Lexpress 01 12

CALONIA g a l l u p Vuoden ensimmäisessä gallupissa kartoitettiin opiskelijoidemme asenteita verkkopankki -palveluita kohtaan.

Kysymykset: 1. Käytätkö pankkien verkkopankkipalveluita?

2. Viime aikoina pankkien verkkopankkipalveluihin on kohdistunut verkkohyökkäyksiä. Tuntuuko verkkopankkipalveluiden käyttö näiden tapahtumien valossa edelleen turvalliselta? Vaikuttavatko verkkohyökkäykset siihen, miten käytät näitä palveluita?

3. Miten mielestäsi verkkopankkipalveluiden käytön turvallisuutta voisi parantaa?

Joel Karhula, 1. vuosikurssin opiskelija 1.

2.

3.

Kyllä. Hoidan kaikki pankkiasiani verkossa.

Luotan niihin. Ei ole siis vaikuttanut.

Hoidan pankkiasiani edelleen mieluiten verkossa.

Ihmisten tulisi pitää virusturvansa kunnossa. Pankkien tulee kehittää palveluita, mutta ei lisätä uusia tunnus lukuja palveluiden käytön yhteyteen.

Annika Falben, 2. vuosikurssin opiskelija 1. Käytän, laskujen maksamiseen ja junalippujen osta- miseen.

2. Aina vähän mietityttää. Ei kuitenkaan ole ollut ongel-

mia, joten palveluiden käyttäminen tuntuu edelleen turvalliselta.

3. Pankit ovat jo pyrkineet parantamaan palveluiden

käytön turvallisuutta esimerkiksi salasanojen säännöl liseen vaihtoon liittyen. Moniin hyökkäyksiin ei ole

voinut vaikuttaa.

Tiia Airi, 1. vuosikurssin opiskelija 1. Käytän, kun ostan nettikaupoista jotain.

2. Ei ole vaikuttanut. Tuntuu edelleen yhtä turvalliselta.

3. En osaa sanoa.

Teksti ja kuvat: Wilma Kivilä ja Laura Hoffrén

TOIM. huom.

Uusia tuulia

LexPress 01/12

Päätoimittaja:

s. 15 ...

Satu Majuri lexpress@lex.fi

Taitto:

LexPressin toimituskunta on aloittanut jälleen aktiivisen toimintansa laadukkaan lehden luomiseksi. Suuri kiitos kuuluu ahkeralle toimituskunnalle, jonka ansiosta lukijakunnalle on tarjolla niin vakavasti otettavia kuin kevyemmälläkin kynällä kirjoitettuja artikkeleita. Vuosi 2012 on alkanut LexPressin osalta pirteästi ja uudella innolla terästettynä - värillistä versiota jatkaen.

Teemana on Pankki- ja vakuutusmaailma, joka johdattaa lukijat muun muassa pankkilakimiesten arkeen. Luvassa on muun muassa myös Anna-Maja Henrikssonin haastattelu sekä vakuutusalalla työskentelevien oikeustieteen opiskelijoiden kuulumisia.

LexPress jatkaa edelleen laadukasta asialinjaa kuitenkaan hauskuutta unohtamatta.

Palautteet on otettu huomioon: lexiläinen kädenjälki ja opiskelijaelämä näkyvät tässä numerossa. Palstatilaa on saanut esimerkiksi Lexin oma spexi, joka järjestetään ensimmäistä kertaa ikinä: lue ohjaajan kommentit sivulta 44. Lue myös juttu oikkareiden keskuudessa aina yhtä suositusta, opiskelijatapahtumien kuninkaasta, SAKKE-tapahtumasta. Lex ry:n 50-vuotis juhlavuoden jälkeen onkin aika keskittyä tulevaan: miltä Lex ry:n tulisi näyttää vuonna 2062?

Vakiopalstoiksi ovat päässeet Ajankohtaistapalsta, jossa pohdiskellaan opiskelijoiden keskuudessa kiinnostaviksi nousseita ilmiöitä sekä PT-palsta, jossa pidetään yllä poikkitieteellistä kirjeenvaihtoa.

Uusi päätoimittaja odottaa jännityksellä tulevaa vuotta ja LexPressin kehittymistä. Annathan palautetta: lexpress@lex.fi.

Vuoden toinen LexPress kantaa teemaa Kansainvälisyys ja ihmisoikeudet. Ajankohtaisesti ja kiinnostavasti - tule toteuttamaan uusien tuulien LexPressiä vuonna 2012.

Satu

Satu Majuri

Toimituskunta: Teemu Auressalmi Annika Falben Jenni Heurlin Laura Hoffrén Iiris Jokinen Jesse Jokinen Wilma Kivilä Markus Laine Aleksi Lundén Mikael Lustig Niko Markkanen Jaana Mikkola Noora Mäki Sanna Mäkilä Vesa Puisto Sheima Ridha Valtteri Tapala

s. 31 ...

Etukansi: Satu Majuri

Kansikuva:

Markus Laine Kuvassa: Laura Hoffrén Mikael Lustig

Julkaisija:

..

Lex ry

Painopaikka: Newprint Oy

Painos: 550 kpl

ISSN 1235-371X

Copyright © 2012 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

s. 44 ...

sisällys Pankki- ja Vakuutusmaailma

... s. 17

.. s. 35

... s. 62

Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Toim.huom.: Uusia tuulia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Pääkirjoitus: Raha ratkaisee . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Puheenjohtajalta: Lexiläiset - omaa lajiaan . . . . . . . . . 8 Edarissa tapahtuu: Edustajistokausi käyntiin . . . . . . . 10 Senilexin kuulumisia: Hallitus 1997 kiitosristeilee taas . . . . 12 Ajankohtaista: OTM vailla työkokemusta . . . . 15 Lakimies rahaa luovassa yrityksessä . . . . . . . . . 17 Juristi Osuuspankin toimitusjohtajaksi . . . . . . 21 Sopimuksia, vahinkoja ja korvauksia . . . . . . . . 23 Vuoden opettaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Oikeusministeri Anna Maja-Henriksson . . . . . 31 Vieraalla maalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 PT-palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Kehitystä perinteitä kunnioittaen . . . . . . . . . . . 41 Spexin ohjaajalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Oikeustaju . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 Vuonna 2062 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 Salaisia SAKKE-suunnitelmia . . . . . . . . . . . . . 57 Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

PÄÄ kirjoitus

Raha ratkaisee Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanoin: ”Me kaikki haluamme hyvinvointia.” Hyvinvointi on lähes loppuun kaluttu termi tarkoittamaan niin pahoinvoinnin poissaoloa, tasapainoista elämää kuin terveyttä ja onnellista elinympäristöä.

Meidän opiskelijoiden hyvinvointi tarkoittaa ennen kaikkea toimivaa opiskelijaympäristöä, turvallista tulevaisuutta ja yhteisöön kuulumista. Tervehenkinen opiskelijayhteisö toimii tärkeänä osana yhteenkuuluvuuden tunnetta: meille lexiläisille opiskelijaelämä tarkoittaa elinikäisiä ystävyyssuhteita, unohtumattomia ja unohdettuja riemun kokemuksia sekä yhdessä tekemistä. Hyvinvoivan menestyksen taustalla ovat pysyvät sidokset omassa tärkeässä yhteisössämme.

Lööpit kuuluttavat entistä syrjäytyneemmästä Suomen nuorisosta, jonka tervehdyttäminen tuntuu olevan jokaisen suurmiehen ykkösteemoja. Vaalit kuin vaalit: nuoret ovat tapetilla. Olemmehan tulevaisuus.

Oikeustieteellinen tutkinto on monien mielestä avain hyvinvointitulevaisuuteen ja varmaan toimeentuloon.

Leikkaukset ja budjettien kiristelyt ovat nyt muodissa, mutta rahassa kylpee juristi ja toinenkin, niinhän se menee. Lakimiesten työllistyminen onkin verrattain hyvä: työttömiä

6

LexPress

Kuva: Markus Laine

juristeja on vain noin kolme prosenttia. Vaikka luvut näyttävätkin lupaavilta, kiven alla tuntuvat olevan ne todelliset tasapainoisen elämän ja menestymisen avaimet. Kiireen, kevään ja stressin keskellä tulisikin muistaa niin huoltaa omaa itseä kuin katsoa myös, että kaveri pärjää.

Opiskelijoiden onkin syytä seurata hektistä aikaamme ja olla vaikuttamassa meille kuuluvilla paikoilla taataksemme hyvinvoivan tulevaisuuden. Yliopisto-opiskelu tarjoaa paljon mahdollisuuksia vaikuttaa elämiseemme isommallakin mittakaavalla.

“Vaalit kuin vaalit: nuoret ovat tapetilla. Olemmehan tulevaisuus.”

Opiskeluaika on ihmisen elämän parasta aikaa. Se paras aika tulisi käyttää yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti - tehokkaasti. Takeina hyvään ja vointiin voisivat olla hyvä koulutus, kokemuksella rikastutettu ansioluettelo, vaihto-opiskelu ulkomailla sekä aktiivisuus ainejärjestössä.

Pitelet käsissäsi vuoden ensimmäistä LexPressiä, joka avaa teemoja pankki- ja vakuutusmaailmasta. Rahan ollessa ratkaisu kaikkiin ongelmiin on syytä nostaa esille muutamia ajankohtaisia aiheita: selatessasi lehteä voit törmätä pankkilakimiesten haastatteluihin, oikkarin elämään vakuutusalalla, kommentteihin korkeaharjoittelupaikoista sekä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin ajatuksiin.

Hyvinvoinnista keskusteltaessa on ratkaistava rahakysymyksiä.

On lähdettävä taloudellisten kriisien ratkaisusta, vakaasta taloudesta ja säästäväisyydestä – on säästettävä muualta kuin terveistä ihmissuhteista ja Lex-aktiivisuudesta.

Todella, me kaikki haluamme voida hyvin.

Kiinnostavia lukukokemuksia ja aurinkoista kevättä toivottaen, Satu Majuri Päätoimittaja lexpress@lex.fi

LexPress

7

PUHEEN johtajalta

Lexiläiset - omaa lajiaan Lexiläisen, ja isommassa mittakaavassa oikkarin ylipäätään, erottaa kuuleman mukaan jo kaukaa. Haalarit jalassa tai ei, olemme saavuttaneet erityislaatuisen, osaltaan valitettavan kyseenalaisen maineen opiskelijayhteisössä. Meitä saatetaan pitää itseriittoisina, ylimielisinä, jopa avoimen kusipäisinä.

Eri asia on, olemmeko oikeasti ollenkaan sellaisia. Suurelta osin maineemme perustuu stereotypioihin ja ennakkoluuloihin, joiden ainoita uhreja oikkarit eivät toki missään nimessä ole. Valitettavasti joukossa kuitenkin silloin tällöin tyhmyys tiivistyy ja lexiläisyyden tärkein kulmakivi, vahva yhteenkuuluvuuden tunne, näyttäytyy ulospäin huonossa valossa.

Nykyisellään ”sikajurismiin”, tiettyyn paremmuuden tunteeseen ja rellestämiseen assosioitava oikkariidentiteetti puistattaa lukuisia ihmisiä, monia myös omista riveistämme. Tämä on sääli, sillä Lexin ja koko oikkariyhteisön tulisi olla kaikkia oikeustieteen opiskelijoita varten huolimatta itse kunkin uratoiveista, poliittisesta suuntautumisesta tai mistään muustakaan.

Mikäli lexiläisyys ei ole jotain sellaista, mihin halutaan samaistua, häviävät sekä Lex että opiskelijat. Mikä sitten avuksi?

Osaltaan uskon, ettei tiikeri pääse raidoistaan. Olemme aina olleet ja toi-

8

vottavasti tulemme myös aina olemaan tietyllä tavalla etuoikeutetussa asemassa.

Sisäänpääsy oikeustieteelliseen tiedekuntaan on vuodesta toiseen vaikeaa ja opiskelupaikkaa oikiksessa arvostetaan hyvin korkealle. Valmistuttuamme me vieläpä työllistymme likimain varmasti ja nostamme suhteellisen kovaa palkkaa.

Kaiken hyvän lisäksi Lex on suurimpia ja aktiivisimpia ainejärjestöjä Turussa.

Nämä ovat asioita, joista voimme syystä olla tyytyväisiä ja ylpeitä, ja joista toisaalta meille ollaan varmasti myös kateellisia.

Nämä ovat kuitenkin vain sivuseikkoja, sillä se, mikä tekee lexiläisyyden, olemme me itse. Uskon ja toivon, ettei juuri yksikään lexiläisen henkilökohtaisesti tunteva jaa vallitsevaa käsitystä meistä. Mekin olemme loppujen lopulta aivan tavallisia ihmisiä, tavallisine iloine ja suruineen. Tämä jää vain valitettavan monelta huomaamatta, kun ryhmänä remuava lexiläisjoukko vahvistaa jo syntyneitä ennakkoluuloja. ”Humanistit, kemistit, ekonomit, lääkärit…” Tärkeää olisikin vastakkainasettelun sijaan pyrkiä kehottamaan ihmisiä oikeasti tutustumaan meihin lexiläisiin - harva joutuisi pettymään.

