlaisia: -Edellinen levy oli todella nolosti jo kolme päivää ennen ilmestymistä saa-Meidän saamamme korvaukset tavilla, joten nyt olimme siitä tarkkana. ovat vain muutamia euroja, vaikka Olisimme voineet pitää sen kauemminmusiikkiamme on kuunneltu paljon kin pois sieltä. Levyjä myydään kuiSpotifyn kautta. Se on nyt vain tulontenkin enää vain isoissa kaupungeissa. siirto levy-yhtiöille ja se siitä. LevyMaakunnissa niitä saa vain ABC:ltä,

LexPress

25

marketeista ja vastaavista, ja jos levy ei ole koko kansan suosikki, niin ei nämä maakuntien harvat myyntipaikat ota niitä edes myyntilistoilleen. Silloin ihmisillä ei ole mahdollisuutta kuulla levyä ilman Spotifyn kaltaisia palveluja, Vesala toteaa.

Miten ihmeessä muusikot sitten oikein elättävät itsensä, kun Spotify korvauksilla ei kauan juhlita? Perinteinen ajatus on, että muusikko saa elantonsa levymyynnistä ja radiosoitosta.

Levymyynti on kuitenkin vähentynyt vuosien mittaan, joten onko sekään enää artistille todellinen tulonlähde?

-PMMP:llä on totta kai pitkän uran jälkeen huomattavan hyvät prosentit levymyynnistä ja useasti uusittu sopimus sekä meidän itse valitsemat yhteistyökumppanit. Meillä ei ole sellaista asennetta, että ylikansallisen levy-yhtiön taskuun. Levymyynnistä meille tulee siis hyvä palkka ja Spotifystä meille ei tule mitään, Vesala selventää.

Pimeä tulevaisuus

Suomesta käsin voi tuntua, että Spotify on jo voittanut kilpailun musiikkimarkkinoista. Maailmalla se on kuitenkin saatavilla vasta vajaassa kahdessakymmenessä valtiossa, joista suurin osa sijaitsee Euroopassa.

Yhdysvalloissa palvelun vastaanotto ei ole ollut riemukas, ja levy-yhtiöillä onkin paljon epäilyksiä palvelua kohtaan. Amerikan markkinoilla kilpailu

26

on myös kovempaa, eikä Spotify ole siellä missään nimessä yksin, vaan vastaavanlaisia palveluita löytyy maailmalta useita.

Tappiota Spotifylle on kertynyt vuosittain kymmeniä miljoonia euroja, eikä loppua tälle ole toistaiseksi näkyvissä.

Spotifyn edustajat ovat vakuuttaneet tappiovuosien olevan pian historiaa, ja rahoittajat ovatkin tämän uskoneet, minkä vuoksi Spotify on pystynyt jatkamaan valloitustaan maailmalla.

Suomessa Spotifyn ykkössija on kuitenkin kiistaton. Nuoren sukupolven koneilta löytyy jo lähes varmasti Spotify, ja myös maksullisten käyttäjien määrä on jatkuvassa kasvussa. Ilmaisversion kuuntelurajoitukset ja mainokset ovat ajaneet kuluttajia yhä enemmän Premium-version pariin. Vaikka nuorelle ikäluokalle musiikista maksaminen voi tuntua vieraalta, Spotifyn edullinen hinta ja laittomaan latailuun kohdistuneet rajoitukset ovat yhdessä edesauttaneet tämän asenteen syrjäytymistä.

Tulevaisuus näyttää, miten artistien korvaukset tulevat kehittymään. Spotify ja levy-yhtiöt ovat kuorossa vakuuttaneet korvauksien nousevan maksavien käyttäjien mukana.

Paula Vesala heittää ilmaan kuitenkin oman toiveensa tulevasta: -Ehkä tulevaisuudessa voisi olla erilainen Spotify, joka olisi artistien itse perustama ja ylläpitämä.

LexPress

LexPress

27

“Teostory” Kun taksissa soi musiikki, siitä maksetaan teostokorvaus. Kun nautit rauhoittavasti hissimusiikista, siitä maksetaan teostokorvaus. Kun olet keikalla kuuntelemassa lempibändiäsi, siitäkin maksetaan teostokorvaus.

Mikä ihme tämä Teosto on ja miksi se kerää rahaa musiikin kuuntelusta?

Teksti: Sami-Petteri Seppä

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y. on musiikintekijöiden eli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö. Teosto ei maksa korvauksia musiikinesittäjille vaan ainoastaan näille muusikoiden takapiruille.

per auto. Kahvila jossa on asiakaspaikkoja 25-50, joutuu maksamaan kuukaudessa 24,20€ Teostolle.

Verotusoikeus yhdistykselle

Tekijänoikeuskorvauksien lisäksi Teostolle on myönnetty myös lupa kerätä niin Teostokorvaus tulee maksaa kaikes- sanottua hyvitysmaksua. Hyvitysmaksu ta musiikin julkisesta esittämisestä. on tallennusvälineistä perittävä veronMaksu menee siis niin vaateliikkeen luontoinen maksu. Sitä kerätään monistaustamusiikista kuin myös radiosoi- ta eri tallennusvälineistä kuten CD- ja tosta. Joitakin poikDVD-levyistä, ulkoisista keuksia tästäkin kui- ”Kritiikistä huolimatta kovalevyistä ja MP3tenkin löytyy, eikä soittimista. Toistaiseksi korvausta tarvitse Teosto tekee kuitenkin matkapuhelimet, tiemaksaa esimerkiktokoneet ja internetin si perhejuhlissa tai muusikoiden kannalta tallennuspalvelut ovat opetuksessa soitejääneet maksun ulkotusta musiikista. tärkeää työtä puolustaes- puolelle, mutta pyrkiMistään aivan pie- saan heidän tekijänoike- myksiä näiden tallennistä rahasummista nusvälineiden saamisekei tässä puhuta, vaan uksiaan”. si hyvitysmaksun piiriin summat liikkuvat on ollut havaittavissa. kymmenissä miljooKulttuuriministeri Paanissa euroissa. Vuonna 2011 Teosto ke- vo Arhinmäki antoi hallitukselle vuonna räsi tekijänoikeuskorvauksia Suomessa 2011 esityksen, jossa hän ehdotti hyvitysnoin 45 miljoonaa euroa. maksun laajentamista juuri tietokoneisiin ja matkapuhelimiin, mutta esitys ei menTeostolla ei ole käytössään mitään nyt läpi. yleistä vakiosummaa, joka tulee maksaa soitetusta musiikista, vaan teosSuomessa jokaisella on oikeus kopioida tokorvauksien määrä riippuu täysin teoksia yksityiseen käyttöön ja hyvitystoimialasta, jossa musiikki soi. Kaikille maksu onkin korvaus tästä kopioinnista. paikoille ja toimialoille on siis määrätty Hyvitysmaksun summat liikkuvat muutaomat korvaussummat. Tekijänoikeus- missa euroissa, esimerkiksi CD-, DVD- tai korvauksien kokonaissummaa ajatellen Blu-ray-levyjen hinnasta 0,2€-1,8€ on voisi luulla korvausten olevan suuria, hyvitysmaksua. Hyvitysmaksuista suumutta sitä ne eivät kuitenkaan ole. rin osa tilitetään korvauksina oikeudenEsimerkiksi taksiyrittäjän maksama omistajille ja loput käytetään tekijöiden veroton korvaus on 38,04€ vuodessa yhteisiin tarkoituksiin. Tämä useita eri

28

LexPress

tuoteluokkia koskeva verotusoikeus tekee Teostosta myös poikkeuksellisen Suomen yhdistysten joukossa.

assa sekä asianomistajia, Teosto mukaan lukien, että oikeuslaitosta kritisoitiin tuomion kovuudesta.

Taistelu vertaisverkkoja vastaan

Ansaittua kritiikkiä

Teosto on ollut myös asianomistajana useissa oikeusjutuissa. Näistä tunnetuimmat lienee niin sanotut Finreactor- ja Sarah’s Secret Champer -jutut, joissa vastaajat määrättiin maksamaan satojentuhansien eurojen korvaukset asianomistajille.

Teosto on saanut osakseen myös paljon kritiikkiä. Osaa muusikoista hiertää Teoston monopoliasema oikeuksien hallinnassa. Myös monet DJ:t ovat kritisoineet Teoston perimiä lisenssimaksuja.

DJ:n keikoilla baari joutuu maksamaan Teostolle musiikista, mutta sen lisäksi myös itse DJ joutuu maksamaan lisäkorvauksen digitaalisista äänitteistä.

Tällainen tuplakorvauksen maksamiseen liittyvä ongelma on kuitenkin sekä Teoston että Gramexin, musiikinesittäjien tekijänoikeusjärjestön, tiedossa, joten asiaan saattaa tulla muutos lähivuosina.

Finreactor oli 2000-luvun alussa toiminut vertaisverkkosivusto, jolla oli yli 10 000 suomalaista käyttäjää. Sivusto suljettiin vuonna 2004 tekijänoikeusrikkomusten vuoksi. Suuri määrä sivuston käyttäjiä ja ylläpitäjiä haastettiin oikeuteen ja tapaus sai suurta huomiota myös mediassa. Tapaus eteni korkeimpaan oikeuteen asti, joka antoi tuomionsa asiasta vuonna 2010. Korkein oikeus määräsi seitsemän ylläpitäjää maksamaan yhteisvastuullisesti 700 000 euron korvaukset tekijänoikeusrikkomuksista. Korkeimman oikeuden tuomio oli ensimmäinen korkeimman oikeusasteen vahvistama tiedostojenjakotuomio Euroopassa.

Monet muutkin musiikinkäyttäjät ovat kritisoineet Teoston perimiä korvauksia ja korvauksista on kiistelty oikeudessa asti. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa haastoi Teoston oikeuteen sen nostettua vaatimiaan tekijänoikeuskorvauksia moninkertaisiksi vuonna 2006. Helsingin hovioikeus tuomitsi Teoston määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä ja Teosto joutui peruuttamaan toteutetut hinnankorotukset.

Monopoliasemastaan huolimatta Teosto ei pysty täysin itsenäisesti määräämään korvauksistaan.

Sarah’s Secret Chamber -jutussa 35-vuotias nainen ja 21-vuotias mies ylläpitivät internetissä Sarah’s Secret Chamber -nimistä Direction Connect-hubia, jossa oli jaossa yli 50 teratavua tiedostoja.

Määrä vastaa noin 750 000 musiikkialbumia. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi 20.1.2011 molemmat ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja maksamaan yhteisvastuullisesti 800 000 euroa tekijänoikeuksien omistajille. Vastaajat valittivat tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka ei kuitenkaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Korkein oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa.

Aikaisemmin mainittujen oikeusjuttujen lisäksi Teosto on ollut välillisesti mukana myös Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) tehoiskuissa ja kampanjoissa, sillä se on yksi TTVK:n jäsenistä. Viimeisimpänä tapauksena olikin koko Suomea kuohuttanut Chisugate, jonka seurauksena alettiin vaatia koko tekijänoikeuslain uudistamista.

Nämä molemmat tapaukset olivat Suomessa ensimmäisiä vertaisverkkojen toimintaan liittyviä tuomioita, joissa sivustojen ylläpitäjät määrättiin maksamaan jättikorvauksia. Teosto oli molemmissa tapauksissa myös korvauksien saajana.

