Page 1

Maakunnan mielipiteitä palvelujen järjestämisestä, kolmannen sektorin kumppanuuksista yhdistystoiminnan merkityksestä sote- ja maakuntauudistuksesta ja digitalisaatiosta

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

Raportti seminaarikierroksesta, joka toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla huhtikuussa 2018.


Sisällysluettelo Kylätoiminta maaseutuyhteisöjen hyvinvoinnin tuottajana  Kylien luonteen muutos  Kylien kasvavat vaateet  Miten kylätoiminta edistää hyvinvointia?  Johtopäätöksiä 

4 4 4 5 5

Sote- ja maakuntauudistus: uusia työnjakoja, uusia mahdollisuuksia maaseudulle  Miksi sote- ja maakuntauudistus?  Uusia työnjakoja ja mahdollisuuksia  Kylätason vahvuus sote-palvelujen tarjoajana 

6 6 6 7

Mitä toimintaa ja palveluja kylillä asuvat tahtovat?  Hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat asumisen  Kuljetusta ja liikkuvia palveluja  Arjen peruspalvelut  Sotepalvelut  Kylätaloista monipalvelupisteitä  Yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä  Vetovoimaa  Miten palvelujen tarjonta voidaan ratkaista?  Miten kylä voisi osallistua palvelujen tuottamiseen?  Palvelujen kehämalli ja hyvinvointipuu 

8 8 8 8 8 9 9 9 10 10 11

Miten kylänne tekee yhteistyötä ja kenen kanssa?  12 Mitä haasteita olette kokeneet kumppanuuksien/yhteistyön rakentamisessa?  12 Kenen kanssa haluaisitte tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä ja missä asiassa?  13 Millaisia kumppanuus- ja yhteistyömalleja haluaisitte kokeilla?  14 SOTE – mahdollisuudet / uhat  Pelkoja ja epävarmuutta  Positiivisia huomioita sotesta 

15 15 17

DIGI – mahdollisuudet / uhat 

18

Mitä jos yhdistykset katoaisivat?  Mitä aukkoja sinun hyvinvointiisi ja terveyteesi syntyisi?  Miten asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää kylillä?  Miten sinä itse haluaisit osallistua yhdessä tekemiseen? Miten voidaan motivoida uusia ihmisiä yhdessä tekemiseen? 

20 20 22 23

Eteläpohjalaiset Kylät ry:n ja yhteistyökumppaneiden esittelyt  24 Kylätoiminta on huolen- ja puolenpitämistä  24 Kylille-hanke Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät  24 Yhteinen Etelä-Pohjanmaa  25 Etelä-Pohjanmaan Järjestöt mukana muutoksessa -hanke  25 Yhteinen keittiö tukee yhteisöllisyyttä ja asukasvaikuttamista  26 Suomen Kylät ry 26 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla – uusia tuulia palvelutuotantoon?  27 Maaseutuverkosto ja Suomen älykkäin kylä -kilpailu 27

Tämä raportti on toteutettu Eteläpohjalaiset Kylät ry:n ja kumppanien yhteistyönä. Ulkoasu: Päivi Kultalahti Paino: Painolampi Ky, Lappajärvi 2018


Kylien ääni kuuluviin E

teläpohjalaiset Kylät ry:n tarkoituksena oli järjestää koko maakunnan kattava palvelutarvekysely, jolla selvitetään maakunta- ja soteuudistuksen vaikutuksia ihmisten arkeen. Samalla haluttiin selvittää, miten kyläyhdistykset ja muut paikalliset toimijat ovat nyt ja voisivat tulevaisuudessa olla mukana tuottamassa palveluja omalle alueelleen. Kyselyn sijaan päästiin järjestämään neljän maakunnallisen seminaarin kierros, jonka mahdollisti Suomen Kylät ry:n myöntämä kyläpäällikkörahoitus. Kumppaneiksi saatiin eteläpohjalaiset Leader-ryhmät, maakuntauudistusta valmisteleva Yhteinen Etelä-Pohjanmaa sekä yhteistyöhankkeet: Etelä-Pohjanmaan Järjestöt mukana muutoksessa, Yhteinen keittiö ja Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla. Tilaisuuksien markkinointiin ja järjestelyihin saatiin lisäksi tukea Maaseutuverkostolta. Ilmajoella, Kauhajoella, Kauhavalla ja Alavudella pidetyt seminaarit keräsivät yli 200 osallistujaa kertomaan mielipiteitä ja keskustelemaan maakunnan ja sen kylien tulevaisuudesta. Keskusteluun alustivat tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta ja YTT Kaisu Kumpulainen Maaseudun Uusi Aika -yhdistyksestä. Kierroksen tuloksena todettiin, että sote- ja maakuntauudistus voi olla myös mahdollisuus, kunhan paikallisille palveluntuottajille tehdään tilaa kilpailutuksessa. Asiakasseteleitä ja muita järjestelmiä kehitettäessä tulee ottaa kriteeristössä huomioon myös kolmas sektori. Kaikille yhteisenä tavoitteena on huolehtia osallisuuden kautta siitä, että palvelujen käyttäjien ääni tulee kuulluksi palvelujen järjestämisessä. Keskittäminen uhkaa palvelujen saatavuutta ja aiheuttaa ihmisten eriarvoisuutta. Palvelut liukuvat yhä kauemmaksi kyliltä, aina maakuntakeskukseen saakka. Etäisyyksien kompensoimiseksti tarvitaan uusia toimintamalleja ja digitaalisuutta. Suurina huolenaiheina koettiin tiestön huono kunto ja nettiyhteyksien epätasaisuus. Väestön ikääntyminen ja aktiivitoimijoiden väheneminen ovat haasteena lähes jokaisella kylällä. Yhdistysten toimintaa pyörittää ikääntyvä joukko ja nuorten sitouttamiseen tarvitaan uusia keinoja. Kylissä toimivilla yhdistyksillä on vahva paikallistuntemus ja pitkät toiminnan perinteet. Niillä on hyvät mahdolllisuudet lähteä kehittämään myös uusia toimintamuotoja esimerkiksi yhteiskunnallisen yrittäjyyden kautta. Yhdistyksillä on osaamista ja tiloja, ja kumppanuuden kautta annettava tuki varmistaa laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. Paikallinen palveluntarjoaja osaa mitoittaa palvelut oikein tutun toimintakentän tarpeisiin. Kumppanuuksien rakentaminen on tärkeää sekä vertaistasolla että horisontaalisesti. Yhteistyöllä palvelut tehostuvat ja päällekkäisyykset poistuvat – kumppanuuksia tarvitsee jokainen toimintansa tueksi. Kuntien ja yhdistysten kumppanuus on erinomaisen tärkeää kuntien uudessa tehtäväkentässä. Jotta ihmisillä on jatkossakin mahdollisuus asua kylillä, tarvitaan monipalvelukeskuksia, joihin palvelut tuodaan joko jakeluringin, paikallisen tarjoajan tai verkon välityksellä. Kyläkeskusta tarvitaan myös sosiaalisena kohtauspaikkana. Ihmisestä välittäminen, naapuriapu ja yhteisöllisyys on tehtävä näkyväksi eikä kaikkea saa arvioida kovalla rahalla, kun tavoitteena on turvallinen asuminen ja elinympäristön viihtyisyys. Eteläpohjalaiset Kylät ry kiittää kaikkia tilaisuuksiin osallistuneita aktiivisesta keskustelusta. Erityiskiitoksen ansaitsevat seminaarien alustajat, yhteistyökumppanit sekä työpajojen vetäjät ja kirjurit. Toivottavasti tähän raporttiin kirjattuja mielipiteitä ja ideoita hyödynnetään mahdollisimman monella tasolla niin alueellisesti kuin maakunnallisestikin. Samat haasteet on yleistettävissä myös valtakunnallisesti. Eteläpohjalaiset Kylät ry Heikki Korkealaakso  puheenjohtaja

Päivi Kultalahti sihteeri


4

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

2018

Kaisu Kumpulainen:

Kylätoiminta maaseutuyhteisöjen hyvinvoinnin tuottajana Kylien luonteen muutos Aktiivisuudesta on tullut menestyksen kriteeri Passiiviset kylät - Aktiiiviset kylät (vrt. Elävät – Kuolleet kylät) Kylät ovat nykyään toiminnallisia yksikköjä – eli jos ei ole toimintaa, ei ole myöskään kylää. Kyläyhdistysten (ja muiden paikallisten yhdistysten) merkitys kylien elossa pitämisessä ja kehittämisessä korostuu

Aktiivisen kylän kriteerejä 1. Kehittämistoimintaa… Kyläsuunnitelmat Kehittämisajattelu Kylähankkeet Kylätalojen ylläpitäminen, kylän ”olohuone” Palvelutuotanto Lähidemokratia, kylän ”ääni” Kyläyhdistykset ovat “strategisia yhteisöjä” 2. Yrittäjämäinen asenne… Yrittäjämäinen ajattelu Markkinatalouden logiikka Taloussuunnittelu Markkinointi Julkisuuskuva “Talkoissa on alkanut raha kiertää” 3. Kulttuuria… Kulttuuritapahtumat Kulttuuriperintö rakentaa juuret Paikallinen identiteetti Pieni tekeminen Aktiivisuuden ytimenä on motivaatio ja sitoutuminen! ”Kyllä mä näen yhtenä uhkakuvana sen että katoaa semmonen yhdessä tekemisen henki ja halu. Että siitä tekemisestä tulee liian muotomäärästä.” Aktiivisen kylän ideaalimalli Vuoden Kylä -kilpailun kriteerien mukaan.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Kaisu Kumpulainen.

Kylien kasvavat vaateet Resurssien kasvaminen (Leader) Tehtävien laajentuminen Kulttuuriperinnön vaalimisesta tuotteistamiseen Lähipalvelut: Tappelusta tuottamiseen Kyläsuunnittelun sisältöjen lisääntyminen: esim. turvallisuus, palveluntuotanto, liiketoimintasuunnittelu. Hankkeiden ja omistamisen myötä paperityön ja byrokratian lisääntyminen Aktiivisen kylän ideaalimalli Vuoden Kylä – Ulospäin suuntautuminen, esim. kyläjuhlat

kilpailun kriteerien mukaan

Kulttuuriperintö

Kyläsuunnittelu

Kulttuuriperintö

Kyläsuunnittelu

Kylähenki Kylähenki

Kylä Kylä hyvinvoinnin hyvinvoinnin tuottajana tuottajana kaisu.kumpulainen@jyu.fi

KyläKylähankkeet hankkeet

6


Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

2018

kylätoiminta edistää MitenMiten kylätoiminta edistää hyvinvointia? Turvallisuus Paikallisyhteisöön kuuluminen

LOVING Rakkaus Ihmissuhteet Yhteys toisiin Kuuluminen

Yhteisöllisyys

HAVING Elintaso Työllisyys Terveys Koulutus Asuminen

DOING Vastuullinen ja mielekäs toimiminen

5

hyvinvointia? Palvelujen kehittäminen

BEING Eheä kokemus maailmassa olemisesta Itsensä toteuttaminen

Yhdessä tekeminen Lähiympäristöön vaikuttaminen

Yhteys luontoon Juuret

Osallisuus Merkityksellisyys (Tuula Helne, Tuuli Hirvilammi ja Markku Laatu: Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla)

kaisu.kumpulainen@jyu.fi

(Tuula Helne, Tuuli Hirvilammi ja Markku Laatu: Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla) Johtopäätöksiä Maaseutuasuminen yhä enemmän omalla vastuulla eli edellytykset sille on rakennettava itse Kumppanuutta ja vuoropuhelua kuntien ja yhteisötoimijoiden kanssa tarvitaan koko ajan enemmän Kyläyhdistykset mukaan neuvottelupöytiin Kylätoiminta on voimavara jota hyödyntää lähipalvelujen kehittämisessä

Esim. kylätaloista palvelukeskuksia Hankerahoitusta saatavilla Toimiva instrumentti myös isompiin keskuksiin, kuten laajempiin alueisiin, pieniin kuntiin ja kirkonkyliin. Haurasta, koska vapaaehtoistoimintaa. Siksi hauskanpito ja yhteisöllisyys tärkeintä!

Työpaja miettimässä kumppanuuksia Etelä-Pohjanmaan Opistolla, kirjurina Katja Rinne-Koski Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hankkeesta.


6

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

2018

Hilkka Vihinen:

Sote- ja maakuntauudistus: uusia työnjakoja, uusia mahdollisuuksia maaseudulle Miksi sote- ja maakuntauudistus? Suomi muuttuu, kuten ennenkin. Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa palvelujen tarpeeseen ja kustannuksiin. Eri toteutusvaihtoehdot. Kytkentä maakuntauudistukseen: pyrkimys alueelliseen itsemääräämisoikeuteen ja paikalliseen räätälöintiin Valinnanvapaus. Julkisessa keskustelussa korostuu erikoissairaanhoito – kylätasolla kyse so-palveluista (kuten asumispalvelut ja päivätoiminta) ja tepuolella perusterveydenhoidosta (fysioterapia, sairaanhoito jne.) Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnan vastuulle. Tuottamisvastuuta voi siirtää muillekin (välineinä mm. asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit) ELI myös kylät tai muut yhdistykset, yhtiöt tai yritykset voivat tarjota palveluja. Maaseutusovelluksien osalta edellyttää maakunnille aitoa paikkaperustaista soveltamisoikeutta.