50 vuodessa Lex on saavuttanut ainutlaatuisen aseman osana sekä Turun opiskelijayhteisöä että koko Suomen oikkaripiirejä. Massiivisen juhlavuoden

LexPress

jälkeen ei kuitenkaan ole aika jäädä tuleen makaamaan vaan katsoa rohkeasti eteenpäin. Opiskelijoiden alati lisääntynyt työssäkäynti, opintoaikojen rajaukset sekä viimeisimpänä opintotuen jakaminen erikseen alemmalle ja ylemmälle korkeakoulututkinnolle ovat luoneet painetta ainejärjestötoiminnalle.

Tällä hetkellä ainejärjestötoiminta onkin jossain määrin paitsioasemassa. Luottamustoimet Lexissä saatetaan kokea liian vaivalloisiksi ja aikaavieviksi, eivätkä ne kasvata tilipussia saati opintopisteiden määrää. Mitä niistä kuitenkin saa, on sellainen elämänkokemus, jollaisesta ei lukusalissa puurtaessa voi kuin uneksia.

ehdotukset hyväksyy, puhaltavat Lexissä melkoiset muutoksen tuulet. 90-luvun alkupuolelta asti käytännössä samassa muodossaan toiminut organisaatio kokee todellisen remontin.

Lexin Tulevaisuustyöryhmä on syksystä asti pyöritellyt muun muassa näitä aiheita pohtiessaan ehdotustaan yhdistyksen ja sen organisaation kehittämiseksi. Tavoitteena on saada entistä useampi tuntemaan Lex omakseen ja löytämään sen parista mielekästä tekemistä. Mikäli yhdistyksen kokousryhmän

Muutoksen keskelläkin on tärkeää tunnistaa se, mistä ei tule luopua.

Vahva yhteishenki ja yhteenkuuluvuuden tunne on mielestäni tärkein osa lexiläisyyttä. Se, miten vahvasti monet mieltävät itsensä lexiläisiksi, on poikkeuksellista verrattuna vaikkapa artisteihin ja pykälisteihin tai oikeastaan mihin tahansa ainejärjestöön koko valtakunnassa. Tämä, jos mikä, on vaalimisen arvoista. Lexiläiset ovat joka suhteessa omaa lajiaan - pidetään siitä kiinni.

“Se, mikä tekee lexiläisyyden, olemme me itse.”

Teemu Auressalmi Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi P.S. Vihdoinkin on valtakunnassa kaikki hyvin, kun Sauli Niinistö astui virkaansa Suomen tasavallan presidenttinä 1.3.2012 ja maamme sai ensimmäisen lexiläisen valtionpäämiehensä. Sydämelliset onnitteluni Saulille!

Kuva: Markus Laine

LexPress

9

EDARISSA tapahtuu

Edustajistokausi käyntiin Edustajistokausi käyntiin koulutuksilla ja henkilövalinnoilla

Vuoden vaihteessa kävivät Ryhmä Lexinkin uudet edaattorit TYYn edustajistotyön kimppuun. Vuoden 2011 loppu ja kuluvan vuoden alku on sujunut Lexin edaattoreilta monenlaisten koulutusten merkeissä, mutta on päätöksiäkin jo ehditty tehdä ja Proffassa käydä yhdellä jos toisellakin.

Henkilövalinnoista ristiriitaiset jälkitunnelmat

Järjestäytymiskokouksessaan viime joulukuun puolella uusi edustajisto valitsi muun muassa TYYn hallituksen sekä taloustoimikunnan jäsenet ja valiokuntien kokoonpanot vuodelle 2012.

Hallitusmähinät eivät valitettavasti menneet meidän kannaltamme parhaalla mahdollisella tavalla, kun Lexin ehdokas Paula Kovari jäi loppumetreillä ankaran poliittisen väännön seurauksena ulos hallituksesta.

Muut valinnat sen sijaan sujuivat Lexin kannalta mallikkaasti, sillä kaikki ehdolla olleet lexiläiset saivat haluamansa paikan TYYn muissa toimielimissä.

Ensi vuonna meitä edustavatkin valiokuntatasolla taloustoimikuntaan valitun edaattori Janne Laasosen lisäksi Alma

10

Elonheimo kulttuurivaliokunnassa, Emmi Kuivala ravintolavaliokunnassa sekä Satu Majuri Tylkkärin johtokunnassa. Onnea heille kaikille valinnan johdosta!

TYYlle strategiatyöryhmä

Tärkeimpänä päätöksenä tammikuun kokouksessaan edustajisto päätti perustaa työryhmän vastaamaan TYYn strategian päivittämisestä. Samalla käytiin lähetekeskustelu strategian päivittämiseen liittyen. Ryhmä Lex toi lähetekeskustelussa esiin huolensa TYYn taloudenpidon tulevaisuudesta sekä TYYn toiminnan lipsumisesta sivuraiteille.

Strategiaa on tarkoitus päivittää läheisessä yhteistyössä TYYn eri sidosryhmien kanssa ja strategialuonnosta pallotella edustajiston käsiteltävänä useamman kerran ennen sen hyväksymistä ensi syksynä. Ryhmä Lex tulee jatkossakin työskentelemään aktiivisesti sen eteen, että TYYn strategiaan välittyy vaatimus opiskelijoiden varojen vastuullisesta ja tehokkaasta käytöstä sekä siitä että TYY pysyttelee jatkossa entistä paremmin toimintansa ydinalueella eli

HUOM! Ryhmä Lex netissä: www. ryhmalex.fi

LexPress

turkulaisen opiskelijan hyvinvoinnin edistämisessä.

Innolla uusien haasteiden kimppuun

Alkanut edustajistokausi vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja osin haastavaltakin. Ylioppilastalojen ikuisuusprojekti eli remontointi tuottaa nimittäin varmasti kiivasta keskustelua tulevallakin vaalikaudella. Vaikka remontin seuraava vaihe Yo-talo B:ssä ei suoraan vaikuta Lexin toimistoon, on Lexin edaattorien pidettävä korvat ja silmät sekä ennen kaikkea suunsa auki Yo-talo A:n remonttia suunniteltaessa, jotta lähtökohdat A-talon remontoinnille ovat oman toimistomme säilymisen kannalta parhaat mahdolliset.

Vesa Puisto vvpuis@utu.fi Ryhmäpuheenjohtaja, Ryhmä Lex

SENILEXIN kuulumisia

Hallitus 1997 kiitosristeilee jälleen Lexin Kiitosristeily on perinteisesti ollut paikka kiittää yhdistyksen aktiiveja ja kokoontua porukalla pohtimaan, miten tähän on tultu. Vuoden tapahtumien nollaus mukavassa seurueessa ajaa käsittääkseni edelleen asiansa eli nykyisetkin lexiläiset tekevät sen kuten me aikanamme. Mutta olisiko meistä vielä siihen?

Teksti ja kuva: Salla Suominen, Asianajaja, varatuomari, Senilex ry:n hallitus

On kulunut 15 vuotta siitä, kun meidät valittiin Lexin hallitukseen.

Olimme - ainakin omasta mielestämme - Legendaarinen Hallitus 1997.

Oikeudenjumalan suotuisan katseen alla ja lexiläisten tähtien ollessa oikeassa asennossa hallitukseemme valittiin tiukoissa kähminnöissä 12 erinomaista yksilöä, jotka hallitusvuoden aikana hitsautuivat yhteen kuin kengät Kirkkotien lattiaan. Me hankimme Lexin toimistolle sälekaihtimet ja ikkunatarrat. Me kutsuimme kv-viikolle ennennäkemättömän seurueen. Me laitoimme lexiläisten sähköpostipalstan toimimaan. Me kehitimme KäRun eli KänniRundin. Me suunnittelimme vakavissamme Kirkkotielle saunan rakentamista. Me teimme ja me saimme aikaan.

tenkin aika katsoa, mitä me nyt olemme ja miten tähän on tultu. Lähdimme siis kiitosristeilemään.

Mukaan pääsivät lopulta 9/13 (olimme vahvistuneet opintovastaavan vaihto-opiskeluun lähdön vuoksi yhdellä ylimääräisellä hallituslaisella kesken vuotta) eli pj. Johannes Piha, varapj.

Mikko Niva, pääsihteeri Hanna Seppänen, opintovastaavat Lumi-Sirkku Vikiö (ent. Suominen) ja Sari Styrman, liikuntavastaava Mari Segerman, int. sek.

Mikko Leppä, taloudenhoitaja Sakari Hollmén ja allekirjoittanut, tiedotusvastaava Salla Suominen. Poisjääneitä paheksuttiin, paitsi ohjelmavastaava Katri Nuujaa (laskettu aika samalla viikolla) ja kulttuurivastaava Johanna Himmasta (ent.

Peltonen, Luxemburgista hieman pitkä matka). Sen sijaan klubis Mikko Nykänen ja Lexpressin päätoimittaja Ari Syrjäläinen eivät vakuuttaneet kiireeseen vedotessaan.

“Hallitusvuosi oli ihmisen elämän parasta aikaa.”

Sitten valmistuimme ja elämä vei meidät mennessään. Kun hallitusvuodesta tuli kuluneeksi 15 vuotta, oli kui-

12

LexPress

Elämä on muuttunut opiskeluajoista sen verran, että telttamajoitus ja omat eväät eivät enää innosta. Matkustimme siis Turkuun pikkubussilla armollisen sponsorin kustantamien juomien siivittäminä. Satamassa koitti ilon hetki, kun seuraava sponsori jakoi meille Deluxe-hyttien avaimet ja aimo kasan juomalipukkeita sekä muita alennuskuponkeja. Toisaalta seurueemme naispuoliset jäsenet kokivat terminaalissa vähäistä suuremman pettymyksen, kun luvattu palomiesten valtakunnallinen risteily osoittautuikin valtakunnalliseksi vapaapalokuntaristeilyksi. Se ei ole ihan samaa porukkaa se.

Asettauduttuamme komeisiin hytteihimme suuntasimme illalliselle. Vaikka rajaton määrä katkarapuja ja loputon virta hanaviiniä ovat edelleenkin mainio sisäänheittotuote, valitsimme á la carten ja söimme erittäin hyvin. Alkudrinkiksi joku taisi tilata jotakin muuta kuin geeteen ja sai kummastuneita katseita osakseen.

Ihmeellistä että 15 vuotta ei näy missään: Näytimme samalta kuin silloin. Jatkoimme juttua siitä, mihin se oli jäänyt. Nauroimmekin – kirjaimellisesti – samoille jutuille. Meidät heitettiin tälläkin kertaa ulos ravintolasta, nyt tosin eri syistä kuin silloin eli henkilökunnan piti päästä siivoamaan meidänkin pöytämme, vaikka meillä oli vielä syväluotaava keskustelu elämämme merkityksellisimmistä tapahtumista kesken.

Karaoke oli valitettavasti muuttunut kahdenpennin trubaduuriksi, joten loppuilta sujui erilaisten juomien ja tanssin merkeissä laulamisen sijaan.

Hengästyttävä tahti jatkui osalla porukasta aamun aikaisille tunneille eli perinteistä settiä. Luksus-aamiaiselle eivät sitten ihan kaikki tälläkään kertaa päässeet.

Silja Europan lukuisat kaupat työllistivät seurueen shoppailijoita seuraavat tunnit ja iltapäivällä söimme lisää. Jäiset oluet eivät olleet niin jäisiä kuin henkilökunta antoi ymmärtää, mutta pystyimme

LexPress

13

juomaan ne. Kun vielä pääsimme Turun saaristoon saavuttaessa tutustumaan komentosillalle ja saimme keskustella asiantuntijan kanssa muun muassa eräänkin italialaisen aluksen manöveereistä, olimme kaiken kaikkiaan hyvin otettuja Siljan iloisen palvelun ammattilaisista.

Hallitusvuosi oli ihmisen elämän parasta aikaa. Ei ollut huolta huomisesta. Nykyisin huolia on senkin edestä, mutta hallituskumppanien tapaaminen työ- ja perheasioilta rauhoitetussa ympäristössä auttoi taas laittamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Kaikilla meistä pyörii oma oravanpyöränsä.

Elämässä on kuitenkin erilaisia vaiheita, jotka seuraavat vääjäämättömästi toisiaan. Kukaan meistä ei kaivannut hallitusvuotta siten, että haluaisi elää sitä nyt. Sen sijaan olimme tyytyväisiä, että siitäkin loputtomasta hippaamisesta on päästy eteenpäin eikä tarvitse koko ajan vetäistä Lexiläisten laulua (me teimme muuten senkin).

Kiitos Lex – vaikka emme enää ole huomassasi, elät meissä isolla liekillä.

Hallitus 1997:n puolesta, Salla Suominen Tiedotusvastaava 1997

Risteilytunnelmissa: Vuoden 1997 Lex ry:n hallitus.

14

LexPress

Ajan Kohtaista

4Tällä palstalla ruoditaan ajankohtaisia teemoja, jotka puhuttavat opiskelijamaailmassa.

