Taitava 2/2014

ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LEHTI

TAITAVA

2/2014

TEEMANA

aikuiskoulutus!

YRITTÄJÄKSI

opintojen jälkeen?

Monimuoto-opiskelu

sopii Lappiin MITEN UUSILLE URILLE TYÖELÄMÄSSÄ?

Vaihtoehtona oppisopimus

Osaamisen parantaminen on yhteispeliä

Mestariksi erikoisammattitutkinnosta

Näytön paikka Tämä meille niin tuttu sanonta kuvaa tilannetta, jossa jollakin ihmisellä on tilanne näyttää, mihin oikeasti kykenee. Esimerkiksi ihmisellä on takana jo useita keskeytyneitä koulutuksia ja oppilaitos antaa henkilölle vielä yhden mahdollisuuden aloittaa uusi koulutus. Hänellä on näytön paikka. Voihan näytön paikka liittyä myös urheilujoukkueeseen, joka on pelannut pitkät tovit heikosti ja lopulta on tultu siihen pisteeseen, että on oikeasti näytön paikka ja pelisuorituksen täytyy parantua.

Mitä osuvimmin näytön paikka liittyy aikuiskoulutukseen, jossa tutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina. Näyttötutkintojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1994, jonka jälkeen on aikuiskoulutuksena voinut suorittaa 2. asteen tutkintoja näyttötutkintoina.

Lyhyesti ja tiivistettynä: tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon/osaamisen tutkintotilaisuuksissa eli näytöissä. Tutkintosuoritukset ovat sikäli ainutlaatuisia, että arviointi perustuu puhtaasti niihin. Tutkintotodistusta ei saa sillä, että kulkee kiltisti koulussa eikä tule poissaoloja. Ei liioin silläkään, että opiskelija nappaa pelkkiä kolmosia tenteistä ja kokeista valmistavassa koulutuksessa. Tutkintotodistus tulee pelkästään siitä, että tutkinnon suorittaja selviytyy kaikista tutkintotilaisuuksista perustutkinnossa arvioinnilla 1-3 ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnossa hyväksyttynä. Kun kaikki pakolliset ja riittävä määrä vapaasti valittavia tutkinnon osia on suoritettu edellä mainitulla tavalla, lähetetään tutkintosuorituksista arviointiesitys tutkintotoimikunnalle, joka tekee lopullisen arviointipäätöksen. Noin kuukauden kuluttua arviointiesityksestä kolahtaa tutkinnonsuorittajan postiluukku ja tutkintotodistus on saapunut perille.

Näyttötutkinto vaikuttaa vähän epäreilulta. Miksi hyvin suoritettu valmistava koulutus ei auta lainkaan asiassa? Toisaalta tutkintotilaisuuksissa ei kysytä, missä tutkinnon suorittaja on hankkinut osaamisensa. Vaikka koulutus olisi mennyt päin prinkkalaa, mutta tutkinnon suorittajalla on riittävästi työn tai harrastusten kautta hankittua alan osaamista, voi hän menestyä tutkintotilaisuuksissa hyvin ja saada tutkintotodistuksen.

Todellisuudessa voidaan mennä niinkin pitkälle, että tutkinnon suorittaja suorittaa tutkinnon käymättä lainkaan valmistavaa koulutusta eli ei yhtään päivää koulua ja silti tutkinto takataskussa. Tätä väylää tosin käytetään äärimmäisen harvoin, sillä kaikista tutkinnoista noin 95 % suoritetaan valmistavan koulutuksen yhteydessä.

Ei muuta kuin tule rohkeasti mukaan aikuiskoulutukseen ja näyttötutkintoihin.

Tutkintotilaisuus eli näytön paikka on vaativa, mutta ehdottoman oikeudenmukainen paikka osoittaa oma osaaminen.

Jukka Kaikkonen Opinto-ohjaaja, aikuiskoulutus Tekniikka ja liikenne, luonnonvara-ala

2

”Voi sanoa, että se oli rakkautta ensisilmäyksellä”

s. 12

Sisällysluettelo Startti yrittäjyydelle

s.4

Ninan tie yrittäjäksi

s.6

Elämänmakuinen s.16 opinnäytetyö Uralla eteenpäin oppisopimuksella

Oppia monessa muodossa

s.7

Jukka käänsi rattia uusille urille

s.8

Miten rahoittaa aikuisopinnot?

s.10

Reijo tuntee Lapin työt

s.11

Ovet auki ammattiin!

s.12 s.15

Menestyjäksi Lapissa

Luulin osaavani

s.19

s.20

Kartta osaamisen poluille

s.24

Aivan muuta kuin meikkaamista

s.32

ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LEHTI PAINOSMÄÄRÄ:

2500 kpl

TOIMITUS JA TAITTO: PAINOPAIKKA:

Petteri Nissinen

ERWEKO

puhelin 020 798 4118

petteri.nissinen@lao.fi

Rovaniemi

3

Teksti: Anne Liedes Kuva: Petteri Nissinen

Startti yrittäjyydelle Yritystoiminnan aloittaminen on monelle sitä harkitsevalle hyppy tuntemattomaan. Pelot yksinjäämisestä ja oman osaamisen riittämättömyydestä nousevat helposti pintaan. Rovaniemen Kehitys Oy:n ja Lapin ammattiopiston starttipaja auttaa vastavalmistuneita oman yritystoiminnan aloittamisessa.

4

Starttipaja myös jatkaa yrittäjyyskoulun viitoittamaa tietä ja kannustaa ammattiosaajia kohti yrittäjyyttä. Starttipaja tarjoaa tukea, ohjausta sekä kattavan asiantuntijaympäristön uudelle yrittäjälle jopa kahden vuoden ajalle – ilmaiseksi. Toiminta on täysin vapaaehtoista ja luottamuksellista, mukana olemisen kesto vaihtelee henkilöittäin tarpeen mukaan.

Yrityksen perustamiseen liittyy paljon päätöksiä, käytännön tehtäviä ja tiedon hakemista. Näissä kaikissa kysymyksissä ja eteen tulevissa haasteissa saa tukea ja opastusta starttipajasta. Starttipajan projektipäällikkö ja yritysneuvoja Jari Kunnari kertoo starttipajan toimivan yhden tiskin periaatteella tarjoten samasta paikasta kaikki työkalut yrittäjän alkutaipaleella.

- Kolme yritysneuvojaamme, välineemme ja tilamme ovat starttipajalaisten käytettävissä. Järjestämme myös asiantuntijaseminaareja sekä yrittäjyysluentoja.

- Paras palkinto tästä työstä on se, kun näkee yrittäjän toteuttamassa unelmaansa.

Starttipaja on vahvasti mukana Rovaniemelle syntyneessä RoiHub –yrittäjäyhteisössä, joka toimii Rovakadulla entisen Nordean yläkerrassa.

- Ilman starttipajaa olisin tuskin vielä aloittamassa omaa yritystoimintaa. Olen saanut valmiudet toimia yksinyrittäjänä, enkä ole jäänyt missään vaiheessa yksin. Pajatoiminta on ollut itsenäistä työskentelyä ammattilaisten ohjauksella. Lähdin yrittäjäksi luottavaisin mielin tietäen, että tukea ja turvaa on saatavilla yhdellä puhelinsoitolla, kertoo huhtikuussa oman toiminimen perustanut kosmetologi Saara Rantatalo.

Starttipajassa on rento ja välitön meininki. Töitä tehdään tosissaan vaan ei totisena. Lapin ammattiopiston yrittäjyyskoulun Anne Liedes ja Rovaniemen Kehitys Oy:n Jari Kunnari ovat starttipajalaisten tukena tiellä kohti yrittäjän unelmia.

YRITTÄJYYSKOULUSSA YHÄ ENEMMÄN AIKUISIA Lapin ammattiopistossa on vuodesta 2008 toiminut monialainen yrittäjyyskoulu, jonka tavoitteena on tukea ja ohjata yrittäjyyteen tähtääviä nuoria ja aikuisia.

Tämän lisäksi yrittäjyyskoulu levittää tietoutta yrittäjyydestä laajemmin kaikissa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa sekä vahvistaa yrittäjämäisiä toimintatapoja oppilaitosten arjessa. Yrittäjyyskoulun keskeisin tehtävä on järjestää Yrittäjyys (10ov) ja Yritystoiminta (10 ov) opintokokonaisuuksia niille perustutkinnon suorittajille, joilla on tavoitteena oman yrityksen perustaminen. Yrittäjyyskoulu toteuttaa myös ammattitutkintojen valinnaisia yrittäjyysosioita yrittäjyyttä suunnitteleville opiskelijoille.

