Fazer alkoi tehdä ksylitolia kauran kuorista

Tehtaanjohtaja Vili Ravanko esittelee valmista ksylitolia. Taustalla on ksyloosilinko, jolla otetaan talteen kaurankuorista irrotettu ksyloosi eli ksylitolin raaka-aine.

Jyhkeä ksylitolitehdas sijaitsee Fazerin alueella Lahdessa, aivan kauramyllyn kupeessa. Kauramylly ei näy tässä kuvassa.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Fazerin uusi ksylitolitehdas Lahdessa on erinomainen esimerkki modernista kiertotalouden innovaatiosta. Siinä hyödynnetään kauramyllystä sivuvirtana tulevaa kuorijätettä. Ksylitoliksi jalostettuna tämä sivuvirta saa huomattavan lisäarvon, eikä enää mene vain polttoaineeksi tai rehuksi.

Uusi tehdas on todellinen maailmanuutuus, sillä se on ensimmäinen, jossa ksylitolia valmistetaan kauran kuorista. Niitä taas kertyy valtavia määriä vieressä pyörivästä kauramyllystä kauran huimasti kasvaneen suosion vuoksi. Tehdas edustaakin kiertotaloutta parhaimmillaan ja on herättänyt runsaasti positiivista huomiota niin meillä kuin muuallakin.

Kaupallisen tuotannon avajaiset pidettiin uudessa ksylitolitehtaassa 28. huhtikuuta. Avajaispäivän mediatilaisuudessa Fazer Myllyn toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki totesi, että nyt ei ’akanaakaan mene hukkaan’. Kauran ja kauramyllyn monet mahdollisuudet tiedettiin hänen mukaansa jo vuonna 2011, kun Fazer päätti investoida kauramyllyyn. Osa mahdollisuuksista on selvinnyt myöhemmin. Vuoden 2011 jälkeen myllyä on laajennettu jo kahdesti. Yhtiöllä on myös toinen kauramylly, joka on Linköpingissä Ruotsissa.

Kauran eteen jatkuvasti tehty työ on kantanut hedelmää. - Fazer on innovatiivisten kauraratkaisujen edelläkävijä ja yksi johtavista kauratoimijoista Euroopassa, Arrajoki toteaa. Hänen mukaansa yhtiössä on huippuosaamista ja tekniikkaa kauran jalostamisessa erilaisiksi tuotteiksi, kuten esimerkiksi kaurajuomaksi tai kauraleiviksi. Nyt ollaan kaura tuomassa myös makeisten raaka-aineeksi: uusi kaurasuklaa on juuri tullut markkinoille. Erilaisia kauratuotteita on Fazerilla markkinoilla jo parisen sataa, ja myös teollisuuspuolella erilaisia kauravariaatioita lukuisia.

Fazerin Foodtech-yksikön johtaja James Dedmanin mukaan Fazerin kauramylly on Euroopan suurimpia, mutta maailmalta löytyy vielä suurempiakin. - Olemme kuitenkin ainoa, joka valmistaa ksylitolia kauran kuorista, hän toteaa.

Fazerin Lifestlye Foodsin liiketoiminta-alueeseen kuuluvan Foodtech-yksikön tavoitteena on investoida ruokateknologiaan ja ruokainnovaatioihin, joiden avulla kehitetään tulevaisuuden vastuul-

lisia ruokaratkaisuja.

Suomalaiselle ksylitolille Dedman ennakoi kasvavaa kansainvälistä kysyntää ja uusia käyttömahdollisuuksia muun muassa elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa. Ksylitolilla on Euroopan elintarvikeviraston hyväksymä terveysväite. Monet hammaslääkäriliitot suosittelevat ksylitolin päivittäistä käyttöä kariesriskin alentamiseksi. Suosituimpia ksylitolituotteita ovatkin purukumit ja pastillit.

Ksylitolissa on myös viilentäviä ja kosteuttavia ominaisuuksia, jotka avaavat uusia mielenkiintoisia tuotekehitysmahdollisuuksia esimerkiksi kosmetiikka- ja lääketeollisuudelle. Lisäksi sillä on todettu olevan antibakteerisia ominaisuuksia, joiden hyödyntämistä tällä hetkellä tutkitaan.

James Dedmanin mukaan noin 90 prosenttia ksylitolitehtaan tuotannosta tulee menemään vientiin. Suurin markkina-alue on Kiina, mutta kohdemaita tulee oleman myös Euroopassa ja Aasiassa. Esimerkiksi Japanissa ja Koreassa suomalainen ksylitoli tunnetaan erinomaisesti.

Haastava prosessi

Kauraraaka-aineen Fazer Mylly ostaa lähiympäristöstään eli päijäthämäläisiltä sopimusviljelijöiltä. Myllyssä kauranjyvät kuoritaan ja kuoret johdetaan paineen avulla vieressä sijaitsevaan ksylitolitehtaaseen. Kuoritut kauranjyvät käytetään myllyssä erilaisten elintarvikkeiden (jauhot, hiutaleet ym.) tai erikoistuotteiden valmistukseen (mm. beetaglukaani, kauraproteiini, kauraöljy).

