Murusia

Kalan terveellisyys hyvin tiedossa

Pro Kala ry:n teettämän kuluttajatutkimuksen tuloksista ilmenee, että kala maistuu suomalaisille hyvin. Vastaajista vain 3 prosenttia kertoi, ettei syö kalaa lainkaan. Syinä sille, ettei kalaa syöty lainkaan, olivat yleensä joko allergia tai kasvis- tai vegaaniruokavalio.

Tutkimuksessa haluttiin lisäksi selvittää, minkälaisia mielikuvia suomalaiset liittävät kalaruokaan. Tulosten mukaan kalaruuan terveellisyys on hyvin tiedossa.

Paneelissa kysyttiin myös, näkevätkö vastaajat kalaruoan ilmastoruokana tai terveysruokana. Jopa 78 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väitteen ”kalaruoka on terveysruokaa” kanssa. Ilmastoruokana kalaa piti hieman yli puolet vastaajista.

Ilmastoystävällisestä ruokavaliosta käytävä keskustelu keskittyy usein lihansyöntiin ja kasvisruokavalioon kalan jäädessä taka-alalle. Kalan hiilijalanjälki on erittäin pieni.

Tutkimuksen vastaajat kertoivat myös, millaista on heidän mielestään paras kalaruoka. Suosikit olivat vanhat tutut unilohi, paistettu ja savustettu kala ja sekä kalakeitto.

Tutkimuksen toteutti Innolink internet-paneelina huhtikuussa 2022. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaiset kuluttajat. Kyselyyn osallistui yhteensä 1006 vastaajaa.

Päivittäistavarakaupan markkinaosuuksia

Pandemiavuonna 2020 päivittäistavaramyynti kehittyi ennätyksellisesti, mutta viime vuonna palattiin lähelle edellisen vuosikymmenen keskiarvoa. Myynnin arvo kasvoi +3,1 % edellisvuodesta ja oli kaikkiaan lähes 20,9 miljardia euroa. Myynnin volyymi puolestaan kehittyi +0,7 %. Tiedot pohjautuvat NielsenIQ:n tuottamaan Päivittäistavaramyymälärekisteriin.

S-ryhmän päivittäistavaramyynti kasvoi +3,2 %, mikä oli hiukan keskimääräistä arvokehitystä enemmän. Sen myötä S-ryhmän parina edellisvuonna hienoisesti laskenut markkinaosuus nousi 46,1 %:iin. Lidlin päivittäistavaramyynti kasvoi vahvasti +4,2 % ja sen markkinaosuus palasi vuosien 2018-19 tasolle 9,6 %:iin.

K-ryhmän päivittäistavaramyynnin kehitys +2,3 % oli keskimääräistä alhaisempi. Näin sen viisi vuotta jatkunut markkinaosuuden nousu taittui, ja osuus laski 36,6 %:iin.

Muiden yksityisten kauppojen osuus oli 7,7 %, jossa oli kasvua 0,1 prosenttiyksikköä.

Päivittäistavaroiden verkkokaupan arvo Suomessa oli 536 miljoonaa euroa vuonna 2021, missä kasvua +35,8 % edellisvuoteen. Verkkokaupan osuus päivittäistavaramyynnistä oli 2,6 %.

Kotimaista ruokaa ostettaessa ajatellaan oman maan etua

Ruokatieto Yhdistyksen mukaan suomalaisista 35 % on lisännyt kotimaisen ruoan ostamista tämän vuoden aikana. Lisäksi reilu 40 % vastaajista aikoo lisätä kotimaisen ruoan ostamista edelleen lähitulevaisuudessa. Tärkeimmät syyt lisätä kotimaisen ruoan ostamista ovat vastaajien halu suosia suomalaista, tukea viljelijöitä ja kotimaista maataloutta sekä ajaa Suomen työllisyyden ja talouden etua. Myös poikkeusoloihin varautumisen merkitys ihmisten ostopäätöksiin vaikuttavana tekijänä nousee reilusti viime vuoteen verrattuna. Tutkimuslähde on Kantar TNS Agrin toteuttama Kotimaisen ruuan kuluttajakysymykset 2022 -kyselytutkimus.

Suomalaisten halu lisätä kotimaisen ruoan kulutusta on näkynyt kyselyn tuloksissa jo muutaman vuoden ajan.