Nuorten osalta toiminta on ollut hyvin aktiivista jo vuosia, mutta viimeisimpien vuosien aikana myös aikuisopiskelijoiden määrä on lähtenyt selvään kasvuun.

Yrittäjyysosaamisen kehittämiselle on olemassa selvä tilaus.

Yrittäjyyskoulun ryhmät ovat monialaisia ja tavoitteellisesti yrittäjyyteen tähtäävien opiskelijoiden ryhmiä. Opiskelijoita valmennetaan monimuotoisesti: lähiopiskeluna, verkko-oppimisympäristössä (mm.

Yritys-Suomi palvelut) sekä henkilökohtaisena ohjauksena.

5

Teksti ja kuva: Nina Marttiini, Hoiva Villa

Tarinani

yrittäjyyteen Oli maaliskuu vuonna 2011. Istuttiin mieheni kanssa tavaratalomme kahviossa aamulla ennen liikkeen avaamista ja totesimme että tämä on nyt nähty.

Olimme olleet kaupan alalla jo noin 17-vuotta ja olimme jo jonkin aikaa miettineet lopettamista mm. liiaksi kiristyneen kilpailutilanteen vuoksi. Samaan aikaan lopettamispäätöksen kanssa, piti miettiä että mitä sen jälkeen. Olimme kumpikin aina tehneet töitä ja oli itsestään selvää että paikoilleen ei voi jäädä. Miehelläni oli ollut jo tovin autokorjaamo lähinnä harrastuksena, joten hän päätti alkaa kehittämään sitä. No entäs minä sitten, mitä ihmettä minä tekisin? Olin haaveillut jo muutamia vuosia opiskelemaan lähdöstä, sillä lähihoitajan työ kiinnosti kovasti ja työnäkymätkin oli hyvät.

Ehdin juuri ja juuri mukaan sen kevään yhteishakuun.

Kun sitten tuli päätös, että olin päässyt kouluun, tuli samassa kirjeessä mainos yrittäjäkoulusta. Mietin asiaa hetken ja päätin hakea myös sinne ja pääsinkin. Siitä alkoi haave omasta hoiva-alan yrityksestä ja selvää oli se, että haluaisin tehdä työtä vanhusten hyväksi.

Kolme vuotta opiskelin ja suunnittelin oman yrityksen perustamista. Harjoittelujaksoilla huomasin, että ajattelin kuin yrittäjä ja mietin jatkuvasti miten asioita voisi kehittää.

En haluaisi olla vain työntekijä, vaan haluaisin pystyä vaikuttamaan asioihin ja toteuttaa ideoita. Ymmärsin että jos jäisin työntekijäksi, motivaationi ja mielenkiintoni hiipuisi nopeasti. Näin paljon puutteita vanhustyössä ja minulle vahvistui ajatus siitä, että tulisin tulevassa yrityksessäni tekemään kaikkeni, jotta vanhuksilla olisi mielekkäämpi arki.

Halusin lievittää niitä turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteita, joita vanhukset kokivat.

Keväällä 2014 valmistumisen lähestyessä tajusin, että myös yrittäjäkoulu loppuu ja minun pitäisi olla valmis yrityksen perustamiseen. Periaatteessa olinkin, mutta en aivan.

Minulla oli selkeä liikeidea, mutta käytännön asioiden hoitaminen tuntui liian haastavalta, paperiviidakko hirvitti.

Liiketoimintasuunnitelman kanssa olin jumissa, en saanut tehtyä siitä mieleistä ja pian koneellani oli tallennettuna monta suunnitelmaa ja kaikki keskeneräisiä. Minulla oli viimeinen tapaaminen yrittäjäkoulun opettajani kanssa ennen 6

valmistumistani. Opettaja oli kannustava ja uskoi liikeideaani. Hän ymmärsi, että tarvitsisin tukea vielä valmistumisen jälkeen, jotta en luovuttaisi. Opettaja kertoi siirtävänsä minut Rovaniemen kehityksen starttipajaan.

Starttipajan ansiosta asiat alkoivat edetä. Sain hyvin apua paperiviidakosta selviämiseen, liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien tekemiseen, sekä markkinointiin. Asioita hoidettiin yksi kerrallaan ja pian huomasin, että asiathan rupeavat loksahtelemaan paikoilleen. Asioita ei tehty minun puolesta, vaan sain ohjeita ja vinkkejä, joiden avulla onnistuin etenemään asioissa.

Liikeidea on hioutunut matkan varrella ja monista karikoista ja vastatuulista on menty läpi. Eikä vastukset varmasti lopu, mutta tahto tehdä työtä vanhusten hyväksi on niin suuri, että uskon selviäväni. Jos olisin jäänyt ihan oman onneni nojaan valmistuttuani, voi olla että oma yritys olisi jäänyt vain haaveeksi tai ainakin sen perustaminen olisi venynyt todella pitkään. Jo pelkästään yhteyshenkilöiden löytäminen yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa olisi ollut työlästä yksin. Starttipajasta sain nimiä ja yhteystietoja, joiden avulla sain helpommin asioita selvitettyä, sekä arvokasta apua mm. starttirahan hakemiseen. Myös monista starttipajan järjestämistä koulutuksista löytää helposti itselle sopivat ja tärkeät. Itse sain paljon hyötyä arvonlisäverotusta koskevasta koulutuksesta, sillä sen tietomäärän kaivaminen itse olisi ollut enemmän kuin haastavaa.

Tänä syksynä sain myöntävän päätöksen starttirahasta ja uskaltauduin irtautumaan työstäni kaupungin kotihoidossa. Oma yritykseni, oma lapseni, syntyi ja sai nimekseen Hoiva Villa. Yritys tarjoaa ikäihmisille kotipalveluita suurella sydämellä. Lähihoitajana voin tarjota niin hoidollisia palveluita ammattitaidolla, kuin tukipalveluita arjen helpottamiseksi. Minulla on lisäksi paljon suunnitelmia yrityksen laajentamiseksi kattamaan ikäihmisten tarpeita kokonaisvaltaisesti. Toivon että saan tehdä työtä vanhusten parissa pitkään ja olla omalta osaltani parantamassa Rovaniemen alueen ikäihmisten arkea ja palveluita.

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

Oppia monessa muodossa Laura Lahtela istuu kotona Korkalovaarassa kuulokemikrofoni päässään aamukahvin jälkeen. Tietokone on auki ja luokkahuone parin klikkauksen päässä ruudulla.

Alkamassa on lähihoitajaopetus monimuoto-opiskeluna Lapin ammattiopistossa.

Samaan aikaan Lapin ammattiopiston opettaja Airi Määttä on ottanut ohjat käsiin etäopetusluokassa Porokadun toimipisteessä Rovaniemellä. Opiskelijoita ilmestyy virtuaaliluokan tiloihin ja tervehdykset vaihdetaan. Aiheena on hoitosuunnitelman laatiminen ja ruudulla näkyy yhdessä työstettävä harjoitustehtävä. Opiskelu voi alkaa.

Ammatti on Lahtelalle ensimmäinen, sillä aikaisemmat opinnot hotelli- ja ravintola-alalla jäivät kesken vuosia sitten. Ilman koulutusta ei kiinnostavia töitä löytynyt ja alan valinta tuntui hankalalta. Lopulta työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologin pakeilla selvisi, että hänelle sopiva ala voisi olla hoitoalalla.

- Ainakin nyt tämä tuntuu kyllä oikealta ratkaisulta, tuumii suun- ja terveydenhoitoon erikoistuva Lahtela.

Neljävuotiaan pojan äidille monimuoto-opinnot ovat olleet erinomainen ratkaisu. Opiskelu on joustavaa ja onnistuu myös lapsen ollessa kotona. Etäyhteydellä käytyyn koulutukseen voi myös palata, sillä monet opinnot ja materiaalit nauhoitetaan talteen. Monimuoto-opinnot ovat joka tapauksessa aivan oikeaa opiskelua ja vaikka opinnot ovat joustavia, on läsnäolo kuitenkin tiettyyn rajaan asti pakollista.

- Töitä opintojen eteen saa tehdä tosissaan ja tahti on melkoinen. Silti pidän hyvänä, ettei poissaoloja tule, kun osallistuminen opetukseen on helppoa, sanoo Lahtela.

MONIMUOTO-OPISKELU SOPII LAPPIIN Lappi on laaja-alue ja siten otollinen maaperä monimuotoopiskelulle. Kuulokkeet, mikrofoni ja tietokoneen näyttö tuovat opinnot sinne missä opiskelijakin on. Tämän vuoksi tällainen tapa opiskella soveltuu hyvin monenlaiseen elä-

mäntilanteeseen. Monimuoto-opiskelu kuitenkin myös vaatii enemmän aktiivisuutta opiskelijalta kuin perinteinen lähiopetus.

