Neuvola ja kouluterveys -lehti nro 2/2019 by Lapsi2000 ry

Neuvola

ja kouluterveys

Liikuntaa pienestä pitäen MPR-rokote suojaa matkailijaa Grooming Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehti

2019

minen e k u l n Äänee hja lapselle on la

Lukulahja lapselle – kirjakassi kaikille vauvoille neuvolasta Varhaiset lukuhetket tukevat lapsen kielellistä kehitystä ja vahvistavat perheen välistä vuorovaikutusta. Jo vauvalle kannattaa lukea. Neuvolat ovat avainasemassa jakamassa perheille tietoa lukemisen tärkeydestä. Lukulahja lapselle -kirjakassi on perheelle arvokas lahja, jonka vain terveydenhoitaja voi antaa.

Lukulahja lapselle -kirjakassi sisältää

apselle.fi

www.luel

Lorulahja-runokirjan vauvalle ja vanhemmalle

•

Satulahja-iltasatukokoelman 3+ vuotiaalle

•

Lue lapselle -lukumitan

•

lorukortit

•

Kutsukortin kirjastoon

140 cm

is yhte

t laskeutuu, kahisee, tarina kirjapuu. n e l ny t kukkii nal

h det

Köröttelyä

Sano sano todella

Körö körö kirkkoon, Sano, sano todella, papin muorin penkkiin, rakastatko minua? ruskealla ruunalla, Hellällä, palavalla sydämellä, taa valkealla varsalla, si voi nos hellällä, palavalla sydämellä, oon. Lap kapa pip ssä siin tai vaik kissalla, kirjavalla rttiyhde pus rakastan minä sinua. pieneen ssä on #va laita ne rttipäivä stä, #va ykse nenonlahja kolipäällä koiralla, kortit keh #lukemi Irrota kanssa lapsen Valssataan n. lle pse kee ulahjala n arjen het halataan hupsis, hupsis – HUI! en. #lukja hellitellään. ivat monee Ja lopuksitke

lorutteluhe Lorut sop yhteiseen tin kerrallaan nostaa kor . Lapsi voi a pipoon vaikkap ssä pussiin tai #varttiyhde een on pien ssä laita ne rttipäivä yksestä, ahja #va keh onl tit nen emi ta kor pselle #luk keen. Irro ulahjala n arjen het tkeen. #luk ivat monee lorutteluhe Lorut sop yhteiseen kerrallaan

Kirjakasseja voi tilata maksutta Lukukeskuksesta. Kassit on tarkoitettu kaikille 2019 syntyville vauvoille. Lukulahja lapselle on n ii-kirjakassi n lukuhetkparissa. iikirjojen s i e t alku koko elämän mittaiselle lukuseikkailulle Kirjayh kassi on saatavana myös ruotsinkielisenä. n i i k t e h u k u l

Lukumitta KUMITA TÄMÄN LU AA OMIST

•

0€

ja jaa Tilaa lassa neuvo

iin

Vauvaa hyppyytetään polvien päällä. Ensin rauhallisesti ja vähitellen nopeassa tempossa. Hupsis-kohdassa nostetaan kahdesti ylös. Ja lopuksi vauva nostetaan korkealle ilmaan.

Harakka huttua keittää

Keholoru Sano Silmä, silmä, nenä, suu, sano tod ella

Poski, poski ja leukaluu. Sano, sano massu ja napa, käsi,lla, Käsi,tode rakastat ko min ua? ja varpaat. jalka Jalka, Hellällä, palavalla sydä nenä Silmä, silmä, melljaä,suu, hellällä, palavalla rakastuu. isämell sydä Sinuun äiti/ ä, rakastan minä sinua.

Käydään lapsen kehon osia runon tahdisValssataan lapsen Lopuksi suukotetaan tai halataan sa läpi.kanssa Ja lopuksi halata lasta.an ja hellitellään.

Harakka huttua keittää,

hännällänsä hämmentää, Körötte lyä

pyrstöllänsä puistelee, Körö körö kirkk koittelee, oon, nokallansa papin muo rin suolaa, panee penkkiin, ruskealla ruunsokeria, panee alla, valkeallaantaa tälle, varsalla, kirjavallaantaa kissatälle, lla, kolipäällä tälle, antaa koiralla, hupsis, hup antaa sis –tälle, HUI! tälle ei annakaan!

Vauvaa hyppyytetää n polvien päällä . Ensin rauhallisesti ja vähite llen nopea vauvan puuroa” ”Keitetään ssa kämmenkupissa tempossa. Hupsis -kohdasormenpäällä ssa nostetaanja ruokitaan jokaine nokitaan kahdesti ylös. Ja lopuks i vauva vuoronperään, sormi lapsen nostetaan mutta viimeine korkealle ilmaan . jääkin ilman. pikkurilli,

Lue lisää: www.luelapselle.fi

Maantie

Tiirin taarin

S 7-VUOTIA

JA KIRJAT

HALTUUN

Maantie, maantie, maantie… Tiirin taarin tokka, Keholorusulla on nykerönokka. ylämäki, ylämäki… Harakka hut alamäki, Silmä, silmä, nenä tua alamäki… keittää ,lapsen suu,kasvoja runon rytmissä, K Sivellään Kuoppa! Poski, poski ja Hara leuk sipaistaan Lopuksi aluu. kevyesti lapsen nenän- kka huttua keittää, Käsi, käsi, mas hännällänsä häm Ko päätä. su ja napa, mentää, Jalka, jalka ja varp pyrstöllänsä Hyppyytetään me puistelee, vauvaa sylissä. ”Ylämäessä” aat. Silmä, silmä, nenä nokallansa koit nostetaan ja ”alamäessä” lasketaan. Lopuks telee, ja suu, Ko Sinuun äiti/ isä panee suolaa,”pudotetaan” vauva polvien väliin kuoppaa rakastuu. koi panee sokeria, Käydään lapsen Sipu kehon osia runon anta a tälle, tahdissa läpi. Lopuksi suukot etaan tai taka anta halata lasta. an a tälle, antaa tälle, Sipu antaa tälle, akai tälle ei annakaa n!

130 cm

JAIMET a. Lujo itsekin luke ja ista ja haluaa uisen tuu kirjaim en taito. Aik ään. Lapsi kiinnos juhlan arvoin eitä vielä pitk iminen on lapselle tärk kemaan opp silti t ova hetket lapsen luku OT TAA KIR

S 6-VUOTIA SEN SIIVILLÄ

LENTÄÄ JO

MIELIKUVIT

t , ja keskustelu kin tarinaa pidempää le. ös aikuisel a kuunnella a hetkiä my Lapsi maltta a ovat antoisi tust lue ä yhdess

”Keitetään puuro a” vauvan kämm enkupissa, nokitaan sormenpääll ä lapsen sormi vuoron ja ruokitaan jokainen perään, mutta viimei pikkurilli, jääkin nen, ilman.

120 cm Tiirin taarin

Tiirin taarin tokk a, sulla on nykeröno kka. Sivellään lapsen kasvoja runon rytmis sä, Lopuksi sipaistaan kevyesti lapsen nenän päätä. -

Maantie

Maantie, maantie , maantie… ylämäki, ylämäki… alamäki, alamäki… Kuoppa! Hyppyytetään vauva a sylissä. ”Ylämäessä” nostetaan ja ”alam elapselle.fi www.lu äessä” lasketa an. Lopuksi ”pudotetaan” vauva polvien väliin kuopp aan.

la ,

al i e n a. t h ä t a t u j a s e e l e t n u ll ku alle runko kasvaa kohise m a n uu 110 cm

AS 4–5-VUOTIÄN AAKKOSIA ÄM

ISTA EL tunnenlaisiin ja eläytyä mo keihin. turvallisesti iin kielileik saa pelätä at lasta om Tarinoissa t houkuttav loru ja ot teisiin. Run OPPII SADU

100 cm

w w w.lukukeskus.fi

Koukis jalkojen ensin h

Laiva

Laiva, l minnek Muille omenoi Kaalinp

KUPSIS

Keinutellaan taaksepäin. L väliin.

Neuvola ja kouluterveys

7 14

2019

Neuvola ja kouluterveyslehti 19. vuosikerta Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Julkaisija Lapsi 2000 ry www.lapsi2000.fi Päätoimittaja Matti Rimpelä, matti.rimpela@uta.fi Toimituspäällikkö Seija Sihvola, seija.sihvola@gmail.com Tämän numeron avustajat

Sanna Palomäki Leena Martin Sami Kokko Pauliina Visuri-Willberg Riittakerttu Kaltiala-Heino Riitta Laakso Tarja Heino Virpi Taipale Hannu Hausen Kannen kuva

”Pikku Sonjan pyöräretki, 10 metriä, siitä se alkaa.” Seija Sihvola

Tapahtumakalenteri

Yhteistyökumppanit Lasten terveysfoorumi

Pääkirjoitus

Toimitus: Tykkitie 2, 02100 Espoo  050 330 4890

Ainu-stipendi

Liikkuva nuori menestyy koulussa

Grooming

Osoitteenmuutokset vain sähköpostilla: seija.sihvola@gmail.com

Seksuaalirikoksen uhrin kohtaaminen

Itsesuojeluvoimaa

Ulkoasu Artea tmi/JH, Porvoo tea.itkonen@artea.fi

Yhdenvertainen harrastaminen

TES Pauliina Visuri-Willberg

Käypä hoito: Kehityksellinen kielihäiriö

Depression aika

Tuottaja / Tilaukset Artea tmi,  040 557 4223 tea.itkonen@artea.fi

Huostaanotetut lapset

Julkaisu Suomi lasten kasvuympäristönä

Painopaikka Forssa Print, Forssa ISSN 1458-1000

Kirja Tiedostavan siemailun taito

Inkatinka

Filosofian voima

MPR rokote suojaa matkailijaa

Oppilaana maailmalla, osa 8

Ksylitoli suojaa

Väitös Mielen hyvinvointi ja liikunta

Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto,  040 903 0141 johanna@johannapelto.fi

Lapsi 2000 ry on 1999 perustettu lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajärjestö, joka toimii tiedon- ja tuenantajana lapsiperheille ja alan ammattilaisille. Järjestö toimii myös vaikuttajajärjestönä ajamalla lasten ja nuorten hyvän elämän edistämistä niin paikallisella kuin valtakunnankin tasolla. Asiantuntijajäseninä on lääkäreitä, hammaslääkäreitä, terveydenhoitajia, kätilöitä, farmasiaalan asiantuntijoita, psykologeja, ravitsemusterapeutteja, sosiaalialan ja liikunnan ammattilaisia ja tutkijoita.

TÄSSÄ NUMEROSSA

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Seuraavassa numerossa lukijakysely!

29 Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Tapahtumakalenteri

TERVE-SOS 23.-24.5.2019 Oulun kaupunginteatteri, Kaarlenväylä 2, Oulu Sosiaali- ja terveysalan suurtapahtuma nyt Oulussa. Tapahtuma kerää vuosittain yhteen noin 1 000 alan asiantuntijaa, kehittäjää ja päättäjää. Ohjelman pääaiheita ovat: Mihin hyvinvointiteknologia on menossa – ja meitä viemässä? Jaettu johtaminen muuttuvassa maailmassa ja Turvallinen ja hyvinvoiva elinja työympäristö. Lisätietoja Teija Eeva, THL, p. 029 524 7182.

Hyvinvointiareena (kouluterveys) 17.-18.9. Helsinki, Messukeskus Koulutustapahtuma tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin parissa työskenteleville. Hyvinvointiareena toteutetaan joka toinen vuosi Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Tärkein oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi järjestettävä kansallinen tapahtuma. Areenan järjestäjät Opetushallitus ja THL. Lisätietoja: Kouluterveyskyselyn infopuhelin: 029 524 6082

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Uusi äitiyslaki Uusi äitiyslaki (253/2018) tuli voimaan 1.4.2019. Laki sisältää säännökset äitiyden määräytymisestä. Henkilö, joka synnyttää lapsen, on lapsen äiti. Lapsen toinen vanhempi voi olla isä tai lapsella voi olla kaksi äitiä. Äitiyslaki ei vaikuta isyyden määräytymiseen. Lain mukaan lapsen toiseksi äidiksi voidaan vahvistaa nainen, joka yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen kanssa antoi suostumuksen hedelmöityshoitoon, jonka tuloksena lapsi syntyi. Äitiyden vahvistaminen edellyttää tuolloin sitä, ettei isyyttä lapseen ole todettu tai vahvistettu tai sitä ei voida todeta tai vahvistaa. Lakia sovelletaan hedelmöityshoitosuostumuksen perusteella vahvistettavaan äitiyteen,

kun suostumus hedelmöityshoitoon on annettu lain voimaantulon jälkeen. Äitiyslain mukainen äitiyden selvittäminen, vahvistaminen ja kumoaminen tapahtuu soveltuvin osin isyyslain mukaisia menettelyjä noudattaen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vahvistaa äitiyden selvittämisessä käytettävät asiakirjat. THL:n sivustolle kootaan myös lain täytäntöönpanoon liittyvää muuta ohjeistusta. Lisätietoja Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, OM, puh. 02951 50314, etunimi.sukunimi(at)om.fi (lainsäädännön sisältö) Tutkimuspäällikkö Marjo Avela, THL, puh. 02952 48723, marjo.avela(at)thl.fi (asiakirjat ja verkkosivusto) Ylilääkäri Ritva Halila, STM, puh. 02951 63420, ritva.halila(at)stm.fi (terveydenhuolto) Erityisasiantuntija Kirsi Kaikko, STM, puh. 02951 63545, kirsi.kaikko(at)stm.fi (sosiaalihuolto) Neuvotteleva virkamies Arja Ruponen, STM, puh. 02951 63169, arja.ruponen(at)stm.fi (neuvolat) Tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen, THL, puh. 02952 47109, tuovi.hakulinen(at)thl.fi (neuvolat)

www.superfit.com / superfit @ superfitshoes

Pääkirjoitus

Lapsiperhestrategian suuri valinta  Matti Rimpelä

Suomi on saanut ensimmäisen ehdotuksen kansalliseksi lapsistrategiaksi. "Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040" ehdotuksen mukaan lapsi-, nuori- ja perhemyönteisen Suomen toteutumiseen tarvitaan täsmätavoitteita. Ne liittyvät lapsen ihmissuhdeympäristöön (vanhemmat, läheiset aikuiset, ystävät), lapsen ja perheen osallisuuteen kasvu- ja lähiyhteisössä, perheiden yhdessä viettämään aikaan, lapsen ja nuoren yksilöllisen kasvun ja oppimisen polun mahdollistamiseen, lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen sekä ihmisten mahdollisuuteen toivomaansa lapsimäärään (Valtioneuvoston julkaisuja 2019:4).

SUOMI RATIFIOI YK:N lapsen oikeuksien yleissopimuksen vuonna 1991. Lähes kolme vuosikymmentä kului ennen kuin valmisteltiin ehdotus kansalliseksi lapsistrategiaksi. Viive on melkoinen. Siksi on hyvä palauttaa mieleen, mihin Suomi sitoutui ratifioidessaan yleissopimuksen. Jo vuodesta 1990 alkaen sopimusvaltiota on kannustettu hyväksymään kansalliset toimintasuunnitelmat. Vuonna 2003 annetut ohjeet velvoittivat sopimusvaltiot hyväksymään ’yleissopimukseen perustuva, yhdistävä, kattava, ja oikeusperusteinen kansallisen strategia’ ohjaamaan lapsen oikeuksien toteutumista: • Strategia ei saa olla pelkästään hy vien aikomusten luettelo. Sen on sisällettävä kuvaus kestävästä prosessista lasten oikeuksien toteuttamiseksi kaikkialla valtiossa. On asetettava todelliset ja saavutettavissa olevat tavoitteet.

