22
Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?
2018
Miten asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää kylillä? Ystävätoiminnalla (yritysmuotoista) kaikenikäisille. Kyläavulla; naapuriapu; ruohonleikkaus, lumenluonti. Kylätalkkari: talkkaripalvelulla. Palkkaamisessa ongelmia. Siivousavulla. Turvallisuus huolena varttuneemmalla väestöllä siivouksessa (esim. verhojen vaihtaminen ja kiipeäminen jakkaralle). Lumityöpalveluilla, esim. sulamisvesien kanssa apu. Vapaaehtoistoiminnalla. Naapurihengellä. Asennemuutoksella: nyt vaikeaa; ei myönnetä, että tarvitaan apua. Asenne ja alkuasetelma eri sukupolvien välillä. Virtuaalisuus ja kompromissi tässä eri sukupolvien välillä. Palvelukeskuksilla ikäihmisten kotonasumisen tukemiseksi. Liikuntaystävistäkin on pulaa. Oppilaitokset ja opiskelijat mukaan liikunta- ja toimintakyvyn tukemiseen. Yhdistykset, potilasjärjestöt yhdessä pilotoimaan. Palvelut kotiin. Kyläpalveluilla. Seniorihenkilöstö; kun on päivän tai viikon ongelma. Ketju, jolla apua tuodaan. Helppipiste. Turvallisuuden tunteen tuottaminen asumiseen. Kun vesiputki tai tiet tukossa, kenelle soittaa? Johtokeskuksella; pelastus- ja turva palvelut. Kyläyhteisömallilla, jota kehitetty; tehty yhdessä; perunan nosto, tulipalon sattuessa autettu eli yhteisön sisällä autetaan. Katoamistapauksissa etsintäavun kannalta on tärkeää tuntea naapuri, tai jos jossain asunnossa alkaa olla pidempään on hiljaista, otetaan yhteyttä. Jos vieraita ihmisiä/autoja liikkeellä kylällä, tämänkin huomioidaan. Yhteisöllistä vastuuta. Ihmisten kokoontumisella kerran tai kaksi kuukaudessa. Sosiaalisella kanssakäymisellä.
Opiskelijoiden hyödyntämisellä vapaaehtoistyössä. Miten nuoret voi tuoda palveluita tai palveluita: digija ATK-palvelut, ruohonleikkuu? Nuorten kännykänkäytön vähentäminen, yhdistystoiminnassa valvoja, joka valvoisi ja rajoittaisi nuorten kännykän käyttöä. Työllä; koulutetut katoavat, koska ei ole työtä. Morsianpalvelulla. Lasten hoitopaikoilla omalla kylällä/lähellä, jolloin lapset voisivat olla hoidossa omalla kylällä eikä tarvitsisi viedä kauas. Kasvatustavat ovat muuttuneet. Varamummo-järjestely. Byrokratiaa keventämällä; kovaa eri palveluiden toteuttamisessa, tästä on kokemustietoa. Ateriapalvelu ja ruokailu on tärkeää! (Nummikoti-yhdistys). Lapset ryhmiksessä ja vanhukset palveluasumisessa lähekkäin, jolloin vastavuoroisesti eri ikäpolvet kohtaavat. Myös eri sairaudet ja apuvälineet tulevat lapsille tutuksi. Yhdessä tekemisellä; voi olla mitä tahansa. Yhteistyö eri ikäisten kanssa. Yhteiset juhlat; joulu- ja kesäjuhlat, joihin lapset osallistuvat. Luo uskoa, tehdään yhteistyötä, Leader-rahoitus. Byrokratian osalta edellytykset palveluasumiselle kovat. Palvelunkäyttäjää tulisi kuunnella. Byrokratia lisääntyy ja vie innon vapaaehtoistyöstä. Puhelinrinki, joka huolehtii ja pitää huolta toisistaan. Tuo turvallisuuden tunnetta (Nummikoti). Tarpeet ja palvelut muuttuneet, enää ei ole esim. maanviljelyä, johon tarvittaisiin yhteisesti apua.
Kauhajoella kokoonnuttiin 5.4. tunnelmallisella Ojalan Pakarin vintillä. Seminaarissa ja työpajoissa oli mukana 47 osallistujaa Suupohjan alueelta useammalta paikkakunnalta.
Taustalla istumassa Eteläpohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Korkealaakso ja vas. sihteeri Päivi Kultalahti, joka on myös Kylille-hankkeen Aisaparin alueen vetäjä.