Monimuoto-opiskelussa eri opiskelumuodot ja oppimisympäristöt sekä yhdistyvät että vaihtelevat. Nykyisten hyvien tietoliikenneyhteyksien aikana siinä painottuvat verkon kautta tehtävät opinnot, mutta moni asia on yhä opiskeltava lähiopetuksessa. Hyväkään virtuaalinen luokkatila ei korvaa aitoa kohtaamista, mutta suuren osan opinnoista voi suorittaa omalta paikkakunnalta satojenkin kilometrien päästä.

- Esimerkiksi teoriaopinnot käydään hyvin usein verkko-opintoina, mutta jos ajatellaan vaikkapa lähihoitajan koulutusta, niin ensiaputaitoja tai laboratorio-opintoja ei voi oppia ruudulta, kertoo Lapin ammattiopistossa monimuoto-opintojen ja verkkopedagogiikan kehittämisen eteen jo vuosia pioneerityötä tehnyt Kaisa Räikkönen.

Monimuoto-opinnot ovat usein myös hyvin monipuolisia niin sisällöiltään kuin työskentelytavoiltaan. Osa opinnoista tehdään opettajan vetämänä, osa ryhmässä ja osa itsenäisesti. Erilaiset oppimisympäristöt valitaan tarkoituksen mukaan. Vaikka ohjelmia voi olla useitakin erilaisia, opinnot eivät vaadi erityistä tietoteknistä osaamista. Perustaidot tietokoneen, internetin ja sähköpostin käytöstä riittävät.

Monimuoto-opiskelijan päivään kuuluu usein itsenäisiä tehtäviä tai ryhmätöitä verkossa, jotka myös puretaan yhdessä verkossa. Myös työssäoppiminen on iso osa monimuoto-opiskelua. Jokaiseen tutkinnonosaan kuuluu työssäoppimisjakso, jonka voi tehdän vaikkapa omalla kotipaikkakunnalla. Lähes poikkeuksetta myös ryhmän opettaja käy työssäoppimispaikalla.

7

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

Uusille urille Jukka Lassila on 49-vuotias rovaniemeläinen alanvaihtaja.

Hänelle uusi ammatti oli pakon sanelema juttu. Oikutteleva polvi ei enää kestänyt metallialan töitä ja vakuutusyhtiön sekä Kelan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen hän pääsi Kelan kuntoutukseen.

Kuntoutuksen alettua Lassila etsiytyi opinto-ohjaaja Jukka Kaikkosen puheille Lapin ammattiopistoon miettimään opiskeltavaa alaa. Aavistus uudesta ammatista oli jo olemassa. Miehestä tuntui, että hän viihtyi ratin takana ja kuljetusalan opinnot kiinnostivat. Kun toiveena vielä oli päästä työskentelemään ihmisten kanssa, oli alan valinta lopulta helppo. Hän päätti hakea opiskelemaan linja-auton kuljettajaksi.

- Olin ollut pois työelämästä kolme vuotta kun opinnot uudelle alalle alkoivat. Olen nyt intoa täynnä ja kouluun on

8

kyllä aamulla mukava lähteä, hymyilee Lassila.

Haku eteni TE-toimiston kautta ja valintamenettely tehtiin ammattiopistolla. Logistiikan perustutkinto, linjaautonkuljettajan tutkintoon valmistava koulutus alkoi maaliskuussa 2014 työvoimapoliittisena koulutuksena. Lassila saa työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta opintojensa ajalta. Valmistuminen odottaa tammikuussa 2015 ja miehen tavoitteena on päästä hetimiten alan töihin.

- Töihin on halu päästä pian, sanoo Lassila päättäväisesti.

KYSYVÄ EI EKSY! Lapin ammattiopiston Jänkätien toimipisteessä aikuiskoulutuksen opintosihteeri Leena Maisonvaara vastaa harva se päivä tiedusteluihin aikuisopinnoista. Kysymysten kirjo on laaja aina alkavista opinnoista niiden rahoittamiseen. Yleen-

Alan vaihtaminen ja uuden opiskelu aikuisiällä kiinnostaa yhä useampaa. Toisille tilanne voi tulla myös tahtomatta työttömyyden tai vaikkapa alalla työskentelyn estävän sairauden myötä.

sä vastus kysymyksiin löytyy jo häneltä, mutta usein apuna ovat myös opinto-ohjaajat ja muut työntekijät.

- Alun keskustelun jälkeen täytyy pohtia onko asia sellainen, josta minun kannattaa kertoa enemmän vai onko asiantuntija joku muu. Eteenpäin ohjataan aina kun vain päästään selville siitä mistä alasta kysyjä on kiinnostunut, kertoo Maisonvaara.

Toisinaan kysyjä ei osaa lainkaan sanoa mille alalle hän haluaisi. Tällöin sekä opintosihteeri että opinto-ohjaaja valmistautuvat pitempiin keskusteluihin, kysyjän mielenkiinnon kohteiden selvittämiseen sekä alojen esittelyyn. Samalla on myös mietittävä onko ammattiopisto oikea paikka opiskella, vai tarjoaisiko ammattikorkeakoulu tai yliopisto osuvamman koulutuksen.

- Työ- ja koulutuskokeilut ovat hyvä vaihtoehto aikui-

selle, joka haluaa uudelle alalle, muttei yhtään tiedä mikä se olisi. TE- toimiston tarjoaman koulutuskokeilun aikana voi kokeilla tiettyä alaa oppilaitoksessa. Hyvin monelle se oma juttu löytyy tällaisen kautta, sanoo opinto-ohjaaja Jukka Kaikkonen.

Kun mieleinen ala alkaa olla haarukoituna, on aika selvittää, mikä opiskelumuoto opiskelijaksi haluavalle on sopivin. Elämäntilanne vaikuttaa niin opiskelumuotoon kuin rahoitukseenkin. Onko opiskelemaan hakautuva töissä vai työtön, millainen on hänen opiskelu- ja työkokemuksensa?

Aikaisempi koulutus ja kokemus otetaan aina huomioon kun henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laaditaan.

- Ihminen ei opiskeluasioissa hukkaan joudu kun vain ottaa meihin yhteyttä. Autamme ja neuvomme kyllä kaikkia eteenpäin, rohkaisee Kaikkonen.

9

Mistä rahat opintoihin?

Alan vaihto olisi edessä ja halua opiskeluunkin olisi. Monella kalvaa kuitenkin puserossa huoli toimeentulosta. Mistä tukea saa ja kuinka käy kukkaron?

Elämäntilanteesi ja työ- sekä koulutustaustasi vaikuttavat suuresti siihen millaista rahallista tukea voit opinnoillesi saada.

Opintotuki, aikuiskoulutustuki ja muut opintoetuudet kuten työmarkkinatuki ovat vaihtoehtoja, mutta varsin usein rahoituksen järjestää myös opiskelija itse. Koska aikuiskoulutus on opiskelua joustavasti ja opiskelijan ehdoilla, on opiskelu usein mahdollista myös oman työn ohessa AIKUISKOULUTUSTUKI

TYÖVOIMAPOLIITTINEN KOULUTUS

• Työelämässä olevalle

• Työttömille ja työttömyysuhanalaisille

• Koulutusrahaston myöntämä

• Yleensä 20 v. täyttäneille tai vanhemmille

• Omaehtoiseen koulutukseen

• Maksetaan työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta

• Työ- tai virkasuhteessa oleville tai itsenäisille yrittäjille

• Työvoimahallinto hallinnoi

• Haetaan www.te-palvelut.fi kautta

• Taustalla oltava väh. 8 vuotta työelämäkokemusta • Nykyistä työsuhdetta kestänyt väh. vuoden • Olet opintojen ajan opintovapaalla • Maksetaan enintään 18 kuukauden ajalta • Määrä sama kuin ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan AMMATTITUTKINTOSTIPENDI • Koulutusrahaston myöntämä • Myönnetään näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle • Edellyttää viiden vuoden työkokemusta • Suuruudeltaan 450 € ensimmäisestä perusasteen jälkeisestä tutkinnosta, muutoin 390 € • Haettava vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta

OMAEHTOINEN KOULUTUS TYÖTTÖMYYSETUUDELLA • Suunnattu vähintään 25-vuotiaille työttömille työnhakijoille • Koulutuksen tavoitteena oltava työhön sijoittumismahdollisuuksien parantuminen • Haetaan suoraan oppilaitokseen esim. aikuiskoulutuskalenterin kautta • Yleensä ammatilliseen tutkintoon valmistavaa koulutusta • Opiskelijalle maksetaan koulutuksen ajalta työttömyysetuutta (ansiopäiväraha, peruspäiväraha tai työmarkkinatuki) johon hän on oikeutettu • Lisäksi maksetaan ylläpitokorvausta • Työttömyysetuutta opiskeluun voi saada korkeintaan 24 kuukauden ajalle 10

KELAN OPINTOTUKI • Aikuisille ammatillisiin perustutkintoihin sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen • Opintojen oltava päätoimisia • Ei myönnetä aikuislukiossa opiskeluun OMAEHTOINEN OPISKELU • Opintotuella tai aikuiskoulutustuella tapahtuvaa opiskelua • Sisältää ilmaisen aterian perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa (metsäkonekoulutus 3 ilmaista ateriaa) • Opiskelijakortilla VR ja matkahuolto tarjoaa matkat ½ hintaan (jos opiskelee opintotuella päätoimisesti perustutkinnossa) NAO – NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA • 20–29-vuotiaille nuorille, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa • Koulutustakuuseen kuuluva väylän ammatilliseen tutkintoon tai tutkinnon osaan • Voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon • Suoritetaan joko oppilaitoksessa tai oppisopimuksen avulla.