Tutkimuksen mukaan reilu 42 % suomalaisista aikuisista on lisännyt kotimaisen ruoan kulutusta vahvistaakseen yhteiskunnan huoltovarmuutta ja varautumista poikkeusoloihin niin yhteiskunnassa kuin omassa kodissakin. Huoli huoltovarmuudesta on noussut selvästi vuodentakaisesta tutkimuksesta. Suurin nousu syissä on tapahtunut kuitenkin siinä, että kotimaista ruokaa ostetaan, jotta viljelijöiden ja maatalouden tilanne paranisi.

Verkkokauppojen ravintolisät Tullin syynissä

Tulli valvoi suomalaisissa verkkokaupoissa myytäviä ravintolisiä tehostetusti alkuvuodesta 2022. Lähes joka kolmannesta tutkitusta tuotteesta löytyi lääkeainetta tai rohdoskasvia. Lisäksi kielletyt lisäaineet sekä virheelliset pakkausmerkinnät ja terveysväittämät antoivat aiheita huomautuksiin tai tuotteen hylkäämiseen. Tullin tutkimista 24:stä ravintolisästä 13 osoittautui sopimattomiksi kuluttajille tai tuotaviksi Suomeen.

Tehovalvonnan tarkoituksena oli selvittää, löytyykö Suomeen tuoduista ravintolisistä lääkeaineita, joita tuotteissa ei saisi olla. Valvonnan kohteeksi valikoituivat erityisesti urheilijoille sekä seksuaalivietin kohottamiseen tarkoitetut ravintolisät, joita myydään suomalaisissa verkkokaupoissa.

Tutkituista 24:stä tuotteesta jopa 79 % todettiin määräysten vastaisiksi. Tulli kielsi 13 tuotteen maahantuonnin tai markkinoille saattamisen sellaisenaan.

Suomeen tuotavia ravintolisiä tutkitaan jatkuvasti. Ongelmat eivät ole uusia. Ravintolisät ovat viime vuosina olleet tuoteryhmä, jossa todetaan kaikkein eniten määräysten vastaisia tuotteita. Vuonna 2021 Tulli tutki yhteensä 116 Suomeen tuotua ravintolisää, ja niistä määräysten vastaisiksi todettujen osuus oli 76 %.

Leipäviikon teemana on tänä vuonna Missä leipä kasvaa?

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

Leipäviikkoa vietetään tänä vuonna perinteisesti viikolla 37 (12.-18.9.2022). Teemana on ajan henkeen liittyen Missä leipä kasvaa?

Tänä vuonna haluamme Leipäviikolla kertoa kuluttajille, että leipä on hyvää ja terveellistä, ja jokaisella leivällä on tekijänsä. Leivän tie pellolta pöytään vie monen mutkan kautta.

Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, kuinka ajankohtainen Leipäviikon teema on. Ruoan tuottaminen ja riittävyys eivät ole itsestäänselvyys. Tietämys ruoan tuottamisesta ja jalostamisesta vaikuttaa olevan kuluttajien keskuudessa puutteellista. Moni ei ymmärrä riskejä ja haasteita liittyen niiden ihmisten työhön ja toimeentuloon, jotka ovat valinneet elinkeinokseen ruoan tuottamisen. Maatalouskriisi on osoittanut, kuinka haavoittuvainen tämä elinkeino on. Elämme kansainvälisessä maailmassa emmekä ole täällä pohjolassakaan suojassa maailmalla tapahtuvilta myllerryksiltä, jotka vaikuttavat raaka-aineiden sekä tuotantopanosten, kuten energian, lannoitteiden, kylvösiementen ja torjunta-aineiden hintaan.

Monelle kuluttajalle ei ole selvää, miten leipä päätyy kaupan hyllylle. Mitä kaikkea kätkeytyykään ruoan alkuperän taakse liittyen ruoan kasvattamiseen, kuljettamiseen, jalostamiseen ja myymiseen.

Leipäviikon teeman tavoitteena onkin kertoa mistä ruoka tulee ruokapöy-

tään. Näin haluamme lisätä tietoisuutta ruokaketjusta ja korostaa sen tärkeyttä sekä painottaa kotimaassa tuotetun ruoan arvoa.

