Page 1

ARKTINEN BIOTALOUS LAPPILAISET BIOTALOUSHANKKEET

ELINTARVIKEALA MURROKSESSA LÄHIRUOKA TULEE JA VALTAA KESKUSKEITTIÖT

Tähän kansi

PUURAKENTAMISEN UUSI NOUSU EKOLOGISESTI KESTÄVÄMMÄT RAKENNUSMATERIAALIT VALTAAVAT MARKKINOITA

SININEN BIOTALOUS NOUSEE PINNALLE KESKUSKEITTIÖISSÄ KOKATAAN LÄHIKALAA

ENERGIA-ALALLA TAPAHTUU LAPIN KYLÄT ENTISTÄ OMAVARAISEMMIKSI HANKETOIMINNAN AVULLA

Hyvinvoivat eläimet ovat matkailuyrityksen kilpailuvaltti – ELMA-hanke

opastaa


Sisällys Elintarvikket ja luonnontuotteet s. 8 Biotalous näkyy ruokalautasilla - niin kodeissa, kouluissa, kuin laitoksissakin. Lähiruoka on tämän päivän keittiötrendi.

Sininen biotalous s. 20 Sininen biotalous on väräyttänyt evää lähikalan vakiinnuttamiseksi keskuskeittiöiden ruokalistoille. Hankemaailmassa sininen biotalous on kuitenkin paljon muutakin.

Uusiutuva energia s. 22 Uusiutuva hajautettu energia voi olla vastaus kylien omavaraisuuteen ja pääomapaon ehkäisemiseen. Hankkeiden avulla edistetään uusiutuvan energian käyttöä kotitalouksista tehtaisiin.

Puurakentaminen s. 34 CLT valtaa markkinoita ja tuo julkiseen rakentamiseen uusia mahdollisuuksia. Puurakentamista kunnissa vauhditetaan myös hanketoiminnalla.

Muu biotalous s. 40 Lapissa pyörii lukuisa määrä eri hankkeita, jotka ovat omalta osaltaan mukana biotalouden alan edistämisessä.


Lukijalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Me teimme lehtesi. . . . . . . . . . . . . . . 6 Arktinen biotalous - työtä ja toimeentuloa Lappiin . . . . . . . . . . . . 7

SININEN BIOTALOUS

ELINTARVIKKEET JA LUONNONTUOTTEET

UUSIUTUVA ENERGIA

Maaseutuklusteri tukena kehittämisessä ja verkostoitumisessa . . . . . . . . . . . . . . 8 Maaseutuyritysten liiketoimintaa parantamassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Elintarvikeketjusta toimiva ja turvallinen LaaTu -hanke. . . . . . . . . 10 Loogisempaa elintarvikelogistiikkaa . . . . . . . . . . . 11 Lapinlehmästä tehdään brändiä. . . 12 LuoLi auttaa jalostamaan luonnonantimista liiketoimintaa. . . 15 Kemijärvelle rakennettii luonnontuottajien tuotantotilat. . . 17 Ranualaiset yhdistivät luonnonvaravoimansa. . . . . . . . . . . 18 Pororeseptit ammattilaisille. . . . . . 19

Kalahallista tuotantotilaksi kaupallisen kalastuksen tarpeisiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Kehittämistarpeet näkyviksi . . . . . . 22 Haketta voi kuivata konttikuivurilla. . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Liiketoimintaa energiaomavaraisille yhteisöille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Maatilan kasvuohjelma apuna kilpailukyvyn kehittämisessä. . . . . . 28 Biokaasua voidaan tuottaa maatiloilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Biokaasulaitosten mahdollisuuksia selvitettiin hankkeella. . . . . . . . . . . 32

PUURAKENTAMINEN

Riihipellonpuisto on tulevaisuuden opiskelija-asuntola. . . . . . . . . . . . . . 34 Rakennusalan ammattilaisille on kehitteillä oma verkosto . . . . . . . . . 36 PUUKET tuotteistaa rakennusjärjestelmiä. . . . . . . . . . . . 38 CLT on tulevaisuuden rakennusmateriaali . . . . . . . . . . . . . 39

MUU BIOTALOUS

ELMA opastaa työeläinten hyvään hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . 40 Porukkaopin avulla lihamestareiksi. . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Metsäklusteri kerää organisaatiot yhteen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Hanke edistää metsien kestävää käyttöä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 Voimametsien verkostostapotkua matkailuun. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Green Care - koordinaatio. . . . . . . . 48 Green Care - koulutusmalli . . . . . . . 49 Luonnonvara-alan koulutusta nykyaikaistetaan digitalisaatiolla . . 50 Ympäristöä koskevan tiedon pääkaupunki maankäytön suunnittelua tukemassa . . . . . . . . . 51 Digitalisaatiolla luonnonvarat biotalouteen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Metsäverkosto kerää metsäorganisaatiot yhteen. . . . . . . 53 Biotuhka - jätteestä lannoitteeksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 Arctic Smartness Village on tulevaisuuden älykylän malli . . . . . 55


Lukijalle

L Tanja Häyrynen projektipäällikkö Lapin liitto

apin biotalous hankejulkaisun tavoitteena on tehdä näkyväksi se laaja aluekehittämistyö, jota tehemä täällä Lapissa yhessä. Idea tälle julkaisulle syntyi, kun näimme verkkojulkaisuna toteutetun hankejulkaisun: ”Yrittävä maaseutu – maatiloille suunnatun hanketoiminnan esittely Itä-Suomen alueella 2017”, jonka kokoamisesta vastasi ProAgria Pohjois-Karjala. Arktinen biotalous -hanke on viestintä- ja koordinaatiohanke, jonka puoleen käännytään viikoittain monenmoisissa kysymyksissä. Yhtenä toistuvana pyyntönä on ollut saada tietoa siitä, minkälaisia hankkeita ympäri Lappia toimii biotalouden saralla. Itä-Suomen innoittavan esimerkin kautta päätimme parastaa mallin lappilaiseen tyyliin sopivaksi ja jakaa hankejulkaisun kautta laajemmalle yleisölle tietoa siitä, mitä täällä oikeasti tapahtuu.

4

Otimme hankejulkaisussa tarkempaan tarkasteluun sen, miltä tulevaisuus Lapissa näyttää näiden biotalouteen liittyvien toimien avulla keskittyen hankkeiden tavoitteisiin ja tuloksiin. Pääset myös tutustumaan siihen, mitkä ovat biotaloushankkeiden toimenpiteet, kohderyhmä, tavoitteet, tulokset ja tulevaisuus. Hankkeet ovat päässeet itse valitsemaan, mihin biotalouden kategoriaan luokittelevat oman toimintansa, kun vaihtoehtoina ovat: elintarvikkeet ja luonnontuotteet, sininen biotalous, puurakentaminen, hajautettu uusiutuva energia tai muu biotalous. Tulehan mukaan tekemään kestävää tulevaisuutta yhdessä laajan biotalousverkoston kanssa!


Kuva: Arktinen biotalous / Tanja Häyrynen

5


Me teimme lehtesi Tanja Häyrynen, projektipäällikkö

”Antoisinta työssäni on nähdä kuinka ihmiset innostuvat biotaloudesta ja näkevät olevansa osa biotalousbuumia! On hienoa seurata sitä, kuinka ihmiset hoksaavat: ”Miekinhän voin lähteä harjoittamaan yritystoimintaa biotalous-teeman ympärillä!” Olen itsekin ihan fiiliksissä siitä, miten ainutlaatuiset ja erinomaiset mahdollisuudet meillä täällä Lapissa onkaan. Lisäksi tykkään hyödyntää työssäni sosiaalisen median eri kanavia ja nähdä, miten asiat siellä lähtevät etenemään.”

Johanna Asiala, projektikoordinaattori

”Antoisinta on tehdä töitä niin monen erilaisen ihmisen kanssa ja toivottavasti omalla työpanoksella helpottaa heidän käytännön töitään esim. viestinnässä. Jokainen päivä on erilainen ja täynnä yllätyksiä. Parasta on olla tekemässä töitä hyvän asian puolesta. Välitän luonnosta ja minussa asuu pieni ituhippi, joka nauttii suunnattomasti ekologisista ratkaisuista ja niiden edistämisestä. On myös siistiä olla innostamassa ihmisiä mukaan muutokseen tehemä pois -asenteella!”

Anne Jaakola, sisällöntuottaja

”Minut saa liekkeihin ajatus siitä, että erilaisten verkostojen avulla lappilaiset yritykset nousisivat ryysyistä rikkauksiin ekologisella ja kestävällä tavalla - ja siinä samalla työllistäisivät kaikki Lapin asukkaat huimasti yli listapalkkojen kokoisilla liksoilla. Haluan olla mukana tekemässä arktisesta biotalousosaamisesta vientituotetta, jolla koko Suomi voi nousta biotalousalojen johtajamaaksi.”

Kuva: Arktinen biotalous / Tanja Häyrynen

6


Arktinen biotalous työtä ja toimeentuloa Lappiin

Kuva: Arktinen biotalous / Tanja Häyrynen

Hankkeen aikana on laadittu maaseutuklusterin aluekehitystä ohjaamaan Lapin elintarvikeohjelma sekä Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelma. Ohjelmat sisältävät konkreettiset visiot sekä toimenpiteet aina vuoteen 2025. Arktinen biotalous laatii myös Arktisen biotalouden kehittämisohjelman, joka julkaistaan syksyllä 2017. Lisäksi hankkeessa koordinoidaan Lapin alueen biotaloutta sekä biotaloushankkeita ja ohjataan niitä toimimaan tiiviissä organisaatiorajat ylittävässä yhteistyössä. Arktinen biotalous viestii biotalouden saavutuksista laajasti kylän kuluttajista aina päättäjätasolle asti. TOIMINNAN KOHDERYHMÄ Kaikki biotalouteen liittyvät toimijat. Koulutuksen edustajat, opiskelijat, hanketoimijat, kehittäjät, kuntien ja kehitysyhtiöiden edustajat, yrittäjät, Leaderit, rahoittajat, kansanedustajat, ministerit…

HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen aikana luodaan laaja biotalouden verkosto, johon kuuluu niin muita hanketoimijoita kuin biotalousalan yrittäjiä, koulutuksesta vastaavia ja muita tahoja, joita on listattu toiminnan kohderyhmään. Arktisen biotalouden kehittämisohjelma koostetaan yhdessä biotalousverkoston kanssa ja julkaistaan syksyllä 2017.

HANKKEEN TULOKSET Jatkossa verkostot kokoontuvat itsenäisesti maaseutuklusterin alla, sillä ne ovat nähneet yhteistyöstä syntyvän lisähyödyn ja haluavat jatkaa yhteen hiileen puhaltamista. Uudenlaisesta verkostotyöskentelystä on tullut tärkeä osa lappilaista pk-yrittäjyyttä. Biotalouden hyödyt on nähty laajasti Lapin kunnissa ja kylissä, ja ne on otettu käyttöön tehokkaasti kaikissa verkostoissa. Maaseutuklusterin verkostotyöskentelyn ohjaaviin tekijöihin kuuluvat hankkeessa laaditut Lapin elintarvikeohjelma, Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelma sekä Arktisen biotalouden kehittämisohjelma. Tuloksina ovat myös Arktisen biotalouden tilaamat biotalouteen liittyvät kuvat sekä videot, jotka ovat kaikkien lappilaisten toimijoiden hyödynnettävissä Lapin materiaalipankissa.

TULEVAISUUS Hankkeen päätyttyä ohjelmista ja niiden tavoitteista ja toimenpiteistä saa tietoa maaseutuklusterin ja Lapin liiton kautta. Samoin muut tahot rahoittajista kehittäjiin ja yrittäjiin ovat ottaneet käyttöönsä ohjelmat ja hyödyntävät ohjelmien tavoitteita sekä toimenpiteitä omassa työssään. Lisätietoa erilaisista investoinneista sekä rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksista saa maaseutuklusterin ja Lapin liiton edustajien kautta.

7

Mikä?

Arktinen biotalous - viestintäverkosto Toteutusaika 16.2.2016 - 31.1.2018 Rahoitus, rahoittaja Maaseuturahasto MSR Lapin ELY-keskus Yhteydenotot Projektipäällikkö Tanja Häyrynen tanja.hayrynen@lapinliitto.fi 040 704 3130 Projektikoordinaattori Johanna Asiala johanna.asiala@lapinliitto.fi 040 661 2592 Linkit (some, kotisivut) Biotalousuutiset Facebook Twitter Instagram YouTube Nettisivut Uutiskirje


Maaseutuklusteri tukena kehittämisessä ja verkostoitumisessa Kuva: Lapin materiaalipankki / Johannes Vallivaara

TOIMENPITEET Artinen älykäs maaseutuverkosto – klusteri on elintarvikealan jalostajien ja hajautetun energian tuotannon yrittäjien liiketoiminnan kehittämisen verkosto. Klusterin toimintaa ei toteuteta yksittäisellä hankkeella, vaan useiden hankkeiden ja organisaatioiden eri toimenpitein. Klusteri yhdistää keskiössä olevien toimialojen yrittäjiä, koulutuslaitoksia, tutkimusta sekä rahoitusta. Pyrkimyksenä on, että klusterin kautta löytyy elintarvike- ja energia-alan toimijoiden liiketoiminnan kehittämisen keskeiset verkostot ja apu kehittämiseen.

TOIMINNAN KOHDERYHMÄ Klusterin kaiken toiminnan ytimenä on elintarvikealan jalostajat tai sellaista suunnittelevat (ml. luonnontuote) että hajautetun energiantuotannon tai sen teknologian tarjoajat. Kaikki klusterissa tapahtuvan kehittämisen tulee palvella yritysten liiketoimintaedellytysten kehittymistä lyhyellä aikajänteellä.

Pienten hajallaan olevien yrittäjien kehittymisen pullonkaulojen kerääminen mahdollistaa oikeiden julkisten toimenpiteiden suunnittelun, ja näin yrittäjien ääni saadaan kuulumaan voimallisemmin osana aluekehitystä. Kaikkien näiden toimialojen yrittäjien on syytä kuulua tähän verkostoon, ja haasta verkoston toimijat palvelemaan heitä.

HANKKEEN TAVOITTEET Klusterilla on selkeät tavoitteet: klusteri pyrkii tukemaan jäsentensä liiketoiminnan kehittymistä siten, että vuoteen 2025 mennessä klusteriin liittyneiden yritysten liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, ja klusteriin kuuluu 150 yritystä.

TULOKSET Koska klusteri ei ole hanke vaan toimintamalli, klusterista toivotaan keskittymää joka yhdistää eri hanketoimijat ja joka hankkeiden päätyttyä voi jakaa eri hankkeiden tuloksia toimijoille/elinkeinoelämälle.

8

Mikä?