Otm vailla työkokemusta Paljon huomiota opiskelijoiden keskuudessa ovat saaneet korkeakouluharjoitteluun kohdistuneet leikkaukset. Harjoittelutuki on pienentynyt 102.000 eurosta 25.000 euroon - nykyisellään on tarjolla ainoastaan 22 harjoittelupaikkaa oikeustieteen opiskelijoille. Tätä muutosta pohtii kirjoituksessaan Jaana Mikkola.

Teksti: Jaana Mikkola, Kuva: Markus Laine Oman Alan osaamista tarvitaan

Oikeustieteen maisteriksi voi tällä hetkellä valmistua vailla minkään laista käytännön kokemusta alalta. Lukea ja kirjoittaa osaamme, mutta se ei työelämässä riitä. On myös osattava esimerkiksi laatia sopimus yrityskaupasta, toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja tiedottaa asiakasta sukupolvenvaihdoksen vero-seuraamuksista. Työelämään siirryttäessä eivät työnantajatkaan katso hyvällä, mikäli CV:stä löytyy vain maininta kesätyöstä kaupan kassalla. Oman alan työkokemus jo opiskeluaikana on siis lähes välttämä-töntä.

Työpaikan voi tietenkin hankkia itse ja työskennellä vaikka opintojen ohella.

Turussa oman alan töiden saaminen vaan ei ole itsestäänselvyys. Oikeustieteellinen tiedekunta kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden työharjoitteluun valinnaisten kurssien muodossa. Mahdollista on harjoitella kuukausi kuuden opintopis-teen palkalla, hankkia itse työpaikka ja anoa siitä opintopisteitä tai työskennellä kesällä kolme kuukautta palkallisesti oman alan töissä. Varsinkin viimeksi mainittu, niin sanottu korkeakouluharjoittelu, on erittäin suosittu vaihtoehto päästä tutustumaan työelämään, päästä soveltamaan opittuja tietoja käytännössä ja saada arvostettua kokemusta.

Leikkauksia on tehtävä

Vuonna 2011 korkeakouluharjoittelupaikkoja oli tarjolla 49. Vuoden 2012 oikeustieteellisen tiedekunnan taloudellinen tilanne heikkeni huomattavasti ja budjettia laadittaessa leikkauksia oli tehtävä. Suurin yksittäinen leikkaus kohdistui juuri korkeakouluharjoitteluun käytettäviin varoihin. Harjoittelutuki pieneni 102.000 eurosta 25.000 euroon ja samalla harjoittelupaikkojen määrä laski 22 paikkaan.

Opiskelijat halusivat ennen budjetin hyväksymistä keskustella harjoitustuen pienentämisestä neljäsosaan aiemmasta ja miettiä muita mahdollisia kohteita leikkaami-

LexPress

15

sille, jotta harjoittelupaikat eivät vähentyisi näin radikaalisti. Tutkimuksesta tiedekunta ei suostu budjettia leikkaamaan, ja menojen karsiminen on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa välttämätöntä - tiedekunta katsoi, että harjoittelutuesta karsiminen haittaisi vähiten yliopiston perustehtävien, tutkimuksen ja opetuksen, toteuttamista.

Tiedekunnan ma. opintopäällikkö Mirkka Ruotsalaisen mukaan budjetin leikkaus kohdistui rajusti juuri harjoitteluun, koska tiedekunnan taloudellinen tilanne on olennaisesti heikentynyt muun muassa laatuyksikkörahoituksen jäätyä pois, ja sen seurauksena menojen karsiminen oli välttämätöntä. Ruotsalainen kertoo, että tuntiopetusmäärärahoja on jo karsittu huomattavasti ja tullaan edelleen karsimaan, joten harjoittelutuen pienentäminen nähtiin parhaimpana vaihtoehtona, jotta opetuksen taso saadaan säilytettyä. Ruotsalaisen mielestä harjoittelu on paitsi mahdollisuus opiskelijalle soveltaa koulutusta käytännössä, myös tärkeä kanava yliopiston ja työelämän vuorovaikutuksessa. ”Siitä huolimatta en valitettavasti pidä tässä taloudellisessa tilanteessa realistisena, että harjoittelun määrärahoja tultaisiin tulevaisuudessa kasvattamaan”, sanoo Ruotsalainen.

Sopeutuminen markkinoiden vaatimuksiin

Oikeustieteen maisterin tutkinto on hyvin teoreettinen tutkinto, vaikka harva oikeustieteen ylioppilas valmistuttuaan työskentelee tutkijana tai yliopisto-opettajana. Mahdollisuus harjoitteluun on tuonut tutkintoon pienen ripauksen käytäntöä. Ammattitaitoisia juristeja ei nykypäivänä luoda ainoastaan laadukkaal-la teoriaopetuksella, vaan on huomioitava myös työmarkkinoiden vaatimukset ja tarjottava opiskelijoille mahdollisuus hankkia myös käytännön taitoja.

16

LexPress

Lakimiehen työ rahaa luovassa yrityksessä LexPress kävi selvittämässä Turun Seudun Osuuspankissa, mitä kuuluu pankkilakimiehen työnkuvaan ja mitkä ovat parhaat vinkit finanssialasta kiinnostuneelle opiskelijalle. Haastattelussa pankkilakimies Aino Kirkko-Jaakkola.

Teksti ja kuva: Iiris Jokinen

Aino Kirkko-Jaakkola korostaa työkokemuksen tärkeyttä.

Kuka?

Turun Seudun Osuuspankin pankkilakimies Aino Kirkko-Jaakkola on vuonna 2008 valmistunut lexiläinen, joka on viettänyt ensimmäisen opiskeluvuotensa pykälistinä. Pankkialalle Kirkko-Jaakkola päätyi heti opiskelujen päätyttyä. Hän työskenteli Nordean konttoripalveluissa Helsingissä kuolinpesäasioiden osastolla sekä kahdeksan kuukautta Nordean pankkilakimiehenä Turussa. Osuuspankille Kirkko-Jaakkola siirtyi kaksi ja puoli vuotta sitten.

Tie pankkialalle

Uransa pankkialalla Kirkko-Jaakkola oli aloittanut jo ennen valmistumistaan. Ensimmäinen pankkialan kesätyö oli Nordean kassapalveluissa Nokian konttorissa heti toisen opiskeluvuoden päätteeksi. Pankin lisäksi Kirkko-Jaakkola keräsi opiskeluaikana työkokemusta muun muassa poliisilaitokselta ja kiinteistötoimistosta. Kirkko-Jaakkola kuitenkin toteaa, ettei opiskeluaikana tiennyt haluavansa työskennellä pankkialalla. Hän kertoo myös, että suunnitteli opiskelunsa mielenkiinnon mukaan ja gradunsakin hän teki prosessioikeudesta.

Kirkko-Jaakkolan mukaan työelämässä kuitenkin työkokemus on kaikkein tärkeintä ja työn oppii vain tekemällä.

Yliopistolla ei töitä opi käytännössä tekemään.

Yksinkertaisista asioista monimutkaisia

Monella oikkarilla on varmasti hyvä kuva pankkilakimiehen työstä, mutta mitä työnkuvaan oikeasti kuuluu?

Aino Kirkko-Jaakkolan työnkuva pitää sisällään pääasiassa asiakastapaamisia, jotka liittyvät perhe- ja perintöoikeudellisiin toimeksiantoihin, kauppoihin ja verosuunnitteluun. Jonkin verran tehdään yrityksen sisäistä neuvontaa ja koulutusta. Kirkko-Jaakkolan mukaan

18

työssä tulee jatkuvasti vastaan uusia juridisia ongelmia ja omaa juridista ratkaisukykyään saa hyödyntää erityisesti tilanteissa, joissa asiakkaat ovat mutkistaneet omilla toimillaan yksinkertaisia asioita. Tällöin saa tarkkaan miettiä, mistä löytyy ongelmalle ratkaisu. Työssä Aarnion ja Kankaan opukset ovat tulleet tarkasti kolutuiksi. Haastavia ovat myös uusioperheet, joissa perimisjärjestys ei menekään aina niin kuin asiakas on kuvitellut. Usein eteen tulee tilanteita, joissa tulee oltua pelkkänä kysymysmerkkinä.

Oman haasteensa Kirkko-Jaakkolan mukaan työhön tuo se seikka, että perintöasioiden kanssa työskennellessä asiakas on kohdannut juuri kuoleman.

Asiakas saattaa olla todella liikuttunut ja perintöasioiden eteenpäin saaminen tällaisessa tilanteessa voi olla hyvinkin vaikeaa. Hankalia ovat myös riitaisat asiakkaat, koska pankin tehtävä ei ole hoitaa riita-asioita. Riita-asioissa asiakkaita pitää pyytää kääntymään asianajajan puoleen. Lopuksi Kirkko-Jaakkola vielä summaa työn olevan pääasiassa asiakaspalvelua.

Iso tiimi ja joustavat työajat

Työssä parasta Kirkko-Jaakkolan mielestä ovat joustavat työajat ja vapaat viikonloput. Toki työ ei ole kahdeksasta neljään työtä – välillä ollaan pidempään toimistolla ja välillä voi lähteä aikaisemmin. Kalenteri on kuitenkin itse muokattavissa. Hän pitää työn hyvänä puolena sitä, että asiakkaat ovat pääasiassa mukavia ja sopuisia. Osuuspankilla työskentelemisessä on myös se hyvä puoli, että ei tarvitse työskennellä yksin vaan työkavereina on aina iso tiimi. Monissa pankeissa lakimiehen työ voi olla yksinäistä puurtamista. Huono puoli sen sijaan on paine asiakkaiden suunnalta erityisesti niiden asioiden kohdalla, joihin pankkilakimies ei voi vaikuttaa, kuten jonkin päätöksen saaminen viranomai-

LexPress

selta. Kirkko-Jaakkola toteaakin, että keskeneräisiä töitä on aina. Asiakkaat myös harvoin ymmärtävät juridiikkaa, mikä tuo työhön omat haasteensa, kun asioita pitää osata selittää "kansankielellä", mutta lainopillisesti oikein.

Muut mahdollisuudet työskennellä pankkialalla lakimiehenä?

Turun Seudun Osuuspankilla on Kirkko-Jaakkolan mukaan heidän kymmenen hengen tiiminsä lisäksi lakimiehiä myös hallinnollisissa ja esimiestehtävissä. Yleisesti pankkialalla lakimiehille on paikkoja useissa erilaisissa tehtävissä: lakimiehiä työskentelee vakuutuspuolella (esim. korvauslakimiehinä), sopimusoikeuden ja perinnän parissa sekä myös rahanpesun estämisen ja selvittämisen parissa. Lakimiehiä löytyy myös konttorinjohtajista ja muista esimiehistä.

Kirkko-Jaakkolan mukaan pankkilakimiehen työnkuvassa perhe- ja perintöoikeus sekä niihin liittyvä verotus ovat tärkeässä osassa. Sopimusoikeuden tuntemus puolestaan on eduksi muissa finanssialan lakimiehen tehtävissä.

Kesätöiden haun kohdalla KirkkoJaakkola kannustaa ahkeruuteen ja lähettämään hakemukset mahdollisimman moneen pankkiin. Nirsoilua paikkakunnan suhteen kannattaa välttää.

Jos pystyy lähtemään pienemmälle paikkakunnalle töihin, mahdollisuudet työpaikan saamiseen kasvavat. KirkkoJaakkola myös toteaa, että häntä itseään on hyödyttänyt paljon kokemus kassapalveluissa työskentelemisestä.

Kassapalveluissa työskennellessä oppii tuntemaan pankin järjestelmät ja organisaation. Tärkeää on myös asiakaspalvelu- ja myyntihenkisyys.

Alan ammattilasen vinkit

Tässä vaiheessa artikkelia finanssialasta kiinnostuneita varmasti kutkuttaa kysymys, mihin kannattaisi keskittyä opiskeluiden aikana ja mitä vinkkejä alan ammattilaisella olisi kesätyöhaun suhteen, jos työt pankissa kiinnostavat.

Lex ry OP-exculla Turun Seudun Osuuspankissa syksyllä 2011.

LexPress

19

Juristi Osuuspankin toimitusjohtajaksi Teksti: Sheima Ridha

Lex Press haastatteli myös PäijätHämeen Osuuspankin toimitusjohtaja Timo Lainetta, joka ystävällisesti kertoi hieman omasta tarinastaan ja päätymisestään pankkialalle. Lisäksi hän avuliaasti vinkkasi muutamia opiskelijallekin sopivia säästötapoja.

Loimaalta kotoisin oleva Timo Laine valmistui vuonna 1984 oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta. Hän kertoo ajautuneensa pankkisektorille aikanaan melko lailla sattuman kautta. Opiskeluidensa loppuvaiheilla Laine aloitti silloisessa Turun KOP:ssa, jossa tarvittiin ruuhkaapua ja ”siitä se sitten lähti”.

Laine kuvailee matkaansa monivaiheiseksi ennen kuin - omien sanojensa mukaan - ajautui OP-ryhmään. Osuuspankissa hän on kuitenkin jo viihtynyt viimeiset 25 vuotta. Tehtävät pankkiryhmän sisällä ovat vaihdelleet yleisistä pankkitehtävistä esimiestehtäviin. Varsinaisissa juristin tehtävissä hän ei kuitenkaan ole toiminut juuri lainkaan – siis auskultointiaan ja lyhytkestoista pankkilakimiespestiään lukuun ottamatta.

