Työpaikkoihin tutstumassa

Arkadianmäen marmorilattialla Tuomas Timonen, Sami Voutilainen, Juho Loukiala, Jasmiina Pohja, Jemiina Pohja, Samuli Markkanen ja Sinikka Ojala.

TYÖPAIKKOIHIN TUTUSTUMASSA

Mari Kokko ja Ilkka Häyrinen Legio tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden tutustua mahdollisiin tuleviin työnantajiin työelämäekskursion merkeissä 13.-14.5. Ekskursio toteutettiin yhdessä oikeustieteen laitoksen kanssa.

HELSINKIIN PÄÄSTYÄMME

ryhmämme jakaantui eri vierailukohteisiin. Eduskunnan oikeusasiamiehen toimisto kiinnosti noin kymmentä innokasta opiskelijaa. Toimistossa meidät oikeusasiamiehen tehtäviin perehdytti Joensuusta lähtöisin oleva Pasi Pölönen, joka toimii apulaisoikeusasiamiehen sijaisena. Oikeusasiamiehen tehtäviin kuuluu laillisuusvalvonta. Oikeusasiamiehen ratkaisuissa kiinnitetäänkin erityistä huomiota perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, telepakkokeinojen käyttöön sekä lasten oikeuksien toteutumiseen. Oikeusasiamies tutkii kanteluita, tekee tarkastuksia ja antaa lausuntoja muun muassa ministeriöille. Erityisesti tarkastuskäyntejä tehdään suljettuihin laitoksiin, joita ovat esimerkiksi vankilat ja mielenterveyspalveluita tarjoavat suljetut yksiköt. – Suljetun laitoksen käsitettä kuitenkin tulkitaan laajasti, esimerkiksi myös vanhustenhoidon suljettu osasto voi olla suljettu laitos Pölönen kertoi.

KUINKA oikeusasiamiehen toimistoon voi työllistyä? – Oikeusasiamiehen toimistossa työskentelevät juristit ovat koulutukseltaan oikeustieteen maistereita. Mitään erityistä kelpoisuusehtoa ei tosin ole, mutta tehtävään tarvitaan oikeustieteellinen tutkinto. Oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten tulee olla oikeustieteen maistereita., Pölönen totesi.

OIKEUSASIAMIEHEN toimis-

to ei le vastavalmistuneen työpaikka, sillä sinne rekrytoituneilla on takanaan usean vuoden kokemus juristina työskentelystä. Näin ollen oikeusasiamiehen palvelukseen haluavien tulee kartuttaa kokemusta ensin muilla työmarkkinoilla.

ENERGIA- JA päästökauppa-alan yritykseen meillä oli mahdollisuus tutustua GreenStream Network Oyj:n toimistolla. GreenStreamin toimintaa esittelivät lakimiehet Karl Upston-Hooper ja Emilie Yliheljo. Upston-Hooper on myös jatko-opiskelijana oikeustieteiden laitoksella, joten koulutuksemme tunnetaan yrityksessä. GreenStream tarjoaa uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja päästökaupan asiantuntija- ja sijoituspalveluita. Tällä hetkellä yrityksen pääliiketoiminta-alue on Kiina, jossa se osallistuu useisiin energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä koskeviin hankkeisiin.

VIERAILUN AIKANA saimme kuulla perustietoja GreenStreamista ja sen toiminnasta sekä toimialalla tapahtuneista muutoksista ja tulevaisuudennäkymistä. Suurimmilta osin tapaaminen oli kuitenkin vapaata keskustelua ja kuulimme yleisesti siitä, millaista on olla yrityksen in-house-juristi ja minkälaista erityisosaamista kansainvälisen energia- ja ilmastoasioihin erikoistuneen yrityksen juristilta vaaditaan.

” Etsimme lähinnä hyvää tyyppiä, joka on valmis oppimaan ja sopii työyhteisöömme. ” Harjoittelun aikana traineella on koko ajan mentorin tuki.

GREENSTREAMIN ESITTELY

ja sitä seurannut keskustelu tapahtui englanniksi. Esiin nousi se, että kielitaito sekä vieraiden kulttuurien ja eri maiden liike-elämän toimintatapojen tunteminen ovat elinehto menestyksekkäälle liiketoiminnalle, kun yrityksen toiminta suuntautuu ulkomaille. Näiden lisäksi verkostoituminen ja tarvittavien yhteistyökumppanien löytäminen ovat tärkeitä. Juristien kohdalla tämä tarkoittaa myös esimerkiksi muiden maiden oikeusjärjestelmien tuntemusta: kansainvälisen oikeuden ja kansallisten lainsäädäntöjen luomien toimintatapojen ja velvoitteiden ymmärrys ovat energia-alalla oleellisia.