Arktinen Älykäs Maaseutuklusteri Toteutusaika 2016 → Rahoitus, rahoittaja Useita hankkeita, koordinaatio Arctic Smartness Lisätietoja Johannes Vallivaara ProAgria Lappi


Maaseutuyritysten

liiketoimintaa parantamassa TOIMINPITEET

Tarkoituksena on asiantuntijapalveluiden avulla kehittää maaseutuyritysten liiketoimintaa, kannustaa niitä kasvuun ja sekä lisätä uusien yritysten syntymistä. Palvelut toteutetaan yhteistyössä Yritys-Suomi -verkoston, mm. TE-toimistojen, kuntien elinkeinotoimijoiden sekä toimintaryhmien kanssa. Verkoston asiantuntijat aktivoivat ja innostavat yrittäjiksi aikovia, arvioivat yrittäjän kanssa yritysideoita, auttavat kehittämismahdollisuuksien tunnistamisessa ja poluttamisessa toiminnaksi; ennakoinnissa, uudistamisessa sekä ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien kaupallistamisessa sekä kansainvälistymisen ja yritysjärjestelyjen edistämisessä. Neuvonnan sisältönä ovat mm. yrityksen johtaminen, asiakkuudetja niiden hoito, myynti ja markkinointi, talous sekä tuotanto ja tuotannon prosessit. Tarvittaessa yritys ohjataan maksullisiin asiantuntijapalveluihin (mm. TEM -kehittämispalvelut)

TOIMINNAN KOHDERYHMÄ

lelle laajentavat maatilat, maaseudun mikroyritykset sekä uuden yritystoiminnan käynnistämistä suunnittelevat henkilöt. Toimialueena on Lappi.

HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on tehostaa maaseuturahoituksen käyttöä ja hakea asiakkaalle paras mahdollinen ratkaisu tarjolla olevista rahoitusinstrumenteista. Vaikuttavuuden ja pysyvien tulosten saamiseksi erityisenä tavoitteena on luoda yritys- /arvoverkostoja. Arvoverkostot voivat olla alueellisia, esim. kyläyhteisön muodostamia tai liiketoiminnallisia kuten virtuaalisen tai fyysisen lähiruokamyymälän tuottajaverkosto. Hankkeessa muodostuneiden verkostojen yhteisen liiketoiminnan kehittämiseksi yrityksiä ohjataan hakemaan yritysryhmähankkeita (3-10 yritystä).

TULOKSET

Mikä?

Älykästä erikoistuva maaseutu (ÄLY) Toteutusaika 2016 - 8/2018 Rahoitus, rahoittaja Lapin ELY-keskus maaseuturahasto Lisätietoja Johannes Vallivaara ProAgria Lappi

Hankkeen tuloksena yrittäjien liiketoiminta on kehittynyt, ja sitä kautta vaikuttavuutta on saatu aluekehitykseen.

Hankkeen kohderyhmänä ovat liiketoimintaansa maatalouden ulkopuo-

Kuva: Lapin materiaalipankki

9


Kuva: Lapin materiaalipankki / Photokrafix

Elintarvikeketjusta toimiva ja turvallinen Lapin elintarvikejalostuksen kehittyminen liittyy vahvasti arvokkaiden paikallisten raaka-aineiden hyödyntämiseen. Arktisuus, paikallisuus ja tuotteiden alkuperän jäljitettävyys ovat elintarvikealan nousevia trendejä. Elintarvikesäädösten tuntemus luo pohjan elintarvikehygieenisesti moitteettomien ja laadukkaiden tuotteiden valmistukselle.

S

äädökset tutuiksi – Laadun ja turvallisuuden kehittäminen elintarvikeketjussa (LaaTu) -hanke on Lapin ammattikorkeakoulun vetämä maakunnallinen, koko Lappia koskevakehittämis hanke. Hanke koostuu 1-3 päivän koulutusosioista ja koulutukseen liittyvistä opintokäynneistä. Rahoitusta hankkeelle on myöntänyt Lapin ELY-keskus EU:n maaseuturahastosta. LaaTu-hankkeen suunnittelu ja toteutus on yrittäjälähtöistä ja käytän-

nönläheistä. Siinä keskitytään mm. tuotantohygieniaan, työntekijöiden hygieniaosaamiseen, logistiikkaan ja varastointiin sekä luomuun liittyvään lainsäädäntöön. Koulutuksissa paneudutaan myös elintarvikelainsäädännössä pienille yrityksille annettuihin joustoihin, joiden avulla mikro- ja pk-yritysten toimintaa pyritään helpottamaan elintarvikehygieniaa vaarantamatta. Kouluttajina toimivat Lapin amk:n asiantuntijat ja opettajat, joiden ohella täydentävää osaamista hankitaan tarpeen mukaan elintarvikevalvonnan ja -tuotannon asiantuntijoilla. Koulutusosioita räätälöidään esim. raaka-ainepohjaisesti ja niitä toteutetaan eri puolilla Lappia. Hankkeelle haetaan jatkoaikaa. Kiinnostuneet henkilöt, organisaatiot ja yhteistyöhankkeet voivat vaikuttaa hankkeen koulutusosioihin, toteutusajankohtiin ja -paikkoihin. 10

Mikä?

LaaTu -hanke Säädökset tutuiksi laadun ja turvallisuuden kehittäminen elintarvikeketjussa Toteutusaika 1.9.2016 - 31.10.2017 Rahoitus, rahoittaja Maaseuturahasto MSR Lapin ELY-keskus Lisätietoja Projektipäällikkö Petri Muje petri.muje@lapinamk.fi 040 768 6502


Loogisempaa elintarvikelogistiikkaa Tavoitteena on pienten hajanaisten tuotanto-, jalostus- ja kulutuspisteiden sekä –virtojen yhdistäminen kustannustehokkaasti. HANKKEEN TOIMENPITEET 1. Lähiruokalogistiikkapilotti 2. Verkosto- ja työryhmätoiminta 3. Toimintakonseptin määrittely 4. Sähköisen ohjausjärjestelmän suunnitteluparametrien tunnistaminen

TOIMINNAN KOHDERYHMÄ Hankkeen kohderyhmää ovat elintarviketuotannon kaikki tasot aina raaka-ainetuottajista loppukäyttäjiin. Kokeilut ja selvitykset raportoidaan muiden toimijoiden hyödynnettäväksi erilaisiin toimintaympäristöihin. Hankkeen alkuvaiheen kokeilut keskittyvät Sodankylän ja Kittilän alueelle, mutta tarkoituksena on mahdollistaa vastaavien toimintojen ottaminen käyttöön muuallakin.

TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on pienten hajanaisten tuotanto-, jalostus- ja kulutuspisteiden sekä –virtojen yhdistäminen kustannustehokkaasti. Ajantasainen tieto kootaan yhteen sopiviin julkaisualustoihin, kuten interaktiivisiin karttoihin. Näiden tietojen pohjalta pystytään kokoamaan vahva toimintaverkosto elintarviketuotannon ympärille.

Mikä?

Alueellinen elintarvikelogistiikka -hanke Toteutusaika 01.01.2017 - 31.12.2019 Rahoitus, rahoittaja Maaseuturahasto MSR Lapin ELY-keskus Yhteydenotot Projektipäällikkö Anu Lipsanen Sodankylän kunta / kehittämispalvelut anu.lipsanen@businesslappi.fi 040 356 9980 Projektityöntekijä Veli-Matti Hettula Kittilän kunta / Kideve elinkeinopalvelut veli-matti.hettula@kittila.fi 040 487 7556

11

Saatujen kokemusten perusteella tavoiteltu ”elintarviketuotannon sähköinen ohjausjärjestelmä” pystytään kokoamaan ratkaisemaan havaittuja ongelmia ja edesauttamaan lappilaisen elintarviketuotannon kehittämistä.

HANKKEEN TULOKSET

Hankkeen avulla tiivistetään olemassa olevien sekä potentiaalisten elintarviketoimijoiden verkostoa. Tietoa eri toiminnoista pyritään kokoamaan avoimesti yhteen sekä ymmärtämään isoja asiakokonaisuuksia ja trendejä. Jatkossa kustannustehokkuuteen tähtäävät päätösprosessit tulevat pohjautumaan todellisiin tietoihin sekä potentiaalisimpiin kehittämiskohteisiin. Avoin viestintä ja mahdollisuuksien esittäminen kansantajuisesti tulee tarjoamaan elinkeinotoimijoille uudenkaltaista tarttumapintaa asettumaan osaksi elintarviketuotannon verkostoa.

TULEVAISUUS Hankkeen päättymisen aikaan sähköistä ohjausjärjestelmää kootaan sekä testataan eri toimintojen tasolla. Saatujen kokemusten perusteella raaka-ainetuotannon, jatkojalostuksen, varastoinnin, logistiikan sekä loppukäyttäjien edustajat näkevät uusien toimintojen mahdollisuudet selkeämmin sekä julkiset toimijat eri puolella arktista aluetta pystyvät tarjoamaan mahdollisuuksia uusille elinkeinomuodoille.


Lapinlehmästä tehdään

brändiä Lapinlehmä on uhanalainen alkuperäisrotu, jonka pelastamiseksi on tärkeää tehdä toimenpiteitä, jotka edesauttavat lapinlehmän pidon kannattavuutta maitotiloilla. Lapinlehmä tuottaa kilomäärällisesti laskettuna vähemmän maitoa, mutta sen maidossa on monia hyviä erityisominaisuuksia, jotka puuttuvat valtarotujen maidosta.

H

ankkeen tarkoituksena on selvittää pohjoissuomenkarjan (lapinlehmien) pidon nykytilanne: kuinka paljon rodun lehmiä hankkeen toiminta-alueella on, kuka niitä pitää ja miksi ja mitä lapinlehmien maidolle tapahtuu. Hankkeessa tehdään kyselyitä, kerrotaan lapinlehmistä eri tilaisuuksissa, järjestetään työpajoja tilallisille ja maidon jatkojalostajille sekä tehdään erilaista tiedotustoimintaa lapinlehmärodusta. 12

KOHDERYHMÄT Toiminnan kohderyhmistä tärkein on maitotilalliset. Myös maitoa jalostavat yritykset ja matkailuyritykset ovat merkittävä ryhmä. Tavallisille kuluttajille lapinlehmän maidon laatua on tehtävä tunnetuksi siksi, että sen brändääminen onnistuu ja menekki sitä kautta kasvaa.

TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on saada mahdollisimman laaja käsitys lapinlehmärodun nykytilanteesta ja sen maidon mahdollisuuksista. Hankkeen tavoitteena on myös luoda verkosto rodusta ja sen maidosta kiinnostuneiden ihmisten välille. Esimerkiksi maidon tuottajien ja jatkojalostajien tutustuttaminen toisiinsa palvelee maidon hyödyntämistä ja sen keruulogistiikan kehittämistä. Konkreettisia pitkän tähtäimen ta-


Kuva: Anne Tuomivaara

voitteita ovat mm. lapinlehmämäärän merkittävä kasvu Lapin maakunnan alueella, lapinlehmän maidon erilliskeräyksen käynnistyminen karjamäärien lisääntyessä, lapinlehmän brändin niin suuri tunnettuus, että esimerkiksi matkailuyritykset kiinnostuvat sen maidosta tehdyistä tuotteista. Tärkein lyhyen ajan konkreettinen tavoite on lapinlehmiä pitävien maitotilojen kannattavuuden kasvattaminen.

Matkailuyrityksille ja maidon jatkojalostajille tulee tutuksi maakuntamme nimikkorodun ainutlaatuinen

tarina, jota ne hyödyntävät tuotteita markkinoidessaan.myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Mikä?

LAPPARI -

Pohjoissuomenkarjan maidon omaleimaisuuden hyödyntäminen

TULOKSET Hankkeen tuloksena muodostuneiden verkostojen avulla lapinlehmätoimijat löytävät toisensa ja voivat aloittaa yhteistyön. Jatkojalostus alkaa kehittyä ja sitä kautta lapinlehmiä kannattaa pitää karjoissa yhä enenevissä määrin. Brändäystyö tuottaa tuloksia, joten matkailijat kiinnostuvat lapinlehmätuotteista.

Toteutusaika 1.2.2017 - 31.1.2018 Rahoitus, rahoittaja Maaseuturahasto MSR Lapin ELY-keskus

13

Yhteydenotot Päivi Soppela ja Anne Tuomivaara etunimi.sukunimi@ulapland.fi Linkit Facebook Nettisivut


Mikä?

LuoLi

- Luonnosta liiketoiminnaksi Toteutusaika 1.8.2016 - 31.10.2017 Rahoitus, rahoittaja Maaseuturahasto MSR Lapin ELY-keskus Linkit: Facebook Nettisivut

Yhteydenotot Projektipäällikkö Leila Junttila, Itä-Lapin ky leila.junttila@kemijarvi.fi 040 779 8367 Projektisuunnittelija Aini Ojala, Rovaniemen kky aini.ojala@lao.fi 040 547 5012 Kuva: LuoLi -hanke / Arkisto

14


LuoLi auttaa jalostamaan luonnonantimista liiketoimintaa

Hankkeen toimenpiteet on jaettu työpaketeiksi (1-5): 1. Raaka-aineiden saannin turvaamisen kartoitus. 2. Tilatarpeiden kartoitus 3. Veturiyritysten ja -yrittäjien kartoitus 4. Kehitystyön tarpeiden kartoitus 5. Viestintä.

TOIMINNAN KOHDERYHMÄ Ensisijainen kohderyhmä on Lapissa luonnontuotealan yritystoimintaa aloittavat tai suunnittelevat henkilöt, yritystoimintaansa laajentamista suunnittelevat yritykset (ns. veturiyritykset), luonnonraaka-aineiden viljelijät ja kerääjät ja ensi asteen jalostajat. Toissijaisena kohde ryhmänä ovat alueen ulkopuoliset yritykset, lappilaiset matkailu- ja hyvinvointialan yrittäjät ja työntekijät sekä muiden alojen yrittäjät, joita kiinnostaa luonnontuotteiden käyttö liiketoiminnassa.