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

Työn tuntija Lapin TE-toimistossa Sodankylässä työskentelevä työvoimakoulutuksen asiantuntija Reijo Kangas ja viisi muuta kolleegaansa ovat tärkeitä linkkejä työelämän, opiskelijoiksi hakeutuvien ja oppilaitoksen välillä. Työnkuva on hyvin monipuolinen ja laaja.

Tieto siitä, millaista työvoimakoulutusta alueella tarvitaan, tulee työnantajilta ja työhakijoilta. Kun koulutustarve on selvitetty, TE- toimistot arvioivat, onko alueella riittävästi koulutukseen soveltuvia hakeutujia ja ehdottavat oman alueensa ELY-keskukselle koulutuksen hankintaa. ELY- keskus kilpailuttaa koulutukset kahdesti vuodessa ja hankkii koulutuksen.

Kangas katselee tätä prosessia niin rahoittajan, kouluttajan kuin opiskelijankin kantilta. TE-toimiston asiakkaat ovat Kankaan asiakkaina koulutuksen ajan. Hän valvoo koulutuksen toteutumista rahoittajan kannalta, mutta hänellä on myös suuri rooli opiskelijan ja kouluttajan yhteistyökumppanina. Työssä saa, ja joutuu olemaan monena. Asiakkaan työttömyysturvasta huolehtiminen, erilaiset lausunnot, henkilökohtainen neuvonta, työssäoppimispaikkojen etsimisessä auttaminen, koulutuksen eri vaiheissa opastaminen ja elämäntilanteen muutoksissa tukeminen kuuluvat Kankaan työnkuvaan.

Vaikka työhuone sijaitseekin Sodankylässä, on Kankaan toiminta-alueena koko Lappi. Vastuualueena hänellä on maaja metsätalous- sekä kalastusala, kuljetus-, liikenne-, kaivos-, louhinta- ja maarakennusala. Onneksi laaja Lapinmaa kutistuu nykytekniikan avulla.

- Aika paljon töitä teen tässä huoneessa, puhelimella, sähköpostilla ja videoneuvotteluyhteyksillä. Tällä hetkellä pohjoisimmat asiakkaat ovat Hetassa ja eteläisimmät Keminmaassa.

Ei olisi kovin mielekästä ajella tällaisia matkoja jatkuvasti, mutta pitkistä välimatkoista huolimatta pyrin kyllä tapaamaan koulutusryhmäläisiä myös naamatusten, sanoo Kangas.

YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA Tärkeimpänä tavoitteena työvoimakoulutuksella on vaikuttavuus. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, että työvoimakoulutus parantaa osallistujien mahdollisuuksia sijoittua työelämään ja turvaa samalla alueen työnantajille osaavan työvoiman saatavuuden. Yleensä työllistyvyys työvoimakoulutuksista on noin 50 % luokkaa. Sodankylässä yhteishankintakoulutuksena pi-

detty kaivoskoneasentajakoulutus oli kuitenkin positiivinenpoikkeus. Siitä työllistyivät kaikki.

- Parhaiten onnistuvat juuri yhteishankintakoulutukset.

Yhteishankintakoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka hankintaan ja suunnitteluun osallistuu TE-toimiston lisäksi myös työnantaja. Kun työnantaja on vahvasti mukana markkinoinnissa, hakijoiden haastattelussa ja opiskelijoiden valinnassa, sekä sitoutuu myös rahallisesti koulutukseen, niin vaikuttavuudet ovat erinomaisia.

Yhteishankintaan kuuluu muutos-, täsmä- ja rekrykoulutus. Nopeasti muuttuvassa maailmassa juuri täsmäkoulutuksen rooli on Kankaan mukaan merkittävä. Kun työnantaja on tietoinen henkilöstön kehittämistarpeista ja panostaa heidän koulutukseensa, on osaava henkilöstö tällöin selkeä resurssi, ei kuluerä.

KUUNTELEMINEN JA KESKUSTELEMINEN TÄRKEÄÄ Moni työvoimakoulutus kestää varsin pitkän tovin ja sen aikana elämäntilanne voi muuttua aikuisella moneenkin suuntaan.

Tämän myötä myös opiskelusuunnitelmat voivat mutkistua.

Kankaan mukaan näissä tilanteissa on tärkeää kuunnella ja keskustella opiskelijan, TE-toimiston asiantuntijan ja kouluttajan kesken, jotta päästäisiin opinnoissa loppuun saakka.

- Monesti asiat tuntuvat yksin omassa päässä ajateltuna ylitsepääsemättömiltä, mutta sivullisen kuunnellessa ja antaessa vinkkiä ongelmat pienenevät ja alkavat ratketa.

Kankaan mukaan myös kouluttajan on oltava hyvä ihmistuntija koulutuksen aikana. Esimerkiksi työssäoppimispaikat on mietittävä sen mukaan millaiset valmiudet opiskelijalla on.

Samoin työpaikan puolella on muistettava, että opiskelija on vasta opettelemassa uutta työtä.

- Uutena ilmiönä on kuitenkin myös nähtävissä, että opiskelijalle aletaan jo työssäoppimisjaksolla maksaa palkkaa. Näin työnantaja haluaa sitouttaa hyvän opiskelijan myös tulevaisuuden työntekijäkseen, tuumii Kangas.

11

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

Ovet avoinna ammattiin Vuosi sitten Niko Ruohonen oli tiukan paikan edessä. Armeija oli hetki sitten käyty, eikä töitä tuntunut löytyvän. Opinnot olivat jääneet kesken logistiikan perustutkinnossa. Se ei ollutkaan työtä, jota parikymppinen mies halusi tehdä. Avuksi tuli Avoin ammattiopisto, jonka kautta Ruohonen pääsi pois umpikujasta. Sen kautta löytyi ala ja ammatti, joka oikeasti tuntui sopivalta.

Ruohonen on tyypillinen alanvaihtaja. Peruskoulun päättävä on suuren valinnan edessä pohtiessaan tulevaisuuttaan ja alan valinta voi olla melkoista arpapeliä. Ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, että valittu ala on väärä ja mielessä alkaa kypsyä opintojen keskeyttäminen ja alan vaihtaminen.

Opintojen uudelleen aloittaminen uudella alalla ei aina ole aivan kivutonta.

Lapin ammattiopiston Avoin ammattiopisto on yksi hyvä väylä alanvaihtajille. Se on työvoimakoulutusta, jonka tarkoituksena on ohjata opiskelija oikealle alalle ammatillisiin opintoihin. Sen aikana tutustutaan ammatilliseen tutkintokoulutukseen, eri aloihin ja niiden koulutukseen sekä työtehtäviin. Samalla suoritetaan myös monella alalla pakolliset korttikoulutukset. Avoimessa ammattiopistossa voi lisäksi suorittaa osatutkintoja tai täydentää aikaisempia opintoja.

Urasuunnittelu ja henkilökohtainen ohjaus ovat merkittävä osa avointa ammattiopistoa.

12

Avoimeen ammattiopistoon kuuluu tutustumisjakso eri aloille. Ruohosen osalta tutustumisjakso eri aloille alkoi menestyksekkäästi. Jo ensimmäisellä tutustumisviikolla hän löysi alan, josta hän halusi opiskella ammatin. Ala oli pintakäsittely, ja kun nuorten koulutuksen ensimmäisen vuoden ryhmästä vielä sattui löytymään vapaa paikka, oli valinta helppo.

- Suurimman päätöksen tein kun pääsin tutustumaan ja tekemään kunnolla hommia. Voi sanoa, että se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Sain aivan erilaisen kuvan alasta nyt, kun pääsin tutustumaan opiskeluun ja töihin käytännössä, sanoo Ruohonen.

