Oikeustieteiden laitos 20 vuotta

Laitoksen alkuvaiheet ja ensimmäiset opettajat

Oikeustieteiden laitos on nykyisellään (2017) 1000 perustutkintoopiskelijan, 90 jatko-opiskelijan ja 60 opettajan ja tutkijan opiskelu- ja työpaikka. Alussa oli kuitenkin vain yksi opettaja ja yksi opetusala: Teuvo Pohjolainen ja julkisoikeus. Tampereen yliopistossa väitellyt ja muun ohella Lapin yliopistossa professorin tehtäviä hoitanut Teuvo Pohjolainen valittiin ensin julkisoikeuden apulaisprofessorin virkaan ja kutsuttiin sen jälkeen 1.7.1995 lukien professorin virkaan. Teuvoa voisi näin ollen kutsua ItäSuomen yliopiston julkisoikeuden kantaisäksi. Sittemmin Teuvo toimi myös yliopiston päätoimisena vararehtorina.

Julkisoikeuden opetus oli opetuksen käynnistyessä sijoitettu yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan yhteiskuntapolitiikan ja filosofian laitokselle. Asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista (629/1997) osoitti Joensuun yliopistolle oikeuden antaa pääaineopetusta julkisoikeudessa 1.8.1997 lukien. Itse asiassa tiedekunnan opetussuunnitelman mukaan julkisoikeudessa oli ollut mahdollista suorittaa aineja syventävät opinnot jo paria vuotta aiemmin. Tutkinto oli tuolloin yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto. Päätoimisia opettajia oli alkuaikoina vain kolme: Teuvo Pohjolaisen ohella toisena opettaja toimi Jaakko Husa, hieman myöhemmin myös Tarmo Miettinen. Julkisoikeuden opintojaksoja järjestettiin muun ohella valtiosääntöoikeudesta, hallinto-oikeudesta, eurooppaoikeudesta, sosiaalioikeudesta, palvelussuhdeoikeudesta ja ympäristöoikeudesta. Opiskelijat saattoivat koota aineopinnot oman kiinnostuksensa mukaisesti tarjolla olevista aineopintojaksoista. Vero-oikeuden opetus aloitettiin lukuvuonna 1997-1998, kun vero -oikeuden professuuriin kutsuttiin Matti Myrsky.

JULKISOIKEUDEN OPINTOIHIN kohdistui

alusta pitäen kova kysyntä. Opetustarjonnan ja tutkimusalan laajentuminen näkyi uusien professorin virkojen perustamisena 2000luvun ensimmäisinä vuosina. Virkoja perustettiin opetusministeriön ja yliopiston myöntämällä erillisrahoituksella. Ympäristöoikeuden professuuriin tuli Tapio Määttä, rikos- ja prosessioikeuden professuuriin Matti Tolvanen ja sosiaali- ja koulutusoikeuden professuuriin Pentti Arajärvi. Tapio Määttä ja Matti Tolvanen ovat edelleen laitoksen palveluksessa. Kalle Määttä oli jo vuoden 1999 puolella nimitetty oikeustaloustieteen professuuriin taloustieteiden laitokselle, mutta hän antoi opetusta myös julkisoikeuden opiskelijoille.

Laitoksen opetuksen laajeneminen julkisoikeudesta yksityisoikeuteen toteutui vaiheittain. Siviili- ja kauppaoikeudessa oli tarjolla

aineopinnot lukuvuodesta 2002-2003. Pääaineopetus saattoi alkaa, kun Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Joensuun kaupungin lahjoittamaan siviilioikeuden professuuriin nimitettiin Soili Nystén-Haarala. Ympäröivä yhteiskunta on muutoinkin halunnut tukea uuden oikeustieteellisen yksikön toiminnan vakiintumista ja ajankohtaisten yhteiskunnallisten kysymysten oikeustieteellistä tutkimusta. Viimeisin esimerkki tästä on kunta-alan toimijoiden tekemä lahjoitus kuntien ja maakuntien itsehallinnon tutkimukseen.

Nykyisen laitoksen edeltäjä, julkisoikeuden laitos, aloitti toimintansa 1.8.1998. Julkisoikeuden laitoksen nimi muutettiin oikeustieteiden laitokseksi 1.1.2002 lukien. Nimenmuutos perustui opetustarjonnan monipuolistumiseen, kun oikeusteorian ja -filosofian sekä kauppaoikeuden opetus sisällytettiin julkisoikeuden opetussuunnitelmaan. Filosofian professori (Seppo Sajama) ja hänen myötään myös filosofian pääaineopinnot siirtyivät oikeustieteiden laitokselle.