TAVOITTEET Hankkeen tuloksena tiedetään paremmin, mitä luonnontuotealan yritystoiminta tarvitsee kehittyäkseen ja käynnistetään tiedon pohjalta kehittämistoimenpiteet, joita ovat • yritysryhmähankkeet 1-3 hanketta • muut kehittämishankkeet 1-2 hanketta • toimitilojen selvitykset ItäLapissa ja Lapin ammattiopistossa yrityshautomotoimintaa varten • toimivan raaka-aineketjun selvittäminen ja mallintaminen, näytemaan perustamisen

selvitys kasvien lisäysmateriaalin turvaamiseksi, uusien luonnonraakaaineiden kerääjien innostaminen, tavoitteena kymmeniä uusia kerääjiä eri puolille Lappia • luonnontuotealan osaamisen lisääminen yhteistyön kautta: yritysosaaminen, tieteellisen tiedon levittäminen • laaditaan luonnontuotealan kolmivuotinen strateginen kehittämissuunnitelma Itä-Lappiin • innostetaan perustamaan uusia yrityksiä

TULOKSET Hankkeessa on saatu tällä hetkellä aikaan yksi yritysryhmähanke, toista suunnitellaan. Mukaan lähteneet yritykset toimivat suunnitelmansa mukaisesti ja kehittävät yhteistoimintaansa kunnan ja hanketta hallinnoivan organisaation tuella, hankkeen loputtua keskenään. Hankkeen avulla on saatu 1 työpaikka ison yrityksen tuotekehitykseen luonnontuotteiden puolelle. Tästä voi tulla yksi uusi muun alan veturiyritys, joka vetää luonnontuotealaa imuunsa. Kaksi yritystä on perustettu hankkeen aikana. Hankkeen myötävaikutuksella saadut toimitilat Kemijärvellä toimivat aloittavien yrittäjien ns. hautomona ja Rovaniemen tilat raaka-aineiden vastaanotto- ja esikäsittelytilana. Tilassa järjestetään myös koulutuksia ja jatkossa tuotekehitystä ja -valmistusta. Molempiin tiloihin houkutellaan uusia luonnontuotealan yrityksiä, jotta 15

niistä saadaan alalle valovoimaisia yrityskeskittymiä. Tätä kehitystä tukevat hankkeen jälkeen Kemijärven kaupunki ja Rovaseudun markkinakiinteistöt Oy omistajana sekä kehittäjäorganisaatiot, kuten Rovaniemen Kehitys Oy, ProAgria Lappi sekä tulevat hankkeet. Itä-Lapin strateginen kehittämissuunnitelma ohjaa alueen luonnontuotealan toimenpiteitä sekä kuntien, koulutuksen ja kehittäjäorganisaatioiden toimintaa yhteisiä tavoitteita kohti. Hankkeen tuloksista saa tietoa organisaatioista, jotka ovat olleet hankkeen takana eli Itä-Lapin kuntayhtymästä ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymästä. Niiden verkkosivuille tallennetaan hankkeen tulokset ja muuta materiaalia. Myös rahoittaja eli ELY-keskus, maaseuturahasto voi välittää hankkeen tietoja. Tarkoituksena on antaa tiedot käyttöön kaikille niille kehittäjäorganisaatioille, jotka jatkavat työn parissa. hankkeen toimenpiteiden kohteina olleet yritykset voivat olla myös hyviä tiedonlähteitä.


Kuva: Aapa Lappi / tuotekuva

16


Kemijärvelle rakennettiin luonnontuottajien tuotantotilat Mikä?

Luonnontuottajien tuotantotilan rakentaminen Kemijärvelle Toteutusaika

1.9.2016 - 31.8.2017 Rahoitus, rahoittaja Kemijärven kehitys Oy ja Luonnosta liiketoimintaa – hanke, jota hallinnoi ItäLapin kuntayhtymä Yhteydenotot Soile Matero soile.matero@kemijarvi.fi 040 838 6049

Luonnosta liiketoimintaa hankkeen avulla kartoitettiin lukuisia tiloja tuotantilatarpeeseen. Kun sopiva tila löytyi Kemijärven kehitys Oy:n omana investointina hankittiin räätälöidysti kolmen luonnontuotealan (alkava liiketoiminta) yrityksen tarpeisiin koneita ja laitteita, jotta voivat käynnistää liiketoiminnan. Yrittäjät muodostivat oman yhteisön, laativat toimintaohjeet keskenään. Jokainen maksaa vuokraa kuukausittain Kemijärven kehitys Oy:lle.

L

uonnosta liiketoimintaa hankkeen avulla kartoitettiin lukuisia tiloja tuotantilatarpeeseen. Kun sopiva tila löytyi Kemijärven kehitys Oy:n omana investointina hankittiin räätälöidysti kolmen luonnontuotealan (alkava liiketoiminta) yrityksen tarpeisiin koneita ja laitteita, jotta voivat käynnistää liiketoiminnan. Yrittäjät muodostivat oman yhteisön, laativat toimintaohjeet keskenään. Jokainen maksaa vuokraa kuukausittain Kemijärven kehitys Oy:lle.

TOIMINNAN KOHDERYHMÄ Toimenpiteet hyödyttävät koko alaa sen kehittymisen alkuvaiheessa liiketoiminnaksi. Tilaan sopii vielä kaksi mikroyritystä.

17

HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on saada luonnontuotealan liiketoiminta liikkeelle. Tavoiteliikevaihto vuonna 2017 on 150 000 €. Laadullinen tavoite on se, että toiminta luo uskoa ja rohkeutta muihin ja viestittää ulkopuolelle Kemijärven kaupungin rohkeuden ja halun edistää luonnontuotealaa.

HANKKEEN TULOKSET Mukana olevat yrittäjät tekevät käytännön arjen työtä verkostossa ja verkostoituvat helposti myös laajemmin muiden yritysten kanssa, kun tekevät jo nyt arjen työtä yhdessä. Työ jatkuu yrittäjien omalla yritysryhmähankkeella ja omilla investoinneilla. Myös Itä Lapin kuntayhtymä suunnittelee tukevaa jatkohanketta, joka erityisesti painottuu markkinointiin ja myyntiin. Tärkein tulos on se, että liiketoiminta käynnistyy. Paikallisia tuotteita on myynnissä paikallisissa liikkeissä, matkailualan yrityksissä ja myös verkkokaupassa kansainvälisesti. Pitemmän ajan tavoite on saada tuotteita myyntiin myös kansallisesti ja kansainvälisesti kivijalkamyymälöihin.


Kuva: Outi Lohi

Ranualaiset yhdistivät luonnonvaravoimansa

R

anualaiset luonnontuotealan yrittäjät käynnistävät yritysryhmähankkeen, jonka tavoitteena on kehittää ja tuoda markkinoille laadukkaita sekä turvallisia luonnonvara-alan tuotteita ja palveluita. Yritykset selvittävät lupaviidakkoa, tekevät tuotekehitys- ja testaustoimintaa sekä hankkivat tuoteturvallisuuslain vaatimat analyysit. Lisäksi hankkeessa tehdään kone- ja laiteselvityksiä sekä markkinointivalmisteluja. Hankkeen rahoituksesta vastaavat yritykset sekä Lapin ELY-keskus. Hankkeen tuloksena syntyy uusia, laadukkaita hyvinvointialan tuotteita ja palveluita. Yrittäjä Tiina Torvinen kertoo hankkeella luotavan vahvaa perustaa alan liiketoiminnalle. Anu Tahkola kehittää mm. yrttisaunapalveluita ja ottaa käyttöönsä paikalli-

sia luonnonvaratuotteita. Outi Lohi suunnittelee puhtaita luonnonmukaisia tuotteita hyödyntäen Lapin puhtaita raaka-aineita. Ranua on maapallon luomusertifioiduista pinta-alasta 3,7%.

YRITYSRYHMÄ PÄHKINÄNKUORESSA Yritysryhmähankkeessa tehdään toimenpiteitä, jotka edistävät jokaiselle tärkeitä ydinasioita, lisäksi hankkeella voidaan edistää yrityskohtaisia asioita. Yritysryhmä on suunnitellut huolella, jokaiseen toimenpiteeseen on varattu omat asiantuntijat. Hankkeen rahoituksen myöntäjä on Lapin ELY-keskus. Hankkeen hallinnoija on Lapin ammattikorkeakoulu Oy / Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI).

18

Mikä?

Ranuan luonnonvaratoimijoiden liiketoiminnan ja verkoston kehittäminen Toteutusaika 1.8.2017 - 31.12.2018 Rahoitus, rahoittaja Maaseuturahasto MSR Lapin ELY-keskus Yhteydenotot Kunnonmetsästäjä Tiina Torvinen 040 046 2021


Pororeseptit ammattilaisille HANKKEEN TOIMENPITEET Hankkeessa on kehitetty neljäkymmentä reseptiä porosta jotka soveltuvat ammattikeittiökäyttöön. Hanke on järjestänyt jo yli kahdessakymmenessä kunnassa pororuokapäivän ja järjestää vieläkin, päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa.

TOIMINNAN KOHDERYHMÄ Ammmattikeittiöt jalostajat

ja

poronlihan

HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on lisätä paikallisen poronlihan käyttöä ammattikeittiöissä. Osatavoitteet ovat seuraavat: • Löytää ammattikeittiöiden kentältä potentiaaliset poronlihan käyttäjät • Löytää ammattikeittiöille sopivien poronlihatuotteiden tuottajat • Kehittää ja lanseerata uusia ammattikeittiössä helposti hyödynnettäviä poronlihatuotteita • Kehittää ja jakaa www.

pororeseptit.fi -verkkosivuilla ammattikeittiöille suunniteltu, kehitettyihin tuotteisiin perustuva reseptistö • Tehdä poronlihasta varteenotettavampi ja houkuttelevampi raaka-aine ammattikeittiöille

HANKKEEN TULOKSET Miten hankkeessa syntyneitä tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää? Miten taataan, että hankkeen aloittama työ jatkuu? Hanke on täyttänyt erittäin hyvin sille asetetut tavoitteet. Kun hanke pääsi yli alun poronlihan jalostajien epäilevästä asenteesta alkoi myönteinen kehitys. Niin kunnalliset keittiöt kuin poronlihan jalostatkin ovat olleet tyytyväisiä hankkeen tekemisiin; ammattikeittiöt siihen, että ne ovat saaneet uuden lähiraaka-aineen ja jalostajat uusia asiakkuuksia. Reseptejä on otettu omatoimisesti käyttöön ja ammattikeittiöiden ja ja-

lostajien kommunikointi on parantunut huomattavasti.

TULEVAISUUS Hanke on saanut useita poronhoitoalueen kuntia käyttämään poronlihaa kiertävillä ruokalistoillaan ja kehittelemällä heille omia pororuokia heidän tarpeisiinsa. Hankkeen loppuaika käytetään eteläisen suomen mukaan saamiseen. Alustavasti kiinnostusta onkin ja pororuokapäivien toteutus siirtyykin syksyksi etelämmäs. Poro voisi sopia etelämpänä mm. Suomi 100-vuotta juhlaan liittyen ammattikeittiöihin. Hankkeesta saa tietoa Paliskuntain yhdistyksestä ja poronlihan jalostajilta, jotka ovat hankkeessa olleet mukana.

Mikä?

Pohjoista poroa ammattikeittiöön Toteutusaika 01.04.2015 - 31.12.2017 Rahoitus, rahoittaja Maaseutuvirasto Paliskuntain yhdistys Yhteydenotot Niko Suopajärvi niko.suopajarvi@paliskunnat.fi

Kuva: Niko Suopajärvi

19


Kalahallista tuotantotilaksi kaupallisen kalastuksen tarpeisiin

Mikä?

Riekkoniemen kalahalli

- korjaaminen ja varustaminen tuotantotilaksi kaupallisen kalastuksen tarpeita varten

20

Toteutusaika 1.9.2016 - 31.12.2017 Rahoitus, rahoittaja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto EMKR Lapin ELY-keskus Yhteydenotot Jari Polvi jari.polvi@kemijarvi.fi 040 734 4152


Kemijärvellä on viime aikoina herännyt kiinnostus kaupallista kalastusta kohtaan. Kaupungin omistamissa kalankäsittelytiloissa toteutetaan muutostyöt, jotka ovat edellytyksenä alkutuotantotila statuksen saamiselle. HANKKEEN TOIMENPITEET Hankkeessa tehdään kaupungin omistamissa kalankäsittelytiloissa muutostyöt, jotka ovat edellytyksenä alkutuotantotila statuksen saamiselle. Lisäksi hankitaan kunnolliset pöydät kalojen leikkaamista varten, suomustuskone ja vakuumipakkauskone sekä kylmäkontti. Hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset Kemijärvellä alkaneen kaupallisen kalastuksen kehittymiselle niin, että kalastuksesta voi muodostua kannattava elinkeino. Kemijärvellä on viime aikoina herännyt kiinnostus kaupallista kalastusta kohtaan. ELY-keskuksen ylläpitämään kalastajarekisteriin on ilmoittautunut 25 kemijärveläistä. Syitä virinneeseen kiinnostukseen ovat lisääntynyt tietoisuus kalan hyvästä kysynnästä ja hinnasta sekä kaupungin panostus: Kemijärven keskustan satamaan on hankittu jäähilekone, joka on ollut kalastajien käytössä avovesikaudesta 2016 alkaen. Tämä mahdollistaa kalastajien toimimisen alkutuottajina. Lisäksi kaupunki järjesti keväällä 2016 EMKR-rahoitteisen aloitta-

vien kaupallisten kalastajien koulutushankkeen, johon osallistui 11 henkilöä. Koulutukseen kuului mm. kalan oikean käsittelyn oppiminen. Kaupallinen kalastus onkin lähtenyt hyvin alkuun: järvellä toimii tällä hetkellä useita kalastajia ja uusia kiinnostuneita on ilmaantunut. Markkinointi ei sinänsä tuota ongelmia, sillä paikallinen jalostusyritys ostaa käsittelemättömän kalan. Kalastuksen kannattavuus kuitenkin paranisi huomattavasti, mikäli kalastajat voisivat itse käsitellä saaliinsa fileeksi asti. Seuraava askel Kemijärven kaupallisen kalastuksen kehittämisessä onkin kunnollisten kalankäsittelytilojen järjestäminen. Kaupunki on kokonaan omalla rahoituksellaan hankkimassa tarkoitukseen sopivan kiinteistön, ns. Riipisen hallin. Halli on kirjolohen teurastuslaitos. Nykykunnossaan halli ei täysin täytä kala-alan tuotantotiloille asetettuja vaatimuksia. Kunnan terveysvalvonnan kanssa on kartoitettu ne puutteet ja muutostarpeet, jotka tulee saattaa kuntoon ennen kuin hyväksyntä voidaan hakea. Tuotantotilan saaminen on välttämätön edellytys kalastuselinkeinon kehittymiselle. Tuotantotiloista voidaan myydä kalaa alueelle (Lappi). Myöskään fileen tekeminen ei ole mahdollista muissa tiloissa. Kalastuksen kannattavuuden nostaminen niin, että kalastusta voi harjoittaa

päätoimisesti, ei ole mahdollista ilman jatkokäsittelyssä saatavaa lisäarvoa ja laajempia markkinoita. Kemijärven kaupallisen kalastuksen tärkeimpiä kohteita ovat hauki, kuha ja ahven, jatkossa todennäköisesti myös made. Kaikkia näitä kaloja kalastajan kannattaa myydä fileenä, Lokan viimetalvisten kokemusten mukaan myös madetta. Fileen tekeminen edellyttää tarkoitukseen sopivia pöytiä. Useimmat asiakkaat haluavat fileen pakattuna, joten myös vakuumipakkauskone tarvitaan. Pienestä ahvenesta tehdyllä pannuahvenella on hyvä kysyntä. Pannuahvenen tekemisessä suomustuskone on välttämätön.