Tapausten seurauksena käynnistyi myös keskustelu korvauksien määrästä. Medi-

Kritiikistä huolimatta Teosto tekee kuitenkin muusikoiden kannalta tärkeää työtä puolustaessaan heidän tekijänoikeuksiaan. Mikäli markkinat kuitenkin joskus avautuvat myös muille saman alan toimijoille, voi Teosto olla pulassa, eikä sen kiistanalainen maine auta siinä tilanteessa.

LexPress

29

30

LexPress

Supermusiikki Jos ketuttaa, auttaako musiikki? Kun harrastat urheilua, saako musiikki liikkumaan tehokkaammin? Jos baarissa soi väärä musiikki, jätätkö tanssilattian?

Teksti: Maiju Hämäläinen Kuva: Liisi Hämäläinen

Suurin osa kuuntelee musiikkia säännöllisesti. Monelle se kuuluu päivittäiseen arkirutiiniin; soitin kulkee mukana matkalla yliopistolle tai kotona musiikkia kuunnellaan verkosta.

Musiikki onkin tunnettu ja mainio nautintoaine, mutta päätimme luoda pikakatsauksen myös sen mahdollisiin hyödyllisiin vaikutuksiin.

Kun musiikkia on tutkittu tieteellisesti, sen on todettu saavan ihmisessä aikaan reaktioita niin fyysisesti kuin henkisestikin. Musiikin hyödyllisiä vaikutuksia on käytetty muun muassa aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa, masennuksen hoidossa sekä oppimisvaikeuksia kokevien lasten oppimisen tukena.

Suomalaisen aivotutkija Minna Huotilaisen tutkimusryhmä on havainnut, että lapsena aloitettu musiikkiharrastus voi kehittää lapsen tarkkaavaisuustaitoja. Varsinkin yhdessä soittamalla lapsi nimittäin oppii sulkemaan pois osan kuulemastaan ja keskittymään omaan soittoonsa.

Ammattimuusikkojen aivot ovat siis erilaiset, kuin muiden: erityisesti alle 7-vuotiaana aloitettu harjoittelu näyttäisi tutkijan mukaan tehostavan aivotoimintaa.

Suomalaistutkija Teppo Särkämö selvitti väitöskirjassaan, että päivittäinen musiikin kuuntelu parantaa aivoinfarktipotilaiden mielialaa, no-

peuttaa toipumista sekä muistin että tarkkaavaisuuden alueilla ja vähentää sekavuuden kokemusta. Tutkitut potilaat valitsivat musiikkinsa itse musiikkikirjastosta.

Voisiko perusoikkari jotenkin hyödyntää musiikkia päivittäisessä opiskelijaelämässä?

Suomen Akatemian Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikössä ja Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella työskentelevä tutkija FT Riia Kivimäki suostui lyhyeen haastatteluun aiheesta. ”Musiikki ei todellakaan ole mikään sivutuote”, Kivimäki toteaa kysyttäessä musiikin vaikutuksista ihmiselle. ”Musiikin kuuntelu, laulaminen ja soittaminen näyttävät vaikuttavan ainakin aivoalueille, jotka ovat vastuussa mm. muistin, tunteiden, vireystason ja avaruudellisen hahmottamisen toiminnoista. Uusimmat tutkimustulokset ovat saaneet aivotutkijatkin ymmälleen siitä, miten laajalti musiikki ihmisessä vaikuttaa. Mielihyvähormoni dopamiinin nousuakin voi olla luvassa musiikin kuuntelusta.” ”Musiikin harrastaminen rauhoittaa tai piristää, riippuen tietysti minkälaista musiikkia kulloinkin harrastetaan”, kertoo Kivimäki. Hänen mukaansa mielimusiikin kuunteleminen auttaa ren-

LexPress

31

toutumaan ja kohottamaan mielialaa; ”Positiivinen mieliala myös helpottaa opittavan aineiston pitkäkestoiseen muistiin painamista.”

Piristäväksi musiikiksi kelpaa tutkijan mukaan se, mistä itse pitää ja mistä itselle tulee hyvä olo: ”Oli se sitten klassinen, humppa tai hevi.”

Musiikin vaikutus on ilmeisesti tiedostettu myös muualla. Hammaslääkärin vastaanottoaulaan sopii rauhallinen klassinen ja toisaalta kauppakeskuksissa soiva musiikki tuntuu kannustavan reippaaseen ostostahtiin. Kivimäki kertoo, että esimerkiksi lentokoneessa ei turhaan soiteta musiikkia ennen lennolle lähtöä, vaan rauhoittavan musiikin avulla lentopelkoiset saavat ajatuksensa helpommin muualle.

Moni yhdistää musiikkia treeniinsä ja esimerkiksi jumpissa soiva musiikki on yleensä valittu pitämään yllä rytmiä ja tempoa. Kivimäen mukaan energinen musiikki valpastaa ja laukaisee ”taistele tai pakene” –reaktion, jolloin hengitys ja syke tihenee ja vereen purskahtaa adrenaliinia. ”Sillä piiskataan ihmisiä ylittämään itsensä.”

Brunelin yliopistossa tutkittiin musiikin vaikutusta urheilusuoritukseen laittamalla tutkittavat pyöräilemään kymmenen kilometriä.

Pyöräilijät saivat kuunnella musiikkia pyöräilyn eri vaiheissa ja tutkimuksessa huomattiin, että kun musiikkia luvattiin soittaa pyöräilyn jälkimmäisellä puoliskolla, jo pelkkä musiikin odotus kannusti pyöräilijöitä polkemaan reippaammin.

Nopea vilkaisu musiikin positiivisiin vaikutuksiin vakuuttaa siitä, että musiikkia jopa kannattaa kuunnella säännöllisesti. Se voi rentouttaa, piristää ja parantaa fyysisen suorituksen tehoa.

32

Vielä viimeiseksi täytyy kysyä, voiko musiikista olla jotain haittaa?

”Jokainen kuuntelee oman sietokyvyn mukaan”, toteaa tutkija Riia Kivimäki. ”Hirveän kovalla volyymilla ei kannata kuitenkaan stereoita huudattaa, ettei tule kuulovaurioita esim. tinnitusta. Korvatulpat kannattaa laittaa päähän, kun lähtee bändien keikoille.”

Musiikin kuuntelua on siis hyvä jatkaa, kunhan pitää samalla huolta kuulostaan.

Kiitämme FT Riia Kivimäkeä haastattelusta ja jatkamme musiikista nauttimista!

Lähteet ja lisäinfo:

Brunelin yliopiston tutkimus saatavissa: http://bura.brunel.ac.uk/handle/2438/3115 Seppo Särkämön väitöskirja saatavissa: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-10-6832-4 Minna Huotilaisen tutkimuksesta ja musiikin vaikutuksista: https://www.jyu.fi/ hum/laitokset/musiikki/en/research/ coe/Media/Soittaminen_Jumppaa_Aivojamme.pdf Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö: https://www.jyu.fi/hum/ laitokset/musiikki/tutkimus/hty/hty

LexPress

LexPress

33

34

LexPress

TODELLINEN ONGELMA TAUSTALLA:

ARTISTIEN PALKKAUS LexPress haastatteli Apulannan basistina tunnetuksi tullutta, nykyistä ohjaajaa ja tuottajaa Tuukka Temosta artistien palkkauksesta sekä levytyssopimusten oikeudellisista ongelmista. Hän ottaa myös kantaa Chisugatesta nousseeseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Teksti: Kirsi Kemppi Kuva: Tuukka Temonen Artistien palkkaus ja sen ongelmat

Kuvassa Tuukka Temonen

Artistien tulot muodostuvat tekijänoikeuskorvauksista, gramex-tulosta, keikkamyynnistä, levymyynnistä, oheistuotteiden myynnistä sekä mainossopimuksista. Näistä tärkeimpiä ovat tekijänoikeuskorvaukset ja keikkamyynti, jonka artisti itse usein kokee ykköstulokseen.

Gramex-korvausta maksetaan, kun cd-levyä tai muuta äänitemusiikkia esitetään julkisesti tai tallennetaan muuhun kuin yksityiskäyttöön tai kun musiikkivideoita esitetään julkisesti.

Nykyisin myös mainossopimukset ovat merkittävä osa artistin tulonmuodostusta. Lisäksi tuloihin vaikuttavat kustannussopimukset, joita sivutaan hieman jäljempänä.

Suurimpana ongelmana artistien palkkauksessa Temonen pitää sitä, että artisti palkataan yrittäjänä, yrittäjävastuulla. Artistilla ei ole työturvalainsäädäntöä turvanaan, eläkevakuutus- ja muu sosiaaliturva on heikko sekä vaikeasti todennettavissa, eikä

LexPress

35

oikein kukaan ota tämän urasta täyttä vastuuta. Artisti toimii jonkinlaisena freelancer-työntekijänä, jonka työnjäljestä monet nauttivat, mutta josta artisti itse ei saa toivottua hyötyä.

Todelliset tulot radiosta ja keikoilta

Moni artisti tähtää Yleisradion (Yle) kanavien tehosoittoon, sillä Yle maksaa mainosrahoitteisia kanavia enemmän tekijänoikeuskorvauksia radiossa soittamistaan kappaleista. Tämän seurauksena syntyy niin sanottua mainstreammusiikkia, jota voidaan soittaa monella eri kanavalla ja josta pitävät monenlaiset kuuntelijat. Yle maksaa tietyn summan tekijänoikeuskorvausta per kappaleen alkava minuutti, ja yleistä onkin, että biiseistä tehdään tämän pohjalta myös tietyn mittaisia. Pohjimmiltaan artistikunta kuitenkin toivoo voivansa tehdä mahdollisimman monipuolista musiikkia.

- Jokaisen demobändin tulisi hankkia manageri, rekisteröidä bändi yrityksenä ja toimia y-tunnuksella.

Näin toiminnasta tulisi heti järjestelmällisempää. Artistien tulisi irrottautua taiteilija-leimasta ja mieltää itsensä enemmän työtätekeviksi. Yleiset ajatusmallit pohjautuvat edelleen niihin ajatuksiin, että työ ei saa olla mukavaa ja musiikki voi olla vain harrastus. Esimerkiksi urheilu on tästä jo valovuosien päässä; jääkiekko mielletään ammatiksi ja NHL-seura työpaikaksi. Kyllä bändi on työpaikka, jos pääasialliset tulot tulevat siitä, Temonen toteaa.

Hän puhuu sellaisen artistien tulorakenteen puolesta, ettei jokaisesta laittomasti ladatusta levystä tarvitsisi nostaa haloota. Levy-yhtiöiden ja keikkamyyjien tulisi ottaa itse vähemmän ja antaa artistille enemmän tämän menestyksestä.

Artistin tulisi ymmärtää paremmin oma arvonsa, jotta nämä tahot ymmärtäisivät sen myös ja alkaisivat maksaa siitä.

“Bändi on myös brändi, jota on noudatettava”.

Levymyynnistä artistille päätyvä rojaltitulo on tosiasiassa pieni. Yhden levyn tukkuhinta on noin 10 euron luokkaa, ja levyjen myynnistä artisti tai bändi saa sopimuksesta riippuen 4-15% osuuden, joka saatetaan vielä jakaa bändin eri jäsenten kesken.

Keikkamyynti tuo artistille hyvin tuloja, mutta niistäkin osan vie yleensä kustannussopimus. Kustannussopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla artisti sitoutuu maksamaan noin 30% panoksestaan levy-yhtiölle. Levy-yhtiö saa siis kustannussopimuksen perusteella tämän prosenttiosuuden kaikesta artistin tekemästä työstä.

Myytti managerista rikki

Miten tilannetta voitaisiin parantaa?