• Strategian kuuluvat valvonta, jatkuva arviointi ja säännöllinen päivittäminen sekä määräaikaisraportointi eduskunnalle ja kansalaisille. • Kansallinen lapsistrategia on hyväksyttävä hallinnon ylimmällä tasolla. Strategialle on osoitettava riittävät inhimilliset ja taloudelliset voimavarat. Lapsen aika -raporttia lukiessa huomaa pian, että paljon on työtä tehtävänä ennen kuin Suomella on hallinnon ylimmän tason hyväksymä ja toimeenpanoon riittävät inhimilliset ja taloudelliset voimavarat osoittava kansallinen lapsistrategia. Mikä sitten on kansallisen strategian ydinkysymys? Mikä ohjaa ratkaisevasti lapsen kehitystä aikuiseksi? Vastaus on selvä: lapsen perhe ja koti! Valtiot ovat viime kädessä vastuussa lasten oikeuksien toteutumisesta, mutta niin ovat myös kaikki muut yhteiskunnan toimijat yksilöistä yhteisöihin. Keskiössä ovat lasten perheet. Mutta ei lapsiperhettä saa jättää yksin. Sopimusvaltioiden tulee luoda ympäristö, joka mahdollistaa ja edistää perheelle sen arjessa lapsen oikeuksien toteuttamisen. Lapsen aika -raportissa perhettä ei ole unohdettu. Sanana perhe esiintyy siinä 394 kertaa. Näin tullaan tämän pääkirjoituksen ytimeen. Miksi puhumme lapsistrategiasta, kun lapsen kehitystä aikuiseksi ohjaa eniten hänen kotinsa ja perheensä. Olisiko yhdistettävä lapsipolitiikan ja perhepolitiikan näkökulmat ja laajennettava tehtävä lapsiperhestrategiaksi, johon sisältyy YK:n lapsen oikeuksien toimeenpanon edellyttämä lapsistrategia?

MIKÄ ON TÄRKEIN valinta lapsiperhestrategian valmistelussa? Vastaus löytyä sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Jorma Sipilän kirjoista vuosilta 1979 ja 1985. Sipilän mukaan perhettä horjuttivat monet ristiriidat. Perheiden

hajoaminen oli olennainen osa syrjäytymiskehityksen dynamiikkaa. Lasten sosiaalistumisen yhteisönä ydinperheellä oli kaksi tapaa epäonnistua: se irtautui laajemmasta sosiaalisesta yhteisöstä pieneksi henkisesti ahtaaksi yksiköksi tai hajautui irrallisiksi yksilöiksi. Sipilän mukaan ydinperheen toimintakyvyn heikkeneminen asettaa yhteiskunnan uusien kysymysten eteen: Onko kehitettävä totaalinen yhteiskunnallinen sosialisaatiojärjestelmä vai pyrittävä luomaan uusia yhteisöllisiä rakenteita perheiden vahvistukseksi?”. Sipilän esitti myös vastauksen. Perhettä ei voi korvata virallisella organisaatiolla eikä sitä myöskään kyetä tukemaan tehokkaasti kontrolli- ja palveluorganisaatioilla. On kehitettävä uudenlaisia joustavia julkisen ja yksityisen kohtaamisen muotoja ja ne taas tulevat varmasti tuomaan mukanaan uudenlaisia ongelmia. Miksi Jorma Sipilän pohdinnat vuosilta 1979 ja 1985 ovat tänään ajankohtaisia? Siksi, että hallitsevana lapsiperhestrategiana on Suomessa ollut perheen korvaaminen – Sipilän sanoin – totaalisella yhteiskunnallisella sosialisaatiojärjestelmällä. Huomattavasti vähemmän on panostettu perheitä vahvistavien uusien yhteisöllisten rakenteiden luomiseen. Kasvavat investoinnit virallisiin kontrolli- ja palveluorganisaatioihin eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia. Päinvastoin. Lapsiperheiden ja lasten pahoinvointi on tänään huomattavasti suurempi yhteiskunnallinen haaste kuin 1980-luvulla. Näin tullaan lapsiperhestrategian suureen valintaan. Olisiko tärkeimmäksi tavoitteeksi otettava lapsiperheiden arjen vahvistaminen juuri niin kuin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpano-ohjeet edellyttävät: Luomalla lapsiperheille arjen ympäristö, joka mahdollistaa ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista?

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Stipendit

Terveydenhoitajapäivät 2019: Ainu-stipendi monikulttuurisen perhevalmennuksen kehittäjille KUVA: ARTTU LITTOW

Tänä vuonna Ainu-stipendillä palkitut terveydenhoitajat Niina Happonen ja Pauliina Rissanen.

Tänä vuonna Ainu-stipendillä palkitaan terveydenhoitajat Niina Happonen ja Pauliina Rissanen, jotka ovat kehittäneet ja järjestäneet Kuopion kaupungin äitiysneuvolassa englanninkielistä, pienryhmissä toteutettavaa perhevalmennusta maahanmuuttajaperheille. Happonen ja Rissanen ovat tehneet suomalaista neuvolajärjestelmää, neuvoloiden yhteistyötahoja ja koko terveydenhuollon palvelujärjestelmää tutuksi lasta odottaville maahanmuuttajaperheille ja edistäneet merkittävällä tavalla maahanmuuttajaperheiden kotoutumista ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi he ovat tuottaneet kattavan englanninkielisen tietopaketin valmennukseen osallistuville perheille. Englanninkielisen perhevalmennuksen avulla monikulttuurisille odottajille ja heidän läheisilleen tarjotaan tietoa

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

suomalaisesta yhteiskunnasta, terveydenhoidosta, lapsiperhepalveluista sekä eri järjestöjen palveluista. – Tapaamisten tarkoituksena ei ole ollut vain raskauteen, synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistautuminen, vaan tukiverkoston luominen ja kotoutuminen uuteen tilanteeseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan, Niina Happonen ja Pauliina Rissanen toteavat. Ensimmäiset englanninkieliset perhevalmennusryhmät toteutuivat vuonna 2012, minkä jälkeen toiminta on jatkunut säännöllisesti. Alussa ryhmään osallistuivat vain tietyn neuvola-alueen asiakkaat, mutta vuodesta 2017 lähtien asiakkaita on tullut perhevalmennusryhmään koko Kuopion kaupungin alueelta. – Kehittämistyö englanninkielisen perhevalmennuksen osalta ei ole loppunut, vaan sitä on tarkoitus laajentaa

niin, että perheille tarjoutuisi mahdollisuus tavata myös raskausajan jälkeen varhaisessa vauvaperhevaiheessa. Myös englanninkielistä materiaalia on tarkoitus tuottaa kaikkien Kuopion kaupungin neuvolaterveydenhoitajien käyttöön. Neuvoloiden asiakaskunta kansainvälistyy vauhdilla, ja suurin osa maahanmuuttajaperheistä käyttää neuvolapalveluja kantaväestön tavoin. – Terveydenhoitajat ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa englanninkielisen perhevalmennuksen kehittämisessä, koska perhevalmennus kuuluu olennaisena osana terveydenhoitajan työhön. Terveydenhoitaja oikaisee vääriä uskomuksia, tuo esille tutkittua tietoa ja kertoo käytännöistä ja hoitolinjoista. Terveydenhoitaja on ennen kaikkea lähellä ja läsnä tilanteessa keskustellen, Happonen ja Rissanen kertovat. Monikulttuurinen perhevalmennus on jäänyt pysyväksi osaksi Kuopion kaupungin perhevalmennuskokonaisuutta. Rissanen ja Happonen ovat onnistuneet hienosti rakentamaan laaja-alaisen yhteistyöverkoston yli sektorirajojen. He ovat pitkäjänteisesti kehittäneet perhekeskeistä ja asiakkaiden toiveista lähtevää, lapsiperheiden hyvinvointia tukevaa työtä omalla alueellaan. Lisäksi he ovat omalla kehittämistyöllään lisänneet neuvolatyön positiivista näkyvyyttä ja tukeneet työllään koko Kuopion kaupungin neuvolapalvelujen kehittämistä, todetaan Ainu-stipendin valintaperusteluissa. Ainu-stipendin saajat julkistettiin Terveydenhoitajapäivillä Rovaniemellä 14. maaliskuuta 2019. Berner Oy myöntää vuosittain Ainu-stipendin odottavien ja lapsiperheiden parissa tapahtuvan terveydenhoitajatyön tukemiseksi ja kehittämiseksi. Valinnan tekee Suomen Terveydenhoitajaliiton työvaliokunta.

Liikuntatutkimus

Liikunta-aktiivisuus ja koulumenestys  Sanna Palomäki yliopistonlehtori  Leena Martin projektitutkija  Sami Kokko apulaisprofessori

Lasten ja nuorten koulumenestykseen vaikuttavat monet biologiset, fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset tekijät. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi, että tytöt menestyvät koulussa keskimäärin poikia paremmin. Sosiaalisista tekijöistä mm. vanhempien korkean koulutustason ja perheen sosioekonomisen aseman on havaittu olevan positiivisessa yhteydessä lasten koulumenestykseen. Erityisesti viime vuosina tutkijat ovat olleet kiinnostuneita liikunnan ja koulumenestyksen välisistä yhteyksistä. Liikunta-aktiivisuuden on havaittu vahvistavan lasten tiedollisia toimintoja, kuten muistia ja toiminnanohjausta sekä edistävän tehtäviin keskittymistä, käyttäytymistä ja osallistumista oppitunneilla (Syväoja ym. 2012). Sekä koulupäivänaikaisen liikunnan että vapaa-ajan liikunnan yhteyksistä koulumenestykseen on olemassa myönteistä tutkimusnäyttöä. Paljon liikkuvat lapset näyttävät pärjäävän paremmin koulussa kuin vähemmän liikkuvat ikätoverinsa. Yksioikoisesti ei voida kuitenkaan sanoa, että runsas liikkuminen johtaisi parempaan koulumenestykseen, sillä tekijöiden syy-seuraussuhteista ei tiedetä riittävästi. Lisäksi on todennäköistä, että liikunnan vaikutukset oppimiseen välittyvät usean eri tekijän kautta. (Kantomaa ym. 2018.) Suomalaisen liikuntasuosituksen mukaan 7–18-vuotiaiden lasten tulisi liikkua vähintään 1–2 tuntia päivittäin

monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Päivittäiseen liikuntaan tulisi sisältyä myös rasittavaa liikuntaa, jossa hengästyy selvästi ja sydämen syke kiihtyy. (Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008.) Suositus määrittää liikunnan vähimmäismäärän terveyden kannalta, mutta toki runsaampi liikkuminen voi edelleen lisätä terveyshyötyjä. Liikuntasuositus pitää sisällään kaiken fyysisen aktiivisuuden koulussa ja vapaa-ajalla: koulumatkat, välitunnit, liikuntatunnit, koulun jälkeiset harrastukset ja aktiiviset siirtymiset sekä omaehtoisen liikkumisen. Aikaisempien tutkimusten mukaan vähintään tunnin päivässä liikkuu suomalaisista yläkouluikäisistä nuorista alle neljännes. Tytöt täyttävät suosituksen poikia harvemmin ja vanhemmat oppilaat nuorempia harvemmin. (Kokko & Mehtälä 2016, THL 2017.) Tässä artikkelissa tarkastellaan LIITU 2018 -kyselytutkimuksesta saatuja tuloksia nuorten liikunta-aktiivisuudesta ja koulumenestyksestä. LIITUtutkimus on väestötason monitieteinen trenditutkimus, jossa on kerätty tietoa 7–15-vuotiaiden liikuntakäyttäytymisestä vuosina 2014, 2016 ja 2018. Vuoden 2018 LIITU-tutkimukseen osallistui kaikkiaan 7132 lasta ja nuorta, joista

tässä esitettävissä tuloksissa ovat mukana yli 2000 yläkouluikäisen nuoren vastaukset. Tarkastelu on rajattu seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisiin nuoriin, sillä sitä nuoremmilla vastaajilla oli hyvin harvoin kyselyssä pyydettyjä edellisessä todistuksessa olleita arvosanoja (liikunnasta, äidinkielestä tai matematiikasta). Tämä johtunee siitä, että suurimmassa osassa kouluja on käytetty alaluokilla sanallista arviointia.

Liikunta-aktiivisuuden iänmukainen lasku jyrkkää LIITU 2018 -tutkimuksen mukaan yläkouluikäisissä 13-vuotiaista, eli seitsemäsluokkalaisista liikuntasuosituksen saavutti kolmannes (32 %), mutta yhdeksäsluokkalaisista enää viidennes (19 %). Sekä seitsemäs- että yhdeksäsluokkalaisista pojat olivat liikunnallisesti tyttöjä aktiivisempia (35 % vs. 29 %; 23 % vs. 15 %). Liikunta-aktiivisuuden iän mukainen väheneminen näkyi tutkimuksessa nytkin selvästi, sillä alakouluikäisistä vielä lähes puolet (44 %) saavutti suosituksen, eli liikkui vähintään tunnin päivittäin.

Tytöt saavat parempia arvosanoja kuin pojat

Vähiten liikkuvilla nuorilla heikoin koulumenestys

Tyttöjen arvosanoilla mitattu koulumenestys oli poikia parempaa sekä äidinkielessä, matematiikassa että liikunnassa. Etenkin äidinkielessä tyttöjen keskiarvo (8,5) oli odotetusti poikien keskiarvoa (7,7) selvästi korkeampi. Noin puolen arvosanan ero huomattiin myös matematiikan arvosanoissa (8,3 vs. 7,8) tyttöjen hyväksi. Liikunnan arvosanoissa sukupuolten keskiarvojen ero oli pienin, mutta liikunnassakin tyttöjen keskiarvo 8,5 oli poikien keskiarvoa 8,3 hieman parempi. Verrattaessa seitsemäsluokkalaisten ja yhdeksäsluokkalaisten arvosanoja ei havaittu merkitseviä eroja äidinkielessä tai matematiikassa, mutta liikunnasta yhdeksäsluokkalaiset saivat keskimäärin hieman parempia arvosanoja kuin seitsemäsluokkalaiset. Tutkittaessa liikunnan ja muun koulumenestyksen yhteyttä havaittiin, että liikunnan arvosanoilla oli positiivinen yhteys sekä äidinkielen että matematiikan arvosanoihin molemmilla sukupuolilla (kuviot 1 ja 2). Kiitettävän arvosanan liikunnasta saaneilla nuorilla oli keskimäärin parhaat arvosanat myös äidinkielestä ja matematiikasta.

Lisäksi selvitettiin, miten nuoren liikunta-aktiivisuus eli päivittäisen liikuntasuosituksen toteutuminen oli yhteydessä liikunnan, äidinkielen ja matematiikan arvosanoihin. Liikuntasuosituksen täyttävien nuorten liikunnan arvosanojen keskiarvo (8,80) oli merkitsevästi korkeampi kuin muiden, vähemmän liikkuvien nuorten keskiarvo (8,37). Vähiten liikkuvat nuoret, joilla tunnin liikuntasuositus toteutui vain 0–2 päivänä, saivat sekä äidinkielestä että matematiikasta (kuvio 3) merkitsevästi heikompia arvosanoja kuin muut nuoret. Muut liikunta-aktiivisuus ryhmät eivät kuitenkaan eronneet merkitsevästi toisistaan äidinkielen tai matematiikan arvosanojen keskiarvon suhteen. Korkeimmat keskiarvot äidinkielessä ja matematiikassa olivat 5-6 päivänä liikuntasuosituksen saavuttavilla nuorilla. Tähän ryhmään verrattuna liikuntasuositukseen yltäminen seitsemänä päivänä ei näyttäisi enää lisäävän koulumenestystä, mutta ei myöskään merkitsevästi laskevan sitä.

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Lopuksi Nuorten liikunta-aktiivisuuden havaittiin LIITU 2018 -tutkimuksessa olevan positiivisessa yhteydessä koulumenestykseen. Vähiten liikkuvat nuoret saivat keskimäärin heikompia arvosanoja äidinkielestä ja matematiikasta kuin enemmän liikkuvat. Tulokset liikunnan ja koulumenestyksen välisistä yhteyksistä ovat yhteneviä aiheen aikaisempien tutkimustulosten kanssa (Syväoja ym. 2012; 2013). Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin huomioitava, ettei LIITUtutkimuksen analyyseissa ole huomioitu muita liikunta-aktiivisuuteen ja koulumenestykseen vaikuttavia tekijöitä, joista ainakin perheen sosioekonominen asema tulisi jatkossa huomioida. Lisäksi LIITU-tutkimuksessa huomattiin, että vähiten liikkuvilla lapsilla ja nuorilla (0-2 päivänä/viikossa) oli erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten päänsärkyä, alakuloisuutta, nukahtamisvaikeuksia ja yksinäisyyden kokemuksia, merkitsevästi useammin kuin enemmän liikkuvilla (Kokko ym. 2019). Myös nämä tekijät voivat olla yhteydessä koulumenestykseen ja olla osaltaan selittämässä liikunnan ja koulumenestyksen yhteyttä. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että riittävä liikunta tukee nuoren hyvinvointia, koulussa jaksamista ja oppimista. Lisää lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä kertovia tuloksia löytyy LIITU 2018-raportista (Kokko & Martin 2019), joka on luettavissa myös netissä.