TOIMINNAN KOHDERYHMÄ Kaupallisen kalastuksen harjoittajat tai sellaista suunnittelevat, paikallisen kalan käyttäjät (keittiöt, ravintolat, suoramyynti), matkailualan yritykset.

TAVOITTEET JA TULOKSET Saadaan aikaiseksi hyväksytty tuotantotila kaupallisen kalastuksen käyttöön ja tarjotaan mahdollisuus kalastuselinkeinon todelliselle kehittymiselle alueella. Tavoitteena on myös yhteistyö matkailun kanssa (paikallinen raaka-aine ja ruoka, ohjelmapalvelut). Työ jatkuu koulutushankkeella sekä seuraavan vaiheen (jalostus) suunnittelulla.

Kuva: Arktinen biotalous / Tanja Häyrynen

21


Kehittämistarpeet näkyviksi HANKKEEN TOIMENPITEET Selvitetään bioenergia-alan toimijoiden näkemys oman yrityksen ja alan kehittämistarpeista ja edistetään niiden hankkeistamista. Alan kehittämistarpeita kartoitetaan kyselyllä, työpajoilla ja henkilökohtaisilla kohtaamisilla ja osallistumalla tilaisuuksiin.

TOIMINNAN KOHDERYHMÄ (Metsä)bioenergia-alan yritykset ja muut toimijat, kuten oppilaitokset,

kehittäjät, tutkimuslaitokset. Hankkeessa nostetaan esiin yritysten kehittämistarpeita, kootaan verkostoja ja koordinoidaan ideoita hankkeiksi, jolloin haluttuja muutoksia tapahtuu.

HANKKEEN TAVOITTEET Raportti, joka kokoaa Lapin ja P-P:n yritysten näkemykset oman liiketoiminnan ja alan yleisen kehittämisen tarpeista. Raportti leviää laajalle toimijakenttään niin, että yritysten kehitystarpeet tulevat huomioiduksi hankevalmisteluissa laajalti. 22

Toimijakentän tarpeista nousee rahoittajan mielestä useita rahoittamiskelpoisia hankkeita, jotka toteutuessaan vievät alan kehittämistä yrityksiä hyödyttävään suuntaan.

HANKKEEN TULOKSET Kyselyyn vastanneet ja hankeaikana henkilökohtaisesti kohdatut yritykset sekä muut toimijat muodostavat laajan kontaktiverkon hankkeen toteuttajalle. Hankkeessa on ollut myös työpajoja, jolloin toimijoiden itsenäinenkin verkostotyöskentely on jatkossa mahdollista ilman hanketoteuttajan koordinointia. Toimijoiden kanssa on hankkeen aikana aloitettu vuoropuhelu, joka perustuu yritystarpeiden tunnistami-


seen. Kaikki hankeideat eivät realisoidu suunnitelmiksi välittömästi. Mutta ylläpitämällä hedelmällistä vuoropuhelua kontaktiverkostossa, voi jatkossakin odottaa herkkyyttä yritystarpeiden tunnistamiseen ja niiden muovautumiseen hanketoiminnaksi.

Mikä?

Lapin ja PohjoisPohjanmaan bioenergiahankekartoitus

TULEVAISUUS Hankkeen tekemästä kyselystä on julkaistu raportti, joka on luettavissa täällä. Raportti ja hankkeessa tuotettu muu materiaali on tutustuttavissa hankkeen nettisivuilla.

Toteutusaika 1.8.2016 - 31.10.2017 Rahoitus, rahoittaja Maaseuturahasto MSR Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset

23

Hankkeessa on käynnistynyt useiden yritysten tarpeista nousseiden hankkeiden valmistelua ja valmistelun koordinointia eri rahoituslähteisiin, joista voi kertoa enemmän hankkeen projektipäällikkö Tanja Lepistö tanja. lepisto(at)metsakeskus.fi

Yhteydenotot Projektipäällikkö Tanja Lepistö tanja.lepisto@metsakeskus.fi Linkit Nettisivut Twitter


Haketta voi kuivata konttikuivurilla Voidaanko metsähakkeen keinokuivauksella parantaa toimitusketjun kannattavuutta ja luoda uusia entistä tehokkaampia metsähakkeen arvoketjuja?

Tavoitteena on selvittää hakkeen keinokuivauksella saatavat hyödyt metsäenergiatuotannon eri vaiheissa (logistiikka, varastointi, käytettävyys, lämmöntuotanto). 24

HANKKEEN TOIMENPITEET Hankkeessa testataan bioraaka-aineiden kuivaukseen kehitettyä konttikuivurin (SFTec Oy) soveltuvuutta metsähakkeen kuivaukseen. Tarkoituksena on selvittää voidaanko hakkeen keinokuivaamisella parantaa metsähakkeen käytettävyyttä, materiaalitehokkuutta ja jalostusarvoa (laatua) sekä tehostaa hakkeen koko toimitusketjua. Sidosryhmille suunnattu näytöskuivaus on tarkoitus toteuttaa kesällä 2018

TOIMINNAN KOHDERYHMÄ Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat metsähakkeen tuotantoon ja käyttöön osallistuvat toimijat kuten


Mikä?

Metsähakkeen keinokuivauksen vaikutus hankintaketjun kannattavuuteen Toteutusaika 01.03.2016 - 31.12.2018

Kuva: Jaakko Repola

lämpöyrittäjät, hakkuu-, haketus- ja kaukokuljetusyritykset sekä myös teknologiatoimittajat.

HANKKEEN TAVOITTEET Projektin päätavoitteena on selvittää, voidaanko metsähakkeen keinokuivauksella parantaa toimitusketjun kannattavuutta ja luoda uusia entistä tehokkaampia metsähakkeen arvoketjuja. Tavoitteena on selvittää hakkeen keinokuivauksella saatavat hyödyt metsäenergiatuotannon eri vaiheissa (logistiikka, varastointi, käytettävyys, lämmöntuotanto). Konkreettisena tavoitteena on luoda toimintamalli mikä mahdollistaa keinokuivauksen hyödyntämisen myös käytännön haketuotannossa.

HANKKEEN TULOKSET Tuloksien avulla arvioidaan, onko metsähakkeen kuivaamisen sisältämä toimitusketju kilpailukykyinen, ja onko se sovellettavissa käytäntöön jo lähitulevaisuudessa synnyttäen uutta liiketoimintaa erityisesti hajautetun energiatuotannon järjestelmissä. Jatkossa hankkeessa tuotettu osaaminen on hyödynnettävissä käytännön projekteissa.

TULEVAISUUS Tietoa hankkeen tuloksista on saatavilla mm. Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta ja ottamalla yhteyttä projektissa mukana olleisiin henkilöihin. 25

Rahoitus, rahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Yhteydenotot Jaakko Repola Luke 029 532 5150 jaakko.repola@luke.fi Jani Isokääntä SF Tec Oy jani.isokaanta@sftec.fi 040 834 8088 Petri Kuisma Lapin amk petri.kuisma@lapinamk.fi 040 739 6078 Mikko Sirviö Mikkone Oy mikko.sirvio@mikkone.com 040 567 5276


Liiketoimintaa

energiaomavaraisille yhteisöille HANKKEEN TOIMENPITEET Hankkeentoimenpiteisiinkuuluvat: LECo-liiketoiminnan kehittämismalli paikallisille, energiaomavaraisille yhteisöille; online-koulutusfoorumi, alueellisesti mukautetut käsikirjat ja tietopaketit poliittisille suosituksille, joiden tarkoituksena on tukea ja nopeuttaa energia-alan kehitystä pienimuotoisissa yhteisöissä; energian arviointityökalu, yhteisöjen kestävän energian toimintasuunnitelmat sekä Energiakylä-malli. Lisäksi hankkeen puitteissa järjestetään sekä työpajoja että webinaareja energiatietoisuuden edistämiseksi.

TOIMINNAN KOHDERYHMÄ Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjoinen periferia ja arktinen –

26

ohjelma-alueen syrjäisten ja harvaanasuttujen seutujen asukkaat, pk-yritykset, viranomaiset sekä palveluntarjoajat. Tavoitteena on aktivoida paikallisia yhteisöjä ja luoda synenergiaa paikallisen talouden ja sosiaalisen yhtenäisyyden välillä kohderyhmien välistä yhteistyötä lisäten.

HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on lisätä hankkeen kohderyhmien tietoisuuttaa energiatehokkuudesta sekä uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksista. Tavoitteena on yhdistää uusia innovatiivisia teknologioita sekä yhteisöjen olemassa olevia uusiutuvia energiavaroja, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa, biomassoja sekä teollisuuden, kotitalouksien ja maatalouden sivuvirtoja. LECo-hankkeen tavoitteena on


Kuva: Lapin materiaalipankki / Photokrafix

pilotoida Saksassa ja Itävallassa hyväksi todettu Energiakylä-konsepti hankkeen toteutukseen osallistuvissa partnerimaissa sekä luoda edellytykset energiaomavaraisten, uusiutuvaa energiaa hyödyntävien yhteisöjen syntymiselle ja toiminnalle.

HANKKEEN TULOKSET Hankkeen tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä hankkeessa muodostetut energiaomavaraiset yhteisöt toimivat uusiutuvaa energiaa hyödyntäen sekä samalla edistävät tietoisuuttaa energiaomavaraisten yhteisöjen toimintamahdollisuuksista. Hankkeen puitteissa luotavia materiaaleja hyödyntämällä mahdollistetaan myös uusien yhteisöjen kehittyminen energiaomavaraisiksi hankkeen päätyttyä.

TULEVAISUUS Hankkeen päätyttyä hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä hankesivujen kautta. Lisätietoja hankkeen etenemisestä on saatavilla LECo-hankkeen koordinaattorilta. Ks. yhteystiedot sivun alusta. tuvia energiavaroja, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa, biomassoja sekä teollisuuden, kotitalouksien ja maatalouden sivuvirtoja. LECo-hankkeen tavoitteena on pilotoida Saksassa ja Itävallassa hyväksi todettu Energiakylä-konsepti hankkeen toteutukseen osallistuvissa partnerimaissa sekä luoda edellytykset energiaomavaraisten, uusiutuvaa energiaa hyödyntävien yhteisöjen syntymiselle ja toiminnalle.

Mikä?

LECo (Local Energy Communities) – Community based energy solutions for remote areas Toteutusaika 1.8.2017-31.7.2020 Rahoitus, rahoittaja EU, Northern Periphery And Arctic Programme Yhteydenotot Heidi Kanala-Salminen Centria-ammattikorkeakoulu

heidi.kanala-salminen@centria.fi

044 725 0241

27


Maatilan kasvuohjelma apuna kilpailukyvyn kehittämisessä TOIMENPITEET

TAVOITTEET

Maatilan kasvuohjelma on koulutushanke, joka toteutetaan monipuolisin koulutusmenetelmin käyttäen apuna normaalia lähiopetusta, etä- ja verkko-opetusta sekä itsenäistä työskentelyä. Hankkeeseen sisältyy myös yrityskohtaista konsultointia. Hankkeen aikan käynnistetään useita koulutusryhmiä, jotka on tarkoitus sijoittaa koko maakunnan alueelle. Kohderyhmänä toimivat lappilaiset maatilat.

Maatilan kasvuohjelman tavoitteena on löytää keinoja epäsuotuisilla alueilla toimivien tilojen toimintakyvyn turvaamiseen ja kilpailukyvyn edistämiseen sekä osaamisen lisäämiseen. Erityisesti osaamisen lisäämistä tarvitaan työssäjaksamisen ja muutosvalmiuden parantamiseksi sekä nykyisen tuotannon tehostamiseksi ja optimoimiseksi.

28

Tarkempia tavoitteita ovat - Yrittäjän jaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen esimerkiksi kehittämällä omaa henkistä kapasiteettia, omaa ajattelua ja asennetta sekä ajankäyttöä ja sen hallintaa. -Antaa välineitä arvioida oman yrityksen operatiivita toimintaa ja kannattavuutta sekä luoda valmiksua suunnitella systemaattinen, konkreettinen kehittämisohjelma oman yrityksen toiminnan kehittämiselle. Tämä tapahtuu esimerkiksi tarkaste-


Kuva: Lapin materiaalipankki / Photokrafix

lemalla oman yrityksen prosessien tehokkuutta ja tuottavuutta tunnuslukujen kautta. - Antaa valmiuksia vakauttaa yritksen toimintaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Valinnainen jakso, joka on suunnattu erityisesti suurille investoinneille tiloille. - Antaa valmiuksia ”uuteen arvonluontiin” perustuvaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamiseen. Nämä mahdollisuudet voivat löytyä vaikkapa lähiruuan (vrt. REKO) tai biotalouden kautta esimerkiksi löytämällä uudenlaisia hyödyntämismahdollisuuksia erilaisille maatilan sivuvirroille. - Tukea työssäjaksamista ja liiketoiminnallista kehittämistä sisäisen sosiaalisen verkoston luomisen kautta ja vertaisoppimisen kautta. - Tukea sukupolvenvaihdosten tai muiden omistajuudenvaihdosten tapa-

htumista. Valinnainen jakso. Omistajuudenvaihdoksiin liitetään myös maatilan liiketoiminnallinen kehittäminen. - Ohjata muihin maatilan kehittämistoimiin ja -hankkeisiin.

TULOKSET Hankkeen aikana syntyneet koulutusverkostot tukevat niihin osallistuneiden maatilojen liiketoimintaa ja siten edesauttavat toiminnan kehittymisen. Toiminpiteiden toimenpiteiden aikana saadaan yksilöllisempää tietoa tilojen rakenteesta, jota hyödyntämällä voidaan luoda toimenpiteitä maatilojen liiketoiminnan kehittämiseksi.

TULEVAISUUS Hankkeen tuloksista saa tietoa hankkeen jälkeen ProAgria Lapista ja maaseutuklusterista. 29

Mikä?

Maatilan kasvuohjelma Toteutusaika 2016 - 9/2018 Rahoittaja Lapin ELY-keskus maaseuturahasto Yhteydenotot Simo Alaruikka ProAgria Lappi


Kuva: Lapin materiaalipankki / Photokrafix

Biokaasua voidaan tuottaa maatiloilla Maatilat biokaasun tuottajina Lapissa - hankkeen tavoitteena on lisätä maaseutuyrittäjien, maatalousalan opiskelijoiden ja lappilaisten tietoisuutta ja tietämystä maatilojen mahdollisuuksista tuottaa biokaasua. Hankkeessa halutan osoittaa, että biokaasun tuotannolla on mahdollisuuksia Lapissa. TOIMINNAN KOHDERYHMÄ Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat maaseutuyrittäjät ja yrittäjiksi aikovat, opetusta antavat

luonnonvara-alan oppilaitokset Pohjois-Suomessa Pro Agria/Lappi, Luke/Lappi, MTK/Lappi. Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat alueen kunnat ja kaupungit, Lapin 4 H, alan hanketoimijat, uusiutuvan energian laitevalmistajat sekä kaikki uusiutuvan energian tuotannon ja käytön kehittämisestä kiinnostuneet tahot ja henkilöt.