Avoimesta ammattiopistosta voi jatkaa niin nuortenkuin aikuiskoulutuksen puolelle. Siirtyminen ammatillisiin opintoihin edellyttää kuitenkin, että alan koulutuksessa on vapaita paikkoja. Yleensä paikka kuitenkin löytyy ennemmin tai myöhemmin. Ruohoselle avautui mahdollisuus opis-

Niko Ruohonen on löytänyt oman alansa. Pintakäsittely tuntui oikealta heti ensimmäisistä päivistä lähtien. Avoin ammattiopisto mahdollisti tutustumisen alaan.

13

keluun helposti, sillä pintakäsittelyalalla oli opinnot keskeyttänyt kolme ensimmäisen vuoden opiskelijaa.

Tavallaan Avoin ammattiopisto on siis myös reservi, josta siirtyy motivoituneita opiskelijoita vapaille paikoille. Vastaavasti opintonsa keskeyttänyt voi siirtyä Avoimeen ammattiopistoon miettimään mikä olisi se hänelle sopiva ala.

- Ne, jotka ovat saaneet tutustua alaan ja tehneet valinnan vasta sitten, ovat hyvin tunnollisia opiskelijoita. Motivaatio näkyy jo Avoimen ammattiopiston aikana siinä, että meidän yhteisiltäkin tunneilta opiskelijoita saa suorastaan hoputtaa kotiin päivän päätteeksi. On mahtava nähdä, ettei koulusta ole kiire pois, sanoo Avoimen ammattiopiston vastuukouluttaja Sami-Pekka Kasvi.

Lapin ammattiopiston Avoin ammattiopisto on tällä hetkellä tarkoitettu teollisuuden ja liikenteen aloista kiinnostuneille. Kasvi kuitenkin painottaa, että vaikkei näiltä aloilta sopivaa löytyisikään, ei opiskelijaa unohdeta.

- Painopiste on teollisuudessa ja liikenteessä, ja nämä alat käydään varmasti läpi avoimessa ammattiopistossa. Alusta lähtien on kuitenkin ollut selvää se, että myös muille aloille pyritään rakentamaan polut.

Jos siis mielenkiinto on enemmän esimerkiksi sosiaalija terveysalalla tai vaikkapa hotelli ja ravintola-alalla, niin autamme opiskelijaa kohti niitä opintoja.

Ruohosen suunnitelmat ja tavoitteet tulevaisuuden suhteen ovat nyt kirkkaammat kuin koskaan.

Työssäoppimispaikka sekä nähtävästi myös tuleva työpaikka on kiikarissa.

- Menen kaverini isän yritykseen etelämmäksi työssäoppimaan puolen vuoden päästä. Heillä tunnustaisi myös olevan tarvetta pintakäsittelyalan ammattilaisille, kertoo Ruohonen hymyillen.

Avoin ammattiopisto • Tarkoitettu ensisijaisesti alle 25-vuotiaille työttömille työnhakijoille, joilla on aikaisempia opintoja teollisuuden ja liikenteen alan koulutuksista tai suunnittelmia hakeutua kyseisten alojen koulutuksiin • Koulutuksen aikana tutustutaan ammatilliseen koulutukseen ja saadaan apua urasuunnitteluun • Koulutuksen jälkeen voi hakeutua ammatillisiin opintoihin, täydentää kesken jääneitä toisen asteen opintoja tai saada tukea koulutusalan vaihtamiseen • Koulutuksen kesto riippuu opiskelijalle tehtävästä henkilökohtaisesta koulutussuunnitelmasta • Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen kartoitus ja urasuunnitelma • Opiskelija tutustuu ammatilliseen tutkintokoulutukseen, teollisuuden ja liikenteen alojen tutkintoihin ja koulutusmahdollisuuksiin ja käy tutustumiskäynneillä alojen työpaikoilla ja oppilaitoksissa • Koulutukseen kuuluu korttikoulutuksia, työnhakuvalmennusta ja henkilökohtaista ohjausta • Koulutuksen aikana voi suorittaa osatutkinnon tai täydentää opintojaan • Hakeutuminen Työ- ja elinkeinotoimistosta saatavalla hakulomakkeella tai osoitteesta www.te-palvelut.fi löytyvällä sähköisellä hakulomakkeella.

• LISÄTIETOJA: opinto-ohjaaja Jukka Kaikkonen, puh. 020 798 4924

14

Yhteistyöllä menestyjäksi Lapissa

Teksti: Arja Taavetti, Niina Tikkanen

Elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen rooli on viime vuosina vahvistunut EU:ssa sekä kansallisella tasolla. Lapissa on myös nostettu esille elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen merkitys osaavan työvoiman saamiseksi. Tätä varten tarvitaan elinikäistä oppimista tukevia tieto-, neuvonta- ja ohjaus (TNO) -palveluita, jotta koulutus ja osaamisen kehittämisen palvelut ovat helposti jokaisen kansalaisen ja työnantajan saavutettavissa.

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita parantamassa on ollut projekti nimeltä ”Menestyjäksi Lapissa, Elinikäisen ohjauksen toimintamallin kehittäminen”. Työtä jatkaa vuoden kestävä projekti ”Menestyjäksi Lapissa II”. Projektit ovat kehittäneet verkostomaista toimintatapaa opetus-, työ- ja elinkeinohallinnon sekä työelämän organisaatioissa, yrityksissä ja kolmannella sektorilla, joissa työskentelee TNO -työtä tekevää henkilöstöä.

Projektien aikana on toimittu verkostomaisesti sekä edelleen kehitetty tätä toimintatapaa Lapin Opin oven toimintamallin mukaisesti. Lapin maakunnallinen aikuisten tieto-, neuvontaja ohjauspalveluiden strategia ohjaa toimintaa.

TNO-verkosto on mukana oleville organisaatioille voimavara ja tuki omaan työhön. Se on tapa tehostaa ja kehittää työskentelyä asiakaslähtöisempään suuntaan sekä kehittää uusia, yhteisiä TNO-palveluja. Se on myös työntekijöille paikka jakaa ja hankkia TNO-osaamista sekä myös saada vertaistukea ja mentorointia.

- Yhteensä 34 organisaatiota on sitoutunut kumppanuussopimuksin kehittämään ja toteuttamaan yhteisesti aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita Lapin alueella, iloitsee projektipäällikkö Arja Taavetti.

Hankkeet myös koordinoivat monialaisessa TNO-verkostossa toimivien työntekijöiden osaamisen uudistumista.

TNO-verkostolle on järjestetty projektien aikana koulutusta ja säännöllisiä verkkoseminaareja osaamisen kehittämiseksi. Projektisuunnittelija Niina Tikkanen sanoo, että koulutuksista, seminaareista ja webinaareista saatu palaute on ollut kiitettävää ja niistä on saatu hyötyä omaan työhön. Yhtä mieltä koulutusten annista hänen kanssaan on myös TNO-verkoston jäsen ja Keski-Lapin alueryhmän vetäjä Anne Kautto Lapin yliopistosta.

- Innostavat projektipäälliköt- ja projektisuunnittelijat hankkivat meille erinomaista ohjausalan koulutusta Lappiin.

Koulutuksen aikana oivalsin, että olen tehnyt ohjaustyötä useimmiten aivan oikein. Se kasvatti minua ohjaajana ja antoi minulle ohjaukseen uusia keinoja ja välineitä. Ohjaajana oleminen ei enää tuntunut raskaalta ja kaikkensa antamiselta, vaan aloin saada ohjaustilanteista itselleni uusia voimavaroja.

Ohjaaminen on yhdessä oppimista, kuulemista, reflektointia, dialogia ja molemminpuolista kunnioittamista, selventää Kautto.

Verkostomaista toimintaa varten on rakennettu Lapin TNO-palvelujen sivusto www.lapintno.fi. Sivustolla on kirjautumista edellyttävä sähköinen verkostokartta toimijoiden käyttöön. Vertaistuki ja yhteen hiileen puhaltaminen koetaankin voimavaraksi TNO-työssä.

- Lapissa, pitkien etäisyyksien maakunnassa, on opittu tekemään työtä yhdessä ja verkostoissa toimiminen on luonte-

vaa. Tämä osoittautui hyvin vahvasti todeksi myös näiden projektien aikana. Ihmisillä on halu ja kyky tehdä yhdessä työtä, myös etätyövälineitä käyttäen, kertovat Arja ja Niina.

- Laaja verkostomainen työtapa ja seutukuntien välinen tiivis yhteistyö on herättänyt myös valtakunnallista mielenkiintoa.

ASIAKKAALLE APU YHDESTÄ PAIKASTA Asiakkaan näkökulmasta oleellista on, ettei hänen tarvitse etsiä ohjausta antavaa organisaatiota tai henkilöä.