Uusia työnjakoja ja mahdollisuuksia

Tutkimusprofessori Hilkka Vihinen.

Syntyy väistämättä uusi tilanne. Maaseudun kansalaisyhteiskunta on paremmin järjestäytynyt kuin kaupungeissa. Yhdistyksillä jo nyt iso rooli: esim. Etelä-Pohjanmaalla on 540 sote-alan jäsenjärjestöjen jäsenyhdistystä (SOSTE). Tarvitaan erityisesti kotiin vietäviä, liikkuvia ja kotia lähellä sijaitsevia palveluja Soten ympärille voidaan koota kylätasolla tehtäviä, esim. kylätaloilta käsin toimivia yrittäjiä, liikkuvia palveluja, palveluohjausta ja tukea. Sote- ja maakuntauudistus voi jopa parantaa maaseudun palveluja ja vahvistaa paikallisuutta Vaatii nyt omaa aktiivisuutta. Edellyttää, että pienemmät toimijat hyväksytään maakunnan palveluvalikkoon – vaikuttaminen! Olennaista maakuntatasolla asettavat kriteerit: laatu ja

paikkaperustaisuus mukaan kriteereihin! Ei tule olemaan yhtä mallia: erilaiset edellytykset ja tarpeet; huomiota toimiviin palvelumarkkinoihin Paljon on jo tehty ja tekeillä, esim. Kainuun itsehallintokokeilun kokemukset Kannattaa jakaa kokemuksia alueiden kesken (esim. Kannuksen Eskolan kylä; Maaseutu näkyväksi –suuraluekiertue syksyllä) sekä toimia ripeästi ja käytännöllisesti: sopimuksia tarvitaan Yhteinen tahtotila Selkeät askeleet kylittäin, kunnittain tai mikä toimii missäkin. Kokeilu ja kehittäminen, ei tarvitse heti keksiä viimeistä sanaa Suora tiedonkulku kyliltä maakuntiin tärkeää, maakuntapäättäjät avainasemassa, millaisia kriteerejä asetetaan.


2018

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

7

Kylätason vahvuus sotepalvelujen tarjoajana (Aatteellinen) arvopohja: sitoutumisen tunneside heikkenee mitä suuremmasta yksiköstä/alueesta on kyse. Yleishyödyllisyys. Pitkät perinteet paikkaperustaisista ratkaisuista. Maaseutualueet edelläkävijöitä eri toimijoita ja palvelumalleja yhdistävien kumppanuus- ja yhteistyömallien luomisessa. Kyläyhdistykset tarjoavat jo nyt infra-, turva-, vanhus- ja päivähoitopalveluja Syvä ymmärrys asiakkaiden tilanteesta: arjesta käsin rakentuvat ratkaisut. Palautetaan kylien aktiivisuudella yhteisöllisyys ja paikallisuus kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähteeksi. Kylät kansalaisjärjestöinä osaksi uuden maakunnan tahdonmuodostusta ja toimintaa. Hyvinvointi liittyy osallisuuteen ja haluun toimia lähiyhteisössään. Osallisuus vahvistaa demokratiaa: työnjaot ovat vallanjakoja.

Maakuntajohtaja Asko Peltola kertoi maakuntauudistuksen vaiheista Alavuden seminaarissa 26.4.

Etelä-Pohjanmaan Opistolla 4.4. oli työpajoissa 56 osallistujaa.


8

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

2018

Mitä toimintaa ja palveluja kylillä asuvat tahtovat?

Maatilat kasvavat, karjatalous katoaa. Kylien väki vähenee, mutta lapset eivät katoa minnekään vaikka koulu loppuisi. Kaikenikäisistä on huolehdittava!

Hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat asumisen Infra on tärkeä! Tiet tulee olla kunnolliset, samoin niiden huoltopalvelut! ”Hunajaako on laitettava tielle, että näkisi tiekarhun...” Tienhoitoa tarvitaan, liikkuminen tärkeä. Tieverkko loppuu sekä valtakunnantasolla että kuntatasolla. Tieosuuskunnista ja yksityisteistä on pyritty pääsemään pois – miten tiet pidetään kunnossa? Hyvä tie tuo tulevaisuutta: Tulevaisuuden kylälle vie hyvä tie, tienvarsimaisema on kaunis ja hoidettu Hyvä valaistus luo turvallisuutta Pyörätiet oltava, jos määritellään kilometrit, miten pitkän matkan takaa tulee kulkea ilman kuljetusta kouluun.

Kuljetusta ja liikkuvia palveluja Kuljetuspalvelut, erilaiset kimppakyydit. Seniori-ihminen tarvitsee myös saattajan asiointiin Tila-auto (yrittäjälähtöinen taksi) tiettynä päivänä, palvelutaksi: kuljetus keskustaan – apteekki, kauppa ym. – samalla sosiaalinen kohtaaminen Asiakaslähtöinen/ihmislähtöinen kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluja. Kela-taksit eivät toimi Lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapia ym. palvelut kylälle, ’’palveluauto’’. Apteekkikin voisi olla liikkuva. Sairaanhoidon liikkuva palvelu, sairaanhoitajan palvelut (verenpaineen mittaus). Tarvitaan liikkuvia palveluita, kirjasto, terveydenhoitaja ja palveleva kauppa-auto ’’mobiilikauppa’’ Vakituisia linkkayhteyksiä. Kunnalta avustusta kuljetuksiin Kuljetuspalvelu; asioiden hoitamista kuten kauppareissuja varten. Lisää ikäihmisen aktiivisuutta, kun itse saa osallistua omaan asiointiin ja tehdä itse omat valinnat ja ostokset. Myös kotiin tuotavia palveluja, jos kunto on niin heikko, ettei itse enää jaksa. Myös lääkkeet ja apuvälineet voisivat olla kotiin tuotavina palveluina. Kotiin tuotavissa palveluissa tärkeää, että kuljettaja tuntee asiakkaan. Toiminnassa on parhaillaan ”Palvelukyyti”, joka toimii paikallisesti. Hakee ja kuljettaa kaikenikäisiä kyytipalvelun tarvitsijoita.

Arjen peruspalvelut Kyläkauppa ja -koulu. Koulujen on sijaittava siten, että koulumatka bussilla on alle 30 min Toiminnassa olevien kyläkoulujen säilyttäminen, ei saa keskittää lapsia isoihin yksiköihin Kyläkoulu, jonka kanssa yhdistykset voivat järjestää esim. tapahtumia ja juhlia Kyläkauppa on kylän olohuone Elintarvikekioski, pienkahvila tai kioski, lounaspaikka Pankkiautomaatti Joustavuus: koulu-kauppa-neuvola on nyt kännykässä, digitaaliset yhteydet ja nettinopeudet kuntoon! Posti ja pankki sähköisesti niille, jotka pystyvät käyttämään, palveluneuvonta ja apu esim. niille jotka eivät käytä sähköisiä palveluja Asiointiapua, pankkipalveluja, nettiopastusta, pulmaratkaisuja Nettiyhteydet kaupunkilaisten tasolle Parturi-kampaaja ja muu henkilökohtainen palvelu Jäteastiat / likakaivojen tyhjennykset harvaan asutuilla alueilla

Sotepalvelut Lääkäripalvelut lähemmäksi. Vastaanottoaikojen tilaaminen helpommaksi Ikäihmisten hoitopalveluita. Kotisairaanhoito Sairaanhoitajan vastaanotto, neuvola Päiväkoti, lasten päivähoito Yhdistetty lasten- ja vanhustenhoito Vanhusten virkistystoimintaa ja päivätoimintaa Koululaisille iltapäiväkerhotoimintaa Vanhuspalvelu, siivouspalvelu Lasten ja vanhustenhoito Päivähoito sukupolvien yli Kylätalkkari, keneltä voisi kysyä apuja esim. korjaamiseen, siivouksiin, ruohonleikkuuseen, lumitöihin jne Henkilö, jolta voi ostaa asiointiapua esim. apteekissa tai kaupassa käynteihin Kylämummoja ja pappoja perheiden tueksi Leikkikavereita, väliaikaishoitoa, virkistystä


2018

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

Kylätaloista monipalvelupisteitä Kylätalo: paikka missä voi kokoontua milloin vain. Kylätalon ylläpitoa kaikenikäisille. Kylätalon ylläpito on myös haaste. Ilman kylätaloa kyläläiset hajoavat ja eriytyvät. Kylätalo ylläpitää yhteisöllisyyttä. Rahoitusta kaupungilta: kunta avustamaan kyläyhdistyksiä. Avustuksia yrityksille. Kiinteistövero tulisi olla automaattisesti ei ilman hakemusta yleishyödyllisille järjestöille (vapautus) Kylätalolle lounaspaikka / kahvila / baari/ kioski. Ruokahuolto; kioskimuotoinen pieni toimija tähän tarkoitukseen Kyläpäällikkö, joka koordinoi hommaa Kylätaloille hieronta, kampaaja, parkkipalvelu ym. Tietotupa, kirjasto, näyttelyitä Kansalaisopistojen piirien säilyminen kylillä. Leirejä, kursseja, residenssitoimintaa Luentoja, infoiltoja Kylän palvelupäiviä säännöllisesti: terveydenhoitajan vastaanotto/mittauksia, ennaltaehkäisevää neuvontatyötä, tuolijumppaa jne.

Yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä Uusi yhteiskunta vastuuttaa yksilöä ottamaan vastuuta itsestään. Tulevaisuuden kylässäkin kyläläiset ovat aktiivisia Kylän osallistuminen: huolehditaan yhdessä tilojen ylläpidosta. Yhteishengen, ME-hengen nostattaminen Löydä innostuneet ihmiset! Pohjanmaalla on vielä positiivista kateutta Nuoret aikuiset keksivät jotain ihan uutta. Mukavaa tekemistä yhdessä, joku koordinoi ja tiedottaa. Innokas kyläpäällikkö Tapahtumia, toimintaa, jotta ihmiset näkevät toisiaan Yhteistä mielenkiintoista toimintaa Leipää ja sirkushuveja Perinneruokapäivät Kyläillat kaikenikäisille Aamuparlamentti: paikka, jossa voi pohti maailman menoa kahvikupin ääressä. Yhteisiä tapahtumia esim. kahvihetket eri ikäisten kesken Liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia: uinti, vesijuoksu, metsästys, kalastus, ulkoilu + lenkkeily, retkeily Nuorisonäkökulmaa: kylillä pitäisi olla harrastuksia ja hengailupaikka, nuorisotilat, harrastuksien vetäjiä ja erilaisia liikuntaprojekteja

9

Yhteinen tila, jossa kokoonnutaan. Voi olla muukin yhteinen paikka kuin kylätalo, esim. lentopallokenttä Harrastusmahdollisuuksia kaiken ikäisille Senioritoimintaa, vanhuksille viriketoimintaa Lapsiperheille tapahtumia Koulun vanhempainillan yhteyteen tilaisuus Kirppisrallit hyviä kylätapahtumia, niissä voi tuoda esiin kylää monella tapaa Aijjoos-kerho, äiti-lapsipiiri Pääsiäskokko, joulumyyjäiset, kyläjuhlat

Vetovoimaa Turvallinen kylä ja puhdas ilma Yleinen siisteys – roskat pois ja huonot/rumat rakennukset Kyläkierrosten järjestäminen Oman kylän yrittäjien esittely Paljon kyliä, jotka eivät tunnista vahvuuksiaan Kunnalla yhteinen foorumi, josta näkee mitä paikkakunnalta löytyy Lapsiperheiden houkuttelu turvalliseen asuinympäristöön. Nuoret juurrutettava kotikylään, niin voivat harkita myös paluuta. Mieluisat muistot. Paluumuuttajia ruuhka-Suomesta Omakotitalo järven rannalla oli ennen ihanne, nyt nuoret perheet hakeutuvat puuronsilmään ja kerrostaloihin. Suuri osa nuorista on kuitenkin valveutuneita ja luonto on tärkeä. Virkistysmatkailu: järvenrantaan aktiviteetteja Mahdollista tarjota: matkailupalveluiden oheispalvelut: kalastus, metsästys, avantouinti/ sauna, polkujuoksu! Aina ei tajuta mitä omalla seudulla on mitä voisi tuotteistaa. Paikallisia nähtävyyksiä tuotava esiin. Nuoria työllistää kesäaikaisin kuten Stundarsin roolioppaat. Kauhavan alajoki ja pengertie, pyöräreittejä. Kyläyhdistys voisi tuotteistaa luontomatkailua paikalliseen tuntemuksen perustuen Hienoja tarinoita kivikautisen hautapaikan ympärillä Ruhan luontokohteet vetovoima tekijöinä vaellusreitit (3kpl) Simpsiölle, Hirvijärven altaille ja Martikkalan järven suunnille. Luonnontilainen suo! Kylän läpi Nurmonjoki jokilaakso/näkyminen Kulttuuriperinnöstä huolehdittava, esim. Pohjanmaan radan Ruhan 1800-luvun asemarakennus uhkana hävitä. Voitaisiin kunnostaa hankerahalla, entä pysyvä ylläpito? Kylän tarinankertojat, vanhojen paikkojen, persoonien ja historian tallentaminen ja tuotteistaminen.


