Seuturahoitus Linnaseudun
Leader-toiminnan tuloksia rahoituskausilta 2014–2022
MITÄ
LEADER on toimintatapa, joka perustuu ajatukseen asukkaista oman alueensa parhaina asiantuntijoina ja kehittäjinä. Tätä toimintaa edistävät koko Suomen maaseudun kattavat LEADER-ryhmät.
LINNASEUTU RY on maaseudun kehittämisyhdistys, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Hattulan ja Janakkalan kunnat koko pinta-alaltaan sekä Hämeenlinnan kaupunki keskusta-alueita lukuun ottamatta. Muita hämäläisiä ryhmiä ovat Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Riihimäen seudulla, Leader LounaPlussa ry Forssan seudulla ja Päijänne-Leader ry Päijät-Hämeessä.
LINNASEUTU RAHOITTAA toimialueensa yritysten ja yhteisöjen hankkeita LEADER-rahoituksella, joka koostuu Euroopan unionin maaseuturahoituksesta sekä valtion ja kuntien rahoituksesta. Rahoitusta haetaan Hyrrä-asiointijärjestelmässä. Yhteisöllisissä hankkeissa talkootyöllä voi korvata omarahoitusosuutta.
Hankkeiden rahoituksesta päättää yhdistyksen kolmikantainen hallitus, joka koostuu paikallisista asukasedustajista, yhdistysedustajista ja kuntien edustajista. Hallituksen päätöksen jälkeen ELY-keskus tekee hankkeelle laillisuustarkastuksen ja lopullinen hankepäätös saadaan ELY-keskuksen toimittamana.
Toiminnanjohtajan terveiset
Linnaseudun rahoittamissa hankkeissa kokonaiskustannukset olivat ohjelmakaudella 2014–2022 noin kahdeksan miljoonan luokkaa, joista hanketukien osuus oli neljä miljoonaa. Talkootyön määrä hankkeiden omarahoitusosuuksissa on kaudesta toiseen merkittävä. Rahallisen arvonsa lisäksi talkoot kokoavat yhteen erilaisia toimijoita ja lisäävät alueen asukkaiden yhteisöllisyyden kokemusta.
Ohjelmakauden hankerepertuaariin mahtui niin kylätalojen kunnostusta, harrastuspaikkojen rakentamista ja kulttuuritoiminnan sekä yrittäjien tukemista. Huomattava osa toteutetuista hankkeista oli erilaisiin harrastus- ja kokoontumistiloihin kohdistuneita investointeja ja uskon niillä olevat pitkän aikavälin vaikutuksia asukkaiden elinolosuhteisiin. Yrityspuolen hankkeilla investoitiin tulevaan ja esimerkiksi laitehankintojen kautta useampi yritys on voinut kasvattaa toimintaansa.
Kaikista kauden hankehakijoista 65 % ei ollut saanut rahoitusta kauttamme aikaisemmin. On ilahduttavaa, että Leader palvelee vakiintuneiden hanketoimijoiden lisäksi monia uusia toimijoita. Toivottavasti sama trendi jatkuu ja uusia mahdollisuuksia tunnistetaan jatkossakin.
Haluan puolestani kiittää Linnaseudun hallituksessa ohjelmakauden aikana vaikuttaneita jäseniä, joiden paikallistuntemus ja keskusteleva päätöksentekotapa ovat Leader-työn ydin. Panoksenne kehittämistyössä on merkittävä. Kiitos myös kaikille yhdistyksemme rinnalla kulkeneille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Sujuva yhteistyö Hattulan ja Janakkalan kuntien sekä Hämeenlinnan kaupungin kanssa on edelly tys vaikuttaville hankkeille.
Ihmisten kokoisille ideoille!
JUSSI PAKARI
Linnaseutu ry:n toiminnanjohtaja
rahoitettua hanketta.
Linnaseutu toimi myös viiden teemahankkeen hakijana ja niiden kautta rahoitettiin 102 pienempää yhteisöllistä hanketta. Omia kehittämishankkeita toteutettiin 4
HÄMEENLINNA
HATTULA
JANAKKALA
Koko Suomi on katettu Leader-ryhmillä. Lue lisää: www.leadersuomi.fi
PUUALAN PERHEYRITYKSET OVAT MERKITTÄVIÄ TYÖLLISTÄJIÄ MAASEUDULLA
Puualan erikoisosaajat ovat investoineet ja kasvaneet maaseuturahaston tuella
Hauholla ja Tuuloksessa toimivat ikkunavalmistajat ovat erikoisosaamisellaan löytäneet oman siivunsa alan markkinoista. Investointeihin ja yritysten kasvuun on saatu pontta maaseudun kehittämisvaroista.