- TNO-verkostossa toimiminen on auttanut minua löytämään asiakkaalle nopeasti ja luotettavasti tietoa. Mielestäni asiakkaalle on onni päästä meidän TNO-verkostoomme, koska olemme antaneet palvelulupauksen, että jokainen asiakas ohjataan nopeasti sellaisen henkilön tai henkilöiden luokse, joilta hän saa tarvitsemansa tiedon. Verkostossa toimivien henkilöiden moniammatillisuus, esimerkiksi erityisopettajat tai maahanmuuttajien ohjaajat, on auttanut monissa tilanteissa, joissa oma tietämykseni ei ole riittänyt, kertoo Anne Kautto.

- Se, että tiedän saavani TNO-verkostolta tukea, tekee ohjaajan työstäni mielekästä, motivoivaa ja antoisaa, Anne Kautto kertoo.

Projektin valvoja Marja Kivekäs sanoo, että TNO- palveluilla on valtavan suuri rooli aikuisopiskelijoille. Ne ovat matalan kynnyksen palveluja, jotka helpottavat ensimmäisen askeleen ottamista.

MENESTYJÄKSI LAPISSA JA MENESTYJÄKSI LAPISSA II Päätoteuttaja Lapin matkailuopisto, osatoteuttaja Ammattiopisto Lappia. Projektia ohjaa Lapin ELO – Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä.

Rahoittajia Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin/PohjoisPohjanmaan ELY-keskus Yhteystiedot Arja Taavetti Projektipäällikkö Lapin matkailuopisto 020 798 4619 arja.taavetti@redu.fi

Niina Tikkanen Projektisuunnittelija Ammattiopisto Lappia 010 383 4723 niina.tikkanen@lappia.fi

www.lapintno.fi www.opinovi.fi/menestyjaksilapissa www.facebook.com/menestyjaksilapissa

15

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

Elämänmakuinen

opinnäytetyö Sodankylän ryhmäkoti Nutukkaassa vietettiin syksyllä sadonkorjuumarkkinoita. Järjestäjinä olivat Sodankylän Lapin ammattiopiston vanhustyöhön suuntautuvat sosiaali- ja terveysalan lähihoitajaopiskelijat. Tapahtuma oli samalla tämän aikuisopiskelijaryhmän opinnäytetyö.

16

Heli Keskitalo opiskelee lapsuuden haaveidensa ammattia.

Nutukkaan kolmisenkymmentä asukasta sekä juhlaan kutsutut omaiset ja työntekijät nauttivat vanhan ajan tyyliin järjestetyssä juhlassa syksyn antimista, kuten kotoisista marjoista ja vihanneksista sekä markkinakahveista makkaroineen. Poikkijoen päiväkodin lapset esittivät tuttuja lauluja ja haitarikin soi markkinatansseissa. Maaseudun tuntua toivat sisäpihalle juhlan ajaksi saapuneet lampaat, sekä kana pienine tipusineen.

Opettaja Airi Määtän mukaan tällainen toiminnallinen opinnäytetyö ei ole Lapin ammattiopistossa ainoa tai ensimmäinen laatuaan. Samantyyppisiä opinnäytteitä Lapin ammattiopiston opiskelijat ovat tehneet muun muassa Pellossa ja Posiolla sekä Rovaniemellä.

17

NUTUKAS • 33-paikkainen kodinomainen ryhmäkoti Sodankylässä • Tällä hetkellä 30 asukasta pienryhmissä, hoitohenkilöstöä 20 • Asukkailla diagnosoitu keskivaikea tai vaikea muistisairaus • Asumisessa korostuu normaali elämä. Sairaanhoidollinen puoli taustalla tärkeänä • Toiminnallisuutta paljon.

Lukemista, yhdessä ruokailua ja ulkoilua.

- Aikuiskoulutuksen aikana tehtävän opinnäytetyön yhtenä tarkoituksena on myös hyödyttää työelämää. Tällaisessa ryhmäkodin tyyppisessä ympäristössä on usein työelämän kannalta parempi tehdä toiminnallisia kehittämistehtäviä kuin kirjallisia tutkimuksia. Tällaiset tapahtumat rikastuttavat vanhusten arkea ja tuovat myös iloa heidän omaisilleen sekä työntekijöille, selventää Määttä.

Kirjallisena osiona opinnäytetyössä on ollut tapahtuman suunnittelu sekä oman portfolion koostaminen. Portfolio sisältää varsinkin pohdintaa siitä miten työ on opiskelijaa itseään opettanut ja ammattiin kasvattanut.

PEHMEÄMMÄLLE ALALLE Moni ryhmän opiskelijoista on alanvaihtaja aivan toisen tyyppisestä työstä. Yksi heistä on sijoitusneuvojana pankissa työskentelevä Heli Keskitalo. Asiakaspalvelu on hänelle tuttua aikaisemmista töistä, mutta hoitovapaalla ollessa hän päätti opiskella sitä hieman erilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

- Toki nykyinenkin työ on mielenkiintoista asiakaspalvelua, mutta minua viehättää tämän työn pehmeämmät arvot.

Tämä on myös minun lapsuuteni aikainen haave. Leikeissä halusin aina olla sairaanhoitaja, joten ala on kiehtonut minua aina. Aluksi paineet olivatkin melkoiset miettiessä, että sovellunko sittenkään tälle alalle. Turha oli pelko, naurahtaa Keskitalo.

Keskitalo opiskeli hoitovapaan aikana kotihoidontuen

18

turvin, mutta haki töihin palattuaan opintovapaata. Tältä ajalta hän saa aikuiskoulutusrahaston myöntämää aikuiskoulutustukea.

- Opintovapaa järjestyi hyvin ja työnantaja oli hyvin myötämielinen. Aluksi hieman jännitti miten työyhteisö suhtautuu, mutta kaikki ottivat tämän oikein hienosti vastaan. Aika näyttää onko tämä sitten se oma alani, jolla jatkossa työskentelen. Joka tapauksessa kaksi ammattia on rikkaus, oli sitten kummassa ammatissa tahansa, sanoo Keskitalo.

MIELEINEN ALA MOTIVOI Keskitalon mukaan paras aikuisopiskelijan kannustaja on mielenkiintoinen ala, josta haluaa oppia koko ajan lisää.

Hän on myös kiitollinen ympärillään olevasta tukiverkostosta, sukulaisista ja ystävistä, jotka auttavat arjen pyörittämisestä.

Käytännönläheiseen opinnäytetyöhön hän on myös tyytyväinen ja kaipaa vastaavaa lisää.

- Tässä näkee käytännössä miten tämä työ sujuu muistisairaiden parissa. Ilo ja riemu, joka asukkaista näkyy tuo ihan kyynelet minulle silmiin.

Opinnot alkoivat 2013 tammikuussa ja Keskitalon kohdalla valmistuminen lähihoitajaksi odottaa aikaisempien opintojen hyväksilukujen vuoksi jo joulukuussa. Nutukas tulee hänelle syksyn myötä entistäkin tutummaksi, sillä hän suorittaa työssäoppimisjakson samaisessa ryhmäkodissa.

Teksti: Anne Puroaho, Kuva: Henna Tervaniemi

Uralla eteenpäin

oppisopimuksella Henna Tervaniemi pitää haasteista. Hän on työssään opiskellut kaksi ammatillista näyttötutkintoa oppisopimuksella ja saanut opintojen myötä haastavampia työtehtäviä. Nyt hän jatkaa opiskelua tavoitteenaan ammattikorkeakoulututkinto. Vuoden oppisopimusopiskelijaksikin valittu tehopakkaus on lisäksi viiden lapsen äiti.

Henna Tervaniemen tie kävi Kuopiosta lukion jälkeen Utsjoelle kesätöihin ilman sen kummempia ajatuksia itselle sopivasta koulutusalasta. Hän hakeutui artesaaniopintoihin Inariin serkun houkuttelemana ja valmistui artesaaniksi saamenkäsityöopinnoissa. Käsityöalalla Henna ehti olla jonkin aikaa, sitten tuli perheenlisäystä ja muutto Rovaniemelle. Käsityöala jäi, koska töitä ei juuri ollut tarjolla. Sitten SOLilla töissä oleva kaveri suositteli Hennalla siivousalaa. Hän suhtautui alaan aluksi epäilevästi, mutta hakeutui kuitenkin lopulta töihin SOLille.

