Leipuri 6/2020

Page 1

6 / 2020

Leipomo J. W. Virtasella uskotaan tulevaisuuteen Tässä lehdessä oma osio ’Yrityksiltä yrityksille’

Vuosikokous pidettiin Kalastajatorpalla Helsingissä


SISÄLTÖ

Syyskuu 2020 Leipuri 118. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2

LEIPURI 6 / 2020

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

3

Pääkirjoitus Leipomoalalle jälleen kultaa ja kunniaa

4

Murusia

7

Rostis voitti Suomalainen menestysresepti -kilpailun

8

Vuosikokous pidettiin pienimuotoisesti Helsingissä

11

Varsinainen vuosikokous

13

Kokouksen jälkeen huomionosoituksia

14

Lopuksi nautittiin buffetin herkkuja

16

Satavuotiaassa Leipomo J. W. Virtanen Oy:ssä leivotaan tulevaisuudessakin

19

Sivut yrityksiltä yrityksille

42

Pekka Mäki-Reinikka jäi eläkkeelle

44

Pro Ruis yhdistyksen Pellonpiennarpäivä Eurassa

45

Kolumni Oppimalla kohti parempaa maailmaa

46

Hyvä paha kolesteroli

49

Rukiinpuintia entisajan malliin

50

Vainajat, merkkipäivät, nimitykset

52

Leipurissa kirjoitettua

53

Uutuuksia

54

Uusia kirjoja

54

Palveluhakemisto

58

Ledaren Bageribranschen vann igen guld och berömmelse

59

Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 7 - vko 43.

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva Shutterstock ISSN 0024-0699

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto


PÄÄKIRJOITUS

Leipomoalalle jälleen kultaa ja kunniaa

L

eipomoalan yritysten menestys elintarvikealan kilpailuissa sai jatkoa, kun Leipomo Rosten Oy:n Rostis -niminen tuote voitti tämänvuotisen TVNelosella/Ruudussa nähdyn S-ryhmän järjestämän Suomalainen menestysresepti -kilpailun*. TV:ssä kesän ajan pyörineen ohjelman voittaja julkaistiin elokuussa. Rostiksen voitto on jälleen kerran erinomainen osoitus suomalaisen leipomo- ja konditoria-alan monipuolisuudesta, monimuotoisuudesta, innovatiivisuudesta ja luovuudesta. Tätä kuvaa hyvin myös se, että kaksi kertaa järjestetyn kilpailun voitto on molemmilla kerroilla tullut leipomoyritykselle. Viime vuonna kilpailun voitti Leivon Leipomon Boltsi-pyörykkä. Rostis muistuttaa pasteijaa ja siinä on ohuen ruiskuoren sisällä riisipuuroa, munaa ja voita. Boltsi-pyörykkä taas näyttää lihapullalta, mutta se on tehty kaurasta ja siemenistä. Molemmat tuotteet ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten perinteisiä tuotteita edelleen kehittämällä pystytään luomaan uutta ja menestyvää. Menestystä ja kunniaa on vuosien varrella tullut monin eri tavoin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin toimiville leipomoille, niin suurille, keskisuurille kuin pienille leipomoille. Esimerkiksi vuonna 2016 Vuoden suomalainen elintarvike -kilpailun voitti Viipurilainen Kotileipomo tuotteellaan Puhtikaura-kaurapuuteri. Ja jo vuonna 2007 Ehon Leipomo voitti samaisen kilpailun Kaura 100 -kauraleivällään ja tuolloin Pielispakarin Pirkka-Karjalanpiirakka sai kilpailussa kunniamaininnan. Vuonna 2006 samaisen kilpailun voitti Fazer Leipomot Ruistoastillaan ja kilpailun finaalin pääsivät tuolloin myös Kaesan Kotileipomon Kuitupiikit, Ruistikut ja Pettupuikot. Myös erityisruokavalioihin panostavat leipomot ovat vuosien varrella saaneet erilaisia palkintoja ja positiivista huomioita. Keliakialiitto valitsi esimerkiksi jo vuonna 2007 Pirjon Pakarin Vuoden Gluteenittomaksi yritykseksi. Kyseisen tunnustuk-

sen sai vuonna 2018 Gluteeniton Leipomo Ilona, ja tuolloin kunniamaininnalla palkittiin myös Porokylän Leipomo. Keliakialiiton Vuoden gluteeniton tuote -palkinto on mennyt leipomoyritykselle 2000-luvulla noin 10 kertaa. Yksittäisten yritysten saamat julkiset tunnustukset ovat upea asia koko leipomoalalle ja ne nostavat entisestään koko alan arvostusta. Valinnat myös osoittavat, että leipomoala pysyy hyvin kehityksessä mukana ja että kaikenkokoisia leipomoita tarvitaan ja niitä myös arvostetaan. Yhtä kaikki se samalla osoittaa hyvin sitä, miten monipuolinen ja monimuotoinen ja myös uuden luomiseen pystyvä on suomalainen leipomoala ja sen yritykset. Kaiken kaikkiaan suomalainen leipomo- ja konditoria-ala on hyvin poikkeuksellinen muuhun suuryritysten käsiin keskittyneeseen elintarviketeollisuuteen verrattuna, kuten vaikkapa liha-, panimo- ja meijerialan yrityksiin verrattuna. Toki myös edellä mainituilla aloilla on yksittäisiä menestyviä pienempiä yrityksiä, mutta niitä on kuitenkin varsin harvassa. Vaikka kaikilla aloilla suomalaiset yritykset valmistavat laadukkaita ja maukkaita tuotteita, niin olisihan se todella sääli, jos myös leipomoala olisi keskittynyt pelkästään muutaman teollisen suuryrityksen

käsiin. Onneksi näin ei ole tapahtunut, ja tuskin koskaan tulee tapahtumaan, vaikka koronakriisin ja valtiovallan viimekeväisten päätösten seuraukset alan yrityksille ja sen työvoimalle nähdään vasta tulevan syksyn ja ensi vuoden aikana. Toivottavasti se, että suomalaisen paikallisen ja lähellä tuotetun ruuan arvostus on koronakriisin seurauksena kuluttajien silmissä entisestään kasvanut, näkyy myös kuluttajien kasvavana haluna ostaa pienten ja keskisuurten leipomo- ja konditoria-alan yritysten tarjoamia tuotteita. Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa ja korostaa jälleen kerran suomalaisen leipäkulttuurin monipuolisuutta. Itä-Suomen leipäkulttuuri perustuu tummaan perinteiseen ruisleipään, jossa myös karjalanpiirakoilla, erilaisilla kukoilla tai vaikkapa Kaakkois-Suomessa suosiossa olevilla lepuskoilla on oma tärkeä roolinsa. Länsi-Suomessa suosiossa ovat maustetut ja makeahkot leivät, kuten saaristolaisleipä, piimälimppu ja jopa rusinaa tai kuminaa sisältävät leivät. Keski-Suomessa taas melkein kaikki leipätyypit maistuvat, vaikka ohraa sisältävät rievätyyppiset sekaleivät taitavat olla suosituimpia. Pohjois-Suomi on taas kaiken muun ohella rieskojen ”luvattua aluetta”. Yritetään kaikki omalta osaltamme vaikuttaa siihen, että monipuolinen suomalainen leipä- ja konditoriakulttuuri säilyy myös tuleville sukupolville. Mika Väyrynen

* Ruudun nettisivuilla todetaan kilpailusta, että ”Suomalainen menestysresepti -sarjassa etsitään suomalaisen ruokakulttuurin uutta supertähteä! Ohjelman voittaja saa kehittämänsä tuotteen ruokakauppojen hyllyille koko Suomen maisteltavaksi. Kilpailijoita sparraa ruoan, markkinoinnin ja kaupan alan ammattilaisista koostuva tuomaristo”.

LEIPURI 6 / 2020

3


v MURUSIA v

Joonas (vas.) ja Markku Mäkinen.

Ruthin Leipomossa tehtiin sukupolvenvaihdos Jyväskyläläinen Ruthin Leipomo siirtyi 10. heinäkuuta isältä pojalle eli Markku Mäkiseltä Joonas Mäkiselle. Tuolloin al-

lekirjoitettiin kauppa, jossa Joonas Mäkinen osti leipomon koko osakekannan. - Leipomon toiminta säilyy ennallaan. Konsepti on toimiva, eikä muutoksia kannata tehdä vain muuttamisen ilosta, tuore yrittäjä toteaa. Nyt jatketaan siis pitkälti kuten tähänkin asti eli päätuotteena leivotaan ruokaleipiä, rinnalla kahvileipiä sekä pienessä määrin myös konditoriatuotteita. Markkina-alue kattaa Keski-Suomen. Vaikka yrittäjänä onkin tuore, on 31-vuotiaalla Joonas Mäkisellä jo monenlaista kokemusta takanaan. - Koska isäni toimi leipomoalalla, meidän perheessä elettiin ’leipomoelämää’ ja minäkin oli leipomossa kesätöissä jo 13-vuotiaasta alkaen aina kesäisin, hän kertoo. Joonaksen ammatinvalinta suuntautui kuitenkin talouspuolelle ja viimeiset kuusi vuotta hänen päätyönsä on ollut rahoitusalalla, jossa bisnesmaailma on tullut tutuksi pankin yritysrahoituspäällikön työssä Pirkanmaalla. Siinä työssä hän kävi sadoissa pk-yrityksissä ja tutustui niiden liiketoimintoihin, tilinpäätöksiin ja muihin lukuihin. Sen myötä oppi eri tavalla katsomaan myös isän tekemää työtä

Hyviä uutisia leipomoille: Sydänmerkki -leipien suolakriteeri nostettu Sydänmerkin asiantuntijaryhmä on uudelleen arvioinut Sydänmerkki-leivän suolakriteeriä. Asiantuntijaryhmä tarkasteli asiaa monesta eri näkökulmasta. Pitkän harkinnan ja monien neuvottelujen jälkeen se päätti nostaa leivän suolakriteeriä. Leipätiedotus on ollut mukana neuvotteluissa edesauttamassa muutosta. Uusi suolakriteeri on: Suolaa enintään 0,90 g/100 g (Aiemmin: Suolaa enintään 0,70 g/100 g) Muutos on voimassa heti. Asiantuntijaryhmän perustelut ovat seuraavat: Leipä on suomalaisten merkittävä suolanlähde, mutta vähemmän suolaa sisältäviä leipiä on markkinoilla hyvin vähän. Leivän suolakriteeriä nostamalla pyritään siihen, että leipäteollisuus pystyisi entistä helpommin kehittämään ja valmistamaan vähemmän suolaa sisältäviä leipiä. Sydänmerkin leivän kriteerit ovat kokonaisuudessaan: Rasvaa enintään 5,0 g /100 g tai jos rasvaa 5,1 - 7,0 g/100 g, kovaa rasvaa enintään 20 % rasvasta Suolaa enintään 0,90 g/100 g Sokereita enintään 7,0 g/100 g Kuitua vähintään 6,0 g/100 g Sydänmerkkiä voi hakea elintarvikkeille ja ruokaohjeille. Sydänmerkin käyttöoikeus myönnetään elintarvikkeille ja ruokaohjeille, jotka täyttävät kaikki tuoteryhmäkohtaiset kriteerit. Hakemus tehdään Sydänmerkin extranetissä. Lisätietoa Sydänmerkin käyttöoikeuden hakemisesta saa Anna Karalta/ 050-3796338 / anna.kara@sydanliitto.fi.

4

LEIPURI 6 / 2020

omassa yrityksessään. - Hän on tehnyt kovan työn leipomon eteen ja huomasin, että tässä yrityksessä on kyllä mahdollisuuksia. Sen pohjalta syttyi kiinnostus jatkamiseen ja leipomoyrittäjäksi ryhtymiseen, Joonas Mäkinen kertoo. Pohja yrittäjyydelle näyttääkin siis kaikin puolin hyvältä, kun ’hallussa’ on sekä tuotanto että bisnes, mutta Joonas itse toteaa, että oppimista vielä riittää, jotta pääsee kokonaan sinuiksi talon kanssa. Tekemistä hänellä onkin yllin kyllin varmasti sekä tuotannossa että toimistossa. Ulkopuolisia työntekijöitä leipomossa on kaksitoista ja he ovat osaava ja kokenut joukko, jonka kanssa on hyvä toimia. Myös Markku Mäkinen lupaa olla apuna niin kauan kuin tarvitaan ja kysytään. - Paitsi yrityskauppa, on Joonaksen elämässä juuri nyt ollut muitakin isoja muutoksia, kuten ensimmäisen lapsen syntymä perheeseen sekä muutto Tampereelta Jyväskylään. Apukäsiä kyllä tarvitaan. Jyväskylän Hämeenlahdessa sijaitsevan, vuonna 1992 rakennetun leipomokiinteistön Joonas Mäkinen osti ruotsalaisilta sijoittajilta viime vuoden lopulla. Siellä jatketaan nykyisellä konekannalla, jossa ei ole isompia uudistamistarpeita. Ruthin Leipomon nimellä on pitkät perinteet, sillä leipomon perusti aikoinaan tukkukauppias Robert Ruth jo vuonna 1906. Leipomo oli 2000-luvun alussa jonkin aikaa myös Fazerin omistuksessa, jonka jälkeen Markku Mäkinen yhtiökumppaneineen aloitti leipomotoiminnan uudelleen vuonna 2010. Vanha hyvä ja tunnettu nimi on kuitenkin säilytetty. Nyt, kymmenen vuoden uurastuksen jälkeen Ruthin Leipomo siirtyy seuraavalle polvelle. Onnea matkaan!

Südback-messut siirtyvät vuoteen 2022 Stuttgartissa pidettävät leipomoalaan keskittyvät Südback-messut on tältä syksyltä peruttu. Tapahtuma-ajankohdan piti olla 17.-20. lokakuuta 2020. Uudeksi ajankohdaksi on Südback-messuille nyt merkitty kalentereihin 22.-25. lokakuuta 2022 eli tapahtuma on siirretty eteenpäin kahdella vuodella.


ASIAKKAAMME

MENESTYS ON MEIDÄNKIN MENESTYKSEMME

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitomme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit.

LEIPURIN.COM


v MURUSIA v

Brändien arvostus 2020 Markkinointi & Mainonta ja Taloustutkimus ovat tutkineet suomalaisten arvostamia brändejä vuodesta 1997. Tänä poikkeuksellisena vuonna tutkimuksen kärjessä olivat pitkälti samat nimet kuin tähänkin asti. Paremmuusjärjestykseen pantiin yli 500 tuotetta, yritystä ja palvelua arvostuksen mukaan. Listalle on saatu myös uusi brändejä, kuten esimerkiksi Corona-olut. Brändien arvostus 2020 -tutkimuksessa Fiskars uusi ykköstilansa. Viime vuoden kakkonen Fazer oli toisella sijalla myös tänä vuonna. Kolmanneksi nousi Yleisradio. Kärkikymmenikössä on myös kolme tuotteen tai palvelun alkuperästä kertovaa merkkiä. Kuva Timo Taulavuori

Kurpitsasta vuoden 2021 teemavihannes Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry ovat valinneet kurpitsat vuoden 2021 teemavihanneksiksi. Tavoitteena on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin. Vuonna 2019 kurpitsoja viljeltiin 2,2 miljoonaa kiloa puutarhaviljelmillä. Suomalaiset syövät kurpitsaa 2,2 kiloa vuodessa. Erilaisia kurpitsoita on paljon. Talvikurpitsoista voidaan mainita jättikurpitsat, pähkinäiset myskikurpitsat, kypsänä lusikoitavat spagettikurpitsat ja värikkäät hokkaido-kurpitsat. Vihreän kesäkurpitsan lisäksi viljellään mielenkiintoisia värikkäitä ja raidallisia tyyppejä, mutta myös makea, ufomainen ’Petty Pan’ on jo koristeellisuutensa puolesta hyvä valinta ruokapöytään. Koristelajikkeista löytyy puolestaan mitä erikoisempia turbaani- tai kivimallisia lajikkeita syyssomistukseen.

Vuoden 2020 TOP 10 arvostetuimmat brändit ovat: 1. Fiskars 2. Fazer 3. YLE 4. Hyvää Suomesta -merkki 5. Joutsenmerkki 6. ABLOY 7. Arabia 8. S-Etukortti 9. Iittala 10. Avainlippu-merkki

Isoilta kaupparyhmiltä tulossa ravitsemusmittarit Sekä K- että S-ryhmä ovat ilmoittaneet avaavansa palvelun, jossa voi selvittää omien ostostensa terveellisyyttä. K-ryhmän asiakkaat voivat pian seurata ostostensa ravitsemuksellisia ominaisuuksia K-Ostokset-palvelussa, johon tulee syksyn aikana uusi Ravintovalinnat-ominaisuus. Se näyttää asiakkaan kulutuksen suolan, sokerin, kasvisten, kalan ja punaisen lihan määrien osalta viimeksi kuluneen vuoden ajalta. Tuotteiden ravintoarvoja koskevat tiedot tulevat palveluun pääosin kansallisen tuotetietopankin kautta. Omaa kulutustaan voi verrata kansallisiin ravitsemussuosituksiin ja asettaa tavoit-

6

LEIPURI 6 / 2020

teita esimerkiksi suolan vähentämiseksi tai kalan lisäämiseksi ostoksissa. Jo ennestään K-Ostokset tarjoaa käyttäjälleen ruokaostosten kotimaisuus- ja hiilijalanjälkimittarit. Myös S-ryhmässä tulee avautumaan palvelu, jossa voi selvittää omien ruokaostosten terveellisyyden. Tämän Ravintolaskurin avulla voi seurata ostamansa ruuan terveellisyyttä ja ravintoarvoja ja verrata niitä suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Palvelu tulee olemaan tarjolla kaikille asiakasomistajille S-mobiilin Omat ostot -palvelussa. Laskuria on ollut kehittämässä mm. Helsingin yliopiston ravitsemus-

tieteen professori Mikael Fogelholm. S-ryhmän Ravintolaskuri näyttää hiilihydraattien, sokerin, kuidun, proteiinien, rasvan ja tyydyttyneiden rasvojen sekä suolan osuuden ruokavaliosta ja vertaa niitä suosituksiin. Kaikista ravintoarvoista pääsee porautumaan yksittäisen tuotteen tasolle saakka. Palvelu myös kannustaa palautteen avulla kohti terveellisempää ruokavaliota ja ohjaa lukemaan lisää ravintosisällöistä. Omat ostot -palvelusta näkee myös esimerkiksi kasvisten ja hedelmien, lihan ja kalan osuuden.


v MURUSIA v

Rostiksessa on ohuen ruiskuoren sisällä riisipuuroa ja munaa.

Rami Salomaa vinkkasi kilpailuun osallistumisesta, Katariina Vesterinen (keskellä) ja Veera Meltovaara tarttuivat tilaisuuteen ja toivat voiton kotiin.

Leipomo Rostenin Rostis voitti Suomalainen menestysresepti 2020 -kilpailun Maanantai 24.8.2020 oli ilon päivä turkulaiselle Leipomo Rosten Oy:lle, koska silloin leipomossa kehitetty Rostis julkistettiin voittajaksi vuoden 2020 Suomalainen menestysresepti -kilpailussa. S-ryhmän ideoimaa kilpailua oli seurattu televisiossa lähes koko kesän ajan ja Rostiksen tuotekehittäjän, Katariina Vesterisen iloinen ja reipas ote kilpailussa oli tullut katsojille tutuksi. TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Leipomo Rosten Oy

- Tämä oli hieno onnistuminen korona-ajan keskellä, harvoin olen ollut menestyksestä näin onnellinen kuin nyt, hehkuttaa markkinointijohtaja Veera Meltovaara Leipomo Rosten Oy:stä. Kilpailu oli todella kovatasoinen, sillä kaikki finalististuotteet olivat erinomaisia, myös tuomariston mielestä. Niinpä jännityskin säilyi kilpailussa aivan viime metreille asti ja vasta tuomareiden antamat bonuspisteet ratkaisivat voittajan. - Voitto oli todella hieno juttu meidän leipomollemme, mutta myös koko leipomoalalle. Tällaista julkisuutta olisi ollut hyvin vaikea saada mistään muualta. Veera Meltovaaran mukaan alun perin mikään kilpailu ei käynyt edes mielessä, kun leipomolla otettiin tavoitteeksi kehittää

uusi ruispohjainen paistopistetuote. Tämä työ oli jo pitkällä, kun Rostenin myyntijohtaja Rami Salomaa vinkkasi Veeralle kilpailusta ja että siihen ehkä kannattaisi ilmoittautua. Veera tarttui rohkeasti tilaisuuteen ajatellen, ettei siinä mitään menetettäisikään. Paljon painoi myös se, että leipomossa oli projektiin sopiva henkilö, joka saatiin lähtemään mukaan, eli uusi tuotekehittäjä Katariina Vesterinen, aktiivinen ja sanavalmis ammattilainen. - Jo finaaliin pääsy oli meille iloinen yllätys, ja voitto sitäkin suurempi paukku, toteaa Veera Meltovaara, joka kertoo myös ajatelleensa, että tuskinpa voittaja voisi kahta kertaa peräkkäin olla leipomoyritys. Viime vuonna ykköseksi kun valittiin Leivon Leipomon Boltsi-pyörykkä. Mutta toisin kävi. Leipomoala näytti jälleen kyntensä innovointikykyisenä ja notkeana toimijana ajan hermolla. Tuotekehitysprojekti vietiin läpi puolessa vuodessa, mikä

on todella lyhyt aika. Myös Veera Meltovaara itse oli mukana taustavoimana koko kilpailun ajan ja hänet nähtiin myös tv-ohjelmassa. - Oli erittäin mielenkiintoista ja antoisaa saada olla mukana, vaikka on pakko sanoa, että ei se aina ihan helppoa ollut. Töitä tehtiin ankarasti ja aikapaine ohjelmassa oli valtava eli stressiä riitti. Piti olla valmis ottamaan myös kritiikkiä vastaan, sillä tuomarit olivat joskus kommenteissaan todella suoria. Nyt ollaan kuitenkin tyytyväisiä niin Rostenilla kuin S-ryhmässäkin. Heti alusta alkaen Rostiksen menekki on ollut huikean hyvä. Eioota ei kuitenkaan tarvitse myydä, sillä tuotantolinja on kunnossa ja tuotannossa luvataan pysyä kysynnän perässä. Veera Meltovaara paljastaa, että Rostiksesta on kehitteillä myös uusia makuversioita. Voittajassa ohuen ruiskuoren sisältä löytyy riisipuuroa, munaa ja voita eli siinä kunnioitetaan karjalaisia perinteitä ja makumaailmaa. - Emme ole keksineet pyörää uudelleen, mutta tämäntyyppistä rukiista valmistettua paistopistetuotetta ei ole aiemmin ollut tarjolla. Kehitys ideasta kaupalliseksi tuotteeksi, jota valmistetaan isoja määriä, ei ole ihan pikkujuttu. Lämpimät onnittelumme voittajalle! LEIPURI 6 / 2020

7


v VUOSIKOKOUS v

Ennen varsinaista kokousta kuunneltiin puheenjohtajan perinteinen vuosikokouspuhe.