Laine kertoo työskennelleensä opiskeluidensa päätyttyä monissa eri kaupungeissa, kuten esimerkiksi Helsingissä, Janakkalassa, Tampereella ja Valkeakoskella. Auskultointinsakin hän suoritti Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Nykyisellään tämä perheenisä on kuitenkin asettunut Lahteen, jossa on viihtynyt jo viimeiset 15 vuotta PäijätHämeen Osuuspankin toimitusjohtajan tehtävissä.

Päijät-Hämeen Osuuspankki on itsenäinen alueellinen osuuspankki, joka toimii Lahdessa, Heinolassa, Hollolassa,

Nastolassa, Hämeenkoskella ja Iitissä.

Kyseisen pankin tase on miljardiluokkaa ja se onkin yksi suurimmista Osuuspankeista. Yhdessä tytäryhtiönsä PäijätHämeen OP-Kiinteistökeskuksen kanssa se työllistää arviolta 200 työntekijää.

Pankin piiristä voisi löytyä myös oikeustieteen opiskelijalle työtä, kunhan jaksaa aktiivisesti tiedustella ja kysellä kesätöiden taikka tilapäisten tuuraustarpeiden perään. ”Töiden osalta ei kannata nirsoilla liikaa”, Laine kehottaa. Hänen mielestään tavallisia pankkihommiakin on hyvä hallita, mikäli haalii tulevaisuudessa pankkisektorille - eikä pankkialan kokemuksesta varmasti haittaa ole lakimiestehtävissäkään. Laine uskoo, että tämän tyyppiset harjoittelukokemukset antavat myöhemmin tulevissa työnhakutilanteissa arvokasta tietoa työnhakijasta ja hänen sopivuudestaan alalle.

Säästämisen osalta Laine korostaa muutamaa seikkaa. Ensinnäkin säästäminen kannattaisi aloittaa, vaikka sijoitettavaa ei olisikaan vielä paljoa. Lisäksi jatkuvuus ja säännöllisyys säästämisessä ovat avainseikkoja ja pitkän ajan kuluessa pesämunaa pitäisikin karttua jo mukavasti. Säästämismahdollisuuksiakin on monenlaisia, esimerkkeinä Laine mainitsee säästötilit, rahastot ja osakkeet. Varteenotettavana vaihtoehtona hän pitää myös asuntosäästämiseen suunniteltua ASP-järjestelmää, mikäli opiskelija haluaa ajatella hieman pidemmällä tähtäimellä tulevaisuuttaan. Laine suositteleekin, että mikäli vain mahdollisuuksia on, asuntoinvestointeihin kannattaa alkaa varustautua hyvissä ajoin.

“Jatkuvuus ja säännöllisyys ovat säästämisessä avainseikkoja.”

LexPress

21

Sopimuksia, vahinkoja ja korvauksia OIKKARINA VAKUUTUSALALLA Teksti ja kuva: Jenni Heurlin

Vakuutusyhtiö tarjoaa usealle oikkarille - heidän joukossaan Kalle Lyyralle, Riikka Laaksoselle, Heidi Laitiselle ja Tuuli Juntille monipuolisen työpaikan opiskelujenkin ohella. Työtehtävät vaihtelevat sitä mukaa, kun opinnoissa etenee ja työkokemusta karttuu. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen, minkä vakuutusoikkarit katsovat plussaksi.

Jokaisen mielestä työn etuihin kuuluu työn mielenkiintoisuus ja haastavuus sekä vapaus päättää esimerkiksi työajoistaan, mikä sopiikin hyvin opiskelujen ohella työskentelevälle.

HENKILÖKOHTAISESTI ASIAKASPALVELIJA

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Tuuli Juntti sekä toisella vuosikurssilla oleva Heidi Laitinen työskentelevät kumpikin If:llä autokorvauspalvelussa korvauskäsittelijöinä. Heidän päivänsä koostuvat pitkälti laskutuksesta sekä autovahinkojen käsittelystä puhelimitse tai internetin välityksellä. Tytöt kertovat työn olevan vastuullista ja vaihtelevaa, mikä johtuu muun muassa erilaisista asiakkaista.

-Asiakkaat ottavat vakuutukset välillä hyvinkin henkilökohtaisesti, eivätkä he aina tiedä tarkalleen, mitä ne sisältävät, joten sitä pitää asiakkaille selvittää.

Haastavuutta lisää, kun itse alkaa rutinoitua hommaan ja kuitenkin asiakkaalle asia on uusi. Silti juuri asiakkaat ja heidän onnensa, kun he saavat apua, ovat työssä parasta, pohtii Tuuli Juntti.

Riikka Laaksonen on töissä OP-Pohjolassa vakuutusneuvottelijoiden kiireapulaisena.

-Työskentelen vakuutuspäivystyksessä ja teen erilaisia vakuutuksiin liittyviä asioita, kuten uusmyyntiä ja neuvontaa.

Välillä työ on todella kiireistä, kun ihmiset tulevat jonotusperiaatteella, selvittää tämä toisen vuoden oikkari.

Neljännen vuosikurssin lexiläinen Kalle Lyyra on pian ollut vakuutusalalla jo kaksi vuotta. Hän työskentelee

LexPress

23

Kuvassa Heidi Laitinen (vas.), Tuuli Juntti, Kalle Lyyra ja Riikka Laaksonen.

If:llä yritysten vastuuvakuutuspuolella.

Vastuuvakuutus on vahinkovakuutus, joka otetaan sen varalta, että vakuutuksenottaja itse joutuu voimassa olevan oikeuden perusteella vahingonkorvausvelvolliseksi. Vastuuvakuutuksen lisäksi Lyyra regressoi lakisääteisiä työtapaturmavakuutuksia. Käytännössä Kallen päivän siis koostuu sähköposteihin vastailusta, tapahtumien todellisen kulun ja sopimusehtojen selvittämisestä. Hän pääsee myös tekemisiin itse lain kanssa ja tekemään vastuuvakuutusten korvausratkaisuja.

24

MIKSI VAKUUTUSALALLE?

Laitinen kertoo hakeneensa vakuutusalalle töihin, koska vakuutusala on hänen mielestään mielenkiintoinen ja sillä voisi oikkarina työllistyä valmistuneenakin. Vakuutusyhtiön hyvä mainekin oli hänelle yksi kriteeri. Kaikille vaikutti myös tuttujen positiiviset kommentit vakuutusyhtiössä työskentelystä.

LexPress

VASTAANOTTAVA TYÖYMPÄRISTÖ

juttua, mitä tekee ja siksi työ vaatii paljon selvitystyötä.

Työn aloittaminen vakuutusyhtiössä on sujunut hyvin, sillä esimiehet ovat mukavia ja kannustavia. Varsinkin alussa, kun kaikki on uutta ja vierasta, kynnys kysyä apua ei ole suuri. Uutena työntekijänäkin porukkaan pääsee hyvin mukaan.

- Avokonttorissa työskentelemällä oppii myös työtovereilta, kun kuulee, miten muut toimivat. Työskentely vaatii erityistä varmuutta, kun muutkin taas kuulevat, miten itse toimii, kertoo Tuuli Juntti. Rohkeutta vaatii myös asiakkaiden kanssa puhelimessa toimiminen.

MITÄ VAKUUTUSOIKKARILTA VAADITAAN?

KÄYTÄNNÖNTAITOA

Työnteko opettaa paljon sellaisia taitoja, joita pelkästään yliopistossa ei opi.

Työ opettaa erityisesti asiantuntijanäkökulmasta arkipäivän sopimusten tekoa, tulkintaa ja käytännön juttuja, jotka niihin liittyvät. Se opettaa myös paljon asiakaspalvelusta, ja miten erityyppisiä asiakkaita pitää kohdella, ja miten rohkaistua toimimaan heidän kanssaan puhelimen välityksellä. Myöskään yritysten järjestelmät eivät tulisi koulun penkillä tutuiksi. Huomattavaa hyötyä on lisäksi juridisen kirjoittamisen taidosta, jota Lyyran mukaan työssä joutuu paljon treenaamaan. Nämä kaikki kyvyt ovat juristinalulle kultaakin kalliimpia.

MONIPUOLISUUS TUO MIELENKIINTOA

-Työstä tekee mielenkiintoisen se, että sillä on oikeasti merkitystä. Vakuutusehtojen pohtiminen ja monien kymmenien tuhansien eurojen rahasummien siirtäminen tuo siihen vastuuta ja haastavuutta, selittää Laitinen.

Lyyraa myös innostaa, kun tapaukset ovat aina erilaisia, eivätkä yritysten toimialat ole tuttuja. Ei ole vain yhtä

-Kuka vain voi työskennellä vakuutusalalla, erityisominaisuuksia ei tarvitse olla, tuumaa Lyyra.

Kuitenkin työ vaatii tarkkuutta, reippautta ja asiakaspalveluhenkisyyttä.

Asiakkaille pitää osata olla ystävällinen.

Juntin mukaan työ vaatii myös keskittymiskykyä ja varmuutta itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksiin.

KENELLE VAKUUTUSALA SOPII?

Nämä alalta kokemusta saaneet suosittelevat vakuutusalan työtä kenelle vain, jotka ovat kiinnostuneita sopimusoikeudesta ja vahingonkorvauksesta tai ylipäätään edes toimistotyöstä. Korvauspalvelusta Laitisen mukaan on helppo aloittaa ihan opintojen alkuvaiheessa olevankin, eikä aiempaa kokemusta vakuutusalasta tarvitse olla. Työskentelemällä kaiken oppii ihan alusta asti.

TULEVAISUUS VAKUUTUSALALLA

Kukaan haastatelluista ei ollut aiemmin miettinyt sijoittuvansa valmistuttuaan finanssi- tai erityisesti vakuutusalalle. Työ on kuitenkin herättänyt aivan eri tavalla mielenkiinnon alaa kohtaan, eikä se ole ollenkaan heille poissuljettu tulevaisuudensuunnitelmista. Aika näyttää näemmekö heidät korvaus- tai pankkilakimiehinä.

LexPress

25

Valokeilassa vuoden opettaja: Mikko Vuorenpää Turun oikeustieteilijät ovat jälleen saaneet tilaisuuden osoittaa kiitosta ja kunnioitusta yhdelle tiedekuntamme arvostetuimmista opettajista äänestämällä vuoden opettajaksi rikos- ja prosessioikeuden tutkijatohtorin, Mikko Vuorenpään. Puheliaisuudesta ja hauskoista jutuistaan tunnetun Vuorenpään mukaan Vuoden Opettaja –titteli on hienoin tunnustus, jonka yliopisto-opettaja voi saada. Nykyään opettajien opetustaitoja arvioidaan yliopistoissa useilla eri tavoilla. Vuorenpään mielestä arvioinnin yhteydessä ei kuitenkaan pitäisi päästä unohtumaan, että yliopisto-opetuksen perimmäinen tavoite on antaa laadukasta opetusta opiskelijoille. ”Opiskelijat ovat ylin päättävä elin arvioitaessa sitä, onko opetus hyvää vai huonoa”, Vuorenpää toteaa. LexPress pääsi kulissien taakse selvittämään, mitä kaikkea kiireisen tutkijatohtorin arkeen kuuluu.

Teksti: Annika Falben, Kuva: Mikko Vuorenpää

Vuorenpään mielestä Vuoden Opettaja -titteli on hienoin tunnustus, jonka yliopisto-opettaja voi saada.

LexPress

27

Vuorenpään innostus prosessioikeutta kohtaan syttyi jo pääsykokeisiin lukiessa vuonna 1991. Yhdessä pääsykoekirjassa oli Erkki Havansin erinomaisen selkeästi kirjoitettu esitys prosessioikeuden pääpiirteistä ja tämä tempaisi nuoren oikeustieteilijän alun mukaansa. – Itse pääsykokeessakin vastasin parhaiten prosessioikeuden kysymykseen ”Muutoksenhaku yksipuoliseen tuomioon?”.

Vuorenpää ei osaa tarkalleen sanoa, miten hänestä tuli sellainen opettaja kuin hän nyt on. Sen verran Vuorenpää pystyy kuitenkin kertomaan, että lukiossa hänellä oli erinomainen historian opettaja nimeltään Jouni Ekonen.

Ekoselta hän oppi sen, että innostuksen herättäminen opiskelijoissa on kaikkein tärkeintä. Esimerkkinä tästä Vuorenpää voi käyttää itseään. – Olin lukiossa surkea oppilas eikä minulla liikunnan lisäksi ollut todistuksessa muuta kiitettävää arvosanaa kuin historiasta saatu yhdeksikkö. Numerosta minun on kiittäminen pelkästään Jounin opetustyyliä. Ja mikä vielä numeroakin tärkeämpää, lukion historiantunnit herättivät minussa kiinnostuksen historiaan, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä.

mutta rohkenee silti sanoa, että pedagogisen koulutuksen merkitystä ei pitäisi ylikorostaa. - Jos joku henkilö ei luontaisilta ominaisuuksiltaan ollenkaan sovellu opettajaksi, epäilen vahvasti, että pedagogisella kurssituksella asiaa voitaisiin merkittävästi korjata, hän toteaa.