36

Artistit käyttävät erittäin harvoin asiantuntija-apua sopimustensa tekemisessä, sillä alalla vallitsee myytti managerista pelkästään huonona asiana. Lakimiehen apua ei osata pyytää.

Temosen mielestä aihetta kuitenkin olisi, sillä levy-yhtiön edustajat tekevät ja myyvät sopimuksia työkseen – artisti saattaa nähdä ensimmäistä kertaa sopimuksen istuessaan levy-yhtiön neuvottelupöydässä. Managerit nähdään musiikkialalla riistäjinä, eikä nuorilla artisteilla ole valmiuksia maksaa juristien kovia tuntipalkkoja. Asiantuntija saattaa myös tuntua artistista kaukaiselta verrattuna levy-yhtiön samaa kieltä puhuvaan ja siksi luotettavalta tuntuvaan edustajaan.

LexPress

Hyvällä levytyssopimuksella helppo laskukaava

Minkälainen on hyvä levytyssopimus? Temosen vastaus on ytimekäs: - Oikeudenmukainen, mikä tarkoittaa mielestäni sitä, että kulujen jälkeen voitto laitetaan puoliksi levy-yhtiön ja artistin kesken. Hän jatkaa viitaten Apulanta-aikoihinsa: - Meillä Apulannassa homma toimi hyvin, sillä levytyssopimuksemme kunnioitti työtämme, teimme levyn joka vuosi ja tulonjako bändin sisällä oli reilu. Erilainen tilanne on esimerkiksi maailmallakin menestyneellä bändillä, joka ei tee uutta levyä tai keikkaile vaikkapa kahteen vuoteen. Voi olla, että vain yksi bändin jäsenistä nauttii tekijänoikeuskorvausta (hän on esimerkiksi säveltäjä tai sanoittaja) ja muilla bändin jäsenillä ei ole tuloja tuona aikana ollenkaan. Silti he eivät saa minkäänlaista työttömyystukea tai päivärahaa, eikä levy-yhtiö ota asiasta vastuuta.

- Bändi on myös brändi, jota on noudatettava. Mitä tapahtuisi vaikkapa The 69 Eyesin brändille, jos Jussi 69 leikkauttaisi hiuksensa ja menisi kaupan kassalle töihin siksi aikaa kun bändi on keikkatauolla?

Takahuoneen diileillä oikeutta?

Varastaminen on rikos. Tekijänoikeuksia puolustetaan, jotta niin artisteilla, säveltäjillä kuin sovittajillakin

olisi mahdollisuus menestyä. Temonen on samaa mieltä, mutta toivoo, etteivät artistit menisi varauksetta Chisugaten taakse. Menettelyä, jossa perheenisä ja TTVK ry sopivat Access Industriesille maksettavista korvauksista, hän pitää erittäin huolestuttavana: - Tässä ylikansallinen suuryritys ylittää Suomen lain. Näin yritykset saavat oikeuden perustaa ”varjo-oikeusjärjestelmän” yhteiskuntaamme; jos maksaa tarpeeksi suuren summan, välttyy poliisitutkinnalta ja häpeältä.

Hän vertaa menettelyä tilanteeseen, jossa 9-vuotias lapsi varastaa kaupasta karkkipussin ja pari suklaalevyä ja jää siitä kiinni. Kauppias vie tämän takahuoneeseen ja ehdottaa, että voi vaieta asiasta, jos lapsi on itsekin hiljaa ja maksaa herkkujen hinnan 30-kertaisena takaisin.

Onko toimintatapa oikeudenmukainen tai hyväksyttävä?

Temonen esittää myös kysymyksen siitä, tulisiko joissakin kohdissa pohtia uudestaan, minkä luokan rikos todella tapahtuu ja mikä on siitä oikeutettu korvaus? Esimerkiksi 17-vuotias poika lataa ja jakaa elokuvia laittomasti, jää siitä kiinni ja hänet tuomitaan maksamaan monien satojentuhansien eurojen korvaukset.

Näiden korvausten maksamisesta hän tulee luultavasti kärsimään koko lopun elämäänsä, kun toisen ihmisen hengen riistänyt kärsii alle kahdenkymmenen vuoden vankeustuomion. Ihmishenkeen verrattuna elokuva on kuitenkin melko lailla kertakäyttötavaraa.

LexPress

37

Piratismi - luovan työn hyväksikäyttöä LexPress pääsi haastattelemaan Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n (tuttavallisemmin TTVK) piratismia vastaan taistelevaa toiminnanjohtajaa, juristi Antti Kotilaista sekä syyskuusta lähtien TTVK:lla töissä ollutta avustavaa lakimiestä, Asko Metsolaa, joka valmistui tiedekunnastamme marraskuussa ja vaikutti aikanaan aktiivisesti Lexissä.

Teksti ja kuva: Jenni Heurlin

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry on vuonna 2004 perustettu aatteellinen yhdistys, jossa on 16 jäsentä. Jäsenistä kolme uusinta (lähettäjäyritykset MTV Oy, Yleisradio Oy sekä Sanoma Entertainment Finland Oy) ovat yrityksiä ja loput muita järjestöjä. TTVK:n työntekijöistä neljä on koulutukseltaan juristeja. TTVK tuottaa ja tarjoaa jäsenilleen markkinoiden valvontaa liittyen piratismiin.

Se seuraa muutenkin markkinoiden ja alan kehitystä sekä pyrkii vaikuttamaan siihen, että TTVK:lla on käytössään kunnolliset työkalut piratismiin puuttumiseksi. ”Tämän lisäksi TTVK tarjoaa koulutusta, valistusta ja tiedotusta koulumaailmaan”, kertoo T TVK:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen.

piraattitallenteiden maahantuonti sekä piraattituotteiden tai teoskopioiden myynti.”

Digitaalisen piraattituotteen voi tunnistaa lähinnä lähteestä, josta sitä hakee ja siitä, mitä tekniikkaa hakiessaan käyttää. Hinnasta voi jossain tapauksissa päätellä olevansa laittomilla vesillä, vaikka nykyisin laillistakin materiaalia saa edullisesti. Mikäli kuluttaja käyttää tiedostoja hakiessaan BitTorrent-tekniikkaa, on menettely luultavasti laitonta.

”Nykyisellään ihmiset ajattelevat lataamalla vain saavansa ilmaisen tuotteen verrattain helpolla”.

Mitä on piratismi?

”Piratismi on laittomien kopioiden - joko fyysisten tai digitaalisten - valmistamista sekä levittämistä. Nykyisellään se on yhä enemmän digitaalista eli internetissä tapahtuvaa”, selvittää Asko Metsola. ”Piratismia on luvaton suojatun materiaalin välittäminen internetissä, luvaton valmistaminen muuhun kuin yksityiseen käyttöön,

38

Piratismi Suomessa

Kansainvälisillä BitTorrent-palveluilla on tällä hetkellä noin miljoona suomalaista käyttäjää. ”Se tarkoittaa, että noin 15 prosentissa kotitalouksista ladataan laittomasti. Näistä laittomista lataajista 80 prosenttia tietää, että toiminta on lainvastaista ja 90 prosenttia tietää laittoman latauksen jakamisen olevan kiellettyä. Laiton lataaminen on siis yhä valitettavan yleistä”, selventää Kotilainen.

Suomessa viime vuonna myydystä musiikista 69 prosenttia oli kotimaista ja sama prosenttiosuus laittomasta lataamisesta on suomalaista. Koko luova ala, niin musiikki-, elokuva- kuin pelialakin menettävät tuloja laittoman lataami-

LexPress

LexPress

39

sen myötä. ”Toki on huomioitava, että kaikkea, mitä ihmiset lataavat, he eivät ostaisi laillisista lähteistä koskaan”, huomauttaa Kotilainen. On tutkittu, että ilman laitonta vaihtoehtoa 30 prosenttia siitä, mitä on ladattu laittomasti, ostettaisiin myös laillisesti. Vuosien 2009 ja 2010 vaihteessa tutkittiin, että piratismin aiheuttamat kokonaistappiot Suomessa kipuavat vuodessa 350 miljoonaan euroon.

Keinoja piratismiin puuttumiseen

Kaikki tekijänoikeusloukkaukset ovat asianomistajarikoksia. Rikospuolella se merkitsee, että prosessi alkaa tutkintapyynnöllä. Viranomainen selvittää sen verran kuin pystyy, mutta ongelmallista on, että latauspalvelut ovat usein ulkomailla ja jos virka-apupyyntö lähetetään esimerkiksi Venäjälle tai Kiinaan, ei tapahdu mitään.

Siviilipuolella keinoja on hieman enemmän. Siellä haetaan ensin tiedonsaantimääräys, mikä tarkoittaa, että tuomioistuimelta pyydetään määräystä, joka velvoittaa operaattorin kertomaan kenen liittymästä jotakin tekijänoikeudella suojattua aineistoa on saatettu luvatta ulkopuolisen käsiin. Jokainen pyyntö menee tuomioistuimen kautta ja jokaisessa pyynnössä on esitettävä erikseen perusteet sille, miksi liittymänhaltijan tiedot pitäisi saada.

Mikä on tämän hetken merkittävin piratismiongelma?

”Tällä hetkellä merkittävin ongelma on varmasti oikeanlaisten työkalujen puuttuminen lainsäädännöstä sekä lainsäädännön hampaattomuus”, kertoo Metsola. Valtaosa ihmisistä tietää, mikä on laitonta jakamista. Laillisia palveluja on olemassa paljon, joten siitä piratismi ei ole kiinni. Nykyisiin menetelmiin on esitetty tehokkaammaksi, pehmeämmäksi ja nopeammaksi keinoksi ilmoitus- tai huomautusmenettelyä, jossa

40

operaattori lähettää huomautukset sen jälkeen, kun TTVK on selvittänyt heille loukkauksen ja tehnyt sen valvonnan.

Operaattori ei tekisi minkäänlaista valvontaa. Tästä menetelmästä oli vuonna 2010 eduskunnassa lakiesitys, joka raukesi eduskuntavaaleihin. ”Nyt kysymyksenä olisi tuoda uudelleen hieman paranneltu versio esityksestä.

Esitykseen sisällytettäisiin mekanismi, jonka mukaan ryhdyttäisiin nykyiseen tuomioistuinmenetelmään, mikäli esimerkiksi kolmen huomautuksen jälkeen käyttäjä ei korjaisi menettelyään”, selventää Kotilainen. ”Lisäksi ongelmana laittomilla sivustoilla ovat isojenkin yritysten mainokset, joilla sivustot tuottavat rahaa. Itse yritykset eivät välttämättä tiedä, että he mainostavat laittomilla sivustoilla.

Heitä pitäisi ohjeistaa niin, etteivät he olisi rahoittamassa tätä toimintaa.

Piratismiin puuttuminen on vienyt liian paljon aikaa, ja parantamisen varaa on yhä”, kertoo vielä Kotilainen.

TTVK:n merkittävät tapaukset

Moni varmasti kuuli tai luki viime syksynä Chisugate-tapauksesta, jossa oli kyse siitä, että poliisi takavarikoi 9-vuotiaan tytön tietokoneen, sillä hänen epäiltiin ladanneen Chisun musiikkia laittomasti. Tapaus on esimerkki siitä, että nykylain tarjoamat keinot, kun puhutaan loppukäyttäjistä, eivät tarjoa tarpeeksi nykyaikaan sopivia fiksuja keinoja loukkauksiin puuttumiseksi. Antti Kotilainen korostaa, ettei heillä ole ehdoin tahdoin tarvetta olla kenenkään kanssa käräjillä, mutta he haluaisivat ihmisten tietävän, mikä on laitonta ja että laillisiakin vaihtoehtoja on. Chisugate näytti minkälaiset mittasuhteet keskustelu saa sosiaalisessa mediassa ja opetti TTVK:lle viestinnällisesti paljon.