Vuosikokous pidettiin pienimuotoisesti Helsingissä Leipuriliiton tärkein päättävä elin, vuosikokous, kokoontui tänä vuonna ilman Leipuripäivien normaaleja oheisohjelmia. Päivämäärä säilyi kuitenkin samana kuin ennakoltakin oli ajateltu eli 15.8.2020. Paikalle oli saapunut nelisenkymmentä henkilöä.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

K

alastajatorpan State Roomissa pidetyn tilaisuuden avasi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n puolesta yrittäjä Toni Rantala, Konditoria pH7 Oy. Hän toivotti kaikki tervetulleiksi vuosikokoukseen ja totesi, että korona-aika on koetellut monia leipomoita ankaralla kädellä. Rantalan mukaan moni leipuri on todella tuntenut itsensä kuin nurkkaan ahdistetuksi rotak-

8

LEIPURI 6 / 2020

si, joka ensin tuntuu olevan täysin umpikujassa. Sitten kuitenkin tavalla tai toisella on päästy pois uhkaavasta tilanteesta ja aloitettu selviytymistaistelu. Esimerkiksi hän otti oman yrityksensä. - Meillä myynnistä katosi viikossa yli 90 prosenttia ja meidät pakotettiin ulos omalta mukavuusalueeltamme, Rantala kertoo. Monivaiheisten haasteiden jälkeen yrityksessä päästiin jälleen eteenpäin kovalla työllä. Rantala toteaakin nyt näkevänsä asiassa myös hyvää, toki huonoja puoliakin riittää. - Hyvää on esimerkiksi, että jokainen työntekijä yrityksessä arvostaa nyt omaa työpaikkaansa ja sen säilymistä entistä enemmän ja kiinnittää tarkemmin huomiota myös taloudellisiin asioihin. Yritykselle on puolestaan hankittu uusia tukijalkoja. Saimme jalansijaa kuluttajapuolelta, mikä helpottaa tulevaisuudessa kriisin jälkeen. Vaikea tilanne voi olla siis myös avain uuteen, jota kohti on pakko pyrkiä. Toni Rantala pyysi seuraavaksi estradille Leipuriliiton hallituksen puheenjohtajan Kari Meltovaaran pitämään vuosikokouspuheen ja avaamaan liiton

120. vuosikokouksen. Puheenjohtaja toivotti jäsenyritysten edustajat ja muut paikallaolijat tervetulleiksi tähän juhlavuoden kokoukseen. Harmillista toki hänen mukaansa oli, ettei vuosipäivää voitu juhlistaa sen ansaitsemalla tavalla. Vielä maalis-huhtikuussa Leipuriliitossa ja Etelä-Suomen alueyhdistyksessä suunniteltiin Leipuripäiviä ja 120-vuotisjuhlien järjestämistä olettaen, että koronakriisi olisi ohi elokuuhun mennessä. Niin ei kuitenkaan käynyt. - Kuultuamme sekä yhteistyökumppaneiden että valtuuskunnan mielipidettä asiasta, päätimme kesäkuun alussa Leipuriliiton hallituksessa, ettei orastavasta yhteiskunnan avautumisesta huolimatta ole vastuullista ja turvallista järjestää Leipuripäiviä kuten ne perinteisesti on järjestetty. Kari Meltovaaran mukaan päätös tuntui tekohetkellä vaikealta, sillä Leipuripäivät on tilaisuus, jonne leipurit tulevat sekä tapaamaan toisiaan että tutustumaan yhteistyökumppaneihin ja alan uutuuksiin tavarantoimittajien näyttelyssä. Niin mukavaa kuin se olisi ollutkin, yhteistä maljaa ei tänä vuonna päästy nostamaan


v VUOSIKOKOUS v

120-vuotisen Leipuriliiton toiminnan kunniaksi. Korona ei ole poissa, eivätkä myöskään siihen liittyvät arjen huolet, sillä toinen aalto on tosiasia. - Tänään tässä teidän edessänne seisoessani olen tyytyväinen siihen, ettei Leipuripäiviä tänä vuonna järjestetty täysimittaisina. Siinä olemme toimineet vastuullisesti ja ympäröivät riskit huomioiden. Kiitos valtuuskunnalle ja hallitukselle tuestanne tämän päätöksen tekemisessä. Juhlavuosi on aina juhlavuosi, mutta sitä voi Kari Meltovaaran mukaan juhlia jonakin toisena vuonna. - Tällä tarkoitan nimenomaan sitä, että varsinaiset, kunnon 120-vuotisjuhlat toivottavasti pidetään ensi vuonna.

Muutoksia toimintaympäristössä ja kuluttajakäyttäytymisessä Kari Meltovaaran mukaan leipomo- ja konditoria-alan yritykset ovat tänä vuonna kohdanneet totaalisen toimintaympäristön muutoksen. - Uskallan väittää, että koronakriisi ja valtiovallan toimintaympäristön rajoittamista koskevat päätökset iskivät leipomoteollisuuteen kovemmin ja nopeammin kuin mikään ulkoinen tekijä tätä aiemmin. Kuluttajakäyttäytyminen muuttui lähes yhdessä yössä ja jopa useampaan kertaan. Aluksi vähittäiskaupassa nähtiin hamstrausilmiö, jota ei liene tätä ennen nähty nykymuotoisessa vähittäiskaupassa. Tietyt kuivatuotteet ja wc-paperi loppuivat kauppojen hyllyiltä. Leipääkin meni aluksi hyvin kaupaksi, mutta sitä ”iloa” kesti viikon, jos sitäkään. Todellisuus iski pian rajusti takaisin. - Jo ennen valtiovallan varsinaisten yritystoiminnan rajoitusten alkua kuluttajakäyttäytymisen muutos vaikutti merkittävästi erityisesti pienten ja keskisuurten leipomo- ja konditoriayritysten toimintaan. Koronatartuntojen pelko ja etätyö tyhjensivät myymälät ja kahvilat. Kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttui myös niin, ettei kukaan enää tiennyt minä päivänä ja mihin aikaan ihmiset käyvät kaupassa. Vähittäiskaupalle toimittavien leipomoiden myynnit laskivat, koska ihmiset kävivät harvemmin kaupoissa. Pieniin ja keskisuuriin, erityisesti omien pisteiden kautta myyviin yrityksiin iskivät valtiovallan toimet, joilla suljettiin kahvilat ja ravintolat yritystoimintaan kohdistuneilla rajoituksilla.

Leipuriliitto on aktiivinen toimija ja vaikuttaja tässä päivässä ja tekee tärkeää työtä jäsenistönsä hyväksi, korosti Kari Meltovaara puheessaan.

Toni Rantala Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:stä toimi vuosikokoustilaisuuden juontajana.

Erikoisena kuluttajakäyttäytymisen piirteenä Meltovaara pitää sitä, että nyt on käyty suurissa kaupan yksiköissä, joissa on paljon ihmisiä. - Sen sijaan että olisi käyty pienissä myymälöissä, joissa todellisuudessa olisi pystytty asioimaan turvallisemmin. Kuluttajakäyttäytymiseen liittyy myös verkkokaupan kasvu. Tähän asti verkkokauppa on ollut vain marginaalinen osa vähittäiskauppaa, mutta nyt se kasvoi 8-9-kertaiseksi. - Verkkokauppojen alustat ovat valtakunnallisia ja suosittelevat pääasiassa valtakunnallisten leipomoiden tuotteita. Tämä haittasi erityisesti pieniä ja keskisuuria leipomo- ja konditoriayrityksiä ja esimerkiksi alueellisten leipomoyritysten osuus uusissa myyntikanavissa jäi pieneksi.

moista. Pahimman iskun ottivat ne, joiden liikevaihto perustui omiin myymälöihin ja kahviloihin. Joissakin tapauksissa liiketoiminta piti keskeyttää kokonaan, osalla takeaway-myynti piti yritystä pystyssä jollakin tavoin, vaikka liikevaihto kutistuikin melkoisesti. - Tässä tilanteessa leipomoille ja konditorioille ongelmallista oli lomautusten aloittamisen viive. Sitä ei helpottanut työntekijäjärjestön hidastelu siinä, että lomautuksia olisi voitu aloittaa nopeammin. - Mutta positiivista kuitenkin oli, että SEL oli lopulta mukana sopimassa muiden työntekijäjärjestöjen kanssa lomautus- ja yt-neuvotteluaikojen lyhentämisestä, kiitos siitä heille. Toinen yritysten toimintaa vaikeuttava seikka oli Kari Meltovaaran mukaan valtiovallan toiminnan hitaus koronatukiasioissa. Ihan täysin päättäjät eivät näyttäneet ymmärtävän sitä, että yritysten kassavirta oli tyrehtynyt. Lisäksi, kun lomautukset alkoivat, oli monessa etenkin pienessä yrityksessä toiminta ja siten koko yrityksen olemassaolo kokonaan yrittäjien varassa eli revittiin heidän selkänahoistaan. Pahinta kurjuutta kesti kolme kuukautta ja onneksi tilanne alkoi vähitellen elpyä, myös monissa leipomoissa. Vaikka tilan-

Koronavaikutukset Leipuriliiton jäsenyrityksiin Kari Meltovaaran mukaan koronan vaikutukset Leipuriliiton jäsenyrityksiin olivat suuret. Kevään aikana jäsenistölle tehdystä kyselystä ilmeni, että erityisesti alle 5 miljoonan liikevaihtoa tekevissä yrityksissä liikevaihto putosi yli 50 prosenttia. Tuossa ryhmässä, liikevaihto siis alle 5 miljoonaa euroa, on 95 prosenttia leipo-

LEIPURI 6 / 2020

9


v VUOSIKOKOUS v

teesta puhutaankin monessa paikassa termillä ”uusi normaali”, ei Meltovaaran mukaan ole kyse mistään pysyvästä olotilasta. - Ainakin leipomoalalla on selkeästi tilanne, jossa koko ajan joudumme hakemaan uusia ajatuksia siitä, millä tavalla pärjäämme ja miten pystymme jatkamaan toimintaamme.

Leipuriliiton toiminta koronakriisin aikana Kari Meltovaara nosti esiin myös Leipuriliiton toiminnan kevään aikana. - Mielestäni Leipuriliitto on tämän kevään aikana osoittanut kykenevänsä toimimaan erinomaisesti kriisitilanteessa, hän totesi ja jatkoi, että liiton toimisto on ollut hyvin aktiivinen jäsenistön hyväksi. Vaikka kriittisiäkin ääniä liiton toimintaa kohtaan on silloin tällöin kuulunut, Meltovaara painotti, että Leipuriliitto on todellakin muuta kuin perinnejärjestö. Tämä tuli hyvin esiin koronakriisin alettua. Liitto toimi aktiivisesti tiedottamisessa sekä jäsenistön että median suuntaan. - Muun muassa jäsentiedotteita on lähetetty tänä vuonna ennätysmäärä ja niiden tarkoituksena on ollut olla jäsenyritysten apuna ja tukena koronatilanteessa. Samoin puhelinneuvontaa on annettu runsaasti. Meltovaaran mukaan tiedotuksessa päätettiin ottaa avuksi myös konkreettisia yrityskohtaisia esimerkkejä, jotka parhai-

Pystytäänkö löytämään yhteistä linjaa, jota sekä työntekijäettä työnantajapuoli lähtisivät viemään eteenpäin sen takaamiseksi, että leipomoala ja koko elintarvikeala voisivat tulevaisuudessa paremmin? ten avaisivat leipomoalan tilanteen julkisuudessa. Tähän tarvittiin jäsenyritysten apua, ja sitä saatiinkin hyvin. Ensimmäisessä Leipuriliiton tiedotteessa Jokioisten Leivän Seppo Virtanen ja Ramin Konditoria Kahvilan Pirita Huikuri sekä Kari Meltovaara oman yrityksensä Leipomo Rostenin osalta kertoivat, miten korona on heidän yrityksissään vaikuttanut. Liitossa tehtiin myös jäsenkysely, jonka pohjalta pystyttiin tiedotteissa kertomaan jo konkreettisia lukuja siitä, mikä koronan vaikutus on ollut Leipuriliiton jäsenyrityksissä. Se antoi pohjan myös leipomoalan muulle edunvalvonnalle tässä kriisitilanteessa. - Mielestäni ilman Leipuriliiton merkittävää panostusta emme olisi mukana yhtenä niistä toimialoista, jotka pääsivät mukaan yritystuen piiriin, Kari Meltovaara toteaa. - Liitto tekee siis tärkeää työtä jäsenistönsä hyväksi, ja toimisto on Mikan

johdolla onnistunut siinä erittäin hyvin. Olemme aktiivinen toimija ja vaikuttaja tässä päivässä. Toimitusjohtaja Mika Väyrynen saikin puheenjohtajalta erityiskiitokset aktiivisesta toiminnasta jäsenistön suuntaan. - Tiedän, että toistasataa jäsenyritystä on ollut yhteydessä liiton toimistoon ja kysynyt apua koronakriisiin liittyen. Koronatilanteen ohella mielenkiinto kohdistuu myös tuleviin tes-neuvotteluihin ensi keväänä. Kari Meltovaaran mukaan on mielenkiintoista nähdä, onko tästä kriisistä opittu jotakin. Pystytäänkö löytämään yhteistä linjaa, jota sekä työntekijä- että työnantajapuoli lähtisivät viemään eteenpäin sen takaamiseksi, että leipomoala ja koko elintarvikeala voisivat tulevaisuudessa paremmin? Tässä tärkeässä työssä on Leipuriliiton puolelta mukana valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen. Lisäksi Kari Meltovaara mainitsi, että hallituksen varapuheenjohtaja Harri Jaakkola toimii ansiokkaasti Leipätiedotuksen hallituksessa. Lopuksi puheenjohtaja pyysi kokouksen osallistujia muistamaan hetken hiljaisuudella viime vuosikokouksen jälkeen joukostamme poistuneita. He olivat Ulla Eskelinen, Savonlinna Rune Luukkonen, Kokkola Risto Peltola, Kouvola Helena Malinen, Kuhmo.

Golffarit liikkeellä pienellä joukolla Vuosikokousta edeltäväksi päiväksi oli toivottu järjestettävän mahdollisuus golfaamiseen omakustanteisesti. Tähän saatiinkin järjestymään aikoja Tapiola Golfista, jonne saapui pelaamaan neljätoista golffaria. Leikkimielisessä kilpailussa voiton vei Timo Rajapuro, Uudenmaan Leipä Oy, toiseksi tuli Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy ja kolmas oli Aimo Jussila, AmiHelp Oy. Iloinen joukko lähdössä golf-kierrokselle: Mika Väyrynen (vas.), Tiina Räinä, Aimo Jussila, Teemu Räinä, Oona Väärni, Mikko Keski-Nirva, Rami Virolainen, Mikko Heikkinen, Tarmo Toivonen, Timo Rajapuro, Anttu Rautio, Timo Kyllinen ja Petri Laaksonen.

10

LEIPURI 6 / 2020


v VUOSIKOKOUS v

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Mika Gilan (keskellä), sihteerinä Mika Väyrynen (vas.). Oikealla liiton puheenjohtaja Kari Meltovaara.

Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittu Jari Elonen (oik.) ja varapuheenjohtajaksi valittu Anttu Rautio (vas.) saivat korona-aikaan sopivat onnittelut Kari Meltovaaralta ja Mika Väyryseltä.

Varsinainen vuosikokous TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Varsinaisen vuosikokouksen puheenjohtajana toimi EteläSuomen Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy. Häntä avustivat kokouksen sihteerinä toiminut toimitusjohtaja Mika Väyrynen sekä Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy.

E

nsimmäisenä hyväksyttiin kokouksen esityslista, joka oli julkaistu jäsenille lähetetyssä vuoden 2109 vuosikertomuksessa. Sen jälkeen valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi/ääntenlaskijoiksi Anna Repo, Nurmileipä Oy sekä Kai Schulz. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Seuraavaksi käsiteltiin hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös.

Puheenjohtaja Mika Gilan totesi, että vuoden 2019 vuosikertomus on lähetetty jäsenistölle 3.7.2020. Se sisältää myös tuloslaskelman, taseen, tilintarkastuskertomuksen sekä valtuuskunnan lausunnon. Jäsenistöllä on siis ollut mahdollisuus jo etukäteen tutustua koko vuosikertomukseen ja tilinpäätökseen. Vuoden 2019 tilinpäätös osoittaa poistojen jälkeen 66 298 euron ylijäämää. Tämä johtuu käytännössä siitä, että liiton sijoitukset tuottivat vuonna 2019 arvioitua paremmin. Sitten kokouksen sihteeri luki tilintarkastuskertomuksen ja valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen valtuuskunnan lausunnon, joka oli päivätty 4. kesäkuuta 2020. Puheenjohtaja Mika Gilan totesi, että valtuuskunta on omassa lausunnossaan puoltanut tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Myöskään tilintarkastaja ei ole hänen mukaansa antanut huomautusta asiaan liittyen. Tämän jälkeen vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden. Hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajien ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkioiden osalta kokouksessa päätettiin jatkaa samaa käytäntöä kuin tähän asti.

Siinä tilintarkastajalle maksetaan laskun mukaan. Hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajille ja jäsenille ei makseta palkkiota, mutta heille korvataan kulut, matkat ja majoitus. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle maksetaan päivärahat.

Valtuuskunta ja tilintarkastaja Valtuuskunnan kokoonpanosta kokous päätti, että jatketaan entisellä tavalla, jossa valtuuskuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä yksi jäsen jokaisesta paikallisyhdistyksestä (1+1+14). Valtuuskunnan puheenjohtajana valittiin jatkamaan Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo. Varapuheenjohtajana jatkaa Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy. Jäseniksi valittiin kunkin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Lisäksi päätettiin, että mikäli puheenjohtaja ei voi osallistua valtuuskunnan kokoukseen, voi paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja toimia kokouksessa puheenjohtajan sijaisena ja äänivaltaisena jäsenenä. Tilintarkastajien osalta kokous päätti, että jatketaan entisten toimijoiden kanssa. Tilintarkastajaksi valittiin siis Sauli Salmi KHT ja varatilintarkastajaksi tilintarkasLEIPURI 6 / 2020

11


v VUOSIKOKOUS v

tusyhteisö Pricewaterhouse Coopers Oy. Vuosikokous hyväksyi myös hallituksen ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2021 sekä ehdotuksen tulo- ja menoarvioksi vuodelle 2021.

Talousasiat Vuosikokous päätti, että Leipuriliiton jäsenmaksu perustuu edelleen sekä yrityksen /konsernin liikevaihtoon perustuvaan perusjäsenmaksuun että työntekijäkohtaiseen jäsenmaksuun. Yritys-/konsernikohtaiset perusjäsenmaksut vuonna 2021

Kokoukseen osallistui nelisenkymmentä henkilöä.

Liikevaihto milj. € Perusjäsenmaksu € yli 50 5000 yli 15 1500 yli 10 1200 yli 5 900 yli 1,5 600 alle 1,5 350

summasta Leipuriliitto voi tilittää jäsenja yhteistoimintamaksuja muille tahoille, kuten Elintarviketeollisuusliitto ry:lle, Leipätiedotus ry:lle, leipomo- ja konditoria-alan kansainvälisille järjestöille (AIBI, CEBP, UIBC) sekä Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry:lle. Mikäli arvoidut jäsenmaksutulot toteutuvat, jää Leipuriliiton toimintaan edellä mainituille järjestöille maksettujen jäsen- ja yhteistoimintamaksujen jälkeen noin 27 000 euroa. Valtaosa Leipuriliiton perimistä jäsenmaksuista tilitetään siis myös ensi vuonna muille järjestöille. Leipuriliiton sijoitus- ja vuokraustoiminnan kokonaistuoton arvioidaan ensi vuonna olevan 260 000 euroa. Tämän toteutuminen mahdollistaa liiton toiminnan pitämisen budjetoidulla tasolla, kun vuosikokous hyväksyi tulo- ja menoarvion, joka on 148 000 euroa alijäämäinen. Liiton toiminta perustuu siten käytännössä sijoitustoiminnasta saatuihin tuottoihin tai liiton nykyisen pääoman syömiseen. Siksi sijoitustoiminnan varojen turvaaminen ja tuottojen pitäminen mahdollisimman korkealla tasolla palvelee suoraan jäsenistömme etua: vain niiden avulla on käytännössä mahdollista pitää jäsenmaksut kohtuullisen alhaisella tasolla. Nyt hyväksytyllä alijäämäisellä tulo- ja menoarviolla varaudutaan liiton pääoman syömiseen. Puheenjohtaja Gilan huomautti vielä, että koska liiton varoja pidetään suurimmalta osin pörssinoteeratuissa osakkeissa yms., maailmanlaajuiset tapahtumat vaikuttavat suuresti liiton tuottoihin. Esimerkiksi mahdollinen maailmanlaajuinen talouskriisi voi aiheuttaa sen, että sijoitustoiminnan tuotot jäävät vuonna

Työntekijäkohtainen jäsenmaksu on 18 euroa/työntekijä. Sen osalta noudatetaan samaa periaatetta kuin aikaisemminkin eli työntekijäkohtaista jäsenmaksua maksetaan niistä yrityksen työntekijöistä, joihin sovelletaan leipomoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, elintarvikealan toimihenkilöiden työehtosopimusta, elintarvikealan autonkuljettajien työehtosopimusta sekä yrityksen ylemmistä toimihenkilöistä. Osa-aikaiset: esimerkiksi 2 x 50 % = 1 kokoaikainen (henkilötyövuosina). Leipuriliiton minimijäsenmaksu on 400 euroa. Yritykset, joiden liikevaihto on alle 1,5 miljoonaa euroa ja joissa sovelletaan muita kuin yllä mainittuja (ETL:n neuvottelemia) työehtosopimuksia, minimijäsenmaksu on kuitenkin 250 euroa. Liittymismaksu on 100 euroa ja henkilöjäsenmaksu 75 euroa. Edelleen kokous hyväksyi myös hallituksen esityksen, että konserniyritykset maksavat vain yhden perusmaksun, mutta työntekijämaksu maksetaan kaikista leipomotoimintaan kuuluvista työntekijöistä. Yritykset voivat maksaa jäsenmaksun joko kerralla tai kahdessa erässä, puolet helmikuun lopussa ja toisen puolen viimeistään toukokuun lopussa. Jäsenmaksujen tuotoksi arvioidaan ensi vuonna 149 000 euroa. Vuosikokouksen päätöksellä edellä mainitusta jäsenmaksu-

12

LEIPURI 6 / 2020

2021 budjetoitua pienemmiksi. Jos näin käy, joudutaan käyttämään liiton pääomia niin, että ne tulevat vähentymään budjetoitua enemmän ensi vuoden aikana. Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara pyysi tässä kohdassa puheenvuoron haluten korostaa ”rautalangasta vääntäen”, että jäsenmaksutuloilla katetaan todellakin vain pieni osa liiton toiminnasta. Siksi sijoitustoiminnasta saadut tulot ovat toiminnalle olennaiset ja ilman niitä Leipuriliiton jäsenmaksut olisivat kolme kertaa suuremmat. Hänen mukaansa tämä avaa myös sitä, miten edullinen jäsenmaksumme tänä päivänä on. Kokouksessa korostettiin vielä, että jäsenyritysten tulee maksaa työntekijäkohtaista jäsenmaksua oikean työntekijämäärän mukaisesti. On tiedossa, että moni yritys ilmoittaa työntekijämäärän alakanttiin säästäen näin jäsenmaksussa pienen summan. Mutta kun useat yritykset tekevät niin, kyseessä ei ole enää pieni summa. Asia on tärkeä myös jäsenten tasapuolisen kohtelun periaatetta ajatellen. Liiton hallitus onkin korostanut, että liiton toimiston tulee pyrkiä huolehtimaan siitä, että työntekijäkohtaiset jäsenmaksut suoritetaan oikean työntekijämäärän mukaisesti. Lopuksi vuosikokouksessa päätettiin seuraavan vuosikokouksen paikasta. Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n edustajana Toni Rantala pyysi puheenvuoroa ja kutsui liiton pitämään vuoden 2021 vuosikokousta Helsinkiin. Kutsu hyväksyttiin. Näin ollen Hotelli Hilton Kalastajatorpalla järjestetään täysimittaiset Leipuripäivät hieman myöhästyneiden 120-vuotisjuhlien merkeissä 13.-15.8.2021.


v VUOSIKOKOUS v

Kokouksen jälkeen huomionosoituksia TEKSTI Elina Matikainen

L

eipuriliiton ansiomerkkisääntöjen mukaan ”liiton vuosikokouksessa voidaan viiden vuoden välein jakaa liiton hallituksen päätöksen mukaisesti kultaisia ansiomerkkejä. Merkki annetaan tunnustuksena poikkeuksellisen merkittävästä, vähintään kymmenen (10) vuotta kestäneestä toiminnasta Suomen Leipuriliiton hyväksi”. Merkit jakoi valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen. Tällä kerralla toimittiin ilman kädenpuristuksia tai halauksia, etäisyydet muistaen. Leipuriliiton hallitus oli päättänyt myöntää kultaisen ansiomerkin seuraaville henkilöille: Mikko Heikkinen (Hyvärisen Leipomo Oy, Markku Kiiskinen (Aetoleipuri Oy), Kari Meltovaara (Leipomo Rosten Oy), Sirpa Räinä (Pulla-Pirtti Oy) ja Antti Tyykiluoto (Putaan Pulla Oy) Merkin saajista paikalla olivat Sirpa Räinä, Mikko Heikkinen ja Kari Meltovaara. Markku Kiiskinen ja Antti Tyykiluoto eivät päässeet paikalle ja tulevat saamaan oman merkkinsä muussa yhteydessä. Leipuriliiton ansiomerkkisääntöjen mukaan ”kultainen ansiomitali on erityinen Suomen Leipuriliiton jäsenelle myönnettävä kunnianosoitus. Se myönnetään muun muassa silloin, kun Leipuriliiton jäsen kutsutaan liiton kunniajäseneksi. Kultainen ansiomitali voidaan myöntää myös ulkopuoliselle, joka erityisen ansiokkaasti useampana vuonna on edistänyt alamme kehittymistä sekä ulkomaisten veljesjärjestöjemme monivuotisille vastuuhenkilöille ja vaikuttajille”. Leipuriliiton hallitus oli päättänyt myöntää kultaisen ansiomitalin Fazer Myllyn Pekka Mäki-Reinikalle, joka vuosikausien ajan on toiminut laajamittaisesti myös koko leipomoalan kehittäjänä ja erittäin hyvänä yhteistyökumppanina leipureille. Mäki Reinikka oli jäämässä eläkkeelle syyskuun alussa (ks. haastattelu tämän lehden sivuilla 42-43). Lopuksi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry huomioi Leipuriliiton ja Leipätiedotuksen henkilökunnan yllätysmuistamisella. Tätä varten paikalle oli saapunut

Huomionosoitukset kirvoittivat hymyn huulille kultaisen ansiomitalin saaneelle Pekka MäkiReinikalle (vas.) sekä kultaisen ansiomerkin saaneille Sirpa Räinälle, Kari Meltovaaralle ja Mikko Heikkiselle. Paikalle eivät olleet päässeet Markku Kiiskinen ja Antti Tyykiluoto, joille kultaiset ansiomerkit luovutetaan myöhemmin.

yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Asko Laurila, joka luovutti kunniakirjan Suomen Leipuriliiton sekä Leipätiedotuksen henkilökunnalle Leipuriliiton 120-vuotisjuhlan kunniaksi. Siinä olevan tekstin mukaan Suomen Leipuriliiton ja Leipätiedo-

tuksen henkilökunta on edelleen rautaa, vaikka nykyisin muutoin miehet ovatkin puuta ja laivat rautaa. Tunnustus lämmitti saajien mieltä kovasti ja kunniakirja löytää varmasti paikkansa Leipuriliiton toimiston seinältä. Lämpimät kiitokset!

Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n kunniapuheenjohtaja Asko Laurila (oik.) yllätti Leipuriliiton ja Leipätiedotuksen henkilökunnan erityisellä teräksisellä 120-vuotiskunniakirjalla. Kuvassa vasemmalla Leipätiedotuksen Terhi Virtanen, sitten Leipuriliiton väki eli Mika Väyrynen, Elina Matikainen ja Kati Sinda.

LEIPURI 6 / 2020

13


v VUOSIKOKOUS v

Lopuksi nautittiin buffetin herkkuja

1

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Kun viralliset ja epäviralliset asiat oli käyty läpi, siirryttiin nauttimaan buffet-ateriasta, joka oli katettu Kalastajatorpan Merisaliin. Lämmin ja aurinkoinen ilma salli ruokailun terassilla, jossa päästiin pitkästä aikaa vaihtamaan myös ajatuksia kollegojen kanssa. Hyvissä ajoin päästiin myös kotimatkalle, koska mitään sen erityisempiä ohjelmanumeroita ei tällä kerralla järjestetty.

Kiitos kaikille mukana olleille. Ensi vuonna tavataan siis jälleen Helsingissä, toivottavasti isommalla joukolla Leipuripäivillä 13.-15.8.2021.

14

LEIPURI 6 / 2020

2

3


v VUOSIKOKOUS v

5

4 1.

Kokouksesta siirryttiin buffet-ruokailuun Merisaliin ja sen terassille. Herkkuja annostelevat lautasilleen tässä Elonen Oy Leipomon Jari Elonen ja Tuire Elonen sekä Merja Väyrynen. Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, annostelee tässä juomaa Pielispakarin Erkki Timoselle, jonka vasemmalla puolella istuu Tiina Reinamo, Leipomo Rosten Oy, sitten Eila Timonen, Pielispakari Oy ja Matti Hokkinen, Leipomo Rosten Oy. Edessä oikealla Veera Meltovaara, Leipomo Rosten Oy. Bonne Juomien Matti Väänänen (oik.) viihtyi Galina Boziukovan kanssa samassa pöydässä Asko ja Ritva Laurilan kanssa. Hyvältä näyttää, tuumivat Erkki Timonen, Pielispakari Oy (vas.), Matti Hokkinen, Leipomo Rosten Oy, Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy ja Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy buffet-pöydän ääressä. Terassin aurinkoisimman pöydän olivat löytäneet Sanna Leivo ja Johannes Alanen (kuvassa etualalla) sekä Riia ja Harri Jaakkola Leivon Leipomo Oy:stä. Manselaisia leipureita edusti pöydässä myös Henri Lehtimäki Mikon Leipä Oy:stä. Vuosikokouksen puheenjohtajana toiminut Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy sekä Elina Gilan (vas.) istuivat yhdessä Mäkilän Leipomo Oy:n Jari Mäkilän ja Pia Liimataisen kanssa. Oululaisesta Pulla-Pirtti Oy:stä oli vuosikokouksessa edustus hienosti kahdessa polvessa. Oikealla Hannu ja Sirpa Räinä, sitten sisarukset Tiina Räinä ja Teemu Räinä, Teemun vieressä Oona Väärni ja edessä vasemmalla Mikko Keski-Nirva. Tässä pöydässä etualalla Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry ja Toni Rantala, Konditoria pH7 Oy, jonka oikealla puolella Timo Kyllinen, Huovisen Leipomo, Bertil Borg, Condite Oy, Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy ja Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy.

2. 3. 4. 5.

6 7

6. 7. 8.

8 LEIPURI 6 / 2020

15


v LEIPOMO J. W. VIRTANEN OY v

Juha Räsänen (oik.) on leipuri kolmannessa polvessa ja pojasta Valtteri Räsäsestä on hyvää vauhtia tulossa leipuri neljännessä polvessa.

Satavuotiaassa Leipomo J. W. Virtanen Oy:ssä leivotaan tulevaisuudessakin Lohjalla toimiva Leipomo J. W. Virtanen Oy saavutti toukokuussa kunnioitettavan sadan vuoden iän. Ikä ei tunnu yrityksen menoa haittaavan, päinvastoin. Suunnitelmia on tehty jo myös leipomon tulevaisuuden varalle. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

V

ähitellen on vilkastunut, vaikka silloin kun korona tuli, tuntui kuin olisi juossut päin seinää, toteaa toimitusjohtaja ja yrittäjä Juha Räsänen Leipomo J. W. Virtanen Oy:stä. Kuten 80 prosentissa Leipuriliiton jäsenyrityksistä, myös Virtasen leipomossa jouduttiin henkilökuntaa keväällä lomauttamaan. Nyt suurin osa heistä on jo palannut töihin. Ihan entiselleen kysyntä ei ole vielä palautunut, mutta joka tapauksessa tilanne on paljon parempi kuin keväällä. Silloin poikkeustilanteessa kehitet-

16

LEIPURI 6 / 2020

tiin myös uudenlaisia myyntitapoja. - Toteutimme keväällä kolme pop up -myyntitapahtumaa leipomon pihalla yhdessä Bonne Juomat Oy:n kanssa. Olemme molemmat lohjalaisia yrityksiä ja ajattelimme, että paikallisten yritysten tuotteita tulee nostaa esiin. Tapahtumat onnistuivat erinomaisesti, jopa niin hyvin, että ensimmäisellä kerralla tuotteet loppuivat kesken. Seuraavilla kerroilla osasimme jo varautua paremmin. Leipomo J. W. Virtasen pääasiallisia asiakkaita ovat vähittäiskaupat Uudenmaan alueella. Myös horeca-puolelle toi-

mitetaan jonkin verran tuotteita. Lisäksi on sopimusvalmistusta tietyille ketjuasiakkaille valtakunnallisesti ja myös muiden leipomoiden kanssa tehdään tuoteyhteistyötä. Viimeksi mainittua on Räsäsen mukaan tehty jo pitkään ja hän liputtaa täysillä sen puolesta. Näin voi kukin paremmin keskittyä omiin vahvuuksiinsa.

Kolme leipomoa yhdeksi Leipomon historia ulottuu siis sadan vuoden päähän, vuoteen 1920, jolloin Jalmari Waltteri Virtanen perusti leipomon Helsinkiin. Se sai nimensä perustajaltaan ja toimi pääkaupungissa peräti 70 vuoden ajan. Sitten leipomo myytiin ja seuraava omistaja myi sen vuonna 1987 Taisto Räsäselle, joka on Juha Räsäsen isä. - Tässä vaiheessa isälläni oli jo leipomo Hangossa, Hangon Pulla. Kolmannen leipomon hän osti vuonna 1990. Se oli Mure-leipomo Lohjalta.


v LEIPOMO J. W. VIRTANEN OY v

Pian sen jälkeen kaikkien kolmen leipomon toiminta päätettiin käytännön syistä keskittää Lohjalle, Mure-leipomolta ostettuun leipomokiinteistöön ja nimeksi otettiin perinteikäs J. W. Virtanen Oy. - Helsingissä toimineen Virtasen leipomon tilat olivat hyvin ahtaat ja epäkäytännölliset. Hanko puolestaan oli pidemmän matkan päässä ja eivätkä markkinat näyttäneet siellä juuri kasvavan. Keskittämispäätös oli siis isältäni viisas teko. Juha Räsänen on leipuri jo kolmannessa polvessa, sillä myös hänen isoäitinsä, Taisto Räsäsen äiti työskenteli leipurina. Suku on kotoisin Imatralta. - Olen ollut töissä leipomossa nuoresta pitäen, eli ammatinvalinnasta ei ollut epäselvyyttä, Juha toteaa. Kaikki leipomon tuotannon työt ovat hänellä hanskassa neljänkymmenen vuoden kokemuksella, niin leivän leipominen, pitkon letitys kuin konditoriatuotteidenkin valmistus. Leipomoyrityksen osakkeet Juha Räsänen lunasti itselleen vuonna 2004 sisaruksiltaan ja siitä lähtien yritys on ollut hänen. Nykyisin suuri osa yrittäjän työajasta kuluu toimistotöissä ja markkinoinnin asiakastapaamisissa sekä erilaisissa vaihtelevissa töissä, joita eteen tulee joka päivä, kuten kaikki yrittäjät hyvin tietävät. Tarvittaessahan yrittäjä taipuu lähes mihin vain. Leipomiseen on innokkuutta myös perheen neljännessä polvessa. Juha Räsäsen vanhempi poika Valtteri Räsänen on ollut leipomossa mukana pienestä pitäen ja ahkeroi siellä myös jutuntekohetkellä. 18-vuotias nuorukainen kirjoitti keväällä ylioppilaaksi ja menee vuodenvaihteessa armeijaan. Tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu vahvasti leipomon yrittäjänä jatkaminen. Myös nuorempi poika, 14-vuotias Veeti on jo ollut mukana leipomon töissä.

Riku Vilen kaulasi viineritaikinaa.

Puolipatongit jäähtymässä.

Jukka Korpijaakko leipien ylöslyönnissä.

Munkit odottavat hillotäytettä ja sitten kuorrutusta.

- Teemme paljon tuotteita myös pakkaseen erilaisten yhteistyökuvioidemme vuoksi. Sitä varten meillä on tässä leipomon yhteydessä isot pakastetilat, esittelee Juha Räsänen raottaen suuren pakastehuoneen ovea. Pakastetilat rakennettiin jo useita vuosia sitten, ja ne ovat tarpeeseen, sillä ilman niitä nykyinen toimintamalli ei onnistuisi. - Raaka-aineissa käytämme mahdollisimman paljon kotimaista ja ostamme läheltä, jos mahdollista. Osalle asiakkaista

kotimaisuus on olennainen pointti, vaikka toki on myös niitä, joille hinta on se tärkein. Tärkeää on yritykselle myös se, että tuotteiden laatu pysyy tasaisen korkeana koko ajan. - Laatu ei voi heitellä, tuotteen on aina oltava yhtä hyvä, kun se lähtee meidän ovestamme ulos. Siitä pidän tarkasti huolta, Räsänen toteaa. Leipomoyrityksen liikevaihto on ollut noin 1,7 miljoonaa euroa. Tänä vuonna

Laadusta pidetään kiinni Leipomo J. W. Virtasella leivotaan ruokaleipää ja sämpylöitä, kahvileipää, lihapiirakoita ja pasteijoita ja jossakin määrin konditoriatuotteita, vaikka viimeksi mainittuja ei enää niin paljon kuin ennen. Myös kausituotteilla, kuten runebergintortuilla ja laskiaispullilla on iso merkitys. Valmiiksi täytettyjä tuotteita tehdään leipomossa paljon: sämpylöitä, bageleita, patonkeja ja niin edelleen. Osa näistä tuotteista pakataan valmiiksi, osa menee asiakkaille pakkaamattomana.

LEIPURI 6 / 2020

17


v LEIPOMO J. W. VIRTANEN OY v

Tiina Suuripää paistoi maksikokoisia lihapiirakoita. Valkoinen laite piirakan vieressä on lämpötilamittari, jolla mitataan piirakan sisälämpötilaa hygieniavaatimusten mukaisesti.

Täytetyt leipätuotteet ovat leipomossa iso tuoteryhmä. Tytti Vainionpää täytti sämpylöitä.

korona tulee pienentämään liikevaihtoa, mutta vielä on vaikea sanoa kuinka paljon.

teen voisi perustaa myös myymälä-kahvilan, jota yrityksellä ei tällä hetkellä ole. - Lohja on sijainniltaan erinomainen, täältä on hyvät yhteydet joka suuntaan. Siksi pysymme täällä, jos suinkin mahdollista. Lohja on myös hyvin yrittäjämyönteinen paikka, Räsänen perustelee. - Mutta korona on ensin selätettävä, ennen kuin ryhdytään mihinkään uuteen. Yksi ehdoton vaatimus uuden leipomon tontille kuitenkin on: maakaasuun liittymisen on oltava mahdollista. Maakaasua on käytetty leipomossa energianlähteenä jo ainakin kymmenen vuotta ja sen on Räsänen havainnut niin hyväksi, ettei enää halua vaihtaa mihinkään muuhun. - Todella hyvä ja myös ekologinen vaihtoehto ja helppo yhdistää myös olemassa olevaan konekantaan, hän suosittelee. Leipomo J. W. Virtanen Oy:ssä aiotaan siis leipoa vielä toisetkin sata vuotta, tulevaisuuteen uskotaan vahvasti. Se kuitenkin tiedetään, että leipomoalalla menestyminen ei ole helppoa, joten hyvillä tuotteilla ja innovatiivisuudella on suuri merkitys. - Onkin tosi hienoa, että joissakin yrityksissä on rohkeutta ja taitoa kehittää uusia hienoja tuotteita, kuten vaikkapa Leipomo Rostenin Rostis tai Leivon Leipomon Boltsi. Nämä yritykset toimivat esimerkkeinä muillekin. Onnittelut heille! Lisäksi Juha Räsänen toivoo, että ihmiset suosisivat oman paikkakuntansa yrittäjiä. - Myös tällaisia pikkuleipureita, kuten meitä.

Osaava henkilökunta Leipomo J.W. Virtasella leivotaan kuutena päivänä viikossa. Myös sunnuntaisin on leivottava, jotta saadaan maanantain toimitukset liikkeelle. Työt aloitetaan aamukuudelta ja viimeiset työntekijät poistuvat aamuyön pikkutunneilla. Yrittäjän mukaan yö- ja viikonlopputyö on kallista, mutta ilman niitä olisi vaikeaa, ellei mahdotonta toimia nykyisellä konseptilla. Työntekijöitä on leipomossa kahdeksantoista. - Meillä on erinomainen henkilökunta, osaava ja ammattitaitoinen. Moni on ollut meillä yli 30 vuotta eli tietotaitoa löytyy kyllä todella runsaasti, toteaa Juha Räsänen, jonka mukaan hyvä henkilökunta on jokaisessa yrityksessä kaiken lähtökohta, ja ilman sitä yrittäjä ei pitkälle pääse. - Meillä on täällä hyvä henki ja porukka pärjää hyvin keskenään. Ja tottakai jokainen voi vaikuttaa omaan työhönsä. Voin olla varma, että hommat hoituvat, vaikka itse en olisikaan paikalla. Lisäksi leipomossa on ollut korona-aikaa lukuun ottamatta säännöllisesti työssäoppijoita ammatillisista oppilaitoksista. Yrittäjä haluaa näin kantaa kortensa kekoon siinä, että Suomessa riittäisi ammattitaitoisia leipureita ja kondiittoreita myös jatkossa. - Vaikka se teettää meillä hieman ylimääräistä työtä, se kannattaa. Tähän asti

18

LEIPURI 6 / 2020

kokemukset ovat olleet myönteisiä ja pääsääntöisesti meillä ollut oikein hyviä nuoria töissä, reippaita ja ahkeria.

Suunnitelmissa uusi leipomo Juha Räsänen ei aio yrittäjänä jäädä polkemaan paikalleen. Etsinnässä on Lohjalta tontti, jolle voisi rakentaa uuden leipomon. Nykyinen, 70-luvulla rakennettu leipomokiinteistö alkaa kaivata korjausta monestakin paikasta ja lisäksi tarvittaisiin enemmän tila. Uuden leipomon yhtey-

Uunituore sämpylä juustotäytteellä.


Yrityksiltä yrityksille Kun Leipuripäivät jouduttiin siirtämään ensi vuoteen, poistui monelta leipomoiden yhteistyöyritykseltä tilaisuus tavata leipureita, vaihtaa ajatuksia ja kertoa kuulumisia puolin ja toisin. Niinpä tarjosimme leipuripäivähengessä yhteistyöyrityksillemme mahdollisuutta näkyä tämän lehden sivuilla ja kertoa omin sanoin yrityksestään, tuotteistaan, henkilöstöstään, uutuuksistaan eli kaikesta siitä, miten ne parhaiten voivat olla leipurin apuna tässä päivässä. Mukana on yksitoista yhteistyökumppaniamme, joiden kuulumisia voit lukea lehden seuraavilta sivuilta.

LEIPURI 6 / 2020

19


I S U U

20

Compas 4.0 Aloita kaulaus! Aivan mahtavaa!

Suurin tehokkuus kaulauksessa

Helppo käyttÜinen ja virhevapaa toiminta

Legendaarinen luotettavuus

Soveltuu kaikille taikinatyypeille

LEIPURI 6 / 2020

RONDO edustajasi Suomessa Bedika Oy, PL 92, 00701 Helsinki Tel. +358 9 413 55 300, info@bedika.fi www.bedika.fi, www.facebook.com/bedika.fi

Katso Compas 4.0 Youtube video


ILMOITUS

RONDO on julkaissut vallankumouksellisen elektronisen kaulauskoneen neljällä erillisellä käytöllä Sveitsiläinen RONDO on julkaissut mullistavan elektronisen kaulauskoneen. Se on ensimmäinen ja ainoa kaulauskone, jossa on neljä itsenäistä käyttöä. Tämä mahdollistaa kaikentyyppisten taikinoiden stressittömän kaulauksen automaattisesti. Uusi i-Touch käyttöliittymä toimii kuin älypuhelimet.

Stressivapaa kaulaus kaikille taikinatyypeille RONDO on ollut pioneeri ja innovaation kärjessä kaulauskoneiden kehittämisessä jo vuosikymmeniä. Tämä heijastuu myös Compas 4.0 suunnitteluun, jossa digitalisaatio on ollut keskeisessä roolissa.

Erona muihin markkinoilla oleviin elektronisiin kaulauskoneisiin, joissa on keskitetty käyttö vaihdelaatikolla, Compas 4.0 on varustettu neljällä erillisellä käytöllä hihnoille ja kaulausteloille. Tämä konsepti on uusi ja patentoitu RONDOn taholta. Erilliset säädöt mm. hihnanopeuksille mahdollistaa myös sellaisten taikinoiden stressittömän kaulauksen, joita ei ole ennen pystytty kaulaamaan koneellisesti.

Korkea tehokkuus Suurempien taikinablokkien kaulaus tuo lisää tehokkuutta. 700 mm hihnaleveys, jopa 130 cm/s hihnanopeus ja 65 mm telaväli mahdollistaa jopa 20 kg taikinablokin kaulauksen. Tämä laskee merkittävästi tuotantokustannuksia.

Käyttö – helppoa ja edistyksellistä kuin älypuhelimella i-Touch käyttöliittymä tekee koneen käytön helpoksi ja virheettömäksi heti alusta alkaen jopa kokemattomalle käyttäjälle. Kaikki tieto on isossa kosketusnäytössä selkeästi esitettynä. Se sisältää myös älykkään avustustoiminnon kaulausohjelmien tekoon sekä estää käyttövirheet työskentelyssä.

Luotettava, kestävä ja valmis tulevaisuuteen Compas 4.0 ei ole pelkästään luotettava ja kestävä, vaan se on myös päivitettävissä tulevaisuuden uusilla ominaisuuksilla pysyen näin luokkansa kärkituotteena. Compas 4.0 turvallisuuden ja hygienian on testannut ja sertifioinut ulkopuoliset puolueettomat tahot, joka myös on ainutlaatuista markkinoilla.

Toinen uutuus: Rondostar 5000 Samanaikaisesti Compas 4.0 kanssa RONDO esitteli uuden elektronisen Rondostar 5000 kaulauskoneen. Tämä perinteisempi kaulauskone on myös varustettu i-Touch käyttöliittymällä.

Meiltä Bedika Oy:stä (www.bedika.fi) saat lisätietoja Rondo kaulauskoneista, leikkuripöydistä ja tuotantolinjoista. Tutustu myös uusiin kotisivuihimme ja tuotevalikoimaamme. LEIPURI 6 / 2020

21


Vältteletkö leipää vatsavaivojen vuoksi? Ei huolta – me hoidettiin homma.

Fazer LOFO™ -paranne

sopii FODMAP-ruokavalioon.

Fazer LOFO™ on patentoitu ja maailman ensimmäinen entsyymipohjainen ratkaisu alhaisen FODMAPpitoisuuden omaavien tuotteiden valmistukseen. Tähän innovaatioon pohjautuva uusi leivänparanteemme pilkkoo leivontaprosessin aikana vehnän ja rukiin sisältämän FODMAP-yhdisteen fruktaanin pienemmäksi ja tekee näin leivän sopivaksi FODMAP-ruokavalioon. Fazer LOFO™ -paranne laskee leivän FODMAP-pitoisuutta vähintään 50 % vastaaviin tavallisiin leipiin verrattuna. Helppokäyttöistä Fazer LOFO™ -parannetta käytetään kuten muitakin leivänparanteita eikä se vaikuta leivän rakenteeseen tai makuun. Sillä valmistat vaivattomasti FODMAPruokavalioon sopivaa leipää – ominaisuuksista tinkimättä. Katso videon kera lisätietoja QR-koodin takaa ja kysy lisää tästä leipomoalaa mullistavasta sovelluksesta!

22

LEIPURI 6 / 2020


ILMOITUS

Suomalaista paranneosaamista Meillä Fazer Myllyllä on maailmanluokan osaaminen leivänparanneteknologiassa. Paranteemme kehitetään ja valmistetaan yksittäisistä komponenteista mixaamossamme Lahdessa. Raaka-aineemme ovat jäljitettävissä askeleen eteenpäin ja taaksepäin, jolla varmistetaan tuoteturvallisuus. Tunnemme tuotteemme ja niissä käytetyt raaka-aineet läpikotaisin, joten pystymme auttamaan kaikissa tuotekehityksen vaiheissa. Tämä myös mahdollistaa räätälöityjen ratkaisujen valmistamisen juuri sinun tarpeittesi ja toiveittesi mukaisiksi. Seuraamme aktiivisesti alan kehitystä ja trendejä. Osallistumme vuosittain useille kansainvälisille messuille, joista omien tuotteidemme esittelyn lisäksi

Fazer Myllyn tuotekehityspäällikkö Jarmo Laine kannustaa rohkeasti kokeilemaan erilaisia leivänparanteita.

saamme arvokasta tietoa markkinoiden suunnasta. Tämän ansiosta olemme kehittäneet lukuisia kekseliäitä ratkaisuja ja

Maksimaalinen tilavuus Monipuoliset volume-paranteet lisäävät tuotteen tilavuutta antaen muhkean rakenteen.

saaneet luotua monipuolisen tuoteportfolion. Laaja leivänparanteiden valikoimamme tarjoaa tehokkaat ja luovat tuotteet niin leivontaprosessin kuin lopputuotteiden ominaisuuksien parantamiseen. Paranteillamme lisäät vaivattomasti tuotteiden tilavuutta, pehmeyttä tai tuoreustuntua. Vaihtoehtoja löytyy myös luomuja pakasteleivontaan sekä rikkaille taikinoille. Edistyksellinen Tuner-kategoria tarjoaa täsmäparanteita halutun ominaisuuden parantamiseen. Emme jätä sinua yksin tuotekehitysprosessin kanssa. Meiltä saat innovatiiviset ratkaisut, laadukkaat tuotteet sekä tuen ideoinnista aina linjakoeajoon asti – kaikki samassa säkissä. Haasta meidät kehittämään yhdessä seuraava leipomoalan menestystarina!