Hauholainen Salmisen Puutyö Oy on savunpoisto- ja sisäikkunoiden erikoistoimittaja ja 50 vuotta toiminut perheyritys. Toimitusjohtaja Ville Salminen on toisen polven yrittäjä. Hänen johdollaan yrityksen toimintaa on kehitetty ja kasvatettu hallitusti. Tuotantolinjaan on viime vuosina investoitu isosti ja investointitukia hyödyntäen. Vuonna 2019 Salmisen Puutyö hankki alumiinin katkaisusahan sekä läpisyötettävän hiomakoneen. Hankintoihin saatiin 20 prosentin investointituki Linnaseudun Leader-rahoituksesta.
— Hämeen ELYstä tuolloin vinkattiin, että Linnaseudulla olisi jaossa maaseudun kehittämisrahaa. Pakarin Jussi auttoi meidät alkuun hakuprosessissa.
Lopullisen hakemuksen tekemiseen Salminen sai asiantuntija-apua ProAgrian HYMY-hankkeesta. Tästä Salmi-
nen oppi, että hankkeen valmistelussa kannattaa käyttää ulkopuolista hankekumppania, joka auttaa hankekuvauksen tekemisessä ja oikean rahoitusinstrumentin etsimisessä.
— Ennen hakemuksen jättöä on hyvä käydä vuoropuhelua rahoittajan kanssa. Hankemaailmassa on tiettyjä lainalaisuuksia, joiden mukaan tulee toimia. Itse en osaa niin hyvin maalata yrityksemme tulevaisuutta. Tässä konsultti on hyvänä apuna.
Salminen toivoo, että tällaista apua hankkeiden valmisteluun olisi tarjolla enemmän. Rahoitusta haettaessa hallita hankemaailman kieli.
— Jos tarvitset sirkkelin, niin sinun tulee hankehakemukseen kirjoittaa, että modernisoit ja kasvata tuotantoasi, Salminen kuvailee.
Hän vinkkaa ajattelemaan yrityksissä isommin. Hankekokonaisuuksista kannattaa tehdä laajempia ja pidempikestoi-
sia kehityshankkeita. Linnaseudulla on Salmisen mielestä tärkeä rooli paikallisena toimijana ja mikroyritysten tukijana. Salmisen Puutyö on kasvanut jo luokkaa isommaksi. Yritys työllistää kymmenkunta henkilöä ja investoinnit alkavat olla miljoonaluokkaa. Tällöin yritystukea pitää hakea suoraan ELY-keskukselta.
Investoimalla lisää työpaikkoja
Puusepänliike Hannes Oy on vuonna 2006 perustettu perheyritys Tuuloksesta. Yritys valmistaa perinneikkunoita ja -ovia mittojen mukaan massiivipuusta. Nykyisissä verstastiloissa toimi vuosikymmeniä sitten rekitehtaan sepän paja ja maalaamossa rekitehtaan höyläämö, joten kyseisellä paikalla on käsityöläisperinteellä pitkä historia.
Puusepänliike Hannes Oy investoi vuoden 2019 aikana uusiin tuotantokonei-
siin. Uuden purujärjestelmän ja uusien tuotantokoneiden myötä yritys pystyi kasvattamaan kapasiteettiaan. Hämeen ELY-keskus tuki investointeja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 20 %:n kustannustuella. Vuonna 2020 investoitiin jälleen tuotantokoneisiin. Puusepänliikkeeseen hankittiin uusi pyörösaha, vannesaha sekä reunanauhahiomakone. Hanke sai Leader-rahoitusta Linnaseutu ry:ltä. Investointien myötä yritys pystyi palkkaamaan lisää henkilökuntaa. Lisäksi Puusepänliike Hannes on muun muassa parantanut verstaan energiatehokkuutta ja hankkinut aurinkopaneeleita sekä investoinut NC-ohjattuun alajyrsimeen. Nämä hankkeet ovat saaneet rahoitusta Hämeen ELY-keskuksen kautta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.