Myös The Pirate Bayn estäminen on ollut paljon esillä. Vaikka estot ovat kierrettävissä, viestittävät ne toiminnan

LexPress

olevan laitonta. The Pirate Bayn käyttäjämäärät ovatkin laskeneet merkittävästi vuoden 2012 alusta. ”Tällä hetkellä noin 200 000 suomalaista käyttää sivustoa”, kertoo Kotilainen. ”8. helmikuuta tuli Helsingin hovioikeuden päätös, joka vahvisti, että DNA:n on jatkossakin estettävä pääsy The Pirate Bay –sivustolle ja 12. helmikuuta vastaava estomääräys tuli TeliaSoneralle. Elisan estomääräys onkin jo lainvoimainen”, lisää Kotilainen. ”Seuraava tehtävä olisi saada muut kansainväliset palvelut estettyä.”

Piratismin tulevaisuus

Piratismia ei koskaan saada kitkettyä kokonaan pois, mutta tavoitteena olisi saada se sellaiselle tasolle, että laillinen kauppa sekä laillinen käyttö verkossa pystytään toteuttamaan niin, että luovassa ketjussa olevat ihmiset, yritykset ja jakelijat pystyvät tuottamaan hyviä sisältöjä ja Kuvassa Antti Kotilainen ja Asko Metsola ihmiset ovat tyytyväisiä. ”Myös yrittäjän pitäisi nähdä laillinen kauppa kannattavana ja järkevänä ja sitä kautta koko luova ketju saa mahdollisuuden. Sisällön, ammattimaisuuden sekä hyvän ja kivan kulttuurin puutteesta ei ainakaan ole kysymys”, kertoo Kotilainen. ”Myös piratismin ja piraattien kokonaiskuva pitäisi saada selkeämmäksi. Nykyisellään ihmiset ajattelevat lataamalla vain saavansa ilmaisen tuotteen verrattain helpolla. Ei tule mietittyä, että taustalla on isolla rahalla pyöriviä rikollisia ja mikä vaikutus piratismilla on luovaan alaan.

Tiivistetysti tarvittaisiin asenteiden muutosta piratismin kokonaiskuvaan”, lisää Metsola.

Suomalainen musiikkikenttä, joka elättää suomalaisia musiikintuottajia, ovat suomalaiset artistit. Artisteille taas on tärkeää saada levy myytyä, jotta he pääsevät keikkailemaan. Kaikki tekeminen ja kulttuurin sisältö kaventuvat ja yksipuolistuvat, mikäli tekemisen pelisäännöt eivät ole tasapuoliset ja toimivat. Sellainen ajattelutapa, että sillä ei ole merkitystä, jos silloin tällöin lataa musiikkia, pitäisi kitkeä. Kun on miljoona suomalaista, jotka sitä tekevät, sillä on jo merkitystä.

LexPress

41

OIKKARINA MAAILMALLA 4Tällä palstalla tutustutaan oikeustieteen opiskeluun eri puolilla maailmaa.

AUCKLAND’S UNIVERSITY, NEW ZEALAND The Bachelor of Laws (LLB) is a five year degree consisting of a preliminary first year where approximately 1200 fresh eyed high school graduates vie for one of the 300 spots in “real” Law School. The general rule is that until you’re accepted into second year, it’s frowned upon to study in the law library or loiter around Law School grounds (set so far away from the rest of campus that you’re late to almost every other class that isn’t down there). Here at the University of Auckland (UOA), you must start undergraduate Law as a conjoint student (where you undertake another degree with your LLB). Conjoint options include Commerce, Arts, Science, and Engineering degrees. If you’re accepted into second year, you can drop the conjoint and focus on law, resulting in one less year of torture (I kid…). However, given the competitive job market, most tend to stick out both degrees.

In your second to last year, students can choose to partake in the rollercoaster of emotions that is summer clerkship applications. A clerkship is a job/internship as a clerk at a law firm over our summer holidays (November to February). If your cover letter, CV and academic transcript set you apart from the other hundreds of law students, the firms invite you to an interview and a flurry of pre (and post) interview functions. Then, if you’re fortunate enough to attain a position, you will spend your three months at the firm in several rotations to get a taste of the law in action.

While New Zealand may be “in the middle of nowhere”, you will often find UOA students all over the world competing in sentencing, mooting and debating contests. Here at Auckland, for those able and willing, there are countless opportunities for students to demonstrate their legal flare. What makes UOA special though, is the undeniable camaraderie between peers and the “love thy faculty” attitude. Aside from interfaculty sports tournaments at the UOA, there is the once a year, never to be missed, Log-ofWood. This is a one-day sports exchange between Auckland and neighbouring Waikato Law School for the coveted prize of (drum roll please), a log of wood (it’s a kiwi thing).

These, as well as all other soirées like the annual ball and steins (one night a term, cheap drinks, skeptical bars, questionable costumes, you get the picture) are all organised by the AULSS Social representatives. The AULSS is the Auckland University Law Student’s

42 Kuvat Annika Falben

LexPress

Society, elected by law students, to represent law students. As well as other tasks, its job is to make sure there’s a lot more to Law School than going to lectures.

Another calendar highlight worth mentioning is the annual Law Students’ Revue.

Entirely run by law students, a group of about 40 dedicate two months of rehearsals and skit writing to create a comedy stage show packed full of inappropriate and publically unacceptable jokes, Law School orientated puns, abuse and denigration of all other faculties that aren’t Law (particularly Medicine, Engineering and Arts), and the usual song and dance.

For me, it’s these extra-curricular activities combined with the top-notch teaching faculty, which make studying law at the University of Auckland pretty cool.

Article written by Catherine Wei, a fifth year Law and Arts student majoring in French and Italian.

Jäsenkysely – jäsenistön ääni?

Alkutalvesta 2012 toista kertaa toteutetun Lex ry:n jäsenkyselyn tulosten perusteella voi todeta yhdistyksen jäsenistön nuorentuneen, naisistuneen ja olevan entistä aktiivisempana mukana Lexissä.

Teksti: Teemu Auressalmi

Lex ry:n jäsenkysely järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2010 ja vuoden 2012 toimintasuunnitelmaan kirjattiin jäsenkyselyn järjestäminen toistamiseen. Jäsenkysely toteutettiin Webropol-sovelluksella ja siihen oli mahdollista vastata marraskuussa kahden viikon ajan. Vastaajia kertyi yhteensä 215, mikä oli valitettavan vähän verrattuna kahden vuoden takaiseen 312 vastaukseen. Kultakin vuosikurssilta vastauksia saatiin kuitenkin vähintään parikymmentä, mutta kaikista vastanneista yli 30% oli fukseja, mikä osaltaan kertoo Lexin toiminnan painottumisesta nimenomaan ensimmäisiin opiskeluvuosiin. Vastaajista liki 70% oli naisia, mikä vastaa hyvin ainejärjestömme ja tiedekuntamme sukupuolijakaumaa.

lähtemisen kokee helpoksi kaksi kolmasosaa ja vain 17% ei haluakaan osallistua, joten ei-aktiivisten määrä johtunee joko kiinnostavien tehtävien vähyydestä tai innokkuuden lopahtamisesta fuksivuoden jälkeen.

MUKAAN TOIMINTAAN

Sen sijaan tapahtumatarjonnan toivotaan painottuvan entistä asiapitoisempaan suuntaan. Vastaajat toivovat laajasti erilaisia tapahtumia Kirkkotiebileistä poikkitieteellisiin sekä vapaamuotoisempiin tapahtumiin, mutta seminaarit (+10%) ja opintoexcut (+8%) kasvattivat selkeästi suosiotaan verrattuna edelliseen jäsenkyselyyn.

Kyselyyn vastanneista n. 45% kokee olevansa aktiivinen Lexissä.

Kasvua edellisestä jäsenkyselystä on tapahtunut kolmisen prosenttiyksikköä, mutta parantamisen varaa on vielä paljon. Yhdistyksen organisaatiomuutos sekä uudet toimintamuodot toivottavasti mahdollistavat jatkossa yhä useamman lexiläisen osallistumisen aktiivisesti yhdistyksen toimintaan ja positiivinen kehitys jatkuu.

Vastaajista toimintaan mukaan

44

ASIAPITOISEMPAA TAPAHTUMATARJONTAA

Valtaosa, n. 80% vastaajista, katsoo Lexin järjestävän tapahtumia sopivan usein ja tapahtumien olevan vähintäänkin sopivan edullisia. Lex käyttääkin perinteisesti ainutlaatuisen runsaasti rahaa liki kaikkiin tapahtumiinsa, vuositasolla jokaisen lexiläisen osallistumista yhdistyksen tapahtumiin tuetaan n. 50 eurolla – ei huono palautus 26 euron opiskeluaikaiselle jäsenmaksulle!

FOKUSTA OPINTOEDUNVALVONTAAN

Jäsenkyselyn vastauksista paistaa läpi

LexPress

PUSKARADIO TOIMII

”Tällä hetkellä agendalla on mm. erikoistumisjaksojen surkea tilanne”.

Vastaajat seuraavat aktiivisesti Lexin useita eri viestintäkanavia, tärkeimpinä Sunnuntaimaili sekä Lexinfo yleensä, myös Facebookin kasvattaessa suosiotaan. Kuitenkin myös Calonian ”puskaradio” on jäsenistölle edelleen tärkeä tiedonlähde.

jäsenistön aiempaa suurempi kiinnostus asia- ja opintopainotteiseen toimintaan myös ainejärjestön puitteissa.

Kehitystä voi pitää positiivisena – onhan opintoedunvalvonta luonnollisesti yksi yhdistyksemme tärkeimmistä tehtävistä ja opintoasiat vaikuttavat meihin kaikkiin. Lexin vaikuttamisesta tiedekunnan hallintoelimissä ollaan aiempaa tietoisempia ja 97% vastaajista on kiinnostuneita ajankohtaisista edunvalvonta-asioista. Valitettavasti kuitenkin vain alle puolet vastaajista kokee saavansa Lexiltä riittävästi tukea opintojensa suorittamiseen.

Opiskelijaedustajien työ tiedekunnan hallintoelimissä on haastavaa, pöydän toisella puolella kun monesti istuu 60-vuotias kaiken nähnyt ja kokenut professori. Viime vuosina edunvalvontatyössä on kuitenkin useasti myös onnistuttu, muutamina esimerkkeinä opintopisteiden saaminen opiskelijan itse hankkimasta työpaikasta sekä Calonian lukusalin pelastaminen kemistien kirjastoksi joutumiselta. Myös Lexin järjestämät kertausillat keräävät usein opiskelijoita yhteen ennen tenttikierroksia. Tällä hetkellä agendalla on mm. erikoistumisjaksojen surkea tilanne. Jäsenkyselyyn vastaajat pitävät erikoistumisjaksoja erittäin laadukkaina verrattuna esimerkiksi perusopintoihin, mutta paikkoja erikoistumisjaksoille on aivan liian vähän ja monen opinnot viivästyvät pelkästään tämän vuoksi.

Printtimedian eli Lexin tapauksessa Calonian Sanomien sekä LexPressin merkitys tiedonvälityksessä on ymmärrettävästi edelleen pienentynyt. Viestintä tapahtuu yhä enemmän ja enemmän sähköpostilistojen, nettisivujen sekä Facebookin kautta. Kumpikin yhdistyksemme julkaisu kuitenkin täyttänee hyvin omaa tehtäväänsä; Cal§ariin kaivataan nimenomaan huumoripitoisia, kepeitä juttuja Calonian kahvilassa luettaviksi ja vastaajien laadukkaana ainejärjestölehtenä pitämään LexPressiin ajankohtaisia oikeustieteellisiä aiheita sekä kertomuksia Lexin tapahtumista.

