3.4
Sosiaalialan työn kysynnän ja tarjonnan kohtaanto
Tarkastelemme sosiaalialan työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilannetta kolmen erilaisen tilastoaineiston avulla, mikä mahdollistaa tilastollisen trenditarkastelun, kyselytutkimukseen perustuvan henkilötarkastelun ja asiantuntija-arvioihin perustuvan kunnittaisen aluetarkastelun. Työ- ja elinkeinoministeriöstä saamamme tilastot kuvaavat pitkän aikavälin työllisyyskehitystä. Talentian Urapolkuselvitykset kuvaavat työllisyyskehitystä työmarkkinoilla toimivien sosiaalialan ammattilaisten kokemana. Työ- ja elinkeinoministeriön laatima ammattibarometri ennakoi työvoimavirkailijoiden arviointiin perustuen ammattikohtaista työllisyystilanteen kehitystä seuraavan puolen vuoden aikana. Sosiaalialan avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrän kehitys kuvaa sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilannetta työmarkkinoiden näkökulmasta. Seuraavaksi tarkastelemme sosiaalialan työllisyystilanteen kehitystä vuosina 1997‒2014 sekä avoimien työpaikkojen että työttömyyden kehityksen kuvaamana 11 sosiaalialan ammatin kautta. Tällainen trenditarkastelu mahdollistaa korkeakoulututkintoa edellyttävien, työllistävyysvolyymiltaan keskeisimpien ja lähitulevaisuudessa todennäköisesti yhä enemmän työllistävien sosiaalialan ammattien työllisyyskehityksen kuvaamisen lähes ammattikorkeakoulujen vakiintumisen koko ajanjaksolta. (Kuviot 4 ja 6.) Talentian jäsenilleen kohdentamat kyselyihin perustuvat Urapolkuselvityksen tulokset kuvaavat sosionomi (AMK) ja sosiaalityön maistereiden valmistumisen jälkeisiä työttömyyskokemuksia vuosilta 2005‒2014. Talentia on ammattijärjestö, johon osa sosionomi (AMK & ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneista kuuluu. Se on toteuttanut varsin systemaattisesti jäsenilleen työmarkkinoilla toimimista kartoittavia kyselyjä ja julkaissut niistä tehdyt selvitykset. Tarkastelumme kattaa Urapolkuselvitykset vuosilta 2005, 2007, 2009, 2011 ja 2014. (Kuvio 5.) Työ- ja elinkeinoministeriön keväällä ja syksyllä toteuttama ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Ammattien työmarkkinanäkymien arvio tehdään TE-toimistoissa. TE -toimiston virkailijat arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 200 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin. Työ- ja elinkeinotoimistot perustavat arvionsa työnantajilta ja työnhakijoilta haastattelujen ja työnantajakäyntien kautta saamiinsa tietoihin sekä muun muassa barometrien ja seurantajärjestelmien tietoihin. (Mikä on ammattibarometri 2016.) Kuvioissa 7‒810 kuvaamme lastentarhanopettajien, sosiaalialan ohjaajien ja neuvojien ym. sekä sosiaalityön erityisasiantuntijoiden työllisyystilannetta maaliskuulta ja syyskuulta 2016.
10
Kuvioiden 4 ja 6 vuoden 2014 tiedot ovat kuukausilta tammi-toukokuu. Vuoden 2014 kesäkuussa TE-hallinnon käyttämä ammattiluokitus vaihtui pohjoismaiseen ammattiluokitukseen perustuvasta kansainväliseen ISCO-ammattiluokitukseen (Lähde: Petri Syvänen 2015; Hilkka Kattelus 2016). 34