HTK- ja HTM -tutkinnot

Julkisoikeus pääaineena suoritettu yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto korvautuivat hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnolla 1.8.1997 lukien. Nimikkeestään huolimatta opetus ei ollut hallintotiedettä siinä merkityksessä, miten hallintotiede on ymmärretty muissa yliopistoissa. Joensuun kampuksella hallintotiede on ollut oikeustiedettä. Opiskelijat valittiin julkisoikeus oppiaineeseen, mutta hallintotieteiden maisterin tutkinnon saattoi suorittaa valtiosääntöoikeudessa, hallinto-oikeudessa, verooikeudessa, ympäristöoikeudessa, oikeustaloustieteessä ja oikeusteoriassa ja filosofiassa. Opiskelijalla on ollut laaja vapaus koota tutkintonsa itseään kiinnostavista opintojaksoista ja kokonaisuuksista. Opiskelijavalintoihin sovellettiin alusta pitäen joustavia malleja ja opiskelupaikan hakijoille tarjottiin useita väyliä. Eräs opiskelijavalinnan muoto oli valinta avoimessa yliopistossa suoritetun julkisoikeuden peruskurssin tentissä parhaiten menestyneistä. Tätä ideaa laajennettiin vuonna 2007, kun opiskelupaikka päätettiin myöntää kaikille riittävän laajat oikeustieteen opinnot avoimessa yliopistossa suorittaneille. Joensuun yliopisto käynnisti kehittä-

”Julkisoikeus pääaineena suoritettu yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto korvautuivat hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnolla 1.8.1997 lukien. Nimikkeestään huolimatta opetus ei ollut hallintotiedettä siinä merkityksessä, miten hallintotiede on ymmärretty muissa yliopistoissa. .

mishankkeen (HTK-opinnot avoimessa yliopistossa) yhteistyössä yliopiston oman avoimen yliopiston ja muun muassa Etelä-Karjalan kesäyliopiston, Hämeen kesäyliopiston, Kainuun kesäyliopiston, Kuopion kesäyliopiston sekä Savonlinnan kesäyliopiston kanssa. Tavoitteena oli parantaa aikuisopiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella oikeustiedettä työn ohessa tutkintotavoitteisesti omalla kotipaikkakunnallaan. Oikeustieteen opintojen suorittamista etäopiskeluna edistettiin tuottamalla itseopiskelun tueksi monimuotoista oppimateriaalia, järjestämällä verkkoopetusta ja verkkotenttejä ja lisäämällä aikuisopiskelijoiden opinto-ohjausta.

VALTAKUNNALLISESTI AINUTLAATUISTA oli se, että avoimessa yliopistossa voitiin suorittaa Joensuun yliopiston vaatimusten mukaan kaikki kandidaatin tutkintoon tarvittavat opinnot. Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi opintojen suorituksia yhdenmukaistettiin niin, että vaatimukset, kuulustelujen tehtävät, kuulusteluajankohdat ja arvosteluperusteet olivat samat kaikille avoimessa yliopistossa ja kampuksella opiskeleville – ja tietenkin myös sivuaineopiskelijoille. Kaikki avoimen yliopiston opiskelijat saivat opiskeluoikeuden Joensuun yliopiston hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon, kun he olivat suorittaneet 110 opintopisteen verran oikeustieteen opintoja. Myöhemmin kaikki ensimmäisen vuoden oikeustieteen opinnot (60 op) suorittaneet ovat saaneet opiskeluoikeuden. Vastaavaa aikuiskoulutusta ei ole ollut tarjolla

”Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi opintojen suorituksia yhdenmukaistettiin niin, että vaatimukset, kuulustelujen tehtävät, kuulusteluajankohdat ja arvosteluperusteet olivat samat kaikille avoimessa yliopistossa ja kampuksella opiskeleville – ja tietenkin myös sivuaineopiskelijoille.”

muissa Suomen yliopistoissa.

Itä-Suomen yliopisto on ollut selvästi merkittävin oikeustieteiden avoimen yliopistokoulutuksen tuottaja Suomessa. Itä-Suomen yliopistossa annetaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävää asiantuntijakoulutusta, joka johtaa HTK- ja HTM-tutkintoihin. Koulutusta on suunnattu pääaineittain osaamisalueille, joilla työmarkkinoilla – erityisesti julkishallinnossa –on kysyntää erikoistuneista juridiikan asiantuntijoista. Tällaisia julkishallinnon aloja ovat muun ohella oikeus-, sosiaali-, työ-, vero- ja ympäristöhallinto sekä kunnallishallinto.