PÄIVÄN VIIMEINEN vierailukohde oli Deloitte, jonka toimisto sijaitsee Ruoholahdessa. Tapaamisemme alkuun Tuulia Nurmi kertoi Deloitten toiminnasta yleisesti. Deloitten toiminta jakaantuu neljään osa-alueeseen: konsultointipalveluihin, veropalveluihin, yritysjärjestelyihin ja lakipalveluihin. Erityisesti veropalvelut nousivat esittelyssä suureen rooliin, sillä Nurmen lisäksi niistä oli kertomassa Minna Vennamo, Janne Laasonen sekä Mikko Syrjälä, joista kukin oli erikoistunut yhteen verolajiin. Lisäksi lakipalveluista ja sisäisistä lakipalveluista oli kertomassa juristi Toni Oras.

TAPAAMINEN Deloittella siirtyi nopeasti yleiseen keskusteluun, jossa meillä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Erityisesti esiin nousivat työllistyminen ja työmäärä. Laaksonen ja Syrjälä olivat molemmat työllistyneet Deloittelle heidän Trainee-ohjelmansa kautta. – Traineena pääsee näyttämään taitonsa ja tutustumaan työskentelyyn vero-osaajana. Harjoittelun aikana traineella on koko ajan mentorin tuki” Laasonen ja Syrjälä vakuuttivat. Eräs vierailijoista kysyi opiskelumenestyksen merkitystä Deloitten rekrytointiin. – Paljon rekrytointeja tehneenä silmiin pistävää on jos opintosuorituksista kaikki ovat ykkösiä tai kaikki vitosia. Muuten ne eivät juuri kiinnitä huomiota, kunhan opinnot on suoritettu. Etsimme lähinnä hyvää tyyppiä, joka on valmis oppimaan ja sopii työyhteisöömme” Oras painotti.

TRAINEE-OHJELMAN lisäksi Deloittelle voi olla mahdollista päästä myös kirjoittamaan gradua lähinnä vero-oikeuden alalta, jolloin Deloitte tarjoaa opiskelijan käyttöön tietokoneen ja tarvittavaa ohjausta. Vuosittain Helsingin toimistolla järjestetään myös verotukseen liittyvä case-ilta, jossa osallistujat ratkovat ryhmissä caseja. Tällä tavalla opiskelija voi testata omaa osaamistaan, näyttää taitonsa käytännössä ja edistää pääsemistään trainee-ohjelman hakuprosessiin. Myös nuorten juristien pitkät työpäivät puhuttivat. Deloittelle hiljattain työllistyneet Syrjälä ja Laasonen vakuuttivat, että työviikkojen pituudet olivat kohtuullisia. Välillä tehdään pidempää, jopa 80 tuntista työviikkoa, kun tärkeä deadline lähestyy. Hiljaisempana aikana voi tehdä vastaavasti lyhyempää työviikkoa. – Kun työtehtävät ovat mielenkiintoisia aika kuluu töissä huomaamatta, vappuaattoiltanakin työskennellyt Laasonen totesi.

DELOITTEN VIERAILUN jälkeen suuntasimme Mäkelänrinteeseen alumniyhdistyksemme Kollegion järjestämään illanviettoon. Alumnit kertoivat omasta työllistymisestään ja antoivat vinkkejä työnhakuun. Ilta vierähti nopeasti päivän tapahtumista keskustellen ja alumnien kokemuksia kuunnellen.

SEURAAVANA PÄIVÄNÄ tutustuimme Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), jossa meitä olivat vastassa viestintäpäällikkö Päivi Musakka, hallintoneuvos Eija Siitari sekä esittelijäneuvos Arto Hietaniemi ja oikeussihteeri Juhana Niemi. Myös KHO:ssa nousivat esiin suuret työmäärät. – Meitä hallintoneuvoksia työaikalaki ei koske. Jos koskisi, voisivat ylityömäärät olla huomattavia, Siitari totesi. Hallintoneuvokset ratkaisevat tapauksia sitä mukaan, kun esittelijät saavat niitä valmiiksi, joten he eivät pysty itse juuri säätelemään työmääräänsä. Töitä tulee kiireisempinä aikoina tehtyä kotonakin. Esittelijöinä toimivat Hietaniemi ja Niemi pyrkivät tekemään työnsä virastotyöaikana - Välillä tulee toki vietyä töitä kotiin ja tehtyä niitä illalla, kuin lapset ovat menneet nukkumaan, Hietaniemi totesi.