Liikuntatutkimus 10

Äidinkielen arvosana

9 8 7 Pojat Tytöt

6 5 4 Heikko 4–6

Hyvä/Tyydyttävä (7–8) Liikunnan arvosana

Kiitettävä (9–10)

Kuvio 1. Liikunnan ja äidinkielen arvosanojen välinen yhteys 7. ja 9.-luokkalaisilla tytöillä ja pojilla.

10 Matematiikan arvosana

9 8 7

Pojat Tytöt

6 5 4 Heikko 4–6

Hyvä/Tyydyttävä (7–8) Liikunnan arvosana

Kiitettävä (9–10)

Kuvio 2. Liikunnan ja matematiikan arvosanojen välinen yhteys 7. ja 9.-luokkalaisilla tytöillä ja pojilla.

Syväoja, H. ym. 2012. Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus. Opetushallitus. Muistiot 2012:5. Syväoja, H. ym. 2013. Physical Activity, Sedentary Behavior, and Academic Performance in Finnish Children. Med Sci Sports Exerc 45 (11), 2098–2104. THL 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselyn tulokset. www.thl.fi/fi/web/ lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia

8.6 8.4 Matematiikan arvosana

Lähteet Kantomaa, M. ym. 2018. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen. Opetushallituksen raportteja ja selvityksiä 2018:1. Kokko, S. & Mehtälä, A. (toim.) 2016. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4. Kokko, S. ym. 2019 LIITU 2018-tutkimus: Liikunnan merkitysten kirjo on kaventunut. Liikunta & Tiede 58 (1), 4-9. Kokko, S. & Martin, L. (toim.) 2019. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry.

8.2 8 7.8

Pojat Tytöt

7.6 7.4 7.2 7

0–2 pv

3–4 pv

5–6 pv

7 pv

Liikuntasuosituksen saavuttaminen (pv/vk)

Kuvio 3. Liikuntasuosituksen saavuttamisen ja matematiikan arvosanojen yhteys 7. ja 9. -luokkalaisilla tytöillä ja pojilla.

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Grooming

Seksuaalista nettihoukuttelua on ennaltaehkäistävä Seksuaalirikollisten toimintaa internetissä pyritään ennaltaehkäisemään muun muassa viranomaisten, seksuaalisen hyväksikäytön sekä nuorten parissa työskentelevien järjestöjen ja teleoperaattoreiden yhteistyöllä. Lapsia seksuaalisiin tekoihin manipuloiva keskustelu on sosiaalisessa mediassa varsin yleinen ilmiö. Ilmiötä kutsutaan englanninkielisellä termillä grooming. Grooming lisääntyy ja siksi tarvitaan valistusta niin nuorille kuin aikuisille sekä laaja-alaista yhteistyötä toimijoiden välillä. Sisäministeri Kai Mykkäsen vetämässä pyöreän pöydän keskustelussa Säätytalolla 28.2. puhuttiin muun muassa siitä, että nykyajan lapset elävät digitaalisessa todellisuudessa koko ajan. - Lasten ja nuorten turvataitoja digitaalisessa mediassa pitää kehittää. Vanhempien pitää kasvaa lasten mukana verkossa, jotta ymmärtävät mitä siellä voi kohdata ja osaavat keskustella lastensa kanssa esimerkiksi somen käytöstä, Mykkänen toteaa.

Seksuaalirikoksen tunnistaminen vaikeaa Seksuaalirikoksen tunnistaminen voi olla vaikeaa niin aikuisille kuin lapsille. Monet järjestöt ovat jo tehneet valistusmateriaalia kouluihin ja esimerkiksi opettajaksi opiskeleville. Olemassa olevia työkaluja tulisi hyödyntää entistä paremmin. Säätytalon tilaisuudessa keskusteltiin siitä, että valistusmateriaali olisi hyvä saada jonkun suositun puhelimissa käytettävän applikaation yhteyteen, jolloin se tavoittaisi nuoret helpommin.

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Groomingilla tarkoitetaan prosessia, jossa hyväksikäyttäjä luo lapseen tai nuoreen luottamussuhteen, jonka avulla hyväksikäyttäjä pystyy houkuttelemaan lapsen tai nuoren seksuaalisiin tekoihin. Grooming tapahtuu netissä joko tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen välityksellä. Lapsen tai nuoren houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin on rikos.

Monen nuoren voi olla vaikeaa kertoa vanhemmilleen joutuneensa seksuaalirikoksen uhriksi jos hän on itse pitänyt aktiivisesti yhteyttä, ja ollut ehkä jopa aloitteellinen aikuisen suuntaan. Nuorta hävettää, vaikka vastuu tällaisissa rikoksissa on aina aikuisella.

torjuntaan internetissä. Myös esitutkinta- ja pakkokeinolait päivitetään sosiaalisen median aikaan siten, että poliisilla on riittävät toimivaltuudet tietoverkkoympäristöön kohdistuvien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Lähde: Sisäministeriö

Nuoria houkutellaan yhä enemmän myös pelimaailmassa Nuoret joutuvat seksuaalisen houkuttelun kohteeksi muun muassa sosiaalisessa mediassa ja nykyään yhä enemmän myös pelimaailmassa. - Teleoperaattoreiden tietoturvapalvelut ovat hyvä alku, mutta lisää toimenpiteitä tarvitaan. Seuraavaksi jatkamme dialogia ja toimenpiteiden suunnittelua alustapalvelutarjoajien sekä pelifirmojen kanssa, kertoo ministeri Mykkänen. Hallitus julkaisi viime viikolla lisätoimensa seksuaalirikoksiin puuttumisessa. Yksi toimenpiteistä on, että paikallispoliisin ja Keskusrikospoliisin resursseja lisätään seksuaalirikosten

Lisätietoja: poliisitarkastaja Miia Lehtinen, p. 0295 488 686, miia.lehtinen@intermin.fi

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lasten oikeuksien yleissopimus (60/1991) artikla 19 velvoittaa Suomea suojelemaan lasta ja nuorta kaikelta huonolta kohtelulta tai seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Istanbulin sopimus (53/2015) ja rikosuhridirektiivi (2012/29/ EU) velvoittavat uhrin suojeluun, sensitiiviseen kohteluun ja ohjaamaan uhrin tarpeenmukaisiin tukipalveluihin. Istanbulin sopimuksen toimeenpano (http://urn. fi/URN:ISBN:978-952-00-3970-7) edellyttää, että uhrit saavat asianmukaista ja oikea-aikaista tietoa saatavilla olevista tukipalveluista.

Seksuaalirikokset

Miksi et huutanut? Eli miten kohtaamme alaikäisen seksuaalirikoksen uhrin ”LAPSIIN kohdistuneet seksuaalirikokset ovat aiheellisesti herättäneet viime aikoina järkytystä. Keskiviikkona huoli saavutti uuden asteen, kun keskusrikospoliisi kertoi saaneensa valmiiksi laajan rikosvyyhdin tutkinnan. Tutkinnan kohteena olivat usean lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja siihen liittyvän materiaalin levittäminen. Vastaavaa, hyvin raakaa materiaalia oli myös tuotu ja levitetty Suomeen. Osa uhreista oli ilmeisesti huumattu tekojen ajaksi. Kyse on rinkimäisestä toiminnasta, josta voisi poliisin mukaan puhua jopa järjestäytyneenä rikollisuutena.” HS 29.3.2019

Seksuaalirikoksen uhrilta voidaan vaatia selityksiä; mikset tapellut vastaan, miksi et huutanut? Kun kohtaamme seksuaalirikoksen uhrin läheisenä, rikostutkijana tai oikeudessa, meidän tulee muistaa, että reagointitapoja on monia. Vaikka ulkopuolisen mielestä uhri olisi voinut taistella vastaan tai paeta, uhri saattaakin odottamattomassa tilanteessa alistua. Jähmettyminen ja lamaantuminen eivät ole merkkejä suostumuksesta seksiin, vaan tapoja reagoida yllättävään uhkaan tai pelkoon. Alaikäisen seksuaalirikoksen uhrin kohdalla on aina huomioitava ikä- ja kehitystasosta johtuva erityinen avuttomuus ja haavoittuvaisuus. Väestöliitto on laatinut oikeudenkäyntejä varten lausunnon lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan vaikutuksista. Seksuaalinen kanssakäyminen perustuu luottamukseen, turvallisuuteen, yhteisiin sopimuksiin ja suostumukseen. Kun alaikäisen nuoren seksuaalista itsemääräämisoikeutta rikotaan, rikotaan myös tämä luottamus. Turvalliseksi koetun vuorovaikutuksen muuttuessa odottamatta seksuaaliseksi, lapsi tai nuori voi jähmettyä, lamaantua tai alistua. Tilanne voi herättää uhrissa hämmennystä, pelkoa sekä myös jälkeenpäin ahdistuneisuutta, häpeää ja

syyllisyyttä siitä, ettei hän kyennyt puolustautumaan aktiivisesti taistelemalla tai pakenemalla. ’’Jähmettyminen, lamaantuminen tai alistuminen eivät ole merkki suostumuksesta seksiin, vaan merkki uhrin kokemasta äärimmäisestä hädästä, uhasta, kauhusta tai pelosta. Siinä, missä joku toinen pystyy pelottavaksi kokemassaan tilanteessa toimimaan rationaalisesti ja johdonmukaisesti, voi toinen lamaantua toimintakyvyttömäksi. Näitä passiivisia puolustuskeinoja ilmenee esimerkiksi tilanteissa, joissa paon mahdollisuus olisi ulkopuolisen mielestä ilmeinen’’, painottaa Väestöliiton erityisasiantuntija Kirsi Porras. Erityisesti alaikäisen kyky ilmaista kokemustaan ja tahtoaan oma-aloitteisesti hämmentävässä tilanteessa on heikko. Myös kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. ’’Uhrin kokemat häpeän ja syyllisyyden tunteet voivat hidastaa rikosilmoituksen tekemistä. Tämä tuo haasteita rikostutkintaan, koska teknistä näyttöä on vaikea saada jälkikäteen. Ilman teknistä näyttöä oikeuden käytössä ajatellaan helposti olevan vain ’’sana vastaan sana’’tilanne. Tällöin tarvitaan joitain muita seikkoja, joiden avulla on mahdollista arvioida kertomusten uskottavuutta. Nämä seikat koskevat kaikkia seksuaalirikostapauksia iästä riippumatta’’,

toteaa erikoissyyttäjä Leena Salovartio Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Seksuaalinen kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö tai väkivalta ovat aina omiaan aiheuttamaan vakavaa vauriota kehitykselle, aiheuttaen trauman. Myös kehitystason vastainen teko voi aikaansaada trauman. Alaikäisen uhrin oma kokemus, tarpeet, kehitysvaihe ja itsemääräämisoikeus tulee aina ottaa huomioon punnittaessa seksuaalisen teon vaikutuksia. Kokemuksista on kuitenkin mahdollista selviytyä esimerkiksi keskusteluavun tuella. Perheen ja lähiaikuisten tuki on tärkeää nuoren toipumisen kannalta. Väestöliitto on laatinut kolme asiantuntija- ja lääkärilausuntoa oikeudenkäyntiä varten. Lausunnot antavat tietoa murrosikäisten nuorten seksuaalikehityksestä ikäryhmittäin, seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksista sekä keskusteluavun tarpeesta. ’’Lausunnot antavat lisäymmärrystä siihen, mikä on nuorelle ominaista käytöstä ja normaalia kehitystä. Ne myös avaavat sitä, miksi vastuu näissä tilanteissa on aikuisella, ja miksi ihminen ei toimi uhkatilanteissa aina niin kuin ulkopuolinen olettaisi’’, kuvailee Salovartio. Uusin lausunto vuodelta 2019 korvaa vuoden 2006 yleislausunnon sisältäen uusina osioina tietoa lapsen ja nuoren normaalista seksuaalisesta kehityksestä sekä alaikäisen uhrin erilaisista reagointitavoista kuten jähmettymisestä ja lamaantumisesta. Oikeudenkäyntilausuntoja on käännetty ruotsiksi ja ne tulevat Väestöliiton nettisivuille kevään 2019 aikana. Väestöliiton oikeudenkäyntilausunnot löydät osoitteesta www.vaestoliitto.fi/ oikeudenkayntilausunto Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

TERVEYDENHUOLLON ASIANTUNTIJOILLE

Olemme lasten ravitsemuksen asiantuntijoita – jo vuodesta 1867 Probiootit

Omega 3 & 6

1991

2004

1987

2000

2013

Osittain pilkottu proteiini

Optimaalinen proteiinikoostumus

L. reuteri GOS/FOS

2018

Jo vuodesta 1867 olemme Nestlellä kehittäneet tuotteitamme. Nyt olemme kehittäneet ensimmäisen äidinmaidonkorvikkeen, joka sisältää rintamaidossa runsaimmin esiintyvän 2’FL* oligosakkaridin. Nämä oligosakkaridit ovat hiilihydraatteja, joilla on prebioottisia ominaisuuksia ja jotka vahvistavat vauvan immuunipuolustusta. Human Milk Oligosaccharides esiintyvät luontaisesti rintamaidossa ja ovat rintamaidon kolmanneksi suurin komponentti. 1, 2 Lue lisää terveydenhuollon asiantuntijoiden nettisivuiltamme

www.nestlenan.fi

Lähteet: 1. Jantscher-Krenn E, Bode L. Minerva Pediatr. 2012; 64: 83-99. 2. Sela DA, Mills DA. Trends Microbiol. 2010; 18: 298-307 * 2’ fukosyllaktoosi (teollisesti valmistettu, ei rintamaidosta)

TÄRKEÄÄ TIETOA Hyvä ravitsemus äideille ja heidän vauvoilleen ensimmäisten 1000 päivän (raskausaika ja lapsen ensimmäiset kaksi elinvuotta) aikana on tärkeää elinikäiselle terveydelle. Uskomme, että imetys on paras tapa ruokkia vauvaa, sillä rintamaito tarjoaa ihanteellisen ja tasapainoisen ruokavalion ja suojaa vauvaa sairauksilta. Terveellinen ruokavalio äidin raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen auttaa varastoimaan ravintoaineita, jotka tukevat tervettä raskautta ja valmistavat imetyksen aloittamiseen ja ylläpitämiseen. Rintaruokinnan lopettamispäätöstä on vaikea peruuttaa, ja sillä on aina sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Osittaisen pulloruokinnan tai muiden elintarvikkeiden ja juomien tarpeeton käyttöönotto vaikuttaa haitallisesti imetykseen. Jos äiti päättää olla imettämättä, on tärkeää kertoa edellä mainituista seikoista, ja antaa ohjeita oikeista valmistusmenetelmistä korostaen, että keittämätön vesi, steriloimattomat pullot, tai jauheiden väärä sekoitussuhde voivat kaikki johtaa vauvan sairastumiseen.

Nestlé Infant Nutrition. Suomen Nestlé Oy, PL 50, 02151 Espoo www.nestlenan.fi

Itsesuojeluvoima

Itsesuojeluvoimaa

KUVA: SALLI SALMINEN

 Seija Sihvola

Nykyaikamme voi hyötyä käsitteestä itsesuojeluvoima. Se on myönteisiin käytännön toimiin kannustava tulokaskäsite yksilötason terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Se voidaan hahmottaa myös yhdeksi suojaavista tekijöistä vanhenemisprosessiin väistämättä liittyvissä elämisen ja elinolojen muutoksissa. Suomen Naisyhdistys, Suomen vanhin naisasiayhdistys, täytti 135 vuotta. Juhlia vietettiin Naisten päivänä 8.3.2019 Helsingissä. Samana päivänä aiemmin Naisjärjestöjen Keskusliitto organisoi keskustelutilaisuuden teemalla Seksuaalinen häirintä työpaikoilla. Mielenkiintoista on todeta, että kun Suomen Naisyhdistys vuonna 1884 perustettiin, eräs keskeisimpiä teemoja tuolloin oli vaatia alaikäisiin kohdistuvista siveellisyysrikoksista kovempia rangaistuksia. Ei siis mitään kovin uutta auringon alla. Seksuaalisuusaihetta sivuaa myös luomani käsite itsesuojeluvoima. Se ei ole mitattavissa eikä siten kuulu määriteltyä minuutta (quantified self) kuvaaviin muuttujiin, mutta teoriatasolla se voi ohjata myönteisiin toimintoihin. Nuoria opetetaan terveystiedossa jakamaan terveys viiteen ulottuvuuteen. Myös itsesuojeluvoima hahmottuu parhaiten fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, seksuaalisen ja henkisen osa-alueen esimerkein. FYYSINEN ITSESUOJELUVOIMA tarkoittaa niitä kehon ominaisuuksia, jotka mahdollistavat tarvittaessa oman itsen puolustamisen. Se tarkoittaa esimerkiksi vahvoja lihaksia, hyvää tasapainoa ja lähtönopeutta. Ominaisuuksia, joista jokainen, ja erityisesti jokainen nainen hyötyy. Fyysistä itsesuojeluvoimaa voi ja on hyvä lisätä missä iässä hyvänsä.