Pedagogisen koulutuksen merkitys tulee Vuorenpään mukaan ottaa huomioon myös siinä, että nykyisin opetustaitoa arvioidaan yliopistoissa muun muassa pedagogisten opintojen perusteella. - Tässä suhteessa pitää mielestäni olla hiukan varovainen eli niin pitkälle ei pidä mennä, että opetustaidon arvioinnissa alettaisiin painottamaan suoritettuja pedagogisia kursseja tosiasiallista opetustaitoa enemmän.

Kiireisen tutkijatohtorin arkeen kuuluu luennoitsemista sekä jatkuvaa kirjoitusja tutkimustyötä. Vapaa-aikanaan säännöllisesti kuntoileva ja lukemista harrastava Mikko paljastaa olevansa huono heräämään aamuisin ja tämän vuoksi on hyvä, että yliopisto mahdollistaa työskentelyn myös ilta-aikoina.

- Jos opetusta ei kuulu päivään, pyrin kirjoittamaan kulloinkin työn alla olevasta tutkimusaiheesta. Kirjoittaminen on hyvin raskasta, joskin myös palkitsevaa.

“Tärkeintä opetuksessa on innostuksen herättäminen.”

Opetusmetodeista lähemmin keskusteltaessa Vuorenpää lisää, että yliopistolla oppimisen pitäisi hänen mielestään perustua opiskelijan omaan mietiskelyyn ja omatoimiseen asioihin perehtymiseen. - Väkipakolla kukaan opettaja ei voi oikeustiedettä (eikä ainakaan oikeudenkäymiskaarta) opiskelijan päähän takoa.

Varsinainen pedagoginen koulutus Vuorenpäältä puuttuu. Hän ei kuitenkaan halua suhtautua pedagogiseen koulutukseen ylimielisesti,

28

Vaikka tutkijatohtorin arki onkin täynnä työtä ja velvollisuuksia, myös vapaa-ajalle on varattava aikaa.

Vuorenpää kertoo, että hänen vapaaajanviettonsa on viimeisten parin vuoden aikana ollut rauhoittumaan päin.

Siitä huolimatta hän myöntää edelleen muistavansa opiskelijaelämän periaatteet. – Muistan vieläkin, miten yökerhossa kuuluu käyttäytyä.

Emmi Koiranen (vas.) ja Emmi Äijälä ovat LexPress tyytyväisiä mentorointiohjelmaan.

30

Anna-Maja Henriksson haluaa lisätä avoimuutta

luottoluokittajien käyttämissä arviointimenetelmissä LexPress ja kilpailua luottoluokitustoiminnassa.

Oikeusministeri aikamme ilmiöiden äärellä Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on Pietarsaaresta, Pohjanmaalta, kotoisin oleva juristi, jonka ura lähti käyntiin pankkilakimiehenä Pietarsaaren seudun Osuuspankissa. Ministeri kertoo aina olleensa kiinnostunut yhteiskunnasta, ja idea oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakemisesta syntyi lukion viimeisellä luokalla. Ensimmäisellä kerralla sisään päässyt Henriksson valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1987. LexPress pääsi haastattelemaan pankkilakimiehenä toiminutta Henrikssonia ja häneltä kysyttiin kantaa muutamaan ajankohtaisuuteen pankki- ja vakuutusmaailma –teemaan liittyen.

Teksti: Annika Falben, Kuva: Oikeusministeriö

PANKKILAKIMIEHEN ARKEA

Opiskeluaikoinaan Henriksson kertoo suunnitelleensa tuomarin uraa.

Varatuomarin arvonimen Henriksson saikin 25-vuotiaana auskultoituaan Pietarsaaren tuomiokunnassa, mutta ensimmäinen vakituinen työpaikka löytyi kuitenkin osuuspankista. Pankkilakimiehen arki oli Henrikssonin mukaan vastavalmistuneelle juristille tavattoman mielenkiintoista ja työtehtävät olivat monipuolisia. - Työni sisälsi kaikenlaisia tehtäviä aina asiakasneuvonnasta ja asiakirjojen laatimisesta lähtien. Lisäksi koulutin henkilökuntaa vakuusoikeuteen, perheoikeuteen ja ylipäänsä pankkioikeuteen liittyvissä asioissa. Velkajärjestelytapaukset ja konkurssit olivat tavanomainen osa työtä 1990-luvulla, Henriksson muistelee.

Henrikssonin mukaan pankkilakimiehen työssä palkitsevaa oli myös se, että työssä pääsi etsimään ratkaisuja ihmisten arkisiin ongelmiin. - Myös yritysjuridiikka tulee tutuksi, sillä pankkien asiakaskuntaan kuuluu niin pieniä kuin suurempiakin yrityksiä. Sopivien rahoitusratkaisujen etsiminen ja vakuusjärjestelyt ovat erittäin mielenkiintoisia tehtäviä, Henriksson toteaa.

VAKUUTUSVILPIT YLEINEN ONGELMA

Henrikssonin antamien tietojen mukaan petosrikosten määrä Suomessa on viime vuosina ollut noin 9000-10 000 tapausta, joista juuri vakuutusyhtiöihin kohdistuvien petosten osuudesta ei ole tarkempaa tietoa.

- Tutkimusten mukaan vakuutustutkijat selvittävät vuosittain pari tuhatta

LexPress

31

epäselvää vahinkotapausta. Määrä vastaa 0,2 prosenttia kaikista vakuutusyhtiöille ilmoitetuista vahingoista. Poliisille näistä ilmoitetaan noin 100 – 200 tapausta, Henriksson selventää.

Vakuutusvilppi on siis maassamme valitettavan yleistä, ja vain murto-osa tapauksista tulee koskaan poliisin tietoon.

Henriksson pohtii, että syy piilorikollisuuteen ”vakuutuspetoksien” yhteydessä voi johtua rikoksenteon todellisesta tai kuvitellusta helppoudesta: omaisuuden arvo on helppo ilmoittaa ”yläkanttiin”.

Petoksesta voidaan rikoslain mukaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Mikäli kyseessä on törkeä petos, vankeuteen voidaan tuomita vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Henriksson ei näe nykyisissä rangaistuksissa tarvetta muutoksiin. - Rangaistusasteikot ovat yleisesti rikoslaissa (esimerkiksi talousrikoksissa) käytettyjä, eikä niiden ankaroittamiselle ole perusteita. Henriksson toteaakin, että vakuutuspetosten ennaltaehkäisy on mitä suurimmassa määrin riippuvainen vakuutusyhtiöiden omista käytännöistä, eikä rikoslailla voida niihin vaikuttaa. Esimerkiksi vahinkovakuutusyhtiöt ovat petosten ehkäisemiseksi perustaneet seurantaa varten yhteisrekisterin, johon kirjataan kaikki yksityishenkilöiden vakuuttajille ilmoittamat vahingot, joihin korvausta haetaan.

Henriksson viittaa myös Poliisiammattikorkeakoulun tutkimukseen ”Vakuutusala petosten kohteena” (2009), jonka mukaan mm. vakuutusetsivien määrän lisääminen voisi auttaa paljastamaan piiloon jääviä petoksia. Tutkimuksessa todetaan, että vakuutusrikostorjunta- ja tutkinta on osa vakuutusyhtiöiden ja -yhdistysten yhteiskuntavastuuta.

Perimmäisenä tavoitteena on saada tekijät vastuuseen, estää tulevia rikoksia ja suojella rehellisiä vakuutuksenottajia.

32

LUOTTOLUOKITUSLAITOSTEN TOIMINTAA VALVOTTAVA

Luottoluokituslaitosten toiminnan puolueettomuus ja jaettujen luokitusten oikeudenmukaisuus ovat viime aikoina olleet polttava puheenaihe. Henriksson viittaa komission vuonna 2011 antamiin asetus- ja direktiiviehdotuksiin (KOM 2011/747), joiden tarkoitus olisi parantaa luottoluokitusten laatua ja lisätä rahoitusmarkkinoiden vakautta.

Suomen kanta näihin ehdotuksiin on myönteinen, sillä ehdotuksiin sisältyy pyrkimys vähentää liiallista luottamusta luottoluokituksiin.

- Valtioneuvosto haluaa lisätä avoimuutta luottoluokittajien käyttämissä arviointimenetelmissä ja kilpailua luottoluokitustoiminnassa. Lisäksi haluamme purkaa luottoluokitustoimintaan liittyviä potentiaalisia eturistiriitoja, esimerkiksi puuttumalla luottoluokittajien ristiinomistukseen, Henriksson selventää.

Henriksson lisää, että hallitus suhtautuu myönteisesti myös siihen, että sijoittajilla olisi asianmukainen oikeus korvaukseen vahingoista, joita luottoluokittajat aiheuttavat laiminlyömällä vakavasti niitä koskevien velvoitteiden noudattamisen.

Luottoluokituslaitosten toiminnan valvontaa tehostaa myös se, että vuoden 2011 alussa toimintansa aloittaneelle Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle on annettu yksinomainen toimivalta vastata luottoluokittajien rekisteröinnistä ja valvonnasta unionissa.

LexPress

Vieraalla maalla Oletko harkinnut vaihtoon lähtöä? Lopeta siis turha jossittelu ja lähde!

Moni jännittää rahanmenoa, vierasta kieltä ja kulttuuria tai pelkää ettei opiskelusta ulkomailla tule mitään ja Kela rohmuaakin kaiken takaisin palatessasi tyhjätaskuna kotiin reissulta. Lexpress haastatteli kahta maailmanmatkaajaa tiedustellen miten sujuu opiskelu ulkomailla tai vaihtoehtoisesti miltä tuntuu tulla opiskelemaan tänne.

Teksti ja kuva: Noora Mäki Uteliaisuus suomalaista kulttuuria kohtaan

Saksalainen Juli Liane saapui Turkuun viime syksynä suorittamaan kolmannen lukuvuotensa Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Suomeen Juli tuli oikeastaan uteliaisuudesta kieltä ja kulttuuria kohtaan. Tavoitteena hänellä on syventää tietämystä eurooppaoikeuden saralla ja lukea ihmisoikeuskursseja englannin kielellä. Kurssien suppeus Turku Law Schoolin tarjonnassa on ajanut Julin myös Åbo Akademin puolelle, mutta se on hänen mukaansa ollut vain hyvä tapa tavata uusia ihmisiä.

Käytännönläheisempää opiskelua

Leipzigista kotoisin oleva reipas opiskelijaneitonen kehuu suomalaista koulutussysteemiä, tosin lakien ulkolukemisen hieman kyseenalaistaen. Ensimmäinen tentti oli shokki, kun Juli yritti epätoivoisesti etsiä kysymyspaperista viitettä kysyttyyn lakiin – hänelle ei tullut mieleenkään, että se olisi pitänyt opetella ulkoa. Nyt Juli on kuitenkin jo tottunut suomen systeemiin ja suomalaisiin. Hän kehuu englanninkielistä opiskelua moni-

puoliseksi ja väittää istuvansa Suomessa paljon enemmän kirjastossa kuin Saksassa koskaan. Kotona opinnot keskittyvät enemmän luentoihin ja oikeustapausten soveltamiseen. Kirjallisuutta käytetään Saksassa opiskelun tukena, mutta sen ulkolukua ei pidetä relevanttina. Tuliaisina omasta yliopistostaan Juli toisikin ehkä enemmän käytännönläheistä opiskelua Turkuun. Vastapainoksi kotiin hän veisi mieluusti suomessa opiskelijoille suodut edut ja yliopiston mukavan ilmapiirin.

Hänen mielestään ihmiset tuntuvat kiireettömimmiltä ja ystävällisemmiltä kuin Leipzigissa.

Saksassa harvalle alalle on pääsykokeita, sillä yliopistoon otetaan lähes kaikki halukkaat, joita professorit myöhemmin yrittävät pudottaa kursseilta pois tekemällä haastavia kotiesseitä tai tenttejä. Juristiksi tullakseen on läpäistävä valtion hyväksymä virkatutkinto, joka koostuu kahdesta kokeesta, joihin saksalaiset nuoret opiskelevat vuoden täyspäiväisesti. Monet turvautuvat lisäksi ylimääräisiin kertauskursseihin, joten tilanne alkaa muistuttaa meille kaikille tuttua pääsykoekevättä – varsinkin kun Julin sanojen mukaan n. 80% kokeeseen osallistuneista reputtaa sen ensimmäisellä kerralla.

LexPress

35

Kuvassa Anna Bernitz (vas.) ja Juli Liane.

Irtiotto arjesta

Omaa vaihtovuottaan muistelee myös viime lukuvuoden Wienissä opiskellut Anna Bernitz. Turun oikeustieteellisessä paraikaa graduaan työstävä Anna kuvailee vuotta ulkomailla irtiotoksi arjesta, mikä tuntui paikoitellen jopa lomalta.

