6
KOULUTUS- JA TYÖMARKKINABIOGRAFIAT TYÖURIEN KUVAAJINA
6.1
Urapolkukuvausten aineisto ja tavoite
Tutkimuksemme yhtenä aineistona ovat tapauskohtaisesti yhden ammattikorkeakoulun (silloinen Kemi-Tornion AMK) sosiaalialan ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta valmistuneilta pyydetyt heidän koulutus- ja työmarkkinabiografiansa muotoutumista kuvaavat vapaamuotoiset kertomukset. Saatekirjeessä annoimme tehtäväksi kuvata omat perustelut sosiaalialan ja myöhemmin ylemmän AMK-tutkinnon opiskelun valitsemisesta opintopoluksi sekä kokemus erilaisista työtehtävistä perustutkinnon ja sittemmin ylemmän AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen. Pyyntöön sisältyi kirjoittaa kommentoivasti aikajärjestyksessä oma opiskelu- ja työhistoria avaintapahtumineen ja ajankohtineen sekä mahdolliset työttömyydet ja muut työmarkkinoilta poissaolemisen vaiheet kokonaiskuvan saamiseksi henkilön työmarkkinaurasta. Lisäksi pyysimme kokemusten pohjalta omakohtaisia terveisiä koulutusta järjestävälle ammattikorkeakoululle. Puhtaiden työmarkkinabiografisten faktatietojen ohella kannustimme vapaamuotoiseen, kommentoivaan ja pohtivaan otteeseen ja kirjoittamaan myös siitä, miten henkilö näkee yleensä sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden tavoitteellisen aseman alan tehtävärakenteessa. Pyyntö koulutus- ja työmarkkinakansalaisuuden muotoutumista koskevista tapauskertomuksista lähetettiin kaikille kevääseen 2012 mennessä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialan ylemmästä tutkinnosta valmistuneelle 49 henkilölle. Koulutuksen profiilina on sen ensimmäisestä toteutuksesta lähtien ollut kansalais- ja aluelähtöinen työ. Kirjoittamiskutsun otti vastaan 14 valmistunutta eli lähes kolmannes koko perusryhmästä. Saadut kirjoitukset olivat suurimmalta osin pitkälle jäsennettyjä ja myös pohdintaa sisältäviä koulutus- ja työmarkkinabiografioita, ja niiden laajuudet vaihtelivat viidestä ja puolesta sivusta muutaman rivin kuvaukseen. Koulutus- ja työmarkkinabiografiat aineistona edustavat tutkimuksessamme tapaustutkimuksellista metodista lähestymistapaa. Tapaustutkimusta luonnehditaan siten, että sen kautta saadaan perusteellinen ja tarkkapiirteinen (thick description) kuvaus tutkittavasta ilmiöstä (Geerz 1973). Sen avulla voidaan analysoida kokonaisvaltaisesti tietyn sosiaalisen ilmiön tietyn historiallisen vaiheen dynamiikkaa (Stoecker 1991). Tapausten kautta voidaan konkretisoida ja havainnollistaa tilanne- ja yksilökohtaisia ilmiöitä ja jäsentää niitä kokonaisuutena toiminnan tasolla. Ne mahdollistavat toiminnan tarkastelun sen konkreettisissa konteksteissa ja toimijoiden omien merkitysten analyysin. (Yin 2014.) Tutkimuksessamme koulutus- ja työmarkkinaurien biografiakertomukset auttavat havainnollistamisen ja konkretisoimisen lisäksi luomaan kokonaisvaltaista kuvaa valmistuneiden todellisista uraprosesseista. Samalla on mahdollista saada esille myös toimijoiden arvioita heidän uriensa luonteesta. Aineiston kertomukset on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Analyysi on jätetty teemoitteluasteelle, jotta kirjoittajien näkökulmat saataisiin mahdollisimman hyvin näkyviksi. Kertomusten pohjalta 75