ENTÄS SITTEN?

Miksi jäsenkyselyjä Lexissä järjestetään? Vaikuttavatko ne mihinkään?

Vuoden 2010 jäsenkyselyn vastausten ja yleisen ilmapiirin perusteella yhdistyksessämme käynnistettiin vuoden 2011 lopulla suurehko organisaatiomuutos, jotta Lexistä löytyisi yhä useampia jäsenistöä kiinnostavia tehtäviä. Toistaiseksi tulokset vaikuttavat lupaavilta – hallitukseen ja uusiin toimihenkilöpesteihin on ollut hyvin hakijoita.

LexPress

45

46

LexPress

OMSTART!

KURKISTUS SPEX 2013 KULISSEIHIN Teksti: Hanna Parviainen, kuvat: Ville Jokiranta

”Spex on täällä taas” laulettiin Pykälän Spexin loppubiisissä. Sama lausahdus pätee myös Lexiin, kun LexSpex, tuo opiskelijateatterin interaktiivinen muoto, palaa teatteriin 7. maaliskuuta, tällä kertaa Åbo Svenska Teaternin Studiolavalle, tuoden lexiläisille ja muille katsojille nautittavaksi tarinan vallankumouksesta. Näytelmä sijoittuu Brutopian kansantasavaltaan, jossa diktatuuri pitää kansaa tiukasti otteessaan sieluttoman purkkapopin voimalla. Totalitaristinen valtionjohto ei salli mitään poikkeavia ajatuksia kansalaistensa päässä. Tämä ei kuitenkaan sovi nuorelle kuusikolle, jonka mitta täyttyy koulun päättäjäisjuhlissa, joten he päättävät nousta kapinaan vapaan ajattelun ja musiikinvalinnan puolesta. Matkalla päämääräänsä he joutuvat ratkomaan ideologisia kysymyksiä vallankumouksen toteuttamisen keinoista.

Entä onko kaikki ollenkaan totta vai pelkästään turkulaisen ihmisoikeusaktivistin mielikuvituksen tuotetta?

Kokoustimme noin kerran viikossa puolentoista kuukauden ajan: juoma oli kylmää, seura hyvää ja jutut suurimmaksi osaksi painokelvottomia.

Fuksiviikon aivoja pesevän promoamisen jälkeen käsistiimiin liittyi vielä kaksi spexifuksia.

Kun vihdoin käsikirjoituksen aihe oli saatu päätettyä ja tapahtumat pääpiirteittäin hahmoteltua, oli aika suunnata viikonlopuksi Uudenkaupungin suojaan kirjoittamaan käsikirjoitus puhtaaksi. Kuusihenkinen ryhmämme suoriutuikin tehtävästä muutaman inspiraatiojuoman ja aivan liian monen päättömän YouTube – videon jälkeen.

Viime kevään ja Lexin ihka ensimmäisen spexin jälkeisen huuman saattoi aistia vielä heinäkuun lopulla, kun kokoonnuimme ensimmäisiä kertoja ideoimaan vuoden 2013 käsikirjoitusta Koulun terassille. Mukana oli tuttuja naamoja viime vuoden käsistiimistä, muutama muu spexaaja ja pari aivan uutta mukaan intoutunutta.

LexPress

47

Spexin keskiöön kuuluvan improvisaation harjoittelu ajoittui loppusyksyyn. Englannin luokka koki muodonmuutoksen, kun pöydät raivattiin sivuun, jotta pääsimme leikkimään töpselinattaa ja polttopalloa. Luokasta kantautunut mekkala, tömistely ja naurunpurskahdukset kertoivat ohikulkijoille meneillään olevista harjoituksista. Improamisen opit oli ilmeisesti sisäistetty hyvin, sillä harjoituksissa nähtiin varauksetonta heittäytymistä erikoisiltakin vaikuttaviin tehtävänantoihin.

Ohjaajan näkökulmasta on ollut mahtava huomata, kuinka näyttelijöistä on kuoriutunut aivan uusia piirteitä syksyn improjen ja kevään harjoitusten aikana.

Välillä on venytetty itse kunkin mukavuusalueen rajoja etsimällä roolihahmojen tuntemuksia ja opeteltu niiden ilmaisua.

On painettu päähän tanssikoreografioita ja harjoiteltu oikealla tavalla halaamista.

Lisäksi harjoituksissa on kuunneltu lähes lakkaamatonta hihittelyä ja ihmetelty Siwan pullonpalautuskoneen ääntä. Ohjaaja on saanut iloisena seurata vierestä, kuinka näyttelijöiden, erityisesti pääkuusikon, keskinäinen suhde on kehittynyt ja po-

48

rukka on hitsautunut tiiviisti yhteen.

Tiukassa paikassa, kuten kinkkisen omstartin sattuessa, kaveria ei jätetä pulaan, vaan yhteisen tavoitteen ohjaamana vieruskaveri ottaa ohjat käsiin lähtien johdattamaan omstartia. ”Mennään vielä kerran” – lausahdus alkaa todennäköisesti tulla näyttelijöillä korvista ulos, niin monesti olen hokenut tuota komentoa pitkinä treeni-iltoina. Kevät onkin ollut kiireistä aikaa kaikilla spexin osa-alueilla. Kahden kuukauden tiivis harjoitteluaika on vaatinut pitkiä hermoja ja sopeutumiskykyä, välipaloja ja hyvin ansaittuja, vähäisiä vapaapäiviä.

Spexiporukka on täynnä värikkäitä persoonia, joiden seurassa on ollut ilo viettää aikaa ja jotka kaikki ovat olleet omalta osaltaan luomassa unohtumatonta spektaakkelia. Toivottavasti meidän spexihenkemme välittyy lavalta myös jokaiselle katsojalle asti.

Tavoitteena vuoden 2013 spexille oli saada houkuteltua mukaan uusia spexaajia, kasvattaa katsojamäärää ja päästä kiertueelle. Uusia spexaajia on lähtenyt mukaan kiitettävästi, ja ilahduttavaa on ollut huomata, että kasvua on tullut niin fukseista kuin vanhoistakin opiskelijoista, jotka eivät aiemmin tajunneet tai voineet lähteä mukaan. Uudet tekijät ovat välttämättömiä, mikäli Lexissä halutaan nauttia spexeistä jatkossakin ja siksi onkin mukava huomata, että uusia spexaajia on ollut tasaisesti kaikissa spexin tiimeissä, niin lavalla näyttelijöiden joukossa; bändissä, tanssijoissa kuin lavan takana puvustamassa, lavastamassa sekä tuotanto- ja markkinointitiimissä. Katsojamääristä tarkka luku saadaan vasta näytösten jälkeen, mutta ainakin lexiläisten ennakkomyynnissä lippuja myytiin kiitettävästi. Kiertueenkin kanssa otettiin iso harppaus eteenpäin, kun saimme näytöksen Helsinkiin Malmitalolle. Kenties ensi vuonna LexSpex laajentaa kiertuettaan myös muihin kaupunkeihin.

LexPress

Haluan jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia spexaajia. Käsikirjoittajia, jotka loivat tarinan, jota lähdimme kokoamaan lavalle. Näyttelijöitä, jotka siirtävät käsikirjoituksen paperilta lavalle katsojien koettavaksi ja nautittavaksi. Uskomatonta spexbändiä, joka on kevään aikana ilahduttanut niin Lexin bileissä kuin spexissä luoden mahtavan tunnelman muun muassa promokuvauksiin. Tanssijoita, jotka ovat treenanneet yömyöhään huikeita tanssinumeroita.

Lavastusta ja puvustusta, jotka ovat loihtineet spexille uskottavan miljöön muun muassa belgialaisilla upseerintakeilla ja vallankumousjulisteilla. Tuotantoja markkinointitiimiläisiä, jotka ovat hankkineet mainoksia, tehneet spexiä tunnetummaksi ja järjestäneet ihka ensimmäisen kiertueen.

Erityisen iso kiitos LexSpex2013 onnistumisesta kuuluu tuottajallemme Juho Jaatiselle, jonka spexin eteen

tekemä työ on ollut korvaamatonta.

Tuottajan tehtävät ovat kenties vähemmän näkyviä, minkä vuoksi tuottajan tärkeyttä ei aina ymmärretä, jos ei ole vieressä seuraamassa toimintaa. Ilman tuottajaa ei ohjaajalla kuitenkaan olisi lavaa ja muita puitteita, minne viedä näytelmä esitettäväksi. Juhoa saamme kiittää uusista esityspaikoista Åbo Svenska Teaternilla ja Malmitalolla. Lisäksi tuottaja on joutunut patistelemaan ohjaajaa toimimaan, kun tämä on jumiutunut ja tuudittautunut väärään ’onhan tässä vielä aikaa’ -tunteeseen.

Spexikevät 2013 on ollut jo tähän mennessä huikea, ja nyt se huipentuu ÅST:n lavalla torstaina 7.3. kello 19. Toivottavasti sali täyttyy katsojista, jotka ovat valmistautuneet huutamaan mehukkaita omstarteja maustaen LexSpex 2013 ”Suuri ja mahtavan” mieleisekseen, sillä omstartit, erityisesti määreelliset, ovat spexin suola.

50

LexPress

Vuoden opettaja Jussi Tapani:

Poltetta tutkimukseen ja opetukseen Rikosoikeuden professori Jussi Tapani äänestettiin tiedekuntamme vuoden 2012 opettajaksi. Toinen titteli parin vuoden sisään on Tapanille suuri kunnianosoitus, mutta hän myöntää, että hyvän opetuksen eteen joutuu tekemään paljon töitä ja itsensä likoon laittaminen on myös tärkeää. Polte tehdä tutkimusta ja tämän innostuksen mukaan ottaminen luennoille tekee oppimisesta ja opettamisesta mieluista.

Teksti: Tuomas Dahlström, kuva: Jouni Koutonen / Yle Ajankohtaisista tutkimuksista intoa opetukseen

Tapani oli koulussa kiinnostunut historiasta. Nousiaisten lukiosta valmistuttuaan Tapani teki loistavat kaupat naapurinsa kanssa, sillä hän osti naapuriltaan vanhat sinikantiset ”Johdatus

Suomen oikeusjärjestelmään ” -kirjat, jotka olivat siis pääsykoekirjat. Silloin nimittäin oikiksen pääsykoekirjat eivät vaihtuneet joka vuosi. Tapani kertoo hymyssä suin olevansa suhteellisen tyytyväinen kauppoihin.

Tapanin mukaan kaikkia yliopistoon

LexPress

51

työskentelemään jääviä yhdistää yksi asia: polte tehdä tutkimusta. Omat ajankohtaiset tutkimukset ovat tärkeitä niin tieteellisestä kuin opetuksellisesta näkökulmasta:

- Yliopistossa pystyn ja saan opettaa myös asioita, jotka perustuvat omiin tuoreisiin tutkimuksiin. Tällöin asiat välittyvät opiskelijoille ja tutkimuksen innostus kantaa luennoille ja seminaareihin.

On tärkeää, että opettajilla on mahdollisuus tehdä tutkimusta. Tutkimuksen poltteen saaminen mukaan opetukseen on tärkeää. Luennot eivät ole Tapanille kuitenkaan sivuseikka, vaan hän uhraa niihin paljon aikaa:

- Luentoihin pitää valmistautua ja tämän lisäksi itsensä motivointi opettamiseen on tärkeää.