Luomu ja E-merkittömyys Parempaa tilavuutta, tuoreutta sekä konekäsiteltävyyttä luomuleiville ja E-merkittömään leivontaan.

Tuoreus ja pehmeys Pitkäkestoista tuoreustuntua ja pehmeyttä jo ensimmäisestä päivästä lähtien.

Tehoa pakasteleivontaan Palauttaa tuotteeseen pakastamisen jäljiltä suoraleivontaan verrattavat ominaisuudet.

Innovatiiviset tunerit Tunerit parantavat tehokkaasti yhtä haluttua ominaisuutta. Olisiko joku näistä tuotteesi puuttuva palanen?

Makeaan leivontaan Erityisparanteita taikinoille, jotka sisältävät runsaasti rasvaa ja sokeria.

Ota yhteyttä

Yleisleivänparanteet Kustannustehokkaat ja monipuoliset yleisparanteet sopivat useille tuotteille.

Jyrki Koponen, Myynti 040 501 1700 Jarmo Laine, Tuotekehitys 040 847 4737

Kattava valikoimamme sisältää leivänparanteita monenlaiseen leivontaan. Kerromme mielellämme niistä lisää, ota yhteyttä ja etsitään juuri sinulle sopivat ratkaisut! LEIPURI 6 / 2020

23


24

LEIPURI 6 / 2020


ILMOITUS

Helpotusta pienleipomon taikinan tekoon

saadaan näkyviin älyvaa’an näytölle. Ruutu opastaa leipuria annostamaan aineet reseptin mukaan ja valvoo, että annostelu on toleranssin sisällä ja kaikki aineet on annosteltu. Suhteutuslaskuri laskee kaikki ainemäärät aina oikein, kun taikinan kokoa muutetaan.

Taikinan teon automatisointiin erikoistunut Jauhetekniikka on tuonut markkinoille erityisesti pienempien leipomoiden taikinan tekoa helpottavia laiteratkaisuja. Viimeisimpien kulutustrenditutkimusten mukaan kuluttajat haluavat tulevaisuudessa yhä enemmän paikallisesti tuotettuja ja korkealaatuisia artesaanituotteita. Se antaa pienleipomoille paremmat mahdollisuudet kilpailussa kuluttajan valinnoista teollisesti valmistettuja tuotteita vastaan. Artesaanituotteiden osalta haasteena on monesti tuotteiden reseptin mukaisen maun ja koostumuksen varmistaminen, kun taikinan jauho- ja pienaineannostelu tehdään useimmiten käsin. Jauhoannostelun reseptinmukaisuus avain tasalaatuisuuteen

Hyvin monessa pienleipomossa resepti on vielä ruutuvihkossa ja suhteutukset tehdään taskulaskimella. Työn kiireessä inhimilliset virheet ovat joskus mahdollisia; suhteutuksessa voi käydä laskuvirhe tai jokin aine voi unohtua taikinasta. Joskus leipureilla voi olla reseptistä oma

Ajansäästöä ja mielenrauhaa

näkemys, jolloin tuotteista tulee tekijänsä näköisiä. Hyvän laatumielikuvan kannalta on tärkeää pyrkiä mahdollisimman tasaiseen laatuun säilyttäen samalla käsintehdyn tuotteen ulkonäkö ja fiilis. Operointipääte ja tasovaaka yhteen pakettiin Tuotteiden tasalaatuisuuden ja reseptin mukaisuuden varmistamiseksi Jauhetekniikka on tuonut markkinoille erityisesti artesaanileipomoiden tarpeisiin kehitetyn uuden innovaation. Ratkaisun keskiössä on perinteisen pöytävaa’an käsipunnituspisteellä korvaava älyvaaka, joka yhdistää reseptit sisältävän operointipäätteen ja tarkan tasovaa’an. ”Olemme toimittaneet kymmenittäin älyvaakoja osaksi teollisten leipomoiden annostelujärjestelmiä ja nähneet niiden tuomat hyödyt mm. tasalaatuisuutena ja punnituksen sujuvuutena”, kertoo Jauhetekniikan toimitusjohtaja Tuomo Kousa. ”Aloimme miettiä, miten voisimme tuoda suurempien leipomoiden saamat hyödyt pienempien leipomoiden ulottuville. Keksimme ajatuksen älyvaa’an ja reseptiohjelman paketoimiseksi yhteen nippuun, jolloin reseptiohjatun annostelun hyödyt saavutetaan ilman isoa alkuinvestointia laitteistoihin”, Kousa jatkaa.

Eroon ruutuvihkosta ja taskulaskimesta Älyvaa’an suurimmat hyödyt perustuvat reseptien digitalisointiin, jolloin ne

Konditoria pH7 teki investoinnin taikinan teon automatisointiin tavoitteenaan helpottaa tuotannon kiirettä. ”Hankimme Jauhetekniikalta pari vuotta sitten laitteistot taikinan tekoamme helpottamaan. Aiemmin täysin käsin tehdyn jauhoannostelun sijaan saamme nyt jauhot suursäkistä sekoittajaan napin painalluksella ja pienaineannostelu tapahtuu älyvaa’an ohjaamana”, kertoo Konditoria pH7:n perustaja Toni Rantala. ”Olemme tyytyväisiä investointiin. Jauheannostelussa ja punnituksessa säästyy arvokasta aikaa tärkeämpiin työvaiheisiin ja voin luottaa siihen, että punnitukset tehdään täysin reseptin mukaan”, Rantala jatkaa. Laitteet palveluna – uusi annostelulaitteiden hankintamalli Jauhetekniikka on tuonut laiteinvestoinnin vaihtoehdoksi mahdollisuuden hankkia laitteet myös liisaamalla. Varsinkin IT-laitteissa käytetty hankintamalli on nyt tuotu mahdolliseksi annostelulaitteille. ”IT-laitteiden osuus ratkaisuissamme kasvaa koko ajan, kun annostelulaitteet digitalisoituvat”, Kousa kertoo. ”Laitteet palveluna –malli mahdollistaa uusien teknologioiden käyttöönoton kiinteällä kuukausimaksulla, jolloin hyötyihin pääsee heti käsiksi. Asiakkaamme voivat keskittyä omaan bisnekseensä ja me vastaamme siitä, että annostelulaitteet toimivat ja ne uusitaan ajallaan”, Kousa jatkaa. Jauhetekniikka – taikinanteon automatisoija Jauhetekniikka on automatisoidun jauheiden käsittelyn asiantuntija, jolla on yli 30 vuoden kokemus leipomoiden taikinan valmistuksen automatisoinnista. Lisätietoja: tuomo.kousa@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi LEIPURI 6 / 2020

25


26

LEIPURI 6 / 2020


ILMOITUS

Pohjoisen viljat mahdollisuuksia täynnä Elokuun viimeisinä päivinä vilja on pohjoisessa pääosin vielä pellossa. Haasteellisesta satokaudesta huolimatta Pohjois-Pohjanmaalla satonäkymät ovat kohtuulliset ja kasvustot näyttäneet lupaavilta. Utajärvellä sijaitsevalla Kinnusen Myllyllä uskotaan, ettei pulaa viljasta tule tänäkään vuonna, vaikka kokonaisuudessa kotimaan satonäkymissä olisi toivomisen varaa. Jo kolmessa sukupolvessa toimiva perheyritys Kinnusen Mylly jalostaa 100% kotimaisesta viljasta vehnä-, ruis- ja ohratuotteita pääasiassa ammattileipureille, mutta myös kotileipureille. Elintarviketeollisuuteen suunnatut gluteenittomat kauratuotteet tulivat myyntiin kesällä 2019.

Perheyrityksen ensimmäinen vientivuosi Yrityksellä on takanaan lähes 60-vuotisen historiansa suurin yksittäinen investointi. Tekniikan terävintä kärkeä edustava uusi 65 Oats -puhdaskauramylly on ollut toiminnassa jo reilun vuoden. Kauramylly on yksi ainoista tiukasti gluteenittomista kauramyllyistä maailmassa. Gluteenittomia kaurahiutaleita ja luomukaurahiutaleita on toimitettu ensimmäisen vuoden aikana Suomen lisäksi jo noin 20 eri maahan, pääasiassa aamiais- ja välipalatuotteita valmistaville elintarvikeyrityksille. - Toimintamme ytimessä on aina ollut vahva läheltä lähelle -ajatus. Uudet erikoistuotteet ovat nopeasti tehneet meistä paikallisesta toimijasta kansainvälisen. Kaikki kuitenkin perustuu edelleen oman alueen huippuraaka-aineiden jalostamiseen. Kauran arvostus kasvaa hyvää vauhtia maailmalla ja uskomme, että tulevaisuuden kasvua saadaan erityisesti kaurasta, kertoo Kinnusen Myllyn hallituksen puheenjohtaja ja talousjohtaja Annu Kuure.

Utajärvinen Kinnusen Mylly on perheyritys jo kolmessa sukupolvessa. Kuvassa vasemmalta: markkinointipäällikkö Marja-Riitta Kinnunen, tuotantojohtaja Toni Kuure, hallituksen puheenjohtaja ja talousjohtaja Annu Kuure, toimitusjohtaja Aarne Kinnunen ja ICT- ja logistiikkapäällikkö Tuomas Kinnunen.

Uutuutena gluteeniton täysjyväkaurajauho

Vaikka puhdaskauramyllyn käynnistyksestä on vain pieni tovi, on kuluneen kesän aikana tehty jo ensimmäinen lisäinvestointi kaurajauhoon. Uusi gluteeniton täysjyväkaurajauho tulee myyntiin syyskuussa ja tukee kauratuotteiden myyntiä jatkossa paremmin myös leipomo- ja juomateollisuuteen. Kaurajauhoa on saatavilla myös luomuna. - Gluteenitonta kaurajauhoa ja luomukaurajauhoa on meiltä paljon kysytty ja oli selvää, että siihen tarpeeseen haluamme pikimmiten vastata. Tällä hetkellä kaurajauhoa tuotetaan nykyistä kapasiteettia hyödyntäen, mutta varmasti jatkoinvestointejakin tehdään, toteaa toimitusjohtaja Aarne Kinnunen.

Leipomukset ja terveelliset viljat kiinnostavat Kinnusen Myllyllä nähdään positiivinen vire kuluttajien kiinnostuksessa viljatuotteisiin ja niiden terveellisyyteen. Korona on keväästä saakka vaikuttanut suu-

resti monen perheen arkeen ja se näkyy myös ruokakäyttäytymisessä. Kiinnostus leipomiseen on saanut uutta pontta ja esimerkiksi hapanjuurileivonta on kovassa huudossa. Niin ikään kiinnostus kasviperäisiin ja terveyttä, erityisesti suolistoterveyttä edistäviin tuotteisiin vahvistaa mielenkiintoa kotimaisia viljoja, kuten ruista, ohraa ja kauraa kohtaan. Erityisesti täysjyvätuotteissa nähdään Kinnusen Myllyllä suuri potentiaali. - Meitä ilahduttaa heräävä kiinnostus ohraan, koska se on aina ollut meille läheinen vilja. Ohra on täysjyvätuotteena ja beetaglukaania sisältävänä viljana superterveellinen ja maukas, ja se taipuu monipuolisesti niin suolaiseen kuin makeaankin leivontaan. Meiltä löytyy valikoimasta ohrajauhoja kolmella eri karkeudella, räätälöitynä jopa useammalla. Sopivat ohralajikkeet valitaan yhdessä pitkäaikaisen lähialueen sopimustuottajan kanssa, markkinointipäällikkö Marja-Riitta Kinnunen iloitsee.

LEIPURI 6 / 2020

27


www.mauste-sallinen.fi/perhe

WHIRL

VAAHDOTETTAVA KASVIRASVASEKOITE • • • • • • • •

vegaaninen ja palmuton vaahdotettuna kakkujen päällystämiseen ja täytteisiin moussekakkuihin soveltuu myös crème brûlée -tyyppisiin tuotteisiin hyvä pakkasenkestävyys neutraalin makuinen ja helposti maustettava esim. hillot, pastat runsasvolyyminen ja ilmava vaahto pakkauskoko 1 x 10 l

BAKERSIN TUOTTEET NYT SALLISELTA!

28

LEIPURI 6 / 2020

Mauste-Sallinen Oy • PL 101, 21101 Naantali • www.salliselta.fi

®


ILMOITUS

Terkut Sallisen koeleipomosta! Emännänkatu nelosen pihaan paistaa lähes aina aurinko, olemmehan Sallisella, Naantalissa!

Täällä Sallisen katon alla työskentelee n. 60 iloista ja ahkeraa sallislaista. Katon alle kätkeytyy myös Sallisen oma koeleipomo, jossa hääräilee kaksi alalleen vannoutunutta koeleipuria. Koeleipomon tilat kaksinkertaistuivat ja monipuolistuivat marraskuussa 2018 kun laajennusremontti leipomossa valmistui. Samalla kun leipomoon saatiin lisätilaa, takaosaan rakentui valoisa ja avara 24-paikkainen ”luokkatila”, josta seuraa mielellään vaikka pidemmänkin kurssin! Koeleipomon toiminnan laajentuessa Sallinen sai vahvistusta myös tiimiin, kun Ari Sjöblomin työparina kesäkuussa 2019 aloitti toinen koeleipurimme Tiina Mäkinen. Molemmilla koeleipureilla on jo entuudestaan rautainen kokemus leipomoalalta, -tuotteista sekä raaka-aineista. Kaksikkomme lyödessä ideoita pursuavat päänsä yhteen alkoivat kansiot revetä liitoksistaan, joten leipomoon tarvittiin vielä yksi puuttuva palanen. Koeleipomon tiimi täydentyi marraskuussa 2019 kun Jessica Viholainen, tuo ideoita ja energiaa pursuava tehopakkaus otti ohjat käsiinsä myyntipäällikön roolissaan ja alkoi luotsata koeleipomon kaksikkoa hulluine ideoineen eteenpäin, kohti uusia seikkailuita! Sukulaisiaan ei voi valita, mutta työkaverit voi! Tässä rusinat ovat todellakin löytäneet pullaan ja koossa on joukkue, jonka kanssa on ilo tehdä töitä. Koeleipomossa hommat hoituvat ihan oikeasti laulellen, ideoita syntyy tuon tuosta eikä hulluimmatkaan ideat jää pöytälaatikkoon pölyttymään! Arilla on lehmänhermot, sopivasti muusikon luovaa hulluutta, kasapäin tietotaitoa konditorian ja leipomon töistä sekä sokerileipurin makea sydän. Arin vahvuus löytyy siis konditoriaosaamisesta, mutta sisällä roihuaa myös palo leipoa. Tiinalla on sopivasti alalle kuuluvaa hulluutta, pirskahteleva leipurin luonne, ehtymätön ideapankki sekä leipu-

Koeleipomosta Arilta ja Tiinalta saa monenlaista konsultointiapua yrityksellenne. Tälläkin hetkellä työn alla on useita tuotekehityspyyntöjä, räätälöityä reseptiikkaa sekä tuotesuunnittelua.

rin jauhoinen sydän. Kun Tiinaa pyytää nimeämään vahvuutensa niin sitä ei kauaa tarvitse odottaa: Leipä! Kaksikolta ei siis helposti mene jauhot suuhun, on tällä parivaljakolla nimittäin sen verran osaamista.

Leipomon monenmoiset projektit Aamulla koeleipomon valojen syttyessä alkaa kaksikon aherrus. Työpäivät eivät koskaan ole toistensa kaltaiset ja siinä onkin tämän työn suola ja sokeri! Päivät aherretaan tuotekehityksen parissa eri asiakkaille, tehdään koeleivontaa, testataan reseptiikkaa ja uusia raaka-aineita, suunnitellaan tuotteita eri yrityksille, pakataan raaka-ainenäytteitä, maistellaan, ideoidaan ja ennen kaikkea toteutetaan. Projekti voi olla iso tai pieni, mutta aina se on mielekäs ja opettava. Työ on hyvin luovaa, mieleen putkahtelevat ideat on täällä lähestulkoon pakko lausua ääneen! Ari ja Tiina pitävätkin tärkeänä sitä, että jokainen asiakas saa tarvitsemansa avun. Jokainen asiakas on uusi haaste, jonka pariin antaudutaan täysin. Projektit eivät kui-

tenkaan aina ole pelkästään asiakaslähtöisiä. Sallinen pyrkii järjestämään kursseja, jotta yritykset pysyisivät mukana vallitsevissa leipomoalan trendeissä, saisivat uusia raikkaita ideoita työhönsä ja tapaisivat uusia ja vanhoja tuttuja. Viime vuosi onkin hurahtanut leipurikaksikolta juurileivontakurssin merkeissä ympäri Suomea reissaten aina Rovaniemeltä Espooseen asti. Kurssin tarkoituksena on ollut levittää juurileivonnan ilosanomaa, tuoda vanha perinteinen leivontakulttuuri lähemmäs nykypäivän leipomoita sekä kannustaa tekemään jotain, mistä koko kansa kuhisee juuri nyt. Vuonna 2021 Sallisen koeleipomon monitaiturit tulevat varmasti vielä kiertämään Suomen eri kolkkia juurileivontakurssin kanssa, mutta luvassa on taatusti myös muita innostavia kursseja ja demoja meillä Sallisella, koeleipomomme omassa luokkatilassa. Iloiset koeleipurimme ovat aina valmiita auttamaan, joten rohkeasti vaan!

LEIPURI 6 / 2020

29


VA L M I S TA U D U JUHLAAN

Lue lisää me: tuotteistam g.fi rin multicate

Multicateringin valikoimista löydät mm. PCB Creationin koristeet, Ravifruitin pyreet ja Alfichefin pussiin pakatut säilykkeet.

JOULUKSI BY PCB CREATION Meiltä myös räätälöidyt suklaakoristeet omalla logolla! Räätälöinti on ”piece of cake” – kysy lisää meiltä! Tutustu laajaan koristevalikoimaan multicatering.fi

PYREET AIDOISTA MARJOISTA JA HEDELMISTÄ Kauneimpiin ja herkullisimpiin leivonnaisiin, jälkiruokiin, ruokiin, juomiin ja smoothieihin! • • • • •

90 % hedelmää, vain 10 % sokeria Ei lisättyjä väriaineita tai esansseja Säilytys huoneenlämmössä/ pakastimessa Pitkä säilyvyys Laaja makuvalikoima

VALITSE PUSSIIN PAKATUT SÄILYKKEET Säästä hyllytilaa, luontoa ja sormiasi! • • • • •

Ei allergeeneja Ei gluteenia Ei geenimuunneltuja ainesosia Ei viinietikkaa Ei lisättyä MSG

TA K A A M M E L A A D U N J A M AU N

30

LEIPURI 6 / 2020

0207 415 200

multicatering.fi


ILMOITUS

Luotettava kumppani Multicatering Oy on maahantuonut korkealaatuisia elintarvikkeita ammattilaiskäyttöön jo lähes 40 vuoden ajan. Tuotepalettimme soveltuu erinomaisesti ruoan ja herkkujen kanssa toimiville asiantuntijoille. Kaikki tuotteemme ovat harkiten valittuja ja suorat kontaktimme tuotteiden valmistajiin ovat meille tärkeitä. Näin pystymme takaamaan, että maut ja raaka-aineet ovat aitoja, valmistusprosessit tarkoin valvottuja ja tuotteet korkealaatuisia paikallisista raaka-aineista valmistettuja. Kaikki tämä kestävä kehitys huomioiden ja luonnonmukaisesti. Kuljetukset suunnittelemme kumppaneidemme kanssa niin, että ne kuormittaisivat ympäristöä mahdollisimman vähän. Pakkausmateriaaleissa haemme ympäristöystävällisiä ja ekologisia ratkaisuja. Toimintamme tärkeä osa on kehittyä asiakkaidemme mukana ja siten tarjota uusia tuotteita, joilla voit loihtia elämyksiä kuluttajille/loppuasiakkaille.

Tuotteet Valikoimaamme kuuluvat mm. erilaiset pakasteet ja säilykkeet, myös erikoisruokavalioita noudattaville (lton, vgan, gton). 1. Suklaakoristeet ja räätälöinti: PCB Creationin koristeet on olleet suosittuja Suomessa jo pitkään. Räätälöityjen koristeiden avulla asiakkaamme ovat tuoneet omaa brändiä tunnetuksi (esim. suklaakoristeet omalla logolla). 2. Makeat leivonnaiset ja leipätuotteet: Laadukkaista pakasteleivonnaisista löydät herkullisen valikoiman muffinseja, tartaletteja, croissantteja, macaronseja, piiraita ja kakkuja. Ne ovat helppoja ja nopeita käyttää, ja ne myös vähentävät mukavasti hävikkiä. Pakasteleivistä löydät halkaistut bagelit, herkulliset briossisämpylät, mo-

nikäyttöiset leipälevyt, monen kokoiset pitaleivät sekä italialaiset focacciat. 3. Pyreet: Ravifruitin hedelmä- ja marjapyreitä löydät meiltä niin pakasteena kuin pastöroituna. Ne sisältävät 90 % aitoja hedelmiä ja marjoja, 10 % lisättyä sokeria eikä lainkaan lisättyjä väriaineita tai esansseja. Monikäyttöiset pyreet sopivat mainiosti niin leivontaan, jälkiruokiin, ruoanvalmistukseen, juomiin kuin smoothieihin. 4. Vihannessäilykkeet: Säilykevalikoimasta löydät tomaatit, paprikat, sienet, artisokat, kesäkurpitsat, munakoisot ja oliivit - kaikki aitoja italialaisia Alfin laatutuotteita. Ne on pakattu helposti käsiteltäviin kestäviin pusseihin. Pakkausten avaaminen on nopeaa ja turvallista, eikä pehmeä materiaali tee haavoja sormiin. Tyhjä pussi on helppo hävittää, keittiössä syntyvän jätteen määrä pienenee eikä pussit vaurioidu kuljetuksen aikana tölkkien tavoin. 5. Leikkeleet ja juustot: Italiasta tulevat myös meidän Ilmakuivattu kinkku ja Milano salami. Ne sopivat täydellisesti niin antipasteihin, leipien täytteeksi kuin pizzan päälle. Juustojemme helmiä ovat aidot

italialaiset Burrata di Buffala, Mozzarella di Buffala ja Grana Padano sekä Mozzarellaraaste, Vuohenjuustoviipale, Mozzarellamedaljonki ja -helmi. 6. Jäätelöt: Italialaisen Siviero Marian valikoimista löydät paljon ihania makuvaihtoehtoja kuten esim. Pistaasi ja PannaCotta. Jäätelöt on pakattu 4,75 l pakkauksiin. Huomioimme tuotevalikoimassamme myös gluteenitonta ja vegaanista ruokavalioita noudattavat.

Viinit Vuoden 2020 alussa aloitimme korkealuokkaisten ja huolella valittujen viinien maahantuonnin. Löysimme Sisiliasta viinitilojen helmen, Tenuta Gorghi Tondi -perhetilan, jota johtaa jo neljäs sukupolvi naisia, siskokset Annamaria ja Clara Sala. Lähes kaikki Gorghi Tondin viinit on laatuluokaltaan ”DOC Sicilia”, joka säätelee tarkkaan viinin tuotantoprosessin vaatimukset. Tämä takaa mm. sen, että kaikki prosessin vaiheet rypäleiden viljelystä pullotukseen, on tehty paikallisesti Sisiliassa.

Multicatering Oy:llä tapahtui omistajavaihdos syksyllä 2019, kun yrityksen toimitusjohtaja Jarmo Tolvanen ja kolme muuta henkilöä ostivat koko osakekannan alkuperäisiltä omistajilta. Yritys on aina ollut vahva ja luotettava kumppani suomalaisille ammattilaisille, ja uudet omistajat tulevat entisestään vahvistamaan tuotetarjontaa sekä uudistamaan toimintaa. Tavoitteenamme on tukea ammattilaisia heidän päivittäisissä liiketoimissaan entistäkin paremmin.

