Virkamieheksi tai lobbariksi?

Oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen opiskelijattutustuivat kahden päivän aikana neljään potentiaaliseen työnantajaan.

OP:n Antti Vähäjärvi päätyi vaivihkaa esimiesvalmennukseen.

Milla Määttä

Joensuun kampuksen oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen opiskelijat saivat mahdollisuuden osallistua maaliskuun puolivälin tienoilla ekskursiolle Helsinkiin. Kirkolla seikkailuun oli varattu kaksi päivää, joiden aikana utelias joukko pääsi vierailemaan neljässä eri kohteessa ja sai mahdollisuuden tutustua potentiaalisiin työnantajiin.

Ekskursion koordinoineen nuorempi tutkija Emmi Muhosen lisäksi laitoksen henkilökuntaa matkalla edustivat lehtori Riitta Ahtonen, professori Anssi Keinänen sekä yliopisto-opettaja Miia Kilpeläinen.

Käynnistysvaikeuksia Torstaipäivän aamu tarkoitti suurimmalle osalle ryhmästä aikaista herätystä aamun ensimmäiseen junaan, sillä ensimmäinen vierailu liikenne- ja viestintäministeriöön (LVM) oli sovittu alkavaksi jo kymmeneltä. Totuttuun tapaan Helsingin päästä ekskursiolle osallistuneet opiskelijat saivat odottaa Esplanadilla junantuomia teknisten vikojen vuoksi, mutta kohteessa odottaneet hedelmätarjoilut odottivat rauhassa syöjiään.

LVM:llä ryhmää vastassa oli oikeustaloustieteen alumni, neuvotteleva virkamies Tomi Lindholm, jonka ura ministeriön viestintäpolitiikan osastolla alkoi vuonna 2012. Heti ministeriön esityksen alkuun kehittämispäällikkö Tiina Kaunisto kehotti opiskelijoita miettimään, mitä he haluaisivat tulevalta työnantajaltaan. – Meillä panostetaan toimintakulttuurin kehittämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa olla valtion paras työpaikka.

Rohkeutta ja villasukkapäiviä Liikenneneuvos Petri Jalasto on kokenut virkamies: hänellä on takanaan jo 15 vuotta ministeriössä liikennepolitiikkaan liittyvissä tehtävissä. Jalasto kertoi yleisesti LVM:stä työpaikkana ja korosti erityisesti rohkeutta ministeriön toimintaa ohjaavana arvona. Jalaston mukaan virkamiehen ydintehtäviin kuuluvat mm. sidosryhmien kuunteleminen ja vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen. Työvälineenä ministeriössä toimivat raha ja erityisesti pykälät. – Teemme töitä poliittisessa organisaatiossa ministereiden apulaisina, ja rohkeutta ajatteluun ja työntekoon vaaditaan kaikilta. Ministerit [Merja Kyllönen ja Krista Kiuru] vertasivat itseään ensimmäistä kertaa virkamiesjoukolle esittäytyessään Angry Birdseihin. Heidän kaudellaan aivoja on viritelty vapaampaan ajatteluun mm. ministeriön yhteisellä villasukkapäivällä.

LVM:n kerrotaan olevan nuori työyhteisö, joka työllistää eniten juristeja, diplomi-insinöörejä ja yhteiskuntatieteilijöitä. Yhteistyö eri organisaatioiden, kuten maakuntaliittojen, kanssa on lisääntynyt ja vaikuttaisi lisääntyvän koko ajan.

Mutta miten liikenne ja viestintä liittyvät toisiinsa? Molempien markkinoiden välillä on huomattu historian saatossa analogioita, jotka liittyvät mm. julkishyödykkeisiin: maamme on täynnä niin liikenteeseen kuin viestintää liittyviä verkostoja, joita yhdistää esimerkiksi luonnolliseen monopoliin ohjaavat piirteet.

Vaikka ministeriön toimintaa ohjaa hallitusohjelma, työ on osittain myös tulevaisuuden ennustamista: tulevaisuuskatsauksissa pyritään antamaan esitys siitä, mitä tulevan hallituksen tulisi tehdä. Myös ministeriön hallinnonalaa koskevan lainsäädännön valmistelu työllistää virkamiehiä, ja esittelijöiden mukaan LVM:ssä pyritäänkin aina mahdollisimman hyvään vaikutusarvioon. Erilaisilla selonteoilla tarkennetaan hallitusohjelmaa ja laaditaan käyt-

tökelpoisempia linjauksia. Myös unionitason vaikuttaminen vie nykyisellään jo noin 2o % ministeriön virkamiesten työajasta.