Salmisen Puutyö juhli maaliskuussa 50-vuotista historiaansa. Toimitusjohtaja Ville Salminen esitteli juhlavieraille verstaan nykyaikaiselta tuotantolinjalta tullutta ikkunan karmipuuta.
Koiraurheilun olosuhteet uudelle tasolle
JANKK kehittää tilojaan harrastajien hyväksi ja turvaksi
Janakkalan Koirakerho ry eli JANKK on aktiivinen, täysin vapaaehtoisvoimin toimiva koiraurheilu ja -harrastusseura, jonka toiminnan keskipiste on Turengin Kiianlinnantiellä sijaitseva koulutusalue ja -halli. Yhdistys järjestää koulutusta, luentoja sekä kilpailuja useissa eri harrastuslajeissa.
Yhdistys on onnistuneesti hyödyntänyt Leader-rahoitusta kahteenkin otteeseen parantaakseen harrastustoiminnan turvallisuutta. Rahoituksilla on hankittu esimerkiksi koulutuskentälle siirrettäviä aitaelementtejä ja hallitiloihin turvallisempia esteitä sekä tekonurmen hoitokalustoa.
— Näiden investointien avulla pidennetään hallin tekonurmen käyttöikää ja ajantasaisella kalustolla pystymme takaamaan turvallisen harrastusmahdollisuuden niin koirille kuin ihmisille. Upeaa, että yhdistyksessämme on vankkaa hankekokemusta, kiittelee yhdistyksen tuore puheenjohtaja Jani Angervuo kaikkia yhdistyksen aiempia hankeaktiiveja.
JANKK on parantanut myös toimintansa saavutettavuutta hankkimalla digitaalisen tilanvarausjärjestelmän, jolla on nopeutettu tilojen varaamista huomattavasti.
— Varausjärjestelmä vähensi monta manuaalista työvaihetta ja on antanut käyttäjilleen joustavamman tavan harrastaa. Aiemmin vapaista ajoista ja tiloista kyseltiin sähköpostitse ja sekä laskutus että kulkemisen oikeudet hoidettiin aina jonkun vapaaehtoisen toimesta. Nyt harrastaja saa kulkuoikeudet varausjärjestelmästä ja me yhdistyksenä olemme aina tietoisia, kuka tiloissa toimii. Myös tämä hankinta on ollut panostus turvallisuuteen, summaa Angervuo.
Leader-rahoituksesta ovat hyötyneet niin ihmiset kuin koiratkin. Koirakuvat: Irene Erling.
HANKE SANOMAT
KULTTUURIA LUODAAN JA PERINTEITÄ VAALITAAN HANKKEIDEN AVULLA
Lammin mahti on pellava ja sahti
Leader-rahoitus tarjoaa kulttuuriyhdistyksille monipuolisia mahdollisuuksia kehittää toimintaansa ja edistää paikallista kulttuuria. Leader-rahoituksella voidaan vaalia kulttuuriperinteitä, luoda uutta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Lammin kotiseutuja kulttuuriyhdistys (LyKKY) on onnistuneesti hyödyntänyt toiminnassaan maaseudun kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta. Näyttävä esimerkki tästä on Lammin kirkonkylän keskustassa olevasta kiertoliittymästä löytyvä taideteos Pellavahimmeli.
Lammin Yrittäjät oli kuntaliitoksen jälkeen jo pitkään koettanut selvittää kunnostusta kaipaavan liikenneympyrän vastuutahoa. Lopulta kohde päätyi Hämeenlinnan kaupungin remonttilistalle.
Yhdistyksen tiedottaja Susanna Mattila myöntää esittäneensä ajatuksen taideteoksen sijoittamiseksi kunnostettavan liittymän keskelle. Idea virisi kolmen vuoden takaisesta Lammin Ikkunoiden juhlavuodesta, ikkunatehdas muutti Lammille 50 vuotta sitten. Apuna ideoinnissa oli Linnan Kehityksen Pia Niemikotka, jonka tehtävänä oli lammilaisen yrityselämän toimeliaisuuden lisääminen.
— Lähestyimme lammilaisia yrityksiä ja pyysimme heitä mukaan rahoittamaan taideteosta. Teemana meillä oli Ikkuna tulevaisuuteen, Mattila kertoo.