Opettamisen edellytyksenä pedagogiset opinnot?

Tapani paljastaa omaavansa pedagogisia opintoja, minkä jälkeen keskustelumme ajautuu yliopisto-opettajilta vaadittaviin taitoihin ja siihen, voiko opettamista oppia. Tapanin mielestä yliopistomaailmassa on edessä keskustelu luennoitsijoilta vaadittavista opetustaidoista. Tapani ei itse ota asiaan kantaa, mutta jos kelpoisuusehtoihin määrätään pedagogisia opintoja niin asia on hänen mukaansa sitten selvä.

Hän kuitenkin toteaa, että opettamalla voi kehittyä hyväksi opettajaksi ajan kanssa.

- Opettajana voi kehittyä olemalla avarakatseinen, keskustelemalla kollegoiden kanssa, mietiskelemällä itse sekä olemalla nöyrä ja valmis ottamaan palautetta vastaan. Myös oma kiinnostus aiheesta tukee opettamista.

”Oikeudenalojen perusteisiin kohdistuu uudistuspaineita”.

Tapani on opettanut rikosoikeutta jo useamman vuoden ja pyrkii kehittämään omaa opetustaan jatkuvasti.

- Jokaisen kurssin kohdalla mietin, mitä pitää tehdä paremmin, mitä voin tehdä paremmin sekä mikä on perusteltua. Joka kerta on tärkeää innostua opetettavasta asiasta, vaikka asiat olisivat enemmän tai vähän vähemmän itselle tuttuja”. Kaikki professoreille itsestään selvät asiat eivät tosiaankaan ole opiskelijoille aina niin helppoja ja tämän tiedostaminen on merkityksellistä.

Tapani käyttää kursseillaan myös tuoreita tosielämän tapauksia. Klassikkotapauksia on tärkeää esitellä, mutta ajan tasalla pysyminen sekä uuden ja vanhan oikeuskäytännön välisen yhteyden hahmottaminen on keskeistä.

52

Jussi Tapanin lisäksi finalistit Vuoden opettaja -äänestyksessä olivat professori Ari Saarnilehto ja apulaisprofessori Tuomas Mylly. Mitä sanottavaa Tapanilla on heistä?

- Pelkkää positiivista. Molemmilla on oma persoonallinen tapansa ja ennen kaikkea hyvä tyyli opettaa.

Asiat menevät kuulemma opiskelijoille perille.

Entä mitä Tapani opettaisi, jos hän ei olisi aikoinaan valinnut rikosoikeutta omaksi alakseen? Tapani ei osaa sanoa varmaa vastausta, mutta kertoo ympäristöoikeuden kiinnostaneen häntä opiskeluaikana.

- Minulla oli silloin ympäristöoikeudessa hyvät opettajat, Kumpulan Anne ja Kuusiniemen Kari. Kumpula

LexPress

opettaa edelleen Turussa, mutta Kuusiniemi toimii KHO:n tuomarina.

Mitä on Lex-henki?

Tapani on myös itse opiskellut tiedekunnassamme ja hänellä on paljon omia Lex-muistoja.

- Pikkujoulut ovat aina jääneet mieleen, joten myös muita muistoja löytyy kuin Vuoden opettaja -palkinnot, Tapani naurahtaa.

Fuksivuosi oli sosiaalinen monella tapaa ja erityisesti ulkoasiaintoimikunnassa Tapani kertoo vaikuttaneensa aktiivisesti. Oma opiskelijavaihto ja KVviikot ovat jääneet Tapanille mieleen.

Mitä Tapanin mukaan on Lex-henki?

Tapani myöntää miettineensä asiaa ajan mittaan.

- Tiivis ja yhtenäinen henki muokkaa juristin identiteettiä vahvasti, mihin tahansa sijoittuukin. Opiskeluiden jälkeen verkostoitumisen ja sosiaalisuuden merkityksen huomaa parhaiten. Opiskeluaikojen jengiin törmää myös erilaisissa yhteyksissä opiskelun jälkeen.

Opiskelut ovat Tapanin mukaan erityisesti yhteinen ja jaettu kokemus muiden kanssa. Meille opiskelijoille Lex-henki tulee merkitsemään siis aina jotain erityistä, vaikka olisimmekin jo valmistuneet. tutkintorakenneuudistus - tutkinnosta mielekkäämpi sekä opiskelijoille että opettajille

Jussi Tapani vaikuttaa tiedekunnassamme peruskoulutuksesta vastaavana varadekaanina ja peruskoulutustoimikunnan puheenjohtajana. Hän on työskennellyt viime aikoina tutkintorakenneuudistuksen parissa.

- Jatkossakin hyvät asiat tehdään hyvin eli lähinnä analysoimme

sitä, mitkä asiat voitaisiin tehdä paremmin ja niitä pyritään kehittämään. Ei kuitenkaan kannata kuuta kurkotella taivaalta.

Uudistusta vie eteenpäin tutkintorakennetyöryhmä. Ryhmä pyrkii käsittelemään erilaisia tärkeitä osakysymyksiä muun muassa työpajatyöskentelyn avulla. Ryhmän työ ei ole vielä valmis, joten on liian aikaista arvioida kaikkia tulevia muutoksia, mutta jotkut asiat ovat varmoja. Kaikkien yhteisenä intressinä on saada tutkinnosta mielekkäämpi niin opiskelijoille kuin opettajille sekä parantaa tutkinnon kilpailukykyä. Työelämän valmiuksia on tärkeää kehittää.

Kuitenkaan mitään käytännön kurssien klinikkaa ei ole tarkoitus luoda. Tapani mainitsee yhtenä esimerkkinä oikeustapausanalyysit, jotka voivat antaa eväitä työelämään. Tapani itse kiinnostui rikosoikeudesta juuri oikeustapausanalyysien kautta.

Miten uudistus vaikuttaa nykyisiin opiskelijoihin?

- Seuraavan vuoden aikana ei mitenkään ja uudistuksessa tulee olemaan myös jonkinlaiset siirtymäsäännökset.

Tapani vertaa tilannetta osuvasti taannehtivuuskieltoon ja lievemmän lain periaatteeseen eli jo sisällä olevien oikeusturva ei vaarannu. Tutkintouudistuksen takia ei ole siis syytä huolestua.

Uudistus on mahdollisesti ajankohtaisempi vuoden päästä keväällä.

Oikeudenalojen perusteisiin kohdistuu uudistuspaineita. Niissä on mahdollista kehittää ainakin opetusmuotoja ja suoritusten arviointia.

Tapanin mukaan alallamme ei ole aitoa kaksiportaisuutta, vaan kaikki tähtäävät maisteriksi. Tiedekunnasta valmistuu siis käytännössä yhtä paljon notaareita kuin maistereita. Yhtenä työryhmän osakysymyksenä on ollutkin ON/OTM-jako, jota pyritään terävöit-

LexPress

53

tämään. On tärkeää pohtia myös sitä, mihin meillä tulee olla valmiudet tutkinnon suorittamisen jälkeen. armahdus-instituutio

Keskustelemme Tapanin kanssa lopuksi ajankohtaisesta armahdusasiasta.

Tapanin mukaan instituutio on jonkinlainen historiallinen jäänne. Sana armahduskin on itsessään mahdollisesti huono maallistuneessa maailmassa. Tapanin mielestä on tärkeää pohtia ja harkita presidentin armahduksen tarpeellisuutta ja suhdetta muihin presidentin valtaoikeuksien supistamisiin, mutta hän ei varsinaisesti ota asiaan kantaa.

Tapani kuitenkin mainitsee valaisevana esimerkkinä monimutkaisen ja pitkän muutoksenhaun ja pohtii itse onko siinä liikaa tasoja. Elinkautiseen tuomittu voi hakea muutosta tuomioonsa aina korkeimpaan oikeuteen saakka, minkä

jälkeen on mahdollista kääntyä vielä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen puoleen. Jos muutoksenhaku ei tuota tulosta niin armahdusta voidaan hakea Helsingin hovioikeudelta ja vielä tasavallan presidentiltä. Presidentin armahdusmahdollisuus tuo kuvioihin yllätyksellisyyttä, minkä voi nähdä hyvänä tai huonona asiana. Presidentti Sauli Niinistön ottama tiukka linja armahduksiin on myös huomionarvoinen asia.

Popedaa ja Hurriganesia

Lehden musiikki-teeman vuoksi on aiheellista kysyä Tapanilta musiikista.

Tapani kertoo kuuntelevansa musiikkia ja pitävänsä erityisesti Popedasta ja Hurriganesista. Terveisinään Tapani haluaa toivottaa kaikille hyvää kevään jatkoa.

Lex Libri Oy – lexiläisten osakeyhtiö Vuonna 1987 perustettu Lex Libri Oy sai alkunsa tarpeesta hankkia oikeustieteellistä kirjallisuutta opiskelijoille kohtuuhintaan. 26 vuotta myöhemmin Libri on monialayritys, joka edelleenkin toimii opiskelijoiden ehdoilla – ja hinnoilla.

Teksti ja kuva: Teemu Auressalmi

Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry:n kokonaisuudessaan omistama Lex Libri Oy on toiminut vuodesta 1987 saakka, Lex Café on ollut Calonialla osana yhtiön toimintaa vuodesta 1990.

Aluksi yhtiön toimintaa johti Lex ry:n toimistolta käsin yhdistyksen pääsihteeri, joka toimi samalla myös Librin toimitusjohtajana.

Vuonna 2002 pääsihteerin ja toimitusjohtajan tehtävät kuitenkin eriytettiin ja muutto oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntarakennukseen Calonialle vuonna 2003 mahdollisti yhtiön toiminnan jatkuvan kasvun.

Nykyään Libri työllistää täysipäiväisesti toimitusjohtajan sekä kahvilanhoitajan, joiden lisäksi kahvilan tuurausringissä työskentelee osa-aikaisesti muutamia tiedekuntamme opiskelijoita.

TOIMITUSJOHTAJANA TIAINEN

Kuluvana vuonna Lex Librin toimitusjohtajan pestiä hoitaa viime vuonna Lex ry:n talouden-

Kuvassa Henriikka Tiainen

LexPress

55

hoitajana toiminut Henriikka Tiainen. Aina iloinen Henriikka on malliesimerkki aktiivisesta ja innokkaasta lexiläisestä, jollaisten panoksella sekä Lex että Lex Libri pyörivät.

turvallisempaa ja lisää uskallusta tehdä itsenäisiä päätöksiä.

- Taloudenhoitajana toimimisen jälkeen tuntui jollain tavalla ”luonnolliselta” jatkaa Librin toimitusjohtajaksi. Halusin antaa vielä hallitusvuoden jälkeenkin oman panokseni Lexin toimintaan ja tiesin taloudenhoitajan kokemuksen auttavan myös toimitusjohtajan pestissä.

Vuonna 2012 Lex Libri uudisti yritysilmeensä ja nettisivunsa sekä kahvilan kalustuksen. Tälle vuodelle ei Henriikan mukaan ole yhtä suuria muutoksia luvassa, vaan yhtiössä keskitytään sen tarkoituksen – joka yhä edelleen on palvelujen tuottaminen opiskelijoille – mahdollisimman hyvään toteuttamiseen. Vuosien saatossa Librin kirjakaupan merkitys on pienentynyt kirjamyynnin vähentyessä ja kahvilan kasvatettua osuuttaan liiketoiminnasta. Kaupalle pyritään kuitenkin jatkuvasti kehittämään uusia tuotteita.