Siivousala tuntuikin itselle sopivalta ja muutaman työskentelyvuoden jälkeen hän mietti, lähtisikö opiskelemaan laitoshuoltajan ammattitutkintoa oppisopimuksella. Työnantaja suhtautui koulutukseen myönteisesti ja Henna teki ammattitutkinnon vuodessa. Sitten hänelle tarjottiin palveluohjaajan työtä ja toimeen soveltuen Henna alkoi opiskella siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksena. Opiskelun ja työn lisäksi hän toimi työpaikkakouluttajana muille oppisopimusopiskelijoille. 1,5 vuoden opintojen jälkeen Henna sai erikoisammattitutkinnon tutkintotodistuksen.

Vuoden oppisopimusopiskelijaksi 2013 valittu Henna on melkoinen energiapakkaus; töiden ja opiskelujen lisäksi hänellä on viisi lasta, nuorimmat ovat nyt vuoden ikäiset kaksoset. Eikä opiskelu ole jäänyt vieläkään, äitiyslomallaan Henna lähti opiskelemaan restonomitutkintoa ammattikorkeakouluun aikuiskoulutuksena. Opiskelutehtävät sujuvat kotitöiden lomassa, kun Henna aina välillä käy kirjaamassa ajatuksiaan läppärille. ”Opiskelu on minulle harrastus, tykkään haastaa itseäni”, Henna toteaa ja kertoo miehen tuen olleen opintojen aikana merkittävä. Myös työnantaja on koko ajan kannustanut itsensä kehittämiseen ja antanut vastuuta kehittymisen myötä lisää. Hennan asenne koulutukseen on selkeän myönteinen: ”Kannattaa kouluttautua lisää, työn ohessakin.” Luultavasti opinnot hänen kohdallaan jatkuvat vielä restonomitutkinnon jälkeenkin.

Oppisopimuksella voi suorittaa 370 eri ammatillista tutkintoa perustutkintotasolta erikoisammattitutkintoi-

ä:

isä Katso l

mus.fi

isopi p p o n i lap

www.

hin. Oppisopimuskoulutuksen edellytyksenä on tutkinnon sisältöön soveltuva työpaikka, jossa työssä oppiminen tapahtuu käytännön työtehtävissä. Oppilaitoksen tietopuoliset opinnot täydentävät työpaikalta saatua oppia. Oppisopimuskoulutus on tarkoitettu sekä nuorille että aikuisille.

19

Teksti: Ari Manninen ja Miikka HIetala Kuvat: Ari Manninen

Luulin

osaavani Maailma muuttuu, mutta erikoisosaamisen tarve ei häviä mihinkään. Kuinka sitten hankkia erikoisosaamista, jolla erotutaan ja menestytään työmarkkinoilla - siellä elinkeinossa. Yksi tapa on lähteä syventämään jo olemassa olevaa ammatillista osaamista erikoisammattitutkinnon kautta. Monille ravintola-alalla juomatuotteen parissa työskenteleville piste iin päällä on Baarimestarin erikoisammattitutkinto.

20

21

MIKSI? Kaikessa yksinkertaisuudessaan kysymys – sana - jolle ihan liian harvoin saadaan vastaus. Miksi lähteä opiskelemaan ja haastamaan itseä kun näennäisellä osaamisellakin tuntuu pärjäävän ihan hyvin. Onko mestari-sanan tavoittelu edes mahdollista? Annetaan juuri opiskelunsa aloittaneen Lapin matkailuopiston Baarimestarin eat 2014 ryhmän kertoa. Miksi opiskella lisää? Miksi lähteä miettimään omaa ja työyhteisönsä tekemistä syvällisemmin - miksi kehittää omaa ammatillista ymmärtämystä ja näkemystä? Miten niin muka alalla on pula todellisista osaajista? Tässä olisi pari vastausta esitettyihin kysymyksiin:.

- Nostaakseni omaa ammatillista rimaani ja antaakseni tulevaisuudessa asiakkaille enemmän vastinetta rahoilleen, vastatakseni työelämän haasteisiin tulevaisuudessa.

- Alalla ei koskaan ole valmis, aina voi kehittyä. Siihen tarvitaan usein myös ohjausta. Koulutuksen myötä saan syvennettyä osaamistani, mitä voin ylpeästi ja itsevarmasti jakaa eteenpäin.

Ammattilaisten puhetta. Helppoa se ei ole, mutta täysin mahdollista, vaikka haaste onkin kova. Vai mitä mieltä olette ryhmän itselleen asettamasta tavoitteesta tuon mestari –sanan suhteen.

- Baarimestari on mm. vieraanvarainen asiakas-, tuote- ja liikeideatuntija, aktiivinen, kielitaitoinen, motivoitunut, fiksu, ammatillisesti verkostoitunut, taloudellinen tuloksentekijä, myyjä, vuorovaikutustaitoinen ja haluinen, vastuullinen, myynnin- ja markkinoinnin ammattilainen, viihdyttäjä, paikallinen elämysten tuottaja, siististi cool, kansainvälinen, yhteistyökykyinen ja sopeutuvainen, ammattiylpeä, persoona, aito, nöyrä, innovatiivinen, organisointikykyinen toiminnan kehittäjä, tasalaatuinen osaaja, rohkea, ajassa kiinni oleva…

Lista saattaa kuulostaa sanahelinältä, mutta parhaimmillaan baarimestari on juuri tuota ja paljon muuta.

Hän osaa työnsä ja on siinä oikeasti hyvää.

OPINNOT KÄYNNISSÄ Uusi ryhmä aloitti opinnot viikolla 35 ja edessä on vuoden pituinen ammatillinen matka, jonka aikana haastetaan itsensä ohella myös oma työyhteisö kuin koulutuksen järjestäjäkin. Millaiset ovat fiilikset ensimmäisen lähiopetusjakson jälkeen? Seuraavassa pari kommenttia, jotka avaavat kokon jutun jujun.

22

- Kouluviikko on herättänyt minut ajattelemaan omaa työskentelyä uudelta kantilta, miksi näin? Paljon haastavampaa kuin töissä olo, mikä tietysti tarkoittaa sitä, että on ihan oikeasti laitettu miettimään tekemistä, tekemään ja opiskelemaan. Intohimo alaa kohtaan ja omaan kehittymiseen roihahti juuri liekkeihin. Nälkä on suuri.

Kommenttien perusteella on koulutuksen järjestäjän roolissa lupa odottaa hyviä asioita tapahtuvan.

OPINTOJEN JÄLKEEN? - Kun hakeuduin tutkintoon, en uskaltanut olla oma itseni. En uskaltanut olla oma itseni, koska mietin liikaa teknistä suorittamista, mietin liikaa mitä ja miten sanon.

En uskaltanut ilmaista mielipiteitäni - olin epävarma omasta ammattilaisuudestani. Tämä kaikki muuttui tutkinnon aikana. Tutkinto vahvisti jo olemassa olevaa ajatusmaailmaa, hylkäsi osan ja loi paljon uusia. Tekemisestä tuli helppoa, koska nyt osaan luottaa tietotaitooni ja pystyn olemaan täysin oma itseni - persoona. Pystyn antamaan kaikkeni, koska minun ei tarvitse miettiä asiakaspalvelutilanteita, elän vain niiden mukana. Olen ylpeä itsestäni ja ammatistani. Baarimestari - vahva sana, joka antaa lupauksen. Paitsi asiakkaalle, myös kaikille, jotka tahtovat baarimestareiksi, kertoo Miikka Hietala, Baarimestarin eat 2013 AJATUS Halu, aito asenne ja läsnäolo yhdistettynä nöyryyteen, tuo mukanaan osaamista ja tietämystä, ammattiylpeyttä, joka aikanaan muodostuu asiantuntijuudeksi ja näkemykseksi, visioiksi – hyveitä jotka tulee jakaa, niin noviiseille kuin vertaisille.

- Olen aina sanonut, että baarimestarin ammatti on mahdollisesti monipuolisin ja vaikein mitä maailmasta löytyy. Juuri siksi se on niin mielenkiintoinen, toteaa Mikael Karttunen, Altia Akatemiasta.

Lapin matkailuopiston Baarimestarin eat 2104 ryhmän opintojen etenemistä voit seurata reaaliajassa blogin kautta osoitteessa www.virtuaalibaari.fi

Teksti ja kuva: Arja Juppi

Työelämän toimijoista

tutkintomestareita

Itä-Lapin ammattiopistossa aloitettiin huhtikuussa 2014 HAAGA-HELIA ammatti-korkeakoulun järjestämänä tutkintomestarit-koulutus. Koulutuksen tavoitteena on valmistaa työelämän toimijoita näyttötutkintotilaisuuksien järjestämiseen ja ammattitaidon arvioimiseen.