ESITTELIJÄT OVAT koulutukseltaan oikeustieteen maistereita, joilla on takanaan vähintään muutaman vuoden työkokemus ennen työllistymistään KHO:een. Esittelijän työ vaatii tekijältään tietynlaista luonnetta. – Esittelijän työ on yksinäistä ja vaatii tahtoa selvittää tapauksen yksityiskohdat perusteellisesti. Koska työ on kirjallista, se tehdään pääasiassa yksin. Erityisen sosiaaliset ihmiset eivät sovellu esittelijöiksi, Hietaniemi valaisi.

VIERAILUMME LOPUKSI pääsimme tutustumaan KHO:n toimitiloihin: istuntosaleihin, taiteeseen ja K.J Ståhlbergin työhuoneeseen. Ståhlberg toimi KHO:n ensimmäisenä presidenttinä vuosina 1918–1919. KHO:n tilat olivat arvokkaat ja loisteliaat: niiden kalusteet ja tekstiilit on suunniteltu nimenomaisesti Korkeimman hallinto-oikeuden tarpeita varten.

Mari Kokko

Deloitten verojuristit Minna Vennamo ja Tuulia Nurmi. Deloitte on toiminut Legion yhteistyökumppanina jo muutaman vuoden ajan.

Korkeimman hallinto-oikeuden istuntosalissa on asianmukaiset puitteet.

TUTUSTUIMME LISÄKSI Energiavirastoon, joka on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva asiantuntijavirasto. Energiaviraston tehtäviin kuuluu sähkö- ja maakaasuverkkojen sekä sähkö- ja maakaasu-markkinoiden edistäminen ja valvonta sekä päästökauppaan, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvät asiat.

ENERGIAVIRASTOA esitteli neljä henkilöä viraston eri toiminta-alueilta ja saimme kattavan kuvan viraston tehtävistä. Saimme kuulla viraston yleisesittelyn lisäksi tarkemmin mm. uusiutuvaan energiaan liittyvistä ajankohtaisista asioista ja tulevaisuudennäkymistä. Lisäksi saimme esittelyn maakaasuun ja kaasuverkkoihin liittyen. Oikeustieteilijänä oli mielenkiintoista saada kuulla lainsäädännöllisten edellytysten lisäksi esimerkiksi kaasuverkkojen teknisistä ominaisuuksista ja niiden rakentamismetodeista. Tapaaminen oli hyvin informatiivinen ja luonteeltaan melko vapaamuotoinen. Virastoa esitelleistä henkilöistä välittyi heidän asiantuntemuksensa ja kiinnostuksensa asioihin, joiden parissa he työskentelevät.

ENERGIAVIRASTO ON toiminut nykyisessä muodossaan ja nykyisellä nimellään tämän vuoden alusta alkaen. Toisin kuin muualla valtionhallinnossa, jossa henkilöstön määrä on pääasiallisesti supistettu, Energiavirasto on saanut uusia tehtäviä ja vastuualueita ja sen henkilöstön määrä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Energiaviraston henkilöstöstä 86 %:lla on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus ja potentiaalisia työtehtäviä oikeustieteilijöille on lakimiestehtävien lisäksi muissa asiantuntijatehtävissä viraston eri toiminnoissa. Henkilöstön keski-ikä Energiavirastossa vuonna 2013 oli 36,3 vuotta, mikä myös osaltaan erottanee sen monista muista valtionhallinnon työpaikoista. Energiavirasto pyrkii vuosittain palkkaamaan korkeakouluharjoittelijoita ja se on vuonna 2013 valittu vuoden parhaaksi kesätyönantajaksi Akavan opiskelijoiden raadin toimesta, perusteluina työntekijöiden tasavertainen kohtelu ja opiskelijan erikoisosaamisen hyödyksi käyttö.

MUITA VIERAILUKOHTEITA

ekskursiolla olivat ulkoministeriö, Korkein oikeus, Eduskunta ja Valtakunnansyyttäjänvirasto. Ekskursiolle osallistui 30 opiskelun eri vaiheissa olevaa oikeustieteen opiskelijaa.