Merja Vankka Lapin ammattikorkeakoulu, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI)
Matkailijat ruoka- ja juomakulttuurien muokkaajina Syöminen ja juomien ovat biologisia perustarpeita, jotka pitää tyydyttää myös matkailtaessa. Kunkin matkailijan oman kotiseudun ruoka- ja juomakulttuurit jäsentävät hänen suhtautumistaan ruokaan ja juomaan. Toisaalta kohdemaan ruokakulttuuri ja paikalliset raaka-aineet kiinnostavat matkailijoita yhä enemmän. 2020-lukua lähestyttäessä lähellä tuotetut elintarvikkeet ovat nousseet maailmanlaajuiseksi trendiksi. Ruokakulttuuri muuttuu koko ajan. Talouden, tekniikan, infrastruktuurin, viestinnän ja vaikkapa tasa-arvoisuuden kehittyminen muovaavat ruoka- ja juomatapojamme. Rakennemuutos 1960-luvulla lisäsi vapaa-aikaa, ja alettiin kaivata myös uusia kohtaamispaikkoja. Viinibuumista ei tuolloin vielä osattu uneksiakaan Alkon hallitessa monopolina alkoholijuomamarkkinoita muutamalla kymmenellä tuotemerkillä. Merkittävä muutos sallivampaan suuntaan juomakulttuurissa tapahtui, kun keskioluen myynti vapautui vuonna 1969 ja kun samoihin aikoihin matkailu ulkomaille oli mahdollista yhä useammille Keihäsmatkojen lennättäessä suomalaisia edullisesti etelään. Tämän jälkeen yhteiskunta ja sen mukana ruoka- ja juomakulttuurit ovat muuttuneet monin tavoin. Pizzat, burgerit ja niiden vanavedessä etniset ravintolat sekä laajentuneet viini- ja olutvalikoimat ovat tuoneet kansainväliset maut suomalaisten ulottuville. Matkailijoina yhä useammat suomalaiset pääsevät kokemaan uusia makumaailmoja aidoissa ympäristöissä. Matkailu vaikuttaa väistämättä ruoka- ja juomakulttuureihin niin lähtö- kuin kohdemaassakin. Lappilaisen ruoka- ja juomakulttuurin juuret löytyvät paikallisen elämäntavan ja paikallisten raaka-aineiden yhdistelmästä. Ruokailuhetki on useimmiten sosiaalinen tilanne: ruuan ja juoman nauttiminen kerää ihmisiä saman pöydän äärelle. Matkailijalle ravintola onkin kohtaamispaikka, jossa pääsee osallistumaan paikalliseen kulttuuriin. Parhaimmillaan matkailija pääsee myös maistamaan paikallista kulttuuria lähellä tuotetun ruuan muodossa. Lähellä tuotetut raaka-aineet muodostavat perinteisestikin lappilaisen ruoka- ja juomakulttuurin perustan. Poronliha ja -maito, riista, kalat sekä marjat ja kasvikset ovat olleet helposti saatavilla. Juomaksi on valmistettu simaa ja myöhemmin myös olutta. Samoista raaka-aineista valmistuvat edelleen sekä perinteiset että kansainvälisiä trendejä myötäilevät paikalliset ruokatuotteet. Lähiraaka-aineet ovat raivanneet tiensä myös ammattikeittiöihin. Ne vastaavat matkailijoiden ja muiden asiakkaiden tarpeisiin, joissa entistä enemmän korostuvat puhtaus, terveellisyys ja hyvinvointi.
Makumatkalla Lapissa
•
17