Vaikka LVM:n budjetti on pienehkö valtion tasolla tarkasteltuna, siinä on paljon vapausasteita. Tulosohjauksen järjestämisessä ministeriö on valtion kärjessä, ja hallitusohjelman tavoitteita saadaan operationalisoitua tehokkaasi.

Ei enää marginaalissa Viestintäpolitiikan osaston ylijohtaja Juhapekka Ristola aloitti oman puheenvuoronsa kertomalla, kuinka oli suoraan sanottuna kutsunut itse itsensä puhumaan Joensuun vierailijoille. Vierailun jälkeen opiskelijat kehuivat keskenään erityisesti hänen innostavaa ja suorastaan dynaamista esitystään, jossa Ristola kertoi vierailijoille viestintäpolitiikan osaston arjesta nykyisellään. Ristola paljasti olevansa itsekin kotoisin Joensuusta, jonka käräjäoikeudessä hän oli myös auskultoinut. – Me ollaan tavattoman arkinen porukka. Oltiin ehkä aiemmin marginaalissa, nyt ei varmasti olla. Digitalous muodostaa jo yhdeksän prosenttia Suomen BKT:sta!

Ristola korosti erityisesti internetin ja siihen liitännäisen liiketoiminnan yhä laajenevaa merkitystä, ja antoi esityksessään mielenkiintoisia maistiaisia kyseisen kehityksen näkymisestä heidän toiminnassaan. Esimerkiksi teleyhtiöt ovat aktiivisia lobbareita – eikä ihme, sillä infrastruktuuriin investoidaan noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. – Virtuaalihyödykkeiden kulutus ei ole enää kiinni fyysisestä paikasta. Ala on hyvin vaikea ottaa haltuun, eikä me haluta Suomeen mitään villiä länttä. Haasteena onkin selvittää, miten myös tavikset voi olla jollain tavalla tilanteen tasalla.

LVM:n roolina onkin vastata siitä, että kaikki toimii – kaikissa oloissa. Ristola keskusteli myös niinkin suuresta teemasta kuin Internetin hallinnon demokratisointi. Esimerkkinä hän puhui palvelinten sijaintiin liittyvistä ongelmista: – Joensuun Cittarin jätskialtaat lämpiää aika nopeasti, jos yhteys Hollannissa sijaitsevaan palvelimeen katkeaa.

Haasteiden lisäksi kehitys luo Ristolan mukaan myös valtavasti mahdollisuuksia. Opiskelijoiden huomion kiinnitti erityisesti Euroopan ja Aasian välille kaavailtava merikaapeli, jolla mannerten välisiä tietoliikenneyhteyksiä voitaisiin huomattavasti parantaa. Ministeriö tekee töitä monen muun toimijan – mm. venäläisen vastinparinsa – ohella sen eteen, että suunniteltu tietoliikennekaapeli mannerten välille saataisiin kulkemaan juuri Suomen läpi. Suomeen palvelinkeskuksiaan sijoittaneet kansainväliset yritykset ovat arvioissaan korostaneet Suomen etuina vahvaa yksityisyyden suojaa, ”vihreää” ydinsähköä, vakaata poliittista ilmapiiriä ja Venäjän markkinoiden läheisyyttä. Rahoitusmaailman näkymiä Ministeriöltä ryhmä siirtyi rauta-

tieaseman kupeeseen Mikonkadun Osuuspankkiin. Riitta paljasti tehneensä uraa ennen yliopistoa kyseisessä pankissa, mikä epäilemättä saattoi vaikuttaa kohteen valikoitumiseen päivän ohjelmaan. Camilla Henriksén OP-Pohjolan HR-ohjauksesta kertoi alkuun OP-Pohjolasta työnantajana. Osuuskunnallisella taustalla on tärkeä rooli 110 vuotta juuri täyttäneen ryhmän toiminnassa. – Olemme johtava finanssiryhmä Suomessa, ja kasvamme markkinoita nopeammin. Meillä on selkeä visio ja innokas työyhteisö. Meiltä myös odotetaan enemmän kuin kilpailijoiltamme. Haluammekin olla fi-

Kierrosta lisämotivaatiota

Juhapekka Ristola kertoi ekskursiolaisille viestintäpolitiikan kentästä.

