fuksiexcuraportti

I

Jännityksentäyteinen bussimatka Kokoonnuimme yliopiston X-ovien eteen 30.9. kello 12:45. Joukossa oli fukseja, vaihto-oppilaita ja iloisen oloisia aikaisempien vuosikurssien opiskelijoita. Ilmassa oli odotusta, olihan excuja kehuttu fuksivuoden yhdeksi parhaimmaksi tapahtumaksi. Tämä oli tosin sanottu jokaisesta fuksivuoden tapahtumasta, mutta se ei odotuksia lannistanut. Jotakuinkin pian fuksien bussi saapui paikalle ja kapusimme kyytiin. Matkalla meitä viihdyttivät luonnon puolesta porot ja useat tienvartiset puulajit, tämän kaiken keskellä meille esitettiin myös bussivisa, jonka vaihto-oppilaistamme koostuva duo ansiokkaasti voitti. Kuusamon pysähdyksellä sai todistaa populaation sisäistä kilpailua, kun fitnessiltään korkeimmat yksilöt valloittivat paikallisen Hesburgerin. Onneksi epäkelvommatkin yksilöt saivat ruokaa ja juomaa Citymarketin sekä Alkon kätköistä. Matka jatkui ja hetkisen päästä saavuimmekin Oulangan vaikuttavaan luontoon, jonka syleilyssä sijaitsi määränpäämme: Oulangan tutkimusasema. Porot aiheuttivat innostusta.

II

Missä sivistys? Kohteessa jakauduimme sujuvasti huoneryhmiin ja etenimme sisälle uuteen kotiimme. Illan hämärtyessä suoritettavaksi tuli asemasuunnistusta, sekä ankaraa saunomista/biletystä. Sattumoisin illan hämärtyessä myös muistikuvat hämärtyvät, mutta kyllä se Oulankajoki on vaan kylmä. Aamupäivästä sitten oli edellisillasta selviytyneille PJ-Veeran vetämä survival -retki. Lähialueelta ei syystä tai toisesta löytynyt yhtäkään sähköpotkulautaa, joten retkeilijöiden oli käveltävä omin jaloin. Komea luonto kuitenkin lievensi tuskaa ja nähtiinpä matkalla myös yksi pyy (Tetrastes bonasia) Päivään mahtui myös halukkaille pihapelejä, sekä makkaranpaistoa jokseenkin savuisessa, mutta mukavassa kodassa. Illan yhtenä kohokohtana olivat sitsit, joissa otettiin vaihtarit hienosti mukaan. Ei muuten kannata pitää kaikkein väkevintä juomaa käsissä, jos kuulee sanat ” Ken ompi fuksi—”.

Mikroruoka se maistuu. Oulangan jylhiä maisemia.

Strix jalluis Harva lentävä taruolento vertautuu tähän Jallupöllöön, josta meille oli matkan alusta asti huhuiltu (heh). Kun vihdoin koitti aika aloittaa jalon petolinnun metsästys, oli tunnelma katossa. Henkilökohtaisesti kuulin yhden huhuilun, mutta sitten yllättävät tapahtumat veivät huomioni. Ei muuten kannata pitää kännykkää verkkarien avonaisessa taskussa, kun matkii Usain Boltia pimeässä metsässä. Janoiset biologit kuitenkin saivat linnunmaitonsa ja pääsimme siirtymään illan seuraavaan numeroon, fuksikasteeseen. Fuksikaste oli liikuttava ja raikas kokemus, yhteishenki ikään kuin kuohahti kaikkien meidän yllemme. Kaistapäisimmät fuksit halusivat mennä kasteesta suoraan jokeen, mikä ei ollut kuitenkaan yhtään lämmennyt edellisestä illasta. Lämpöä sai silti kerättyä kipittämällä joen ja saunan väliä. Oulangan tutkimusaseman sauna onkin ihmeellinen paikka, näennäisen pienestä koosta huolimatta sinne mahtuu kevyesti 30 biologia laulamaan Ukkometsoa!

IV

The end Ilta jatkui pitkälle aamuyöhön jengan ja yleisen hauskanpidon merkeissä. Keksittiinpä myös uusi hauska peli: Yksi pelaaja menee suu auki huoneen laitaan ja toiset pelaajat yrittävät heittää tämän suuhun kävyn (ei se n:nen vuoden opiskelija), hupia tuntikausiksi! Kaikki hupi loppuu kuitenkin aikanaan ja aamulla täytyi yrittää siivota, sekä pakkautua bussiin. Kotimatkalla vallitsi raukean onnellinen tunnelma, saattoipa jokunen fuksi lepuuttaa silmiäkin. Loppujen lopuksi fuksiexcut olivat erittäin onnistuneet, yleisarvosana 6/5.

Myähäisyön fiiliksiä.