PSYYKKINEN ITSESUOJELUVOIMA tarkoittaa mielen vahvuutta ja levollisuutta. Sitä tarvitaan kahdenkeskisissä vuorovaikutustilanteissa ja sen perustana ovat avoimuus ja suorapuheisuus. Psyykkistä itsesuojeluvoimaa tarvitaan erityisesti kaltoinkohtelun uhkatilanteissa. SOSIAALINEN ITSESUOJELUVOIMA vahvistuu verkostoissa ja se on kyvykkyyttä toimia luontevasti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaalinen itsesuojeluvoima on harkintakykyä ja terveellistä itsepuolustusta ryhmävuorovaikutustilanteissa. SEKSUAALINEN ITSESUOJELUVOIMA on selkeästi julkituotua ja ääneen sanottua tasa-arvoista seksuaalikäyttäytymistä. Seksuaalinen itsesuojeluvoima on osapuolten kykyä kohdella itseään ja toista kaikissa tilanteissa samanarvoisesti ja toisiaan kunnioittaen. Se tunnistaa epäasiallisen käytöksen,mutta ymmärtää normaaliin seksuaalisuuteen kuuluvan laaja-alaisuuden. HENKINEN ITSESUOJELUVOIMA on tietoisuutemme korkeimmalla tasolla ja ymmärryksemme yläpuolella olevaa tajuntaa jokaisen ihmisen arvokkuudesta. Henkinen itsesuojeluvoima ymmärtää, että itsesuojeluvoima on

samanaikaisesti toisensuojeluvoimaa. Siirrymme kovaa vauhtia kansalaisvetoiseen yhteiskuntaan. Yksilötason vastuu ja päätäntävalta voimistuu. Kohta päätämme, mihin verovarojamme käytetään, mitä meistä tutkitaan ja mittaamme erilaisia terveys- ja sairaustekijöitä itsestämme. Tässä megatrendissä itsesuojeluvoima -käsitteelle on sijansa. Eri asioiden ja toimintamallien kirjainyhdistelmistä on tullut aktivaattoreita ja erityisesti olemme viehättyneitä englanninkielisistä lyhenteistä. Ne ovat juurtuneet arkipuheeseemme kuten vaikkapa BMI (Body Mass Index), HIIT (High Intensity Interval Training), NLP (Neuro-Linguistic-Programming), HDL (High Density Lipoprotein) tai vaikka AA (Alcoholics Anonymous). Itsesuojeluvoimakin voi sanana aueta paremmin englanninkielisenä versiona, Self Protection Power eli SePPo. SePPon muistamista voi konkretisoida ylävitos -tervehdyksen avulla. Kun kämmen koskettaa tervehdysrituaalissa toista, voi halutessa muistuttaa itseään viiden itsesuojeluvoiman olemassaolosta ja tärkeydestä. Ajatuksiani. Esitetty Suomen Naisyhdistyksen juhlassa 8.3.2019. SS

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Harrastukset

Yhdenvertaiseen harrastamiseen on vielä matkaa Valtaosalla lapsista ja nuorista on jokin harrastus. Harrastavien lasten ja nuorten osuus on kasvanut vuosikymmenen alusta, mutta heikoksi koettu taloudellinen tilanne vaikuttaa edelleen merkittävästi lasten ja nuorten harrastamiseen. Myös kiusaaminen ja syrjintä on huolestuttavan yleistä liikuntaharrastamisessa. Liikunnan harrastamisen saavutettavuus on selvästi yhteydessä taloudellisiin lähtökohtiin. Taloudellisen tilanteen heikoksi kokevien perheiden lapsista ja nuorista 32 prosenttia liikkuu viikoittain liikunta- tai urheiluseurassa, kun vastaava osuus hyvin toimeentulevissa perheissä on 55 prosenttia. Erityisesti pääkaupunkiseudulla lasten liikunnan harrastamisen kustannukset ovat korkeita: yli sadan euron kuukausikustannuksista raportoi neljännes 6–14-vuotiaiden lasten vanhemmista. ”Näyttää siltä, että paljosta julkisesta keskustelusta ja poliittisista toimista huolimatta urheiluseuraharrastamisen kustannuksia ei ole saatu alemmas ja monet lapset ja nuoret jäävät taloudellisista syistä toiminnan ulkopuolelle”, sanoo Nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi. Liikunta on yhä lasten ja nuorten yleisin harrastus. Kyselyyn vastanneista 88 prosenttia kertoi harrastavansa jotain liikuntaa. Lapsena liikutaan sekä omatoimisesti että ohjatusti, mutta pääosin porukassa. Iän myötä liikutaan entistä enemmän omatoimisesti ja yksin. Urheilu- tai liikuntaseurassa on mukana vajaa puolet 7–29-vuotiaista lapsista ja nuorista. Nuoremmissa ikäluokissa seurassa harrastaminen on yleisempää. Lapsista ja nuorista 11 prosenttia kertoi, ettei harrasta lainkaan liikuntaa. Harrastamattomuuden syyksi kerrottiin muun muassa se, ettei pidä liikunnasta, liikunta on liian kilpailuhenkistä, tai pelätään ettei tule hyväksytyksi porukassa.

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen toteuttavat yhteistyössä valtion nuorisoneuvosto, valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Nuorisotutkimusverkosto.

Lähes kolmannes kokenut kiusaamista ja syrjintää Kiusaamista, syrjintää ja epäasiallista kohtelua esiintyy varsin paljon lasten ja nuorten liikuntaharrastuksissa. Kolmannes kaikista 10–29-vuotiaista vastaajista kertoo kokeneensa liikuntaharrastuksessaan usein (5 %) tai joskus (26 %) kiusaamista, syrjintää tai muuta epäasiallista käytöstä. Kiusaamisen, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuvat erityisesti yli 15-vuotiaat sekä ne lapset ja nuoret, jotka kokevat kuuluvansa johonkin vähemmistöryhmään. Esimerkiksi lapsista ja nuorista, jotka kokevat kuuluvansa seksuaalivähemmistöön, noin 60 prosenttia kertoo joskus tai usein tapahtuvasta kiusaamisesta ja syrjinnästä liikuntaharrastuksessa. ”Tulokset ovat huolestuttavia, sillä suuri osa harrastamisesta tapahtuu aikuisten valvonnassa. Kun lasten liikunnan harrastamisen pitäisi olla kivaa vapaa-ajan toimintaa, vastapainoa vaativalle koulutyölle ja opinnoille, tällaisten lukujen pitäisi herättää jokainen löytämään ratkaisuja kiusaamiseen ja syrjintään”, sanoo Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Mikko Salasuo.

Mielekkyys kilpailua tärkeämpää Vanhemmat toivovat lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen olevan ensisijaisesti mielekäs ja mukava ajanviettotapa, jossa opitaan liikkumaan. Ohjaajilta ja valmentajilta vanhemmat toivovat ennen kaikkea kasvatuksellista osaamista. Selkeä enemmistö vanhemmista ei pidä toivottavana,

että liikuntaharrastuksessa tähdätään huippu-urheilijaksi. ”Näyttää siltä, ohjatussa liikunnan harrastamisessa eivät kysyntä ja tarjonta kohtaa. Seuratoiminnan painopisteen tiedetään olevan kilpaurheilussa, mutta lasten vanhemmat suhtautuvat kielteisesti liian urheilullisiin tavoitteisiin”, toteaa Salasuo. Keinoja lasten ja nuorten harrastamisen edistämiseksi on jo pohdittu esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön Harrastamisen strategia -työryhmässä. Yksi keino edistää nuorten harrastusmahdollisuuksia on Harrastuspassi-sovellus, joka sisältää nuorille räätälöityjä harrastusetuja, kuten pääsylippuja uimahalliin ja kuntosalille, lippuja esityksiin, konsertteihin ja erilaisiin tapahtumiin. Harrastuspassi valmistautuu kuntien käyttöön tänä vuonna.

Lähde: Tiina Hakanen & Sami Myllyniemi & Mikko Salasuo (toim.) Oikeus liikkua. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. ISBN 978-952-7175-80-4 (nid.), 145 s., 28 €. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 1455-268X (painettu), nro 61 Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 215, Kenttä Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:2, ISSN-L 2242-4563 Tutkimuksen voi lukea verkosta: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/02/Lasten-ja-nuorten-vapaa-aikatutkimus-Oikeus-liikkua.-Verkkojulkaisu.pdf

Terveyden edistämisen salat

Minulla on terveydenhoitajan sielu Lapsi 2000 ry:llä on kymmeniä terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajäseniä. He toimivat tärkeänä resurssina ja taustavoimana myös tämän lehden tekemisessä. Tässä TES tarinasarjassa kerromme, miten asiantuntijajäsenet itse yrittävät ehkäistä sairauksia ja toimia terveytensä hyväksi. Mitä konkreettista arjessa tehdään ja mitä jätetään tekemättä? Vuorossa on työterveyshoitaja ja manageri Pauliina Visuri-Willberg.

YRITÄN ROHKAISTA IHMISIÄ muuttamaan elintapojaan, jos ne ilmi selvästi ovat menossa huonoon suuntaan. Hellästi manipuloiden jakelen neuvojani, mutta joskus on pakko täräyttää asia suoraan. Tutut tupakoitsijat tietävät sen, sillä muistutan asiasta, joskin leikkimielisen tosissani, säännöllisin väliajoin. Tupakointiasiassa kun olen ehdoton. Oman aviomiehenikin laitoin aikoinani tiukille: ’Minä tai tupakka – valitsepa siitä!’. No ilokseni hän valitsi minut ja sai kaupan päälle myös yllättävän kivan tupakoimattoman olon. Kahden jumppamaikan lapsena kasvoin kodissa, jossa arkinen liikunta oli itsestään selvyys. Siitä haluttiin tehdä myös hauskaa. Niinpä mökillemme raivattiin tenniskenttä ja siinä kaksi siskoani, veljeni ja minä otimme lomilla päivittäin mittaa toisistamme. Tennis jatkuu, ja se on siitä mukava laji, että kenttiä löytyy lähes kaikkialta. Samaa pätee toiseen harrastukseemme golfiin. Äidiltä olen myös ominut tavan jumpata jalkojani ennen ylösnousua. Muutama tehokas polkupyöräjumppaliike, lonkkien kiertoja ja nilkkojen pyörityksiä ja kas, veri virtaa, eikä noustessa huippaa. Aamurituaaleihini kuuluu myös riipputangossa roikkuminen. MINUSTA KANNATTAA ENNAKOIDA oma ikääntyminen ja sen tuomat muutokset. Kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti olisi tosi järkevää, jos ihmiset aloittaisit oman kuntonsa vaalimisen hyvissä ajoin. Klassiset terveystavat eivät muuksi muutu ja uni on yksi tärkeimmistä. Meillä Pepe-kumppanini työt

valvottavat usein iltamyöhään, mutta onneksi saamme nukkua aamulla vähän pidempään. Haen tasapainon tilaa tässäkin asiassa. Työ vie meitä eri puolille Suomea ja välillä ulkomaille, eivätkä viikot koskaan ole samanlaisia. Sen vuoksi päiviin on pakko ujuttaa terveellisiä elintapoja tasapainottamaan työn rasittavuutta. Kaipaan kestävyysiikunnan tuomaa hyvää oloa ja siksi kävelemme tosi paljon ja aina kun siihen on tilaisuus. Etelän turistikohteissa on runsaasti rantabulevardeja, joilla ihmiset kävelevät yhä enemmän kuntoiluhengessä eli reippaasti. Hiki saa tulla ja hengästyminen on hyväksi. Alkoholin kanssa emme juurikaan lotraa. Ruuan kanssa tilkka viiniä, eikä sitäkään yömyöhään. Mieluummin harvoin ja hyvää kuin jatkuvaa tissuttelua. Ikääntymisen vastatreeniä on myös aivojumppa. Aika harva ajattelee aivojaan ja sitä, että niitä voi todellakin harjoittaa samalla tavalla kuin lihaksia. Teemme yhdessä erilaisia muistileikkejä ja -testejä tai yritämme suunnistaa johonkin kohteeseen ulkoa, vain muistin varassa. No, aina se ei tietenkään onnistu, mutta jo prosessi tekee aivoille hyvää: pinnisteleminen, hahmottaminen ja muisteleminen. Laulujen sanojen opettelu se vasta hyvää aivojumppaa onkin! HENKISTÄ TREENIÄ on myös myönteiset kanssakäymiset ihmisten kanssa. Ei small talkia, vaan syvää ja anlyyttistä pohdintaa luontevasti ja luotettavassa

seurassa, ystävien kanssa. Olen aina uskonut keittiöpsykologian voimaan ja sen tervehdyttävään vaikutukseen. Ystävät voivat auttaa toisiaan ihan kaikkein vaikeimmissakin elämän kolhuissa. Me terveydenhoitajat olemme hyvä rotu tässä suhteessä. Tiedämme, että jo keskittynyt kuunteleminen parantaa ja avaa surujen solmuja. Terveysammattilaisen rooli pukkaa minulla helposti päälle myös mummihommassa. Esikoispoikani vaimon kanssa tulemme kivasti toimeen ja pyrin välttämään vauva- ja lastenhoito-ohjeiden jakelemista, mutta kyllä niitäkin välillä lipsahtelee. Minun on hyvä muistuttaa itseäni, että äidin on parempi olla enemmän oikeassa kuin isoäidin, vaikka isoäiti toisin ajattelisikin. HANKALIN TERVEYSTEEMA meillä taitaa Pepen kanssa kuitenkin olla iän myötä tullut lievä ylipaino. Syömme kutakuinkin terveellisesti, mutta painot vain pysyttelevät ärsyttävän yläkantissa. Painon alentaminen on kestohaaste. Tiedämme kyllä, että ravinnon ja liikunnan tasapainosta on pääasiassa kysymys. Teemme työtä kotona lukuunottamatta työreissuja, joten arkiliikunta on hoidettava erikseen. Epäsäännöllinen elämänrytmi on tässä tilanteessa suurin haaste. Yritämme tsempata ja löytää aikaa liikunnalle päivittäin. Pienestä se on kiinni ja siksi portaatkin aina kiivetään neljänteen kerrokseen, hissiä ei käytetä.

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Käypä hoito

Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erity Keskeinen sanoma

Etiologia

• Kehityksellisellä kielihäiriöllä tarkoitetaan tässä suosituksessa kielenoppimisvaikeutta, joka vaikuttaa laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. • Lapsen vaikeutta ymmärtää kuulemaansa puhetta iänmukaisesti voi olla vaikea tunnistaa arjessa. • Vaikka kehityksellinen kielihäiriö on luotettavimmin diagnosoitavissa vasta noin 4 vuoden iästä lähtien, tukitoimenpiteet on aloitettava heti epäilyn herätessä. • Diagnostiikka sekä kuntoutuksen ja muiden tukitoimenpiteiden suunnittelu edellyttävät moniammatillista yhteistyötä. • Kun lapsella tai nuorella on vuorovaikutusongelmia, tunne-elämän häiriöitä tai käytöshäiriöitä, tulee huomioida mahdollinen kielellisen toimintakyvyn häiriö. • Tärkeimmät ennustetta parantavat tekijät ovat riittävä ja varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa riittävä, oikein ajoitettu ja kohdennettu kuntoutus kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn puutteiden huomioon ottaminen koulussa.

• Kaikkia kehityksellistä kielihäiriötä aiheuttavia mekanismeja ei tunneta, mutta häiriön arvellaan johtuvan aivojen toimintahäiriöstä. Haitat johtunevat useimmiten perintötekijöiden ja ympäristön yhteisvaikutuksesta. • Laajat etiologiset selvittelyt ovat tarpeen vain, jos epäillään älyllistä kehitysvammaisuutta, jotain oireyhtymää tai kehityksen taantumaa.