Ristolan mukaan LVM:ssä ollaan itsevarmoja osaamisen suhteen, mutta nöyriä oppimisen suhteen. Hän korostaa kansallisella ja valtionhallinnon tasolla tapahtuvan verkostoitumisen tärkeyttä. Taloon toivotaan ihmisiä, jotka ovat sitoutuneita demokraattiseen järjestelmään; puoluekirjoja sen sijaan ei keneltäkään tarkisteta.

Hallitusneuvos Merja Suoninen ja neuvotteleva virkamies Ulla Kaleva hallinto-osastolta näkevät mm. valtionhallinnon sisällä tapahtuvan virkamiesvaihdon tarjoavan työhön uusia ulottuvuuksia ja ylläpitävän motivaatiota. Kierto on yleistynyt erityisesti valtioneuvoston tasolla, mutta myös virkamiesvaihto EU:n toimielimiin on alkanut kiinnostaa yhä enemmän.

Kysyttäessä mahdollisuuksista päästä yhdeksi noista motivoituneista kiertolaisista, opiskelijoille suositeltiin hakemista korkeakouluharjoitteluun. Toistaiseksi harjoittelun edellytyksenä on kuitenkin yliopiston myöntämä rahoitus.

nanssialan vetovoimaisin työnantaja. Henriksénin mukaan henkilöstökenttä on monipuolinen, vaikkakin vain neljännes on miehiä. Tehtävänimikkeitä on paljon, mm. asiakaspalveluun, ICT-tehtäviin ja analyysin liittyen. Henkilöstön ammattitaitoa pyritään vahvistamaan koulutuksella ja henkilökohtaisen kehittymisen tuella. Uutena työkaluna toimii innovaatiohanken Tech Lab, jossa henkilöstö pääsee kokeilemaan mm.

uutta teknologiaa. Kaikilla työntekijöillä on myös mahdollisuus ehdottaa uusia tuotetyyppejä kehitettäväksi eteen päin.

Juhapekka Ristola kertoi ekskursiolaisille viestintäpolitiikan kentästä.

Anttien urapolkuja OP:ssä Antti Makkonen kertoi urapolustaan OP-Pohjola osuuskunnan lakimieheksi. Hän on valmistunut OTM:ksi Lapin yliopistosta vuonna 2009, mutta tehnyt jonkin verran oikeustieteen opintoja ennen sitä myös Joensuun yliopistossa. Makkosen vinkki pankkialalle haaveilevalle opiskelijalle on opiskella oikeustieteiden lisäksi kauppatieteitä; erityisesti laskentatoimen opinnoista hän kokee hyötyneensä työelämässä.

Makkonen on toiminut osuuskunnassa useassa eri tehtävässä jo lukioajoistaan lähtien: työsuhteessa hän on ollut niin pankissa, OP-keskuksella, OP-Palvelut oy:ssä kuin OP-Pohjola osk:ssa. Hän on päässyt osallistumaan myös ryhmän esimiesvalmennukseen, joka omalta osaltaan on ohjannut häntä kohti nykyistä pestiään.

Työn alla toistaiseksi on oikeustieteen lisensiaatin tutkinto, johon liittyvää kirjoitusharjoitusta hän pitää erityisen arvokkaana lisänä jo kertyneelle työkokemukselle. Antti Vähäjärvi on valmistunut KTM:ksi Oulun yliopistosta. Hänen opintoihinsa on sisältynyt mm. kansantaloustiedettä, laskentatoimea ja yritysjuridiikkaa. Vähäjärvi päätyi ensiksi opintojensa loppuvaiheessa Oulun osuuspankkiin, mutta päätyi Makkosen tavoin vaivihkaa esimiesvalmennukseen. Nykyisin hän toimii yrityspankin puolella myyntipäällikkönä, mutta kerkesi toimia välillä myös pankin esimiehenä Nivalassa. – Lehmiäkin on käyty rapsuttelemassa, kun on navetat saatu rakennettua.

