Lauritsala 1895, Saimaan kanavasillan juuri alittanut, halkolastissa oleva purjelotja on tulossa ulos sulusta. Kuva: Etelä-Karjalan museo.
Lappeen Laihian kylä Laihian1 ”emäkyläksi” voi nimittää sitä aluetta, joka vuosisatojen aikana syntyi laajan Laihianlahden rannalle. Sekä kylä että lahti saivat nimensä alueen keskellä sijaitsevasta, 1500-luvulta peräisin olevasta Laihian tilasta. Myllyniemen takaisen Hartikan historia entisenä kruununtilana juontaa 1700-luvulle, mahdollisesti kauemmaksikin. Hartikka antoi myös nimensä edustallaan olevalle pienelle lahdelle, ja tilan aluetta kutsuttiin Hartikkalaksi. Ennen Laihian tilan kahtiajakoa tilat kilpailivat keskenään laajuudestaan, sillä Hartikan maat ulottuivat harjua pitkin Hakaliin ja Mustolaan asti. Aikanaan yksi kauppalanosa nimitettiinkin Hartikkalaksi, ja alkuperäinen Hartikkala sulautui modernissa kaavajaossa Laihiaan. 1920-luvulle tultaessa Hartikkalan takaosassa sijaitsivat Penttilän ja Pasasen tilat sekä niiden välissä Turkian tila. Hartikkalan alkuperäisen aluejaon mukaan nuo tilat katsottiin Laihian kylään kuuluviksi, mutta Topra ja Niemimuukko kuuluivat jo Muukkoon. Harjun eteläpuolella lähin tila oli Saikkolassa sijaitseva Kirkharju, jonka alkuperä juontaa 1600-luvulle. Etelässä Laihian kylä rajoittui Murheistenrantaan, jonka takaista niemeä alettiin Saimaan kanavan valmistumisen jälkeen kutsua kanavaniemeksi. Kylän mylly sijaitsi aikoinaan Laihianlahden pohjoispuolisen niemen kalliolla, ja niinpä se oli saanut nimekseen Myllyniemi.
Harjun läpäisevää kaivantoa Murheistenrannan kohdalla nimitettiin perimätiedon mukaisesti Pontuksen kaivannoksi, ja nimi Pontus laajeni käsittämään myös sen ympäristöalueen. 1800-luvun lopulla vähittäin alkanut ja 1900-luvun teollisen kasvun kiihdyttämä asutuksen leviäminen Imatrantien varteen venytti myös Pontuksen käsitettä, vaikka nimitys oli vain kansan suussa kulkeva. 1950-luvulla Pontus ulottui kaivannolta Partalan tienhaaraan; Kiiskinmäki alkoi Partalan tienhaaran jälkeisesta Imatrantien mäestä ja ulottui Pintilänmäkeen, josta alkoi Muukko. Laihian puolelta tultaessa Kiiskinmäki alkoi harjun päällä ja ulottui Partalan tielle Saikkolan tienhaaraan. Lännessä Pontus päättyi kaivannon luona kunnan ja kauppalan rajaan, jonka takana sijaitsi Mälkiän pientaloalue.
Kanava tulee kylän kupeeseen Saimaan kanavahankkeet vilkastuttivat paikkakuntaa 1820-luvulta lähtien. Aiempien vuosisatojen kaivuuyritykset olivat erityisen kiinnostuksen kohteina, ja Pontuksen kaivantoa lähinnä oleva Laihian talo sai myös toimia tutkijoiden oppaana ja kesti-isäntänä. Suuri rakennushanke houkutti seudulle runsaasti työn etsijöitä. Kanavahankkeen houkuttamana tuli nuijamaalainen lampuotinpoika Elias Simonpoika Suikki rengiksi Laihian
Museoviesti 2014
35