Hämeenlinnan kaupunki teki liikenneympyrän kunnostuksen yhteydessä taideteokselle pohjatyöt. Lykky päätti ottaa vetovastuu taideteoksen hankinnasta. Taideteos päätettiin toteuttaa kilpailun pohjalta. Lopulta ehdotuksia tuli kahdelta lammilaiselta taiteilijalta. Kuvataiteilija Eero Pöyhtärin pellavasta ja sahdista innoituksensa saaneen Pellavahimmelin toteutus osoittautui kustannustehokkaimmaksi.
Alusta lähtien oli selvä, ettei yhdistyksellä ei ole varoja tilata noin 30 000 euron arvoista teosta, joten päätettiin hakea Linnaseudulta Leader-rahoitusta ja yhdistys saikin 50 prosentin investointirahoituksen monumentin toteutukseen. Toinen puolikas saatiin kokoon lammilaisten yritysten ja yhteisö-
jen lahjoitusvaroin.
— Kaikki lähtivät tähän innolla mukaan ja lisäksi omalta kylältä löytyivät niin tekijät kuin tarvikkeetkin teoksessa käytettyä corten-terästä lukuun ottamatta, Susanna Mattila iloitsee.
Mattila on huomannut, että onnistunut hanke ja näyttävä lopputulos kylän keskelle on innostanut muitakin lammilaisia toimijoita tekemään hankkeita ja hakemaan rahoitusta Linnaseudulta.
— Leader-rahoitusta kannattaa hyödyntää ja toteuttaa sen avulla hyviä yhteisiä asioita.
Lattiamallastus on katoava taito Maaseudun kulttuuriperinteiden monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtää lammilainen Maaseudun ystävät ry. Yhdistyksen jäsenistöstä löytyy yli 50 vuoden kokemus sahdin teosta, sahtikulttuurin edistämisestä ja yritystoiminnasta. Yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Kääriäinen on sahdin
Susanna Mattila on ylpeä Lammin keskustan liikenneympyrään toteutetusta taideteoksesta. Pella-vahimmelin suunnitteli lammilainen taiteilija Eero Pöyhtäri ja se toteutettiin lammilaisin voimin.
kaupallisen valmistuksen pioneeri. Hän perusti Lammin Sahdin 40 vuotta sitten. Sahtikulttuurin säilyttämiseksi Maaseudun ystävät päätti elvyttää maltaiden lattiamallastusperinnettä. Lieson kylälle Kaukasenjärven rannalle on talkoilla kohonnut hirsinen mallasriihi, jossa voidaan lattiamallastaa ja kuivata maltaita savun avulla. Talkootyötunteja on kyläläisille hankekirjanpidon mukaan kertynyt jo yli tuhat. Riihen hirsirunko löytyi naapurista parin kilometrin päästä. Mallasriihi-projektille haettiin 60 prosentin Leader-rahoitus.
— Myönnetty rahoitus ei toteutukseen riittänyt, sillä tällaisessa hankkeessa tulee aina ennakoimattomia yllätyksiä, mutta se on ollut hyvä apu, Pekka Kääriäinen kertoo.
Myönteinen yllätys tekijöille oli hirsirungon hyvä kunto. Pystytyksessä pyrittiin käyttämään mahdollisimman paljon vanhaa materiaalia. Kääriäisen omalta tilalta löytyi muun muassa vanhoja aitanovia. Erään oven metallisaranaan on seppä merkannut valmistusvuodeksi 1706. Kääriäinen kertoo, että mallasriihi ei ole tuotantolaitos, vaan koe- ja näytösluontaiseen toimintaan tarkoitettu. Kerralla mallastuu 500–1 000 kg viljaa. Koe-erä on tarkoitus laittaa tulille ensi syksynä. — Vielä minullakaan ei ole aavistusta millaisia maltaita tässä valmistuu. Sahti valmistuu ohra- ja ruismaltaista, vedestä, hiivasta ja humalasta. Mallasriihtä ympäröivälle pellolle on tarkoitus kylvää maltaiden raaka-aineeksi ohraa ja pystyttää muutamia humalasalkoja. — Silloin puhutaan todellisesta lähiruoasta, Kääriäinen tuumaa.