Suomessa kovaa tahtia kursseja tahkonnut Anna luki ulkomailla vuoden aikana kaksi tenttikirjaa, suoritti monivalinta- ja suullisia tenttejä saksan kielellä ja keräsi huikeat 50 opintopistettä. Anna kulki omaa tietään ja istui lähes ainoana vaihto-opiskelijana itävaltalaisten joukossa, sillä hänelle tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat kurssit järjestettiin lähes poikkeuksetta saksaksi. Kieli oli

36

kuitenkin entuudestaan tuttu – piti vain uskaltaa avata suu.

Opiskelu Wienissä on järjestetty saman periaatteen mukaan kuin Saksassa, eli kaikki saavat osallistua opetukseen mutta juristiksi tullakseen on läpäistävä valtion hyväksymä virkatutkinto.

Wienin oikeustieteellinen tiedekunta, Juridikum, on Euroopan suurimpia 15 000 opiskelijallaan. Ei siis ihme että 400 opiskelijan luennoilla osa istui lattialla tai seisoskeli luentosalin laidalla. Opetuksen taso ei aina vastannut kotimaista, mutta Wienin loistava sijainti keskellä Eurooppaa kompensoi paljon. Kahdenkaan käden sormet eivät tunnu riittävän Anna listatessa valtioita, joissa hän vaihtonsa

LexPress

aikana vieraili. Kotimaastaan Anna ikävöi huokeaa opiskelijaruokaa. Omien sanojensa mukaan hän söi kerran Wieniläisessä opiskelijaruokalassa: ”En tiennyt mitä se oli ja se maksoi 6 euroa.” Turkuun Anna toivoisi joskus mahdollisuutta saada lasillinen viiniä yliopiston kahvilasta, mikä Wienissä oli järjestetty.

Parasta ovat uudet tuttavuudet

Parhaaksi asiaksi vaihdossa tytöt listaavat yksimielisesti sen aikana tutuiksi tulleet ihmiset. ESN on hyvä väylä päästä mukaan piireihin ja tutustua paikkoihin.

Varsinkin Juli toivoisi myös enemmän yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa, sillä paikallisiin tutustuminen on aina hieman haastavaa (varsinkin suomalaisiin).

Menemällä rohkeasti tapahtumiin mukaan on kuitenkin hyvä keino löytää oman henkisiä ihmisiä.

Uusien tuttavuuksien lisäksi eräs tärkeä henkilö, johon vaihdon aikana tutustuu, olet sinä itse. Vaikka lähtisi kielen tai kulttuurin perässä ulkomaille, niin eniten huomaa kuitenkin oppivansa itsestään. Anna tunnustaa olevansa nykyään sosiaalisempi ja rentoutuneensa koulun suhteen kun taas Juli puolestaan on löytänyt itsestään rauhallisen puolen ja huomannut olevansa entistä itsevarmempi. Vaihtoon lähtiessä ei aina kannatakaan asettaa tavoitteeksi saada parhaita mahdollisia arvosanoja tenteistä tai keskittyä pelkästään itselleen hyödyllisiin kursseihin, vaan hyödyntää mahdollisuus löytää itsestään uusia puolia. Opiskella ehtii sitten taas kotimaassa. Haastattelu päättyykin lupaukseen viedä Juli Kirkkotielle seuraavan tilaisuuden tullen.

Näillä eväillä vaihtoon!

Vaihtoon voivat lähteä kaikki Turun yliopiston opiskelijat 3-12 kuukaudeksi. Suosituin ajankohta on 3-4 opiskeluvuonna ja suurin osa kokeilee siipiään maailmalla joko Erasmus tai Nordplus -ohjelman sponsoroimana.

Turun yliopisto myöntää myös yleistä apurahaa sellaisiin yliopistoihin, joiden kanssa kahdenkeskistä sopimusta ei ole. Apurahan lisäksi vaihdon aikana on mahdollisuus nostaa enemmän opintolainaa sekä saada korkeampaa opintotukea. Apurahat myönnetään lukuvuosittain keväisin ja lisäksi täydennyshakuna syksyisin. Vaihtoon lähtöä on hyvä suunnitella etukäteen, sillä prosessi vie jonkin verran aikaa ja vaatii joskus taloudellisen tilanteen ja opintojen järjestelyä uudelleen.

Mikäli kiinnostuit vaihdosta, tarkkaile tulevia vaihto-infoja tai piipahda kansainvälisissä palveluissa kauppakorkeakoulun ensimmäisessä kerroksessa.

LexPress

37

PT- palsta

4Tällä palstalla poikkitieteellistä kirjeenvaihtoa

Jos Jeesus pystyy muuttamaan veden viiniksi niin miksi tummansininen ei olisi sen lähempänä viininpunaista?

Ihmettelen, ettei yhteistyötä Lex ry:n ja TuKy ry:n välillä ole sen enempää. Kummassakin tapauksessa kyse on melko porvarillisesta oppiaineesta, joten ajatusmaailmamme kohtaavat - olemmehan samassa vaalirenkaassakin. Asiaa tarkemmin pohtiessa on syytä miettiä, miksi yhteistyö ei todella kehity. Uusille TuKy:n pupuille laulatetaan ”Mä vihaan lexiläisiä..” ja niin edelleen. Laulun lisäksi ei ole juuri muuta yhteistyötä todellisen kuvan luomiseksi. Uuden toimijan mieleen jää laulun sanoma, koska yhteistyötä ainejärjestöjemme välillä ei ole enemmän.

Pientä leikkimielistä kuittailua täytyy tietenkin aina olla, mutta tämä pitää muistaa tehdä hyvässä hengessä.

Tähän mennessä kaikki tapaamani lexiläiset ovat olleet aivan huippuporukkaa. Uskon vahvasti, että tulisimme todella hyvin toimeen keskenämme suuremmassakin mittakaavassa. Todella hyvänä ideana näkisin useammin järjestettävät keskinäiset ottelut ja kisailut, oikeastaan missä tahansa lajissa, jotka jatkuisivat yhteisten illanviettojen merkeissä.

Ainahan voidaan järjestää juomakilpailu, mikäli sopivan tasapuolisen lajin löytäminen

ei onnistu. Hyvänä esimerkkinä järjestetystä kisailusta on ottelu pesäpallossa, jossa mukana on ollut myös TLKS. Tarkoituksenani olisi nimenomaan saada jäsenistöille yhteisiä juhlia. Rivijäsentä ei paljoa lämmintä, jos vain hallitukset ovat poikkitieteellisesti tekemisissä toistensa kanssa.

Hieno esimerkki yhteistyön elävöittämisestä oli yhteiset Vaahtobileet, jossa mukana oli myös Merkantila Klubben.

Yhteistyö ja ehkä tietynlainen avoimuuden tunnelma ei vaatisi edes yhdessä järjestettyjä bileitä. Isoja poikkitieteellisiä tapahtumia on Turku täynnä, mutta usein kuljetaan siinä vanhassa ja tutussa omassa porukassa. Verkostoituminen on tärkeää ja voi tulla tarpeeseen jossakin kohtaa työelämää.

Jos näyttää täysin mahdottomalta, ettei saada hienoja yhteisiä hetkiä tämänkään jälkeen aikaan, niin ei muuta kun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

Santeri Laine

TuKY ry:n hyvinvointija tutorointivastaava

LexPress

39

40

LexPress

LEX LIBRI OY - KEHITYSTÄ PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN Tarve hankkia juridista kirjallisuutta edullisemmin sai 80-luvun loppupuolella lexiläiset pohtimaan eri vaihtoehtoja. Perustettiin lexiläisten oma kirjakauppa - Lex Libri Oy. Teksti: Valtteri Tapala, Kuva: Niko Markkanen

teen opiskelijoille. Uusi toimitusjohtaja Samuli Rantanen näkee yhtiössä myös paljon kasvupotentiaalia.

KOROSTUSKYNIÄ YNNÄ MUUTA

Vuonna 1987 perustettu Lex Libri Oy laajensi toimintaansa aloittamalla kirjakaupan ohella kahvilatoiminnan kesäkuussa vuonna 1990. Kahvila toimii edelleen samassa paikassa – tiedekunnan omassa rakennuksessa Calonialla.

TOIMINTA KEHITTYY

Alkuaikoina yhtiön toimitusjohtajana toimi Lex ry:n pääsihteeri. Librillä ei myöskään vielä ollut omaa myyntipistettään Calonialla, vaan kirjat välitettiin Kirkkotien kerhohuoneistolta käsin.

Toimipisteen muutto tiedekuntarakennukseemme tapahtui vuonna 2003.

Muutto mahdollisti yhtiön kasvamisen ja Lex Libri Oy palkkasi toimitusjohtajan avuksi kahvilaan myös oman esimiehen.

Yhtiön toiminta-ajatuksena on edelleen tuottaa edullisesti palveluita oikeustie-

Toimitusjohtajana Naantalin aurinko

Libri työllistää vakituisesti kahvilanhoitajan sekä toimitusjohtajan. Kahvila työllistää myös tiedekuntamme opiskelijoita, jotka avustavat kahvilanhoitajaa. ”Tuurausrinki” koostuu seitsemästä aktiivisesta oikkarista. Juuri tällaiset nuoret ja innokkaat lexiläiset ovat yhtiön kantavia voimia. Näkyvin esimerkki yhtiön tukipilareista on Librin myyntipisteellä päivystävä tammikuussa aloittanut uusi toimitusjohtaja, entinen Lex ry:n klubimestari Rantanen.

Naantalista kotoisin oleva Samuli kuvailee toimitusjohtajan tehtävää haasteelliseksi, mutta myös erittäin opettavaiseksi.

- Toimitusjohtajana työskenteleminen vastaa pitkälti pienyrittäjän arkea.

LexPress

41

Kaikenlainen tukitoiminta vie paljon aikaa. On myös hienoa saada toimia ainejärjestömme hyväksi.

Toimitusjohtajakautenaan Samuli varmistaa, että uutta pyritään kehittämään mahdollisimman paljon ja karsimista välttämään viimeiseen asti.

Tavoitteena on myös yleisilmeen sekä yrityskuvan parantaminen. Samuli kertoo, että uusia kehitysideoita on syntynyt jo hyvin paljon.

-Uudistamishankkeista voin mainita ainakin nettisivujen päivittämisen. Myös kahvilan sisustuksen uudistamista on pohdittu. Erityisen hienoa on, että olemme saaneet opiskelijoilta paljon uusia tuoteideoita. Tällä hetkellä voin paljastaa, että juhlavuoden omaa haalarimerkkiä ollaan kehittämässä. Myös muita tuoteuutuuksia on mahdollisesti luvassa. Lex Libri avasi myös hetki sitten omat Facebook –sivunsa, joten nyt meidät löytää myös sosiaalisesta mediasta.

Tänä vuonna järjestämme myös asiakas-

kyselyn.

MUUTOKSIA ORGANISAATIOON

Tuore toimitusjohtaja kertoo, että muutoksia yhtiön rakenteisiin on jo ehditty tehdä. Lex Libri Oy:n hallituksessa on nykyään jokaisella hallituksen jäsenellä oma vastuualueensa. Hallituksen kokoonpanossa on seitsemän henkilöä: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, markkinointivastaava, tuotekehityksestä vastaava, kahvilavastaava, TYY:n edustaja sekä hallituksen oma sihteeri. Sijoitustoiminnasta vastaa varapuheenjohtaja.

Samuli toteaa myös, että perinteisiä piirteitä on edelleen näkyvissä erityisesti kirjakaupan hittituotteiden saralla.

-Myydyimpänä tuotteena on edelleen selvästi keltainen korostustussi. Tussi on kuitenkin saanut haastajan uudesta Dictionary of Law –sanakirjasta, jonka suosio on jatkuvassa kasvussa.

Lex Libri Oy nyt myös Facebookissa!

Kuvassa Samuli Rantanen.

42

LexPress

Spexin ohjaajalta Keväällä se tapahtuu, tarkalleen ottaen 13. huhtikuuta, jolloin on Lexin Spexin ensi-ilta, ensimmäinen sellainen koskaan.

Teksti ja kuvat: Jesse Jokinen

Kun aloitin opinnot oikeustieteellisessä tiedekunnassa, minua ihmetytti, ettei Lexillä ollut omaa speksiä. Olin kolmen aikaisemman yliopistovuoteni aikana käynyt katsomassa yhtä jos toistakin esitystä ja Lexin kuuluessa aktiivisiin ainejärjestöihin, olin aina olettanut, että myös sillä on oma speksi. Kun sitä ei ollutkaan ja samanaikaisesti Nea Oljakan kanssa aloimme haikailla speksin perään ja suunnittelemaan sitä, sain kuulla, että kyseisestä asiasta oli kyllä puhuttu ainejärjestön sisällä enemmän tai vähemmän jo useampia vuosia. Kukaan ei vain varsinaisesti ollut lähtenyt järjestämään sitä.

Nyt siitä on tulossa viimein todellisuutta.

En voi korostaa liikaa sitä, kuinka hienoa on olla tekemässä jotakin sellaista, jonka toivoo jäävän jokavuotiseksi ja alati kasvavaksi ja paranevaksi perinteeksi.