10

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

2018

Miten palvelujen tarjonta voidaan ratkaista? Yhdistysten/järjestöjen todellinen aito ja aktiivinen yhteistyö Lähellä olevat kylät voisivat yhdessä palkata esim. kylätalkkareita Yhteistyö omais- ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa rinki-tyyppisesti. Kyläpiika ja kylärenki, ja näiden koordinointi. Pyydetään vapaaehtoisia auttamaan esim. kirjastoyms. käynneille Helsingissä ja Järvenpäässä vapaaehtoiset ohjaavat käyttämään kirjautumiskonetta ja vuodeosastolla vapaaehtoisia avustamassa. Omalta kylältä esimerkiksi terveydenhuollon palvelua, kiertäviä palveluja. STEAlta saa avustusta pysyväänkin toimintaan Kaupunkien ym. vaikutus lähiseutuun hyödynnettävä, esim. Tuurin kehitys vaikuttaa meille asti Ruhankylä saa lisää asukkaita, jotka muodostavat ’’nukkumalähiön’’, työssäkäynti Lapuan ja Seinäjoen yrityksissä ja hoitolaitoksissa. EPSHP, Atria ym. Ruhan kyläkoulun oppilasmäärä kasvaa. Alajärven Luoma-aho: 500 työpaikkaa ja 350 asukasta Luoma – veromarkkoja kaupungille Uudenlaiset kauppapalvelut, tuotteet tuodaan kylälle esim. palveluautotoiminnalla Keski-Pohjanmaalla rinkisysteemi, jakelurengas, johon voi tilata tavaraa. Kuljetus kiertää kylätalolta kylätalolle. Uudenlaista toimintakulttuuria; esimerkkinä ”Jäsenkortti”, jolla voi hankkia palveluita. Paikallisen palvelutarjonnan käyttämisen vahvistamista, että käytettäisiin näitä palveluita eikä haettaisi kirkolta (esim. hieroja ja kampaaja, fysioterapia). Toimintaa vaikeuttaa toimilupien saaminen verotus, byrokratia haaste. Investointihankkeissa ylläpito tärkeää: kohteita laitetaan kuntoon hankevarvoin, samalla sovittava jatkuvuudesta ja työnjaosta ylläpidossa. Kylätaloon tms. tilaan voidaan ottaa asumaan

yhteisötaiteilija, joka huolehtisi talosta ja vastapalvelukseksi tuottaisi yhteisöllisesti taide-elämyksiä ym. Ympäristökaavoituksen tulisi olla sujuvampaa maankäytön ja rakentamisen osalta. Luonnonkatastrofien varalta tulisi olla hätätilannejärjestelmä, jossa tarvittava apu on organisoitu ennalta. Kylien hälytysryhmät ja varautuminen. Vanhusten viriketoimintaan voi yhdistää esim. avoimen päiväkodin toimintaa Kunta avustamaan kyläyhdistyksiä, innokas kyläpäällikkö, rahoitus kaupungilta, yhteisöllisyyttä, nuoret aikuiset keksivät jotain ihan uutta yhteistä mielenkiintoista toimintaa Kylällä voisi kartoittaa osaamispotentiaali ja tarjota toisilleen palveluja win win periaatteella Palvelutarjontaa voisi ratkaista talkoilla / ajan jakoa henkilöitten kesken Kaveri-vertaistuki-kotiapu -pikainen apu erilaisiin juttuihin, kyläavustaja joka voisi toimittaa asioita Aisapari tai jokin muu yhdistys ottaisi kontolleen palkkauksen ja kumppaniyhdistykset maksaisivat lakisääteiset jutut ja lopusta määriteltäisiin palveluista käyttäjäkohtainen maksu Palvelujen tuottaminen voi olla vaikeaa ellei pieniä tuottajia saa mukaan (kilpailutus ongelma?) Yrittäjät/yhdistys tuottaa vaadittavat palvelut Naapuriavulla, hyvällä tahdolla Kyläläisten aktiivisuudella. Potentiaalia kyllä löytyy kun ’’kaivellaan’’ Kommuunilla, vaihtotaloudella Aktiivinen asenne, yhteisön tuella ja rahoituksella Aikaresurssien ja elämäntilanteen mukaan Ruotsalan kyläyhdistys antanut 3000 euroa lapsiperheille, että saavat järjestää omaa toimintaa Evijärvellä kylien kehittämisraha. Tavoite aktivoida kyliä, tänä keväänä jaettiin ensimmäisen kerran. Kylien hyvät käytännöt kerättävä maakunnasta (esim EPK kerää) – malleja kaikkien nähtäville.

Miten kylä voisi osallistua palvelujen tuottamiseen? Tilojen tarjoaminen mikäli mahdollista ilmaiseksi. Varainhankinta mahdollistaisi sen (esim. tilojen vuokraus yrittäjille) Kylätoiminnan uudet mallit käyttöön: vaikka vapaaehtoistoiminta on pidettävä arvossaan, mutta yrittäjämäinen toiminta on silti hyväksyttävä yhtenä vaihtoehtona > asennemuutos Kylien tyhjien asuntojen ’’asuttaminen’’ lapsiperheille

> kylä voi toimia ’’välittäjänä’’ Vanhusten luona käyminen vapaaehtoistoimintana Edistää yhteistyötä naapurikylien kanssa Tyhjien maatilarakennusten hyödyntäminen Kylällä voisi kartoittaa osaamispotentiaalia ja tarjota toisilleen palveluja! win-win periaate Palvelupäivä kerran viikossa / kyläemäntä /-isäntä > kylätalkkari > kyläyhteisö järjestäjänä


2018

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

11

Palvelujen kehämalli MUUT MERKITYKSELLISET PALVELUT - kunta tukee palvelujen järjestämistä MUUT PERUSPALVELUT - kunta tuottaa itse tai ostaa kumppaneilta KUNNAN YDINPALVELUT - kunta tuottaa itse

Jokaisella paikkakunnalla tulisi miettiä, mitkä palvelut ovat merkityksellisiä kunnan toiminnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta ja kenen on järkevä mitäkin palvelua tuottaa. Kyliä pitäisi käyttää enemmän hyödyksi: kylät voisivat tuottaa yhä enemmän merkityksellisiä palveluja ja yhdistyksillä mahdollista saada avustuksia.

Palvelukehien suunnittelu osaksi hyvinvointikertomuksia ja kouluterveydenhuoltokyselyjä: mitä palveluja tarvitaan, että saadaan lisää hyvinvointia tai turvataan esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointi ja tulevaisuus. Paikkakunnan palvelutuotantoa voi kartoittaa myös hyvinvointipuun avulla:


12

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

2018

Miten kylänne tekee yhteistyötä ja kenen kanssa? Muut (kylä-)yhdistykset ja muut kylällä/paikkakunnalla toimivat yhdistykset: eläkeläisjärjestöt, maamiesseurat, maa- ja kotitalousnaiset, 4H, nuorisoseura, kalastusseura, metsästysseurat, urheiluseurat. Kotona lapsiaan hoitavien yhdistys, Kotona ry (Kurikka), kotiseutu- ja kulttuuriyhdistykset. Kunta, kaupunki (esim. matkailu) Yritykset ja yrittäjäjärjestöt, seurakunta, oppilaitokset ja paikallinen koulu. Koulujen vanhempain toimikunnat ja vanhempainyhdistykset Kunta ja kuntapäättäjät, liikelaitoskuntayhtymä Kansalaisopiston kurssitoiminta Hankkeet, Leader-ryhmät, Ely, Seinäjoen taidehalli Provinssi, Solarsound, SJK. Yliopistot, Etelä-Pohjanmaan opisto. Hankeyhteistyö, tapahtumayhteistyö, tilayhteistyö. Kansanterveyshuolto otsikoissa (sotejärjestöt tekee). SPR-ystäväpiiri. Ratsastusseuran tapahtumat. Tarjoiluja, tapahtumia, retkiä, järkkärikökkiä, avustuksia, tilojen vuokraus, markkinointiyhteistyö, ohjelmaa tapahtumiin, kahvitus, tavaroiden säilytys Juhlatilaisuuksien järjestäjät/vuokraajat: perhejuhlat, häät, syntymäpäivät, rippijuhlat, ylioppilasjuhlat. Liikunta, näytelmät, juhlien järjestely Kyläyhdistys & kunnan vapaa-aikatoimi: lisäaikaa liikunnalle, tapahtumaan osallistuminen, puitteiden tarjoaminen, liikuntatila Kyläyhdistyksillä ja esimerkiksi nuorisoseuralla samoja henkilöitä johtokunnassa, maa- ja kotitalousnaiset ja maamiesseura toimivat yhdessä Kyläyhdistys – kyläkoulu -yhteistyö: tapahtumiin koulun ohjelma, koulun piste: rahat koululle. Koulun

kanssa järjestetään joulujuhlia, kevätjuhlia jne. Kyläseura tarjoaa tilat Härmänmaan 4h-yhdistykselle liikuntakerhoa varten. Yhteistyötä kuljetus- tms. yrittäjien kanssa, Palvelun vaihtoa yhdistyksestä toiselle (esim. iäkkäät eivät halua enää raskasta työtä, toinen yhdistys auttaa). Muiden yhdistysten kanssa yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Nuorten mukaan saaminen haasteena kaikilla. Entisten kyläläisten kutsuminen mukaan Vertaistukihenkilöverkostot, kaveripalvelu Eläkeläisyhdistysten yhteistyö. Eläkemiesten kerhotoiminta ym. monipuolinen eläkeläistoiminta Säännölliset tapaamiset kunnan kanssa Informaatioteknologian hyödyntäminen Kylätalkkari-, digineuvojatoimintaa, digi-iltoja. Onnellisten jokilaakso, asioiden vieminen yhdessä eteenpäin, yhteiset tempaukset Viritellään ’’henkeä’’ kyläyhdistykseen. Eri yritysten/yhteisöjen kanssa yhteisiä tapahtumia järjestämällä tai remontin merkeissä Toisten kyläyhdistysten kanssa vierailuja ja kilpailuja, pyöräilykampanja Pelkolan kyläyhdistyksen kanssa. > palkinnot Alakylän kyläyhdistys & Vaihtoaskel – tanssikursseja Seurakunta hengelliset tilaisuudet Seurakunnan kanssa kinkerit/virsilauluillat / jumalanpalvelukset. Jouluvaelluksen hartaus kylän tilaisuuteen, rippimerkin saaminen, Aijjoos-kerho. Vapaa-ajan alueiden rakentaminen ja hoito Viemäröinti Vanhusten/veteraanien kotiapuapalvelu

Mitä haasteita tai esteitä olette kokeneet kumppanuuksien/yhteistyön rakentamisessa? Virkamiesten ja päättäjien kanssa yhteistyö haasteellista – ei tunneta paikallisia olosuhteita tai asenne kielteinen Kunnan suhtautuminen: ’’sivukylät’’, ’’reuna’’, ’’hajaasutusalue’’ Yhteistyö virkamiesten sekä luottamushenkilöiden kanssa. Julkinen sektori ei tiedä tarpeeksi järjestötoiminnasta. Uskottavuus. Toimijoiden yhdessä näkyminen ulospäin/kuntaan päin selkeämmäksi

Ei tunneta tai tiedetä kylää (Seinäjoen kaupungin päättäjät & virkamiehet) julkisuus, brändi Ongelma erityisesti liitoskunnissa Passiivisuutta ja asenteellisuutta virkamiesten ja päättäjien taholta ’’te ootte niin kaukana’’ Päättäjien asenne (ei tulla kutsuttuinakaan kylien tilaisuuksiin) Yhteistyön rakentaminen vaatii aikaa ja neuvotteluja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi Mitä kylät voivat tarjota, mitä Pihlajalinna – miten verrataan?