LEIPURI 6 / 2020

31


32

LEIPURI 6 / 2020


ILMOITUS

Leipomokoneet Multivacilta Keravalla sijaitseva Multivac Oy on osa kansainvälistä Multivac-konsernia ja yksi yli yhdeksästäkymmenestä Multivacin tytäryrityksestä. Multivac on syvävetokoneiden markkinajohtaja ja sillä on markkinoiden laajin valikoima elintarviketeollisuuden pakkausratkaisuja. Teksti/kuvat Terhi Hartikka, Multivac Oy Multivac aloitti laajentumisen leipomokoneiden valmistukseen ja myyntiin jo yli vuosi sitten hankkimalla omistukseensa saksalaisen Fritschin. Myös Multivac Oy on panostanut vahvasti leipomokoneliiketoiminnan laajentamiseen ja yritykseen on perustettu leipomokoneisiin perehtynyt osasto, joka myy ja huoltaa leipomokoneet sekä toimittaa varaosat niihin. Multivacilla on osaamista suurienkin linjastojen suunnitteluun. Tämä kaikki hoituu viiden leipomokoneliiketoiminnan työntekijän toimesta, joilla on yhteensä yli sadan vuoden kokemus leipomomaailmasta. ”Edustamiemme koneiden ja laitteiden valikoima tulee täydentymään kuluvan vuoden aikana, mutta jo nyt myymme ja huollamme Fritschin koneet ja linjat sekä Königin, Reventin, Artezen, Abtekin, Bakonin ja Ferneton koneet” Hannes Fahllund, leipomoliiketoiminnan myyntijohtaja (1.8.2020 alkaen) luettelee. ”Konevalikoimamme kattaa muun muassa suursäkki- ja siilojärjestelmät, taikinakoneet, ylöslyöntilinjat ja uunit”, Hannes linjaa. ”Pakkaamiseen ja merkintään myymme Multivacin omia koneita sekä PFM:n flow-pack koneita.” Hannes aloitti uransa LT-Kone Oy:ssä 90-luvun lopulla. Silloinen myyntipäällikkö Esa Harju palkkasi hänet projekti-insinööriksi. Nykyään Hanneksen löytää Multivacilta ja hänen esimiehenään toimii jälleen Esa Harju, joka on ollut Multivacin toimitusjohtaja vuodesta 2006.

Yli sadan vuoden kokemus leipomokoneista. Vasemmalta Esa Harju, Tero Mäkinen, Arto Mäkinen, Sami Harkivi ja Hannes Fahllund.

Tero Mäkinen (vas.) ja Sami Harkivi testaamassa miten Full Wrap -etiketöintilaite toimii.

Hanneksen tiimiin kuuluvat myös Arto Mäkinen ja Sami Harkivi. Sami on vastannut König- sämpyläkoneiden huollosta ja varaosista jo yli 20 vuotta ja Sami tuntee myös uunit ja muut leipomokoneet. Niin ikään Artolla on pitkä kokemus leipomokoneiden huolloista ja teknisenä asiantuntijana hän vastaa myös isommista projekteista. Täydennystä leipomokoneosasto saa myös Multivacin toimitusjohtaja Esa Harjusta sekä myyntipäällikkö Tero Mäkisestä, joista kummallakin on mittava kokemus leipomokoneista ja leipomoasiakkaista. Toimitusjohtaja Esa Harju on tyytyväinen uuteen osastoon, sillä se täydentää entisestään jo yrityksen laajaa konevalikoimaa ja näin asiakkaita voidaan palvella entistä kokonaisvaltaisemmin.

Multivacin marking & inspection konevalikoimaan kuuluva Full Wrap -etiketöijä soveltuu hyvin monen tuotteen etiketöintiin. Sami Harkivi ja Tero Mäkinen ovat Keravalla testaamassa, miten etikettilaite toimii erimallisten rasioiden ympärille. ”Full Wrapilla voidaan etiketöidä pakkauksen neljälle sivulle ja sitä voidaan käyttää korvaamaan kalliimpaa pahvipantaa” Tero Mäkinen esittelee. Terolla on leipomokoneiden lisäksi osaamista myös pakkaus- ja etiketöintilaitteistoista ja hän myy Multivacin omia pakkauskoneita sekä PFM:n ja Ishidan laitteita.

Full Wrap -etiketöijä Keravalla Multivacin toimistolla on konevalikoimasta nähtävillä tällä hetkellä uusinta teknologiaa oleva Full Wrap -etiketöijä.

Yhteystiedot Leipomokoneosaston henkilöstön tavoittaa sähköpostitse etunimi.sukunimi@ fi.multivac.com Varaosatarpeista vastaa Multivacin oma varaosaosasto varaosat@fi.multivac.com LEIPURI 6 / 2020

33


www.aspelin.fi

MEILTÄ MONIPUOLISESTI ASIAKKAAN NÄKÖISET PAKKAUSRATKAISUT MUOVIJALOSTE | HEL-PACK | SATAPLAST | JOUTSEN PAINO 34 LEIPURI 6 / 2020


ILMOITUS

Haluamme olla paras pakkausalan kumppani Aspelin Group on suomalainen, perheomisteinen pakkausten valmistaja ja maahantuoja. Konserni koostuu neljästä yhtiöstä: Sataplast Kokemäellä, Muovijaloste Hollolassa, Hel-Pack Pirkkalassa ja Joutsen Paino Lappeenrannassa. Yksiköt tekevät yhdessä töitä voidakseen entistä paremmin palvella elintarvikealan ammattilaisia erityisesti Suomessa mutta myös lähialueilla. Tarjonta on otettu vastaan varsin positiivisesti, sillä konsernin myynti on kasvanut jo ensimmäisenä toimintavuotena yli 16 %.

Aspelin Group uudistuu sinua varten

Pakkausmateriaalit keskiössä

Aspelin Group haluaa olla paras pakkausalan kumppani asiakkailleen. Juuri tästä syystä Aspelin Groupin viestin voi kiteyttää näin: ”Pakkaamme tulevaisuutta tai Packing the Future”. Alamme käy läpi varsin suurta muutosta niin pakkausmateriaalien kuin kuluttajien ruokailutottumusten osalta. Viemme aktiivisesti eteenpäin omaa alaamme ja haluamme olla mukana luomassa yhteiskuntaa, jossa pakkaus ei ole vain pakollinen, jätteeksi muodostuva paha. Tavoitteenamme on uudistaa ja kehittää pakkausteollisuutta kestävästi niin ympäristön kuin tuotteenkin kannalta yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Pakkausmateriaaleja vertailtaessa muovin ominaisuudet ovat vielä toistaiseksi ylivertaiset hygienian, säilyvyyden ja pakkauksen painon suhteen. Muovin väärinkäytökset maailmalla ja osin myös Suomessa on aikaansaanut melkoisen ympäristöpoliittisen paineen materiaalien valmistajille. Samalla se on mahdollistanut täysin uusien materiaalien syntymisen. Tämä paine on hyväksi koko toimialalle. Testaamme ja kehitämme jatkuvasti uusia vaihtoehtoisia toimintatapoja ja pakkausmateriaaleja.

Kuluttajien tietoisuus kasvaa Kulutustottumukset muuttuvat jatkuvasti. Hektinen työelämä vaatii helppoja sekä nopeita tuotteita ruokailuun ja herkutteluun. Samalla kuluttajien ravintotietoisuus ja ympäristöystävällisyys tuotteita kohtaan lisääntyy. Sosiaalinen media tuo maailmalla nousevat trendit heti myös suomalaisten kuluttajien tietoisuuteen. Suomessa leipomoiden asiakkaat ovat tottuneet saamaan parhaita, tuoreita ja hyvin leivottuja tuotteita. Lisäksi alan kova sisäinen kilpailu pitää huolta tuotteiden ja palveluiden jatkuvasta kehittymisestä. Juuri tähän tarpeeseen ammattilaiset tarvitsevat osaavan sekä innovatiivisen kumppanin. Kumppanin, joka osaltaan auttaa kehitystyössä kohti myyvempää, ekologisempaa ja kustannustehokkaampaa tuotetta kuluttajan käyttöön. Tämä kumppani Aspelin Group haluaa olla.

Uutta syksyyn

Pakkaukset moniväripainatuksin sekä varastotuotteina kartonkirasiat, josta löytyy useita kokovaihtoehtoja.

antaa erinomaisen säilyvyyden tuoretuotteille ja soveltuu erinomaisesti leipomotuotteille. Teknisesti laminaatti käy erinomaisesti Flow Pack -pakkauskoneille (vaaka tai pysty). Tällä materiaalilla tuotteet erottuvat edukseen hyllystä. Paperilaminaatti helpottaa myös pakkauksen lajittelemista kotitalouksissa, sillä sen voi kierrättää kartonkijätteenä.

Uusi Paperilaminaatti jo markkinoilla Aspelinin uutuus syksylle on muovia vähentävä ja erittäin kauniin painatuksen mahdollistava paperilaminaatti. Materiaali

Rasioita muovista ja pahvista R-Pet ja uudistuneet kartonkirasiat ovat saaneet hyvän vastaanoton kuluttajilta. R-Pet rasiat on valmistettu kierrätetyistä ja elintarvikekäyttöön puhdistetusta PET-materiaalista, kuten muovipulloista. Leipomotuotteet tulevat edukseen esille kirkkaissa ja läpinäkyvissä rasioissa. Kartonkirasiat uusilla kuoseilla ja juuri oikean kokoisina ovat erittäin edullinen ja hyvä vaihtoehto perinteisille rasioille. Molemmat tuotteet löytyvät meiltä varastotuotteina.

Ensimmäiset Woodly-pakkaukset jalkautuivat myymälöihin kesäkuussa.

Woodly puukuitupohjainen kalvo Woodly on kierrätettävä ja hiilineutraali puumuovi, jonka pääraaka-aineena on FSC-sertifioitu havusellu. Materiaali tarjoaa muovin erinomaiset ominaisuudet ekologisemmin. Ensimmäiset Woodly-pakkaukset jalkautuivat myymälöihin kesäkuussa, kun K-ryhmä testasi tuotetta Pirkka-ruusubegoniapakkauksissa. Woodly-pakkauksen tunnistaa merkistä ”Parempi luonnolle – muovipakkaus puusta”.

Aspelin Groupin syksyn mielenkiintoiset uutuustuotteet ovat kartonkikierrätykseen soveltuva paperilaminaattiratakalvo, maatuva Ecoplast Propeeni ja uudistuneet rasiat sekä hyvässä testausvauhdissa oleva Woodly puukuitupohjainen kalvo.

LEIPURI 6 / 2020

35


36

LEIPURI 6 / 2020


ILMOITUS

Kaura – herkullista, terveellistä ja ympäristöystävällistä Kaura sopii monenlaisiin ruokiin ja tuotteisiin monikäyttöisyytensä ja herkullisuutensa ansiosta. Se vastaa modernin kuluttajan tarpeisiin ja sopii syömistilanteissa niin aamuun, välipalaksi kuin iltaankin. Kotimainen kaura hellii makuhermoja ja on maultaan hienostuneen pähkinäinen. Gluteeniton kaura tuo gluteenittomaan ruokavalioon terveellisyyttä, monipuolisuutta ja makua. Kaura nostaa gluteenittoman ruokavalion ravintoarvot uudelle tasolle. Gluteeniton ruokavalio on usein puutteellista kuidun, vitamiinien ja mineraalien määrän suhteen. Ravitsemuksellisilta ominaisuuksiltaan uniikki kaura sopii loistavasti gluteenittomaan ruokavalioon, sillä se sisältää runsaasti kuitua, hyviä hiilihydraatteja, proteiinia, monia elintärkeitä vitamiineja sekä rautaa, magnesiumia ja sinkkiä. Kaura on erinomainen pitkäkestoisen energian lähde. Suomi on yksi maailman johtavista kaurantuottajista. Kaura on ympäristöystävällinen viljelykasvi, sillä se ei tarvitse paljon lannoitteita eikä kastelua. Suurin osa kauran vesijalanjäljestä syntyy kasvun aikana, Suomessa vettä sataa kuitenkin riittävästi kauran tarpeisiin. Kauran hiilijalanjälki on myös varsin alhainen ruoantuotannon mittapuussa, joten kauran ilmastovaikutus on vähäinen. Lisäksi kaura sitoo tehokkaasti typpeä pelloilta, jolloin typen huuhtoutuminen vesistöihin vähenee. Elovena gluteenittomat kauratuotteet valmistetaan suomalaisesta kaurasta Raision Nokian myllyllä. Keliaakikot ja muille viljoille allergiset voivat turvallisesti käyttää Elovena gluteenittomia kauratuotteita, sillä gluteenittomien kauratuotteiden tuotantoprosessissa on useita erilaisia puhdistusvaiheita, joiden avulla vieraat viljat poistetaan kauran seasta.

Tuotteiden gluteenittomuus varmistetaan vielä analysoimalla jokainen tuotantoerä useassa prosessivaiheessa.

Ruokaa suurella sydämellä. Terveyttä meille ja maapallolle. Hyvä ja terveellinen ruoka on luonnollista ja tulee tekijänsä sydämestä. Vastuullisena yhtiönä Raisio huomioi kaikki ruokaan liittyvät tärkeät tekijät: hyvinvoinnin, terveellisyyden, maun ja kestävän kehityksen. Vahva osaamisemme ja into kehittää uutta varmistavat sen, että voimme tarjota täysipainoisia ja hyvän omantunnon tuotteita. Meidän tuotteem-

me tekevät hyvää Terveydelle, Sydämelle ja Maapallolle. Olemme aina pitäneet Maapallosta huolta ja haluamme oppia yhä paremmiksi. Tuotantomme on lähes hiilineutraalia ja jatkamme tavoitteellista työtä hiilijalanjälkemme pienentämiseksi. Sertifioinnit ja laatujärjestelmät tukevat turvallista tuotantoa. Ne takaavat osaltaan muunmuassa jäljitettävyysprosessiemme toimivuuden. Raision myllyillä on • Tuoteturvallisuuden ja -laadun BRC -sertifikaatti • Laatujärjestelmä ISO 9001 • Ympäristöjärjestelmä ISO 14001

LEIPURI 6 / 2020

37


38

LEIPURI 6 / 2020


ILMOITUS

Flowvy-leipomojärjestelmä sulautui Halmeen leipomon tarpeisiin Yksi Espoon vanhimmista yrityksistä, Halmeen leipomo, perustettiin vuonna 1899 Espoon Kauklahteen ottavalle liikepaikalle Kuninkaantien varteen. Siitä Emil Halme myi leipää hevosillaan ohikulkeville matkalaisille. Tästä on kuljettu pitkä matka nykypäivän leipomoon verkkokauppoineen. Yksi edistysaskelista tapahtui viitisentoista vuotta sitten, kun yritys ryhtyi käyttämään Flowvy-leipomojärjestelmää. - Mitä meillä ei toimisi Flowvyn kautta? pohtii Oy Emil Halme Ab:n toimitusjohtaja Stefan Åsten vain puoliksi leikillään. Halmeen leipomona tunnetun yrityksen koko toiminta on rakennettu järjestelmän ympärille. Sen kautta muun muassa syötetään tilaukset, osa sähköisesti – osa puhelimella vastaanotettuina sekä käsin naputeltuina, ja saadaan ulos kuormakirjat. Flowvysta löytyvät myös ennakko- ja tuotantolistat. Lisäksi leipomokahvilan kassajärjestelmä ja verkkokauppa toimivat samalla alustalla.

Ihmiset vahvin lenkki Halmeen leipomo on tehnyt tiivistä yhteistyötä SKJ Systemsin ja Nethit Systemsin kanssa vuodesta 2005 lähtien. Flowvy-järjestelmä on keskeisessä roolissa yrityksen toimintojen hallinnassa ja lähes kaikki liiketoimintaan liittyvä tapahtuu sen kautta. Halmeen leipomo on ensimmäisiä SKJ Systemsin asiakkaita, joka otti käyttöönsä kaikki eri myyntikanavat ja myös leipomokäyttöön sovitetun toiminnon tilausten hallintaan. Näin esimerkiksi S-ryhmän tilaukset tulevat suoraan Flowvy-järjestelmään, josta seuraavan päivän tilauslista saadaan helposti. Vaikka Stefan Åsten on tyytyväinen itse järjestelmään, sitäkin enemmän hän ar-

Oy Emil Halme Ab:n toimitusjohtaja Stefan Åsten on tyytyväinen Flowvylta saamaansa palveluun. Ongelmatilanteissa apua saa heti. Kuvaaja: Teemu Vilén

vostaa Flowvyn taustalla työskentelevien ihmisten toimintatapaa. - Tämän järjestelmän vahvin lenkki ovat ihmiset sen takana. Jos on jotain kysyttävää, he ovat puhelinsoiton sekä etäyhteyden päässä, ja useimmiten ongelmat ratkaistaan saman tien mihin kellonaikaan tahansa. Se on yrityksemme toiminnan kannalta todella tärkeää. Jokaiseen järjestelmään voi ilmaantua ongelmia. Kysymys on siitä, miten ne ratkaistaan!

Kokonaisratkaisu leipomoille Flowvy on leipomon kokonaisratkaisu, joka kattaa kaikki operatiivisen liiketoiminnan ja taloudenhallinnan tarpeet yhdessä kokonaisuudessa. Järjestelmän osa-alueisiin kuuluvat muun muassa leipomoreseptiikka, valmistuksenohjaus, tuotehallinta, osto- ja myyntitilaukset, sähköiset toimitussanomat, laskutus, myyntireskontra ja asiakashallinta. Lisäksi optioina ovat kassa-, myymälä- ja ravintolajärjestelmä sekä verkkokauppa. Molemmat näistä rakennetaan saman liiketoiminta-alustan päälle. Flowvyyn voi vaivattomasti liittää vielä Netvisor-taloudenhallintajärjestelmän, johon kuuluvat ostoreskontra, sähköinen laskujen vastaanotto, palkanlaskenta, työajanseuranta ja työvuorosuunnittelu.

Tyköistuva kuhunkin tarpeeseen Kun järjestelmiä on vain yksi, se on helppo mukauttaa joustavasti kunkin leipomon yksilölliseen prosessiin. - Jokainen leipomo toimii omalla tavallaan. Toiminnanohjausjärjestelmä saadaan tyköistuvaksi eli laitamme sen toimimaan samalla tavalla kuin leipomokin, Flowvyn myyntijohtaja Jouni Hyttinen huomauttaa. Flowvya myös päivitetään jatkuvasti. Ohjelman kehityksessä otetaan huomioon sekä toimialan alati muuttuvat trendit että esimerkiksi lainsäädäntöön liittyvät muutokset. Leipomo voi päivittää ohjelmistonsa tarpeen mukaan. Erityistä hyötyä tästä on esimerkiksi silloin, kun leipomo muuttaa prosessiaan tai toimintamalliaan. Päivityksen voi tehdä tuolloin ja valita sellaisia ominaisuuksia, joita uusi tilanne vaatii. - Leipuri voi luottaa siihen, että järjestelmä tukee hänen muutostarvettaan, Jouni Hyttinen sanoo. Stefan Åsten vahvistaa Hyttisen näkemyksen. - Aloitimme yhteistyön vuonna 2005. Sen jälkeen yrityksemme on kasvanut melkein 100 prosenttia ja käytössämme on edelleen sama järjestelmä, toki olemme sitä päivittäneet. Se todistaa, että järjestelmä todella tukee kehittyvää yritystä! LEIPURI 6 / 2020

39


Conditen uusi myynti- ja tuotekehitystiimi Naantalin rannassa kuvattuna. Eturivissä vasemmalta oikealle: Tytti Virtanen, Annamaija Laurila, Lotta Ainasoja, Cecilia Finnström, Elina Rauhala, Carl-Bertil Borg. Takana vasemmalta oikealle John Butterfield, Anders Borg, Aila Kiiskinen, Tomi Ylinen, Tommi Lönnqvist, Ossi Aalto. Minna Pöytälaakso puuttuu kuvasta.

YKSIN EI TARVITSE YRITTÄÄ KOSKAAN Conditen tarina alkoi vuonna 1969 naantalilaisena leipomona. Omaan matkaamme mahtuu niin yläkuin alamäkiä, mutta yksi asia on aina vienyt oikeaan suuntaan. Se on asiakasta aidosti auttava henkilökohtainen palvelu. Olemme kuluvan vuoden aikana uudistaneet monia toimintojamme ja haluamme jatkossa olla entistäkin paremmin “se oikea” sinulle ja kaiken kokoisille leipomoille ympäri Suomen. Aina jotain uutta Tiedämme hyvin, että arjen keskellä uuden ideoinnille on vaikea löytää aikaa ja energiaa. Rakensimme siksi avuksesi täysin uuden tuote- ja valikoimakehitystiimin. Sen ykköstehtävä on auttaa kiireen keskellä ja tarjota uusia, kansainvälisiin trendeihin ja omaan vahvaan ammattitaitoomme pohjautuvia menestymisen mahdollisuuksia. Tiimiä vetää kehitysjohtaja Aila Kiiskinen.


ILMOITUS Siellä missä sinäkin Olemme uudistaneet leipomoita ja leipomoteollisuutta palvelevan myyntiorganisaatiomme aluejaon 1.8. alkaen. Kolmeen alueeseen jaetusta kokonaisuudesta vastaa myyntipäällikkö Anders Borg. Pyrimme kiertämään leipomoissa mahdollisimman kattavasti ja olemme aina puhelinsoiton päässä. Ota siis yhteyttä, niin jutellaan miten voimme auttaa parhaiten. Pääkaupunkiseutu ja Itä-Suomi Ossi Aalto 044 210 8219 Länsi- ja Keski-Suomi John Butterfield 040 704 4634 Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi Minna Pöytälaakso 040 840 4785 Myyntitiimiin kuuluu myös avainasiakaspäällikkö Tytti Virtanen.

Conditen uusi tuote- ja valikoimakehitystiimi: Ossi Aalto, Tomi Ylinen, Tommi Lönnqvist, Aila Kiiskinen ja Elina Rauhala.

Kiitos Irja ja Päivi! Monelle leipurille tutut Irja Jokinen ja Päivi Valtonen jäivät alkuvuoden aikana eläkkeelle. Koko Conditen porukka kiittää lämpimästi molempia yhteisistä vuosista ja toivottaa kaikkea hyvää eläkepäiville!

Tuhansien tuotteiden valikoima Päivittäin lähes jokainen suomalainen nauttii Conditen maahantuomaa raaka-ainetta jonkin lopputuotteen muodossa. Vuodesta 2015 lähtien olemme olleet osa Orkla Food Ingredients -yhtiötä, minkä ansiosta pystymme tarjoamaan täysin ainutlaatuisen laajan, tuhansien tuotteiden inspiroivan valikoiman. Lopulta kaikki kiteytyy kuitenkin päivittäiseen ihmisten väliseen yhteistyöhön. Se on aina ollut vahvuutemme ja toivotamme myös sinut lämpimästi mukaan hyötymään kokemuksestamme ja ammattitaidostamme.

Haastattelussa koeleipurimme, kondiittori Elina Rauhala Hei Elli, mitä kuuluu? Hyvää kuuluu, vaikka kesä onkin tilanteesta johtuen mennyt pitkälti toimistolla ja koeleipomossa yksikseen pyöriessä. Rakastan olla ryönänen kokintakki päällä ja kyynerpäitä myöten kakkumoussessa. Hinku kentälle lähtemiseen on kova ja toivottavasti tämäkin on pian taas mahdollista.

Uudet sivut avattu Kun kaipaat uusia ideoita, niin naputtele selaimeen www.condite.fi. Uusilta sivuitamme löydät tuote- ja yhteystietojen lisäksi muun muassa jatkuvasti kasvavan reseptikirjaston.

Tykkää, jaa, kommentoi Conditen Facebook- ja Instagram-tilit tarjoavat aikaisempaa monipuolisempaa sisältöä. Käy tykkäämässä ja pysy menossa mukana.