Speksillä on maailmalla – eli Ruotsissa – pitkät perinteet ja se tulee epäilemättä lukea samaan kastiin sitsien ja muiden länsinaapurista omaan opiskelijaperinteeseemme rantautuneisiin tapauksiin. Suomessa se on ottanut todella tulta alleen viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ja nytkin puhetta speksin perustamisesta on useammassa tiedekunnassa paitsi Turussa, myös muissa yliopistoissa. Osaltamme olemme siis vakiinnuttamassa tätä jo sinänsä tunnettua perinnettä akateemisen jatkumon piiriin.

Olen erityisen iloinen siitä, kuinka paljon huomiota koko projekti oikeastaan on kerännyt sekä Lexin sisällä että sen ulkopuolella. Muiden tiedekuntien speksien edustajat ovat useaan otteeseen ilmaisseet iloisuutensa siitä, että joukkoon liittyy uusi – kenties myös jollakin tavalla odotettu – edustaja. Toimistolla käydessäni tai Calonian aulassa palloillessani joku tulee lähes aina kysymään, miten produktio edistyy. Tällaiset mielenkiintoa osoittavat kysymykset ja kommentit antavat kummasti

44

LexPress

uutta potkua aikataulustressin keskelle ja olen lähes varma, että muutkin speksiläiset kokevat asian samalla tavalla.

Yleisin kysymys, jonka kuulen, on, miten olemme edistyneet. Lähes poikkeuksetta olen vastannut ”hyvin”, ja seison edelleenkin vastaukseni takana. Kaikki speksiin osallistuvat ovat olleet äärimmäisen innokkaita ja kiinnostuneita, näyttelijät ovat jopa kyselleet omatoimisesti, milloin voitaisiin treenata sitä tai tätä, mikä saa lähes kyyneleen kihoamaan silmäkulmaan rutinoitunutta teatterintekoa seuranneelle ihmiselle. Ja innokkuus on nimenomaan se kaikkein tärkein asia – se toimii polttoaineena harjoituksissa, välittyy parhaiten yleisölle ja ruokkii itseään ryhmähengen muodossa.

Välillä jopa tuntuu, että ohjaajan roolissa minun ei tarvitse muuta kuin pitää jonkinlaista järjestystä yllä harjoituksissa muistuttamalla, ettei nyt syödä tai käskemällä ihmisiä olemaan hetken hiljaa ennen kuin aloitetaan kohtauksen läpimeno; kenties näyttää mistä suunnasta kukakin tulee lavalle ja missä hänen pitää seisoa; kertoa mitä kappaleita soitetaan ja tanssitaan ja milloin. Suurimman työn tekevät ne ihmiset, jotka ovat lavalla ja sen takana, jotka konkreettisesti tekevät koko jutusta mahdollisen: näyttelijät, soittajat, tanssijat, puvustajat, lavastajat, markkinoijat, bilevastaavat, kaikki ulkopuoliset tukea osoittaneet henkilöt sekä täysin korvaamaton työmyyrä ja produktion selkäranka, tuottaja Iiris Jokivuori. Tässä ryhmässä on innokkuuden lisäksi jotakin uskomatonta lahjakkuutta, joka on noussut pintaan sellaisistakin ihmisistä, jotka eivät koskaan ole tehneet mitään teatterin parissa.

Odotan suurella innokkuudella sitä hetkeä, kun istun katsomossa tai lavan takana jännittämässä kaiken aikaansaadun tiivistymistä ensi-illan alkuhetkiin.

Voisin kehua aiheellisesti koko speksitiimin maasta taivaisiin, mutta luotan sen verran teatterin taikaan, etten usko siitä seuraavan mitään hyvää. Jätetään se siis tuonnemmaksi. Sitä paitsi, katsojathan viime kädessä päättävät, mitä olemme saaneet aikaiseksi.

Vaikka speksin merkitys on paljon muutakin kuin vain esitykset, ovat ne kuitenkin se maali, jota kohti pyritään. Toivottavasti saamme siis yleisöä näytöksiin ja siten tukea sille, että jo seuraavana vuonna saadaan uusi spex. Tehdään tästä yhdessä osa ainejärjestömme vakituista toimintaa, joka innostaa ihmisiä mukaan vuosi toisensa jälkeen ja antaa jotakin merkittävää sekä tekijöilleen että yleisölleen. Sen se nimittäin on tehnyt ainakin itselleni jo nyt.

LexPress

45

Lexin oma spexi on vihdoinkin t채채ll채! ensi-ilta perjantaina 13.4 klo 18.00 Manilla-teatterissa.

46

LexPress

OIKEUS taju

KUINKA TYHMÄ SAA OLLA? Tällä kertaa käsittelyssä on paljon julkisuutta saanut tapaus, josta arvionsa antoivat vanhempi tutkija Mika Viljanen sekä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat Laura Hoffrén ja Wilma Kivilä.

Teksti: Laura Hoffrén ja Wilma Kivilä, Kuva: Markus Laine

K K O : 2 0 1 1 : 5 Va k u u t u s s op i m u s - Va k u u t u k s e n a n ta j a n tiedonantovelvollisuus- Sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus

Åke ja Leena Blomqvist – camp-mainetta saanut tanssinopettaja ja hänen vaimonsa– olivat käyneet Nordeassa juttelemassa raha-asioista. He olivat päättäneet ottaa sijoitussidonnaisen vakuutuksen. Kävi huonosti. Huomattava osa rahoista häipyi kuin tuhka tuuleen, kun osakerahastot, joiden arvonkehitykseen sijoituksen arvo oli sidottu, olivat menettäneet arvoaan. Blomqvistien vakuutusten arvo oli alkuun sidottu kolmeen nykyisen Nordean hoitamaan osakerahastoon. Viisivuotisten vakuutuskausien päättyessä alkuperäisestä vajaan kahden miljoonan potista oli jäljellä noin puolet. Lähdettiin riitelemään.

Juttu tiivistyi lopulta kysymykseen siitä, oliko vakuutuksenantaja täyttänyt vakuutussopimuslain (543/1994) 5 §:n 1 momentin mukaisen tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen päättämistä. Käräjäoikeuden tuomio oli Blomqvisteille edullinen, hovioikeuden ei. Juttu meni korkeimpaan oikeuteen. Blomqvisteille kävi sielläkin kehnosti. Tappiot jäivät omaan piikkiin.

OPISKELIJOIDEN POHDINTAA

Blomqvistit vetosivat käräjäoikeudessa siihen, että pankki ei ollut täyttänyt vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaista tiedonantovelvollisuuttaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä. Pankin edustaja oli antanut puutteellisia, virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja. Toisaalta Blomqvistit kuitenkin myönsivät, että he eivät olleet lukeneet heille toimitettuja vakiosopimusehtoja, vaan olivat luottaneet heidän tuntemansa pankinjohtajan antamiin tietoihin. He väittivät, että olivat ymmärtäneet sijoituksen rahastosidonnaisuuden tarkoittaneen, että sijoitukselle ei välttämättä kertynyt tuottoa. He eivät kuitenkaan ymmärtäneet, että sijoituksen pääoma voisi vähentyä.

48

LexPress

Mielestämme merkittävää oli se, että Blomqvistit jättivät heille toimitetut vakiosopimusehdot lukematta.

Tästä laiminlyönnistä johtuen he eivät saaneet tietoonsa sijoitusvakuutukseen liittyvää riskiä. Näin ollen katsoimme pankin tiedonantovelvollisuuden täyttyneen vakiosopimusehtojen osalta.

Vastapuolen mukaan pankin edustaja oli kertonut Blomqvisteille kattavasti sijoitusvakuutuksen ominaisuuksista. Blomqvistien mielestä näin ei ollut tapahtunut.

Koska oikeudenkäynnissä käsitellyistä tapahtumista oli kulunut pitkä aika, asianosaiset eivät voineet enää yksityiskohtaisesti muistaa käytyjä keskusteluja. Jääkin jossain määrin epäselväksi saivatko Blomqvistit kaikki sijoitusvakuutusta koskevat tarpeelliset tiedot.

Koska Åke Blomqvistilla oli paljon kokemusta sijoittamisesta pankin edustaja ilmoitti pitäneensä häntä ammattisijoittajana. Mielestämme edustajalla ei pelkän Åke Blomqvistin sijoituskokemuksen perusteella ollut perusteita pitää häntä asiantuntijana ja edustajan olisi joka tapauksessa tullut kertoa kaikki olennaiset tiedot. Tältä osin pankin tiedonantovelvollisuus saattoi jäädä joiltain osin puutteelliseksi.

Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta. Täten Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:tä ei velvoitettu korvaamaan Blomqvisteille heidän menettämiään varoja.

Mielestämme vakuutussopimuslain 5§:n 1 momentin mukaisen tiedonantovelvollisuuden täyttyminen jäi jossain määrin epäselväksi. Toisaalta Blomqvistit olivat laiminlyöneet lukea pankin toimittamat vakiosopimusehdot, joista keskeisimmät sijoitusvakuutukseen liittyvät tiedot olisivat ilmenneet. Tämän vuoksi päädyimme siihen, että KKO:n olisi tullut velvoittaa Nordea Henkiva-

kuutus Suomi Oy:n suorittamaan Blomqvisteille korvauksena osa heidän menettämistään varoista, mutta ei kuitenkaan täyttä kanteessa vaadittua summaa.

VILJASEN KOMMENTTI

Riidat ovat joskus hauskoja kun niitä katselee sivusta, niin nytkin. Seurasin Blomqvistien ja Nordean taistoa aikoinaan pääasiassa iltalehdistä, koska tarina oli jollakin perverssillä tavalla huvittava.

Isonenäiselle 70-luvusta muistuttavalle tanssinopettajalle oli kertynyt yllättävän paljon rahaa, mikä oli ensimmäinen huvituksen aihe. Sijoituksille oli tietysti käynyt huonosti. Ja sitten kävi ilmi, että mies oli vielä huono häviäjä.

Asiasta riideltiin pitkään ja hartaasti, aina korkeimpaan oikeuteen asti. Iltapäivälehdetkin seurasivat riitaa tarkasti. ”Blomqvist: Nordea jymäytti minua”, luki yhdessäkin otsikossa. Ja kun korkein oikeus antoi ratkaisunsa, Blomqvistit pääsivät kommentoimaan juttua oikein videolla. Leenalta oli mennyt luottamus pankkeihin ja oikeuslaitokseen, mikä ei ollut kovin yllättävää. Vanhuudenturvarahat olivat menneet. Mutta sitten jo vähän tanssittiin. Googlatkaa ja katsokaa.

Blomqvisteilta lähtivät rahat, Nordealta ei. Mitä korkeimman oikeuden ratkaisusta sitten pitäisi ajatella? Ensin silmään pistää ylipäätään koko jutun fokus. Kaikki pyörii vakuutussopimuslain 5 §:n ympärillä. Blomqvistit väittävät, että Nordea ei ollut kertonut tarpeeksi.

Tarkemmin: Nordea ei ollut antanut Blomqvisteille vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeellisia tietoja, kuten tietoja vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Pykälässä vielä tarkennetaan, että tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutuskytkentä ihmetyttää hiukan – ainakin äkkiseltään. Miljoona

LexPress

49

OIKEUS taju euroa meni, mutta nyt puhutaan vakuutussopimuslaista? Eihän tässä talo palanut, sijoitukset vain happanivat.

Miksi puhe vakuutuksista? Vastaus on yksinkertainen. Myydyt vakuutukset olivat vakuutuksia vain nimeltään ja verotuskohtelultaan. Muuten ne ovat puhtaita sijoituksia. Vakuutuksiin kuitenkin sovelletaan vakuutussopimuslakia, myös sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin.

Vakuutussopimuslaista siis väännetään.

Vakuutussopimuslaista Nordealle tulee eräänlainen vieteriukko. Se tarjoaa Blomqvisteille kanneperusteen, joka on todennäköisesti normaalia helpompi.

Blomqvistien huonoiksi osoittautuneet vakuutukset oli sidottu osakerahastojen kehitykseen. Käytännössä kyse oli sijoituksesta osakerahastoon. Ilman vakuutussopimuslakia osakerahastosijoituksesta olisi tavattoman vaikea kiemurrella eroon. Osakerahasto on osakerahasto. Nyt Blomqvistit kuitenkin väittivät, että he ymmärtäneet, että osakesijoituksessa saattaa menettää pääomaa.

Ajatellaanpa, että Blomqvistit olisivat sijoittaneet suoraan osakerahastoon, eivätkä sijoitussidonnaiseen vakuutukseen. Tuolloin pankin velvollisuudet määräytyvät arvopaperimarkkinalain 4 luvun säännösten monimutkaisen ja lopulta aika älyttömän sijoittajansuojajärjestelmän perusteella. Kaikenlaista vaadittaisiin. Pankin on tunnettavaa asiakas; toisaalta jos kyse on osakerahastosta – yksinkertaisesta rahoitusinstrumentista – sitä ei välttämättä vaadita.