2018

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

Oma toimintasektori koetaan niin kapeaksi, ei nähdä yhteistyömahdollisuutta ja voimaa Yhteiskunnallisten yritysten tuntemattomuus päättäjillä, josta seuraa virhearviointeja Miten noteerataan kymmenien vuosien talkootyö Tilojen puute, resurssien puute Aikataulut, etäisyydet Rahoituksen saaminen, riittävyys ja jatkuvuus Rahoituspäätösten hitaus, ELY Hakemisen ja käsittelyn hankaluus, välirahoitus Tilojenkäytön maksullisuus Ihmisten saaminen mukaan haasteellista Yhdistysten puheenjohtajien tulisi osata arvostaa

13

tekijöitään, jotta he jaksaisivat jatkaa. Monessa yhdistyksessä samoja henkilöitä Kun järjestetään tapahtumia niin ei tulla Miten kylälaiset mukaan. Uusien jatkajien puute Nuoret pitäisi saada mukaan projektiluonteisesti, tapahtumakohtaisesti Ammatinharjoittajien ja yrittäjien saaminen mukaan toimintaan Ennakkoluulot toiminnan sisältöön esim. muistiyhdistus. Pelätään leimautumista Seurakunnan toimintamuotojen jäykkyys/uudistaminen

Kenen kanssa haluaisitte tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä ja missä asiassa? Paikalliset yhdistykset, naapurikyläyhdistykset Lähikylien kanssa, myös maakuntarajan yli tarvittaessa. Edelleen Leaderin kanssa, mennyt hyvin Muiden kuntakylien kanssa palvelujen hankkimisessa lähelle esim. terveydenhoitaja, neuvola. Lastenhoito ja siihen liittyen (heissä on tulevaisuus) Niiden tahojen kanssa, joiden kanssa voi toteuttaa pilotteja ym. kehittämishankkeita Tutkijoiden kanssa aineistoa, tutkimusmateriaali mahdollisuus Toisten kylien kanssa mm. tapahtumien järjestämisessä sovitaan päivät ettei tule päällekkäisyyksiä, koskee sopiminen mitä tahansa asiaa Kyläseura ja metsästysseura, kylätalon ylläpito Pieniä kyliä pitäisi yhdistää, jos yhdistysaktiivitoimijoita on vähän Pienten kuntien voimavarojen ’’yhdistäminen’’ palveluissa ja projekteissa ’’Kyläkyydit’’ kylien välillä Yhteistyön syventäminen. Lapset, vanhukset ja muutkin. Kunta / seurakunta, kerhoja, tapahtumia Päivähoito, vanhustenpalvelut Kunnan tukea kaivataan, esim. kylätalot. Kunnille yhtenäinen periaate, miten tuetaan kyliä Yhdistää erilaisia osaamisia, jotka täydentävät toisiaan erilaisten toimijoiden kanssa Kokonaistaloudellinen energiantuotanto Maatilojen tyhjiksi jääneitä lietesäiliöitä voisi käyttää välivarastoina kotitalouksien jätevesille (organisoidaan yhdessä) Kun jäädään leskeksi, vuokrataan vanha tupa nuorille. Valokuitu kylätalolle Seurakunnan palvelut osana hyvinvointipalveluja Kylien yhteistyö firmojen kanssa (esim. oppilaitosten harjoittelut, joilla työllistää kylien nuoria)

Paikalliset yritykset, yhteistyötä esim. kotipalveluyritysten kanssa Yhteistyö esim. vapaa-ajan ja kulttuuritoiminnan järjestämisessä, luontoliikunta ym. Nuorten ja heidän harrastusmahdollisuuksiensa parantaminen yhteistyönä Yhteistyö tapahtumien järjestämisessä esim. (kylä) yhdistysten kesken tilaisuuksien pitäminen vuorovuosina Kylien ääni selvemmin kuulumaan siinä, miten asiat/ palvelut voidaan kylissä (kunnan toimesta) järjestää paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa Kaupungin kanssa, sosiaalipuolen palveluissa kuntayhtymien kanssa. Paljon enemmän yhteistyötä tarvitaan virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa toimintojen suunnittelussa ja rahoituksessa Yhteiset keskustelut virkamiesten päättäjien kanssa, johtoryhmä. Kuntien jalkautuminen kyliin. Naapurikunnat ja naapurikaupungit Valtionhallinnon kanssa, kansanedustajat Maakuntahallintoon yhteys. Tielaitoksen kanssa Tukiviranomaiset TE, ELY, Leader Potilasjärjestöt, eläkeläisjärjestöt Että oppisimme kuuntelemaan toista eikä minä aina korostuisi. Kaikkien ei tarvitse keksiä kaikkia ideoita itse, niitä voidaan kierrättää Eri yhdistysten, kuntien ym. yhteiset palaverit Kahden/useamman kylän yhteistyön kehittäminen / tiivistäminen palvelujen / yrittäjyyden tasolla (työnjakoa ja yhteistyötä, ei jokaiselle erikseen tarjota ruohonleikkuuta). Kylätalot palvelupisteinä Nuorison ohjaamotoiminta kylätaloille Vanhusten turvallisuus/turvattomuus > paikallisen koti/hoitoavun tärkeys Vapaaehtoisten jaksaminen?


14

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

2018

Millaisia kumppanuus- ja yhteistyömalleja haluaisitte kokeilla? Kuljetuspalveluiden sujuvoittaminen yhteistyöllä ja koordinaatiolla vrt. taksilain uudistus Kelan taksiohjeistus epäonnistunut nykyisellään (vapaa palveluseteli ratkaisu) Yhteiskuljetusten toimivuus nyt huono Digialusta, jolla saataisiin järjestettyä yhteiskyytejä ja esim. tavaroiden noutoa ym. Isomman firman alihankkijana terveys-/hoivapalvelussa Naapurikylien ja muiden yhdistysten kanssa Eläkeläisten organisoiminen lasten harrastuskuljetuksiin Vanhoille ihmisille tarpeellinen saattoapu myös kaupassakäynnissä Tukiverkon organisoiminen kyläpohjalta Kyläkohtaisia avustajia voitaisiin organisoida Liikuntatapahtumien, hyvät puitteet valmiina Naapurikunnat ja päättäjät tutuiksi yhteistyön merkeissä Yleensäkin yhteydenotot myös ylhäältä alaspäin Kunta-kylä > kunta tukisi taloudellisesti kylän ponnisteluja kylän kehittämiseksi Uusi hanke – yhteistyöprojekti: kyläseurat, vanhusten yhdistykset, oppilaitos, seurakunta, sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestää hyviä hetkiä ihmisten kanssa, myös sukupolvien yli Käytöstavat, kielellinen ilmaisu, vanhukset ovat peloissaan, kun kaikki tietokoneella Paikallislehteen kysymys-/vastauspalsta kyläläisiltä virkamiehille ja päättäjille

Miika Kataja palvelee osallisuusagenttina Järjestöt mukana muutoksessa -hankkeessa. Hänen toimipaikkansa on Seinäjoen Järjestötalolla.

Jaana Sippola ja Tuija Takamäki palvelevat Kylille-hankkeessa Kuudestaan ry:ssä ja Suupohjassa.

Tapahtumien yhteyteen koottiin infopisteet, kylähankevetäjä Irma Kortesuo Liiveristä opastamassa.


2018

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

15

SOTE – mahdollisuudet / uhat

Sote on yksi möykky…helkkarin hyvä ja helkutin huono. Ei ole vielä tarpeeksi tietoa, hirveä arvoitus vielä koko sote.

Pelkoja ja epävarmuutta Saako hoitoa, miten etäällä ja millä hinnalla? Vain ne, joilla on rahaa saavat hoitoa / palveluita Informaatiota tarvitaan! Riskiryhmänä vanhukset, muistisairaat, vammaiset henkilöt – pääseekö terveydenhoitoon / hinnoittelu, erikoissairaanhoidon hinnoittelu Entä miten järjestöjen rahoitus? Palvelut karkaavat ihmisten arjesta, tunnetaanko asiakkaita / potilaita, kun päätökset / palvelut karkaavat kauaksi Vanhusten asema huolestuttava, esimerkiksi kieli lääkärin ja vanhusten välillä ei täsmää, ihmiset eivät ymmärrä terveydenhuoltohenkilöstön kieltä Erikoissairaanhoito keskittyy (myös hyvä asia) Sairaanhoitopiirin yhteistyö ei toimi, esimerkiksi esteitä omatoimisuudessa, turhaa byrokratiaa Inhimillisyyden on näyttävä, humaani kontakti vähenee, itsepalvelu lisääntyy Kuka saa asiakassetelin? Tietoa tarvitaan lisää… Työikäisille työterveyspalvelut tuottavat jo enemmän palveluita, joten sote ei ole niin hurjan vaikuttava… Miten työttömille? Tai pienille yrityksille? Ikäihmisille lääkärissä käynti voi olla ainoa sosiaalinen kanssakäynti Omavastuut vanhuksille ovat suuri ongelma. Tukijärjestelmä remonttiin Odottaminen haja-asutusalueilla, turvattomuus ja turvattomuuden tunne Aikataulu tiukka, vaikuttaako laatuun? Vanhukset syrjäytyvät, terveyskeskus poistuu, palvelut siirtyvät kauemmaksi ja katoavat isoihin kaupunkeihin, lähipalvelut heikkenevät. Ruokapalvelut voivat kadota Lapsiperheiden kohdalla: kylistä on hävinnyt palvelut, kannattaako siellä sitten asua ja mitä kyliltä saadaan? Tuleeko tukea kylien omalle palveluiden järjestämiselle? Muuten koko ajatus kylien omalle palveluntuottamiselle voi lössähtää, tai yrittäjän tuki puuttuu, jos ei ole ylläpitävää tahoa. Reuna-alueiden palvelut häviävät / ovat hävinneet, palvelemme nyt sitten toisiamme… Toteutuuko valinnanvapaus oikeasti pienissä paikoissa? Onko palveluntarjoajia joista valita?

Asennetta pitäisi muuttaa, että myös keskustasta voidaan tulla kylille. Kolmannen sektorin mahdollisuudet ovat olemassa… mutta ottaako lakipykälät vastaan, kuinka juridinen puoli menee? Palveluiden tuottaminen sivukylillä vaikeaa, kun aktiiviset ovat jo iäkkäitä. Pelko olemassaolevien palveluntuottajien väliinputoamisesta, jos syrjäkylät eivät vedä asiakkaita. Jo nyt on palveluntuotantoa, esim. asumispalvelut, ruokapalvelut, päivähoito, mutta miten sote kohtelee jo olemassa olevaa paikallista palveluntuotantoa… Miten sote suhtautuu jo alulle pantuihin palveluihin paikkaperustaisuus, laatu, tuntemus… vai haiseeko raha? otetaanko se mikä halvimmalla saadaan? sote… toteutuuko? Maakuntavaaleissa valittavien pitäisi olla maakunnan asialla, mutta siitäkin syystä palvelut voivat syrjäalueilla vähentyä. Saako palveluita tasapuolisesti nytkään? ei myöskään tulevaisuudessa… Toivottavaa, että palveluita saisi samalta luukulta, kuitenkin epäilyttävää Mitä palvelut maksaa? Onko rahaa valita? Jäävätkö lääkkeet hakematta? Valinnanvapaus toimii jos on rahaa Ikäihmisille sote-uudistus on sekava ja etäinen, epävarmuus pelottaa. Vanhukset taitavat jäädä heitteille Tuttu ja turvallinen katoaa Kasvoton: henkilökunta vierasta eivät tunne paikallisia olosuhteita, paikallistuntemus puuttuu. Kuinka pian saa esim. aikavarauksen, eriarvoisuus Pienemmiltä kunnilta terveyspalvelut siirtyvät isompiin keskuksiin, esim. Seinäjoelle Julkinen liikenne ym. kulkuyhteydet huononevat Miten kyliin liittyvä rahoitus etääntyy uudistusten myötä? Mistä palvelujen koordinointi/rahoitus? Palvelut karkaavat kauas reuna-alueilta: palvelujen loppuminen kylistä > terveyspalvelujen tarvitsijat muuttavat palvelujen ääreen Kuntien rooli tulevaisuudessa? Palveluiden toimivuus? Omien palveluverkkojen rakentaminen Kuinka korvataan kulkeminen kauemmas hoidon pariin? Ylikansalliset yhtiöt valtaavat terveydenhoitoalan Paljonko hoitomaksut kallistuvat uudistuksessa? Nousevatko maksut muutaman vuoden jälkeen


16

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

Mihin päädytään tulevaisuudessa, paraneeko asiat? Neuvontapalvelu, Kelan palvelut Valinnanvapaus palveluiden suhteen, kuka osaa valita palvelut, entä kehitysvammaiset? Pitää olla tasavertainen kaikille lapsista ikäihmiseen Päättäjät osaavat toimia paremmin lähialueen asioissa. Kaikki eivät osaa käyttää tai tiedä digitaalisuuden mahdollisuuksista. Omat terveystiedot voi katsoa verkosta. Milloin tarvitaan lääkäri? Paljon puhuttu sote on monelle suuri elämän muutos Mitä valinnanvapaus tarkoittaa? Kuinka ihmiset pisteytetään sairaanhoitoa/terveydenhoitoa varten? Kuka huolii sairaimmat asiakkaakseen – julkinen vai yksityinen? Uhkana kermankuoriminen –jokuhan pisteytyksen tietää. Onko potilaille tilaa sairaaloissa jos säästöjä tehdään? Kuka kelpaa potilaaksi? Miten menee itsemääräämisoikeus, jos hoitopaikka on kaukana asuinkunnasta? Hoidetaanko huonosti pisteytettyjä ollenkaan? vanha kastijako voimaan… Miten hoidetaan syrjäisimmät/vähäasutetut alueet? Jotain on tehtävä. Säästöjä täytyy saada, tuleeko? Uhkana liika byrokratia. Ihmiset jäävät kauas palveluista. Sosiaalipalvelut – ovatko ne naapuriavun/-halun varassa. Yhdenvertaisuuden toteutuminen? Erityispalvelujen saatavuus paikallisesti saattaa heikentyä > keskitetään maakunnan liikelaitokselle Aika kuluu autoiluun – kotipalvelun aika menee siirtymiin paikoista toisiin Riittävätkö maakunnan rahat palvelujen järjestämiseen?