Vähäjärven mukaan töitä on paljon tarjolla ryhmän sisäisessä haussa. Vaikka uran alussa tarjolla ei olisikaan mitään huipputehtäviä, ryhmän sisällä on helppo edetä. – Oma visio urakehityksestä toimii ohjenuorana. Pitää vain osata tarttua tilaisuuksiin.

Pankinjohtajan mietteitä Erja Hakanpää johtaa vähittäispankkitoimintaa Helsingin OP Pankki oyj:ssä. Hän jatkoi Vähäjärven linjaa ja korosti, kuinka arvokasta työkokemusta asiakaspalvelutilanne tarjoaa pankkialalle pyrkivälle.

Hakanpää on toiminut mm. pankkilakimiehenä, lakiasiainpäällikkönä ja pankinjohtajana eri pankeissa ryhmän sisällä. Myös perintälakimiehenä opituista neuvottalutaidoista Hakanpää kokee hyötyneensä.

Hakanpää tarjosi ryhmällemme myös monipuolisen yleiskatsauksen pankkitoimintaan ja sen kehitykseen Suomessa. Hänen mukaansa pankkitoiminnan painopiste siirtyy Suomessa jyväjemmareiden pankeista kohti varallisuudenhoitoa. Nykyisellään finanssialalla kilpaillaan asiakaskokemuksella, ei tuotteilla tai hinnoilla. Haasteena nähdään mm. kotimaan ikärakenne ja monimutkaiset tuotteet.

Hakanpää kehotti opiskelijoita myös harkitsemaan asunnon hankintaa vakavasti korkojen ollessa tällä hetkellä ennätysalhaalla. Tosin, ehkä se gradu pitäisi kuitenkin ensin saada valmiiksi? – Jos tutkijan ura ei kiinnosta, ei tarvitse ihan niin tarkaan hioa sitä gradua. Meiltäkin voi löytyä jopa aiheita, jos itsellä on joku käsitys mielenkiintoisesta aiheesta.

Kosketus konsulttimaailmaan Perjantaipäivä käynnistyi uteliaissa tunnelmissa, kun ryhmän seuraavana kohteena odotti konsulttiyritys Eurofacts. Johtava konsultti, VTM Urho Blom aloitti esityksen kertomalla itse yrityksestä ja heidän työnkuvastaan. – Olemme ammatiltamme lobbareita ja kerromme selkeästi, mitä asiaa ajamme.

Eurofacts toimii etujen ja edunvalvojien markkinoilla. Blomin mukaan Eurofacts on yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen erikoistunut asiantuntijayritys, jota voidaan kutsua public affairs –toimistoksi. Yrityksen asiakkaina on mm. pörssiyhtiöitä, virastoja, ministereitä, kuntia ja järjestöjä.

Yrityksen toiminnot ovat monipuolisia. Eurofactsin lobbarit toteuttavat mm. yhteiskunnallista

tiedustelua, vaikuttamisstrategista konsultointia ja neuvontaa, julkisuuden hallintaa ja projektijohtamista. Lobbarille ei Blomin mukaan ole Suomessa yleisesti hyväksyttävää määritelmää: toiminta voi olla maksullista tai maksutonta, eikä kentällä

tunneta puolueellisia tai puolueettomia asiantuntijoita. Lobbaus on Blomin mukaan liima valtion ja kansalaisyhteiskunnan välillä. – Voimavarojen niukkuus synnyttää konflikteja ja tarpeen neuvotella. Lobbaus saakin käyntivoimansa ihmisten halusta tehdä keskinäisiä sopimuksia.

” Olemme ammatiltamme lobbareita ja kerromme selkeästi, mitä asiaa ajamme.

– Urho Blom

Asian ajajana Viestintäala, jolla Eurofactskin toimii, on Suomessa kovin sirpaloitunut. Kaikki ammattiliitot ja ainejärjestötkin voidaan nähdä edunvalvojina. Edunvalvonta on kuitenkin staattisempaa, kuin heidän toteuttamansa lobbaus. Yhtenä työvälineenä lobbareille toimii myös media, jonka kautta tavoitellaan vaikutusvaltaa. Esimerkiksi yksittäisen kansanedustajan vaikutusvalta on hyvin pieni; kuitenkin, tehokas verkostoituminen mahdollistaa vaikutusvallan maksimoimisen. – Aktiivisuus on tärkeää. Etenkin Venäjällä sinun kannattaa itse olla kertomassa, kuka olet – tai joku muu voi ennättää väittää sinusta ihan mitä vaan.

