Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 4/1927

Lehdessä kerrotaan, että ehdotus uudeksi leipomolaiksi on eduskunnassa äänestetty lepäämään yli seuraavien vaalien. Eduskunta voi uusien vaalien jälkeen kuluvan vuoden syksyllä hyväksyä lakiehdotuksen sellaisenaan, mutta jos hallitus on antanut siitä uuden esityksen tai eduskunnasta on tehty asiaa koskeva aloite, ei lepäämään jätettyä ehdotusta aseteta käsittelyn pohjaksi, vaan asian käsittely aloitetaan ikään kuin alusta. Lehdessä muistutetaan, että jos lepäämään jätetty ehdotus uudessa eduskunnassa hyväksytään muuttamattomana, on sen uusi lykkääminen mahdotonta. Mutta jos siihen on tehty yksikin muutosehdotus, on jälleen mahdollista lykätä lain voimaantuloa. Niin kauan kuin tällaista jarrutusta on mahdollista tehdä, on voimassa nykyinen laki työstä leipomoissa sekä myös korkeimman oikeuden laintulkinta, joka sallii Suomessa kolmivuoroisen työn myös pehmeän leivän valmistuksessa. Myös Suomen Leipuriliitolla on lehden mukaan nyt tilaisuus koettaa aikaansaada lakiehdotukseen muutoksia, joita katsotaan tarpeen vaativan. Tämän kysymyksen harkinnan

sanotaan kuuluva Liiton tärkeimpiin tehtä-

viin lähiaikoina, eikä sen tulisi tyytyä vain lausumaan toivomuksiaan ylimalkaan, vaan sen tulisi laatia valmis lakiteksti asiaankuuluvien perusteluineen. Sellaisella saattaisi olla merkitystä asian myöhemmissä vaiheissa.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 4/1947

Leipomoalan päivän kysymyksiin kuuluvat kuljetustyöntekijöiden ja liiketyöntekijöiden palkankorotukset, jotka ovat merkittäviä. Noin 20-25

prosentilla nousevat palkat tietävät kustannusten nousua, ja sen ennakoidaan vaikuttavat myös leivän hin-

taan. Niin ikään mainitaan, että palkansaajat ovat saaneet nauttia huhtikuun alusta lähtien 15 prosentin veron alennuksesta, mutta alennus ei koske pienliikkeenharjoittajia eikä ammatinharjoittajia. Lehden mukaan oikeudenmukaisuuden nimissä alennus olisi kuulunut myös heille, koska heillä on yrittäjinä paljon enemmän huolta ja vaivaa kuin palkansaajilla. Lehdessä todetaan myös, että näköpiirissä alkaa vihdoinkin häämöttää viljasäännöstelyn purkaminen. Viljaa voidaan tuoda jatkossa entistä suurempia eriä ja kotimaan hehtaarisadot tulevat nousemaan parantuneen väkilannoitetilanteen ansiosta. Viljasäännöstelyn purkaminen lopettaisi myös viljan ja viljatuotteiden kulutuksen säännöstelyn, joka aiheuttaa runsaasti työtä ja vaivaa koko tuotantoketjulle. Uutinen Australiasta kertoo, että Geelang-nimisessä kaupungissa on eräs kondiittori valmistanut 165 kiloa painavan kakun. Sitä kuvataan maailman suurimmaksi.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 4/1962

Lehdessä on tilastotietoa maamme leipomoista.

Vuonna 1961 leipomoita oli Suomessa 1375, joista yksityisiä 1144 ja osuustoiminnallisia

231. Alle kymmenen työntekijän leipomoita oli 740. Kaikkiaan työntekijöitä leipomoissa oli 12522. Asukasmääräämme nähden leipomoiden määrän todetaan kuitenkin olevan vaatimaton ja että näin ollen leipomoalan yrittäjille on vielä paljon tilaa. Äitienpäiväperinne, jossa äitejä juhlistetaan kakuin ja leivonnaisin, täyttää 25 vuotta. Perinne sai alkunsa Leipuriliiton asiamiehen aloitteesta. Vaikka ehdotukseen suhtauduttiin ensin epäillen, mestarit lausuivat tyytyväisyytensä lehden haastattelussa heti ensimmäisen konditoriatuotteiden merkeissä vietetyn äitienpäivän jälkeen. Jussi Linkosuo tuo jälleen Amerikan-matkaltaan hyviä oppeja suomalaisille kollegoilleen. Hän on tutustunut USA:n leipomo-opiston johtamistaidollisiin kursseihin, joissa korostetaan mm. johtajien kuuntelemisen taitoa. Myös kommunikaation opetukseen käytetään melkoinen tuntimäärä. Puhe on tärkein kommunikaation muoto ja hyvän johtajan on oltava sekä hyvä kuuntelija että taitava puhuja, jotta hän saa alaisensa toimimaan haluamallaan tavalla. Linkosuon mukaan johtamistavoista demokraattinen johtamistapa on syrjäyttämässä patriarkallisen johtamisen ja olevan todistetusti myös parempiin tuloksiin johtava tapa. Opetuksessa korostetaan myös, että ihminen on konetta tärkeämpi tuotantoprosessissa. Siksi ihmiskäsittelyn taito on johtajalle tärkeä.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 4/1982

Lehden pääaihe on Leipuriliiton ylimääräinen liittokokous, jonka aiheena oli leipomotyölain muutosesitys, tarkemmin sanoen esitys kolmivuorotyön kieltämisestä. Kokouksessa oli ennätysmäinen osanotto, edustettuina oli yli 300 jäsenyritystä. Niistä selkeä enemmistö, 80 prosenttia, oli kolmivuorotyön kieltämisen kannalla. Kokouksen päätöslauselman

pohjalta Leipuriliitto sai tehtäväkseen viedä eteenpäin muutosesitystä, joka tähtäsi kolmivuorotyön teettämisen poistamiseen leipomotyölaista.

Päätöksen jälkeen Fazer totesi, ettei voi enää olla Leipuriliiton jäsen ja ilmoitti eroavansa liitosta. Lehdessä haastatellut muutamat jäsenkunnan edustajat olivat kokouksen jälkeen ristiriitaisissa tunnelmissa. Osa piti päätöstä alan tulevaisuuden kannalta huonona, osa katsoi, että enemmistön kantaa on kunnioitettava. Moni oli myös sitä mieltä, että epäsopu on aina huono asia ja että asiat pitäisi ratkaista mieluummin keskustelemalla avoimesti kuin kokouksessa äänestämällä. Olli Kuhta toteaa pääkirjoituksessaan, että liiton päätökset on syytä rakentaa terveen keskustelun ja molemminpuolisen rehellisen kritiikin varaan. Sen vuoksi on hänen mukaansa nyt tärkeää säilyttää maltti ja jäsenistön keskinäiset suhteet sellaisina, että kaikki voisivat ja haluaisivat kuulua samaan liittoon.