2018

Entä reuna-alueiden ja keskusten välimaasto? Lakkautetaanko palvelut, kun alle tunti keskukseen? Uhkana on palveluiden keskittäminen ja tehdään liikkuvat palvelut, sote-taksit ajavat, mutta se ei ole lähipalvelua – aika ja raha menee tien päälle Samaa potilasta hakee 3–4 autoa, takseille lisää liikennettä – kunhan potilaat pystyvät istua ja taksit ottavat kyytiin – silloin hakee seuraava auto. Uhkana voi olla liika byrokratia kun tulee iso järjestäjä, pientuottajan kannalta hallintajärjestelmät yms. tekevät ongelman Sote monelle suuri elämänmuutos, esim. työntekijöille, palvelujen käyttäjille Pakko on palveluita vähentää kun rahaa ei ole, ja niitä vähennetään sieltä, missä on vähiten käyttäjiä Palvelujen on pysyttävä edes niin lähellä, ettei tarvi Virtain rajalta lähteä Seinäjoelle hampaita hoitamaan… Epävarmaa – mihin menet kun on valinnanvapaus – saa juosta kuin arojänis ympäri maakuntia etsimässä että mihin kuuluu. Päätökset riippuvat maakuntavaltuustosta - mitä jos tulee vain Seinäjokisia? Pihlajalinnakuviot on jo syntynyt kuusiokunnissa turvaamaan lähipalveluita säästöihin ei uskota… mutta jos edes kyetään katkaisemaan kustannuskehitys, kun väestö ikääntyy Sote pakottaa muutokseen – myös mahdollisuus, muutokseen on tyydyttävä. Pahimmillaan kadottaa maaseudun palvelut – maaseutu pitää tehdä näkyväksi muutoksessa

Kauhavan työryhmissä yhdistyivät kunnat, kylät ja ikäryhmät.


2018

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

17

Positiivisia huomioita sotesta Valinnanvapaus tuntuu hyvältä ajatukselta, palveluntuottajille mahdollisuus Mahdollisuus yhteinen hallinto, yhteiset käytännöt, joustavuus, tiedonkulku, byrokratia vähenee, hallintokulut vähenee. Jos saadaan paikallisia palveluntuottajia, palvelut voivat tulla lähemmäksi Palveluita olisi tulevaisuudessa myös koululla/lähialueella, vanhusten pienkoti, koulu, ryhmis ym. samassa paikassa. Järjestöjen ja kolmannen sektorin mahdollisuudet palvelujen tuottajina: palveluja saattaa tulla lisää lähemmäksi, Yrittäjyyden lisääntyminen positiivista tiettyjen asioiden toteutumisessa, esim. osuuskuntaratkaisut jos lainsäädäntö / rahoittajat mahdollistavat myös yrittäjien tukipalvelut Palveluiden toiminta riippumatta kotipaikasta, esim. kesämökkiasukkaat. Mahdollisuus myös pienpalveluihin, tuottajia tulee lähemmäksi, esim. kylätaloille Neuvonnan ja ohjauksen rooli vahvistuu. Voi tulla monipuolisia yksityisiä toimijoita. Järjestöjen palveluntuotanto on mahdollisuus, täydentämään palveluita, joita ei muuten pystytä järjestämään Digipalvelujen avulla saa tarvittaessa tietoa terveysasioista. Digisaatio palvelee sotea Antaa ehkä mahdollisuuksia kylille osallistua palveluntuotantoon. Aktiivisuudella voi saada digitaalisia palveluita kylille Kylien on oltava hereillä, että voi tarttua aktiivisesti palveluiden saamiseen Voi tulla enemmän palvelukeskuksia ja palvelut ovat samalla luukulla. Omasta selkänahasta kiinni, on tehtävä itse jos kukaan ei tule tekemään, tehdään siis kökkänä! Palvelutuotanto kylillä vielä harrastemaista, voisiko saada ammattimaiseksi? Kylällä on jo vanhusten pienkoti, ryhmis ja koulu Mahdollisuudet: yhteinen hallinto + yhtenäiset käytännöt, joustavuus, tiedonkulku, byrokratian mahdollinen väheneminen, hallintokulut, päällekkäiset toiminnot Palveluiden selkiintyminen, ehkä parantuminen. Mahdollisuus pienyrittäjyyteen. Mahdollisesti paremmat lähipalvelut Palvelut toimivat joustavasti asiakkaan tarpeiden mukaan. Omiin palveluvajeisiin voi oikeasti puuttua. Monipuolisempaa tarjontaa. Mahdollisuus: kohdennetut palvelut niitä tarvitseville

Sote voi olla myös mahdollisuus, muistutti Hilkka Vihinen – kylissä on osaamista! Pienikin toimija voi päästä palvelutuottajaksi Lähiyhdistyksille/kyläyhdistyksille mahdollisuus tarjota palveluita ja työllistää Mahdollisuus: päätöksenteko lähemmäksi toiminta-aluetta. Sote mahdollisuus: (meidän maakunta) digitaaliset palvelut turvaavat ihmisten hyvinvoinnin myös kylillä. Ennaltaehkäisyyn panostetaan yhä enemmän. Uhka: Sähköiset yhteydet ei toimi Parhaimmillaan on mahdollisuus siirtää hyviä käytänteitä laajempaan käyttöön Palveluseteli mahdollistaa paljon Ammattimaisempaa toimintaa, jossa kyläyhdistykset voivat olla mukana. Kolmannen sektorin mahdollisuudet voi lisääntyä > lakipykälät? Soten myötä enemmän palvelukeskuksia, palvelut samalta luukulta. Tukipalvelut voivat lisääntyä. Uutena tuli positiivinen puoli että esim. fysioterapia & terveydenhoitaja tulee lähemmäs. Ns. ’’pienpalvelut’’ lähelle! Plussa: erikoissairaanhoito keskitettynä. Jos maakuntamalli on oikein hoidettu, niin voi olla hyvä ratkaisu – kuitenkin riippuu siitä, miten asia hoidetaan kuntatasolla. Vammais-, vanhusneuvostoja ym. pitäisi hyödyntää laajemmin Enemmän hyteä, vähemmän sotea


18

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

2018

DIGI – mahdollisuudet / uhat

Eriarvoistuminen uhkana – oltava mahdollisuus palveluihin myös ilman nettiä. Palveluneuvonta apuun! Toisaalta digitalisaatio tuo palvelut monipuolisesti kylien saataville nopeasti ja helposti.

Digitalisaatio on helppoa, jos osaa.. Terveydenhoito: sähköinen kommunikointi nopeuttaa ja turhat käynnit jäävät pois. Palvelujen saaminen nopeutuu Mahdollisuudet: nopeus, helppous Uhat: ei ihmiskontaktia välttämättä, hakkerit, epävarmuus. Pelaavatko yhteydet? Hyötyjinä nuoret, lapsiperheet ja työikäiset, joiden arkea se helpottaa. Nopeaa palvelua heti saatavilla Lapsiperheille voi helpottaa elämää, ei tarvitse viedä lasta minnekään Kaikki tiedot samassa paikassa, helposti saatavilla Terveyspalveluiden käyttö netin kautta, myös muut esim. museovierailut. Ajan varaaminen vaikka kännykällä, mistä tahansa, ei jonoja. Ajaminen vähenee, aikaa säästyy Jos sairaukset tulevat hoidetuksi, ei haittaa vaikka lääkäri on videoyhteydellä. Sairaanhoitajan ammattitaito korostuu. Pelko: en hallitse Kaikki eivät kuitenkaan hallitse, kuinka esimerkiksi vanhuksien palveluiden säilyminen. Vanhukset väliinputoajia, ei tietokonetta kaikilla, ei laajakaistaa, kädet tärisee. Salasanat ja tunnukset vaikeita muistaa Ei voi edes edellyttää digitalisaatiota ihmisiltä, jotka eivät ole koskaan nettiä käyttäneet.. ihmisiä ei saa väkisin nettiin. Netin käyttö vaatii tarkkuutta. Monet eivät edes käytä pankkipalveluita, käteisellä maksaminen on vielä voimissaan Oletetaan liikaa että kaikilla on välineet, nettiyhteydet ym. – on oltava mahdollisuus myös käyttää ilman nettiä. Palveluneuvonta apuun! Etälääkäripalvelut hyvä mahdollisuus, mutta arkuutta vielä niiden käyttöön erityisesti iäkkäillä ihmisillä… pitäisi saada pilotteja ja hyviä kokemuksia… yhden napin painaminen on helppoa Etälääkäri / kuvapalvelut toimivat hyvin, on hyviä kokemuksia Kokeita, mitä voi kotona tehdä, verenpaineet, mareva ym. kunhan itse pystyy käyttämään palveluita etälääkäri, kunhan naama näkyy Onko etälääkärissä väärien diagnoosien riski? Lääkärille pitää kuitenkin päästä halutessaan Haavoittuvuus, mitä jos tulee hyökkäyksiä tai yhteydet eivät vain toimi.

Palveluiden pitäisi olla reaaliaikaisia / nopeita, ilman takaisinsoittojuttuja, esim. labroissa pitäisi olla mahdollisuuksia käydä itse katsomassa tuloksia Ajanvarausjutut näpsäköitä, myös peruutusmahdollisuus hyvä, ajantasainen seuranta myös vuoroissa, ettei tarvi turhaan mennä kuitenkaan jonottamaan Miten sähkökatkot, kyberhyökkäykset ym.? Tietosuoja ja tietoturvariski: henkilökohtaisten tietojen vuoto, hakkerointi ja niiden käyttö negatiivisella tavalla (hyväksikäyttö) tai salasanojen vuoto Ihminen katoaa digiin. Työpaikat vähenevät – jos et opi uutta, et työllisty uusiin tehtäviin Jos kaikki palveluihin kirjautuminen digitaalista, osa väestöstä tippuu pois palveluista Tieto saattaa hukkua massaan. Digi tekee virheitä. Esim. digilääkäri yleensä - Ruutu neuvoo TULKINTA! Korvaavatko robotit ihmisen työn esim. vanhustenhoidossa? Uhat: Keskittyminen (palvelut) isoihin keskuksiin > kunta maksaa esim. työmatkat Joustavuutta tarvittaisiin – miten etälääkäriä voi käyttää tarvittaessa ja muun hoidon ohessa Helpottaa oman elämän seurantaa. Kodin turvallisuus parantuu digitaalisilla palveluilla Digitalisaatio tuo palvelut monipuolisesti kylien saataville. Mahdollisuus nostaa kylien sisukkuutta ja yhteistä tekemistä yhteisen hyvän eteen Some mahdollistaa tiiviin yhteydenpidon kylissä(kin) Chatti on hyvä, nopeus, ihminen tukena Tavoitettavuus ei ajasta riippuvainen Samanlainen mahdollisuus käyttää netissä olevia palveluja. Digimahdollisuudet asuinpaikan valinnassa Digi: Kouluttaminen? Verkkopankki, tietosuoja? Sosiaalinen tilaus järjestötoimijoille Myös muun ikäiset kuin vanhukset Asenne digilaitteiden käyttöön Palveluauto monipuolisena keskuksena. Infokeskus/ohjauspaikka kylätalolla olisi hyvä, että kaikki voivat käyttää palveluita. esim. kirjastoautossa voi käydä maksamassa laskuja, opastus olisi kuitenkin hyvä olla. Kulkuyhteydet ongelma, jos ei ole autoa ja ei ole laitteita kotona, miten pääset asioimaan edes digitaalisesti Kotipalvelulle jää paljon vastuuta myös digiasioissa,


2018

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

että joutuvat avustamaan mm. suunnitelmien tekemisessä, mutta ajankäyttö tiukkaa Etälääkäripalvelut kotisairaanhoitoon. ’’tietotupa’’ > asiantuntija-apu ja tuki: voi keskustella videoyhteydellä lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa Vanhojen ihmisten sosiaalinen kontakti menee minimiin. Ihmisen kohtaaminen häviää, ikäihminen ei saa hoitoa, ei inhimillistä vuorovaikutusta Sosiaalisuuden kannalta olisi hyvä pystyä pitämään yhteyksiä ihmisiin, ettei sosiaalinen kanssakäyminen kasvotusten katoa. Lääkärin “tapaaminen” netin välityksellä, digilääkäri hyvä asia – tapauskohtainen, jos ei tarvitse välttämättä tutkia henkilökohtaisesti Digitaalinen koulu? Kohdennetut palvelut niitä tarvitseville Sosiaalinen kanssakäyminen vähenee (vai lisääntyy? esim. skype) Yksin kotona, fyysisesti samassa tilassa vähemmän kanssakäymistä. Yhteistyön kehittäminen digitalisaation avulla Sivut ovat vaikeat, esim. Kela, omakanta, hyvis.fi.. Kanta on kauhea, sinne ei edes pääse eikä saa kaikkea tietoa Lasten ja vanhusten yhteistyö lisääntyy (nuoret opettavat vanhuksia) Henkilökohtaisten tunnuksien tarve, miten

19

esimerkiksi pienet lapset tai vanhukset? Avustaja tarvitaan vieressä – millä kirjaantua palveluun, kun verkkopankkitunnuksia ei saa antaa toiselle ja ei itse osaa käyttää Järjestelmät eivät nytkään keskustele keskenään, eikä vanhempia tietoja löydy mistään - paperit on hukassa mistä tietää, ettei putken päässä ole valelääkäriä? tietotekniikan käyttö on vaikeaa, mutta onko siinäkin sosiaalinen tilaus järjestötoimijalle organisoida vapaaehtoistyötä joka menee vanhuksen kanssa katsomaan yhdessä palveluista Ei pelkästään ikäihmisten ongelma vaan kaikkien osaako kukaan käyttää monimutkaisia järjestelmiä, keskusteleeko järjestelmät kunnolla koko historian kanssa, missä arkistossa on mitäkin? Tietoyhteyksiä on kylille vedetty, valokuitua on paljon Kylissä keski-ikä korkea, osa ei tiedä digistä mitään Siirtymäkausi pitäisi olla pitempi, että sukupolvi ehtii vaihtumaan. Uhka: eriarvoisuus Seuraavat sukupolvet osaavat. Nyt eriarvoistaa Netit katvealueella, valokuituliitäntä voi olla kallis vetää talolle, mutta toimiva netti on ehdoton edellytys Valokuiluyhteyttä maaseudulla harvoin vanhusväestöllä. Nuoret ottivat valokuidun, mutta vanhemmat eivät, langattomat netit eivät toimi joka paikassa.