Pekka Kääriäinen on suomalaisen pienpanimoalan tienraivaaja ja sahtiperinteen vaalija. Pekan johdolla on Lammin Liesoon rakennettu mallasriihi, jonka avulla elvytetään lattiamallastuksen ja sahdinvalmistuksen perinteitä.
Kokeneet hanketoimijat ovat arvokkaita tekijöitä
Hankkeista selviää maalaisjärjellä ja sääntöjä noudattamalla. Myös osaavalla hanketoimijalla on merkittävä rooli hankehakemuksen laadinnassa ja onnistumisessa.
Lammilainen Anja Vitie on ollut mukana useissa lammilaisten yhteisöjen Leader-hankkeissa. Hän ollut tehnyt hakemuksia, hoitanut kirjanpitoja ja hallinnoinut hankkeita. Lykky ry:n liikenneympyrän monumentti -hankkeessa hän toimi hankevastaavana.
Vitie sai hankekokemusta työurallaan Kärkölän kunnan palveluksessa ensin kirjanpitäjänä ja sitten kunnansihteerinä.
— Olen asunut Lammilla koko ikäni ja ollut töissä pienessä maaseutukunnassa, joten pelikenttä on tuttu. Työtausta on tuonut minulle varmuutta toimia näiden hankkeiden parissa. Kokenut hanketoimija kehottaa varautumaan hankkeissa yllättäviin asioihin. Esimerkkinä hän mainitsee edellä mainitun monumentti-hankkeen.
— Asiantuntijoilla piti esimerkiksi teettää selvitys teoksen häikäisyvaikutuksesta ja laskel-
mat tuulikuormasta.
Vitie muistuttaa, että hankkeissa pitää noudattaa rahoitusta koskevia sääntöjä, olla huolellinen ja tarkka. Epäselvistä asioista kannattaa kysyä ja varmistaa hankkeen eteneminen suunnitellusti. Hän suosittaa, että joku yhdistyksestä selkeästi ottaa vastuun hankkeen juoksuttamisesta ja muut yhdistyksessä ovat tukena. Talkootyö on hyvä väline omarahoituksen kattamiseen.
— Linnaseudun toimisto on lähellä ja henkilökunta tuntee toimintaympäristön. Heiltä saa hankeasioissa hyviä vinkkejä ja apua.
Mikä saa jaksamaan hankkeiden parissa? — Tämä on niin mielenkiintoista tekemistä eläkeläiselle. Toki, välillä tuntuu, ettei jaksa enää seuraavaa hanketta. Hankkeiden avulla saadaan Lammille lisää elämää ja viihtyvyyttä. Se on minulle tärkeää.
Lammilainen Anja Vitie on monessa mukana, kuten taustalla näkyvän Turvantalon hankkeissa. Kyseessä on Lammin pitäjäläisten oma kylätalo, jota on kohennettu Leader-rahoituksella.
HANKE SANOMAT
Hattulassa haettiin hankeoppia naapurista ja saatiin kaikki futaamaan
Hattulassa toimiva Parolan Visa on kohta satavuotias urheiluseura, jonka lajivalikoimassa nykyään ovat jalkapallo ja futsal. Toiminta-ajatuksena on tarjota monipuolista liikuntaa laadukkaasti ja edullisesti kaiken ikäisille.
Parolan Visan hallituksen aiempi puheenjohtaja Anne Riihilahti sekä hallituksen nykyinen puheenjohtaja Johanna Pennanen kertovat, että Parolan Visassa kiinnostuttiin Leader-rahoituksesta, kun Hattulan kunnan hankekoordinaattori Heikki Konsala kävi sitä seuran edustajille esittelemässä. Lisäksi useita Leader-hankkeita Pirkanmaan puolella toteuttanut Kari Salin kävi kertomassa, miten he olivat Leader-rahoitusta hakeneet ja sen turvin seuraansa kehittäneet.
— Tämä vahvisti sen, mitä olimme jo itsekin pähkänneet, lähdemme hakemaan Leader-rahoitusta seuran kehittämiseen.
Hakuprosessi oli näiden kokemusten ja tietojen jakamisten jälkeen suht helppo. Kari Salin auttoi hankehaussa samoin Heikki Konsala. Koko perhe futaamaan -kehittämishanke sai
rahoituksensa Linnaseudulta. Tavoitteena oli luoda harrastajapolkumalleja erilaisille jalkapallon ja futsalin harrastajille. Hanke toteutui suunnitellusti kaikilta muilta osin, paitsi kävelyfutis ei Hattulassa ottanut tuulta alleen.