HANKKEEN TOIMENPITEET 1. Tehdään maatilamallin laskelmat peltojen ja tuotantoeläinten energiaresursseista ja -potentiaaleista tiloilta saatavissa olevia tietoja (viljelysuunnitelmat ja tilojen edellis30

vuoden tuotantotiedot) hyödyntäen. Tarvittaessa kartoituksessa voidaan hyödyntää Luke:n sekä Pro Agria Lapin keräämiä tietoja. 2. Tehdään Ammattiopisto Lappian prosessilaboratoriossa panoskokeita eri syöteresepteillä: Lehmän lietelanta-nurmi, lehmän lietelanta-poron teurasjäte, lehmän lietelanta-kalanperkkuujäte/ vähempiarvoinen kala, lehmän lietelantaleipomotuotteet, lehmän lietelanta-erilaiset rasvat, lehmän lietelanta-pieni syötäväksi kelpaamaton peruna. 3. Tehdään kolmen parhaimman syötereseptin osalta käytännön kenttäkoe maatilakokoluokan biokaasulaitoksella Louella.


4. Kartoitetaan maakunnan alueelta esim. poron teurasjätteiden, puutarha- perunanviljelystä jäävien jakeiden, hoitokalastuksen yhteydessä poistettavien vähempiarvoisten kalojen, kalanjalostajien kalankäsittelyn yhteydessä tulevien perkuujätteiden, ravintoloiden-, suurtalouskeittiöiden ja grillien paistorasvojen/ ruokaöljyjen ajallista, alueellista ja määrällistä saatavuutta. 5. Tehdään biokaasulaitoksen yhteydessä olevalla hygienisointiyksiköllä kenttäkokeita panoskokeiden kolmen parhaimman syötereseptin osalta ja tutkitaan muodostuneen biokaasun määrää ja laatua. 6. Selvitetään biokaasulaitokselle soveltuvien lisäsyötteiden ajallisen, alueellisen ja määrällisen kartoituksen yhteydessä liikennebiokaasun valmistamiseen parhaiten soveltuvat raaka-ainejakeet sekä niiden sijainti maatiloihin nähden. 7. Tiedotetaan maatilakohtaisten biokaasulaitosten laitostyypeistä, laitosinvestointien hinnoista ja kannattavuudesta. 8. Pidetään kerran vuodessa Bioenergiaseminaari, uusiutuvaan energiaan liittyvä työpaja ja infotilaisuuksia mm. MTK, Lapin vuosikokouksien yhteydessä. Lisäksi hankkeelle avataan ja päivitetään omat www, Facebook, Linked ja Twitter –sivut. Lisäksi hankkeen toimintaa esitellään Louella pidettävillä Maaseudulta käsin –messuilla.

HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteet on jaettu viiteen työpakettiin: 1. TP1: Selvitetään lappilaisten maatilojen energiaresursseista ja –potentiaaleista (pelto ja tuotantoeläimet). 2. TP2:Tutkitaan lisäsyötteiden vaikutusta biokaasun tuottoon laboratoriomittakaavan panoskokeilla ja maatilamittakaavan biokaasulaitoksen kenttäkokeilla. 3. TP3: Selvitetään biokaasulaitokselle soveltuvien lisäsyötteiden ajallista ja määrällistä saatavuutta maakunnan eri osissa. 4. TP4: Selvitetään biokaasulaitoksen yhteydessä olevan hygienisointiyksikön

merkitystämaatilanlkopuoleltatulevien raaka-ainejakeiden hyödyntämisessä ja biokaasutuotannon kasvattamisessa. 5. TP5: Selvitetään biokaasusta saatavan liikennepolttoaineen paikalliset valmistusmahdollisuudet ja sen vaikutukset maatilan energiataseeseen ja kannattavuuteen. Hanke edistää maaseudun uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ja se liittyy läheisesti bio- ja kiertotalouden edistämiseen sekä kasvihuonepäästöjen vähentämiseen.

Lappian Louen biokaasulaitoksessa ja hygienisointiyksikössä voidaan myös jatkossa tehdä koeajoja erilaisilla syötteillä maksimaalisen metaanintuottopotentiaalin löytämiseksi. Hankkeessa luodun tilamallin avulla tehdään maatiloille biokaasulaitoksen kannattavuuslaskelmia ja annetaan tarvelähtöistä tietoa kaikille yhteistyökumppaneiden ja organisaatioiden sekä maaseutuyrittäjien käyttöön. Hankkeessa luotu aineisto ja tilamalli luo pohjaa tuleville uusiutuvan energian kehittämistoimenpiteille.

HANKKEEN TULOKSET 1. Maatilamalli biokaasun tuottamismahdollisuuksista omalla tilalla (Raportti). 2. Kokeellista ja todennettua tietoa biokaasulla tuotetun energian mahdollisuuksista Lapin maatiloilla sekä tutkimustuloksia tilan ulkopuolisten lisäsyötteiden soveltuvuudesta maatilamittakaavan biokaasulaitoksen prosessiin sivutuoteasetusten (EY/1774/2002) vaatimusten mukaisesti (Raportti). 3. Hyödyntämissuunnitelma maakunnan alueelta, josta selviää, , missä biokaasulaitokselle soveltuvien lisäsyötteiden raaka-ainekeskittymät ovat, milloin ne ovat parhaiten hyödynnettävissä ja kuinka isoja määriä raaka-ainejakeita on saatavissa. Lisäksi hankkeen tuloksena löydetään parhaat biokaasun tankkauspaikat Lapissa (Aluekartta). 4. Asenteiden ja käsitysten muuttumista myönteisemmäksi uusiutuvan energian ja vähähiilisten ratkaisujen käyttöönotolle maatiloilla. 5. Myönteinen draivi biotalouteen liittyvien asioiden kehittymiselle Lapissa. 6. Tilaisuuksia ja tietoiskuja maaseutuyrittäjille ja maatalousalan opiskelijoille maatilojen mahdollisuuksista tuottaa uusiutuvaa energiaa.

TULEVAISUUS Hankkeen tuloksena saatuja energiaresurssien ja -potentiaalien kartoitusmallia voidaan hyödyntää jatkossa maatilojen liiketoimintamallien kehittämisessä. Ammattiopisto 31

Mikä?

Maatilat biokaasun tuottajina Lapissa A72933 Toteutusaika 1.8.2017 - 31.7.2020 Rahoittajat Euroopan aluekehitysrahaston EAKR Valtion rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Yhteydenotot Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia/ Ammattiopisto Lappia Urheilukatu 6 95400 TORNIO Jarmo Saariniemi jarmo.saariniemi@lappia.fi 040 033 7169


Mikä?

Biogas i Tornedalen - Interreg Nord, NYPS 20200499

Toteutusaika 1.1.2016 - 30.4.2017 Rahoitus, rahoittajat EU (Interreg Nord), Övertorneån ja Ylitornion kunnat, Norrbottenin lääninhallitus Hankekoko 41 000 € Yhteydenotot Projektipäällikkö Anna Andersson (Övertorneå) anna.andersson@overtornea.se markku.norrena@ylitornio.fi (Ylitornio)

Biokaasulaitosten mahdollisuuksia

selvitettiin hankkeella 32

Maanviljelijät voisivat omalla kaasuntuotannollaan korvata muuta energiankäyttöä. Kunnat voisivat yhteisellä biokaasulaitoksella jalostaa jätelietteitään ja saada kaasua energiantuotantoonsa tai autojen/kunnan autojen polttoaineeksi. HANKKEEN TOIMENPITEET Biogas i Tornedalen oli esiselvitys ja sen aikana tehtiin vierailuja toimiviin biokaasulaitoksiin sekä Ruotsissa että Suomessa (Loue). Hankkeen aikana pidettiin yhteensä neljä seminaaria. Aiheesta tehtiin myös opin-


Kuva: Lapin materiaalipankki / Photokrafix

näytetyö Uumajan yliopistoon ja kattava loppuraportti sekä suomeksi että ruotsiksi.

TOIMINNAN KOHDERYHMÄ Övertorneån ja Ylitornion kunnat ja niiden jätelaitokset. Kuntien alueella olevat maanviljelijät ja myös kuntien muut yrittäjät. Viranomaiset, kun käsitellään esim. lietelannan kuljetusta yli rajan. Maanviljelijät voisivat omalla kaasuntuotannollaan korvata muuta energiankäyttöä ja kunnat voisivat yhteisellä biokaasulaitoksella jalostaa jätelietteitään ja saada kaasua energiantuotantoonsa tai autojen/ kunnan autojen polttoaineeksi.

HANKKEEN TAVOITTEET Esiselvityksellä saadaan tiedot mahdollisesta yhteisestä biokaasun tuotantolaitoksesta toisen kunnan alueella. Myös saatiin alustava investointi- ja kannattavuuslaskelma. Raaka-aineina molempien kuntien jätteet ja/tai alueen suurnavetoiden lietelanta. Toinen tavoite oli tilakohtaisten biokaasulaitosten synnyttämisen mahdollisuus molemmissa kunnissa.

HANKKEEN TULOKSET Syntynyt loppuraportti ja tehty opinnäytetyö vievät asiaa eteenpäin. Tehtiin päätös työn jatkamisesta kun33

tien johdon, elinkeinopuolen ja teknisten osastojen yhteispäätöksellä.

TULEVAISUUS Övertorneån kunnanhallitus on 26.6.2017 ja Ylitornion kunnanhallitus 3.7.2017 ovat kumpikin hyväksyneet yhteisen aiesopimuksen siitä, että seuraavan vuoden aikana kunnat jatkavat yhteisen kuivatun lietteen mädätykseen perustuvan biokaasulaitoksen selvitystä ja laaditaan tarkat kustannuslaskelmat biokaasulaitoksesta. Tästä kunnat tiedottavat hankkeen edetessä ja lopullisten tulosten selvittyä.


Kuva: Riihipellonpuisto-projekti / havainnekuva

Riihipellonpuisto on tulevaisuuden opiskelija-asuntola Riihipellonpuisto kokeilee puurakentamisen tuomia mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti. Asuntojen lisäksi rakennushankkeessa testataan uutta ja älykästä tekniikkaa sekä tuodaan yhteisöllisyyttä aivan uudelle tasolle. Rakennushankkeen yhteydessä Lapin AMK ja DAS tekevät yhdessä muun muassa seurantatutkimusta talon energiatehokkuudesta sekä digitalisaation mahdollistamasta ”uuden yhteisöllisyyden” –kokemuksista.

HANKKEEN TOIMENPITEET Hankkeessa toteutetaan kumppanuuskaavahankkeena yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa, tähän liittyen toteutettu palveluverkkoselvitys, liikenteen uudelleenjärjestely-mahdollisuudet, autopaikoitusmitoituksen uudelleen tarkastelu sekä sparrausryhmätyöskentelyä. Lapin Ammattikorkeakoulu tekee useita tutkimuksia hankkeen eri vaiheissa ja erityisesti CLT-elementteihin liittyvänä hankesuunnittelukuvauksen. Napapiirin Energia ja Vesi NEVE yhteistyössä tutkitaan yhteiskäyttöauton sijoittamista kohteen 34

asukkaiden käyttöön ja sähköautonlatauspiste sekä aurinkoenergian käyttömahdollisuudet kohteessa. Napapiirin Residuumin kanssa yhteistyötä ”älykkäät jäteastiat -digitalisaation mahdollisuudet” sekä kierto- ja jakamistalouden mahdollisuudet. Lapin yliopisto /taiteiden tiedekunta yhteistyötä palvelumuotoilun mahdollisuudet ja ympäristötaide. Osallistumme Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn yhdyskuntien uudistaminen projektiin

TOIMINNAN KOHDERYHMIÄ • Puurakentamista suunnittelevia tahoja


• Ympäristöministeriölle raportointia ARAn projekti • Rovaniemen kaupunki, opiskelijat, oppilaitokset, alueen asukkaat

HANKKEEN TAVOITTEET • Vähintään 100 laadukasta asuntoa opiskelijoille • DASille uudet toimistotilat puukerrostaloon • Elinkaaritehokas rakennus, jossa on terveellistä ja turvallista asua • Kampusalueen tiivistäminen, kaavoituksen uudistus alueella • Kokeillaan uutta autopaikkamitoitusta 1:200 krm2 • Kokeillaan ”yhteisöllistä pesulaa” – kohteeseen tulee yhteisessä käytössä oleva pesula, joka toimii samalla yhteisenä ”olohuoneena”

miten kokoontuminen järjestyy kerho- yms. tiloihin). NEVE ja DAS – seuranta mahdollisen yhteiskäyttöauton käytöstä ja haasteista, onnistumisista. Seurantaa miten kierto- ja jakamistalous toteutuu kohteessa.

Mikä?

DAS

- Riihipellonpuisto

TULEVAISUUS Hankkeen päättymisen jälkeen aiheesta kannattaa seurata Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuita / pilotteja / opinnäytetyöitä, DASin ja Rovaniemen kaupungin tiedottamista sekä ARAn ja YM:n tiedottamista.

Toteutusaika Suunnittelu-/toteutusvaihe 1/2017 - 12/2018 Rahoitus, rahoittaja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja DAS Yhteydenotot Toiminnanjohtaja Kirsti Saviaro kirsti.saviaro@das.fi 040 553 4780

HANKKEEN TULOKSET Lapin AMK ja DAS tekevät yhdessä mm. seurantatutkimusta talon energiatehokkuudesta, digitalisaation mahdollistamasta ”uuden yhteisöllisyyden” –kokemuksista (mm.

Linkit Nettisivut Facebook

Kuva: Riihipellonpuisto-projekti / havainnekuva

35


Rakennusalan ammattilaisille on kehitteillä oma verkosto ASBN-hankkeessa kerätään rakennusalan toimijoita yhteen. Lisäksi hankkeessa selvitetään, millaista tietoperustaa arktisella rakennusalalla tarvitaan, ja miten sitä käytetään. HANKKEEN TOIMENPITEET Kestävän rakentamisen tietoperustan kokoaminen selvitetään kestävän rakentamisen teoreettista viitekehystä sekä sellaisia kanavia, mistä tietoa voidaan saada. Tiedon perusteella

voidaan jo esiselvitysvaiheessa jakaa toimijakentälle tietoa mm. määräysten muuttumisesta sekä ajankohtaisista kehityssuunnista. Verkoston potentiaalisten osapuolten tarvekartoitus selvitetään mahdollisten verkostotoimintaan osallistuvien osapuolten tarpeita ja kiinnostuksen kohteita arktisen kestävän rakentamisen yhteistoimintaa ajatellen, hyödyntäen haastatteluita ja kyselyitä. Alueen pk-sektorin rooli on keskeinen.