Leipäviikolla tapahtuu

Tämän vuoden Leipäviikolla teemme yhteistyötä Tiedekeskus Heurekan kanssa. Heurekassa järjestettävässä Leipäviikon teematapahtumassa, Missä leipä kasvaa, on mahdollisuus käydä tutustumassa leivän reittiin pellolta pöytään Leipätie-

dotuksen rakentamalla toimintaradal-

la. Tapahtumatorilla on toimintapisteitä, joissa mm. käydään läpi mitä kaikkea pellolla onkaan tehtävä ennen kuin vilja saadaan myllyyn jauhettavaksi sekä punnitsemaan paljonko jyviä ja jauhoja tarvitaan yhden leivän valmistamiseen. Reitin varrella tutustutaan kotimaisiin viljoihin ja niistä valmistettaviin myllytuotteisiin sekä suomalaiseen monipuoliseen leipätarjontaan. Nähtävissä on videoita leivän valmistuksesta ennen leipomoiden aikaa sekä nykyaikaisissa leipomoissa.

Toivottavasti mahdollisimman moni Leipuriliiton paikallisyhdistys innostuu taas koronatauon jälkeen järjestämään Leipäviikolla kuluttajille suunnattuja tapahtumia edellisten vuosien tapaan.

Leipätiedotuksen maksuttomia materiaaleja Leipäviikolle on tilattavissa sähköpostitse terhi.virtanen@leipatiedotus.fi. Printtimateriaaleina tarjolle tulevat teemaan liittyvät Leipäviikko-juliste ja -pöytäständi. Materiaalit tulevat nähtäville nettisivuillemme www.leipätiedotus. fi kesäkuun aikana ja valmista materiaalia sosiaalisen median kanaviin löydät nettisivuilta ladattavaksi elokuun aikana. Seuraa siis Leipätiedotuksen nettisivuja ja some-kanavia ja nappaa sopivat materiaalit omiin tarpeisiin.

Leipomoalan SM-joukkuekilpailu syyskuussa

Muistutuksena, että syyskuun kalentereihin kannattaa merkitä Elintarviketeollisuus 2022 -messut Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa 14.-15. syyskuuta ja siellä ennen kaikkea Leipuriliiton ja yhteistyökumppaneiden järjestämä leipomoalan SM-joukkuekilpailu, jonka jälkimmäinen osuus kilpaillaan messuilla 14.9.2022.

Kilpailussa leipomoiden kaksihenkiset joukkueet valmistavat ruokaleipää, välipalaleivonnaisen sekä konditoriatuotteen/ tuotelajitelman. Ruokaleipä ja välipalaleivonnainen valmistetaan Tredu Kangasalan toimipisteessä tiistaina 13.9.2022 ja kilpailutuotteet viedään 14.9. Kangasalta Tampereen Messu- ja urheilukeskukseen yleisön nähtäville ja tuomariston arvioitaviksi. Konditoriatuote tehdään Elintarviketeollisuus 2022 -messuilla keskiviikkona 14.9.2022 kello 11-14. Kaikki kilpailutuotteet arvostellaan Elintarviketeollisuus 2022 -messuilla Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa 14.9.2022, jolloin myös tulokset julkistetaan ja voittajat palkitaan.

Kilpailun tuomareina toimivat yhteistyökumppaneiden palveluksessa olevat, leipomon käytännön työt hallitsevat ammattilaiset.

Kilpailun yhteistyökumppanit: Tampereen Messut Oy, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Kangasalan toimipiste, Condite Oy, Finnbakels Oy, Leipurin Oy, Mauste-Sallinen Oy ja Valio Oy.

Eroja eri maakuntien asukkaiden tottumuksissa

Vertailu maakuntien ja kaupunkien asukkaiden välillä tuo esille erot terveellisen elämän peruspilareihin, ruokaan ja liikuntaan. Esimerkiksi ruokatottumukset ja liikunnan harrastaminen vaihtelevat yllättävän paljon alueittain.

Pikaruoan innokkaita syöjiä on selvästi muuta maata useammin maakunnista Keski-Pohjanmaalla ja kaupungeista Vantaalla (46 %) ja Turussa (50 %). Vähiten pikaruokaketjujen kanta-asiakkaita on Etelä-Savossa ja Kainuussa, molemmissa noin neljännes.

Kokkailusta ollaan eniten kiinnostuneita Satakunnassa ja Uudellamaalla (46 %). Vähiten ruoanlaitto innostaa Etelä-Pohjanmaalla (27 %), Keski-Pohjanmaalla (30 %) ja Pohjois-Savossa (32 %).

Jäätelö ei maistu kaikkialla yhtä hyvin. Päijät-Hämeessä ja erityisesti Lahdessa noin joka toinen kertoo syövänsä jäätelöä paljon. Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla jäätelö maistuu myös, mutta Pohjanmaalla (23 %) siitä ei juuri piitata. Yksi kasvavista ruokatrendeistä on kasvisruoan suosio. Siinä, missä Uudellamaalla kasvissyöntiä suosivia fleksitariaaneja on jo 35 yli kolmannes, Satakunnassa ja Lapissa heitä on vasta neljännes väestöstä. Helsinkiläisistä ja turkulaisista kasvissyöntiä suosii jo kaksi viidestä. Oululaisista (27 %) ja porilaisista (26 %) paljon harvempi.

