20 vuotta erikoisjuristikoulutusta Joensuussa

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos on nykyisin runsaan 1000 perustutkintoopiskelijan ja noin 60 opettajan ja tutkijan yhteisö. Laitokselta valmistui vuonna 2016 yhteensä 100 kandidaattia, 94 maisteria ja 9 tohtoria. Laitoksen tutkijat julkaisivat yhteensä 215 julkaisua.

Kun Legio Ostiensis ry juhlii 20-vuotista taivaltaan, on paikallaan luodata laitoksen kehityksen keskeisiä vaiheita. Ainejärjestö on vuoden laitosta vanhempi: julkisoikeuden laitos aloitti toimintansa 1.8.1998. Laitoksen nimi muuttui vuoden 2002 alussa oikeustieteiden laitokseksi.

OIKEUSTIETEEN OPETUSTA oli Joensuussa annettu 1980-luvun alusta tuntiopetuksena, kunnes Teuvo Pohjalainen aloitti vuonna 1994 julkisoikeuden apulaisprofessorina. Virka muuttui professuuriksi seuraavana vuonna.

Aluksi julkisoikeus oli sivuaine ja siinä saattoi suorittaa vain aineopinnot. Tärkein vaihe joensuulaisen oikeustieteen koulutuksen historiassa oli silloisen yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (245/1994, kumottu) liitteen muuttaminen asetuksella 629/1997 siten, että Joensuun yliopistossa saattoi suorittaa syventävät opinnot julkisoikeudessa. Asetuksen muutos tuli voimaan 1.8.1997. Oikeustieteen koulutuksen kehittämisen kannalta tärkeä, tarkoituksellinen linjaus oli, että Joensuun

”Oikeustieteen opetus ja tutkimus

on Joensuussa kiinnittynyt oikeustieteellisen tutkimuksen perinteeseen ilman yhteyttä hallintotieteen koulutukseen ja tutkimukseen.”

yliopistolle ei annettu kyseisellä asetuksen muutoksella oikeutta antaa hallintotieteiden alan tutkintoja vaan nimenomaan tutkintoja julkisoikeus-oppiaineessa. Muotoilu on olennaisesti määrittänyt oikeustieteen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä aluksi Joensuun ja sittemmin Itä-Suomen yliopistossa. Oikeustieteen opetus ja tutkimus on Joensuussa kiinnittynyt oikeustieteellisen tutkimuksen perinteeseen ilman yhteyttä hallintotieteen koulutukseen ja tutkimukseen.

Joensuun HTM-tutkintoja onkin kehitetty alusta alkaen omintakeisiksi, muiden yliopistojen oikeudellisesti suuntautuneista tutkinnoista poikkeaviksi tutkinnoiksi. Tutkintojen kehittämisessä on jouduttu määrittämään suhdetta toisaalta oikeustieteellisen alan tutkintoihin, toisaalta hallintotieteellisiin tutkintoihin, joissa voi erikoistua julkisoikeuteen.

NYKYINEN, VALTAKUNNALLISESTI ERI-

TYISLAATUINEN joensuulainen julkisoikeuskoulutuksen malli alkoi rakentua vuonna 2002, jolloin HTK ja HTM-tutkinnoissa otettiin käyttöön eriytynyt pääainerakenne. Pääaineita olivat aluksi valtiosääntöoikeus ja hallintooikeus, vero-oikeus, ympäristöoikeus sekä oikeusteoria ja -filosofia. Vuonna 2003 pääaineiksi tulivat rikos- ja prosessioikeus sekä oikeustaloustiede sekä vuotta myöhemmin eurooppaoikeus ja siviilioikeus. Pääainerakenteen käyttöönotto tarkoitti, että julkisoikeus ei enää esiinny tutkintotodistuksissa, vaan niissä todetaan henkilön suorittaneen HTM-tutkinnon esimerkiksi pääaineena ympäristöoikeus. Pääainemalli on osoittautunut monella tavoin innovatiiviseksi ratkaisuksi. Malli on mahdollis-

tanut joustavasti erilaiset koulutukselliset kokeilut. Laitoksella on 15 vuoden aikana rakennettu ja kokeiltu ennakkoluulottomasti erilaisia pääainepaketteja. Laitoksella oli kymmenen vuotta sitten tarjolla yhteensä 14 eri pääaineitta, joista monet oli rakennettu monitieteisiksi. Nykyisin HTK ja HTM-tutkinnot voi suorittaa seuraavissa 7 pääaineessa: eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus ja ympäristöoikeus.

