Kolumni: Suomi-solun identiteettikriisi

SUOMI-SOLUN IDENTITEETTIKRIISI

Kolumni

MAAILMASSA PÄTEVÄT yhteishyväpelin säännöt (Hauert ym. 2007), mutta niin tapahtuu myös kehossamme. Yhteistyöpelaajiin kuuluvat kaikki aktiiviset solut. Toiminnan ylläpitoon tarvitaan myös osallistumattomia soluja, jotka muodostavat elimistömme tukirakenteen. Välistävetäjät ovat vahingollisia mikrobeja ja syöpäsoluja, ja rankaisijat ovat luonnollisesti immuunipuolustuksen soluja.

SUOMI HALUAA olla yhteistyöpelaaja, mutta mikä solutyyppi Suomi haluaa olla? Olemmeko käytännössä riippuvaisia ympäristöstämme kuten ohutsuolen pintasolu? Tuskin voimme olla aivosolu tai lihassolu pienen kokomme vuoksi. Vaikka punasolu on pieni ja sen tehtävät asettuvat rajatulle alueelle, sen toiminta on välttämätöntä muille solutyypeille. Kunnianhimoisille esikuvaksi sopii maksasolu, joka suorittaa lukuisia tärkeitä tehtäviä samanaikaisesti ja jonka sopeutumiskyky on huippuluokkaa. Vai tahdommeko kenties toimia rasvasolun tavoin ja ajatella ensisijaisesti tulevien solusukupolvien hyvinvointia?

KUN KURKISTAMME Suomi-solun sisälle, näemme kaikki sen prosessit kuin suomalaisen yhteiskunnan. Tuolla on tuma eli valtionhallinto, joka säätelee yhteiskuntamme toimintaa. Proteiinintuottokoneiston eli toimeenpanoelinten kautta säädellään soluelinten eli yhteiskuntamme pienten ja suurten yksiköiden toimintaa. Media on joukko proteiineja, jotka aistivat ja välittävät Suomi-solusta ja sen ympäristöstä kantautuvia viestejä. EVOLUUTIO ON politiikan tavoin kulkenut aina yrityksen ja erehdyksen kautta. Miljardien vuosien kuluessa soluun on muodostunut lähes täydellisesti toimiva säätelyjärjestelmä, joka kykenee vastaamaan ympäristön asettamaan muutospaineeseen. Nyt kun osaamme lukea valitsemamme solutyypin säätelykieltä, voimme oppia jotain myös hyvästä hallinnosta.

” Kun kurkistamme Suomi-solun sisälle, näemme kaikki sen prosessit kuin suomalaisen yhteiskunnan.

Lähde: Hauert C, Traulsen A, Brandt H, Nowak MA, Sigmund K. Via freedom to coercion: the emergence of costly punishment. Science. 2007 Jun 29;316(5833):1905-7.

Anjuska Marianne

Kirjoittaja on opiskellut ihmisgenetiikkaa Helsingin yliopistossa ja oikeustieteitä Itä-Suomen yliopistossa.