Kaurajuomat kuuluvat Uudellamaalla joka viidenteen kauppakassiin. Espoossa (30 %) niitä ostaa jo liki kolmannes. Epätodennäköisimmin kaurajuomat eksyvät ostoskoriin Pohjanmaalla (11 %) ja Lapissa (9 %).

Urheilusta ja treenaamisesta kiinnostuneita löytyy eniten Etelä-Pohjanmaalta (44 %), Etelä-Savosta (41 %), Satakunnasta (40 %) ja Pohjois-Karjalasta (40 %). Vähiten urheilusta kiinnostuneita ovat Lapin (29 %), Keski-Pohjanmaan (31 %), Pohjois-Savon (31 %) ja Varsinais-Suomen (31 %) asukkaat.

Tiedot perustuvat Profinderin kuluttajatietokantaan mallinnetun Kantarin Mind-tietopankin Audiences-kohderyhmiin.

Pekilo potkaistiin uudelleen liikkeelle

Valio ja suomalainen biotekniikan startup eniferBio ovat sopineet Pekilo-mykoproteiinin tutkimus- ja kehitysyhteistyön aloittamisesta. Yhteistyön tavoitteena on tuoda uusi, kotimainen ja vastuullisesti tuotettu proteiini suomalaisten ruokapöytiin vuoden 2025 aikana. Kumppanuuden alkuvaiheessa tutkitaan elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä uusien proteiinivalmisteiden tuotannossa. Alustavien testien perusteella näyttää siltä, että maitotuotteiden valmistuksen sivuvirrat ovat yksi mahdollinen raaka-aine Pekilo-proteiinin tuotantoon.

Pekilo on suomalainen innovaatio ja maailman ensimmäinen mykoproteiinivalmiste, joka kehitettiin alun perin jo 1970-luvulla. Perinteisten proteiinilähteiden kuten eläinperäisten, soija- tai herneproteiinien tapaan, Pekilo soveltuu hyvin myös ihmisten ravinnoksi. Se on samankaltainen kuin Quornista tuttu proteiini, josta voi valmistaa maukkaita ja proteiinipitoisia aterioita.

Pekilo-proteiinia testattiin jo sen innovaatiovaiheessa 70-luvulla erilaisiin ruokiin, kuten makkaraan, lihapulliin ja leipomiseen, mutta tutkimus- ja kehitystyö jäi aikanaan kesken. eniferBio lähti vuonna 2020 kehittämään Pekilo-mykoproteiinia uudelleen.

Ensimmäiset yhteistyön tuloksena syntyneet tuotteet lanseerataan näillä näkymin vuonna 2025.

Vastuullista kasvattamista

Helsingin Myllyn gluteenittomat kauratuotteet valmistetaan suomalaisesta puhdaskaurasta, joka tulee yhtiön omilta, gluteenittomaan tuotantoon sitoutuneilta sopimusviljelijöiltä. Nyt yhtiö käynnistää sopimusviljelijöidensä kanssa ympäristö- ja vastuullisuusviljelyohjelman. Tavoitteena on pitää huolta sopimustilojen maiden kasvukunnosta ja varautua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin niin, että pellot tuottavat haasteellisinakin kasvukausina varmemmin laadukkaita ja hyviä satoja.

Yksi viljelyohjelman toimenpiteistä on kauran tarkennettu lannoitus. Tarkennettu lannoitus tarkoittaa sitä, että tavallisesta lannoitemäärästä annetaan kylvön yhteydessä esimerkiksi 70 prosenttia ja loput kasvukauden aikana sen mukaan, mitä kasvi tarvitsee tuottaakseen hyvän sadon.

Toinen viljelyohjelman pakollisista osioista on kukkiviin kasveihin perustuva viljelykierto. Kukkivat palko- ja öljykasvit viljelykierrossa parantavat peltojen kasvukuntoa ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla pölyttäjille ruokaa.

Viljelyohjelman pilottivaiheessa mukana on 11 Helsingin Myllyn gluteenittoman kauran tuottajaa. Kaikki pilottiohjelmaan valitut tilat ovat yhtiön pitkäaikaisia kumppaneita.