— Kokeilimme sitä pariin kertaan, mutta kiinnostusta tähän ei kuitenkaan kuntalaisista löytynyt. Päiväkoti- ja kouluyhteistyö onnistui suunnitellusti ja valmennuslinja jää elämään vahvasti seurassamme.
Hankkeen avulla seuralle muodostettiin yhtenäinen valmennuslinja, jota noudatetaan seuran joukkueissa. Seuran valmennus sai arvokasta tukea, oppi uutta ja kehittyi. Seura-aktiivit kertovat, että yhteistyö hankerahoituksella palkatun valmennuspäällikön kanssa jatkuu. Lisäksi hankkeen myötä virinneet yhteistyökuviot esimerkiksi Hattulan
kunnan kanssa toimivat edelleen.
Anne ja Johanna ovat valmiita uusiin hankehaasteisiin
— Ilman muuta lähtisimme uuteen hankkeeseen. Hanke on tuonut niin paljon kehitystä ja hyvää seuraan, että miksi emme haluaisi sellaista lisää?
Parolan Visassa hankkeen käynnisti puheenjohtajana Anne Riihilahti ja uusi puheenjohtaja Johanna Pennanen saattoi sen loppuun. Tästä opittiin, että dokumentointi hankkeesta ja ohjeistuksesta seuran sisällä on oltava mennyttä kattavampaa. Henkilömuutosten varalta tietoa hankkeen alusta, historiasta ja toimintatavoista sekä vaatimuksista on ensiarvoisen tärkeää olla kirjattuna.
— Luotimme, että tietoa on saatavilla Hyrrä-tietopalvelun kautta. Nyt kaikkea
informaatiota ei ollutkaan siellä, tai se oli niin vaikeasti saatavilla, että se jäi löytymättä.
Maksatushakemusten tekeminen aiheutti hanketoimijoille päänvaivaa, sillä välillä tuntui, että joka kuukausi jokin laskutoimitus hakulomakkeessa oli pielessä, vaikka se oli tehty samoin kuin edellisen kuukauden hakemuksessa.
— Ohjeistukset saisivat olla helpommin saatavilla, sekä selkeät laskukaavat, jotta kuka tahansa vastuussa oleva osaa hakukaavakkeet täyttää niiden avulla. Apua ja neuvoja saatiin kyllä aina pulmien sattuessa, kiitos siitä, Anne ja Johanna kertovat.
Hankkeella saavutetut hyödyt kuiten-
kin peittoavat haitat.
He rohkaisevat muitakin hakemaan Leader-rahoitusta.
— Älä anna byrokratian haastavalta tuntuvien lauseiden, vaatimusten tai lomakkeiden estää tei-
tä hakemasta hankerahoitusta. Vaatimukset ovat pienet verrattuna hankeen kautta saadusta edusta, tuesta ja kehityksestä!
EU-TIETOA
PAIKALLISIIN TARPEISIIN
Linnaseutu toimii yhdessä Leader Pirkan Helmen kanssa Europe Direct Häme & Pirkanmaa EU-tietopisteenä. Tarkoituksenamme on lisätä vuorovaikutusta EU:n päätöksentekijöiden ja kansalaisten välillä sekä kannustaa kansalaisia osallistumaan keskusteluun EU:n tulevaisuudesta. Europe Direct -verkostoa hallinnoi Euroopan komissio.
Toimitamme EU-aiheista esitemateriaalia, teemme kouluvierailuja ja osallistumme EU:ta koskeviin keskusteluihin ja tapahtumiin. Lisätietoa: europedirect@linnaseutu.fi
Europe Direct -puhelinneuvontapalvelussa voit maksutta esittää EU:ta koskevia kysymyksiä 00 800 6 7 8 9 10 11
TULE MUKAAN JA LIITY JÄSENEKSI!
Linnaseutu ry:n jäseneksi voivat liittyä kaikki yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet yksityiset henkilöt, yhdistykset ja yritykset. Jäsenenä voit osallistua yhdistyksen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Lisätietoja: www.linnaseutu.fi/liity-jaseneksi
Liitteen toimitus ja tekstit: Linnaseutu ry ja Jouni Lehtonen, Santramedia
Kuvituskuva: Adobe Stock