Kerro vähän taustastasi ja työstäsi Conditella? Olen työskennellyt alalla enemmän tai vähemmän 15-vuotiaasta saakka. Kondiittorin työkokemukseni pohjautuu pienestä tamperelaiskahvilasta aina tunnetuimpiin konditorioihin pääkaupunkiseudulla. Nuoresta iästäni huolimatta olen kerinnyt kartuttamaan itselleni vahvaa kokemusta. Kesäkuun alussa astuin isoihin saappaisiin ja muutin Turkuun tullakseni oppimaan myös itse uutta. Tarkoituksenani on tuoda nuorta näkökulmaa alalle, luoda reseptiikkaa ja olla mukana ja apuna Conditen asiakkaiden tuotekehitysprojekteissa. Kerro tämän hetken leivontatrendeistä? Suolaisen ja makean yhdistäminen on jo pitkään ollut pinnalla. Esimerkiksi juuresten käyttö makean puolen leivonnaisissa tuo rakenteen lisäksi tuotteisiin rohkeaa makua ja erilaisuutta valikoimaan. Lisäksi artesaanityyppiset tuotteet ja hifistely alkaa nostaa pikkuhiljaa päätään vahvemmin myös Suomessa. Henkilökohtaisesti toivoisin näkeväni suklaan rohkeampaa ja moninaisempaa käyttöä leivonnassa. Raaka-aineissa puhtauden ja alkuperän merkitys korostuu edelleen. Mikä on oma suosikkileivonnaisesi? Omat suosikkini pohjautuvat lähinnä vahvoihin, aitoihin ja rehellisiin makuihin tuotteesta riipumatta. Vaikka tykkään eniten tehdä erilaisia kakkuja, macaronsit ovat silti ehdoton lemppari. Oli kyytipoikana sitten kuohuviini tai kahvikupponen, niin ne toimivat aina. Kakuista lempparini on tuhti vadelma-suklaa tai raikas sitruunamarenki. En toisaalta äkkiseltään keksi tilannetta, jolloin olisin kieltäytynyt kunnon korvapuustista. LEIPURI 6 / 2020

41


v ELÄKKEELLE v

Erityismaininnan saa oma seuraaja, eli Fazer Myllyn johtajaksi nimitetty Jarkko Arrajoki, jolla on jo useamman vuoden kokemus myllyn palveluksessa ja johon Pekka sanoo luottavansa ”kuin vuoreen”. - Meillä on toiminnassamme myös samat arvot eli asiakaslähtöisyys, laatu, yhteistyö, tehokkuus ja toimitusvarmuus. Asiakaslähtöisyyttä Pekka sanoo toistelleensa pääperiaatteenaan henkilöstölleen vuosien varrella varmaankin kyllästymiseen asti. Hänestä se on kuitenkin myllybisneksessä se kaikkein tärkein asia, eikä siitä siksi voi liikaa puhua. Asiakkaan palveleminen ja ratkaisujen etsiminen hänelle on se olennaisin juttu. Se, että kaiken aikaa tapahtuu mielenkiintoisia asioita, jotka heijastuvat myös oman työhön, on Pekan mukaan ollut suuri rikkaus. - Elintarviketeollisuus on kehittynyt ja muuttunut trendien ja valtavirtojen mukaan, oma työnantajani on pysynyt siinä hyvin ajan hermolla. Itsekin olen saanut olla monessa mukana.

Uralle mahtuu monta työtehtävää

Mylläri jäi eläkkeelle Fazer Myllyä lähes parikymmentä vuotta vetänyt Pekka MäkiReinikka toteaa jäävänsä eläkkeelle hyvillä mielin. Mylly on osaavissa käsissä ja mies on omien sanojensa mukaan saanut olla jo monessa mukana. TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

K

yllähän ympärillä tapahtuu erittäin mielenkiintoisia asioita koko ajan, mutta en silti epäröi jäädä eläkkeelle, toteaa Pekka Mäki-Reinikka kysyttäessä, miten hän malttaa jäädä pois työelämästä. Hän sanoo päättäneensä jo pitkän aikaa sitten, että jää joka tapauksessa pois, kun 63,6 vuotta on täynnä. - Toki, jos jokin kriisi olisi ollut päällä, olisi tilanne ollut ehkä toinen, hän korjaa kuitenkin. Uskollisuus pitkäaikaista hyvää

42

LEIPURI 6 / 2020

työnantajaa kohtaa ei olisi antanut myöten siirtyä sivuun yritykselle huonolla hetkellä. Sitä huolta ei nyt ole, sillä Fazer Myllyssä asiat ovat kunnossa kaikin puolin. Sukupolvenvaihdokseen myllyssä on valmistauduttu jo useamman vuoden ajan, sillä Pekan lisäksi muitakin avainhenkilöitä on vaihtunut. - Siellä on erinomainen henkilökunta, sellaiset ihmiset, jotka osaavat toimia ajan vaatimusten mukaisesti. Voin huoletta sanoa, että mylly jää hyviin käsiin, hän kehuu.

Kun Pekka Mäki-Reinikka vuonna 2002 nimitettiin Fazer Myllyn johtajaksi, hän oli ehtinyt olla Fazerin leivissä jo vuodesta 1985. Ensin hän toimi Oululaisen myllyn laboratoriopäällikkönä ja tuotekehityksessä, mutta jo parin vuoden kuluttua pesti vaihtui Oululaisen leipomon ruokaleipäosaston vetäjäksi ja edelleen vuonna 1988 koko talon tuotantopäälliköksi. Uralla eteneminen tuotantopäälliköksi oli tietenkin mieleinen asia, mutta etukäteen ei voinut arvata, että 80-luvun lopun ja 90-luvun alun vuodet tulisivat sekoittamaan pakan täydellisesti. – Nuo vuodet olivat kyllä työurani raskainta aikaa, Pekka toteaa. Leipomoteollisuus syöksyi lamaan ensimmäisten teollisuusalojen joukossa. Siihen asti oli toimittu vanhoilla toimintatavoilla ja suurella määrällä työvoimaa. Nyt piti yhtäkkiä tehostaa, keskittää ja automatisoida. Se merkitsi myös Oululaisen leipomossa suuren työntekijämäärän vähentämistä puoleen. Siinä myös tuotantopäällikkö joutui olemaan mukana, eikä se totisesti ollut helppoa. Pekan mukaan asiat saatiin kuitenkin hoidettua loppujen lopuksi niin hyvin kuin tuossa tilanteessa oli mahdollista, ilman ulosmarsseja ja välit säilyivät kunnossa myös luottamusmiesten kanssa.


v ELÄKKEELLE v

- Siitä on kiittäminen silloista pääomistajaa, Peter Fazeria, joka määritteli toimintatavat. Mutta kaiken kaikkiaan tuo oli kyllä hyvin julmaa aikaa. - Siitäkin kuitenkin selvittiin ja jotakin opittiinkin: tilannetta ei saa yrityksessä koskaan päästää niin pitkälle, että tuollaiseen pitää mennä. Ikävintähän on se, että vähiten syylliset kärsivät noissa tilanteissa usein kaikkein eniten. Lamasta alettiin 90-luvun alun vaikeimpien vuosien jälkeen selviytyä ja työura jatkui Fazer Leipomoiden tuotekehityksen vetäjänä ja raaka-ainehannoista vastaavana. Kahdeksan vuotta kului noissa tehtävissä mm. puikuloita lanseeratessa ja sitten myllyn johtaja Pekka Kulonen kysyi Pekka Mäki-Reinikkaa seuraajakseen. Tämä olikin jo valmis uusiin haasteisiin, ja kokemus tuotekehityksessä ja raaka-ainehankinnoissa antoi työlle mainion pohjan. Paljon hyvää oppia antoi myös edeltäjä. - Pekka Kulonen tuleekin ykkösenä, jos kysytään työurani varrelta tärkeimpiä ihmisiä. Hän toimi minulle erinomaisena opettajana ja tukena, ja toivon, että itse voin olla edes puoliksi niin hyvä sparraaja omalle seuraajalleni. Esimiehiä on Pekalla ollut yksitoista, kaikki hänen mukaansa kiitoksen arvoisia. Viimeisimmäksi esimieheksi jää ruotsalainen, Fazerin Life Style Foods liiketoiminta-alueen johtaja Mats Liedholm, jota Pekka sanoo arvostavansa esimiehenä korkealle. - Hän haluaa tuloksia, ei jahkaile (eli diskuteeraa loputtomiin ruotsalaiseen tapaan), vaan osaa tehdä päätöksiä ja luottaa. Suomessa koronakeväänä Liedholm on käynyt viimeksi helmikuussa, mutta onneksi sähköiset yhteydet toimivat.

Pitkä rupeama Fazerilla Vaikka työuralle on siis mahtunut monenlaisia vuosia, ovat ne valtaosin kuitenkin olleet hyviä vuosia. - Olen kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä paljon erilaisia asioita ja luottoa on riittänyt niin että olen saanut viedä ajatuksiani eteenpäin. Ja kun on tullut onnistumisia, luottoa on tullut lisää. Sellainen on hyvin palkitsevaa ja ruokkii myös ihmisen kunnianhimoa. Edellä mainittu on pääsyy myös siihen, miksi Pekka viihtyi koko työssäoloaikansa saman työnantajan palveluksessa, yhteensä 36 vuotta. Paitsi, että Fazer on hänen mukaansa erinomainen työnantaja, se on myös

riittävän iso yritys uralla etenemiseen. Kiinnostavia paikkoja on ollut tarjolla samassa yrityksessä. - Ja lisäksi tietenkin on ollut iso joukko upeita asiakkaita, joiden kanssa on ollut ilo toimia. Monet Leipuriliiton jäsenleipomot ovat tulleet tutuiksi näiden vuosien aikana, samoin leipomot Venäjältä, Baltiasta ja Euroopasta. Kyllä hyvillä asiakassuhteilla on ollut minulle iso motivoiva merkitys. Pekka sanoo myös olleensa onnekas, että hän on saanut tehdä juuri koulutustaan vastaava työtä. On voinut käyttää hyväkseen opintojen antamia tietoja ja taitoja. Taustalla hänellä ovat viljateknologian opinnot Viikissä. - Viljateknologian koulutus antaa erinomaisen pohjan toimia tällä bisnesalueella. Kun tulin Fazerille, talossa oli yksi viljateknologi minua ennen, nyt heitä on jo kolmisenkymmentä, joista peräti kuusi Fazer Myllyssä.

Investointeja kauran ympärille Oululaisen mäelle Lahdessa on viime vuosina rakennettu paljon. Pekka Mäki-Reinikkakin on ollut monessa investoinnissa mukana. Jo vuonna 2003 rakennettiin hänen esityksestään myllyn tarpeisiin uusi miksaamo, jossa valmistetaan erilaisia esiseoksia ja paranteita sekä lisäarvotuotteita. Näillä tuotteilla pyrittiin myös Venäjän markkinoille yhteistyössä Leipurien Tukun kanssa. - Hyvin liikkeelle lähteneen Venäjän kaupan kasvun keskeyttivät harmillisesti Ukrainan kriisi ja vastapakotteet vuonna 2014. Olemme joutuneet etsimään ja löytäneetkin asiakkaita muilta markkina-alueilta. Sitten alkoi kauran voittokulku. Kauramyllyn rakentaminen oli pyörinyt Pekan mielessä jo pidempään ja hän sanoo maininneensa siitä jokaisessa ”sopivassa strategiapalaverissa”. EFSA:n hyväksymät kauran terveysväitteet antoivat rakentamiselle lähtölaukauksen ja kauramylly valmistui vuonna 2013. Se ei tapahtunut yhtään liian aikaisin. - Jo parin vuoden kuluttua huomasimme, että kapasiteetti ei riitä tyydyttämään kysyntää ja vuonna 2017 kauramyllyn kapasiteetti tuplattiin. Ja nyt kapasiteettia ollaan edelleen tuplaamassa. Tämä investointi valmistuu ensi kesänä. Fazer osti vuonna 2016 kauramyllyn myös Ruotsista. Sielläkin kaura vetää hyvin, sillä pääosin Ruotsin markkinoille tuotteita valmistavan myllyn kapasiteettia ollaan

parhaillaan tuplaamassa. Vuonna 2015 Fazer osti lisenssin VTT:n patenttiin, jolloin alettiin tuottaa kauran betaglukaanirikasteita sekä kauratärkkelystä ja -öljyä Lahden myllyssä. - Saimme ihan toisenlaisen näkökulman kaura-asioihin. Sekin ihme nähtiin, että Fazer Myllyn edustajat lähtivät kansainvälisille kosmetiikkamessuille esittelemään näitä tuotteita. Kauramyllyn laajennuksen lisäksi ensi vuonna valmistuu Oululaisen mäelle uusi ksylitolitehdas, joka tuo ksylitolin valmistuksen takaisin Suomeen. Se tulee olemaan myös raaka-aineen sivuvirtojen hyödyntämistä parhaimmillaan. Tehtaassa ksylitolia tullaan nimittäin valmistamaan kauran kuorista, joita syntyy kauramyllyssä runsain mitoin. Muutoin kuoret menisivät poronrehuksi tai energiaksi.

Leipurit pysyvät mielessä Suomalaista leipomoalaa Pekka Mäki-Reinikka on saanut seurata aitiopaikalta. Vaikeista ajoista huolimatta hänellä on positiivinen näkemys leipomoiden tulevaisuudesta. - Mielestäni moni leipomoyritys on löytänyt vahvuutensa muuttuneessa toimintaympäristössä. Siksi uskon, että leipomot selviytyvät tästä kriisistä ja nousevat, kun korona on selätetty. Leipuriliitolta Pekka sai kultaisen ansiomitalin Kalastajatorpalla pidetyssä vuosikokouksessa. Se voidaan myöntää liiton ulkopuoliselle henkilölle, joka erityisen ansiokkaasti useampana vuonna on edistänyt leipomoalan kehittymistä. - En kyllä osannut odottaa. Tiedän, että tämän huomionosoituksen saa vain harva ja arvostan sitä todella korkealle. Entä suunnitelmat syyskuun alusta alkavien eläkepäivien varalle? - Puolison kanssa on nyt paremmin aikaa myös yhteisiin harrastuksiin tai vaikkapa ystävien tapaamiseen. Yleisurheilun seuratoimintakin vähän houkuttaa tällaista vanhaa ”yleisurheilujäärää”, lähinnä nuorten opastus ja valmennus harrastusluontoisesti. Lisäksi Pekka on sitoutunut toimimaan entisen työnantajansa neuvonantajana seuraavien kolmen vuoden ajan. Se pitää ajan hermolla, eikä hän muutenkaan aio kadota leipurikuvioista. - Leipuripäivillä nähdään, hän vakuuttaa. Toivotamme Pekalle antoisia eläkepäiviä! LEIPURI 6 / 2020

43


v PELLONPIENNARPÄIVÄ v

Pro Ruis yhdistyksen Pellonpiennarpäivä Eurassa Pro Ruis yhdistys järjesti Pellonpiennartilaisuuden Samu Peren ruispellon laidalla elokuun alussa Eurassa. Teemaksi oli valittu ajankohtaan sopiva ”Rukiin kylvö ja uuden ruiskasvuston perustaminen”. Tilaisuus oli suunnattu viljelijöille sekä kaikille rukiin viljelystä ja rukiista kiinnostuneille. Iltaan mahtui useita puheenvuoroja ja paikalla oli asiantuntijoina Boreal Kasvinjalostuksen, Fazer Myllyn, Luken, Pro Rukiin, Raision, Tilasiemenen ja Viljelijän Avena Bernerin edustajia.

A

TEKSTI/KUVAT Terhi Virtanen,projektikoordinaattori, Pro Ruis ry

ikainen rukiin kylvöajankohta oli tapahtuman yksi pääviesteistä. Jo nyt tiedetään, että esimerkiksi hybridirukiin satopotentiaali saadaan hyödynnettyä parhaiten aikaisella kylvöllä. Kylvöä olisi hyvä ajoittaa jopa vieläkin aikaisemmaksi, jolloin se tehtäisiin jo elokuun puolivälissä. Aikaisen kylvön turvin mahdollistetaan juurten maksimaalinen kasvu ja voimakas pensominen. Myllyjen puheenvuorot käsittelivät rukiin sopimusviljelyä. Ruis on sopimusviljakasvi, mikä tarkoittaa sitä, että myllyt ja viljelijät tekevät rukiin toimituksista ja hinnasta sopimuksen jo rukiin kylvön ja kasvukauden aikana. Sopimusviljelyn avulla voidaan turvata riittävä rukiin

saanti elintarviketeollisuudelle, mutta välttää liikatuotanto. Toisaalta satovuodet ovat erilaisia, jolloin aiempien hyvien satojen ylijäämällä voidaan turvata rukiin omavaraisuus myös niinä vuosina, jolloin viljelyala tai satotaso jää alhaiseksi. Borealin ja Tilasiemenen puheenvuorot käsittelivät Suomen kasvuolosuhteisiin soveltuvia ruislajikkeita ja niiden ominaisuuksia. Lajikkeet eroavat toisistaan mm. talvenkestävyyden, lumihome- ja torajyväriskin ja satotason suhteen. Viljelijän Avena Bernerin ja LUKEn puheenvuoroissa käsiteltiin kasvinsuojelun ja lannoituksen merkitystä satotasoille. Torjumalla rikkakasveja sekä tuholaishyönteisiä varmistetaan rukiille paras mahdollinen kasvuympäristö.

Eurassa järjestetty pellonpiennartilaisuus keräsi runsaan osallistujajoukon.

44

LEIPURI 6 / 2020

Tämän kesän olosuhteissa ruis on ollut yksi parhaiten menestyneistä viljoista vahvan juuristonsa ansiosta, sillä se kestää mm. kuivuutta kevätviljoja paremmin. Ruissadosta vaikuttaa tulevan kohtuullisen hyvä. Rukiin kylvöalan ollessa melko alhainen, tullee syksyn ruissato jäämään noin 70 miljoonaan kiloon. Elintarviketeollisuus käyttää ruista vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa. Vaikka tulevan syksyn sato näyttää jäävän tämän alle, on kotimaisen rukiin saanti turvattua myös tulevana vuonna. Syksyn 2019 ennätyksellinen 180 miljoonan kilon ruissato turvaa kotimaisen ruisleivän leivonnan ensi satokauteen asti.


K OLU MN I

Oppimalla kohti parempaa maailmaa Poikkeuksellinen alkuvuosi herätti monissa kokemuksellisen oppijan. Leipominen, ruuanlaitto, puutarhan- ja pihanhoito ovat entistä suositumpia. Käsillä tekeminen onkin hyvää oivaltamista ja meditaatiota. Useat upottavat säännöllisesti kätensä taikinaan, mutta koronakeväänä leipominen oli vielä suositumpaa, uutisoitiin jopa hiivan loppuneen kaupoista. Vaikka yleensä ostan ruisleipäni valmiina, sinnikkäästi yrittämällä opin itsekin leipomaan monenlaista ruoka- ja kahvileipää. Innostuin onnistumisista ja se kannusti kokeilemaan uusia reseptejä.

Oman mielenkiinnon löytäminen on tärkeää ja innostus asiaan on paras motivaattori oppimiseen. Omaksumme uudet taidot kuka lukemalla tai kuuntelemalla, kuka kokeillen, soveltaen. Tekeminen, learning by doing, on luontainen tapa oppia. Lapsi jäljittelee isompiensa käytöstä ja oivaltaa onnistumisen tai virheen kautta. Tekemällä oppiminen on armelias polku, se antaa luvan myös epäonnistumisille. Minunkin ensimmäinen ruisleipäni muistutti enemmän mämmiä kuin leipää. Aristoteleen vanha ajatus ”Asiat jotka on opittava tekemään, opitaan vain tekemällä niitä” pätee edelleen. Useimmissa tehtävissä pelkkä teorian hallitseminen ei riitä. Kisälli-oppipoika-menetelmä, uuden taidon harjoittelu käytännössä, on merkittävä tietojen ja taitojen siirrossa. Toisille aloille työpaikoilla oppiminen, joko harjoittelujaksoina teoriaopintojen välissä tai kokonaan oppisopimuskoulutuksella, sopii luonnollisesti paremmin kuin toisille. Meillä on laaja mahdollisuus koulutussopimuksiin ja oppisopimuskoulutukseen ja niiden suosio on kasvussa. Nyt haasteellisessa taloustilanteessa se voi olla mielekäs tapa päästä leivän syrjään ja toisaalta taas oppisopimuskoulutettavat tuovat työnantajille mahdollisuuden saada juuri omaan tarpeeseen koulutettua työvoimaa. Yhteisössä välittömän

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@ep.europa.eu

palautteen saaminen on antoisaa ja kannustavaa. Yhteisöllisyys, tai sen kaipuu, oli viime keväänä normaaliakin suuremmassa roolissa, kun kaikki joille se oli mahdollista, olivat etätöissä ja sosiaalinen elämä

oli rajallista. Jokainen tarvitsee paitsi ravintoa ja suojaa, myös ihmiskontakteja ja oppia. Yhdessä kokemalla ja tekemällä voi maailmaa ymmärtää uudella tavalla. Toimeen ryhtyminen ja yhteiskunnallisen muutoksen tekeminen yhdessä ja erikseen on helpompaa ja innostavampaa, kun tunnemme muidenkin tahtovan muutosta. COVID-19-virus käänsi hetkeksi uutisoinnin pois ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen ylikulutuksesta, mutta ne kasvavat eksponentiaalisesti - kahdesta tulee kymmenen ja kymmenestä sata, sadasta kymmenentuhatta... Kerrannaisuus lisää ilmasto-ongelman vauhtia. Kehityksen pysäyttämiseksi ja tilanteen muuttamiseksi tarvitaan nykyistä puolet enemmän oikeita ja riittäviä tekoja. Nyt on mietittävä toivottu päämäärä ja etsittävä keinot sinne pääsemiseksi. Pienet teot ovat suuria puheita merkityksellisempiä; arjen ratkaisumme merkitsevät. Kaikissa päätöksissämme ja valinnoissamme ovat väistämättä mukana ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Opitaan yhdessä. Ihminen ja kansantalous kerrallaan voimme vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa lapsemme ja lastenlapsemme elävät.

LEIPURI 6 / 2020

45


v KOLESTEROLI v

Hyvä paha kolesteroli Kolesteroli on välttämätöntä elimistölle. Sitä tarvitaan mm. solukalvojen rakennusaineeksi. Kolesteroli on kuitenkin haitallista, jos sitä on verenkierrossa liikaa. Liika kolesteroli on merkittävä valtimosairauksien riskitekijä, koska sitä kertyy valtimoiden seinämiin, mikä ahtauttaa verisuonia. Ruokavaliolla pystytään vaikuttamaan elimistön kolesterolitasoihin. TEKSTI Kaisa Mensonen, toiminnanjohtaja, Leipätiedotus ry

HDL ja LDL Kolesteroli kulkee veressä sitoutuneena lipoproteiineihin, LDL- ja HDL-kuljettajiin. LDL kuljettaa kolesterolia valtimoiden seinämiin, mikä tekee siitä erityisen haitallisen ja tämän vuoksi sitä

sanotaan huonoksi kolesteroliksi. HDL puolestaan kuljettaa kolesterolia pois valtimoiden seinämistä ja sitä kutsutaankin hyväksi kolesteroliksi. Toisaalta LDL-hiukkasen pääasiallinen tehtävä on

kuljettaa kolesterolia solujen tarpeisiin, joten sillä on myös tarpeellinen, ”hyvä” toiminta eikä HDL-kolesterolikaan ole yksiselitteisesti hyvää. Kokonaisuus on monimutkainen eikä ollenkaan niin

Yksi keskeisimmistä vaikuttavista tekijöistä kolesterolin hallinnassa on ruokavalio, johon kannattaa sisällyttää kasviksia ja täysjyväviljaa. Eniten kuitua saadaan täysjyväviljatuotteista ja erityisesti kauran ja ohran sisältämällä beetaglukaanilla on kolesterolia alentava vaikutus.

46

LEIPURI 6 / 2020


v KOLESTEROLI v

Kolesteroli on sekä hyödyllistä että haitallista. Sitä tarvitaan mm. solukalvojen rakentamiseen, mutta se on osallisena myös valtimotaudin synnyssä. Mitä vähemmän LDL-kolesterolia on verenkierrossa, sitä pienempi todennäköisyys on, että se kertyy valtimoiden seinämiin.

mustavalkoinen kuin annetaan ymmärtää. Kolesteroliarvot eivät näy eivätkä tunnu, vaan ne täytyy mitata. Kohonneita kolesteroliarvoja voi ehkäistä ja alentaa elintavoilla. Myös perimällä voi olla oma osuutensa veren kolesteroliarvoihin. Tavoitteena on siis saada veren LDL-kolesterolipitoisuutta pienenemään ja HDL-kolesterolipitoisuutta nousemaan. Kolesterolimittauksissa ilmoitetaan myös veren triglyseridiarvo. Suuri triglyseridipitoisuus lisää veren hyytymäalttiutta ja nopeuttaa valtimoiden ahtautumista.