Esiintyvyys

Diagnostiikka

• Lapsilla kehityksellisen kielihäiriön esiintyvyydeksi on todettu diagnosointikriteerien mukaan vaihtelevasti 1–7 %. Kun lieväasteiset häiriöt huomioidaan, esiintyvyys lienee noin 7 %. • Kehityksellinen kielihäiriö on useimmiten luotettavimmin diagnosoitavissa 4–6 vuoden iässä. • Lapsilla, joilla on ennen kouluikää todettu kehityksellinen kielihäiriö, on usein kouluiässä edelleen puutteellinen kielellinen toimintakyky A.

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Seulonta • Lapsen kielellisten taitojen kartoittaminen neuvolassa on jatkuva prosessi, joka perustuu lapsesta neuvolakäynneillä tehtyihin havaintoihin sekä vanhemmilta ja varhaiskasvatuksesta saatuihin tietoihin. • Puheen ja kielen kehityksen ongelmien varhaiseen tunnistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota sellaisilla lapsilla, joiden perheisiin on kasaantunut erilaisia hyvinvointia vaarantavia tai perheen sisäistä vuorovaikutusta heikentäviä tekijöitä tai joiden käyttäytymisestä vanhemmilla tai päiväkodissa on huolta.

• Diagnoosi perustuu mahdollisuuksien mukaan moniammatillisen työryhmän tutkimuksiin, kehityksellisen kielihäiriön toteamiseen (testitulokset ja kliininen arviointi) ja muiden hidasta puheen ja kielen kehittymistä aiheuttavien tekijöiden sulkemiseen pois. • Mikään yksittäinen testi tai testistö ei välttämättä tunnista kaikkia lapsia, joilla on kehityksellinen kielihäiriö B. • Lääkärin tehtävä on moniammatillisen arvioinnin perusteella vastata diagnostiikasta sekä hoidon ja kuntoutuksen koordinoinnista. • Mahdollisimman aikaisin tulee selvittää, onko lapsella kuulovika ja

johtuvatko kielelliset vaikeudet pelkästään kuuloviasta vai aiheuttaako niitä todennäköisesti myös jokin muu tekijä tai tekijät. • Sekä lapsen normaalin kehityksen turvaamiseksi että erotusdiagnostiikan kannalta on tärkeää, että lapselle on tehty neuvolan 4-vuotistarkastuksessa lähinäköseula. Jos lähinäköseulan teko ei onnistu neuvolassa luotettavasti, lapsi on lähetettävä paikallisen käytännön mukaisesti tarkempaan arvioon lähinäön normaaliuden varmistamiseksi. • Kun lapsella tai nuorella on vuorovaikutusongelmia, tunne-elämän häiriöitä tai käytöshäiriöitä, arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota mahdolliseen kielellisen toimintakyvyn häiriöön B.

Hoito • Tukitoimet lapsen arjen toimintaympäristössä tulee aloittaa heti, kun on herännyt epäily kielellisen kehityksen viiveestä tai poikkeavuudesta. • Hyvään hoitoon kuuluvat vanhempien ohjaaminen, vanhempien sitoutumisen sekä vanhempien ja lapsen aktiivisen osallistumisen tukeminen, ja tukitoimet kodin lisäksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa. • Kielihäiriöiselle lapselle tulee laatia yhdessä huoltajien kanssa hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa asetetaan realistiset, selkeät, konkreettiset ja mitattavat arjen toimintakyvyssä ja osallistumisessa näkyvät tavoitteet. • Kun vanhempien tai neuvolan tai varhaiskasvatuksen henkilökunnan havaintojen perusteella syntyy aiheellinen epäily kielellisistä ongelmista, lapsi on lähetettävä puheterapeutin ohjaukseen 2–2,5 vuoden ikäisenä. Neuvolassakin tulee antaa ohjausta kielellisen kehityksen tukemiseen. • Puheterapian kesto, intensiteetti ja toteuttamistapa tulee suunnitella yksilöllisesti osana

yisvaikeus, lapset ja nuoret) kuntoutussuunnitelmaa. Lääkärin johtaman moniammatillisen työryhmän on arvioitava terapian vaikuttavuutta, eikä vaikuttamatonta terapiaa tule jatkaa. Terapia voidaan jaksottaa, mutta sen tulee työryhmän käsityksen mukaan jaksojen aikana yleensä olla vähintään viikoittaista. • Toimintaterapiaa suositellaan, jos kielihäiriöisellä lapsella todetaan huomattavia hieno- tai karkeamotoriikan, toiminnanohjauksen, hahmotuskyvyn tai leikkitaitojen ongelmia ja jos moniammatillinen työryhmä arvioi kuntoutuksesta olevan hyötyä. • Lapsi voidaan harkinnan mukaan ohjata neuropsykologiseen kuntoutukseen, jos hänellä on riittävistä koulun tukitoimista huolimatta edelleen vaikeita oppimisen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tai vuorovaikutuksen ongelmia.

Seuranta ja hoidon porrastus • Hoidosta vastaavan tahon (perusterveydenhuolto tai erikoissairaanhoito) tulee seurata leikki-ikäisen lapsen kehitystä vähintään kerran vuodessa tehtävillä arvioilla ja pitää kuntoutussuunnitelma ajantasaisena. • Vaikeiden kielellisten ongelmien tutkimukset sekä kuntoutuksen ja tukitoimenpiteiden järjestäminen ja seuranta kuuluvat erikoissairaanhoitoon tai muuhun erityisosaamista omaavaan hoitoyksikköön. Lievien kielellisten ongelmien tutkimukset sekä kuntoutuksen ja muiden tukitoimien järjestäminen ja seuranta kuuluvat perusterveydenhuoltoon. Epäselvissä tapauksissa perusterveydenhuolto voi konsultoida erikoissairaanhoitoa. Näytön asteen luokitus: A = Vahva tutkimusnäyttö B = Kohtalainen tutkimusnäyttö C = Niukka tutkimusnäyttö D = Ei tutkimusnäyttöä

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen asettama työryhmä: Marja Asikainen (puheenjohtaja) Leena Ervast (kokoava kirjoittaja) Timo Ahonen Jorma Komulainen Krista Korhonen Jaanamarja Nopola-Hemmi Mari Qvarnström Tiina Walldén Julkaistu aikaisemmin Duodecim-lehdessä 20.3.2019

Käypä hoito

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Nuorten mielenterveys

Depression aika Kirjoittaja on Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja TAYSin nuorisopsykiatrian vastuualueen johtaja

Koko 2000-luvun ajan on oletettu nuorten mielenterveyden häiriöiden jatkuvasti lisääntyvän. Mielenterveyspalveluiden kysyntä onkin jatkuvasti lisääntynyt, mutta siihen vaikuttavat lukuisat muutkin seikat kuin väestön terveydentila.

 Riittakerttu Kaltiala Vertailukelpoista tietoa trendeistä väestössä tuottavat tutkimukset eivät ole osoittaneet nuorten tunne-elämän häiriöiden esiintyvyyden kasvua, ja käyttäytymisen häiriöt ovat itse asiassa koko 2000-luvun ajan vähentyneet. Kuluvana kouluvuonna kolmannen kerran toteutetussa Nuorten mielenterveys -kyselyssä kuitenkin nuorten tunne-elämän häiriöt olivat selvästi lisääntyneet verrattuna kouluvuosiin 2002-3 ja 2012-13. Masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko, yleinen ahdistuneisuus, terveydentilan kokeminen heikoksi tai keskinkertaiseksi, vähintään viikoittaiset jännittyneisyys-hermostuneisuusoireet ja väsymys-heikotusoireet, heikko itsetunto ja runsaat sairauspoissaolot koulusta olivat lisääntyneet 1.5 – 2-kertaiseksi lähtötasosta. Nuorten masennus-ahdistusproblematiikan on oletettu lisääntyneen sosiaalisen median haitallisten vaikutusten takia. Liiallisen sosiaalisen median kulutuksen oletetaan estävän muita, tervehenkisempiä aktiviteetteja, johtavan negatiiviseen vertailuun, huonommuuden tunteisiin ja ulkopuolisuuden kokemuksiin sekä altistavan alati paisuvalle nettikiusaamiselle ja muille someväärinkäytöksille. Nuorten

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

mielenterveys -kyselyssä ei kuitenkaan voitu osoittaa nettikiusaamiskokemusten lisääntyneen. Nuoret myös raportoivat kymmenen kertaa yleisemmin saavansa somesta positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia. Nuorten tunne-elämän ongelmien on oletettu lisääntyneen vanhemmuuden ohenemisen takia. Nuorten mielenterveys -kyselyssä monet vanhemmuuden tarjoamaa tukea ja perheyhteyden tiiviyttä kuvaavat muuttujat olivat kuitenkin kehittyneet suotuisaan suuntaan. Yksi varteenotettava mahdollinen selitys nuorten kuormittumiselle ja tunne-elämän oireilun lisääntymiselle ovat suorituspaineet, kouluun ja koulutukseen liittyvä epävarmuus ja stressi. Yhä nuorempien oppilaiden on tehtävä valintoja, jotka saattavat sulkea ovia myöhemmissä koulu-uran vaiheissa. Itseohjautuvuus on kuormittavaa parikymppisille yliopisto-opiskelijoillekin, saati epävarmoille yläkouluikäisille. Tilasta ja ryhmästä toiseen vaeltaessa kehitystä tukevaa yhteisöllisyyttä ei synny. Kontaktiopetuksen vaihtaminen itsenäisesti toteutettaviin projekteihin mahdollistaa tehokkaasti koulutuksellisen syrjäytymisen.

Vastoin yleistä olettamusta varhaisja keskinuoruusikäisten päihdekäyttö ei koko ajan lisäänny ja siirry alkoholista laittomiin päihteisiin, vaan vähenee kautta linjan. Samalla ovat vähentyneet nuorisorikollisuus, osallisuus koulukiusaamiseen ja koulusta lintsaaminen sekä riskejä ottava seksuaalikäyttäytyminen, jopa seksuaaliset kontaktit ylipäänsä. Ovatko nuoret yhä hillitympiä vastaiskuna keski-ikäisten holtittomalle örveltämiselle? Kenties jo niin kilttejä, että se aiheuttaa heille tunne-elämän kuormitusta? On myös mahdollista, että julkisessa keskustelussa loputtomasti uusinnettu huolipuhe on lopulta saanut nuoret näkemään itsensä huolestuttavassa valossa. Nuoruusikään kuuluva mielialan vaihtelu, liian myöhään valvomisen aiheuttama väsymys ja haluttomuus tehdä läksyjä, kun lempisarjat kutsuvat suoratoistopalvelussa, alkaakin vaikuttaa elämänhalun menetykseltä, poikkeukselliselta uupumukselta ja hoitoa vaativalta keskittymiskyvyttömyydeltä. Ajankohtainen keskustelu voi vaikuttaa siihen, miten nuoret arvioivat kokemuksiaan ja tunteitaan, vaikka itse kokemukset ja tunteet olisivat samanlaisia kuin samanikäisillä ennenkin.

Huostaanotto

Huostaanotetut lapset kertovat hyvinvoinnistaan – kuuleeko kukaan?  Riitta Laakso YTT, erikoistutkija  Tarja Heino tutkimusprofessori

Sijaishuoltopaikan aikuisen ja lapsen suhteen merkitys korostuu huostaanotettujen lasten ja nuorten kokemuksissa. Huostaanotossa lapset voivat yleensä hyvin, mutta eivät aina. Huostaanotto ja sijaishuoltopaikassa asuminen voi tarkoittaa ilmapiiriltään turvallista, rentoa ja kannustavaa kasvuympäristöä. Turvallisuuden tunteen kohentumisen lisäksi lapset ja nuoret kertovat voivansa psyykkisesti aikaisempaa paremmin sekä olevansa aikaisempaa rohkeampia ja sosiaalisempia. He kertovat myös lisääntyneestä materiaalisesta hyvinvoinnista ja sen merkityksestä. Haastatellut lapset ja nuoret kertovat kohdanneensa sijaishuoltopaikassa myös turvattomuutta, omien kokemustensa vähättelyä ja osattomuutta päätöksenteossa. Toistuvia sijaishuoltopaikan muutoksia kokeneet nuoret erottuvat muista. Heidän nuoruuttaan ja hyvinvointiaan huostassa olon aikana värittävät katkonaiset ihmissuhteet, katkokset koulunkäynnissä, muutot paikkakunnalta toiselle, kokemukset epäoikeudenmukaisesta kohtelusta sekä luottamuksen menettämisestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa haastateltiin 25:tä eri sijaishuoltopaikassa asuvaa 11-17-vuotiasta lasta ja nuorta sekä keskusteltiin toiminnallisessa ryhmässä neljän perhehoidossa olevan 6–9-vuotiaan lapsen kanssa. Sosiaalityöntekijä näyttäytyy lapsille ja nuorille varsin etäisenä.Haastatellut lapset ja nuoret ottavat vain harvoin itse yhteyttä omaan sosiaalityöntekijäänsä, ja he tapaavat sosiaalityöntekijää yleensä asiakassuunnitelmaneuvotteluissa puolen vuoden välein. Tutkimuksessa tulee näkyväksi sosiaalityöntekijän vastuulla olevien

tehtävien ja niiden toteuttamiseksi luotujen olosuhteiden välillä vallitseva ero. Se herättää monia lastensuojelupolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. ”Kenen puoleen huostassa olevan lapsen tulisi kääntyä, jos hän kokee epäoikeudenmukaista kohtelua tai ihmettelee sijaishuoltopaikan käytäntöjä? Jos valtakunnan tasolla ei olla valmiita määrittelemään sosiaalityöntekijäkohtaista asiakasmäärää, pitäisikö siis sosiaalityöntekijän vastuut ja rooli suhteessa huostassa olevaan lapseen ajatella tulevaisuudessa jotenkin toisin?”, pohtii THL:n erikoistutkija Riitta Laakso. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että nuorten toistuvissa sijaishuoltopaikan muutoksissa kyse ei ole pelkästään nuorten ongelmista, vaan osin vaikeaksi koettujen nuorten ohjaamisesta paikasta toiseen sekä palvelujen erikoistumisesta. Jatkossa tulisikin tutkia tarkemmin toistuviin sijaishuoltopaikan muutoksiin johtaneita syitä niin, ettei palvelujärjestelmä itse tule tuottaneeksi nuorten siirtelyä paikasta toiseen.

Tutkimushavainnot korostavat myös sitä, ettei valvontaa voi jättää pelkästään laitosten omavalvonnan varaan ja siksi laitosten ja perhehoidon valvonnan kehittämistä tulee vahvistaa. Tutkimuksen osana on kehitelty sosiaalityöntekijöiden tueksi materiaalia ohjaamaan ja helpottamaan lasten kuulemista ja kuulluksi tulemista. THL jatkaa tätä työtä 3-vuotisessa toimintatutkimuksessa, joka keskittyy sijoitettujen lasten systemaattiseen kuulemiseen. Lähde Laakso Riitta. ”Ne näki musta”: Huostassa olevien lasten hyvinvointi ja sijaishuoltoon liittyvät kokemukset. THL, 2019. Painettu julkaisu saatavilla THL:n verkkokaupasta. Lisätietoja Laakso Riitta, Helavirta Susanna, Seppälä Leena, Penders Merja & Krohns Niina (2018) Minunkin näkemyksillä on merkitystä - sijoitetun vammaisen lapsen oikeus tulla kuulluksi. Artikkeli julkaisussa Petrelius Päivi & Eriksson Pia (toim.) Uudistuva lastensuojelu - kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. THL Työpapereita 32/2018. Kouluterveyskyselyyn on valmisteltu uusi lisämoduuli, joka keskittyy sijoitettujen lasten kokemuksiin sijoituspaikassa. Tiedonkeruu alkaa keväällä 2019 ja se on suunniteltu toteutettavan joka neljäs vuosi. Ensimmäiset tulokset julkaistaan syksyllä 2019.

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

APTEEKISTA.

TEKEEKÖ TIUKKAA?

PEGORION UMMETUKSEEN

· Sopii raskaana oleville ja imettäville äideille · Jauhe kätevissä annospusseissa

Pegorion, jauhe oraaliliuosta varten, on ummetuksen hoitoon tarkoitettu lääke. Vaikuttava aine: makrogoli. Annostus: Aikuiset ja yli 8-vuotiaat lapset: 1 annospussi (12 g) 1–2 kertaa päivässä. 4–7-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) 1–2 kertaa päivässä. 2–3-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) kerran päivässä. Pakkauskoot: 20 x 6 g, 10 x 12 g, 20 x 12 g ja 50 x 12 g. Sopii myös raskauden ja imetyksen aikana. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen.