Ksylitolin valmistusprosessissa syntyy ksyloosin ja valmiin ksylitolin lisäksi myös joitakin sivujakeita, jotka voidaan myydä muille toimijoille hyötykäyttöön. Prosessissa syntyvä kuorijäte poltetaan puolestaan energiaksi biopolttolaitoksessa, josta saadaan höyryä ja kaukolämpöä koko Fazerin Lahden tontin tarpeisiin. Se tarkoittaa Jarkko Arrajoen mukaan aimo loikkausta vastuullisempaan suuntaan myös tontilla toimivan leipomon ja hapankorpputehtaan tuotannossa. - Kaikki tehtaan sivuvirrat hyödynnetään ja hävikin määrä on täysin minimissä, Jarkko Arrajoki toteaa ja iloitsee myös tehtaan saamasta huomiosta ja erilaisista palkinnoista, joita sille on jo ehditty myöntää. - Ne ovat upea asia, mutta viime kädessä kaikkein tärkeintä meille kuitenkin on, että prosessi toimii ihan oikeasti.

Ksylitolia kauran kuorista -idean äidiksi voi kutsua Anna Nicolia, joka kertoi huomanneensa vuonna 2017 toimiessaan Fazer Makeisten strategiajohtajana, että kotimaisesta raaka-aineesta valmistettua ksylitolia ei ollut tarjolla. Suomessa kyllä valmistettiin ksylitolia, mutta sen raaka-aine (ksyloosi) tuotiin muualta.

Toukokuussa 2017 Nicolin silmiin osui eräästä tieteellisestä julkaisusta, että kauran kuorta voisi käyttää ksylitolin valmistuksessa. Myös myllyssä innostuttiin asiasta ja siitä lähti pyörä pyörimään. Pilottitutkimusten jälkeen tehtiin vuoden 2018 lopussa investointipäätös ksylitolitehtaan rakentamisesta kauramyllyn viereen. Peruskivi muurattiin toukokuussa 2019. - Koska kukaan ole koskaan aikaisemmin tehnyt vastaavaa tehdasta, oli prosessin rakentamisessa ja käynnistämisessä omat haasteensa. Ne on tehtaanjohtaja Vili Ravanko kuitenkin joukkoineen ansiokkaasti selättänyt, Anna Nicol kehuu.

Prosessin alkupää eli kaurankuorien hydrolyysi on jo suojattu patentilla Suomessa ja kansainvälinen patentti on prosessissa. Anna Nicolin mukaan prosessin kopioiminen on kuitenkin hyvin vaikeaa, sillä niin paljon erikoisosaamista on mukana. Mutta jos joku siinä kuitenkin onnistuisi, on suojana patentti.

Tuotanto pyörii tauotta

Uusi ksylitolitehdas työllistää 36 henkilöä ja se pyörii 24/7. Tehtaan kapasiteetti on 4000 tonnia vuodessa. Ksylitolin globaali kysyntä on noin 100 000 tonnia vuodessa, joten markkinoita riittää myös suomalaiselle ksylitolille. Tehtaanjohtaja Vili Ravangon mukaan valmiista ksylitolista ei pysty erottamaan, onko se tehty kaurankuorista, puusta tai vaikkapa maissista. Päällepäin tuote näyttää sokerilta, ja se myös maistuu siltä, mutta siinä on vain 60 prosenttia sokerin kaloreista.

Vili Ravanko on kokenut ksylitolintekijä. Hän kertoo olleensa tekemisissä sokerikemian kanssa käytännössä koko työikänsä ja tehneensä töitä myös ksylitolinvalmistuksen kanssa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hänen mukaansa ksylitolin raaka-ainetta ksyloosia on vaihtelevia määriä lähes kaikessa biomassassa. Suomalaisittain tunnetuin ksyloosi lienee koivusokeri, jonka suomalaiset kehittivät jo 70-luvulla. Ravangon mukaan kauran kuoret ovat hyvä ksyloosin lähde, sillä pitoisuus on niissä korkea.

Valmistusprosessi alkaa kuorien hydrolyysillä, jossa kuoret pilkotaan pienemmiksi. Liuottimena toimii vesi, mitään muita luottimia ei käytetä. ’Irronnut’ ksyloosi kiteytetään ja otetaan talteen. Sen jälkeen se liuotetaan uudelleen veteen ja siitä tehdään ksylitolia hydraulisessa yksikössä korkeassa paineessa. Lopuksi ksylitoli puhdistetaan, kiteytetään ja kuivataan. Ja myydään maailmalle. Jos kysyntää riittää, tehtaan kapasiteetti voidaan kaksinkertaistaa. Mitään päätöstä siitä ei kuitenkaan ole vielä tässä vaiheessa tehty.

Ksyloosia takana, tavallista ksylitolia vasemmalla ja granuloitua ksylitolia oikealla.

Kaurankuoriksylitoli-idean äiti Anna Nicolilla purkissa kauranjyviä ja johtaja James Dedmanilla niiden kuorista tehtyä ksylitolia. Kumpikin tuntee suurta tyytyväisyyttä siitä, että prosessi toimii ja myllyn sivuvirrasta saadaan valmistettua syötävää tuotetta.