Tietojakin on annettava muun muassa arvopaperinvälittäjästä ja sen tarjoamista palveluista, palvelun kohteena olevista arvopapereista ja niihin liittyvistä riskeistä ja sen sellaisesta. Yleensä tiedot annettaisiin kirjallisesti osakerahaston esitteessä, jossa kerrotaan, minkälaisesta tuotteesta on kysymys. Yleensä esitteet on laadittu siten, että myyjäpankille ei tule ongelmia. Olennainen ero on, että arvopaperimarkkinalaissa ei ole saman-

50

laista erityistä velvollisuutta kertoa erikseen tuotteen olennaisista ehdoista kuin vakuutussopimuslaissa. Tuotteen vakuutusluonne antaa Blomqvisteille mahdollisuuden, kahdessa suunnassa. Se tekee tuotteesta sijoitusta hankalammin ymmärrettävän ja lisää myyjän tiedonantovelvollisuutta. Jos Blomqvistit eivät saaneet vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi riittäviä tietoja, vakuutus tulee voimaan sen sisältöisenä kuin he sen kuvittelivat olevan.

Vakuutussopimuslain 5 §:n tulkinta ei ole järin kiinnostava prosessi. Kaikki jää hyvin avoimeksi. Korkein oikeus resitoi hallituksen esitystä. Lähtökohta on yksilöllinen arviointi. Vakioehtojen antaminen ei riitä, suullista selostamista ei tarvita. Kirjallisena voi antaa, kunhan selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuo esille laissa edellytetyt tiedot. Aiemmasta KKO:n ratkaisusta käy ilmi, että vakuutussopimuslain 5 §:n velvollisuuden kannalta “olennaisimmat tiedot liittyvät tuottoodotuksiin ja riskeihin sekä kustannuksiin.” Kaiken lisäksi “vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudelle voidaan asettaa sitä suurempia vaatimuksia mitä mutkikkaampaa ja vähemmän tunnettua vakuutustuotetta tarjotaan”.

Riita tiivistyy kysymykseen siitä, kerrottiinko Blomqvisteille, että sijoituspääoma saattoi vakuutuksessa hävitä. Korkeimman oikeuden ratkaisussa on 19 tekstikappaletta. 14:ssa niistä selostetaan näyttöä ja sen arviointia.

Kysymys on siis ennen kaikkea näyttöratkaisusta. Näyttökysymyksiä ja näytön arviointia on pohtinut Jyrki Virolainen blogissaan, en nyt niihin mene.

Ratkaisu avautuu kuitenkin myös oikeuden suuntaan. Korkeimman oikeuden näyttöpohdinnan rivien väleistä voi houkutella esille normatiivisenkin ratkaisun.

Nimi ”säästöhenkivakuutus” antaa Blomqvisteille oikeuden uskoa, että pääoma

LexPress

voisi olla turvassa. Pankin on kumottava odotus, jos se haluaa eroon vakuutussopimuslain 5 §:stä. KKO on kovin kiinnostunut Blomqvisteille annettujen paperien sisällöstä.

Se etsii niistä mainintaa, että sijoituspääoma ei ole turvassa. Mainintaa ei löydy, päinvastoin. Markkinointimateriaali korostaa tuottoa, riskeistä ei juuri puhuta. Oikeusohje 1: jos haluaa täyttää vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuuden osakerahastosidonnaisessa sijoitusvakuutuksessa, on kirjalliseen materiaaliin kirjoitettava isoilla kirjaimilla näkyviin paikkaan: “Vakuutuksen arvo on sidottu pörssikursseihin.

Pörssikurssit voivat laskea. Jos käy huono tuuri, sijoituksesi saattaa olla arvoton.”

Vaikka kirjallinen materiaali ei riitä, Nordea antoi silti riittävät tiedot, katsoo KKO. Blomqvistit halusivat tuottoa. He valitsivat korkeatuottoisen vaihtoehdon riskittömän sijaan. Lisäksi KKO uskoo pankinjohtajaa, mutta ei Leena Blomqvistia. Blomqvisteille oli kerrottu sijoituksen arvon alenemisen mahdollisuudesta.

Seuraa outo retorinen siirto. KKO on juuri todennut, että Blomqvisteille on kerrottu, mutta KKO ryhtyy silti varmistelemaan. Käytännössä se kirjoittaa, että pankissa sanottua koskeva näyttöratkaisu ei ole ratkaiseva, koska samaan lopputulokseen tulee päätyä toisellakin perusteella, siitä huolimatta oliko kerrottu vai ei. Siltä ainakin haiskahtaa. Ehkä KKO:ssa ei oltu ihan varmoja, että näyttö oli sittenkään täysin kasassa ja selvä. Joka tapauksessa, Blomqvisteilla on laaja sijoituskokemus, KKO kirjoittaa. Se täytyy ottaa huomioon. Kokenut sijoittaja tietää ilman kertomistakin, että osakekurssit voivat laskea. Jos tietää, että tuote on sidottu kursseihin, tuntee arvonalenemisen mahdollisuudenkin.

1+1 = 2.

Nordea 1, Blomqvistit 0.

Oikeusohje 2: Jos sijoittajalla on 2 miljoonaa euroa, ei enää saa ihan kaikkea töppäilyä anteeksi.

52

LexPress

Vuonna 2062 Lex r y on selvinnyt kunniakkaasti ensimmäisestä viidestä vuosikymmenestä. Nyt on edessä seuraavat viisikymmentä vuotta, jotka toivottavasti sujuvat entistä paremmin. Entä jos kuitenkin kaikki menee pieleen? Miten käy, jos kaikki pelot ja uhat eskaloituvat? Pyritään siihen, ettei seuraava tilanne koskaan toteudu.

Teksti ja kuva: Jesse Jokinen

“Kävelin pitkin Hämeenkatua kohti risteystä, josta Rehtorinpellonkatu kääntyi alaspäin viettävään rinteeseen ja kohti Yliopistonmäen koillispuolella, jonkinlaisessa syvenemässä sijaitsevia rakennuksia. Vasemmalla puolellani näin Assarin ullakon.

Joskus aikaa sitten se oli kuulemma ollut halpakin opiskelijaruokala, mutta sittemmin erinäiset hallinnolliset uudistukset olivat poistaneet senkin edun lukukausimaksujen kanssa kamppailevilta opiskelijoilta. Hieman taaempana pieni Hesburger sen sijaan voi hyvin ja sen edessä oli tavalliseen tapaan pitkä jono asiakkaita. He edustivat sitä samaista kansaa, jonka alati kasvavasta ylipaino-ongelmasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli ollut jo useampia vuosia kriittisen huolestunut.

Tämän irvokkaan asetelman välissä oli pyöreäreunainen pilvenpiirtäjä, jonka lasiset ja metalliset seinämät kiiltelivät auringonpaisteessa. Se oli ainejärjestöjen toimistorakennus, jonka sadannen kerroksen parvekkeella hallituksien ikijäsenet joivat konjakkia, polttivat sikareita ja syljeskelivät alas. Olin opiskellut oikeustiedettä jo kolme vuotta, enkä koskaan ollut astunut jalallanikaan kyseiseen rakennukseen muuta varten kuin hakeakseni hyödyttömän, mutta pakollisen opiskelijakortin sekä lukukausimaksujen tositteet ala-aulan tiskiltä. Sen ylemmäs ei voinut mennä ilman kirjallista lupaa, jota näytetään luotihissin ulkopuolella päivystävälle vartijalle.

Joskus myös Lex ry:n hallitus oli kuulemma ollut vähemmän eristäytynyt. Nyt nimettömät ja lyhyet käskyt satelivat toimikuntien nukkejohtajille, jotka auliisti toteuttivat ne paremman aseman toivossa tajuamatta, että Kirkkotien peililasien takainen VIP –huone pysyisi ikuisesti heidän ulottumattomissaan.

Tietenkin nykyiseen tilanteeseen oli päädytty lukuisten seikkojen johdosta.

Uusien aktiivisten toimijoiden vähentyminen oli johtanut vastuun kasautumiseen muutamien henkilöiden harteille sekä mittaviin toimenpiteisiin, joilla pyrittiin ehkäisemään yhdistyksen täydellinen kuoleminen. Opiskelu oli sidottu pakolliseen jäsenyyteen ja siihen sisältyvään vuosittaiseen maksuun, joka lähenteli jo viittäsataa euroa. Jäsenyyteen liittyi lukemattomia velvollisuuksia, joita ihmiset toteuttivat vailla pienintäkään intoa tai halukkuutta toimikunnissa, joilla ei ollut mahdollisuuksia vaikuttaa tekemisiinsä.

Mietin usein, olisiko tilanne ollut toinen, jos jäsenet olisivat joskus 2000–luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä aktivoituneet omasta tahdostaan ja jos alemmille

LexPress

53

toimielimille olisi delegoitu lisää vaikutusmahdollisuuksia. Kenties, mutta nykyisessä tilanteessa mielikuvitukseni ei riittänyt sen mahdollisuuden hahmottamiseen. Nyt toiminta oli jähmettynyt ja kaikki asiat toistettiin vuodesta toiseen samalla automaattisella kaavalla – niin kuin aina aikaisemminkin oli tehty – eikä mikään koskaan muuttunut.

Tietenkään tämäkään tilanne ei johtunut vain organisaatiollisesta rakenteesta.

Jäsenistö painoi väsynein katsein eteenpäin pakollisten tehtävien ja opintoaikarajausten ristitulessa kiroten sadistisen valtiovallan määräyksiä. Mutta kukaan ei toisaalta estänyt heitä nousemasta barrikadeille. Heillä oli mahdollisuus muuttaa koko järjestelmää: vallata toimistorakennus sekä vaatia enemmän vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia; kumota yksinvaltius ja estää byrokratia; järjestää ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hallituksen vapaat vaalit, jossa olisi useita ehdokkaita; muuttaa toiminta vapaaehtoiseksi, suuren aktiivisen joukon aikaansaamaksi tekemiseksi.

Mutta he eivät tehneet niin. Hienot aatteet jäivät ainoastaan katkeriksi kuiskauksiksi kahvilan pöydissä. Kaikki pelkäsivät liikaa opinto-oikeutensa menetystä ja leimautumista lopuksi elämäänsä.

Avasin valkotiilisen rakennuksen ulko-oven ja istuin hieman syrjemmällä olevan pöydän ääreen. Vilkaisin nopeasti ympärilleni ja otin laukustani esiin kalenterin.

Avasin sen helmikuun kohdalta ja tarkastelin sen väliin sijoittamaani ruutupaperia, jossa luki lyijykynällä tehdyin kirjaimin ‘Vallankumous’.”

54

LexPress

LexPress

55

Sakke, Sakke, Sakke!

Salaisia SAKKEsuunnitelmia Teksti: Aleksi Lundén, Kuvat: Lex ry Opiskelijatapahtumien kuningas

suunnittelua

Kaikkia suomalaisia oikeustieteen ylioppilaita yhdistävä side, opiskelijatapahtumien ehdoton kuningas ja pitkän jonotuksen arvoinen SAKKE on jälleen suunnitteilla. Joka toinen vuosi Lakimiesliiton järjestämä kaksipäiväinen opiskelijatapahtuma kokoaa jälleen ensi syksynä yhteen bussilasteittain oikkareita läpi maan. Kohdekaupungille on asetettu vain kaksi vaatimusta: kaupungissa on oltava yliopisto, mutta siellä ei saa olla oikeustieteellistä tiedekuntaa.

Useiden kuukausien

Mainetta ja kunniaa niittävä tapahtuma ei kuitenkaan ole mikään pieni projekti järjestää, vaan työryhmä on suunnitellut ensi marraskuun koettelemusta jo useita kuukausia. Lexin oma SAKKE-vastaava Ninja Heikkilä ei kuitenkaan suostu paljastamaan, missä kuluvan vuoden SAKKE järjestetään.

-Pyrimme pitämään sen salaisuutena lipunmyyntiin saakka, hän vinkkaa.

SAKKE-järjestelyt ovat kuitenkin jo hyvässä vauhdissa.

-Jokaisesta ainejärjestöstä on yksi henkilö, ja meidän lisäksi on tietenkin Lakimiesliiton opiskelija-asiamies Matilda Merenmies pääkoordinaattorina mukana järjestelyissä. Ensin kartoitimme paikan, jonka jälkeen jokaiselle jaettiin omat vastuualueet.

Mikä ihmeen SAKKE?

Vuoden 2010 SAKKE-menossa mukana Ninja Heikkilä, Juuso Pyy sekä Suzanne SimonBellamy.

SAKKE on saavuttanut jo teini-iän, joten mistään untuvikosta ei enää voida puhua. Puheiden mukaan kaikki on saanut alkunsa tapahtuman nimeä kantavasta mieshenkilöstä, vaikkei tästä syntyperästä taida olla täyttä varmuutta kellään. Mutta mistä tässä kaikessa sitten on lopulta kyse?

-SAKKE on tapahtuma, missä pääsee tutustumaan ihmisiin myös muista sisarainejärjestöistä ja saa tietoa juristien työmahdollisuuksista kohdekaupungissa, hauskanpitoa unohtamatta, Heikkilä selventää.

Vaikka tapahtumaan on vielä aikaa, valmistautuminen on hyvä aloittaa jo nyt. Ehkä elämäsi paras SAKKE on vasta tulossa.

LexPress

57