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 439 8250 ark. klo 8–22

2/2019

· Voidaan sekoittaa mm. veteen tai mehuun

Julkaisut

2000-luvun Suomi lasten kasvuympäristönä Aineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1997 -tutkimusaineistoa, johon on kerätty useita eri rekisteritietoja kaikista Suomessa vuonna 1997 syntyneistä henkilöistä sikiöajalta täysiikäisyyteen. Raportti on jatkoa vuonna 1987 Suomessa syntyneiden seurantatutkimukselle. Raportissa vertaillaankin hyvinvoinnin ulottuvuuksia näiden kahden syntymäkohortin välillä.

Vuonna 1997 Suomessa oli meneillään nousukausi. Tänä vuonna syntynyt ikäluokka varttui pitkän talouskasvun vaiheen aikana. Noususuhdannetta jatkui aina vuonna 2008 alkaneeseen taantumaan asti, jonka seuraukset tuntuivat Suomessa pitkään. Suomi lasten kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1997 syntyneiden lasten elämänkulkua täysi-ikäisyyteen asti. Raportissa tarkastellaan lasten hyvinvointia usealla ulottuvuudella: koulumenestys, somaattinen ja psyykkinen terveys, kuntoutus, lastensuojelu ja rikollisuus. Lasten hyvinvointia peilataan suhteessa perheen tilanteisiin, kohortin vanhempien sosioekonomisten, terveydellisten ja perhesuhdetilanteiden kautta. Lasten hyvinvoinnin ulottuvuuksia tarkastellaan myös alueellisesti, lähialueen kautta, maakuntatasolla, sekä kaupunki–maaseutu-luokitteluin.

TULOSTEN MUKAAN suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin ja on saanut viettää lapsuutensa ilman perheen hyvinvointia uhkaavien tekijöiden kasautumista. Osalla lapsista on kuitenkin ollut hyvinvointia haastavia tekijöitä matkalla täysi-ikäisyyteen. Tutkimuksessa havaittiin merkittäviä sukupuolieroja eroja useiden hyvinvoinnin alueiden osalta. Psykiatrisen diagnoosin on saanut ikäluokasta noin viidesosa (20,7 %). Psyykenlääkkeiden ostokertoja tarkastellessa sukupuolittainen ero on huomattava tyttöjen (12,7 %) ja poikien (9,6 %) välillä. Rangaistusmääräyksiä on määrätty seuranta-aikana lähes joka viidennelle pojalle (19,5 %). Vastaavasti 5,2 prosenttia tytöistä on saanut rangaistusmääräyksen. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna on ollut 5,7 prosenttia koko kohortista, aikaisempaan kohorttiin verrattuna kasvu on lähes kaksinkertainen. Noin 3 prosenttia kohorttilaisista ei ole saanut paikkaa 2. asteen koulutuksessa seurannan loppuun mennessä. Ilman paikkaa jääneistä hieman yli puolet eivät olleet hakeneet paikkaa. Vanhempien matala koulutusaste ja heikko taloudellinen tilanne on selkeästi yhteydessä lasten hyvinvointiin, ja esimerkiksi koulumenestys määrittyi vahvasti vanhempien taloudellisen tilanteen mukaan. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointia haastavia

tekijöitä oli kasautunut muuhun ikäluokkaan verrattuna merkittävästi enemmän. Alueelliset erot ovat paikoitellen voimakkaita. On tärkeää vahvistaa jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti.

RAPORTIN JOHTOPÄÄTÖKSISSÄ todetaan, että hyvä lapsuus on tärkeä itseisarvo. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa varttuvalla lapsella ja nuorella pitäisi olla mahdollisuus onnelliseen lapsuuteen sekä tasavertaiset eväät myöhempään hyvään elämään vanhempien koulutuksesta, taloudellisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta. Tämä edellyttää toimivia palveluita, jotka tunnistavat lapsen kehitystä vaarantavat tekijät ja jotka pystyvät tukemaan hyvinvointia perhelähtöisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat useat eri kasvuympäristöt, sekä erityisesti vertais- ja muut ikäpolvisuhteet. Myös kansalaisyhteiskunnalla, harrastuksilla, asuinalueella, digitaalisilla yhteisöillä ja lapsuus- ja nuorisokulttuureilla on merkitystä lastemme kasvuolosuhteisiin. Jotta Suomi voisi olla hyvä kasvualusta jokaiselle syntyvälle lapselle, tulee rakentaa lapsi- ja perheystävällistä yhteiskuntaa, jossa jokainen yksilö voi tuntea olevansa arvostettu osa kasvuympäristöjään ja jossa saa edetä rauhassa oman kehityksensä mukaisesti kohti onnellista aikuisuutta.

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Kirjat

Tiedostavan siemailun taito Toimittaja ja tietokirjailija Ani Kellomäen kirjoittama Tiedostavan siemailun taito on puheenvuoro tiedostavamman alkoholinkäytön puolesta. Kirja pohtii, miksi esimerkiksi pullolla muistetaan päiväkodin henkilökuntaa ja miksi tavallinen arki on nykyään alkoholin terästämää juhlaa. Kirja tarjoaa välineitä oman alkoholinkäytön tarkasteluun, lopettamiseen tai vähentämiseen sekä konkreettisia vinkkejä sosiaalisiin alkoholittomiin tilanteisiin. Alkoholi voi olla läsnä onnellisissa ja nautinnollisissa hetkissä, mutta onnen ja nautinnon aiheuttajaksi siitä ei ole. Suurkuluttajien varjoon jää valtava määrä suomalaisia, jotka käyttävät alkoholia joskus reilustikin, mutta joille alkoholi ei ole vielä näyttänyt rumimpia kasvojaan. Kellomäki kartoittaa tätä alkoholinkäytön katvealuetta haastattelujen, tutkimusten, median ja arjen havaintojen avulla. Syyllistämätön kirja kannustaa kysymään, missä menevät

omat rajat, onko kaikki kunnossa vai voisiko omia juomistapojaan tiedostaa paremmin? Kirjassa on useita puhuttelevia esimerkkitarinoita, joissa sivutaan myös terveydenhuollon ammattilaisia. Sairaanhoitaja Kristiina Niskasen tarina on yksi näistä. ”Meillä on valtava määrä joka päivä töissään toimivia, ahkerina puurtavia naisia, kaltaisiani kilttejä sairaanhoitajia ja monia muita, jotka juovat enemmän kuin läheiset lainkaan tietävät” hän toteaa. ”Työssäpoissaoloille ja erilaisille ongelmille etsitään syytä muualta ja vaikeuksia katsotaan todella pitkään läpi sormien.” Kenties haluttomuus tunnistaa toisen ongelma johtuu myös yhteisön tiedostamattomasta haluttomuudesta huomata omaa ja yhteistä suhdetta alkoholiin. On mukavampaa ajatella, että kaikilla on homma hanskassa. Sen taikapiirin rikkojaa ei katsottaisi hyvällä.

Kirjoittaja Kellomäen seitsemän kohdan huoneentaulussa kirjan lopussa todetaan muun muassa, että ”Ei ole haitallista ottaa joskus punaviiniä laskeakseen arki-illan kierrokset, mutta on haitallista totuttautua siihen, että kierrokset saa laskettua vain punaviinillä.” SS

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus on turvattava Suomalainen varhaiskasvatus on laajasti perheiden arvostama peruspalvelu, joka on arvioitu maailman parhaaksi. Palvelu on nykyisin luonteva osa sivistyspalveluiden kokonaisuutta, mutta palvelun juuret ovat syvällä sosiaalipalveluissa. Kasvatus, hoito ja opetus ovat edelleen käytettyjä peruskäsitteitä, joiden paino ja järjestys ovat viime aikoina eläneet, kun on pohdittu palvelun painopisteitä. Varhaiskasvatusta juhlistaakseen järjestivät viisi suurta järjestöä yhdessä varhaiskasvatuksen juhlaseminaarin Helsingissä. Tapahtuma tarkasteli sekä mennyttä, nykyisyyttä että tulevaa. Seminaarin tavoitteena olo antaa arvoa sille suunnattoman arvokkaalle työlle, jota päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa työntekijät ovat tehneet ja jonka

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

laadusta lapset ovat saaneet nauttia. Lasten lisäksi palvelu on luonut mahdollisuuden äideille ottaa osaa työelämään ja samalla on otettu askelia kohti syvenevää perheiden sisäistä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Korkeatasoinen varhaiskasvatus on rakennettu monen eri ammattiryhmän voimin ja saumattomalla tiimityöllä. Seminaarin puheenvuoroissa esitettiin painokas näkemys, että lapsen paras toteutuu silloin kun henkilökunta työskentelee yhdessä tämän eteen. Ammattitaitoinen ja innostunut henkilöstö, riittävät resurssit ja mahdollisuus lapsen parhaan toteuttamiseen lapsen tasolla olivat puhujien keskeinen toive. Tulevan hallitusohjelman odotetaan linjaavan varhaiskasvatuksen tulevaisuutta siten, että korkeatasoisen palvelun edellytykset paranevat ja laatua kyetään kehittämään eri tahojen välisessä yhteistyössä.

Lapsen parhaaksi – suomalainen varhaiskasvatus! puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, JHL, 010 7703 295 puheenjohtaja Minna Leppäkorpi, Suomen Lastenhoitoalan Liitto, 050 502 3010 puheenjohtaja Silja Paavola, SuPer, 050 527 5085 puheenjohtaja Tero Ristimäki, Talentia 040 583 2657 puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Tehy, 040 821 0028

Inka tinka tiitiäinen

Isomummon hautajaiset  Virpi Taipale

Inka täytti maaliskuussa kahdeksan vuotta. Iso tyttö jo, mutta kuitenkin vielä ihan lapsi, joka kokee monia asioita elämässään ensimmäistä kertaa. Kuten hautajaiset. Inkan isomummo kuoli helmikuussa 93-vuotiaana. Inka oppi tuntemaan isomummonsa tämän eläessä jo vanhuutta. Me lapsenlapset sen sijaan tunsimme mummomme paljon pidemmältä ajalta, ja vietimme Inkan ikäisenä kesälomat mummolassa. Havahduin vasta hautajaisissa siihen, että tilanne on varmasti lapselle hämmentävä. Paljon surullisia ihmisiä tummissa vaatteissaan. Äiti itkee, täti itkee, pappa ja mummo myös. Inkan kanssa on toki juteltu isomummon kuolemasta ja surusta. Inka oli itse miettinyt omat hautajaisvaatteensa, jotka äiti oli hyväksynyt. Täti letitti Inkan hiukset aamulla ennen kirkkoon menoa. Kirkossa Inka oli rauhallinen, istui eturivissä ja veisasi virsiä meidän aikuisten kanssa. Hän jätti oman punaisen ruusunsa isomummon arkulle. Muistotilaisuudessa olivat myös Inkan kolme pikkuserkkua. Ruuan jälkeen lapsilla oli aikaa olla toistensa kanssa. He kirmailivat seurakuntasalissa ja söivät kahvipöydän herkkuja. Lasten läsnäolo hautajaisissa on tärkeää. Heidän kysymyksensä kesken papin puheen, heidän naurunsa ja hämmästelynsä. Vaikka suremme kuollutta isoäitiä, elämä jatkuu jälkipolvissa. Se on hyvin lohdullista. Juttelimme Inkan kanssa puhelimessa hautajaisten jälkeen. Kysyin häneltä, mitä hän luulee, että mummolle tapahtuu kuoleman jälkeen. - En mä tiedä, Inka vastaa. Kysyin myös, miltä hänestä tuntui hautajaisissa.

- En mä tiedä sen tunteen nimeä, Inka sanoo rehellisesti. Jatkoimme jutustelua ja puhuimme hieman itkemisestä, kyyneleistä ja siitä, että ne voisivat liittyä suruun. Että ihmiset muistelevat kuollutta, kaipaavat ja ikävöivät häntä. Myös hautajaisten jälkeen. Puhelun lopulla keskustelimme hieman konkreettisimmista asioita. Kysyin, miten ruoka oli maistunut hautajaisissa, Inka kommentoi: - Söin kaksi jättimäistä palaa täytekakkua. Ja ne keksit olivat kanssa tosi hyviä, niissä oli paljon sokeria. Minua nauratti. Isomummon tyttö. Isomummo rakasti sokeria ja kermaa, ja kun leivottiin, näitä aineksia laitettiin taikinaan aina enemmän kuin ohjeessa neuvottiin. Kehut sai kyllä varsinainen pääruokakin: - Se lihakastike oli hyvää ja perunat, jotka oli kerrankin kuorittuja. Koulussa perunoita ei ikinä ole kuorittu ja ne pitää itse kuoria, Inka perustee. Kysyn, osaako hän nyt sitten kuoria perunat koulussa. Kuulemma osaa.

Inka oli myös laskenut, että hautajaisissa kului 6,5 tuntia. Se oli lapsesta ymmärrettävästi aika pitkä aika. Hautajaisista puheemme kääntyy jo seuraaviin juhliin: Inkan syntymäpäiviin. Lapsi innostuu selittämään, kuinka monet synttärit vietetään ja missä. Lahjatoiveetkin kuulen. Kirjoittaja on Inkan täti

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Filosofiaa

Filosofia kuuluu kaikille Työkalu asioiden jäsentämiseen  Seija Sihvola Filosofiaan tutustuminen on hyödyllistä jokaiselle, joka on kiinnostunut kehittämään itseään, haluaa muuttaa maailmaa tai edistää omia ihanteitaan. Myös lapset ja nuoret voisivat saada elämälleen eväitä filosofiasta – ajattelemisen taidosta. Sanotaan, että filosofia on uskallusta ajatella itse. Kiehtovaa on myös pohtia asioita filosofin kanssa eli filosofoida hiukan. Saksassa ja Yhdysvalloissa sellainen on hyvinkin yleistä, Suomessa ei niinkään. YTM, filosofi Sauli Solhagen tarjoutuu omilla kotisivuillaan filosofian keskustelukumppaniksi ja niin tapasimme teeman merkeissä. Solhagen valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofia pääaineena, suoritti filosofian jatko-opintoja Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian laitoksella ja hankki filosofisen praktiikan täydennyskoulutusta Kriittisessä korkeakoulussa. Helsingin yliopiston tutkijana ja konsulttina hän sovelsi filosofista ajattelua talouden ja yhteiskunnan kysymyksiin. Monipuolisessa työurassaan hän on myös opettanut filosofiaa lukiolaisille. Miksi päädyit filosofian opiskelijaksi? –Monet kaverini menivät opiskelemaan kauppatieteitä ja moni seurasi vanhempiensa jalanjälkiä ammatinvalinnassaan. Pohdin, miksi tulevaisuutta koskevat tärkeät valinnat ovat toisille niin itsestään selviä, mutta eivät minulle. Itse tunsin olevani hukassa enkä löytänyt oikein mitään hyvää syytä ryhtyä millekään alalle. Filosofiksi kouluttautuminen toi elämään monenlaisia haasteita, mutta olen vuosien varrella kuitenkin kyennyt syventämään ymmärrystäni monista asioista. Olen ollut valintaani tyytyväinen. –Filosofian käyttövoima tulee ympäröivän maailman ihmettelystä. Filosofia kysyy, pohtii ja miettii. Aatteen syntysijoilla, antiikin Kreikassa, filosofia oli kansalaisten arjessa läsnä. Filosofit tarjosivat elämäntapaohjeita kansalle.

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Siksi he olivat hyvin suosittuja. He olivat myös sangen tuotteliaita vaikka moni tunnettu filosofi, kuten Sokrates, ei kirjoittanutkaan itse. Monia tieteen ja koko sivilisaatiomme kehitykseen vaikuttaneita teoksia on kaikista tulipaloista ja muista mullistuksista huolimatta säilynyt; esimerkiksi Aristoteleen 200 tutkielmasta vain 31 on säilynyt. –Koko länsimainen sivistys perustuu suuressa määrin antiikin filosofien oppeihin, asia, mitä ei aina tule ajatelleeksi. Antiikin ajoista filosofia on vuosisatojen aikana toki laajentunut ja muotoutunut, mutta ydin on säilynyt samana. –Tieteenä filosofia etenee systemaattisesti, mutta akateemisena tiedonalana se on menettänyt kosketuksensa tavallisten ihmisten elämään. Psykologit, papit ja elämäntaidon valmentajat ovat pyrkineet täyttämään sen tyhjiön minkä filosofia jätti jälkeensä muurautuessaan yliopiston seinien sisäpuolelle. Yritysmaailman huipulla asia on tiedostettu ja nykyisin filosofit ovat yhtä tärkeitä yritysjohdon sparraajia kuin vaikkapa psykologit. Filosofien sanotaan olevan myös ainoa ammattikunta, jota keinoäly ja robotit eivät kykene syrjäyttämään. Kone ei pysty ihmisen tapaan kokemaan ja tulkitsemaan elämän mielekkyyttä ja merkitystä.

