Aukaisu yhden maagisimman tunturin taikaan

Sinikka Labba: Saanantauti. Väyläkirjat 2022.

Saanasta ja tämän turvaisan 1029 metriin merenpinnasta yltävän maamerkin vierestä kirjoittaa inarilais-enontekiöläinen biologi ja opettaja Sinikka Labba esikoiskirjassaan Saanantauti. Kirja on lyyrisen kertojan tarina juurettomuudesta ja vapaaehtoisesta yksinäisyydestä, jossa Subarctic History -konferenssin suunnittelija Lily Ellinoora Lompolo ”luuli saavansa elämältä koko maailman mutta sai sentään Käsivarren kartan”.

Yhteydet Inariin ja Savon kesäkotiin säestävät tyylillä Saanantauti-tarinaa. Eloisa ”potilas” elää enimmäkseen muistoilla, suunnitelmilla ja mielikuvituksella muassaan Perry, Marry, Riekonpyytäjä ja Reidarkin Särestöstä. Pikukoira tuo arkeen seuraa ja työtehtävissään liki läpeensä vuorokaudet poissa vii pyilevät naapurit luovat aran ihmetyksen, kuin läheisyyden kuumai seman, Kilpisjärven rantaan.

Saanantauti tarttuu. Vaarattomana kuulemma.

Tapani Tavi

Sukutarinaa taidehistorioitsijan tarkkuudella

Tony Mannela: Iitto ja iittolaisia II, Agatan ja Eelin lapset. Väyläkirjat 2022

Tony Mannelan teos Iitto ja iittolaisia II, Agatan ja Eelin lapset jatkaa Enontekiön Käsivarren Iiton kylän elämäntarinaa. Suurperheen lasten kohtalot ovat liittyneet vahvasti kunkin ajan haasteisiin. Teoksessa kuvataan paitsi perheen ja suvun historiaa, myös pienen kylän elämää Suomen ja Lapin historian vaiheissa.

Elämä Väylänvarren erämaatalossa, koulutus kaukana kotoa, työt lähellä ja kaukana. Kukin lapsista on kulkenut omaa polkuaan, mutta monet polut ovat tuoneet takaisin kotiin, Iittoon, Könkämäenon varrelle. Kalaisat vedet, hillapalsat ja esimerkiksi hirvenmetsästys ovat kuuluneet vuodenkiertoon, vaikka aikuisiän työpaikka oli kaukanakin, esimerkiksi Ruotsissa.

Agata ja Eeli ja Agatan ja Eelin lapset -teokset hämmästyttävät lukijaa. Lukuisat kirjeet, lähteet ja asianosaisten osallisuus saavat teokset seisomaan tukevalla, dokumentaarisella jalustalla. Valokuvat ja selkeä rakenne sekä sukukartat auttavat Mannelan perhettä tuntemattomankin ymmärtämään, mistä kaikesta on ollut kysymys: ankarasta elämästä kaukana terveyspalveluista, 15-lapsisen perheen selviytymistaistelusta ja myös väärtiydestä, naapuriavusta.

Sukuhistoriaan tuovat oman kiinnostavan sävynsä fiktiivinen aines ja dialogit, jotka solahtavat faktatietojen yhteyteen. Taidehistorioitsija Tony Mannela kertoo tarkasti aviomiehensä perheen valoisista ja vaikeistakin asioista.

Uutuuskirjassa kullekin lapselle on oma lukunsa. Jokainen toisen maail mansodan kiehunnasta eloon jääneistä ja sen jälkeen syntyneistä lapsista on kuvattu tasapuolisesti. Myös lastenlasten osuus esittäytyy kiinnostavasti: aikaperspektiivin tarjoavat esimerkiksi digiajan kotikoulu ja innostus tulla tutkimaan sukua kauempaakin.

Iiton pihapiirissä on koettu paljon 1800-luvun kruununmajatalon vaiheista nykyhetkeen. Ajan saatossa kaikessa ei ole voitu onnistua, mutta elämä jatkuu toinen toistaan tukien tunturiluonnon keskellä, nykyään kolmen talon kylässä.

Iittolainen Tony Mannela on tallentanut merkittävään kaksiosaiseen kirjasarjaansa enontekiöläistä, paikallista kulttuuriperintöä. Hänelle myönnettiin Enontekiön kunnan kulttuuripalkinto vuonna 2021.

Sinikka Labba

Koivut huokailivat haikujaan. Joki jatkoi kulkuaan, hiljaa. Pääni sinun olkaasi vasten. Kaukana huusivat lähtevät linnut, silti kuulin mitä hiljaisuus lauloi.

Taivas lepäsi vaaran päällä punaisena ennen kuin sammui.

Aika heittää harsojaan, jäämme niiden alle seisomaan. Peittelee, haalistaa.

Pysyy pienen hetken paikoillaan.

Tänään kaipaus värittää taivaan. Kaipaus on haikea väri.

Hilla Wesenius

Toukokuu

Aurinko nousi varhain aamuyöllä, tuuli ravisuttaa kuusta, kerran sen vuosirenkaat lasketaan mutta ei vielä, vielä ne lisääntyvät, linnut ja oravat pyrähtelevät vielä pitkään sen tuuheassa oksistossa.

Piha on kuloheinän peitossa, seasta pilkahtaa auringonkeltaista, viime syksyn lehti, kevätesikko, voikukka.

Elämä on ikivanha, kertoo kuusi, sillä on juuret maassa, se tietää, mutta maisemassa vaeltaa jo uusi katse ja kevät saa uuden alun kun kirkkaat silmät näkevät kaiken ensimmäistä kertaa.

Minäkin katson maailmaa uusin silmin, en yritä ratkaista mitään, kaikki on kaunista ja hyvää.

Matka kokonaan kolme tuntia kotiin juna syöksyy päin kilometrejä

En pystynyt nukkumaan päiväunia hän sanoi silloin halusin minuutit vain pois jokainen sekunti yksin raapi haavaa tulehdus korjaus kypsyminen jos olisit mennyt silloin kokonaan hän olisi istunut jonkun muun pöytään aikaa olisi edelleen yhtä paljon eikä joki silti jäätyisi sillan alta kolme sekuntia kun Lynx uppoaa Kemijokeen synnytyksen kolme vaihetta avautuminen ponnistus jälkeisvaihe