Työpajan vetäjänä Minna Laitila ja kirjurina Miika Kataja, kuva Ilmajoen työpajasta.


20

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

2018

Mitä jos yhdistykset katoaisivat? Mitä aukkoja sinun hyvinvointiisi ja terveyteesi syntyisi? Koululaiset eivät luistelisi opetussuunnitelman mukaan lähellä, koska vanhempainyhdistys on järjestänyt ja täydentänyt varusteita leikkipaikoilla ja huolehtinut liikuntapaikkojen ylläpidosta. Lapsilla ei olisi myöskään nykyisessä määrin luokkaretkiä, lasketteluretkiä tai kesäleirejä ym. Lapsiperheille erilaiset yhdistysten kerhot ovat pelastus. Varttuneen väestön liikuntamahdollisuudet jäisivät pois, etenkin kesäaikaan. Talvella on enemmän toimintaa. Vanhusten auttaminen vähenisi, yksinäisyys lisääntyisi. Ystävätoiminta lakkaisi, ja tästä seuraisi yksinäisyys. Sosiaalisuus vähenisi, yksinäisyys lisääntyisi. Sosiaaliset kontaktit ja aktiviteetit katoaisivat. Elämä olisi ”köyhempää”. Talkootyötunnit ja yhdessä tekeminen jäisi pois. Paikalliset yhdistystoimijat puuttuisivat ja yhteistyö esim. nuoriseurojen yhteistyö. Kyläläiset eivät tuntisi toisiaan. Olisi tunne, että ei kuulu mihinkään eikä olisi ystäviä. Talous heikkenisi: yksityinen ihminen ei voi hakea taloudellista tukea toimintaansa. Leader-toiminta tehnyt hyvää työtä. Toiminta lisää toimintaa, madaltaa kynnystä. Häät ja juhlat, retket ym. Tiedon kulku loppuisi: katto-organisaatiot ja vertaistuki. Mielenterveystukipalvelut katoaisivat. Jäisi liikaa vapaa-aikaa. Mitä tekisi vapaa-ajalla? Vanhat perinteet katoaisivat. Kulttuuriperintöä katoaisi; muun muassa joulujuhlat loppuisivat. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut vähenisivät -> Fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi heikkenisivät! Ohjattuna liikunta on aktiivisempaa ja hinta yhdistyksillä on sopiva. Liikunta vähenisi; esim. avantouiminen, jumppa (olisi vähäistä ilman ohjausta). Viikonloppu- ja harrastustoiminta jäisivät pois. Kulttuuri ja näytelmät katoaisivat. Osaaminen katoaisi; pääsiäistalkoot, SPR:n toiminnan kautta saatu osaaminen. Naisyhdistykset; maatalousnaiset; astiastot, juhlatilat, kuka huolehtisi? Rakennusten ja kiinteistöjen huoltaminen lakkaisi. Kuka pitää kiinteistöt (kylätalot ym.) kunnossa? Viihtyvyys ympäristöstä katoaisi (kukkaistutukset,

ympäristön siistiminen ym. ) Harrastukset jäisivät pois, sillä liittyvät usein yhdistystoimintaan. Työpaikat myös vähenisivät. Yhteistoiminta kyläläisten kanssa. Yhteinen virkistystoiminta ja yhtenäisyys katoaisivat. Erakoituminen; neljän seinän sisään jääminen; nopeasti nousee kynnys lähtemiselle mihinkään. Erityisesti työttömänä tätä koettu. Työrytmin ylläpysymisestä esimerkki vapaaehtoistyön kautta. Sosiaaliset tapaamiset, asukkaiden yhteisöllisyys antavat syyn lähteä liikkeelle. Turvallisuus vähenisi; kanssakäymistä kyläläisten kesken ja kun tuntee kyläläisiä, pelot tai ennakkoluulot vähenevät. Tässä on oleellista huolehtiminen ja välittäminen lähimmäisestä. Mielenterveyden tukeminen ja vahvistaminen jäisi puuttumaan kuten yhteiset ruokailut. Osalle helpotus, koska jäisi enemmän vapaa-aikaa (vastuunottajia ei tahdo enää saatavilla vapaaehtoistyöhön ja vastuu kasaantuu yksille ja samoille henkilöille). Toimintakykyisimmät yhdistykset tulisi jäädä toimimaan. Toimintakykyisestä yhdistyksestä esimerkkinä -yhdistys, joka tuottaa vanhusten palvelukodin ja lasten päiväkodin palveluita. Työllistää ja järjestää myös ateriapalvelut lähialueella asuville. Lisäksi ympäristön ja alueiden hoitoa. Kulttuuritapahtuma; Nummirock jäisi toteutumatta. Jos kyläyhdistys loppuisi; kylän toiminta lakkaisi ja koulun toiminta, iltapäivätoiminta ylläpidetty yhdistysvoimin. Jäisi oppimatta kansalaisyhteiskunnan ja vaikuttamisen perusteita. Ei hyvinvoinnin luentoja, joihin osallistuminen ollut runsasta. Yhtenäisyyden ylläpitäminen ja viihtyminen vastuutehtävissä. Vastuunottajia joskus hankala saada. Vapaaehtoisia vaikea saada kyläyhdistykseen. Erityyppistä osallistumista (osa toimii paljon ja osa ei lainkaan). Yhteisiä ja yleishyödyllisiä toimintoja katoaa kuten jätehuolto ja muita vastaavia hankkeita. Kontaktit ja kaverit katoaisivat. Viriketoiminta vähentyisi ja yhdessä tekeminen. Tulisi lovi yhteisöllisyyteen. Katoaisi yhteinen tekeminen esim. pääsiäiskokot. Kylätalon varojen hankkiminen ja huoltaminen.


2018

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

21

Yhteisen keittiön Julia Sillanpää ja Tiina Lenkkeri heittivät ajatuksia herättävän kysymyksen, vas. Göran Johansson Järjestöt mukana muutoksessa -hankkeesta. Ilman kylä- ja yhdistystoimintaa ei uusi asukas/kyläläinen tutustuisi kyläläisiin. Kyläläisten tunteminen tuo turvallisuuden tunnetta ja verkostoja. Lapset eivät tutustuisi kyläläisiin. Uusien asukkaiden verkostoituminen paikallisesti tapahtuu yhdistysten kautta. Kyläyhdistyksen toiminta tulisi olla avointa toimintaa, jossa tulee hyväksytyksi eli voi tulla omine arvoineen ja osallistua avoimeen toimintaan. Hankerahoituksen mahdollisuutta ei olisi. Tämä mahdollistaa kylällä toimintaa ja tätä kautta kyläkoulut saavat lisäaikaa. Kyläyhdistykset pitävät yhteyttä kuntapäättäjiin, ovat kaavoitusta ja sen kokonaisuutta kokoava yhteisö. Viesti kylästä kulkee valtuutettujen kautta. Kyläyhdistys harvemmin toimii aktiivisesti yhteydenottajana valtuutettuihin. Kehittäminen lakkaisi, jollei olisi yhdistystä (mm. tieasiat). Hauskat kyläyhdistyksen illat ja sosiaalinen kohtaaminen jäi pois (bingo ym). Kylätalojen tilat rapistuisivat. Kyläyhdistyksen talo ja tontti olisi vaikea realisoida, taloudellinen haaste. Viriketoiminta katoaisi; teatteria, kokoontumispaikkoja ja -tiloja eikä palvelupäiviä olisi enää. Yhteisöllisyys jäisi pois ja kanssakäyminen samoin tapahtumien

järjestäminen vähenisi. Joulumyyjäiset, joulunavaukset, kirpputori, liikuntapalvelut, hiihtoladut, jääkiekkokaukalot, palvelupäivät jäisivät pois. Henkinen kanssakäyminen jäisi ja tulisi tekemisen puutetta. Katoaisi eri kumppanuuksien yhdistäjä, joka yhdistys on ollut. Edunvalvonta tietyiltä ryhmiltä ja jäseniltä katoaisi. Kylätalolla toimivat seurat, jossa virike- ja harrastustoimintaa, esim. metsästys- ja kalastusseurat jäisivät ilman toimitilaa. Lisääntyisivätkö joidenkin eläinten kannat liikaa, jolleivät seurat enää toimisi? Sosiaalinen media on korvannut osin yhdistystoiminnan – tätäkin tarvitaan, jollei pääse liikkumaan palveluiden pariin. Kyläyhdistysten hoitamat maanviljelystyöt loppuisi. Yhteisten liikuntapaikkojen hoitaminen lakkaisi. Trendit jäisivät tietämättä käsitöitten ja leivonnaisten osalta, kun yhteistä toimintaa ei olisi tältä osin. Ihmiset jäisivät kotiinsa, kun ei olisi mitään toimintaa. Vanhusten yksinäisyys lisääntyisi, koska vapaaehtoistoiminta on usein yhdistysten varassa. Myös vapaaehtoisten yksinäisyys lisääntyisi. Vertaistuki vähenisi. Yksinäisyys lisääntyisi ja masennus tätä kautta. Ilo katoaisi. Autioituminen kiihtyisi. Kylä kuolisi.


22

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

2018

Miten asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää kylillä? Ystävätoiminnalla (yritysmuotoista) kaikenikäisille. Kyläavulla; naapuriapu; ruohonleikkaus, lumenluonti. Kylätalkkari: talkkaripalvelulla. Palkkaamisessa ongelmia. Siivousavulla. Turvallisuus huolena varttuneemmalla väestöllä siivouksessa (esim. verhojen vaihtaminen ja kiipeäminen jakkaralle). Lumityöpalveluilla, esim. sulamisvesien kanssa apu. Vapaaehtoistoiminnalla. Naapurihengellä. Asennemuutoksella: nyt vaikeaa; ei myönnetä, että tarvitaan apua. Asenne ja alkuasetelma eri sukupolvien välillä. Virtuaalisuus ja kompromissi tässä eri sukupolvien välillä. Palvelukeskuksilla ikäihmisten kotonasumisen tukemiseksi. Liikuntaystävistäkin on pulaa. Oppilaitokset ja opiskelijat mukaan liikunta- ja toimintakyvyn tukemiseen. Yhdistykset, potilasjärjestöt yhdessä pilotoimaan. Palvelut kotiin. Kyläpalveluilla. Seniorihenkilöstö; kun on päivän tai viikon ongelma. Ketju, jolla apua tuodaan. Helppipiste. Turvallisuuden tunteen tuottaminen asumiseen. Kun vesiputki tai tiet tukossa, kenelle soittaa? Johtokeskuksella; pelastus- ja turva palvelut. Kyläyhteisömallilla, jota kehitetty; tehty yhdessä; perunan nosto, tulipalon sattuessa autettu eli yhteisön sisällä autetaan. Katoamistapauksissa etsintäavun kannalta on tärkeää tuntea naapuri, tai jos jossain asunnossa alkaa olla pidempään on hiljaista, otetaan yhteyttä. Jos vieraita ihmisiä/autoja liikkeellä kylällä, tämänkin huomioidaan. Yhteisöllistä vastuuta. Ihmisten kokoontumisella kerran tai kaksi kuukaudessa. Sosiaalisella kanssakäymisellä.

Opiskelijoiden hyödyntämisellä vapaaehtoistyössä. Miten nuoret voi tuoda palveluita tai palveluita: digija ATK-palvelut, ruohonleikkuu? Nuorten kännykänkäytön vähentäminen, yhdistystoiminnassa valvoja, joka valvoisi ja rajoittaisi nuorten kännykän käyttöä. Työllä; koulutetut katoavat, koska ei ole työtä. Morsianpalvelulla. Lasten hoitopaikoilla omalla kylällä/lähellä, jolloin lapset voisivat olla hoidossa omalla kylällä eikä tarvitsisi viedä kauas. Kasvatustavat ovat muuttuneet. Varamummo-järjestely. Byrokratiaa keventämällä; kovaa eri palveluiden toteuttamisessa, tästä on kokemustietoa. Ateriapalvelu ja ruokailu on tärkeää! (Nummikoti-yhdistys). Lapset ryhmiksessä ja vanhukset palveluasumisessa lähekkäin, jolloin vastavuoroisesti eri ikäpolvet kohtaavat. Myös eri sairaudet ja apuvälineet tulevat lapsille tutuksi. Yhdessä tekemisellä; voi olla mitä tahansa. Yhteistyö eri ikäisten kanssa. Yhteiset juhlat; joulu- ja kesäjuhlat, joihin lapset osallistuvat. Luo uskoa, tehdään yhteistyötä, Leader-rahoitus. Byrokratian osalta edellytykset palveluasumiselle kovat. Palvelunkäyttäjää tulisi kuunnella. Byrokratia lisääntyy ja vie innon vapaaehtoistyöstä. Puhelinrinki, joka huolehtii ja pitää huolta toisistaan. Tuo turvallisuuden tunnetta (Nummikoti). Tarpeet ja palvelut muuttuneet, enää ei ole esim. maanviljelyä, johon tarvittaisiin yhteisesti apua.

