Selvän jutun satoa

SELVÄN JUTUN SATOASELVÄ JUTTU-oikeustapauskilpailu

Oikeustapauskilpailuun saapui ennätysmäärä kilpailutöitä.

Oskari Korhonen

Ennätyksen rikkomiseen ei tietysti vaadittu kuin kaksi osanottajaa, onhan ”Selvä juttu” -oikeustapauskilpailu toistaiseksi järjestetty vain kerran. Molemmat kilpailutyöt tiivistivät monitahoisien tuomioistuinratkaisujen olennaiset kohdat lyhyiksi lehtiuutisiksi niin, että lukija saa niistä kaiken irti kertalukemalla.

Rosa Valkeavirta tarttui samaan tapaukseen kuin kilpailun innoittajana toimineessa tehtävänannossa. Teksti on selkeä ja yksinkertaiset lauseet edesauttavat luettavuutta. Ainoastaan lopun kekkosfakta jää hieman irralliseksi kokonaisuudesta.

Maria Matero, Elina Mäkinen ja Anna-Mari Karvonen taas ravistelivat viralliseen kirjakieleen jämähtäneen journalismin kankeita konventioita ja kirjoittivat uutisensa rehdisti savoksi. Lämmin ja leikkimielinen murre tuo ankean juristijargonin lähelle ihmisiä, tai ainakin savolaisia.

Yhden voittajan valitseminen useamman vaihtoehdon joukosta on mukavampaa kuin kahden välillä arpominen. Jotta kaikille tulisi hyvä mieli, pistetään palkinto puoliksi!

Kalenterivirheen vuoksi vappusitsit ehtivät jo livahtaa ohitse, mutta kirjoittajat palkitaan yhä aterialipuilla ja Legion tuotepaketilla, kunhan tuomaristo keksii, mitä se sisältää.

Onneksi olkoon ahkeroineille!

Ylj’opiston verovelevollisuujesta annettu ratkaisu

Kovia kohtaloita Lapin erämaassa

Maria, Elina ja Anna-Mari

Tällanen oikeujen piätös tuhatkakssattaakaheksankymmentäseittämän tänä sammaisena vuonna annettu. Korkein hallinto-oikkeus anto huhtikuun puolessavälissä piätöksen ylj’ opiston tilojen verovelevollisuujesta.

Tappaoksessa osakeyhtiö elikkä virima olj suanu ylj’ opinstouuvistuksen yhteyessä omistukseensa ylj’opiston kiinteistöjä. Virima olj vuokranna kiinteistöjä ylj’ opistolle ja osat tilloista ylj’ opisto olj vuokranna etiäpäen iliman vastiketta ja vuokraapi vastiketta vastaan verovappaelle yhteisöelle. Verovappaos tarkottaa ettei tarvihe maksella verroo.

Arvonlisäverotuksessa tämmösiä verovappaeta yhteisöjä ovat muijen muassa terveyen- ja saeraanhoetopalavelut ja alle kaheksantuhannen viijensaan euron liikevaehtoo vuojessa tekevät yhteisöt.

ARVONLISÄVEROLAKI KOLOME-

KYMMENEN pykälän yks momentin siännöksen mukkaan kiinteistön vuokraoikeujjen luovuttamisesta voejjaan hakkeutuo verovelevolliseks myös kunhan tönön käöttäjänä on ylj’ opistolain yksi pykälässä maenittu ylj’ opisto. Siännös oekeutti viriman hakkeutummaan verovelevolliseks ylj’opistolle vuokratuista tilloista vuan siltä osin ku ylj’ opistot olivat tiljojen tos´asiallisina käöttäjinä.

Assiessa piäjyttiin semmosseen ratkassuun että hakkeutumisoikeus ei koskenna ylj’ opistojen ei-arvnlisäverovelevollisille yhtisöelle etiäpäen luovuttammie tiloja.

Rosa Valkeavirta

Käsivarren Lapissa, Enontekijön kunnassa sijaitsee Raittijärven polku. Kylän maine on kuitenkin uhattuna ’’myrkkypuiden’’ vuoksi. Mistä on kyse?

Polkua on kunnostettu tarkoituksena saada siitä mönkijäkelpoinen. Pohjapuina on käytetty CCA-kyllästettyjä entisiä puhelinpylväitä.

CCA-liuos sisältää kromia, kuparia ja arseenia. Liuosta käytettiin aikanaan puumateriaaleissa, jotta ne kestäisivät säätä. Nyt liuoksen käyttö on kielletty, kosketuksiin joutuessaan se on myrkyllistä ihmiselle ja ympäristölle.

LAPIN LUONNONSUOJELUPIIRI ry valitti hankkeesta. Asiaa selvitettiin ympäristökeskuksesta, jonka mukaan puista saattaa siirtyä myrkkyjä ympäristöön, vaikkakin hitaasti. Valitus hylättiin.

Luonnonsuojelupiiri ei jättänyt asiaa sikseen, vaan valitti hallinto-oikeuteen, joka palautti asian käsittelyyn. HaO:n mukaan asiassa olisi tarvittu ympäristölupa.

Tästä taas tienpitäjällä oli sanansa sanottavana ja se valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tienpitäjän mukaan puu ei ole jätettä, vaan sitä voi uusiokäyttää. KHO ei saanut asiaa ratkaistua, vaan laittoi ennakkoratkaisupyynnön Unionin tuomioistuimeen.

Raittijärveläiset joutuvat siis pitämään mönkijänsä tallissa vielä jonkin aikaa, ratkaisua Euroopasta kun saa odottaa takaisin tovin.

P.S. Aikanaan kävi myös presidentti Kekkonen Raittijärvellä tarjoten kyläläisille tietä. He ottivat kuitenkin mieluummin valtion tukeman vesitasoyhteyden.