Tavoiteltavat arvot Kokonaiskolesteroli alle 5,0 mmol/l LDL-kolesteroli alle 3,0 mmol/l (Tavoitearvo on valtimotautia sairastavilla alle 1,8 mmol/l ja useimmilla suuren sairastumisriskin henkilöillä alle 2,5 mmol/l) HDL-kolesteroli miehillä yli mmol/l naisilla yli 1,2 mmol/l

1,0

Triglyseridit alle 1,7 mmol/l

Ruokavaliolla on merkitystä Yksi keskeisimmistä vaikuttavista tekijöistä kolesterolin hallinnassa on ruokavalio ja siinä erityisesti rasvan laatu. Sydänystävällinen, terveellinen ruokavalio ei tarkoita sitä, että syömisistä pitäisi karsia kaikki rasvat vähiin. Huomiota tulee sen sijaan kiinnittää rasvojen laatuun ja suosia esimerkiksi terveellisiä öljyjä. Suositusten mukaan rasvojen kokonaismäärästä tulisi olla 2/3 pehmeää eli tyydyttymätöntä rasvaa ja enintään 1/3 kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa. Suomalaisilla tämä suositus ei valitettavasti toteudu,

kovaa rasvaa saadaan suosituksia enemmän ja pehmeän rasvan määrä jää meillä alakanttiin. Pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa on runsaasti kasviöljyissä, pähkinöissä, mantelissa ja siemenissä, pullomargariineissa, pehmeissä rasiamargariineissa, avokadossa ja kalassa. Huomioitavaa on, että trendikäs kookosrasva on kovaa rasvaa. Samoin huonomaineinen palmuöljy. Pehmeän rasvan riittävä saanti varmistuu helposti, kun käyttää • leivällä margariinia (tarkista, että siinä on vähintään 60 % rasvaa) • salaatille öljypohjaista kastiketta • 2-3 kala-ateriaa viikossa • pähkinöitä, manteleita ja siemeniä • leivontaan ja ruoanvalmistukseen öljyä tai pullomargariinia Markkinoilla on myös kasvistanolia tai -sterolia sisältäviä elintarvikkeita, joiden tehoa voi kokeilla ruokavaliossa. Ruokavalioon kannattaa lisätä myös runsaasti kasviksia, jolloin tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia sisältävien ruokien syönti mahdollisesti syrjäytyy. Myös kuidun saannilla on merkitystä. Erityisesti kauran ja ohran sisältämän beetaglukaanin on todettu olevan erityisen terveellistä kolesterolia alentavan vaikutuksen takia. Eniten kuitua saadaan täysjyväviljatuotteista, muita hyviä kuidunlähteitä ovat kaikki vihannekset, hedelmät, marjat, palkokasvit ja pavut. Kovaa rasvaa saadaan liha- ja mak-

kararuoista sekä -leikkeleistä, juustoista ja rasvaisista maitovalmisteista sekä makeista ja suolaisista leivonnaisista. Oleellista on kiinnittää huomiota erityisesti niiden ruokien rasvanlaatuun, mitä syödään usein. Herkuttelu kuuluu kuitenkin myös elämään. Voit testata omaa rasvan saantiasi Sydänliiton nettitestillä: https:// sydan.fi/testi/testaa-rasvan-laatu/

Liikunta, ylipaino ja tupakointi Liikunnalla voidaan vaikuttaa kolesteroliin. On suositeltavaa liikkua päivittäin vähintään puoli tuntia reippaasti. Päivittäinen liikunta voi sisältää työmatka- ja muuta hyötyliikuntaa, liikkumista perheen kanssa ja vaikkapa liikuntaharrastuksen. Tärkeintä on löytää itselle mieluisa tapa liikkua. Jotta kolesterolimuutoksia syntyisi, täytyisi arkiliikuntaan lisätä kestävyysliikuntaa yhteensä ainakin 2,5 tuntia viikossa. Liikunnan avulla HDL-kolesterolin pitoisuus voi suurentua noin 5 % ja vastaavasti LDL-pitoisuus pienentyä saman määrän. Näin hyvän HDL:n suhteellinen osuus kasvaa, mikä vaikuttaa postitiivisesti sydänterveyteen. Ylipainoisilla pienikin painonpudotus tuo terveyshyötyä. Tutkimusten mukaan jo 5% painonpudotus edistää terveyttä. Liikkumalla suositusten mukaisesti myös paino laskee ja kokonaisuudessa terveyshyöty kasvaa. Painoasiat nostattavat herkästi tunteita. Siksi on tärkeää tehdä ero painon ulkonäöllisen ja terveydellisten seikkojen välillä. Painonhallinnassa LEIPURI 6 / 2020

47


v KOLESTEROLI v

tavoite on elämäntapojen muuttaminen pysyvästi. Se ei ole helppoa ja sitä varten tarvitaan vahva motivaatio, voimavaroja ja myös tukea. Vaikeissa tilanteissa terveydenhuollon ammattilaiset voivat auttaa löytämään oikeat keinot elämäntapamuutokseen. Tupakoinnin lopettaminen parantaa merkittävästi terveyttä. Se on halvin ja paras hoito, mitä voi valtimoille, sydämelle, aivoille ja keuhkoille antaa. Se pienentää huomattavasti riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Vuosien nikotiiniriippuvuudesta ei ole helppoa päästä eroon, mutta tähänkin löytyy apua terveydenhuollosta, jos omat keinot eivät johda toivottuun tulokseen.

Perinnöllinen alttius Korkea kolesteroli voi olla myös perinnöllistä. On arvioitu, että yli 10 000 suomalaista sairastaa FH-tautia, eli familiaalista hyperkolesterolemiaa, osa tietämättään. FH-potilas tarvitsee elintapahoidon lisäksi aina statiinilääkityksen. Usein tarvitaan myös yhdistelmähoitoa. Silloin statiinin rinnalle lisätään lääke, joka estää kolesterolin imeytymistä suolistosta. FH-tauti on tärkeää löytää ajoissa, sillä se kymmenkertaistaa sydän- ja verisuonisairauksien, kuten esimerkiksi sydäninfarktin riskin kehittymisen. Sydänliiton sivuilta löytyy testi, jossa voit laskea oman todennäköisyyden FH-tautiin.

Valtimotauti Valtimotaudilla eli ateroskleroosilla tarkoitetaan valtimoiden seinämien hidasta kovettumista. Se voi johtaa valtimoiden ahtautumiseen ja pahimmillaan täydelliseen tukkeutumiseen. Jos valtimotautia on sydämen omissa suonissa eli sepelvaltimoissa, puhutaan sepelvaltimotaudista. Jos veren virtaus hidastuu eikä sydän saa riittävästi happea, seurauksena on sydäninfarkti, joka oireilee rintakipuna. Riippuen siitä, millä alueella ahtaumia on, myös oireet vaihtelevat. Alaraajojen valtimotaudissa oireilevat jalat, yleensä pohkeiden lihakset kipuilevat. Lihakset eivät saa tarpeeksi happea ja se tuntuu kipuna. Tämä voi ilmetä katkokävelynä. Kaula- ja aivoverisuonten ahtaumat voivat ilmetä aivoverenkierronhäiriöinä, esimerkiksi toispuoleisena halvausoi-

48

LEIPURI 6 / 2020

Tupakoinnin lopettaminen parantaa merkittävästi terveyttä. Se on halvin ja paras hoito, mitä voi valtimoille, sydämelle, aivoille ja keuhkoille antaa. reena, näön heikentymisenä tai puheen puuroutumisena. Jos aivoverisuonissa veri ei pääse virtaamaan vapaasti, vaikuttaa se myös muistisairauksien kehittymiseen Muutokset valtimoissa tapahtuvat hitaasti eivätkä ne välttämättä oireile, ennen kuin on myöhäistä. Sanotaankin, että ensimmäinen oire sairaudesta voi olla äkkikuolema. Äkillisen rintakivun tai aivoverenkiertohäiriön ilmetessä ei saa jäädä kotiin odottamaan tilanteen pahenemista, vaan on lähdettävä heti sairaalaan.

Valtimotaudin syntyyn tarvitaan kolesterolia, se on kiistaton tosiasia. Mitä vähemmän LDL-kolesterolia on verenkierrossa, sitä pienempi todennäköisyys on, että se kertyy valtimoiden seinämiin. Valtimotaudille altistavat myös muut asiat, kuten aiemmin mainitut ylipaino, tupakointi, kohonnut verenpaine, diabetes ja perintötekijät.

Viisi terveyttä ylläpitävää nyrkkisääntöä 1. Pidä painosi terveellisissä lukemissa. 2. Lopeta tupakointi. 3. Syö terveellisesti. Suosi hedelmiä, vihanneksia ja täysjyväviljoja. Älä käytä liikaa suolaa äläkä ns. kovia rasvoja. 4. Liiku vähintään 30 minuuttia ainakin viitenä päivänä viikossa. 5. Käytä alkoholia vain kohtuullisesti – jos ollenkaan.

Helena Miettinen: Hoida kolesteroli ajoissa – uutta tietoa rasvoista Dosentti Helena Miettinen on koonnut tänä vuonna ilmestyneeseen kirjaansa kansantajuisesti tietoa kolesterolista, sen tutkimuksesta ja siihen liittyvistä uskomuksista ja sitä seuranneista lööpeistä. Helena Miettinen on sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, joka on tehnyt tutkimusta kolesterolin ja geenien parissa. Hän on myös edesmenneen maailman johtavan kolesteroliaineenvaihdunnan tutkijan ja Benecolin keksijän professori Tatu Miettisen (1930–2011) tytär. Kirjassa käydäänkin läpi kiivaina käyneitä rasvasotia ja Tatu Miettisen värikästä elämäntyötä kolesterolin parissa. Hoida kolesteroli ajoissa -kirjassa vastataan tärkeimpiin kolesteroliin liittyviin kysymyksiin, myytteihin ja faktoihin. Mitä haittaa kolesterolista on ja mitä tehdä, jos kolesteroli on koholla?

Onko rasvojen laaduilla merkitystä ja mitä muuta voi tehdä parantaakseen omia kolesteroliarvoja? Vaikka aihe on syvällinen ja tutkimustuloksiakin sivutaan, kirja on silti helppolukuinen ja sitä silmäilee mielellään. Kirja on ajankohtainen kaikille omasta terveydestään huolehtiville.


v RUKIINPUINTI v

Lyhdettä lyödään ensin seinään tähkäpää edellä, jolloin saadaan osa jyvistä putoamaan. Ylhäällä parsilla on lisää lyhteitä.

Ruumenet erotellaan viskuumyllyllä eli viskurilla. Vasemmalla emäntä Outileena Uotila, miehet talkoolaisia.

Rukiinpuintia entisajan malliin TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

R

ukiin vanhan ajan riihipuintiin tutustuttiin Korteniemen perinnetilalla Tammelassa elokuussa. Nykyajan ihmisellekin tuli selväksi, miten paljon työtä on vaatinut saada leipä pöytään. Korteniemi on Liesjärven kansallispuistossa sijaitseva Metsähallituksen hallinnoima entistetty metsänvartijan tila, perinnetila, joka on kesäisin avoinna matkailijoiden tutustumista varten. Tilalla on viljelty Aunus-maatiaisruista jo parikymmentä vuotta ja se myös korjataan perinteisin menetelmin. Viljankorjuu tehdään talkootyönä, jossa mukana on innokkaita ’alan harrastajia’ ympäri Etelä-Suomen. Korteniemen emäntä Outileena Uotila kertoo, että Aunus-ruis kasvaa korkeaksi, hyvinkin parimetriseksi, kuten maatiaisrukiit yleensäkin. Se leikattiin elokuun alkupuolella pääosin sirpillä. Leikatusta rukiista sidottiin lyhteet, jotka pantiin kuhilaille pellolle kuivumaan. Sieltä lyhteet kuljetettiin riiheen, jossa ne nostettiin ylös riihen parsille, tähkät ylöspäin. Sitten riihen uunia lämmitettiin miedolla lämmöllä muutama päivä, jotta rukiit kuivuisivat puintia varten. Kuivat lyhteet pudotettiin parsilta alas ja niitä lyötiin ensin seinään, tähkäpää edellä. Näin saatiin osa jyvistä

putoamaan. Kun tämä oli tehty, lyhteet avattiin, kerros rukiita levitettiin lattialle ja aloitettiin varstalla puinti, jolloin saatiin loput jyvät irtoamaan tähkistä. Korteniemessä käytettiin nivelvarstoja, jossa on suoran varren päähän kiinnitetty narulla lyömäri, jolla rukiita lyötiin. Näin saatiin loput jyvät irtoamaan tähkistä. Sitten pahnat vielä puisteltiin, jotta kaikki jyvät saatiin talteen. Kun rukiit oli puitu, piti jyvät vielä erotella akanoista, lehdistä ja muista roskista eli ruumenista. Tämä tehtiin viskuumyllyllä eli viskurilla. Se toimi kampea pyörittämällä eli ihmisvoimin. Viskurin läpi laskettaessa tuuli vei kevyet roskat mennessään ja loput jäivät koneessa oleviin

Puhtaan rukiin eteen pitää tehdä valtavasti työtä, jos puiminen tehdään perinteisin menetelmin.

seuloihin. Puhdistettu vilja kertyi koneen alle. Lopuksi puhtaat jyvät säkitettiin. Puintipäivän koettuaan ei tarvitse ihmetellä, miksi ennen vanhaan ruisleipää arvostettiin korkealle. Raaka-aineen eteen oli tehty valtavasti työtä. Korteniemessäkin Aunus-rukiista oli leivottu Outileena Uotilan johdolla ruisleipää, niin ikään perinteisellä tavalla eli leipäjuuren avulla. Tilaisuudessa paikalla ollut Luken tutkija Maarit Heinonen kertoi, että Korteniemen tapahtuma oli jatkoa elokuussa 2019 järjestetylle Hermanni-maatiaisrukiin elonleikkuutapahtumalle ja oli osa eurooppalaista Farmer’s Pride -hanketta. Hänen mukaansa kestävien maatiaiskasvien säilyttäminen on tärkeä osa tulevaisuuden ruokahuoltoa, esimerkiksi sopeuduttaessa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin äärioloihin. Paikalla oli myös Hermanni-ruista Virolahdella viljelevä Lauri Takala. Hän myy ruissatonsa erään pienleipomon käyttöön, isolle leipomolle sato ei riittäisikään. -Tämä leipomo on tehnyt maatiaisrukiista leivotusta ruisleivästä erikoisuuden, Hermanni ruisleivän, jota saa vain yhtenä päivänä viikossa.

LEIPURI 6 / 2020

49


Vainajat

Helena Malinen Kerttu Helena Malinen os. Heikkinen menehtyi liikenneonnettomuudessa 18.6.2020. Helena syntyi vuonna 1947 Jannen ja Elsan seitsemäntenä lapsena Petäjäniemeen Lentiiraan. Lapsuusaika Petäjäniemessä oli tuohon aikaan vaatimatonta ja ahdastakin suuren sisarusparven ja kesäisin tilalla toimivan matkailuliiketoiminnan vuoksi. Lapset osallistuivat ahkerasti talon töihin kukin kykynsä mukaan. Varmasti jo verenperintönä Helena oli saanut idearikkautta, toimeliaisuutta ja kyvyn huolehtia ja välittää toisista ihmisistä. Nämä samat piirteet löytyvät kaikilta yhdeksältä sisarukselta, jotka olivat loppuun saakka tärkeitä ihmisiä hänen elämässään. Helenaa koulut ja työt kuljettivat Kajaanin ja Helsingin kautta takaisin Kuhmoon. Perheeseen kuului tuolloin aviomies ja kaksi lasta. Leipomisen Helenan Elsa-äiti aloitti 1968 ja hän jäi eläkkeelle 1983. Samana vuonna Helena siirtyi Anja-siskonsa yhtiökumppaniksi, ja sisarukset perustivat Kaesan Kotileipomon. Kaesan Kotileipomo oli Helenan elämäntyö. Hänellä oli intohimo yrittäjyyteen, kainuulaisen ruokakulttuurin edistämiseen ja uuden luomiseen. Ideoita hänellä aina riitti, ja sitä lahjaa tarvittiin kasvattamaan leipomo pienestä kahden leipurin yrityksestä niihin mittoihin, joissa Helena myi sen nuoremmille suvun yrittäjille vuonna 2011 oltuaan yrittäjänä lähes 30 vuotta. Kaesan Kotileipomon pyörittämisen ohella Helena oli mukana monessa muussakin yritystoiminnassa. Kuhmon Ruokapaikka, Kuhmon Kulttuurikahvila eli Kahvila Juttua, Neljä Kaesaa, Rabatti, Rönttösrouva ja Rönttösherra olivat mukana aikansa, mutta leipominen hänellä jatkui jopa onnettomuuspäivään saakka. Helena oli aktiivisesti mukana myös monissa eri yhdistyksissä ja luottamustehtävissä vielä eläkevuosinaankin. Hän toimi muun muassa Kuhmon kaupunginvaltuuston varajäsenenä ja teknisen lautakunnan jäsenenä, Lentiiran kyläyhdistys ry:n hallituksen jäsenenä sekä mentorina uusille yrittäjille. Yrittäjänä toimiessaan hän toimi Kuhmon Yrittäjien hallituksen jäsenenä, Kainuun Yrittäjät ry:n hallituksen jäsenenä sekä Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry:n puheenjohtajana. Ennakkoluulottomasti hän tarttui kutsuun Kuhmon Rotaryklubin ensimmäiseksi naisjäseneksi ja toimi myöhemmin myös klubin ensimmäisenä

50

LEIPURI 6 / 2020

naispresidenttinä. Klubin jäsenenä vietetyt 20 vuotta toivat hänen elämäänsä samanhenkisiä ystäviä ja toimintaa yhteisen hyvän eteen. Helena oli valmis kertomaan Kuhmosta ja ruokakulttuurista vieraille. Hän näki selkeän yhteyden kainuulaisen ruokakulttuurin ja matkailun edistämisen välillä. Lukuisilla messumatkoilla mukana kulki uuni ja raakapakastetut rönttöset sekä muut piirakat. Herkullisten tuoksujen houkuttelemat messuvieraat saivat lämpimäisten lisäksi kuulla tarinaa rönttösestä. Kainuun rönttönen – SMM, EU-merkintä, Kainuun á la carte -projektiin osallistuminen ja Tähtituotekilpailussa kolmen parhaan joukkoon sijoittuminen leipätikkuperheellä olivat tärkeitä saavutuksia yrittäjän taipaleella. Vielä eläkkeellä ollessaan hänet valittiin Vuojen Kaenuulaeseksi vuonna 2016. Yritystoiminnan loputtua Helena oli mukana aktivoimassa Lentiiran kyläyhdistyksen toimintaa. Kyläyhdistyksen toiminta ja kyläläisten yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja lisääminen olivat merkittävä osa hänen ajankäyttöään. Näkyvimpänä tässä työssä oli kylätalon (entisen koulun) lauantaikahvilan ja piirakkapuodin pyörittäminen yhdessä 5-6 kyläläisen kanssa. Eläkevuosinaankin Helena oli kiinnostunut ruokakulttuurista, yhteiskunnan asioista, yrittäjyydestä ja ennen kaikkea toisista ihmisistä. Uusia ideoita löytyi aina ja rohkeutta myös niiden toteuttamiseen. Kummitytön sanoin ”Olit oman tien kulkija! Olit aina valmis yrittämään, jos itse uskoit asiaan.” Äiti oli monessa mukana ja siltikin hänellä oli uskomaton kyky olla myös Äiti. Elämäni suurin opas ja tuki. Aina, kun epäröin, äiti valoi minuun uskoa. Aina, kun halusin luovuttaa, äiti kannusti jatkamaan. Aina, kun epäilin harkintakykyäni, äiti löysi ne oikeat sanat joiden avulla tiesin tekeväni oikeita valintoja. Aina, kun olin allapäin, äiti oli se, joka lohdutti. Aina, kun elämääni tuli onnea, äiti oli se, joka kuuli asiasta ensimmäiseksi. Hänellä oli rohkeutta sanoa asiat suoraan, mutta myös suunnattoman suuri sydän asettua toisen asemaan, auttaa ja ymmärtää. Kauniit ja hauskatkin muistot antavat nyt voimaa ja vievät eteenpäin. ”Mitäpä sitä äiti muuta toivoisi kuin lapsensa olevan onnellinen”, kirjoitti äiti minulle viimeisissä viesteissään. Tuo virke kertoo äidistäni enemmän kuin mikään muu. Hyvää matkaa rakas äiti. Helenaa jäivät kaipaamaan aviomies, lapset, lapsenlapset, lapsenlapsenlapset, sukulaiset ja ystävät. Minna Malinen Kirjoittaja on Helenan tytär


Merkkipäivät Mikkelissä toimiva Osuuskauppa Suur-Savon Leipomo on täyttänyt 95 vuotta 14.9.2020. LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!

Alueyhdistykset Keski-Suomen Leipomoyhdistys huomioi Ruthin Leipomon Markku Mäkisen (oik.) monivuotisesta työstä yhdistyksessä. Hän toiminut sekä yhdistyksen puheenjohtajana että hallituksessa. Mäkinen teki syyskuussa sukupolvenvaihdoksen leipomossaan pojalleen Joonas Mäkiselle (ks. tämän lehden s. 4). Muistamisesta huolehtivat Jari Elonen Elonen Oy Leipomosta sekä yhdistyksen sihteeri Eila Kiilamaa.

Nimitykset Leipurin Oyj

Aspo-konserniin kuuluvan Leipurin Oyj:n hallitus on nimittänyt Leipurin Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi Heli Arantolan. Hänen edeltäjänään toimi Mikko Laavainen. Heli Arantola on aiemmin toiminut muun muassa Fazer-konsernissa eri johtotehtävissä, kuten strategiajohtajana ja Fazerin pohjoismaisen myllyliiketoiminnan vetäjänä, sekä vastannut HKScanin koko tuotesalkusta ja tuotekehityksestä Pohjois-Euroopassa. Hän on toiminut myös Leipurin hallituksen jäsenenä vuodesta 2019.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto r.y.

HTM, LL.M., M.Sc. Tuula Loikkanen on nimitetty Panimo-ja virvoitusjuomateollisuuden uudeksi toimitusjohtajaksi. Loikkanen aloitti 1.9. ja seuraa tehtävässään Riikka Pakarista, joka on kutsuttu valtiovarainministeriöön valtiovarainministeri Matti Vanhasen EU-asioiden erityisavustajaksi. Loikkasella on vahvaa osaamista edunvalvonnasta ja elinkeinopolitiikasta. Hän siirtyy panimoliiton toimitusjohtajaksi Kaupan liiton edunvalvontajohtajan tehtävistä.