Ensimmäiset viikot toimitusjohtajana ovat Henriikan mukaan sisältäneet paljon samanlaisia tehtäviä kuin taloudenhoitajalle kuului, mutta uuttakin on mahtunut mukaan.

- Yhteydenpito yhteistyökumppaneihin sekä Librin työntekijöiden esimiehenä toimiminen ovat olleet uusia ja tietyllä tapaa myös haastavimpia asioita.

Lex Librin toimitusjohtajaa ohjaa ja valvoo yhtiön kahdeksanhenkinen hallitus, jossa istuvat mm. kahden edellisen vuoden toimitusjohtajat, kahvilan työntekijöiden edustaja sekä Lex ry:n ja TYYn edustajat. Hallitus on vuodesta 2012 alkaen jakanut keskenään eri vastuualueita ja tukee osaltaan toimitusjohtajan toimintaa.

- Tuntuu mukavalta tietää, että taustalla on vahva tukijoukko, joka on aina valmis auttamaan. Se tekee toimitusjohtajana toimimisesta

56

VAALEANPUNAISIA UUDISTUKSIA?

- Librin toimistoa aion uudistaa ja järjestää käytännöllisemmäksi, mutta suuria muutoksia ei muutoin ole tiedossa. Vuoden aikana lanseerataan uusia tuotteita vanhojen rinnalle, esimerkkeinä uudessa kuosissaan saapuvat Faculty of Law -hupparit ja aluksi ainakin oikeudenalojen perusteista koostettavat, opiskelua tukevat materiaalipaketit.

Librin vuoden suosituimmasta tuotteesta vaaleanpunaisesta pukeutumisestaan tunnetulla Henriikalla on omat veikkauksensa.

- Pinkki korostustussi on kasvattanut myyntiään pitkään myydyimpänä tuotteena olleen keltaisen kustannuksella! Lisäksi laulukirjan veikkaan myyvän viimeistään syksyllä hyvin.

LexPress

LexPress

57

Di s c o En se m bl en tahdissa Teksti ja kuvat: Riikka Laaksonen ja Noora Mäki

Lyhyestä varoitusajasta johtuen melko spontaanisti ja ennakkoluulottomasti suuntaamme askeleemme kohti sovittua tapaamispaikkaa. Odottava tunnelma ei tällä kertaa johdu ainoastaan samana iltana järjestettävistä, jokavuotisista Lexin pikkujouluista, vaan tällä kertaa kirsikkana kermakakun päällä odottaa illan esiintyjän, Disco Ensemblen poikien kanssa sovittu haastattelu. Uteliaiden juristinalkujen tiedonjanoa sammuttamaan paikan päälle ovat saapuneet Miikka Koivisto (laulu ja koskettimet) sekä Jussi Ylikoski (kitara ja taustalaulu).

Pojat ovat rennon oloisia ja tuntuvat myös olevan vahvasti jalat maassa –tyyppisiä. Heistä huomaa selvästi, että yhtye on ollut kasassa pitkään, sillä yhteistyö on lähes saumatonta ja paikoitellen he voivat jopa jatkaa toinen toistensa lauseita. Disco-E ei selvästikään yritä esittää olevansa yhtään enempää kuin on tarvis ja paikoitellen huomaamme itsekin unohtavamme, että kyseessä on haastattelu yhden Suomen tämän hetken kuumimman bändin kanssa, eikä mikään tavallinen keskustelu musiikista.

Tiedustellessamme pojilta heidän mahdollisia ennakkokäsityksiään tulevaa yleisöä kohtaan, eivät he tunnusta omaavansa minkäänlaisia ennakkoluuloja juristiopiskelijoita

kohtaan.

- Yleisö on oletettavasti hyvin pukeutunutta, ilmoittavat he viimein.

Selvästi enemmän sanottavaa löytyy siirtyessämme käsittelemään tulevan lehden kantavia teemoja, oikeutta ja musiikkia.

Lexpress tiedustelee Jussilta ja Miikalta heidän mielipidettään Spotifystä, nettilatailusta sekä yleisesti tekijänoikeuksien tilasta Suomessa.

Disco Ensemblen pojat tunnustavat Spotifyn ja latailun kuuluvan lähes jokaisen arkipäivään nykyään. Miikka julistaa Spotifyn olevan nerokas keksintö, jonka avulla kaikenlainen musiikki tuodaan kuulijoiden saataville. Disco E toteaakin, että fyysisten levyjen myynnissä on jo hävitty, eikä takaisin ole palaamista.

Spotifyn ansiosta yhä useampi voi kuunnella artisteja lähes tai täysin ilmaiseksi. Tämä puolestaan tarjoaa marginaalisemmillekin yhtyeille mahdollisuuden lyödä itsenä läpi ja mm. Disco Ensemblen musiikki kantautuu Spotifyn ansiosta yhä laajemmalle kuulijajoukolle. Välillinen vaikutus artistin ja Spotifyn välille syntyy lisääntyneestä keikkamyynnistä, kasvaneista esiintymispalkkioista sekä yleisesti yhtyeen suosion kasvusta. Kompensaattoritekijöitäkin siis löytyy.

Pojat eivät tahdo tuomita nettilatailuakaan liian jyrkästi ja korostavat, että kyseessä on tietynlainen asenne musiikkia kohtaan: sen tulisi olla ilmaista kaikille ja kaikissa muodoissa.

- Artistina on helppo ymmärtää nihkeät asenteet laitonta

58

LexPress

aivan muuta.

- Radiota alkaa vaan tiedostamattaan analysoimaan, jos se soi taustalla.

Kuvassa Jussi Ylikoski ja Miikka Koivisto

latailua kohtaan ja tietysti sitä toivoisi useampien laillisten keinojen korvaavan musiikin hakemisen netistä, mutta samalla on oltava realistinen ja hyväksyttävä todellisuus sellaisena, jollaiseksi se on ajan myötä muovautunut, he toteavat.

Ansaitsemistavat musiikkibisneksessä ovat muuttuneet ja nykyään panostetaan keikkamyyntiin ja erilaisiin sivutuotteisiin entisen levymyynnin sijaan.

Vakavasta pohdiskelusta on aika siirtyä kevyempiin aiheisiin ja tiedustelemmekin Satakunnan alueelta kotoisin olevan yhtyeen mielipidettä oikeustieteellisen ns. kiintiöporilaisista. Selitystä sille, miksi niin moni porilainen läpäisee oikeustieteellisen tiukan seulan vuosi toisensa perään, ei tunnu löytyvän. Viimein pojat päätyvät siihen, että porilaiset ovat usein tunteneet tulleensa sorretuksi muun Suomen toimesta, ja ovat tästä kehittyneet sinnikkäiksi oman tien kulkijoiksi, jotka asettavat itselleen päämäärän ja saavuttavat sen.

Huhut legendaarisista nakkikioskitappeluista he vahvistavat tosiksi sekä vitsailevat ”porilaisen” kuuluvan jokaisen perheen sunnuntai-ruokailuun Satakunnassa.

Tekijänoikeudet Disco Ensemble jättää mieluiten Teoston harteille. Teoston sisältö on heille itselleenkin hieman mystinen, eivätkä he tahdo puuttua sen valvomiseen tai toimintaan ylipäätään. On hyvä asia, että on olemassa järjestelyjä, Pakollisen basistivitsi -aijoiden avulla artisti voi keskittyä omaan suorituk- heen noustessa esille, joutuseensa ja jättää paperityöt muiden harteille. vat pojat turvautumaan muiden apuun. Valoteknikko Leskinen Etenkin ulkomailla esiintyessään pojat kuitenkin pelastaa pinteestä ja ovat tyytyväisiä levy-yhtiön ja Teoston kal- väläyttää: taisten järjestelyjen toimintaan. Kustannus- Mitä yhteistä on bassosooyhtiöt hoitavat keikat ja niistä luvatut palkkiot lolla ja hirmumyrskyllä? - Kumartistin tilille. Ongelmia syntyy joskus kaukaisten pikin ennustettavissa, mutta ja vähemmän järjestäytyneiden valtioiden kanssa, mitään ei tehtävissä. eikä aina ole helppoa toimia kansainvälisillä markkinoilla musiikintuottajana.

Haastattelun loppupuolella utelemme Disco E:n Musiikin teko on pojille alitajuista. Vaikut- tulevaisuudesta. Lähituleteita uuteen musiikkiin tuovat oman musiikkimaun vaisuuden vahvistetaan olevan kehittyminen ja uusien artistien löytäminen. selvillä, mutta kokonaisvaltaiMyös muut yhtyeen jäsenet vaikuttavat omalla semmin tulevaisuus tuntuu musiikillaan ja olemuksellaan. Kaikki ympärillä aina olevan hieman sumuinen. kuuluva toimii vaikuttimena musiikille. Myös oma Kumpikin ilmoittaa yhtyeen ja kehittyminen ihmisenä, vanheneminen ja mm. musiikin olevan tällä hetkellä ulkomailta kerätty ”henkinen pääoma” lisäävät tärkeintä, sitä työstetään ja siimusiikin tekoprosessille oman panoksensa. Pojat hen panostetaan. Tulemme siis kuitenkin kieltävät saavansa vaikutteita radiosta, jatkossakin kuulemaan Disco tai ylipäätään kuuntelevansa sitä vapaa-ajallaan. He Ensembleltä uutta musiikkia ja kertovat radion ennemminkin ärsyttävän. Silloin, nauttimaan heidän uskomatkun itse vaihtaa vapaalle, sitä haluaa tehdä jotain tomasta live-karismastaan.

LexPress

59

60

LexPress

OIKEUS taju Musiikin laiton verkkojakelu

– laajennettua rikosoikeutta?

Tällä kertaa Oikeustajupalstalla tarkasteltavana ovat tekijänoikeuden r i k k o m i s t a k o s k eva k o r k e i m m a n o i k e u d e n r a t k a i s u s e k ä tekijänoikeusloukkauksien estämisen velvollisuutta käsittelevä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu. Tapauksista oikeudellisen arvionsa antaa erityisesti informaatioyhteiskunnan sääntelyyn erikoistunut apulaisprofessori Tuomas Mylly.

Tekstin koonnut: Jonne Rantanen

Tapaus 1 KKO: 2010:47 (Finreactor) – Tuomio annettu 30.6.2010 Vastaajat olivat ylläpitäneet internetissä Finreactor-tiedostojenjakoverkkoa, josta verkon käyttäjät olivat voineet ladata tietokoneilleen tekijänoikeuden suojaamia teoksia sisältäviä tiedostoja ilman oikeudenhaltijoiden lupaa.

Syytetyt ylläpitäjät tarjosivat Finreactor-verkossa teknologia-alustan, jonka käyttäjät voivat ladata tiedostoja toisilta käyttäjiltä. Finreactor-verkossa oli jaettu tekijänoikeudella suojattuja tiedostoja ilman tekijänoikeuden haltijoiden lupaa, mutta ylläpitäjät eivät tiettävästi olleet itse ladanneet tai tarjonneet tällaisia tiedostoja ladattavaksi.

He olivat vain kehittäneet ja ylläpitäneet järjestelmää, joka mahdollisti käyttäjille tiedostojen jakamisen. Järjestelmän eräs julkilausuttu tavoite tosin oli juuri tekijänoikeuden alaisen materiaalin levittäminen. Tapauksesta tekee mielenkiintoisen muun muassa se, että ylläpitäjien toimet yksilöllisesti tarkasteltuina eivät täytä tekijänoikeuslain rikkomisen tunnusmerkistöä. Niille tulee mahdollista tekijänoikeudellista relevanssia vasta käyttäjien lataustoimien yhteydessä.