36

Verkoston toimintamallin ja tavoitteiden määrittely hyödynnetään verkoston osapuolten tarvekartoitusvaiheen tuloksia ja kerättyä tietoperustaa. Toimintamallin määrittelyssä huomioidaan myös olemassa oleva verkostotoiminta ja suunnitellaan arktisen kestävän rakentamisen verkoston kytkeytymistä tähän toimintakenttään. Myös verkoston työnimi voi tässä vaiheessa jalostua eteenpäin erilaiseen muotoon. Alueen pk-sektorin yritysten rooli on työpaketissa keskeinen. Verkoston toiminnan kytkeytyminen alueelliseen klusteritoimintaan on niin ikään tärkeä näkökulma työpaktin tehtävissä. Verkoston yhteistoiminnan pilotointi Pilotoidaan verkoston toimintamallia verkostotapaamisen kautta. Kohderyhmälle eli potentiaaliselle verkoston osallistujajoukolle esitellään projektin tuloksia sekä keskustellaan kestävälle rakentamiselle asetettujen vaatimusten vaikutuksista alalle. Tarkoituksena on tes-


tata verkoston toiminnallisuutta ja tarpeellisuutta kohderyhmällä sekä kerätä palautetta projektin aikana muodostetusta esityksestä verkostotoiminnan käynnistämisestä

TOIMINNAN KOHDERYHMÄ • Lapin rakennussektorin toimijat • Tilaajat • Rakennuttajat • Arkkitehdit, suunnittelijat • Urakoitsijat • Rakennusmateriaalien ja rakennus osien valmistajat • Kuntien viranomaiset, kehitysyhtiöt

HANKKEEN TULOKSET Käynnistettävä verkostotoiminta jatkuu alueella toimivien organisaatioiden yhteistyössä myös tulevaisuudessa ja edistää toiminnallaan tavoitteiden toteutumista

TULEVAISUUS Tietoa hankkeen päättymisen jälkeen saa Lapin rakennussektorin toimijoiden muodostamasta yhteisestä verkostosta. Lapin AMK:n rakennustekniikan tutkimusryhmä ACE auttaa rakentamiseen liittyvien kysymysten kanssa.

HANKKEEN TAVOITTEET • Lapin rakennussektorin kehittyminen kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti • Toimijoiden välisen yhteistyön parantuminen ja sitä kautta syntyvä uusi liiketoiminta • Verkoston toimijoiden osaamisen kehittyminen

Mikä?

ASBN Arktisen Kestävän Rakentamisen Verkosto - esiselvityshanke Toteutusaika 16.9.2017 - 28.2.2018 Rahoitus, rahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Lapin Liitto Yhteydenotot Antti Sirkka antti.sirkkalapinamk.fi 040 674 0590 Linkit Nettisivut

Kuva: Lapin materiaalipankki / Photokrafix

37


PUUKET tuotteistaa

rakennusjärjestelmiä

Kuva: Lapin materiaalipankki / Photokrafix

Mikä?

PUUKET

- Puurakentamisen kehittäminen ja tuotteistaminen

Toteutusaika 1.8.2015 - 31.12.2017 Rahoitus, rahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Lapin Liitto Yhteydenotot Martti Mylly martti.mylly@lappia.fi 040 545 4069 Linkit Nettisivut

HANKKEEN TOIMENPITEET

HANKKEEN TAVOITTEET

Tiedonhankinta ja toteuttajaverkoston toimintamahdollisuuksien kartoittaminen, tuotteiden suunnittelu tietomallipohjaisilla suunnittelujärjestelmillä ja suunnittelutiedostojen integrointi ja siirtäminen CNC-työstöinä toteutettavaksi. Lisäksi valmistetaan pilottituotteita automaatiotekniikalla. Konseptoidaan ja tuotteistetaan suunniteltuja puutuotteita ja rakennusjärjestelmiä. Uusien Timber Frame ja CLT-tuotteiden kehittäminen ja testaaminen.

Suunnitteluosaamisen laajentaminen, modernien suunnittelu- ja valmistusteknologian käyttöönotto ja uuden tiedon saaminen CLT-teknologiasta ja puurakennejärjestelmistä. Tavoitteina on myös puurakentamiseen liittyvän mielenkiinnon lisääminen, ylimaakunnallisen verkoston kehittäminen CLT-teknologiaan ja puurakentamiseen, koulutuksen ja puurakennusteollisuuden avoin kehittäminen sekä uusien puurakennustuotteiden kehittäminen.

TOIMINNAN KOHDERYHMÄT

HANKKEEN TULOKSET

• Arkkitehtitoimistot • Rakennesuunnittelutoimistot • Rakennustuoteteollisuus, Puutuoteteollisuus • Puutuotealan yritykset (sahat ja höyläämöt) • Rakennusalan yritykset • Rakennuttajat • Kuntien kaavoittajat • Rakennusvalvontaviranomaisetä • Pelastusviranomaiset • Oppilaitokset / opettajat

38

Lyhyellä tähtäimellä syntyy 2-4 konkreettista kontaktia / innovatiivista puurakenneratkaisua valituille markkina-alueille. Teollisen puutalon rakennussarja osataan mallintaa ja osin jo koevalmistaa. Pitkällä tähtäimellä puurakentamisen tuotteistamisen merkitys eri markkina-alueille oivalletaan ja osin jo osataankin. Useita puurakentamisen pk-yrityksiä ryhtyy omiin tuotteistamishankkeisiin. Hankkeen aikana tehdyt tuotekehitykset ja pilottiratkaisut on nähtävissä Lappian CLT-sivuilla omassa PUUKETY-hankekansiossa hankeen päättymisen jälkeen.


CLT on tulevaisuuden rakennusmateriaali

CLT:n valmistuksen sekä siitä rakennettavien rakennusten suunnittelu ja toteutus on otettu mukaan koulutusohjelmiin sekä 2. asteella että AMK:ssa. Massiivipuurakennusten osuutta kaupunkirakentamisessa lisäämistä vauhditetaan kaupunkien puurakentamisen toimenpideohjelmilla sekä puurakentamista huomioivalla kaavoituksella.

F

CLT-hanke jakaa CLT-rakentamisen perustietoa (Lapin AMKin julkaisut) CLT-rakentamisen nykytilan ja tuleivaisuuden näkymien selvittäminen (haastattelut, julkaisut) Tapahtumat, työpajat, yritysyhteistyö, sekä pilottisuunnitelmat. Toimenpiteillä herätellään kiinnostusta CLT-rakentamista kohtaan, parannetaan valmiuksia sekä synnytetään alustavia arvoketjuja. Toiminnan kohderyhmää ovat Pohjoisen Suomen ja Ruotsin rakennussektorin toimijat; tilaajat, rakennuttajat, suunnittelijat, urakoitsijat, viranomaiset, koulutusorganisaatiot, muut rakennussektorin toimijat. Kohderyhmän toimijoiden kannattaa olla hankkeesta kiinnostuneita, koska CLT-rakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia liiketoiminnan uudistamiselle vähähiilisen ja kestävän rakentamisen ratkaisuiden kysynnän kasvaessa.

Hankkeen päätavoitteena on lisätä tietämystä CLT-rakentamisesta ja sen kilpailukyvystä nyt ja tulevaisuudessa. Tietoa välitetään erityisesti alueen yrityselämälle CLT:stä rakennusmateriaalina. Näin lisätään CLT:n käyttöä ja siten uudistaa liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on myös lisätä tietoa siitä, miten CLT:tä voidaan valmistaa tehokkaasti ja miten CLT:n ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa valmistusteknisesti. Tavoitteena on myös tarkastella yritysten nykyisiä suunnittelu- ja rakentamisprosesseja ja luoda yleistettävissä olevia strategisia suunnitelmia CLT:n käyttöönotolle. Lisäksi hankkeen tulosten hyödyntämistä Horizon 2020 -viitekehyksessä selvitetään. Hankkeen tuloksena CLT:n käyttö alueen puurakentamisen viitekehyksessä kasvaa, uusia CLT:n käyttömahdollisuuksia tunnistetaan, CLT:n tuotanto kasvaa (tai käynnistyy) alueella, alueelliset yritysverkostot kehittyvät, yritysverkostot ottavat CLT-rakentamisen osaksi liiketoimintastrategiaansa, alueiden välinen, rajat ylittävä yhteistyö lisääntyy, toimijat (yritykset, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot, alueen edustajat) osallistuvat Horizon 2020 -hankkeen valmisteluun. Hankkeen päättymisen jälkeen kaikki julkaistu tieto on sähköisesti saatavilla Lapin AMKin julkaisusarjoissa. Mikäli haluat lisää tietoa CLT-rakentamisesta, hanketoimijoihin voi olla suoraan yhteydessä myös hankkeen päättymisen jälkeen. 39

Mikä?

FCLT

- Future possibilities for CLT / (Nya möjligheter för CLT)

Toteutusaika 1.9.2015 - 31.5.2018 Rahoitus, rahoittaja Interreg Nord, Lapin liitto Lapin ammattikorkeakoulu Centria ammattikorkeakoulu Kemin Digipolis Oy Luleå Tekniska Universitet (Ruotsi) Research Institutes of Sweden (Ruotsi) Yhteydenotot Mikko Vatanen Lapin AMK mikko.vatanen@lapinamk.fi, 040 671 8279 Tytti Ahoranta Kemin Digipolis Oy tytti.ahoranta@digipolis.fi 040 504 2257 Linkit Nettisivut


ELMA opastaa työeläinten

hyvään hoitoon Eläimillä on merkittävä rooli vastuullisten matkailupalveluiden tuottamisessa. ELMA-tiedonvälityshankkeessa tuetaan eläinten hyvinvoinnin toteutumista lappilaisissa matkailupalveluissa ja lisätään matkailuyrittäjien mahdollisuuksia hyödyntää eläinten hyvinvointia liiketoiminnassa.

E

LMA-hankkeessa tuotetaan tiedotus- ja ohjeistusmateriaalia matkailun parissa työskentelevien eläinten ruokinnasta, hoidosta ja käsittelystä. Tietoa välitetään kirjallisesti esimerkiksi artikkelien ja opasjulkaisuiden muodossa sekä sähköisesti videoiden ja oppaiden e-versioina. Lisäksi järjestetään tiedotus- ja sparraustilaisuuksia, joissa käsitellään mm. monipuolisesti eläinten hyvinvointia, vastuullisesta matkailutoiminnasta viestimistä ja eläinten hyvinvoinnin hyödyntämistä yrityksen liiketoiminnassa. 40

KOHDERYHMÄT Toiminnan kohderyhmänä ovat Lapin matkailueläinyritykset (rekikoira-, poro- ja hevosyritykset), joiden yrittäjät ja työntekijät ovat päivittäin vastuussa eläinten hyvinvoinnista. Kohderyhmään kuuluvat myös matkailuyrittäjiä yhteen kokoavat yhdistykset. Lisäksi ELMA-hankkeessa lisätään laajemmin tietoisuutta matkailueläinten hyvinvoinnin edellytyksistä, merkityksestä sekä keinoista eläimiin liittyvän vastuullisen matkailun edistämiseksi.


Kuva: Matkailuelaimet.fi

TAVOITTEET Tavoitteena on lisätä matkailutoimijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden tietoisuutta eläinten hyvinvoinnin merkityksestä sekä antaa yrityksille työkaluja vastuullisen ja turvallisen matkailun kehittämiseen. Lisäksi autetaan yrityksiä hyödyntämään omaa vastuullista toimintaansa ja hyvinvoivia eläimiä osana yrityksen

Mikä?

ELMA

- Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa -tiedonvälityshanke

viestintää. Hankkeen tuloksena eläinten eettinen kohtelu vakiinnutetaan osaksi yritysten perustoimintaa.

TULEVAISUUS Hankkeen päättymisen jälkeen kaikki koostetut ja tuotetut tiedot sekä konkreettiset työkalut eläinten hyvinvoinnin ja vastuullisen matkailun kehittämiseksi ovat hyödynnettävisToteutusaika 1.1.2016 - 31.8.2018 Rahoitus, rahoittaja Maaseuturahasto MSR Lapin ELY-keskus Yhteydenotot Projektipäällikkö eija.raasakka@lapinamk.fi 040 709 8160 41

sä opasjulkaisuissa, videoissa, raporteissa ja muissa julkaisuissa. Tulokset levitetään laajasti matkailukentälle, useiden eri toimijoiden hyödynnettäväksi. Lisäksi tuloksia hyödynnetään oppilaitosten opetusmateriaalina, lisätietoja saa hankkeen toteuttajilta Lapin ammattikorkeakoululta ja Lapin yliopistolta.

Viestintäsuunnittelija Jaana Ojuva jaana.ojuva@ulapland.fi 040 484 4155 Linkit Nettisivut Facebook


Kuva: Porukkaoppi / arkistokuva

42


Porukkaopin avulla lihamestareiksi Materiaalit tuodaan helposti saataville. Lappi nojaa porotalouteen ja porotalous nojaa lihantuotantoon. Laadukas tuotanto on jokaisen elinkeinon elinehto ja sen vuoksi laatutyötä tulee tehdä jatkuvasti ja ennakoivasti. Porukkaoppi-hankkeessa kehitetään uusia työkaluja osaamisen mittaamiseen ja kehittämiseen.

P

orukkaoppi-hanke selvittää poroteurastamoiden toiminnan nykytilan sekä tarjoaa kohdennettuja koulutuksia toiminnan kehittämiseksi. Syntyy myös uusia opinpolkuja ja väyläopintoja toisen asteen ja korkea-asteen välille.

Hankkeen kohderyhmien avainryhmä ovat poroteurastamoiden työntekijät. Heidän osaamisensa mitataan neuvontakäynneillä, jonka tuloksiin perustuen räätälöidään teurastamoittain kohdennetut koulutukset. Myös ne poronomistajat, jotka eivät ole osallistuneet teurastamotyöskentelyyn, voivat kartuttaa osaamistaan ja lisätä osallistumistaan paliskuntansa töihin. Elinkeinolähtöinen koulutuksen kehittäminen hyödyttää ammatillisia opettajia, koska kohdennettu opetus lisää opiskelijoiden motivaatiota. Opiskelijat saavat joustavaa ja työelämälähtöistä opetusta ja mahdollisuuden siirtyä nopeammin toiselta asteelta korkea-asteelle sekä koulusta työelämään. Lihantarkastuksessa

toimivat eläinlääkärit saavat tukea työhönsä, kun teurastushenkilökunnan osaaminen ja ymmärrys teurastushygieniasta paranee entisestään. Elinkeino varmistuu teurastamotoiminnan laadusta ja poronlihan kuluttajille voidaan todistaa teurastamoiden laadukas toiminta. Hankkeen tavoitteena on muun muassa se, että 150 poroteurastajaa saa tarpeisiinsa perustuvaa lisäkoulutusta. Teurastustyössä toimivat poronhoitajat saavat taitoa oman osaamisensa ja lisäkoulutustarpeensa arviointiin. Paliskunnissa teurastussesongin aikainen työkuormitus kevenee, kun saadaan uusia, osaavia tekijöitä töihin. Poroteurastajat saavat tietoa teurastamoiden hyvistä käytänteistä, joita he voivat soveltaa käytäntöön. Poronhoitoalueella toimivat 10 kouluttajaa osaavat kouluttaa entistä paremmin ja huomioida työelämän tarpeet koulutuksessa. Opiskelijat valmistuvat nopeammin ja saavat työssä tarvitsemaansa osaamista. Lisäksi opiskelijat verkostoituvat toistensa ja jo ammatissa toimivien elinkeinonharjoittajien kesken. Hankkeen tuloksena koulutusta ja elinkeinoa lähennetäään entisestään. Tiivis yhteistyö opetussuunnittelussa jatkuu luonnollisesti niin työelämän kuin oppilaitosten välillä. Hankkeessa luotuja työkaluja voidaan kehittää yleisemmiksi, jolloin niitä voidaan räätälöidä eri työpaikoille osaamisen mittaamiseen ja kehittä-

43

miseen. Poroteurastamoille tehdyt osaamisen mittarit jäävät käyttöön perehdyttämistyökaluina. Hankkeen päättymisen jälkeen koulutus jää hyödynnettäväksi Lapin AMKiin, Saamelaisalueen koulutuskeskukseen ja Paliskuntain yhdistykseen, joista saa myös lisätietoja.