Ajattelemisen taitoja lapsille Solhagen on toteuttanut filosofia-oppeja myös vanhemman roolissaan, kolmen lapsen isänä. Kodin filosofiamyönteinen ilmapiiri on välillisesti ollut vaikuttamassa lasten kouluvalintaan: jokainen lapsista kävi omaan ajatteluun ja luovuuteen rohkaisevan Steiner-koulun. Steiner-koulun opetusmalli sopi lapsille hyvin; jokainen päätyi itselleen mieluisalle akateemiselle uralle. Solhagenin mielestä filosofian opetusta pitäisi antaa jo alakoulussa, koska filosofia on omalla tavallaan taitoaine, ja juuri taitoaineiden painopistettä pitäisi kouluissa lisätä.

Filosofi Sauli Solhagen

–Ihmetyttää, miksi koulujärjestelmässämme filosofiaa opetetaan vasta lukiossa. Minusta olisi viisasta opettaa filosofian alkeita huomattavasti aikaisemmin. Nykyihmisellä on paljon tietoa filosofiastakin, mutta ilman ohjausta siitä ei saa tasapainoista kuvaa. Mitä varhemmin ohjauksen aloittaa, sitä paremmin sen voi omaksua. Onnellisia ovat ne lapset, joilla on kyselykauden osuessa kohdalle joku, jolla on kärsivällisyyttä miettiä ja pohtia kaikkea mikä mieleen juolahtaa. Sama pätee murrosikäisiin, joilla on palava halu kyseenalaistaa vanhempiensa roolimallit ja yhteiskunnan normit. –Taitoaineiden oppiminen on lapsen kehityksen kannalta keskeisintä. Lasten ja nuorten siirtyminen ja kiinnittyminen aikuisten maailmaan tapahtuu turvallisimmin taitojen ja osaamisen kautta. –Jokaisen lapsen pitäisi voida jatkaa sitä leikkiä, mikä jäi kesken kun koulu alkoi. Niistä voisi kehittää yksilöllistä sisältöä kouluopetukseen. Lapsi saisi omin voimin ja aikuisen tuella kehittää omaa osaamistaan ja tulevaa ammattialaansa. –Kerron esimerkin. Aloittaessani ensimmäistä opettajansijaisuuttani järkytyin kuullessani varttuneemman kollegani tyrmäävät puheet erään kolmasluokkalaisen pojan heikosta koulumenestyksestä ja hänen vanhempiensa käytöksestä. Pojalla, nimeltään Timo, oli selvästi mielenkiintoa

TIEDÄTKÖ MIKSI NIMI ON

HEDRIN ONCE? HEDRIN - Kukistaa täit ilman draamaa. HEDRIN ONCE Nimensä mukaisesti Hedrin Once hoitaa täit KERTAHOIDOLLA!

• TEHOKAS

Tuhoaa tutkitusti täit ja niiden munat 100 %:sti yhdellä hoitokerralla.

• TURVALLINEN

Allergiasertifioitu. Sopii kuuden kuukauden iästä lähtien sekä myös raskaana oleville ja imettäville. Hajuton ja hellävarainen iholle.

Herkkien asioiden käsittely Filosofian avulla myös herkkien asioiden jäsentäminen voi helpottua. Kuolema on yksi sellainen. Koulumaailmassa, niin kuin ei muuallakaan yhteiskunnassa, kuolemaa ei juurikaan käsitellä luontevasti. Kun sitä ei myöskään arjessa kohdata, se jää etäiseksi, niin aikuisille kuin lapsille. –Filosofia antaa turvallisia näkökulmia kuolemanpelon käsittelyyn. Se ei syyllistä eikä peloittele, vaan opettaa rauhallisesti näkemään elämän suuren kokonaisuuden ja ainutlaatuisuuden. –Yhdessä on hyvä ihmetellä ja filosofoida niin elämää kuin kuolemaakin. Ajatusten pukeminen sanoiksi on aina tervehdyttävää ja turvallista. –Jokainen lapsen esittämä kysymys on otettava vakavasti ja tartuttava siihen. Kun lapsi kysyy, hän on jo ajatellut asiaa. Siitä filosofiapolku alkaa.

”Kuolema on, niin uskon, kuin uni jossa ei näe unta. Minulle vuosi 2100 ei ole yhtään sen surullisempi kuin oli vuosi 1900. Sitä ei minulle yksinkertaisesti ole. Kuolemanpelkoa tuuppii loitolle sekin ajatus, että me tavallaan harjoittelemme kuolemaa joka ilta, kun nukahtaessamme antaudumme tuntemattomalle. Eikä se, että elämä on vain silmänräpäyksellinen tuokio – se hetken helke – kahden tyhjyyden välissä, vie siltä arvoa. Päinvastoin, juuri rajallisuus tekee joka ikisen elämän arvokkaaksi, nämä hennot kipinät keskellä ääretöntä pimeyttä.” Arno Kotro: Juhlien jälkeen, kolumni filosofian oppikirjassa IDEA Etiikka, Otava.

• HELPPO

Levitetään kuiviin hiuksiin. Vaikuttaa 15 minuutissa. Riittoisa: riittää jopa neljän pään hoitamiseen. Pakkauskoko: 100 ml

Muista myös suojaus! HEDRIN PROTECT & GO Pitää täit loitolla •

Suihkuta ja jätä vaikuttamaan

•

Markkinoiden pitkäkestoisin suoja, 3 vrk

•

Tutkittu vaikutus

• •

Mangon ja appelsiinin tuoksu Erittäin riittoisa Pakkauskoko: 200 ml

Lue lisää Hedrin tuotteista: www.hedrin.fi. CE-merkitty terveydenhuollon laite.

3-2019

kaksipyöräisiin. Hänellä olisi ollut huomattavasti paremmat edellytykset selviytyä koulussa, jos häntä irrallisten oppiaineiden sijaan olisi jo perusopetuksessa alettu perehdyttää urheilijan tai mekaanikon ammatin perusteisiin. Timo olisi tutustunut numeroiden, fysiikan ja geometrian maailmaan kuutiotilavuuksien, rengaskokojen ja nopeustai kierroslukumittareiden kautta. Historiasta hän olisi tullut tietämään roomalaisten sotavaunujen rakenteen ja niissä käytettyjen pyörien valmistukseen liittyvät yksityiskohdat. Olisi kenties valmistanut oman vaununkin, mutta vain pienemmässä mittakaavassa. Kieliä hän olisi oppinut kulkuneuvojen ja niiden voimanlähteiden käyttöohjekirjojen ja oppaiden avulla. Lopulta hänen taitojensa sallittaisiin kehittyä omakohtaisessa työskentelyssä niiden asioiden parissa, joista hän on aidosti kiinnostunut. Timoa tuskin olisi tarvinnut moittia motivaation puutteesta. –Olisi tärkeää luoda osaamiseen ja taitoihin perustuva turvallinen käytävä lapsuudesta aikuisuuteen, eikä pilkkoa lapsuutta ja nuoruutta kouluvuosien ja oppiaineiden Excel-taulukoksi. Koulu tulisi järjestää siten, että lasten ei missään ikävaiheessa tulisi kokea ulkopuolisuutta, joka seuraa oppimisvaikeuksista jossain oppiaineessa tai yksilöllisen kypsymisen eritahtisuudesta. Koulutien tulisi muodostaa ymmärrettävä kokonaisuus lapselle itselleenkin ja sitä tavoitetta varten siihen tulisi sisältyä annos ajattelun taitojen opiskelua, Solhagen toteaa.

Turvallinen matkailu

MPR rokote suojaa matkailijaa  Mia Kontio FM, erityisasiantuntija, Infektiotautien torjunta ja rokotukset Terveysturvallisuusosasto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL)

Kaikilla matkailijoilla on hyvä olla suoja MPR-tauteja eli tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Jos aikuinen matkailija ei tiedä sairastaneensa tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa, kannattaa tarkistaa, että hän on saanut kaksi rokotusta (MPR) näitä tauteja vastaan. Suurimmalla osalla ennen vuotta 1970 syntyneistä on lapsena sairastettujen MPR-tautien antama immuniteetti. 1960-luvun lopussa tai 1970-luvun alussa syntyneillä suoja voi olla puutteellinen, sillä osa heistä ei ole sairastanut tuhkarokkoa, sikotautia tai vihurirokkoa. Kansallisen rokotusohjelman osana lapset saavat MPR -rokotukset 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä. Pohjoismaiden ja Viron ulkopuolelle matkustava 6 kuukautta täyttänyt lapsi saattaa tarvita ylimääräisen MPR -rokotuksen, ks tarkemmin alla. Mikäli lapselle annetaan matkan vuoksi rokote alle 11 kuukauden iässä, se katsotaan ylimääräiseksi annokseksi. Tällöin lapselle annetaan vielä kaksi MPR-rokotetta, yksi 12– 18 kuukauden ja toinen 6 vuoden iässä, ks. tarkemmin alla. Virusten aiheuttamat tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko (morbilli, parotiitti, rubella, MPR) ovat herkästi tarttuvia tauteja, joista varsinkin tuhkarokko voi aiheuttaa mm. vakavia keuhkokuumeita ja aivovaurioita. Iän karttuessa MPR-taudit ovat vaikeampia ja jälkitauteja on enemmän. Suomessa näitä tauteja alettiin ehkäistä MPR-rokotusohjelmalla vuonna 1982. Rokotuksen kattavuus on erittäin hyvä, yli 90 prosenttia, ja taudit ovat käytännössä hävinneet Suomesta. 1990-luvun puolivälin jälkeen lähes kaikkien Suomessa todettujen yksittäisten MPR-tautitapausten tartuntalähde on ollut ulkomailla aina vuoden 2011 kevääseen saakka, jolloin todettiin muutamia kotimaassa saatuja tuhkarokkotartuntoja. Viime vuosina tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkoepidemioita on esiintynyt monissa Euroopan maissa lähinnä liian matalan rokotuskattavuuden vuoksi. MPR-rokotetta voi valmisteyhteenvedon mukaan käyttää 9 kuukauden iästä alkaen. THL, Maailman

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

terveysjärjestö (WHO) ja monen maan viranomaiset suosittavat kuitenkin rokottamista jo 6 kuukauden iästä alkaen, jos maassa tai alueella esiintyy toistuvasti tuhkarokkoa tai laajempia tuhkarokkoepidemioita. Aasiassa, Afrikassa, Lähi- ja Kauko-Idässä sekä Oseaniassa esiintyy jatkuvasti tuhkarokkoepidemioita.Suurimmat epidemiat näillä alueilla on raportoitu viime kuukausina (tilanne 2.4. 2019) seuraavista maista: • Bangladesh • Democratic Republic of the Congo • Filippiinit • Georgia • Intia • Israel • Jemen • Kazakstan • Kirgisia

• • • • • • • • •

Madagascar Malesia Myanmar Nigeria Pakistan Sudan Thaimaa Ukraina Vietnam

Etelä-ja Väli- Amerikasta tuhkarokko on saatu hävitettyä, mutta Venezuelassa on käynnissä laaja tuhkarokkoepidemia. Euroopan ulkopuolisten maiden tuhkarokkotilanne löytyy WHO:n nettisivuilta. Riski sairastua tuhkarokkoon on yleensä pieni esimerkiksi lyhyellä Euroopan kaupunki- tai rantakohteeseen suuntautuvalla turistimatkalla. Vuosina 20172018 Euroopassa esiintyi laajoja epidemioita monissa maissa. Tapausmäärät ovat vähentyneet, mutta kymmeniä tapauksia kuukausittain on edelleen raportoitu (tilanne 2.4. 2019) seuraavista maista : • Italia • Puola • Ranska

• Romania • Slovakia • Tsekki

Näihin maihin matkustettaessa voi tällä hetkellä harkita lapsen rokottamista jo 6 kuukauden iästä lähtien. Muissakin EU/EEA-maissa tapauksia on esiintynyt, mutta vähemmässä määrin. Euroopan maiden tuhkarokkotilanteen voi tarkistaa Euroopan tautienehkäisyja -valvontakeskuksen (ECDC) kuukausiraporteista. Tuhkarokon herkän tarttuvuuden vuoksi myös muissa Euroopan maissa esiintyy pieniä paikallisia epidemioita. Nämä eivät kuitenkaan lisää oleellisesti tartuntariskiä. Tuhkarokkoepidemia-alueet voivat vaihdella nopeastikin. Kuitenkin hyvän ja kohtuullisenkin rokotuskattavuuden alueilla epidemiat jäävät yleensä paikallisiksi. WHO seuraa maailman tilannetta, Euroopan tautivirasto (ECDC) Euroopan tilannetta, ja THL tiedottaa infektiouutisissa laajemmista epidemioista. Jos rokote annetaan alle 11 kuukauden ikäiselle lapselle, se katsotaan ylimääräiseksi annokseksi. Lapsi tarvitsee tällöin MPR-rokoteannoksen myös 12-18 kuukauden ja 6 vuoden iässä. Ylimääräisen annoksen

Turvallinen matkailu

ja rokotusohjelman mukaisen ensimmäisen annoksen välin tulisi olla mielellään 6 kk. Jos lapsi on saanut ylimääräisen annoksen esim. 9 kk:n iässä, tulisi seuraava rokoteannos antaa noin 15 kk:n iässä. MPR -rokote suojaa myös vihurirokolta. Suurempia vihurirokkoepidemioita on raportoitu viime kuukausina (tilanne 2.4. 2019) seuraavista maista: • • • •

Indonesia Intia Japani Kiina

• Nigeria • Pakistan • Puola

Jos aikuinen matkailija ei ole sairastanut MPR -tauteja tai saanut kahta annosta MPR -rokotusta, hänelle suositellaan kahta rokotetta vähintään kuuden kuukauden välein, mutta mieluiten 2–3 vuoden välein. Yhden MPR-taudin sairastaminen tai yksittäinen M-, P- tai R- rokotus eivät ole MPR -rokotusten esteitä. Suurimmalla osalla ennen vuotta 1970 syntyneistä on lapsena sairastettujen MPR-tautien antama suoja. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota 60-luvun lopulla ja 70-luvun alkupuolella syntyneitten rokottamiseen, sillä varsinkin tässä ikäryhmässä saattaa olla MPRtauteja sairastamattomia ja rokottamattomia. Vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneistä suomalaisista useimmat ovat saaneet MPR -rokotuksen neuvolassa tai koulussa. Jos matkalle lähtijä on saanut Triviraten -rokotetta, hänelle suositellaan vielä kolmatta MPR-rokoteannosta. Tällä vahvistetaan erityisesti sikotautisuojaa, joka on voinut jäädä puutteelliseksi. Yhden MPR-rokotteen aiemmin saaneelle annetaan toinen annos MPR-rokotetta.

Rokotteet

Hoitaa hellävaraisesti lasten ja aikuisten korvat Lastenkin korvia saattaa vaivata liiallinen korvavahan muodostuminen, joka pahimmillaan aiheuttaa ikävän korvavahatulpan. Tämä aiheuttaa kuulon heikkenemistä, ärsytystä korvassa ja voi hankaloittaa korvan tutkimista lääkärissä. Kotimainen Otocur-suihke on helppo ja turvallinen tapa poistaa liiallinen korvavaha korvasta ja estää vahatulpan synty. Samalla Otocur suojaa korvaa veden ärsytykseltä ja korvakäytävätulehdukselta. Otocur soveltuu koko perheelle, vauvasta vaariin!

M-M-RVAXPRO ja Priorix

Molemmat rokotteet (M-M-RVAXPRO ja Priorix) sisältävat eläviä heikennettyjä viruksia. Rokote pistetään ihonalaisesti tai lihaksensisäisesti. Rokotteen saa maksutta kotikunnan terveyskeskuksesta. Eläviä, heikennettyjä mikrobeja sisältävät rokotteet (keltakuume, vesirokko- ja BCG-rokote) tulee antaa joko samaan aikaan MPR-rokotteen kanssa tai niin, että antoväli on vähintään neljä viikkoa. Muut rokotteet, myös Vivotif-lavantautirokote, voidaan antaa MPR-rokotteen kanssa joko samaan aikaan tai millä tahansa antovälillä.