Kauhajoella kokoonnuttiin 5.4. tunnelmallisella Ojalan Pakarin vintillä. Seminaarissa ja työpajoissa oli mukana 47 osallistujaa Suupohjan alueelta useammalta paikkakunnalta.

Taustalla istumassa Eteläpohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Korkealaakso ja vas. sihteeri Päivi Kultalahti, joka on myös Kylille-hankkeen Aisaparin alueen vetäjä.


2018

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

23

Miten sinä itse haluaisit osallistua yhdessä tekemiseen? Miten voidaan motivoida uusia ihmisiä yhdessä tekemiseen? Itse osallistumalla ja tuottamalla. Lasten urheiluseuran kautta osallistuminen leipominen ym., asenne ratkaisee lähtemisessä mukaan. Nuoriso- ja kyläyhdistystoiminta. Hanketoiminta tämän tukena. Ei pakkopulla. Oma yhteinen olo! Kyläläiset haluavat yleensä osallistua, mutta saattaa olla klikkejäkin henkilöiden välillä. Nuorten mukaan saamiseksi; pyydetään mukaan henkilökohtaisesti, on näin vaikeampi kieltäytyä. Porkkana ja palkkio osallistumiselle. Näin saataisiin nuoria mukaan. Porkkana voi olla syömään meno tai muu. Kehittämistyön kautta. Virkamiesten ja päättävän tahon asenne tulisi muuttua. Välimatkat eivät saisi vaikuttaa. Vähättely tai välinpitämättömyys. Kesäjuhlien kautta; työntekijöitä pitäisi saada mukaan. Tiedotusvälineissä ja muualla tulisi tätä (vapaaehtoistyötä) korostaa ja tuoda esiin. Vaikea houkutella osallistujia mukaan. Osassa osallistuminen on ollut hyvää. Pubit Irlannissa esimerkkinä; kokoontumispaikka ja olohuone. Yhteinen paikka, mihin mennä ja joka olisi auki. Eikä tarvitsisi tehdä työtä. Kokemus; Yhdistyksen palvelupäivät. Läpinäkyvällä ja avoimella toiminnalla. Ei kuppikuntia eikä kirjoittamattomia sääntöjä. Ruoan valmistus; keittopäivä, ja näissä käy nuoriakin, kun voi tulla valmiille ruoalle. Tätä kautta voi myös pyytää nuoria avustamaan. Suora ja rehti henkilökohtainen kutsu ja kyyti edestakaisin. Pelkkää lehti-ilmoitusta ei välttämättä muisteta. Kasvotusten markkinointi ja suoraan kysyminen mukaan. Ja etenkin, jos on ystäviä mukana, tämä edistää mukaan lähtemistä. Lasten toiminta on vetonaula. Silti perheet (aikuiset– vanhemmat) eivät osallistuisi toimintaan, vaan jättäisivät mieluusti lapset hoitoon. Miten motivoidaan nuoria ja nuoria aikuisia? Pitsapäivä eli ruoalla voidaan houkutella hauskan viettoon. Nuoret eivät ole kyliltä kadonneet. Kertaluonteinen osallistuminen, niin ettei tarvitse sitoutua vuosiksi. Postilaatikkoon kahvikutsut. Rahanpuute vaikuttaa esim. kylätalon remontointiin. Yhdistyksiä ei saa yhteiseen tekemiseen, vaikka potentiaalia olisi yhteistyölle. Vähemmän byrokratiaa ja yrittäjämaksuja palvelujen tuottamiseen. Uudet ihmiset tavoitetaan, jos toiminta olisi

mielekästä, yhteishenkeä olisi ja hyvä porukka kutsuu koolle. Markkinointi on tärkeää uusien ihmisten tavoittamisessa. Olemassa oleva kyläyhdistys kävisi esittäytymässä kasvokkain uusiin kyläläisiin. Ikärakenne; nuorten saaminen mukaan vaikeaa. Seuraajia on vaikea saada yhdistysten tehtäviin. Usein riittää, että on yksi innostunut ja aktiivinen toimija, voi syntyä monipuolista toimintaa. Kun yhdistysjäsenen mielenkiinto loppuu, pitäisi osata jäädä pois toiminnasta. Yhdistyksiä saattaa joskus hiipua, mutta myös uudelleen herätä henkiin ja eri sukupolvien osallistujia ottaa mukaan. Sosiaalista tilausta on, mutta fyysisiin tehtäviin tarvitaan apua. Syttyminen lähtee sisältä ryhmän tarpeista. Alhaalta ylöspäin toiminta. Yleisiä tilaisuuksia. Osallistuminen pitäisi olla avointa. Jos on tarve ja rahaa saadaan mukaan. Hyvä markkinointi kylästä ja tässä halutaan olla mukana ja näkyä tässä/viestintä. Tieto liikkuu; somekanava ja viestintä kylästä on tärkeää. Nuoria mukaan? Nuoria lähtee mukaan, kun kysytään. Nuoriin tulisi suhtautua syyllistämättä ja tuoda esiin vapautta olla mukana. On rikkautta, kun toiminnassa on mukana on eri-ikäisiä ihmisiä. Luo yhteishenkeä. Eri sukupolville tulisi olla palveluita lähekkäin (esim. lapset ja vanhukset). Yhteishenkeä tulisi olla. Rahalla voi motivoida. Ja palveluiden tuottamisessa raha on tärkeä. Palkkio voi olla muutakin kuten uuden oppiminen, mukavan ajan viettäminen ja ilo. Lasten ja nuorten osallistaminen; kasvatuksellisia keinoja osallisuuden ja yhteisöllisyyden oppimiseen tulisi lisätä. Esimerkkinä Amerikka, jossa osallisuuden ja yhteisöllisyyden oppiaineita on tarjolla kouluissa. Välittömällä toimimisella, pop up -tyyppinen toiminta aktivoi ja sen kertaluontoisuus. Ei liikaa vastuuta. Toiveita ollut paljonkin, mutta ei käytännön tekijöitä, joilla innostus pysyisi ja sitoutuminen. Tarvitaan aktiivi ”joka motivoi muita”. Oman tarpeen herääminen. Esimerkkinä henkilö, joka on järjestellyt itse asiat toimimaan. Ennen niin mukavat kokemukset saattavat olla kiellettyjä tänä päivänä. Esimerkkinä roskien kerääminen, joka on ollut mukavaa puuhaa, mutta siihen nähdään liittyvän vaaroja/riskejä tänä päivänä. Ajattelutavan muutosta tarvitaan. Kyläläiset voisivat olla tekemisissä toistensa kanssa enemmän. Voisi perustaa ”kysymättä kylään”-hankkeen.


24

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

2018

Eteläpohjalaiset Kylät ry:n ja yhteistyökumppaneiden esittelyt Kylätoiminta on huolen- ja puolenpitämistä Eteläpohjalaiset Kylät ry:n toiminta-ajatuksena on kylien edunvalvonta. Se kannustaa kuntia ja muita toimijoita ottamaan huomioon kylien elämänlaadun, toimeentulon ja palvelujen kehittämisen. Näin edistetään kylien viihtyvyyttä ja vetovoimaa. Tärkeintä on osallistaminen: kylien yhteisöllisyyden ja kylien välisen yhteistyön edistäminen. Etelä-Pohjanmaalla on yli 300 omintakeista, voimakasta ja erilaista kylää. – Kun olet nähnyt yhden kylän, olet nähnyt yhden kylän, toteaa kirjailija Matti Mäkelä: kahta samanlaista kylää ei ole. Historia, maantiede, peltomaat, elinkeinot ja etäisyys keskuksista vaihtelevat. Tuloksena on kylien rikas monimuotoisuus ja jännittävyys. Kylätoiminnan kannalta kylä on alue, jonka asukkaat ovat alkaneet toimia yhdessä. Usein alue on sama kuin nykyinen tai entinen koulupiiri. – Kylä on alituisessa liikkeessä oleva dynaaminen sosiaalinen yksikkö, määritteli Juha Pohjonen. Kylän

alue on laajentunut sitä mukaa, kun jalkapatikka on vaihtunut hevoskyytiin ja polkupyöräautomobiiliin. Kyläidentiteetin voi omaksua myös taajama-alueella oleva yhteisö, kerrostalo, rivitalokompleksi tai muu luonnollisen vuorovaikutuksen asukkailleen mahdollistava alue, eräänlainen minikylä. Kaiken perustana on YHDESSÄ TOIMIMINEN. – Pidä silmäterän tavoin huoli siitä, että kylätoiminta säilyy iloisena kaiken ikäisten kyläläisten kohtaamisena, jossa kuvastuu vapaaehtoisuus, yhdessä tekeminen ja vastavuoroisuus, painotti Eteläpohjalaiset Kylät ry:n historiikin kirjoittaja Seppo Niemelä. Lisätietoa maakunnallisesta kylien yhteenliittymästä kotisivulta wwww.epk.fi. Tule seuraamaan myös facebook-sivua ”Eteläpohjalainen kyltoiminta” ja kerro siellä oman kyläsi tapahtumista!

Kylille – Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät Eteläpohjalaiset Leader-ryhmät Aisapari, Kuudestaan, Liiveri ja Suupohjan kehittämisyhdistys ovat vahvoja kylätoiminnan tukijoita sekä rahallisen tuen että toiminnan ja neuvonnan myötä. KYLILLE II hankkeen tavoitteena on lisätä maaseudun asukkaiden osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä, parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä vähentää alueellisia eroja ydinmaaseudun ja keskustaajamien välillä. Hanke lisää merkittävästi kylien, yhdistysten ja kuntien välistä yhteistyötä. Hankkeessa on neljä teemaa: * Kansalaistaidot muuttuvassa maakunnassa * Digitaalisuus palveluiden ja viestinnän välineenä * Turvallisuus ja varautuminen * Luonnon ja kulttuurin parhaat palat Hankkeella lisätään alueen asukkaiden osaamista ja jaetaan yhdistyksille tietoa heidän toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksistaan uudistuvassa maakunnassa. Tiedotetaan kuntien uusista tehtävistä ja selvitetään alueen yhteisöjen valmiudet ja mahdollisuudet osallistua palvelujen tuottamiseen. Toteutetaan vapaaehtoistoimijoiden/ yhdistystoimijoiden tahto-,

osaamis- ja tarvekartoituksia. Vähennetään maaseudun eri ikäisten asukkaiden digitaalista eriarvoisuutta järjestämällä digikahviloita ja muita eri teemojen matalan kynnyksen tapaamisia. Digitaalisuuden jalkautuminen kylille lisää palveluiden saavutettavuutta, kestävää kehitystä ja energiatehokkaiden ratkaisujen hyödyntämistä pitkien etäisyyksien maaseudulla. Tuotetaan uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, joiden avulla kylien elinvoima, viihtyvyys ja turvallisuus lisääntyvät. Hankkeen toimesta tehtyjen turvallisuus- ja varautumissuunnitelmien avulla kylien asukkaiden, kuntien ja eri viranomaisten on helpompi selvitä eteen tulevista turvallisuuteen liittyvistä häiriötilanteista. Kannustetaan uusia toimijoita mukaan kotiseututyöhön. Kylien kulttuuri- ja luontokohteet tuodaan esille ja alueen asukkaat oppivat hyödyntämään ja markkinoimaan niitä paremmin. Hyödynnetään digitaalisuutta kulttuuri- ja luontokohteiden markkinoinnissa.  Lisätietoa www.kylille.net


2018

21.2.2018

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

uusiep.fi/wp-content/uploads/2017/10/yhteinen-ep-logo.svg

25

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä 1.1.2020 alkaen. Uudistus luo Etelä-Pohjanmaalle uuden organisaation, jonka vastuulla on järjestää maakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi, aluekehittäminen, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, työ- ja elinkeinopalvelut, maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut, liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja ympäristöterveydenhuolto. Uudistusta valmistelee Etelä-Pohjanmaalla noin 20-henkinen vastuuvalmistelijoiden joukko. Vastuuvalmistelijat suunnittelevat ja valmistelevat oman

vastuualueensa toimintojen rakentumista uudessa maakunnassa osana laajempaa kokonaisuutta. Muutostoimistolla yhteistä Etelä-Pohjanmaata rakentaa muutosjohtajien ja vastuuvalmistelijoiden lisäksi hallituksen kärkihankkeiden, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman sekä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -hankkeen henkilöstöä. Lisätietoja: www.uusiep.fi http://uusiep.fi/wp-content/uploads/2017/10/yhteinen-ep-logo.svg

1/1

Etelä-Pohjanmaan Järjestöt mukana muutoksessa -hanke vahvistaa yhdistystoiminnan roolia uudessa maakunnassa Maakunta- ja sote-uudistuksen sekä kuntauudistuksen järjestöihin kohdistuviin vaikutuksiin keskittyvän Järjestöt mukana muutoksessa -hankkeen tavoitteena on ensiksi tehdä järjestöjen toimintaa näkyvämmäksi uudistuvalla Etelä-Pohjanmaalla. Toiseksi hankkeessa koordinoidaan järjestöjen keskinäistä yhteistyötä sekä edistetään monialaisen yhteistyön ja kumppanuuksien syntymistä järjestöjen ja alueen muiden toimijoiden välille. Kolmanneksi tuetaan järjestöjen muutosvalmiuksia ja rohkaistaan uusien toimintamuotojen kehittämiseen. Visioksi asetettiin hankkeen käynnistyessä syksyllä 2017 se, että maakunnan ja kuntien toimijoiden kanssa syntyy yhteinen tahtotila järjestöjen toimintaedellytyksien turvaamiseksi uudessa maakunnassa. Hankkeessa toimii työparina järjestöagentti Göran Johansson ja osallisuusagentti Miika Kataja. Vuoden 2018 toiminta keskittyy järjestöjen vaikuttamistoimintaan, maakunnassa tapahtuvan järjestö- ja yhdistystoiminnan kartoittamiseen, sekä yhteistyöhön tähtäävien verkostojen koordinointiin (mm. sosiaali- ja terveysalan järjestöjen alueverkosto EPAT) sekä käynnistäminen (mm. monialainen järjestöyhteistyöryhmä EMMY sekä maakunnallinen Järjestöneuvosto). Keskeisenä painopisteenä on järjestöjen asiantuntijuuden sekä kokemustiedon tuominen maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun, sekä osallisuustyö, joka jakautuu järjestöjen mukanaoloon uudistuksessa ja asukkaiden äänen välittymiseen päätöksentekoon järjestötoiminnan kautta.