Vainajat

Risto Peltola Kouvolalainen leipomoyrittäjä Risto Peltola nukkui pois 74-vuotiaana 21. heinäkuuta 2020 vakavan sairauden jälkeen. Leipomoyrittäjyys tuli isälleni verenperintönä, sillä sodan jälkeen mummoni ja vaarini leipoivat leipää ja veivät sitä hevoskärryillä myytäväksi Kouvolan torille. Niinpä Risto Peltola perusti Kouvolaan isänsä jäljillä omaa nimeään kantavan Risto Peltolan Leipomon vuonna 1976. Siihen aikaan Kouvolan seudulla toimi useita käsityöleipomoita. Myös Risto Peltolan Leipomo oli käsityöleipomo, keskittyen pelkästään ruokaleipiin. Se tunnettiin erityisesti kiviuuneistaan, jotka ovat käytössä tänäkin päivänä. Peltolan leipomon leivät niittivät mainetta ja niitä ostettiin erityisesti omalla paikkakunnalla eli Kouvolassa. Leipomo säilyikin pitkälle 2000-luvulle paikallisena toimijana. Vapaa-aikanaan Risto Peltola oli mukana Kaakkois-Suomen

Leipomoyrittäjät ry:ssä, ja lyhyen aikaa hän toimi yhdistyksen puheenjohtajanakin. Hänellä oli myös muita luottamustoimia, kuten puheenjohtajuus Kouvolan Liikemiesyhdistyksessä. Risto Peltola tunnettiin myös musiikkimiehenä, sillä hän harrasti hanurinsoittoa, jossa kehittyi taitavaksi. Hanureita löytyi kaapista monenlaisia. Ainakin vanhempi leipuriväki muistaa Peltolan esiintymiset erilaisissa leipureiden tilaisuuksissa, kuten esimerkiksi Leipuripäivillä Kouvolassa vuonna 1997. Risto Peltolan Leipomo siirtyi minulle sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2003. Tämän jälkeen isäni siirtyi vähitellen eläkkeelle, mutta leipomoa hän ei koskaan jättänyt. Hän vähintään kävi siellä joka päivä ja toimi myös leipomon kiireapulaisena, kun tarve sitä vaati, aina viime vuosiin asti. Vasta sairaus sai hänet jäämään pois taikinapatojen äärestä. Risto Peltolan Leipomo menestyi perustajansa iloksi mainiosti myös seuraavan polven luotsaamana ja jatkaa edelleenkin toimintaansa isäni luomia perinteitä kunnioittaen. Paikallisesta toimijasta leipomo on viimeisten kymmenen vuoden aikana laajentunut alueelliseksi, aina pääkaupunkiseudulle asti. Risto Peltola siunattiin hiljaisuudessa elokuussa. Pulla Peltola Kirjoittaja on Risto Peltolan poika LEIPURI 6 / 2020

51


Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 100 vuotta sitten, nro 7-8/2020 Vuosikokous on pidetty Helsingissä, ja ”sankka parvi vuosikokoukseen osallistujia oli saapunut kokouskaupunkiin”. Kokoukseen osallistui peräti kuusikymmentä liiton jäsentä, ”mikä näyttää, että harrastusta on yhä olemassa, että liittoutumisen

aate on tämänkin ammatin alalla saanut oikeaa kannatusta”. Lisäksi mukana oli perheenjäseniä. Yhtenä asiana vuosikokouksessa oli esillä Leipuri-lehden kohtalo. Kokouksessa mukana ollut kirjoittaa, että ”tapahtuipa kokouksessa pieni murhakin, siellä tapettiin leipurien oma äänenkannattaja, tapettiin, niin että romahti”. Kirjoittaja analysoi myös lopettamisen syitä, todeten kuitenkin, että

”syyt Leipuri-lehden murhaan ovat siksi läpikuultavat, ettei kannata sen enempää niistä puhua”. Vaikutelmaksi jää, ettei lehteä ole enää tarkoitus käynnistää uudelleen, sillä ”se on ollut ja mennyt, se on täyttänyt tehtävänsä, joskin heikosti; nyt se on saanut ikuisen levon kuten vanha hevonen, jota ei enää ruoskallakaan saada eteenpäin menemään”.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 6/1945 Leipuriliiton johtokunnan toimintakertomuksessa tarkastellaan mm. Suomen talouselämän kehitystä vuonna 1944, jonka syyskuussa sota päättyi. Sitä ennen kuitenkin myös leipomot kärsivät monella tavoin sotatoimista. Pommitukset tuhosivat leipomoita ja työvoiman saanti vaikeutui tuntuvasti,

kun sotatoimet loppuvaiheessa kiihtyivät. Yritysten omistajatkin kutsuttiin maanpuolustustehtäviin. Kuljetustilanne vaikeutui, koska kuljetusvälineistöä piti luovuttaa muihin tarkoituksiin. Välirauhan solmimisen jälkeen luovutetuille alueille jäi leipomoita ja lisäksi saksalaiset tuhosivat leipomoita Lapissa. Leipäviljatilanne oli kuitenkin vuonna 1944 sellainen, että viljatuoteannokset voitiin pitää koko vuoden ajan muuttumattomina, ensimmäistä kertaa leivän

säännöstelyn aikana. Leivän hinta oli kuitenkin ankaran säännöstelyn alla ja lehdessä julkaistiin Kansanhuoltoministeriön vahvistamat enimmäishinnat kuivaleivälle sekä tuoreelle leivälle. Vuonna 1944 oli perustettu myös Leipäteollisuus ry-niminen järjestö alaan kuuluvien asioiden ajamiseksi suuremmalla ponnella. Yhdistyksen kolme jaostoa ovat leipomo, leipä(kovaleipä) sekä keksi- ja makaroonijaosto. Myös Suomen Leipuriliitto liittyi tähän yhdistykseen.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 6/1960 Leipuriliitto on täyttänyt 60 vuotta. Pääkirjoituksessa todetaan, että se on yksi harvoista järjestöistä, jonka toiminnan konkreettiset tulokset ovat koskeneet sekä ammattikuntaa koskevien epäkohtien torjumista ja poistamista sekä jäsenyritysten taloudellisen aseman voimistamista. Kirjoituksessa todetaan, että Leipuriliiton

olemassaolosta lähes puolet on eletty ankarimmin säännöstellyn elintarvikkeen eli leivän säännöstelyn merkeissä ja sen puolesta on liitto saanut käydä kovaa torjuntataistelua ammatinharjoittajien elinkeinon puolesta. Tampereella Linkosuo Oy:n kerrotaan harjoittaneen ”open house” -politiikkaa eli kirjaimellisesti avoimen talon politiikkaa. Yhtiön leipomokonditoriassa on nimittäin vieraillut koko kevään suuret määrät yleisöä, suurimman ryhmän käsittäessä 80 henkilöä. Näin kulut-

tajalla on mahdollisuus nähdä omin silmin, miten hänen leipänsä valmistetaan. Yhtiön taholta on kerrottu, että siisteys ja hygienia ovat seikkoja, jotka kiinnostavat syötävän tavaran ostajaa paljon enemmän kuin luullaankaan. Lisäksi uutinen kertoo, että ranskalainen tri Dubois Prevost kertoo valmistaneensa hampaita parantavaa sokeria, jossa on lisäaineena munanvalkuaista. Siinä oleva muuan aine surmaa hammasmätää aiheuttavat bakteerit. Keksijä uskoo keksintönsä mullistavan sokeriteollisuuden.

Leipuri 30 vuotta sitten, nro 6-7/1990 Pääkirjoituksessa Olli Kuhta kirjoittaa, että leipomoalankin pitäisi herätä alan yhä pahenevaan työvoimapulaan ja pyrkiä houkuttelemaan nuoria alalle. Samassa tilanteessa ovat kaikki muutkin alat ja yritykset, jotka joutuvat pohtimaan keinoja työelämään hakeutuvien kiinnostuksen herättämiseksi. Leipuriliitto on

52

LEIPURI 6 / 2020

teettänyt koulunuorille tarkoitetun videon Pimeitä hommia – kuumaa kamaa, jolla on tarkoitus herättää työelämään hakeutuvien nuorien kiinnostus leipomoalaa kohtaan. Tätä videota alueyhdistykset ja yksittäiset jäsenet voivat hyödyntää. Yritysrintamalla Cultor-konserniin kuuluva Vaasanmylly on tehnyt sopimuksen, jolla espoolainen Kolmileipä osakkuusyhtiöineen siirtyy Vaasanmyllyn omistukseen. Kolmileipään kuuluu kaikkiaan 12 leipomoa ja sen markkina-asema on vah-

va erityisesti Pohjois-Suomessa. VTT:n tutkimukset ovat osoittaneet, että kauralesetiiviste on tehokkaampi kolesterolin alentaja kuin tavallinen kauralese. Lesetiivistettä ei kuitenkaan voida käyttää leseiden tapaan esimerkiksi leipomotuotteissa, sillä kuumennettaessa se muuttuu liukoiseksi, eikä siitä ole hyötyä leipomotuotteen rakenteelle. Mahdollinen käyttöalue voisikin olla pikemminkin konditoriapuolella täytteissä ja kuorrutteissa.


v UUTUUDET v

Kotimaista pellavaa ja mustaherukkaa

Kokonaan kaurainen näkkileipä

Uutuustuote Elixi Makurouhe Mustaherukka on sekoitus kotimaista pellavansiemenrouhetta ja mustaherukkaa. Makurouheella voi täydentää päivittäistä kuidun, omega-3-rasvahappojen ja proteiinin tarvetta. Tuote on gluteeniton eikä sisällä lisättyä sokeria. Mustaherukan lisäksi Makurouheista löytyy neljä muuta makua: Mustikka, Karpalo, Omena-kaneli ja Hedelmä. Makurouheita käytetään aamu- tai välipalalla 1-2 ruokalusikallista (5-10 g) esimerkiksi maustamattoman jogurtin, smoothien tai puuron joukossa. Pellavansiemenrouhe sisältää runsaasti kuitua, proteiinia, omega-3-rasvahappoja ja lignaania. Makurouheiden sisältämä pellavansiemenrouhe on valmistettu Elixi Oilin kotimaassa sopimusviljelynä tuottamasta pellavansiemenestä.

Uusi KauraSnäkkäri on runsaskuituinen näkkileipä, jonka viljoista 100% on gluteenitonta täysjyväkauraa. Se tehdään pääosin gluteenittomista täysjyväkaurajauhoista ja -hiutaleista, vedestä, rypsiöljystä ja suolasta. Se on gluteeniton, vegaaninen ja makeuttamaton, ja sopii mainiosti esimerkiksi aamupalaksi, välipalaksi ja evääksi. Lagom KauraSnäkkäri on pakattu neljän leivän kierrätettäviin ja biohajoaviin pusseihin. Uutuus on saatavilla tällä hetkellä valikoiduista K-ryhmän päivittäistavarakaupoista ja lokakuusta lähtien myös valikoiduista S-ryhmän päivittäistavarakaupoista. KauraSnäkkäri liittyy tuoteperheeseen, johon kuuluvat ennestään gluteeniton Lagom Snäkkäri ja makeampi Lagom MysliSnäkkäri. Kaikki Lagom Snäkkärit leivotaan Ullan Pakarin gluteenittomassa leipomossa Hyvinkäällä.

Gluteenittomia aamu- ja välipaloja annoskokoisina Helsingin Myllyn uusiin Myllärin annospusseihin pakattuihin aamu- ja välipalatuotteisiin kuuluu kaksi pikapuuroa, hedelmäinen mysli sekä porkkanaa ja inkivääriä sisältävä granola. Pikapuurot valmistetaan kuumaan veteen suoraan lautaselle. Puuroilla on Sydänmerkki, eivätkä ne sisällä lainkaan lisättyä sokeria. Makuina ovat Omena-Kaneli ja Paahdettu pellavansiemen. Omena-Kaneli on monille tuttu jo suuremmasta, 400 gramman pussista, jota myydään Omenatarhan kaurapuuro -nimellä. Gluteenittoman myslin tai granolan voi sekoittaa jogurttiin tai rahkaan, nauttia maidon kanssa tai syödä sellaisenaan välipalaksi. Kauramysli sisältää papaijaa sekä kurpitsan- ja auringonkukansiemeniä. Kauragranolassa maistuvat porkkana, inkivääri ja kurpitsansiemenet. Kauramysli on myös tuttu isommasta, 350 gramman pakkauksesta, joka kuuluu Myllärin gluteenittomaan kauratuotevalikoimaan. Kaikki tuotteet ovat runsaskuituisia.

Fazer Alku-sarjan uutuudet Fazer Alku-tuotesarjan myslivalikoima täydentyy Trooppisella myslillä, jossa maistuvat mango, kookos ananas ja appelsiini sekä rapeaksi paahdettu kaura (72 %). Muroihin puolestaan tulee Onnen apilat -vaihtoehto. Näissä pienikokoisissa kauramuroissa on riisimurojen kaltainen raksahteleva rakenne. Alku annospikapuuroihin on tullut kaksi uutuutta: Maistuvampi sekä Uuniomena. Maistuvamman kaurapuuron kauranjyvät on hiutaloitu kokonaisina ja hyvin ohuiksi. Mukana on myös kauralesettä. Uuniomena annospikapuurossa on omenan ja kanelin lisäksi paahteista kauragranolaa. Makeuttajana toimii hunaja. Kaurapuuron ystäville on nyt tarjolla isompi eli 900 gramman pakkaus Alku Kaurahiutaletta. Pakkauksessa on kätevä kaatonokka. Kaikki uutuudet valmistetaan 100 % kotimaisesta täysjyväkaurasta, ne ovat runsaskuituisia eivät sisällä lainkaan lisättyä sokeria ja ne ovat lisäaineettomia.

Pauligin kaupunkikahvien maistelupakkaus Pauligin kaupunkikahvien tuotesarja on täydentynyt uudella maistelupakkauksella, joka mahdollistaa eri maiden kahvimakuihin tutustumisen kotona oman kahvinkeittimen ääressä. Tuoteuutuuden Barcelona-Reykjavík-Sydney-yhdistelmä esittelee kolme eri tyyppistä kahvia, joista jokainen on 75 gramman erillispakkauksessa. Café Barcelona edustaa maistelupakkauksen tummapaahtoisinta kahvia, Café Reykjavík on pehmeä keskitumma kahvi, ja kevyen hedelmäinen Café Sydney on maistelupakkauksen vaaleapaahtoisin kahvi. Maistelupakkausta on myynnissä rajoitettu erä valikoiduissa vk-kaupoissa.

HK Vihreät - tuotesarja kasviproteiinista HKScan on tuonut markkinoille uuden tuotesarjan, HK Vihreät. Sarjaan kuuluu neljä tuotetta: Kasvisjauhis, Kasvisburgerpihvit, Kasvisnuggetit ja Kasvispullat. Nämä kasviproteiinituotteet on valmistettu pääosin herneestä ja härkäpavusta. Ne ovat laktoosittomia, gluteenittomia ja sataprosenttisesti vegaanisia. Jauhis ja burgerpihvit on tarkoitettu kypsennettäviksi esimerkiksi paistamalla. Valmiiksi kypsät tuotteet, pullat ja nuggetit, lämmitetään mieluiten uunissa. Kaikki sarjan tuotteet valmistetaan Suomessa ja ne ovat Avainlippu-tuotteita.

LEIPURI 6 / 2020

53


v KIRJAT v

PALVELUHAKEMISTO

Leipäkirja tuli uunista ulos Ruokakirjailija Arja Elina Laineen mukaan leipä on taas trendikästä, osittain koronapandemian vuoksi. Perusruoka on noussut uuteen arvoon, ja hiilihydraattien välttelykin on mennyt muodista. Lisäksi kiinnitetään yhä enemmän huomiota leivän terveellisyysteen eli täysjyvään ja kuituun. Nyt olikin Laineen mukaan oivallinen aika julkaista leipäkirja Leipä – Leipojan keittiössä. Tekijän mukaan siihen on koottu kaikki leivästä. Peräti 304-sivuisessa teoksessa on yli sata reseptiä erilaisista leivistä ja leipäruuista. Kirja painottuu lähinnä kotileivontaan, mutta ideoita voi siitä toki hakea ammattileipurikin. Kaikki ohjeet ovat Arja Elina Laineen omaa käsialaa ja myös hänen kokeilemiaan. Kirjan kuvat on ottanut Laineen tytär Anna-Sofia Savela, jonka päätyö on kotimaisten elokuvien ja trendisarjojen parissa. Leipä-kirja on jatkoa Laineen ja Savelan niin ikään yhdessä tekemälle Kaura-kirjalle, joka ilmestyi tämän vuoden helmikuussa. Tahti kirjojen tekemisessä on siis ollut hurja. Kustantajana molemmissa kirjoissa on Readme.

Annostusjärjestelmiä

Erikoistukkukauppaa

Hanna Partanen: Rytmidieetti Hanna Partanen on pitänyt ravitsemusterapian vastaanottoa jo 15 vuoden ajan. Vuosien mittaan hän on kehitellyt asiakkaiden tarpeisiin suunnatun Rytmidieetin, joka on koettu helpoksi tavaksi oppia uudet elämäntavat ja laihtua pysyvästi. Dieetti pohjautuu oikean ateriarytmin omaksumiseen arjessa, jolloin makeanhimo sekä iltasyönti hellittää ja vireystila lisääntyy. Samalla harjoitellaan tutkimukseen pohjautuvaa joustavaa kontrollointia, joka on olennainen osa pysyvää painonhallintaa. Kirjassa on paljon konkreettisia vinkkejä arkeen resepteistä järkeviin elintarvikevalintoihin kaupassa tai ulkona syömiseen.

54

LEIPURI 6 / 2020

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16


PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa Ajattelee

Konsultointia LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904

maailmanlaajuisesti

Yritysjohdon sparraus & konsultointi Markkina– ja tuotealueen laajentaminen Kustannusten hallinta ja sisäiset laskelmat

- Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava

puh. 0400-729 721 e-mail: aimo.jussila@amihelp.fi

www.amihelp.fi

roberts Perinteikäs kotimainen - vuodesta 1910

Korkealaatuiset Turussa valmistetut hillot, marmeladit ja täytteet sekä muut leivonnan raaka-aineet. lnk,länkatu 3, 20300 Turku I Puh (02) 278 5000 1 Faksi (02) 278 5040 www.roberts.fi

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi Elintarvikealan konsultointia ja koulutusta, laadinta- ja laatupäällikköpalvelua ISO/FSSC 22000, BRC, IFS, ISO 9001 ja ISO 14001 maija.hurri-martikainen@mhm.fi / 040 743 1102

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä. WWW. FAZERMYLLY.FI

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! Laadukkaita raaka-aineita ja luotettavaa palvelua elintarviketeollisuuden toimijoille.

elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

CONDITE OY Puh. (02) 436 5900 Lisenssikatu 5, 21100 Naantali condite.fi

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 6 / 2020

55


PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

LEIPOMOUUNIT – KONEET

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava puh. 0204 3913 fax 0204 39 4360 metos.finland@metos.com www.metos.com

Tmi Tarmo Palomaa

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

LUKO Rational ja Mini Rotor -uunit LUKO-nostatuskaapit Metos System Rational -yhdistelmäuunit Karhu-yleiskoneet

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Puh. 0500 166 355

FRITSCH is part of the MULTIVAC group

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

leipomohihnat.fi

www.cortex.fi

SEURAAVA LEIPURI

Leipuri 7/2020 ilmestyy viikolla 43

56

LEIPURI 6 / 2020


PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita

P. 0207 815 400

Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

www.skj.fi Kokonaisvaltaista

pakkausosaamista pakkauksen suunnittelusta ja valmistuksesta aina pakkauskoneen valintaan asti.

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Tapahtumia

pyroll.com pyrollkauppa.com p. 030 624 2450

Suomen Leipuriliitto ry:n vuosikokous ja kesäpäivät eli Leipuripäivät pidetään Helsingissä Hotelli Hilton Kalastajatorpalla 13.-15.8.2021

LEIPURI 6 / 2020

57


LEDAREN

Bageribranschen vann igen guld och berömmelse

B

ageribranschens företags framgångar i livsmedelsbranschens tävlingar fortsatte när Leipomo Rosten Oy:s produkt Rostis vann årets tävling Suomalainen menestysresepti (Det finländska framgångsreceptet) som ordnades av S-gruppen och visades på TV 4/Ruutu. Programmet visades på tv under sommaren och vinnaren utsågs i augusti. Att Rostis-produkten vann är igen ett utmärkt bevis på den finländska bageri- och konditoribranschens otroliga mångsidighet, mångfald, innovativitet och kreativitet. Detta förstärks ytterligare av det faktum att tävlingen båda gångerna har vunnits av ett bageriföretag. Ifjol vann Leivon Leipomos Boltsi-bulle. Rostis påminner om en pastej och innehåller risgrynsgröt, ägg och smör i ett tunt skal av rågdeg. Boltsi-bullen ser ut som en köttbulle, men är gjord av havre och frön. Båda produkterna är goda exempel på hur man kan skapa framgångsrika innovationer genom att vidareutveckla traditionella produkter. Under årens lopp har stora, medelstora och små bagerier, med både nationell, regional och lokal verksamhet, vunnit ära och berömmelse på många olika sätt. Till exempel år 2016 vanns tävlingen Årets finländska livsmedel av bageriet Viipurilainen Kotileipomo med havrepulverprodukten Puhtikaura. Och redan år 2007 vann bageriet Ehon Leipomo samma tävling med havrebrödet Kaura 100 och Pielispakaris Pirkka karelsk pirog fick ett hedersomnämnande i tävlingen. År 2006 vanns tävlingen av Fazer Bageris Ruistoast och bland finalisterna fanns då också Kaesan Kotileipomos produkter Kuitupiikit, Ruistikut och Pettupuikot. Även bagerier som satsar på specialdieter har under årens lopp tilldelats olika priser och vunnit positiv uppmärksamhet. Keliakiförbundet valde till exempel redan år 2007 Pirjon Pakari till Årets glutenfria företag. Samma utmärkelse tilldelades år 2018 bageriet Gluteeniton Leipomo Ilona, och samma år fick Porokylän Leipomo ett

58

LEIPURI 6 / 2020

hedersomnämnande för sin verksamhet. Keliakiförbundets pris för Årets glutenfria produkt har under 2000-talet ungefär 10 gånger gått till ett bageriföretag. Dessa offentliga erkännanden av enskilda företags verksamhet är en fantastisk sak för hela bageribranschen och höjer uppskattningen av hela branschen. Valen visar också på att bageribranschen följer med sin tid och att bagerier i alla storleksklasser både behövs och uppskattas. Samtidigt är det en tydlig indikation på vilken mångsidighet och mångfald det finns inom bageribranschen och hur innovativa dess företag är. Totalt sett är den finländska bageribranschen unik i jämförelse med den övriga livsmedelsindustrin som styrs av storföretag, till exempel kött-, bryggerioch mejeribranschens företag. Naturligtvis finns det också enskilda framgångsrika mindre företag inom dessa branscher, men de är sällsynta. Även om de finländska företagen tillverkar högklassiga och läckra produkter inom alla branscher, så skulle det verkligen vara synd om också bageribranschen skulle vara koncentrerad hos några få industriella storföretag. Till all lycka har detta inte hänt, och knappast

blir det heller någonsin så, även om följderna av coronakrisen och statsmaktens beslut under våren för branschens företag och arbetskraft inte ses förrän under den kommande hösten och nästa år. Till följd av coronakrisen har konsumenternas uppskattning av finländsk lokal och närproducerad mat vuxit ytterligare och förhoppningsvis syns detta också i konsumenternas ökade vilja att köpa produkter från de små och medelstora företagen inom bageri- och konditoribranschen. I detta skede är det bra att igen påminna om och betona mångsidigheten i den finländska brödkulturen. Östra Finlands brödkultur bygger på mörkt, traditionellt rågbröd, och omfattar också karelska piroger, olika slags kukko-produkter och till exempel lepuska som är populärt i sydöstra Finland. I västra Finland är kryddade och söta bröd populära, såsom skärgårdsbröd, filmjölkslimpa och bröd med russin eller kummin. I mellersta Finland äter man så gott som alla slags bröd, men blandbröd av rievä-typ är antagligen populärast. Norra Finland är, vid sidan av allt annat, också rieska-brödens förlovade land. Låt oss alla för egen del arbeta för att den mångsidiga finländska bröd- och konditorikulturen bevaras också för kommande generationer!

Mika Väyrynen

* På Ruutus webbplats beskrivs tävlingen så här: ”I serien Det finländska framgångsreceptet söker man den nya superstjärnan inom finländsk matkultur! Programmets vinnare får introducera sin produkt i alla mataffärer i hela Finland. Tävlingens deltagare sparras av en jury som består av proffs inom mat-, marknadsförings- och handelsbranschen”.


Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Timo Jänne, Linkosuon Leipomo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@pp.inet.fi Pirkanmaan Leipomot ry Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Arsi Tiitinen, Jyväs Pakari Oy, Jyväskylä arsi.tiitinen@jyvaspakari.fi Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Teemu, Pirjon Pakari Seinäjoki Oy, Seinäjoki nina.teemu@pirjonpakari.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Erkki Timonen, Pielispakari Oy, Nurmes erkki.timonen@pielispakari.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 6 / 2020

59



Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook

Articles inside

Ledaren Bageribranschen vann igen guld och berömmelse

3min
page 58

Vainajat, merkkipäivät, nimitykset

4min
pages 50-51

Uutuuksia

2min
page 53

Rukiinpuintia entisajan malliin

2min
page 49

Leipurissa kirjoitettua

2min
page 52

Hyvä paha kolesteroli

5min
pages 46-48

Pro Ruis yhdistyksen Pellonpiennarpäivä Eurassa

1min
page 44

Kolumni Oppimalla kohti parempaa maailmaa

1min
page 45

Pekka Mäki-Reinikka jäi eläkkeelle

6min
pages 42-43

Sivut yrityksiltä yrityksille

24min
pages 19-41

Varsinainen vuosikokous

4min
pages 11-12

Satavuotiaassa Leipomo J. W. Virtanen Oy:ssä leivotaan tulevaisuudessakin

5min
pages 16-18

Kokouksen jälkeen huomionosoituksia

1min
page 13

Murusia

4min
pages 4-6

Vuosikokous pidettiin pienimuotoisesti Helsingissä

6min
pages 8-10

Rostis voitti Suomalainen menestysresepti -kilpailun

2min
page 7

Pääkirjoitus Leipomoalalle jälleen kultaa ja kunniaa

2min
page 3
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.