VIIME VUOSINA avoimen väylän kautta on opiskelupaikan saanut vuosittain noin 50 opiskelijaa. Opintomenestyksen seuranta osoittaa, että avoimen yliopiston väylän kautta tulleet opiskelijat ja alanvaihtajat menestyvät opinnoissaan hyvin. Ne joilla opinnot ovat kesken tai jotka kenties ovat opintonsa keskeyttäneet, on kuitenkin ollut mahdollisuus kehittää oikeustieteellistä osaamistaan ja sitä kautta lisätä työmarkkinakelpoisuuttaan. Moni opiskelija on myös päässyt avoimen yliopiston kautta arvioimaan sitä, onko oikeustiede ”se heidän juttunsa”. Itä-Suomen yliopistossa suoritettiin vuonna 2015 oikeustieteen alan opintoja avoimessa yliopistossa yhtä paljon kuin muissa oikeustieteellisissä yksiköissä yhteensä.

ON- ja OTM -tutkinnot Joensuussa

Kun Joensuussa annettiin hallintotieteiden maisterin tutkintoon liittyen opetusta kaikissa oikeustieteen perinteisissä oppiaineissa, heräsi väistämättä kysymys oikeudesta myöntää myös oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinto.

Asia oli esillä opetus- ja kulttuuriministeriössä kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla hanke ei saanut ministeriön kannatusta, vaikka oikeustieteellisen tutkinnon (OTM) suorittamismahdollisuuksia ei ollut tarjolla Itä- ja Keski -Suomessa ja vaikka oikeustieteellisen koulutuksen lisäämisen tarve oli selvityksissä todettu.

OTM-tutkinnon myöntämisoikeus sai uutta tuulta 2012, kun opetus- ja kulttuuriministerinä oli tamperelainen Jukka Gustafsson. Valtioneuvoston asetusta yliopistojen tutkinnoista muutettiin niin, että oikeus oikeustieteellisten tutkintojen myöntämiseen on 1.8.2013 lukien myös Itä-Suomen yliopistolla. Tuosta ajankohdasta lähtien Itä-Suomen yliopistossa saattoi harjoittaa oikeustieteen opintoja tavoitteena joko HTM-tutkinto tai OTM-tutkinto. Opintojaksot ovat sinällään samat molemmissa tutkinnoissa.

SITTEMMIN OIKEUSTEITEELLINEN KOULUTUS on vakiintunut osaksi yhteiskuntatieteellistä koulutusta Itä-Suomen yliopistossa. Opetusta järjestää oikeustieteiden laitos (UEF Law School), josta ei ole muodostettu muista oikeustieteellistä tutkintokoulutusta tarjoavista yksiköistä poiketen omaa tiedekuntaa, vaan

laitos on osa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaa. Oikeustiede näyttäytyy Itä-Suomen yliopistossa toisaalta yhteiskuntatieteenä ja toisaalta kauppatieteiden tavoin tiettyyn ammattialaan valmentavana koulutuksena.

Opiskelijavalinta Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen maisterin opintoihin on noudattanut muiden oikeustieteellisten yksiköiden opiskelijavalintamenettelyjä: pääasiallinen valintaväylä on ollut pääsykoevalinta. Toisin kuin HTM-tutkintoon OTM-tutkintoon ei (toistaiseksi) ole ollut mahdollisuutta tulla valituksi avoimen yliopiston opintojen perusteella. Oikeustieteellisen alan (OTM) opiskelupaikkojen määrä Itä-Suomen yliopistossa on vuosittain vaihdellut 40 ja 70 aloituspaikan välillä.

Opinnot ja opiskelijat

Itä-Suomen yliopistosta on valmistunut 2000luvulla yli 700 oikeustieteitä pääaineena opiskellutta maisteria. Vuosittain maisterin tutkintoja on myönnetty 30–60. Suosituimpia HTMtutkinnon pääaineita ovat olleet hallintooikeus, vero-oikeus sekä rikos- ja prosessioikeus. Tohtorin tutkinnon on vastaavana ajanjaksona suorittanut yli 40 henkilöä. Väitelleitä on eniten ollut ympäristöoikeudessa, rikos- ja prosessioikeudessa sekä hallinto-oikeudessa. Oikeustieteiden laitos on jo tähän mennessä kasvattanut koko joukon oikeustieteiden osaajia yhteiskunnan palvelukseen. Opetuksesta saatu opiskelijapalaute on ollut oikein positiivista. Tehtyjen opiskelijakyselyiden mukaan Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden opiskelijat olivat tyytyväisempiä opetuksen laatuun kuin oikeustieteellisten tiedekuntien opiskelijat: viimeisimmän kyselyn vastaajista 70 % oli samaa mieltä oikeustieteiden laitoksen opetuksen hyvästä laadusta. Tätä saattaa selittää muun ohella se, että opiskelijat tuntevat opettajat ja kokevat heidät helpoksi lähestyä. Opetuksen kulttuureissa saattaa myös olla eroja. Hyvää palautetta ovat saanut myös laitoksen amanuenssit ja koko toimisto avuliaisuudestaan.