Hanke on osa Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -ohjelmakokonaisuutta, joka on yksi sosiaali- ja terveysministeriön Suomi 100 -avustusohjelmista. Ohjelma koostuu 2017–2020 välillä toteutettavasta 17 maakuntahankkeen, seitsemän digihankkeen ja valtakunnallisen SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n hallinnoiman koordinaatiohankkeen kokonaisuudesta. Etelä-Pohjanmaan osahanketta hallinnoi Yhteisöjen Yhdistys ry / Järjestötalo Seinäjoki. Sosiaali- ja terveysministeriön avustusohjelman kokonaistavoitteena on vahvistaa järjestöjen roolien ja toimijaverkostojen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä maakuntien ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena. Lisäksi ohjelmalla tuetaan kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia osana nykypäivän tietoyhteiskuntaa. Tavoitteiden saavuttamisen katsotaan johtavan myös kansalaisaktiivisuuden lisääntymiseen ja järjestötoiminnan elinvoimaisuuden säilymiseen. Lisätietoa ja tarkemmat yhteystiedot löydät Järjestötalon sivuilta http://www.jarjestotaloseinajoki.net.


26

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

2018

Yhteinen keittiö tukee yhteisöllisyyttä ja asukasvaikuttamista Yhteinen keittiö -hankkeen tavoitteena on ihmisten eli asukkaiden, kyläläisten tai minkä muun tahansa yhteisön jäsenten kohtaaminen ja osallistuminen yhdessä tekemiseen, ja tätä kautta yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistuminen ja yksinäisyyden väheneminen. Yhteisen keittiön arvoja ovatkin yhdessä tekemisen lisäksi reiluus ja ubuntu, joka on avoimuutta ja yhteisyyttä. Hankkeen tavoitteena ovat myös terveiden elintapojen ja arjessa selviytymisen vahvistuminen sekä ruokahävikin vähentyminen. Hankkeessa luodaan uutta toimintakulttuuria asennemuutoksen ja käytännön kokeilujen kautta, mutta myös elvytetään yhdessä tekemisen hyväksi havaittuja toimintatapoja monitahoisen kumppanuusverkoston kanssa. Hanketta toteutetaan valtakunnallisesti useiden eri tahojen yhteistyönä viiden pilotin kautta Seinäjoella, Tampereella, Lahdessa, Porvoossa ja Vihdissä. Tavoitteena on hyvien käytäntöjen verkoston levittäminen ja juurruttaminen 18 maakuntaan siten, että kussakin maakunnassa olisi vähintään kaksi Yhteistä keittiötä ja näin muodostuisi valtakunnallinen 36 yhteisen keittiön verkosto. Etelä-Pohjanmaalla yhteisen keittiön -hankeen pilottina toimii Seinäjoen kaupungin Toimintojentalo. Alkujaan tämä asukasyhdistyksen toiminnan tuloksena syntynyt keittiö jakaa nyt osaamistaan kokeiluluontoisesti tyhjien asukasyhdistysten kerhotiloissa yhteisten keittiöiden alkuun saattamiseksi.

Terveyden elintapojen ja hyvinvoinnin edistämistä tuetaan kumppanuusyhteistyönä terveyden ja hyvinvoinnin teema- ja palvelupäivinä sekä yleisötapahtumina. Vuoden 2018 aikana tutustutaan maakunnan jo olemassa oleviin yhteisiin asukastiloihin, sekä kuullaan asukkaiden ajatuksia siitä, mikä aktivoisi asukkaita rakentamaan osallisuutta omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin sekä hyödyntämään osaamistaan osallisuuden vahvistumiseksi. Yhteistoiminnan ja kansalaisaktivismin kulttuuri kylillä luovat pohjan hyvinvoinnille yhteen kuulumisen ja kuulluksi tulemisen kokemusten kautta. Yhteinen keittiö -hanke toteuttaa osaltaan hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden ”Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta” -kärkihanketta, jota on valtakunnallisesti koordinoinut kirkkohallitus vuoden 2017 keväästä alkaen. Hankkeen projektipäällikkönä Kirkkohallituksessa toimii Jaana Alasentie (evl.fi), p. 040 6881474. Ota yhteyttä, mikäli kiinnostuit hankkeesta ja yhteisösi haluaisi mukaan uusien alueellisten Yhteisten keittiöiden perustamiseen. Käy kurkkaamassa myös www.yhteinenkeittio.fi

Suomen Kylät ry toimii paikallista kehittämistä edistävien järjestöjen, kylien sekä Leader-ryhmien eduntekijänä Suomen Kylät ry on kylä- ja kaupunginosatoimintaa, Leader-työtä ja muuta paikallista kehittämistä edistävien järjestöjen kaksikielinen valtakunnallinen yhdistys. Jäsenjärjestöjä on tällä hetkellä noin 130 sisältäen lähes kaikki valtakunnalliset, paikallislähtöistä kehittämistä edistävät järjestöt, kaikki Leader-ryhmät ja maakunnalliset kyläyhdistykset, maakuntaliittoja sekä kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä. Suomen kylät ry tarjoaa tulitukea kaikille paikallistoimijoille Suomen Kylät ry toteuttaa yhteistoimintaa ja verkottumista yhdessä 19 maakunnallisen kyläyhdistyksen ja 55 LEADER ryhmän sekä näiden kautta yli 4 200 kylän ja kaupunginosan kanssa. Puoluepoliittisesti sitoutumattomana valtakunnallisena järjestönä Suomen Kylät ry on läheisessä yhteistyössä eduskunnan, eri ministeriöiden ja virastojen sekä keskusjärjestöjen ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kanssa.

Suomen Kylät ry tekee työtä kylien ja asukasyhteisöjen elinvoimaisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Samalla luodaan kylillä asuville ihmisille edellytykset työhön ja riittävään toimeentuloon. Tärkeitä ja rakkaita asioita kylien ihmisille ja vapaa-ajan asukkaille ovat myös hyvä ympäristö, inhimillinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä riittävät palvelut. Suomen Kylät ry mm. järjestää koulutusta, hoitaa tiedotusta ja ryhmien välistä kokemusten ja tiedon vaihtoa. Puoluepoliittisesti sitoutumattomana valtakunnallisena järjestönä Suomen Kylät ry on läheisessä yhteistyössä eduskunnan, eri ministeriöiden ja laitosten sekä keskusjärjestöjen kanssa. Myös kansainvälinen hanke- ja muu yhteistyö kasvaa voimakkaasti. Lisätietoa http://www.kylatoiminta.fi


2018

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

27

Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla – uusia tuulia palvelutuotantoon? Monessa kylässä on havahduttu siihen, että palvelut ovat harvenneet tai niitä ei enää ole. Myös kuntien vastuulle on siirtymässä entistä vahvemmin elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittäminen sekä palvelutarpeisiin vastaaminen erityisesti maaseudulla, joka tarvitsee kipeästi uusia avauksia palvelutuotannon kehittämiseksi. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty maaseudun asukkaiden entistä aktiivisempaa osallistumista ja vaikuttamista palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, jossa kiinnostavana avauksena voisi olla yhteiskunnallinen yrittäjyys. Sillä tarkoitetaan jonkin yhteiskunnallisen, sosiaalisen tai ekologisen tavoitteen saavuttamiseksi perustettua yritystoimintaa, jonka voitosta suurin osa suunnataan valitun tavoitteen hyväksi. Yhteiskunnallisella yrityksellä olisi maaseudulle paljonkin annettavaa: kylien asukkaiden tarpeista ja toiminnasta nouseva yhteiskunnallinen yritys voisi tuottaa sellaisia palveluita, joita muut tahot eivät tarjoa. Lisäksi esimerkiksi kyläyhdistyksen yhteiskunnallisena yrityksenä tuottama palvelutarjonta mahdollistaisi sen, että kyläläisten ei tarvitsisi tehdä kaikkea vapaaehtoistoimintana, vaikka sillekin jää oma tärkeä merkityksensä. Paikallisesta aktiivisuudesta nouseva palvelutoiminta perustuu paikallistuntemukseen ja hyödyttää paikallista kehitystä muun muassa parantuvina palveluina sekä mahdollisesti uusina työmahdollisuuksina.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla – uusia tuulia palvelutuotantoon? -hankkeessa pyritään löytämään uudenlaisia ratkaisuja maaseudun palvelutuotannon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi sekä edistämään yhteisölähtöisen palvelutuotannon kehittymistä Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksissä. Hankkeen tavoitteena on selvittää kyläyhdistysten näkemyksiä ja ajatuksia yhteisöllisestä palvelutuotannosta ja sen kehittämisestä erityisesti yhteiskunnallisen yrittäjyyden näkökulmasta. Alustavien tulosten mukaan kiinnostusta palvelutuotantoon ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen EteläPohjanmaan kyläyhdistyksissä kyllä on, mutta haasteena on kehitystoiminnan potentiaalin tukeminen. Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla – uusia tuulia palvelutuotantoon -hankkeen (1.3.2016– 31.12.2018) toteuttaa Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti ja rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelmasta. Hankkeen kuvaus ja materiaalit löytyvät täältä: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/yhteiskunnallinen-yrittajyys-maaseudulla-ytya Lisätietoja: Katja Rinne-Koski, katja.rinne-koski@helsinki.fi

Maaseutuverkosto – jotta voisimme hyvin Maaseutuverkosto koostuu maaseutuohjelman toteuttajista, niin paikallisista kuin valtakunnallisista. Verkostossa tehdään ja ideoidaan yhdessä mahtavan maaseudun asioita. Maaseudun kasvua ja hyvinvointia tuetaan, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tarjolla on rahoitusta ja ratkaisuja juuri sinulle, olit sitten yrittäjä, tilallinen tai asukas, joka haluaa tehdä kotipaikkakunnastaan entistä viihtyisämmin. Verkoston toimijoiden työn tukena ja sparraajana toimii verkostopalveluiden väki – ota reippaasti yhteyttä, katso lisätietoa ja yhteystiedot: www.maaseutu.fi Äly ei jakamalla vähene Nyt kylien kannattaa hakeutua Suomen älykkäin kylä -kokonaisuuteen: tarjolla on sparrausta ja vinkkejä, vertaistukea ja -oppimista sekä näkyvyyttä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Suomen älykkäin kylä on enemmän kuin kilpailu. Se on kehittämiskokonaisuus, jonka tarkoituksena on auttaa ja kannustaa kyliä etsimään älykkäitä ratkaisuja palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen ja luomiseen. Älykkäät kylät on yhteinen teema Euroopan unionissa. Mukaan haastetaan kyliä, joilla on tahtoa ja tarvetta lisätä elinvoimaa, aktiivisuutta ja innovatiivisuutta. Ilmoittaudu mukaan Maaseutu.fi-sivustolta löytyvästä linkistä. Ilmoittautuminen on auki elokuun loppuun saakka, mutta varhainen ilmoittautuminen kannattaa! Nyt etsitään Suomen älykkäintä kylää. Sellaista, joka aikoo pärjätä nyt ja tulevaisuudessa. Onko se sinun kyläsi?


Järjestelyissä mukana: 21.2.2018

uusiep.fi/wp-content/uploads/2017/10/yhteinen-ep-logo.svg

Aisapari, Liiveri, Kuudestaan ja Leader Suupohja

YH­TEIS­KUN­NAL­LI­NEN YRIT­TÄ­JYYS MAA­SEU­DUL­LA (YTYÄ)

MAASEUTUVERKOSTO maaseutu.fi Suomen Kylät ry

Tulevaisuuden kylat raportti  

Eteläpohjalaiset Kylät ry järjesti huhtikuussa 2018 neljän maakunnallisen seminaarin kierroksen, jonka mahdollisti Suomen Kylät ry:n myöntäm...

Tulevaisuuden kylat raportti  

Eteläpohjalaiset Kylät ry järjesti huhtikuussa 2018 neljän maakunnallisen seminaarin kierroksen, jonka mahdollisti Suomen Kylät ry:n myöntäm...

Advertisement