Ovatko ylläpitäjät tällöin a) rikkoneet tekijänoikeutta; b) syyllistyneet rikokseen tekijöinä tai avunantajina ja c) hyvitysvastuussa ja jos ovat, millä perusteilla hyvitys määräytyy?

KKO totesi ratkaisussaan (kohta 16), ”ettei tekijänoikeuslaissa säädetyn oikeudenhaltijan suojan tule olla riippuvainen laittoman jakelun teknisestä toteuttamistavasta”. KKO:n peruslähtökohta oli toisin sanoen se, että kyseessä on ”laiton jakelu”, jota ei ikävällä teknis-juridisella saivartelulla tule muuksi muuttaa. Tällainen ”I know it when I see it”-tyyppinen robusti asennoituminenhan soveltuu erityisen hyvin rikosoikeudelliseen ajatteluun! KKO painotti myös sitä (kohta 18), että tapauksessa tiedostojenjakelutoimintaa on ”tarkasteltava kokonaisuutena eikä siihen osallistuneiden vastuuta tule arvioida erillisinä tekoina”.

Jäljempänä käsiteltävään osallisuusoppiin palautuva lähtökohta mahdollistaa teknisesti monimutkaisten ja useita syytettyjä sisältävien juttujen tehokkaan ja ennustettavan tuomioistuinkäsittelyn.

Oikeustaloustiede siunaa omaksutun lähtökohdan!

KKO:n loppupäätelmä rikosvastuun osalta on edellä lausutun valossa looginen: kyseinen rosvojoukkio oli ylläpitämällä yhdessä Finreactor-tiedos-

LexPress

61

tojenjakoverkkoa tahallisesti loukannut asianomistajien tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia siten, että he olivat yhdessä toistensa ja tapauksessa identifioimattomien verkon käyttäjien kanssa osallistuneet suojattujen teosten kappaleiden levittämiseen yleisön keskuuteen ja niiden valmistamiseen.

Näin menetellessään he olivat syyllistyneet tekijöinä rangaistavaksi säädettyyn tekoon. Ratkaisu laajentaa niin tekijän yksinoikeuksia kuin rikoskumppanuutta koskevaa oppia. Ratkaisu ulottaa tekijänoikeuden merkitsemän kielto-oikeuden sellaisten teknisten alustojen ylläpitoon, jotka mahdollistavat kolmansille tekijänoikeuden rikkomisen.

KKO pohti myös tekijänoikeudellista hyvitystä. Tekijänoikeuslain mukaan se, joka käyttää teosta vastoin mainittua lakia, on velvollinen suorittamaan käyttämisestä tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Koska laittomuus oli ollut laajaa ja musiikkikappaleiden menekki laillisessa kaupassa oli oletettavasti vähentynyt, KKO päätyi siihen vääjäämättömään johtopäätökseen, että tämä ja myös seuraamusjärjestelmän tehokkuus edellyttävät, että hyvitys on määrältään tuntuva. Korvaukset olivatkin joitain satojatuhansia euroja. Ne perustuivat oikeudenhaltijoiden tuotto-odotuksiin saamatta jääneistä tuloista. Seuraamusjärjestelmän tehokkuuden vaatimus, toisin sanoen vastaavien rosvojoukkioiden laittomuuksien ennaltaehkäisy, edellyttää rikosoikeudellisille rangaistuksille yleensä ominaisen yleisestävän funktion ulottamista myös hyvitykseen.

Kun kyseessä on ”laiton jakelu”, latinankieliset viisastelut, kuten nullum crimen, nulla poena sine lege, voidaan ohittaa tarpeettomina. On turvattava mahdollisuus kehittää tekijänoikeusjärjestelmän seuraamusjärjestelmän tehokkuutta tulkintateitse tuomioistuimissa!

Ratkaisun mielenkiintoista antia on rikoskumppanuutta koskevan opin käyttö. Kuten KKO ratkaisussaan toteaa, rikoskumppanuus edellyttää tekijöiden yhteisymmärrystä, eli tietoisuutta siitä, että oma toiminta yhdessä muiden

62

toiminnan kanssa toteuttaa rikoksen tunnusmerkistön. Vastuu ei tällöin rajoitu vain oman toiminnan seurauksiin, vaan laajenee koskemaan tekokokonaisuutta. Rikoskumppanuus edellyttää kokonaisuuden kannalta merkityksellistä osallistumista rikoksen tekemiseen. Vähäisempi osallisuus voi tulla arvioitavaksi avunantona rikokseen. Rikoskumppanuuden kannalta oli ilmeisesti päivänselvää, että sivuston 10.000 käyttäjää toimivat yhteisymmärryksessä ylläpitäjien kanssa, joita nämä eivät tosin edes olleet tavanneet. Finreactorissa ilmaistu tavoite levittää teoksia luvattomasti oli KKO:lle riittävä selvitys rikoskokonaisuuteen osallistuneiden yhteisymmärryksestä.

Yhteisymmärrys ei siten toteutunut konkreettisten yksilöiden – identifioitavien käyttäjien ja ylläpitäjien – välisenä suunnitelmana tai tietoisena yhteistyötä. Kyse oli abstraktin käyttäjäkunnan ja ylläpitäjien oletetusta, järjestelmän julkistettuihin toimintaperiaatteisiin kiinnittyvästä yhteisymmärryksestä.

Vastaavasti voidaan argumentoida, että rasistiselle vihapuheelle säännönmukaisen kanavan tarjoavan internetsivuston ylläpitäjät toimivat konstruoidussa yhteisymmärryksessä sivuston käyttäjien kanssa ja joutuvat rikoskumppaneina vastuuseen anonyymeiksi jäävien käyttäjien rasistisista vihapuheista.

KKO:n perustelut ovat suoraviivaisemmat ja tuomiohakuisemmat kuin esimerkiksi ruotsalaisilla tuomioistuimilla Pirate Bay -tapauksessa. Ruotsissa hovioikeus tarkasteli ylläpitäjien rikosoikeudellista vastuuta yksilöllisesti ja tuomitsi ylläpitäjät avunannosta eikä tekijöinä.

Vaikka intuitiivisesti ajatellen ylläpitäjien syyllisyys tekijänoikeuden rikkomisista saattaa olla vähintään yhtä suurta kuin järjestelmän käyttäjien, lienee LexPressin valistuneille lukijoille selvää, että tekijänoikeuden – saati rikosoikeuden – ei tulisi toimia intuitiivisten ja moralististen lähtökohtien varassa. Ansaitsemme jotakin parempaa ja kehittyneempää.

LexPress

Tapaus 2 EUTI C 360/10 (Netlog) – Tuomio annettu 16.2.2012 Tapauksessa oli kyse siitä, onko yhtiöllä, joka on internetissä toimivan sosiaalisen verkoston alustan tarjoaja, velvollisuus ottaa käyttöön alustalleen tallennettujen tietojen suodatusjärjestelmä estääkseen tekijänoikeutta loukkaavien tiedostojen saataville saamisen.

Tapaus eroaa yllä tarkastellusta Finreactor-ratkaisusta muun muassa siinä, että kyseessä ei ole rikosjuttu, eikä Netlogin väitetä itse syyllistyneen tekijänoikeuden rikkomiseen. Se vain tarjosi sosiaaliseen verkostoitumiseen tarkoitetun teknologia-alustan, jonka käyttäjät voivat paitsi kertoa itsestään, myös ladata tiedostoja toisilta käyttäjiltä.

Tapaus ilmentää sitä tosiasiaa, että immateriaalioikeudessa kieltotuomioita voidaan nykyään kohdistaa myös sellaisiin tahoihin, joiden ei väitetäkään rikkovan immateriaalioikeutta. Tällaisia tahoja ovat muun muassa internetoperaattorit ja erilaiset internetportaalien tarjoajat, kuten juuri Netlog tai aiemmassa Scarlet Extended -tapauksessa internetoperaattori. EUTI viittaa tähän aiempaan ennakkopäätökseensä useassa kohdassa Netlog-tuomiotaan. Tilanne eroaa siten Finreactor-tapauksesta, jossa pohdittiin palveluntarjoajan omaa osallisuutta tekijänoikeuden rikkomisiin.

EUTI:n oikeuskäytännön mukaan kansallisten tuomioistuinten on voitava velvoittaa tällaiset immateriaalioikeuksia rikkomattomatkin tahot toteuttamaan paitsi toimenpiteitä, joilla myötävaikutetaan kyseisten tahojen tarjoamien tietoyhteiskunnan palvelujen välityksellä tehtyjen immateriaalioikeuksien loukkausten lopettamiseen, myös uusien loukkausten estämiseen. Kansalliset tuomioistuimet eivät kuitenkaan saa toteuttaa toimenpiteitä, joilla palvelun tarjoaja velvoitetaan yleisesti valvomaan tallentamiaan tietoja. Kun Netlogille annettu määräys ottaa käyttöön riidanalainen suodatusjärjestelmä velvoitti sen valvo-

maan aktiivisesti kaikkien sen palvelujen käyttäjien lähes kaikkia tietoja kaikkien uusien immateriaalioikeuksien loukkausten estämiseksi, oli EUTI:n suhteellisen yksinkertaista päätyä siihen, että määräys oli asianomaisten direktiivien vastainen.

EUTI ei kuitenkaan jättänyt perusteluitaan tähän, vaan se kytki tapauksen myös perusoikeuksien suojaan. EUTI:n mukaan omaisuudensuoja, joka kattaa immateriaalioikeudet, on perusoikeutena tasapainotettava muiden perusoikeuksien turvaamisen kanssa. EUTI keskittyi näiltä osin erityisesti Netlogin kaltaisten toimijoiden elinkeinovapauden tasapainottamiseen tekijänoikeuteen kiinnittyvän omaisuudensuojan kanssa. Se totesi lopulta, että kansallisen tuomioistuimen antama määräys oli elinkeinovapautta liikaa rajoittava.

Tämän lisäksi määräyksen vaikutukset olivat omiaan loukkaamaan myös Netlogin palvelujen käyttäjien perusoikeuksia, eli heidän oikeuttaan henkilötietojen suojaan sekä vapauttaan vastaanottaa tai levittää tietoja. Profiileja koskevat tiedot ovat suojattuja henkilötietoja, koska niiden avulla mainitut käyttäjät on lähtökohtaisesti mahdollista tunnistaa.

Määräys vaaransi myös tiedonvälityksen vapauden: järjestelmä saattaisi johtaa sellaisten viestien estämiseen, joiden sisältö on laillinen. Suodatinjärjestelmien ongelmana on, että niiden tulisi toimiakseen kyetä tulkitsemaan tekijänoikeuslakeja poikkeuksineen ja rajoituksineen, mikä on osoittautunut kokeneillekin tuomareille sangen vaikeaksi.

EUTI:n oli siinä mielessä helppo päätyä ratkaisuunsa, että kansallisen tuomioistuimen määräys oli luonteeltaan äärimmäisen rajoittava. Jos tapauksen faktoja muutetaan, lopputulos saattaisi olla toisenlainen. Esimerkiksi Suomessa teleoperaattoreille määrättyjen Pirate Bay -estojen perusoikeuksien mukaisuus tulee tietenkin arvioida erikseen. EUTI:n ratkaisussa on kuitenkin myös aineksia ja pohdintoja, joiden olisi suonut ilmenevän myös suomalaisessa oikeuskäytännössä, Finreactor-tapaus mukaan lukien.

LexPress

63