OIKEUSTIETEIDEN LAITOKSELTA työhön sijoittumista koskevia kyselyitä on tehty muutaman vuoden välein. Vuonna 2016 OTMtutkinnon suoritti 13 henkilöä ja he kaikki olivat tyytyväisiä työn ja koulutustason vastaavuuteen. HTM-tutkinnon suoritti vuonna 2016 yhteensä 35 henkilöä, heistä noin puolet oli oman arvionsa mukaan koulutusta vastaavassa kokopäivätyössä. Työttömänä oli toisaalta vain 3 henkilöä. Nämä tulokset vastaavat myös aiempia työllistymisselvityksiä. Opetusja kulttuuriministeriö on asettanut lähivuosien tavoitteeksi lisätä tutkintojen työelämärelevanssia ja työllistävyyttä, joten kehittämistyö jatkuu.

Laitoksen tutkimuksen ja koulutuksen erityispiirteitä

Oikeustieteiden laitoksen tutkimusprofiiliin

kuuluu perinteisen lainopillisen tutkimuksen rinnalla myös empiirinen oikeustutkimus. Empiirisen tutkimuksen keinoin on muun ohella seurattu lainsäädännön vaikutuksia, kuten esimerkiksi hallintolain vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Lainsäädäntötutkimuksen pääaineopetus aloitettiin syksyllä 2009. Laitoksella on muutaman vuoden ajan toiminut Empiirisen oikeustutkimuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö. Yksikkö järjestää muun ohella kansallisia seminaareja empiirisestä tutkimuksesta. Muita tutkimusta profiloivia piirteitä on esimerkiksi ollut laaja oppikirjatuotanto (erityisesti vero-oikeudessa), ympäristöoikeuden vahva monitieteinen orientaatio sekä viimeisimpänä suuntautumisena hyvinvointioikeuden tutkimus.

Laitoksen kansainvälisisistä koulutushankkeista on syytä mainita Itä-Suomen yliopiston ja YK:n ympäristöohjelman monenvälisten ympäristösopimusten kurssi (UNEP). Koulutus on suunnattu kokeneille virkamiehille, jotka osallistuvat kansainvälisiin ympäristökeskusteluihin. Koulutukseen on osallistunut yli 120 maasta yhteensä yli 400 henkilöä. Kurssin sisältönä on ollut kansainvälistä ympäristölainsäädäntöä ja diplomatiaa.

Oikeustieteiden opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuus

Laitoksen tarjoaman koulutuksen houkuttelevuus on riippuvainen opetuksen laadusta, tieteellinen arvostus on taas kiinni tutkimustyön laadusta: molemmista on kannettava huolta. Haasteita on edessä niin opetuksen sisällöissä ja metodeissa kuin esimerkiksi opettajien ja opiskelijoiden sitoutumisessa. Mitä isompi laitos, sitä helpompi vieraantua tiedeyhteisöstä.

Opiskelijoiden näkökulmasta lienee ensiarvoista, että heillä on riittävä tieto omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Opiskelijoilla on oikeus saada perustiedot yliopistosta ja laitoksesta organisaationa sekä se, miten yliopisto palvelee heitä opintojen eri vaiheissa: Mistä ohjausta ja neuvontaa on saatavilla? Miten opiskelijat voivat yliopistossa vaikuttaa? Miten opiskelijat voivat osallistua opetuksen kehittämistyöhön omissa oppiaineissaan? Ja miten opintojen arvosteluun haetaan muutosta?

Viime kädessä pallo on opiskelijoilla itsellään. Ottakaa aktiivisesti kantaa, kyseenalaistakaa ja vaatikaa perusteluja!

Tarmo Miettinen professori, hallinto-oikeus (emeritus)

Vuonna 2016 OTMtutkinnon suoritti 13 henkilöä ja he kaikki olivat tyytyväisiä työn ja koulutustason vastaavuuteen