Mikä?

Porukkaoppi - porotalouden porukalle lisäoppia, koulutuksen kehittämishanke

Toteutusaika 1.5.2017 - 31.5.2019 Rahoitus Euroopan sosiaalirahasto ESR Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Yhteydenotot Kirsi Muuttoranta kirsi.muuttoranta@lapinamk.fi 040 669 2200 Linkit Facebook


Mikä?

Uusia tuotteita metsästä Toteutusaika 1.7.2016 - 30.6.2019 Rahoitus, rahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kokonaisbudjetti 696 516 € Yhteyshenkilöt Anne Tolvanen anne.tolvanen@luke.fi 029 532 3782 Virpi Alenius virpi.alenius@luke.fi 029 532 4529 Yhteistyökumppanit Itä-Suomen yliopisto Lapin AMK Suomen metsäkeskus Oulun AMK

Hanke edistää metsien kestävää käyttöä

M

etsien tuottamista ekosysteemipalveluista luonnontuotteilla on mahdollisuus nousta rinnakkaistuotteina puun rinnalle, jolloin metsistä saatava kokonaishyöty voi kasvaa. Luonnontuotteiden huomioiminen metsäsuunnittelussa vaatii kuitenkin erityisosaamista ja tietoa tuotannon mahdollisuuksista tilojen kannattavuuden parantamiseksi. Uusia tuotteita metsästä -hankkeen päätoteuttaja on Luonnonvarakeskus (Luke). Osatoteuttajat ovat Lapin ammattikorkeakoulu, Suomen Metsäkeskus (Pohjoinen palvelualue), Oulun ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Hanke edistää metsien kestävää ja monipuolista käyttöä ja sen tavoitteet ovat: 1. Lisätä metsien ekosysteemipalveluiden monipuolista hyödyntämistä huomioimalla yhteiskunnan, yksityismetsänomistajan ja luonnontuoteyrittäjien tarpeet 2. Tuottaa tietoa puun ja muiden ekosysteemipalveluiden, erityisesti luonnontuotteiden rinnakkaisesta tuotannosta 3. Kehittää valittujen ekosysteemipalveluiden monipuolisen tuotannon tueksi Metsämittari -työkalu,

44

joka osoittaa ekosysteemipalveluissa tapahtuvia muutoksia metsien käytön seurauksena 4. Kehittää, pilotoida ja ohjeistaa luonnontuotteet huomioivaa metsäsuunnittelua yksityismetsissä 5. Kehittää luonnontuotteiden tuottamisen kannattavuus- ja vaihtoehtokustannuslaskentaa

TOIMENPITEET Hanke koostuu viidestä työpaketista: Aluetason ennustemallit ja laskelmat valituille ekosysteemipalveluille, Metsämittari -nettisovelluksen kehitystyö, Luonnontuotteet huomioiva tilakohtainen metsäsuunnittelu, Luonnontuotteiden inventointi-, seuranta- ja laskentamenetelmien kehittäminen sekä Osallistaminen ja tiedonvälitys.

TULOKSET Metsäsuunnitemavaihtoehdot Käyttöliittymä Ekosysteemipalveluiden metsäsuunnitelmavaihtoehdot


Voimametsien verkostosta potkua matkailuun

L

uonnonympäristöä ja luonnontuotteita ei ole hyödynnetty vielä kovin monipuolisesti kesämatkailuissa. Matkailukeskukseen räätälöidyillä hyvinvointipalveluilla voitaisiin vastata matkailun trendeihin ja kuluttajien odotuksiin sekä lisätä kesämatkailun kysyntää Lapissa.

TAVOITTEET: Hankkeen tavoitteena on mallintaa, miten ja mitä matkailukeskuksen luontoalueita käytetään hyvinvointipalveluissa. Tätä ”voimametsien verkostoa” mallinnetaan Levin matkailukeskuksessa. Voimametsillä tarkoitetaan erilaisia toiminta- tai tuotantoympäristöjä, joiden ekosysteemit tuottavat hyvinvointia tai hyvinvointituotteiden raaka-aineita. Voimametsiä käytetään myös luontovoima- (esim. ohjelmapalvelut) ja luontohoivapalveluissa (esim. luontoavusteinen terapia), joiden tuotekehitys alkaa hankkeen aikana. Hankkeessa testataan myös uusia resurssitehokkaita viherrakentamisen tekniikoita arktisessa matkailuympäristössä. Toiminnalla luodaan edellytyksiä uusille lähiruoka-, matkailu-, hoiva- ja ympäristöpalveluja tarjoaville yrityksille.

TOIMENPITEET Hanke toteutetaan viitenä työpakettina. 1. Viheralueverkosto-työpaketissa tunnistetaan Levin matkailualueelta ympäristöt, jotka tuottavat matkailijoiden ja asukkaiden hyvinvoinnin

kannalta tärkeitä ekosysteemipalveluja ja jotka sopivat hyvinvointituotteiden ja -palvelujen tuotantoon. Lisäksi selvitetään otollisimmat paikat piloteille. 2. Ekosysteemipalvelut ja erikoiskasvit -työpaketissa laaditaan mallisuunnitelmat ja sitoutetaan Levin yrittäjät perustamaan puolukkaviljelmä-, luonnonyrttipolku- ja kämmekkämetsäkokeilut sekä mehiläistarhaus- ja keinopesäkokeilut yhteistyössä hankkeen asiantuntijoiden kanssa. 3. Green Care - ja kesämatkailupalvelut -työpaketissa toteutetaan yritystyöpajat, joiden pohjalta laaditaan suunnitelmat palvelukokeiluista osana hyvinvointi- ja terveysmatkailua. 4. Biohiiliratkaisut-työpaketissa laaditaan suunnitelmat rinne- ja viherkattopiloteista, jossa kasvualustaan sekoitetaan biomassojen pyrolyysissä syntyvää ja ravinteita sitovaa biohiiltä. 5. Hallinto-työpaketissa hoidetaan hankkeen hallinto sekä koordinoidaan sisäistä ja ulkoista viestintää. Luonnonvarakeskus vastaa mallien laatimisesta yhteistyössä yrittäjien kanssa. Kittilän elinkeinoyhtiö Kideve järjestää yritystyöpajat. Levin yrittäjät osallistuvat palvelujen tuotekehitykseen ja vastaavat pilottien toteutuksesta. Hanke järjestää Pohjoiset viherpäivät, jossa mallit ja tulokset esitellään. Tietoa levitetään myös valtakunnallisilla luonnontuotepäivillä ja matkailuparlamentissa. Mallit ja tulokset kootaan raporteiksi.

Mikä?

Voimametsistä viherkattoihin - Ekosysteemipalveluista ja ympäristöystävällisestä viherrakentamisesta lisäarvoa matkailuun

Toteutusaika 1.1.2015 - 31.12.2017 Rahoitus, rahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Kokonaiskustannukset 253 888 € Yhteyshenkilöt Anne Tolvanen anni.tolvanen@luke.fi 029 532 3782 Virpi Alenius virpi.alenius@luke.fi 029 532 4529 Yhteistyökumppanit Kittilän kunta

Kuva: Lapin materiaalipankki / Terhi Tuovinen

45


Green Care

- koordinaatio Green Care -koordinaatiohanke edistää ja tukee Green Care -hankkeiden käynnistymistä, ja koordinoi niiden sisältöjä. HANKKEEN TOIMENPITEET Green Care -koordinaatiohanke järjestää alueellisia ja valtakunnallisia verkostoitumis- ja teematilaisuuksia yhteistyössä alueellisten hankkeiden kanssa, sekä tuottaa valtakunnallista Green Care –uutiskirjettä. Hankkeessa toteutetut toimet laatutyön edistämiseen sekä tieto- ja viestintäportaalin rakentamiseen ovat vaikuttaneet vahvasti alan yhtenäistymiseen.

TOIMINNAN KOHDERYHMÄ Hankkeen kohderyhmänä ovat Green Care –teemaan liittyviä hankkeita suunnittelevat ja toteuttavat toimijat, koulutusorganisaatiot, hankerahoittajat, yritysneuvojat, asiantuntijat ja asiantuntijajärjestöt, virkamiehet ja päättäjät sekä suuri yleisö ja media.

HANKKEEN TAVOITTEET 1. Koordinoida valtakunnallista Green Care –toimintaa neljän suuralueen kautta, sekä tukea yhteistyötä alueiden sisällä ja niiden välillä. 2. Lisätä Green Care –toiminnan tunnettuutta mm. tuottamalla esittelymateriaaleja ja asiasisältöjä sekä tarjoamalla asiantuntemusta. 3. Kehittää Green Care –brändiä ja määritellä Green Care –laatumerkit ja niiden kriteerit.

4. Seurata ja arvioida Green Care – toiminnan kehittämistyötä ja päivittää alan kehittämislinjauksia.

HANKKEEN TULOKSET Green Care –laatumerkit, -laatukriteerit ja laatumerkin hakumenettely on lanseerattu. Tieto Green Care -toiminnasta ja -toimijoista on helposti saatavissa Green Care –portaalissa. Toimintaan liittyviä hankkeita on edistetty, jonka myötä eri alueiden Green Care-toiminta on kehittynyt. Alueille on syntynyt omia toimijaverkostoja, jotka ovat yhteydessä valtakunnallisiin verkostoihin. Kiinnostus Green Care -palveluita kohtaan kasvaa, ja alan kehittymisstrategia luo pohjaa toiminnan jatkokehittämiselle.

TULEVAISUUS Hankkeessa perustettu Green Care –portaali toimii osoitteessa www. gcfinland.fi jossa on saatavilla myös laatutyöhön liittyvät tiedot. Jatkuvuuden varmistamiseksi laatutyötä toteuttaa ja sivustoa ylläpitää alan suomalainen kattojärjestö Green Care Finland ry ja nimetty laatulautakunta. Sivusto on avoin Green Care –toimijoiden kohtaamispaikka, jonne eri toimijat voivat tuoda alaan liittyvää tietoa mm. hankkeista, tutkimuksista, koulutuksista ja tapahtumista. Luodut verkostot jatkavat toimintaansa alueellisten toimijoiden ja sosiaalisen median tarjoamien kohtaamisfoorumeiden kautta.

46

Mikä?

Green Care

- koordinaatiohanke

Toteutusaika 19.6.2015 -19.12.2017 Rahoitus, rahoittaja Maaseuturahasto MSR Hämeen ELY-keskus Yhteydenotot Elina Vehmasto Luonnonvarakeskus elina.vehmasto@luke.fi Sanna Vinblad Lapin ammattikorkeakoulu sanna.vinblad@lapinamk.fi 040 701 2238 Linkit Nettisivut


Kuva: Lapin materiaalipankki / Juha Kauppinen

Green Care - koulutusmalli Hankkeessa kehitetään valtakunnallinen Green Care -koulutusmalli korkea-asteelle pilotoimalla 30+10 opintopisteen laajuinen Green Care –opintokokonaisuus. HANKKEEN TOIMENPITEET Kehitystyö toteutetaan koulutustoimijoiden valtakunnallisena yhteistyönä, jonka pohjalta luodaan verkosto ja yhteistyömalli. Toimenpiteet luovat pohjan, jonka kautta koulutusta voidaan kehittää ja jatkossa tarjota valtakunnallisesti yhdenmukaisena.

TOIMINNAN KOHDERYHMÄ Kehitettävä koulutus on suunnattu Green Care -alasta kiinnostuneille kasvu- ja rakennemuutosaloilla (kuten maa- ja metsätalousaloilla, sosiaali- ja terveysaloilla, matkailu- ja virkistysaloilla sekä koulutus- kasvatusaloilla) toimiville henkilöille, viranomaisille sekä palveluntuottajille ja työntekijöille sekä toimintaa suunnitteleville henkilöille.

HANKKEEN TAVOITTEET 1. Hankkeessa kehitetään koulutusmalli, jonka kautta Green Care -koulutusta voidaan tarjota kasvu- ja rakennemuutosaloille joustavasti ja nopeasti.

2. Hankkeessa testataan korkea-asteelle soveltuva Green Care -opintokokonaisuus 140 opiskelijan valtakunnallisella ryhmällä. 3. Hankkeessa muodostetaan koulutusorganisaatioiden verkosto, joka jatkossa voi tarjota valtakunnallisesti yhtenäisiä Green Care -opintoja kehitetyn koulutusmallin mukaisesti.

HANKKEEN TULOKSET Hankkeessa on kehitetty koulutusmalli ja koulutusverkosto sekä koottu koulutusmateriaalia ja luotu oppimisalusta, jotka mahdollistavat kasvu- ja rakennemuutosaloille Green Care –osaamisen lisäämisen nopeasti ja joustavasti. Lisäksi 140 pilottiin osallistunutta opiskelijaa on lisännyt Green Care -osaamistaan ja koulutusorganisaatioiden osaamispääoma on lisääntynyt.

TULEVAISUUS Koulutusmallin edelleen kehittämistä jatkaa korkeakouluverkosto. Jatkokehityksen myötä verkosto tarjoaa yhteistyönä Green Care -perusopintokokonaisuutta, ja kehittää lisäksi organisaatioiden omiin vahvuuksiin perustuvia täydentäviä ja syventäviä opintoja. Hankkeessa perustettu verkkosivusto www.greencarekoulutus.fi säilyy jatkossa yhtenä Green 47

Care -koulutuksen tarjontaväylänä, ja hankkeessa kootut koulutusmateriaalit sekä oppimisalusta palvelevat jatkokoulutuksia. Uusien jäsenten liittyessä verkostoon laajenee ja kehittyy myös yhteiseen tietopohjaan perustuva Green Care –koulutus.

Mikä?