Pääainemalliset HTK- ja HTM-tutkinnot eroavat oikeustieteellisen alan tutkinnoista kahdella tavalla: tutkinnoissa erikoistutaan jo kandidaattivaiheessa syvällisesti johonkin oikeudenalaan ja niihin voi sisällyttää ON- ja OTM-tutkintoja laajemmin vapaavalintaisia sivuaineita. Vapaasti valittavien sivuaineiden laajuus on nykyisin kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa yhteensä 100 opintopistettä.

OIKEUSTIEDETTÄ HTK– JA HTM-

TUTKINNOISSA on opiskeltava vähintään 180 opintopisteen laajuisesti: 60 opintopistettä kaikille pakollisia yhteisiä opintojaksoja, 60 opintopisteen laajuiset aineopinnot sekä 60 opintopisteen laajuiset syventävät opinnot valitussa pääaineessa.

TUTKINTOJEN RAKENNE mahdollistaa yksiköllisten tutkintokokonaisuuksien rakentamisen erilaisista moduleista opiskelijan yksilöllisten valintojen mukaisesti. Tutkintojen työelämärelevanssi on erikoistumisen ja erikoistumista tukevien sivuaineopintomahdollisuuksien vuoksi osoittautunut vahvaksi.

Pääainemalli on toiminut laitoksen oppiaineille myös kannusteena kehittää monitieteisiä opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia yhteistyössä muiden yliopiston laitosten kanssa. Erittäin suosituksi ovat osoittautuneet esimerkiksi oikeuspsykologian perusopinnot.

LAITOKSEN OPPIAINEIDEN VÄLILLÄ on koko laitoksen olemassaolon ajan ollut runsaasti opetuksellista yhteistyötä ja yhteisiä kursseja. Tämä on mahdollistanut joustavan reagoinnin työelämässä havaittuihin osaamistarpeisiin, viimeksi lainvalmistelun perusopintopaketin rakentamisen useiden oppiaineiden yhteistyönä.

Oikeustieteiden laitos on runsaan kymmenen vuoden ajan kokeillut ja kehittänyt erilaisia opiskelijavalinnan väyliä. Laitos on panostanut pitkäjänteisesti erityisesti avoimen yliopiston opintotarjontaan tavoitteena lisätä avoimen väylän kautta tulleiden opiskelijoiden määrää. Tällä hetkellä laitos ottaa avoimen väylän kautta kaikki ensimmäisen vuoden oikeustieteen opinnot (60 op) suorittaneet ilman arvosanakriteeriä suorittamaan julkisoikeuden HTK/HTM-tutkintoja. Valittuja on ollut vuosittain noin 50–60 opiskelijaa.

Enimmillään laitokselle otettiin eri valinnan väyliä (mm. todistusvalinta, valintakoe, avoimen väylä, alan vaihtajat, amk-väylä)

käyttäen vuonna 2012 yhteensä 212 uutta opiskelijaa suorittamaan HTK- ja HTMtutkintoja.

LAITOKSELLA ON HTK- ja HTM-tutkintojen kehittämisen ensiaskelista alkaen jouduttu kovasti pohtimaan, miten näitä tutkintoja tulisi viestinnällisesti luonnehtia. Tutkinnot eivät pätevöitä tuomarin, asianajajan tai syyttäjän tehtäviin, mutta niiden ytimenä olevat vähintään 180 opintopisteen laajuiset oikeustieteen opinnot kiinnittävät ne laadullisesti lähelle juristitutkintoja. Pitkän pähkäilyn jälkeen laitoksella päätettiin aluksi ottaa käyttöön käsite ”yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutus”. Sittemmin laitoksen viestinnässä tämä kankea ilmaisu on korvattu erikoisjuristutkinto-käsitteellä.

Oikeustieteiden laitoksen puolesta haluan lämpimästi onnitella 20vuotiasta ainejärjestöämme ja kiittää pitkään jatkuneesta erinomaisen hyvästä yhteistyöstä.

Tapio Määttä ympäristöoikeuden professori, oikeustieteiden laitoksen johtaja

Clker Free Vector Images

”Pääainemalli on osoittautunut monella tavoin innovatiiviseksi ratkaisuksi. Malli on mahdollistanut joustavasti erilaiset koulutukselliset kokeilut. Laitoksella on 15 vuoden aikana rakennettu ja kokeiltu ennakkoluulottomasti erilaisia pääainepaketteja.”