Muista Otocur, jotta mikään tärkeä asia ei jää kuulematta!

VALMISTETTU SUOMESSA

Tehoste

Tämanhetkisen tiedon mukaan tehosteannoksia ei tarvita kahden annoksen ohjelman jälkeen. Suositus saattaa muuttua, kun tietoa rokotussuojan kestosta kertyy ajan myötä.

APTEEKISTA Markkinoija: Decem Pharma Oy ja Bitelab Oy

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Oppilaana maailmalla

Venäjä-Suomi Koulunkäyntiä

Kulkukortti ja kännykkä – aina mukana

 Seija Sihvola

Lasten kouluturvaan liittyvät toimenpiteet vaihtelevat eri maissa. Kulttuuri, tavat ja tottumukset, mutta myös uudenlaiset uhkat, sävyttävät lapsiin liittyviä turvakäytänteitä. Venäjällä lapsilla on aina kulkukortti mukanaan. Eräässä lapsiasiassa Yhdysvalloissa ja Venäjällä toimitaan samalla tavoin ja erilailla kuin Suomessa. Pienet eka-ja tokaluokkalaiset menevät näissä kiistakapulamaissa aina aikuisen saattamana kouluun. Suomessa niin ei juurikaan tapahdu ekaluokan jälkeen. Entinen Washingtonin kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski vertaili vastikään Helsingin Sanomissa yhdysvaltalais- ja suomalaislasten arkiturvaeroja ja totesi:

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

”Yhdysvalloissa lapsia kuljetetaan kaikkialle eikä jätetä yksin kotiin ennen teini-ikää. Siksi he eivät tarvitse kännyköitä niin nuorina kuin Suomessa. He pysyvät lapsina pidempään. Amerikkalaiset pitävät itsestäänselvyytenä, etteivät lapset pärjää yksin. Suomalaiset taas pitävät itsestäänselvyytenä, että lapset pärjäävät yksin. En ole vakuuttunut siitä, että kummatkaan ovat täysin oikeassa.” Venäjällä lapsen hakee ja vie kouluun useimmiten perheessä asuva isoäiti, babushka. Lapsenlapsellani Ellillä ei venäläistä babushkaa ole, joten äiti Julia vie ja hakee lapsen joka päivä ja joustaa omasta yrittäjäntyöstään tämän vuoksi. Minä haluan aina ottaa koulusaattajan roolin käydessäni Moskovassa. Lasten koulumatkaturvallisuutta varmistetaan myös kulkukortilla. Elli leimaa korttinsa tullessaan ja lähtiessään koulusta. Opettaja seuraa tietokoneeltaan reaaliaikaisesti kunkin lapsen tuloa ja lähtöä ja ottaa heti yhteyttä

vanhempiin, jos aamumerkintää ei tietyllä kellonlyömällä kuulu. Turvavarmistelut kohdistuvat myös koulun pihaan. Elli on oman koulunsa remontin vuoksi tämän vuoden väistötiloissa lähialueen päiväkodissa ja viettää päivänsä lukitun rauta-aidan sisäpuolella. Portti toimii summerilla ja sisään pääsee kameravalvonnan perusteella. Saattaja menee lapsen kanssa portista sisälle piha-alueelle, mutta rakennukseen sisälle ei lapsen kulkukortilla saa mennä muuten kuin sovitusti. Kolmannesta luokasta eteenpäin moskovalaislapset kulkevat kouluun yksin tai kavereiden kanssa. Ja tallaavat ihan tavallisia teitä ja asfalttipolkuja pitkin, koulukuljetuksia ei ainakaan Moskovassa näy. Kouluja on tiheässä ja ne ovat oppilaille kävelymatkan päässä. Ihan liikunnan vuoksi koulumatka voisi kyllä olla pitempikin, sillä lasten leikkiliikunta pihoilla on ihan olematonta. Ihmetellessäni asiaa sain vastaukseksi, että pihaleikit eivät kiinnosta, lapset pelaavat mieluummin sisätiloissa kännykkäpelejä. Suomi-Venäjä tavat ehkä tässä kohtaavat: Ellin ikäisistä suomalaistytöistä 60 % ei liiku viikoittain suositusten mukaisesti ja 39 % ylittää ruutuaikasuosituksen.

Kulkukortti ja kännykkä, viisaasti käytettynä hyviä turvavälineitä.

Hammaslääkäri

Ksylitoli suojaa hampaiden reikiintymistä vastaan

 Hannu Hausen

Tälläkin palstalla on toistuvasti ollut puhetta siitä, että suunterveyden ylläpitämisen peruskivet ovat hampaiden puhdistaminen kahdesti päivässä fluorihammastahnaa käyttäen, terveelliset ruokatottumukset ja veden käyttäminen janojuomana. Ksylitoli antaa lisäsuojaa sellaisissa tilanteissa, joissa edellä luetellut toimet eivät yksin riitä suojaamaan hampaita reikiintymiseltä. Käypä hoito -suosituksessa Karies (hallinta) kerrotaan lähemmin näistä ja muistakin karieksen hallinnan keinoista (www.kaypahoito.fi). Makealta maistuva, mutta silti hammasystävällinen ksylitoli on sokerialkoholi eli polyoli. Se on suunnilleen yhtä makeaa kuin sakkaroosi eli tavallinen ruokosokeri ja muistuttaa sitä myös ulkonäöltään. Energiaakin se sisältää yhtä paljon kuin sakkaroosi, mutta koska se imeytyy epätäydellisesti, ihminen pystyy käyttämään vain noin puolet ksylitolin sisältämästä energiasta. Monille mikrobeille se on energiaksi kelpaamatonta. Ksylitoli tunnettiin

jo 1800-luvulla, mutta sen hammasystävällisyys oivallettiin vasta 1970-luvun alussa Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella tehdyissä perusteellisissa tutkimuksissa. Niissä koehenkilöt oli satunnaistettu kolmeen ryhmään, joista yhdessä ruokavalion sisältämä sakkaroosi oli korvattu ksylitolilla ja toisessa fruktoosilla. Kolmas ryhmä noudatti tavallista sokeria sisältävää ruokavaliota. Kahden vuoden pituisen kokeen aikana uusien kariesvaurioiden syntyminen pysähtyi lähes kokonaan ksylitoliryhmässä. Uusia kariesvaurioita tuli sakkaroosiryhmäläisille keskimäärin 7,2 ja fruktoosiryhmäläisille 3,8. Ksylitolipurukumilla ja -pastilleilla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että hampaita suojaavaa vaikutus voitiin saada aikaan myös niiden avulla. Ilmeni, että säännöllisesti käytettynä ksylitoli vaikeuttaa bakteerien kiinnittymistä hampaiden pinnoille ja hidastaa niille jo kertyneen bakteeriplakin kasvua. Kun ksylitolipurukumia pureskellaan tai ksylitolipastilleja imeskellään sokeria sisältävien tuotteiden nauttimisen päätteeksi, kariesbakteerien aiheuttama happohyökkäys katkeaa nopeasti. Osa ksylitolin suojavaikutuksesta selittyy sillä, että ksylitoli lisää hampaita suojelevan syljen erittymistä. Ilmeni myös, että äitien säännöllinen ksylitolituotteiden käyttö ehkäisee heidän kantamiensa kariesbakteerien siirtymistä lasten suihin ja kolonisoitumista siellä hampaiden pinnoille, minkä takia lasten hampaiden reikiintyminen vähenee. KEIDEN SITTEN PITÄISI käyttää ksylitolia? Kaikki eivät hyödy ksylitolista yhtä paljon. Kun taipumusta reikiintymiseen on, ksylitolituotteita on syytä käyttää. Toisaalta, jos ksylitolia käyttämättömälle henkilölle ei ole tullut yhtään reikää

pitkiin aikoihin ja jos ikenetkin ovat terveet, ei ole todennäköistä, että ksylitolin käytöstä olisi hänelle merkittävää hyötyä. Ksylitolipurukumi tai -pastillit ovat toki tällöinkin hyvä vaihtoehto, jos purukumia ja pastilleja tulisi muutoinkin käytetyksi. Pikkulasten vanhempien kannattaa kuitenkin ajatella asiaa myös lasten kannalta. Heillä voi olla suussaan kariesbakteereita, vaikka reikiä ei olisi hiljattain tullutkaan. Lasta hoitavan aikuisen ksylitolin käyttö pienentää lapsen hampaiden reikiintymisriskiä, kun ksylitolia käytetään siinä vaiheessa, jolloin lapsen hampaat puhkeavat. Jotta ksylitoli edesauttaisi hammasterveyden ylläpitämistä, sitä pitäisi käyttää riittävästi joka päivä. Suositeltu annos on 5 grammaa ksylitolia jaettuna 3-5 käyttökertaan aterian, välipalan tai napostelun jälkeen. Alle 2-vuotiaat voidaan totuttaa ksylitoliin turvallisesti antamalla heille purukumityynyn tai ison pastillin sijasta pieni helppoliukoinen ksylitolipuriste 3-4 kertaa päivässä. Suuria ksylitolin kerta-annoksia kannattaa välttää, sillä niistä voi aiheutua vatsavaivoja. Markkinoilla on suuri määrä erilaisia ksylitolipurukumeja ja pastilleja, joissa yhden purukumityynyn tai pastillin sisältämän ksylitolin määrä vaihtelee. Kuluttajan voi olla hankala pysyä perillä siitä, paljonko kutakin tuotetta on käytettävä, jotta suositeltuun ksylitolin 5 gramman päiväannokseen päästään. Apua löytyy vaikkapa Kuluttaja-lehden numerosta 1/2019, jossa ksylitolipurukumeja ja -pastilleja on vertailtu paitsi annostelun myös kustannusten näkökulmasta. Kirjoittaja on Oulun yliopiston sosiaalihammaslääketieteen emeritusprofessori, joka toimii Suomen Hammaslääkäriliiton terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkärinä. Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

Uudet väitöskirjat

Mielihyvä ja motivaatio liikunnan lisääjät Mielen hyvinvointi ennustaa keskiikäisten vapaa-ajan liikuntaan osallistumista. Liikuntaharrastuksesta löydetty sisäinen motivaatio ja usko omiin kykyihin lisäsivät liikuntaharrastamisen jatkuvuutta, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa. Suomalaiset tuntevat liikunnan terveyshyödyt, mutta liikkuvat vapaa-ajallaan liian vähän. Tuore väitöstutkimus Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta tuo esille psykologisia tekijöitä, jotka edistävät keski-ikäisten ja ikääntyneiden liikunta-aktiivisuutta. -Mielen hyvinvointi keski-iässä on tunnetusti tärkeä voimavara monilla elämän osa-alueilla, kuten työelämässä menestymisessä ja sosiaalisessa elämässä. Havaitsin, että mielen hyvinvointi on voimavara myös vapaaajan liikunta-aktiivisuuden ylläpitämisessä, tohtorikoulutettava Tiia Kekäläinen kertoo. Erilaisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin, kuten liikuntalajeihin, matkailuun, kulttuuriin ja luoviin harrastuksiin panostavat keski-ikäiset ja ikääntyneet arvioivat mielen hyvinvointinsa ja terveytensä paremmaksi kuin vähemmän näihin aktiviteetteihin osallistuvat ikätoverinsa. -Mielen hyvinvointi ja vapaa-ajan aktiivisuus näyttävätkin kulkevan käsi kädessä. Omaa aktiivisuutta voisi siis lähteä edistämään kiinnittämällä ensin huomiota siihen, ovatko hyvinvointia tukevat perusasiat kunnossa. Näihin kuuluvat esimerkiksi terveelliset

elämäntavat, sosiaalisten suhteiden ylläpito ja riittävä lepo, Kekäläinen pohdiskelee.

Usko omiin kykyihin saa liikkumaan säännöllisesti Kun aiemmin vähäisesti liikuntaa harrastaneet ikääntyneet osallistuivat yhdeksän kuukauden ajan säännölliseen ohjattuun voimaharjoitteluun, fyysisten hyötyjen lisäksi myös heidän elämänhallinnan tunteensa lisääntyi ja he alkoivat nauttia harjoittelusta. Harjoittelusta nauttimista kuvastava sisäinen motivaatio sekä lisääntynyt usko omiin kykyihin harrastaa liikuntaa ennustivat voimaharjoittelun jatkamista tutkimuksen jälkeen. - Itselle mieluisen liikuntamuodon löytäminen ja sopivan tasoinen harjoittelu, joka lisää itseluottamusta, ovat avainasemassa uuden liikuntaharrastuksen ylläpitämisessä, toteaa Kekäläinen. Väitöstutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joissa käytettiin kolmea eri aineistoa: Suomi 2014 -Kulutus ja elämäntapa -postikyselyä, Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimusta ja Voimaharjoittelukerrat-satunnaistettua vertailukoetta. Suomi 2014 -tutkimuksesta hyödynnettiin erityisesti 760:ltä 50−74-vuotiailta kerättyjä tietoja. Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksesta käytettiin 42- ja 50-vuotiaana kerättyjä tietoja, jolloin mukana oli 303 tutkittavaa. Voimaharjoittelukerrat-tutkimukseen osallistui 104 65−75-vuotiasta henkilöä.

Tiia Kekäläinen

Väitöksen voi lukea kokonaisuudessaan täältä: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/62941/978-951-39-7677-4_vaitos08032019. pdf?sequence=1&isAllowed=y

KOULUTERVEYDENHOITAJAT: Näkemyksiänne tarvitaan! Jyväskylän yliopiston Move! –tutkimus fyysisen toimintakyvyn seuranta ja palautejärjestelmään liittyen kutsuu terveydenhoitajat mukaan tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään kouluterveydenhoitajien näkemyksiä toimintakyvyn ja liikunnan edistämisestä, Move!-mittauksista, laajasta terveystarkastuksesta ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Osallistumisesi tähän kyselytutkimukseen on nimetöntä ja täysin vapaaehtoista. Vastaaminen kestää noin 10-15min. Kenenkään yksittäisen ja nimettömänä kyselyyn vastanneen tietoja ei esitellä missään

Neuvola ja kouluterveys | 2 • 2019

yhteyksissä. Tutkimuksen tuloksia esittelemme kansainvälisissä ja kotimaisissa tieteellisissä artikkeleissa, opinnäytetöissä, kongresseissa sekä alan ammatillisissa lehdissä ja työpajoissa. Tutkimukseen pääset tutustumaan: linkistä https://bit.ly/2TY1aMs tai käyttämällä qr-koodia. Kiitos arvokkaasta panoksestasi lasten ja nuorten toimintakyvyn kehittämiseksi!

PIENIN ASKELIN KOHTI KASVUA JA KEHITYSTÄ Kasvava lapsi tarvitsee oikeanlaisia rasvahappoja ja D-vitamiinia kasvuun ja kehitykseen. Lapsen elimistö saa hyvää, pehmeää rasvaa kasvirasvoista. Keiju-levitteet edistävät lapsen normaalia kehitystä osana monipuolista ruokavaliota ja terveellisiä elintapoja.

PIENI VALINTA, ISO VAIKUTUS.

keiju.ﬁ

ratiopharm.fi

Pegoratio

itsehoitolääke ummetuksen hoitoon  Kätevät annospussit  Makrogoli 4000 ensisijainen hoitosuositus

ummetukseen*

 Neutraalinmakuinen *Käypähoitosuositus

Pegoratio 6 g ja 12 g jauheet oraaliliuosta varten, annospussit on ummetuksen hoitoon sekä kuivuneen, suolessa pitkään olleen ulostemassan (ulostetukkeuma) pehmentämiseen tarkoitettu valmiste, joka vaikuttavana aineenaan sisältää makrogolia. Ei alle 2-vuotiaille. Jos oireesi jatkuvat kahden viikon käytön jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Älä käytä Pegoratiota, jos olet allerginen makrogolille, sinulla on suolenseinämän rakenteellisesta tai toiminnallisesta viasta johtuva tukkeuma, sinulla on puhkeama suolen seinämässä, sinulla on jokin vakava tulehduksellinen suolistosairaus, tai jos sinulla on vatsakipuja, joiden syytä ei tiedetä. Tutustu huolella pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Itsehoitolääke. Markkinoija: ratiopharm Oy. Lisätietoja: www.terveysportti.fi, info@ratiopharm.fi. P. 020 180 5900. FI/OTC-CH/19/0028/3/19

Kaksi hyvää syytä valita ratiopharm

Laatu

Hinta