Konsultti, VTM Simo Hiilamon mukaan Euroopan Unioniin liittymisen jälkeinen muutos on ollut niin merkittävä, että se on pakottanut uudistamaan toimintatapoja myös Suomessa. – Etuja on aina ajettu. Suomi on ollut kartellien ja sisäpiirien maa.

EU:n myötä sääntelymäärä on kasvanut huomattavasti. Taloudellisten toimijoiden tuleekin koko ajan olla valppaina. – Tilanne, jossa kuulemista ei toteutettaisi lainkaan, tai se olisi säänneltyä, ei olisi kovin järkevä malli.

Lainsäädäntömuutoksilla voi olla erittäin suuri kaupallinen merkitys, mikä omalta osaltaan selittää etenkin EU-areenalle siirtyneen kilpailun kovuutta. Ihan kaikkia asioita ei kuitenkaan lähdetä ajamaan. Eurofacts ei edusta tupakka- turkis- tai sotateollisuutta, eikä koulutuksen yksityistämiseen tähtäävää toimintaa. – Jos asia, jota ajat, tuo pikavoittoja jollekin, voi yhteiskunnan kannalta lopputulema olla vahingollinen. Pohja toiminnalta menee helposti myös, jos asiakas ei ole sellainen, johon itse uskot. Se ei olisi pidemmällä aikavälillä kestävää.

Veeteevee Ekskursion viimeisenä kohteena oli Valtiontalouden tarkastusvirasto, jossa esittelyn virastosta piti mm. oikeustaloustiedettä ja lainsäädäntötutkimusta opiskellut johtava tuloksellisuustarkastaja Auri Pakarinen. Pakarisen vastuualueena virastossa on säädösvalmistelun ja lainsäädännön laatu.

Viraston päällimmäisenä tehtävänä on mitata valtion varojen käytön tehokkuutta yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Tätä mittaustyötä eri yksiköissä tekee suuri joukko virkamiehiä, joista jopa 80 prosenttia on koulutukseltaan maistereita, ja 11 prosenttia tohtoreita.

Mikäli VTV:lle halajaa töihin, kannattaa opinnoissa valita yleisiä yhteiskunta-alan opintoja, erilaisia menetelmäopintoja sekä mahdollisesti EU-aiheisia kursseja. Erityisen tärkeässä roolissa on kirjoitustaito, mutta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja korostetaan. VTV:llä tuetaan rahallisestikin mitattuna paljon henkilöstön virkamiesvaihtoa ja erilaisiin kansainvälisiin konferensseihin osallistumista, joten osaamistaan pääsee kehittämään myös talon sisällä.

Tuloksellisuustarkastuksesta Johtava tuloksellisuustarkastaja Leena Juvonen on työskennellyt VTV:ssä jo 15 vuotta. Hän on itse opiskellut valtiotieteitä ja ollut mm. tutkijana yliopistolla ennen uraansa virastossa. Juvosen mukaan virastossa pääsee tosiaan testaamaan ryhmätyötaitojaan, sillä kaikki tarkastukset tehdään joko pari- tai ryhmätöinä. – Tarkastuksissa käydään läpi taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Työ on systemaattista, yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä hyödyntävää analyysiä.

Tarkastuksen kohteena on jo toteutunut toiminta; työssä ei siis pyritä ennakoimaan tulevaa. Tarkas-

tussuunnitelma tehdään vuosittain, mutta kohteita voi valikoitua tarkastukseen myös median paineesta. Meneillään olevien tarkastusten kirjo on tälläkin hetkellä erittäin laaja.

Vaikka tarkastukset tehdään hyvässä yhteistyössä tarkastuskohteiden kanssa, Juvonen painottaa erityisesti viraston riippumattomuutta ja itsenäisyyttä. Myös laatuasiat vaikuttavat tärkeiltä. Tarkastajan tärkeä ominaisuus on Juvosen mukaan ”kyyninen skeptisyys”. Kysyisikö tarkastaja tässä tapauksessa siis, kukas mahtaa tarkastaa VTV:n toimintaa?

” Työ on systemaattista, yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä hyödyntävää analyysiä.

– Leena Juvonen