Green Care - koulutusmalli korkea-asteelle

Toteutusaika 22.06.2015 - 21.06.2018 Rahoitus Euroopan sosiaalirahasto ESR Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Yhteydenotot Sanna Vinblad Lapin ammattikorkeakoulu sanna.vinblad@lapinamk.fi 040 701 2238 Linkit Nettisivut


Kuva: Arktinen biotalous / Tanja Häyrynren

48


Ympäristöä koskevan tiedon pääkaupunki

maankäytön suunnittelua

tukemassa HANKKEEN TAVOITTEET Evaluoidaan ympäristöä koskevan tiedon käyttöä erilaisissa maankäyttöhankkeissa sekä kehitetään PPGIS työkalua harvaanasuttujen alueiden maankäytön yhteensovittamisen työkaluksi. Suomen Lapista kohteena Enontekiön alue, Kittilän kaivos sekä Rovaniemen matkailun strateginen kehittäminen (etenkin Napapiirin alueen ruuhkautumisen ongelman selvittely)

YHTEISTYÖKUMPPANIT

Greenland Institute of Natural Resources, Nuussuaq, Greenland + 29 associated partners

TULOKSET Hankkeen tuloksina odotetaan muun muassa PPGISin avulla tuotettuja osallistavia karttoja, joita käytetään päätöksentekijöiden kanssa keskustellessa, evaluointiraportteja paikallisen tiedon käytöstä maankäytön suunnittelussa, kaivosten sosiaalisen toimiluvan tarkasteluraportteja sekä PPGIS työkalun modifioitu versio.

Natural Resources Institute Finland, Rovaniemi, Finland – Lead Partner Metsähallitus, City of Rovaniemi, University of Lapland, National University of Ireland Galway, Ireland, Swedish University of Agricultural Sciences SLU, Umeå, Sweden University of Faroe Islands, Tórshavn, Faroe Islands Qeqqata Municipality, Sisimiut, Greenland University of Iceland, Reykjavik, Iceland The Arctic University of Norway, Tromsø, Norway

Mikä?

BUSK

- Building Shared Knowledge Capital to support natural resource governance in the Northern periphery - 2016-2019 Toteutusaika 1.6.2016 -31.5.2019 Rahoitus Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Kokonaisbudjetti 1 903 536 € Yhteydenotot Seija Tuulentie seija.tuulentie@luke.fi 029 532 4438 Ari Nikula ari.nikula@luke.fi 029 532 5568

49


Digitalisaatiolla

luonnonvarat biotalouteen

A

mmattikorkeakoulujen luonnonvara-alan opetuksen kehittämishankkeessa on mukana 11 ammatti-korkeakoulua sekä Luonnonvarakeskus. Hanketta hallinnoi Hämeen ammattikorkeakoulu. Kohderyh-mänä ovat koulutusorganisaatiot ja sidosryhmät,

Mikä?

Digitalisaatiolla luonnonvarat biotalouteen Toteutusaika 1.1.2017 - 31.12.2019 Rahoittajat Opetus- ja kulttuuriministeriö, erityisavustus korkeakouluille korkeakoulujen kehittämishankkeisiin Yhteydenotot Virpi Alenius virpi.alenius@luke.fi 029 532 4529 Anne-Mari Väisänen

anne-mari.vaisanen@lapinamk.fi

040 775 1893

biotalouden tutkimuslaitokset sekä luonnonvara-alan opettajat, nykyiset opiskelijat ja potentiaaliset opiskelijat.

TAVOITTEET Tavoitteena hankkeessa on kehittää 1. Biotalouspeli, jota hyödynnetään luonnonvara-alan koulutuksessa. Pelillisyys auttaa ymmärtämään biotalouskokonaisuuksia ja opiskelumotivaatio sekä koulutuksen vetovoima lisääntyvät. 2. Ammattikorkeakoulujen yhteinen lusta sähköisten koulutusaineistojen jakamiseksi. 3. Yhteisellä alustalla olevia verkkokurssitoteutuksia, jotka helpottavat opintojen etenemistä ja opiskelijoiden siirtymistä toiselta asteelta ammattikorkeakouluun. 4. Opiskelija- ja työelämäläheisiä pedagogisia ja ohjauksellisia toimintatapoja, joilla korkeakoulujen yhteisen verkko-opetuksen toteuttaminen on mahdollista ja opiskelijoiden oppiminen tuloksekasta. 5. Biotaloustutkimuksen, työelämän ja koulutuksen yhteistyön lisäämistä ja vakiinnuttamista.

TOIMINPITEET Hankkeessa järjestetään kuusi Biotaloustreffit-tapaamista, jotka tukevat korkeakoulujen alueellista profiloitumista sekä tutkimuslaitoksen ja korkeakoulujen yhteistyön edistymistä. Yleisteemoina ovat digitaalisuus, luonnonvarat sekä ajankohtaiset biotalousaiheet.

50

Tapaamisten aikataulu on seuraava • Oulu (Oamk) 8.11.2017: Digitalisaatio maatalousyrityksen johtamisessa • Seinäjoki (Seamk) tammi-maaliskuu 2018 • Jyväskylä (JAMK) huhti-kesäkuu 2018 • Joensuu (Karelia amk) elo-syyskuu 2018 • Rovaniemi (Lapin amk) loka-joulukuu 2018 • Hämeenlinna (HAMK) maaliskuu 2019

TULOKSET Hankkeen tuloksena Biotalouspeliä voidaan hyödyntää opetuksen lisäksi biotalouden markkinoinnissa ja tietoisuuden lisäämisessä. Yhteinen digitaalinen alusta toimii koulutusaineistojen ja -materiaalien lähteenä hankkeen jälkeen. Pedagogiset ja ohjaukselliset toimintatavat otetaan osaksi opetuskäytän-teitä opetuksen nykyaikaistamiseksi. Yhteiset verkkokurssitoteutukset mahdollistavat resurssien ja osaamisen hyödyntämisen tehokkaasti yli organisaatioja oppilaitosrajojen. Tutkimuksen, koulutuksen ja työelämän vuorovaikutukselle luodaan avoimia kohtaamispaikkoja ja sähköisiä kanavia sekä tuotetaan yhdessä aineistoja Biotalouspeliin ja verkkototeutuksiin.


Kuva: Lapin materiaalipankki / Harri Tarvainen

Metsäverkosto kerää metsäorganisaatiot yhteen

H

ankkeella parannetaan Lapin metsien ja metsistä saatavien uusiutuvien raaka-aineiden kestävän hyödyntämisen edellytyksiä. Lappia tuodaan esille kilpailukykyisenä toimintaympäristönä sekä raaka-aineiden erinomaisuuden ja kestävän käytön, että alueella saavutettavan osaamisen näkökulmista. Metsäalan kehittäjistä kootaan uudenlainen verkosto, joiden osaaminen, eurooppalainen yhteistyö sekä Lapin metsäalan hyvien käytäntöjen aktiivinen viestiminen avaavat mahdollisuuksia muodostaa Lapista eurooppalaisen metsätalouden mallialue. Arktinen metsäverkosto tukee alueella toimivien älykkään erikoistumisen klusterien kehittämisestä osaamisrakenteena. Vähähiilisyyttä edistetään kannustamalla puun käytön lisäämiseen niin valmista-van teollisuuden raaka-aineena kuin energian raaka-aineenakin. Metsäverkosto tuo yhteen sekä suu-ria että pienemmän mittakaavan toimijoita, jotka yhdessä kehittävät alueellisia ratkaisuja puun liik-kuvuuden haasteiden ratkaisemik-

si sekä metsätalouden sivuvirtojen tehokkaammaksi hyödyntämi-seksi liiketoiminnassa.

METSÄVERKOSTON TOIMINTA • vahvistaa Lapin metsätalouden toimintaedellytyksiä ja monipuolistaa toimintaa • tekee tunnetuksi Lapin arktista metsäosaamista ja hyödyntää sitä metsäalan yritysten ja sidosryhmien toiminnassa kotimaassa ja kansainvälisesti • kehittää Lapin maakuntaa kansainvälisesti kiinnostavaksi ja tunnetuksi arktisen metsäta-louden harjoittamisen ja kehityksen mallialueeksi • lisää metsäbiotalouden vaikuttavuutta maakunnan elinkeinoelämän toiminnassa • vahvistaa puumarkkinoita määrätietoisesti unohtamatta metsien hyvää kasvukuntoa ja metsäluonnon monimuotoisuutta, mitkä luovat perustan kestävän biotalouden kasvulle Lapissa • vaikuttaa uusiutuvan energian osuuden ja paikallisten energialähteiden käytön lisäänty-miseen Lapissa. 51

Mikä?

Arktinen älykäs

metsäverkosto Toteutusaika 1.9.2017 - 31.8.2019 Rahoittajat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Lapin liitto Yhteistyökumppanit Suomen metsäkeskus Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ry Suomen 4H-liitto Lapin ammattikorkeakoulu Luonnonvarakeskus Metsähallitus Yhteydenotot Ulla Huusko ulla.huusko@metsakeskus.fi 040 1823 496


Biotuhka - jätteestä lannoitteeksi

Kansallinen ja EU-tason jätelainsäädäntö on lähivuosina suurien muutosten edessä. Uusilla lainsäädännöllisillä ja muilla ohjauskeinoilla pyritään sekä vähentämään syntyvän jätteen määrää, että tehostamaan syntyvän jätteen kierrä-

K

ansallinen ja EU-tason jätelainsäädäntö on lähivuosina suurien muutosten edessä. Uusilla lainsäädännöllisillä ja muilla ohjauskeinoilla pyritään sekä vähentämään syntyvän jätteen määrää, että tehostamaan syntyvän jätteen kierrätystä. Koska ohjauskeinoihin kuuluvat mm. jätemaksujen korotukset, on uusille jätteiden hyötykäyttöä lisääville innovaatioille myös selvät taloudelliset perusteet. Toisaalta uuden lainsäädännön myötä voimaan tulee myös orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, joka asettaa suoraan vaatimuksen löytää orgaaniselle jätteelle hyötykäyttöä. Tässä kuvatun hankkeen tavoitteena on selvittää, voitaisiinko Rovaniemen seudulla syntyvää biolietettä ja biotuhkaa kierrättämällä saada erilaisille kasvupaikoille räätälöityjä lannoitteita. Yhdistämällä biolietettä (hygienisoitu jäteveden puhdistamon liete) ja tuhkaa eri suhteissa voidaan muokata syntyvän tuotteen ravinnekoostumus sopivaksi paitsi metsätaloudelle (kivennäis- ja turvemaille eri koostumus) myös maa- ja puutarhataloudelle. Lannoitteiden vaikutuksia tutkitaan lannoittamalla kivennäis- ja turve-

tystä. Hankkeen tavoitteena on selvittää, voitaisiinko Rovaniemen seudulla syntyvää biolietettä ja biotuhkaa kierrättämällä saada erilaisille kasvupaikoille räätälöityjä lannoitteita.

maakohteita erilaisilla tuhkan ja biolietteen yhdistelmillä, ja vertaamalla lannoitettujen kohteiden puuston kasvua sekä mahdollisia muutoksia maaperässä ja lähivesistössä lannoittamattomiin ja kaupallisilla lannoitteilla lannoitettuihin kohteisiin. Pienemmässä mittakaavassa (taimitaso) sekä laboratoriossa tutkitaan myös muiden teollisuuden sivuvirtojen (esim. kuona ja/tai kuituliete (nollakuitu)) käyttöä lannoitteiden ominaisuuksien parantamiseen. Esim. Oulun yliopiston RAE-hankkeessa on todettu kuonan lisäävän tuhkarakeiden mekaanista stabiilisuutta. Mahdollisia ympäristövaikutuksia mitataan myös keräämällä koealueilta keruutuotteita (marjoja tai sieniä esiintymisen mukaan), joista mitataan raskasmetallipitoisuudet. Hankkeen tuloksena saadaan biotuhkapohjaisten lannoitteiden koostumus- ja määräsuosituksia kangas- ja turvemaametsille. Lannoitteiden kehittely tehdään yhteistyössä Rovaniemellä ko. sivuvirtoja tuottavien yritysten kanssa (Napapiirin Vesi ja Energia Oy, Rovaniemen kehitys oy ja Napapiirin Residuum Oy). 52

Mikä?

Biotuhkapohjaisten materiaalien hyödyntäminen metsämaiden lannoitteina Toteutusaika 1.1.2015 - 31.12.2017 Rahoitus, rahoittajat Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Oulun yliopisto Lisäksi Neve oy, Rovaniemen kehitys, Residuum oy Kokonaiskustannukset 509 831 € + investointiosio 87 680 € Yhteydenotot Pasi Rautio pasi.rautio@luke.fi 029 532 4045 Virpi Alenius virpi.alenius@luke.fi 029 532 4529


Arctic Smartness Village

on tulevaisuuden älykylän malli

H

ankkeen tulokset hyödyttävät maakuntia, kuntia, yrityksiä, matkailua, rakentamista ja tulevia asukkaita. Siitä pitäisi olla kiinnostuneita kuntien lisäksi kaikkien maaseudun elinvoimaisuuden eteen töitä tekevät tahot, asumisen ja yhteisöllisyyden kehittämisestä, älykkäistä ratkaisuista, ruoantuotannosta, matkailun kehittämisestä ja ekologisuudesta kiinnostuneet tahot, jotka haluavat olla mukana kehittämässä, rahoittamassa tai toteuttamassa tulevaisuuden asumisen mallia. Hankkeen tavoite on luoda verkosto, jolla perustetaan Sodankylään 500 asukkaan uusi älykylä, jossa puu on pääasiallinen rakennusmateriaali, kiertotalous on huomioitu joka kohdassa ja joka on energiaomavarainen tuottaen tarvittavan energian

uusiutuvia energialähteitä käyttäen, sekä saada älykkäiden kylien perustaminen ihmisten laajempaan tietoisuuteen. Hankkeen tulokset ovat monistettavia ja verkoston avulla älykyliä voidaan perustaa minne vain. Verkostossa on mukana yritystoimijoita, jotka voivat hyödyntää konseptia muuttaessaan toimintamallejaan ja ajatusmaailmaansa älykkäiden kylien suuntaan. Hankkeen aikana sitoutetaan verkoston toimijat viemään mallikylää maaliin ja osoitetaan hankkeen kannattavuus sekä kuntien, että asukkaiden näkökulmasta. Hankkeen tuloksista tehdään kirjallinen raportti ja visuaalista materiaalia, jotka annetaan vapaaseen jakeluun Lapin Liitolle.

53

Mikä?

Arctic Smartness Village - Älykylä

Toteutusaika 19.6. - 18.12.2017 Rahoitus AIKO Lapin Liitto Yhteydenotot Juri Laurila juri.laurila@arctic2020.fi 040 514 5000


54

Biotalouden hankejulkaisu 2017-2018  

Arktinen biotalous - Lappilaiset biotaloushankkeet 2017-2018

Biotalouden hankejulkaisu 2017-2018  

Arktinen biotalous - Lappilaiset biotaloushankkeet 2017-2018

Advertisement