Kemijärvellä järjestettyyn koulutukseen osallistui 20 tutkintomestaria, suurin osa yrityssektorilta ja viidennes oppilaitoksista. Sairaala Lapponiassa vs siivousvastaava Maritta Tapio hakeutui koulutukseen saadakseen ammatillista lisäarvoa, varmuutta ja osaamista niin arviointiin kuin suorittajien ohjaamiseen työkohteessa. Maritta kuvailee opiskeluajan alun tuntemuksia epävarmuutena, vieraat opiskeluun liittyvät termit ja oma oppimiskyky pelottivat. Opiskelujen monimuotoisuus ja hyvä ryhmä ovat kannustaneet eteenpäin.

Kemijärven kaupungin siivoustyönohjaaja Teija Hoisko kertoo oppineensa, kuinka opastaa tutkinnon suorittajaa opintopoluilla ja opiskelijan valmistautuessa tutkintotilaisuuteen. Hoiskon päätökseen hakeutua opiskeluun vaikutti koulutuksen sijaitseminen omalla paikkakunnalla ja koulutuksen maksuttomuus.

Tutkintomestarit-koulutuksesta hyötyvät työnantajat

niin pätevämpien työtekijöidensä kuin myös tutkintomestarien kehittämistehtävien myötä. Maritta Tapio ja Anneli Salmela laativat Sairaala Lapponiaan laitoshuoltopuolelle perehdyttämisoppaan, joka auttaa uutta tutkinnon suorittajaa pääsemään hyvin työtehtäviin ja tukee suorittajaa työkohteessa. Teija Hoisko ja Marita Junnolla on työn alla ohjaustyökalu työn ohjaukseen.Teija Hoisko toteaakin, että olisi ollut syytä käydä aikaisemmin tämä koulutus.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Lapin matkailuopistossa suoritetaan vuosittain kotityö- ja puhdistuspalvelualalla noin 350 tutkinnon osaa pääasiassa Lapin alueella.

Järjestämissopimukset kattavat niin perus-, ammatti- kuin erikoisammattitutkintoja. Puhdistuspalvelualalla lähes kaikki aikuisten tutkinnon osat suoritetaan työelämässä.

On valtavan hienoa, kun saamme työelämän kiinnostumaan tutkintojen kehittämisestä, kertoo laitoshuoltajan ammattitutkinnon tutkintovastaava Arja Juppi.

Teija Hoisko, Anneli Salmela, Marita Junno ja Maritta Tapio tutkintomestarit -koulutuksen etätehtävien parissa.

23

Osaamishallintajärjestelmä on

Kartta osaamisen poluilla

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito on yksi työyhteisön menestyksen kulmakivistä. Maailma muuttuu vikkelään, eikä raudanlujan ammattilaisenkaan osaaminen ole pysyvää, ellei hän voi panostaa uuden oppimiseen. Mutta mistä tietää millaista osaamista organisaatiossa on ja mitä se kaipaa menestyäkseen?

24

Osaamishallintajärjestelmä on väline, jolla selvitetään työntekijöiltä edellytettyä osaamista, tämän hetkistä osaamista ja tulevaisuuden rekrytointi- ja osaamistarpeita. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on tarjonnut vuodesta 2011 saakka työnantajille osaamiskartoituspalvelua C&Q-osaamishallintajärjestelmän kautta.

Kartoituksia voi tehdä ammattiryhmittäin tai henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisessa kartoituksessa työnantajan kanssa määritellään tarvittavat osaamisalueet ja työntekijä vastaajana käy arvioimassa oman osaamisensa. Kartoituksessa puhutaan osaamiskuiluista, eli tämänhetkisen osaamisen ja työssä edellytetyn osaamisen välisestä erosta. Kuilujen koko kertoo millaisen osaamisen hankkimiseen organisaation on syytä panostaa. Kartoituksen tulokset ovat pohjana koulutussuunnitelmalle ja osaamisen parantamiselle. Hyötyjänä ovat siis paitsi työnantaja ja yksittäinen työntekijä myös koulutuksenjärjestäjä, joka voi suunnitella koulutustarjontansa tarpeiden mukaiseksi. Tulevaisuuden trendinä onkin, että koulutukset räätälöidään yhä tarkemmin vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita.

OSAAMISEN PARANTAMINEN ON YHTEISPELIÄ Rovaniemen koulutuskuntayhtymän asiakkailleen tekemien kartoitusten yhteydessä keskustellaan aina organisaation, työpisteen tai yksilön kehittämisestä tai koulutussuunnitelmista. Koulutussuunnitelmien laatiminen voidaan tehdä maksullisena palveluna asiakkaalle. Yksilötasolla tehdyssä kartoituksessa työntekijälle tehdään lisäksi henkilökohtainen kehittämisohjelma. Tämä auttaa suuntaamaan työntekijän ja työnantajan resurssit juuri siihen koulutukseen, jota työntekijä tarvitsee. Suunnitelma ei edellytä hankkimaan koulutusta juuri Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kautta, vaan sen voi toteuttaa esimerkiksi omana koulutuksena.

- Me kuitenkin pyrimme siihen, että saisimme luotua työnantajan kanssa kumppanuussopimuksen, sillä tällöin osaamisen parantaminen on tehokkainta. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstön osaamisen kartoittaminen ja kehittäminen on säännöllistä ja jatkuvaa, sanoo Rovaniemen koulutuskuntayhtymän C&Q-järjestelmän pääkäyttäjä Kari Rekilä.

Osaamisen kehittäminen onkin mitä suurimmassa määrin yhteistyötä ja kumppanuutta. Se vaatii sitoutumista ja paneutumista osaamisen kartoittajan, eli koulutuskuntayhtymän ohella myös työnantajan puolelta.

Joistakin työntekijöistä henkilökohtainen kartoi-

”Henkilökohtainen kehittämisohjelma auttaa suuntaamaan resurssit juuri siihen koulutukseen, jota työntekijä tarvitsee”

25

”Vain silloin kun osaamisen kuilu tulee näkyväksi, voi työnantaja parantaa työntekijän osaamista”

tus voi tuntua tungettelevalta, mutta tarkoituksena ei ole osoittaa syyttävällä sormella kenenkään heikkouksia. Rekilä muistuttaa, että päämääränä on aina osaamisen parantaminen, josta hyötyvät niin työntekijä kuin työnantajakin.

- Vain silloin kun osaamisen kuilu tulee näkyväksi, voi työnantaja parantaa työntekijän osaamista. Työntekijän on hyvä muistaa, että näin myös hänen työmarkkinakelpoisuutensa paranee. Kartoituksen myötä työntekijästä voi myös paljastua vahvuuksia ja osaamisalueita, jotka eivät ole olleet työnantajan tiedossa.

Toisinaan työnantajan edellyttämä osaamisalue voikin paljastua sellaiseksi, jota työntekijät eivät mielläkään työn kokonaisuuden kannalta oleelliseksi. Näin kartoituksella voikin olla koko työyhteisön toimintaa tai vaikkapa työtapoja muuttava vaikutus.

KOULUTUKSESTA VEROVÄHENNYS TAI KOULUTUSTUKI TYÖNANTAJALLE Osaamisen kartoittaminen ja sen myötä tehty koulutussuunnitelma tuovat työnantajalle myös suoria taloudellisia etuja. Vuoden 2014 alussa astui voimaan uusi laki, jonka mukaan työnantajan on mahdollista saada verovähennystä tai koulutustukea kolmeen koulutuspäivään vuodessa per työntekijä. Yritykselle tämä vähennys on 50 % koulutuspäivien keskimääräisistä palkkakustannuksista. Tuen saaminen edellyttää aina kaikkia työntekijöitä koskevaa koulutussuunnitelmaa. Koulutus on järjestettävä työaikana ja sen tulee kehittää ammatillista osaamista. Verovähennyksiin hyväksytään kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit, konferenssit ja sisäiset koulutukset. Myös tutkintotavoitteinen koulutus, kuten oppisopimuskoulutus kuuluu lain piiriin.

OSAAMISEN KARTOITUS- JA KEHITTÄMISPROSESSI OSAAMISKARTOITUS

RKK sitoutuu:

Kehittämisprosessin tavoitteena on helpottaa KUMPPANIn henkilöstön ja organisaation kehittämistä.

Kumppanuusyhteistyön pääperiaatteena on, että RKK organisoi KUMPPANIlle kaiken sen henkilöstön tarvitseman koulutuksen, siltä osin kuin KUMPPANI haluaa.

KOULUTUSSUUNNITTELMA

KOULUTUSOHJELMAN TOTEUTUS

sekä erikseen sovittaessa: • järjestämään KUMPPANIn tarvitsemat henkilöstökoulutukset • tarvittaessa etsimään muita koulutuksen järjestäjiä koulutusten toteuttamiseen • tekemään henkilöstön osaamiskartoituksia • mukana koulutussuunnitelmien mukaisena koulutusten

KUMPPANI sitoutuu

KAUSIPÄIVITYS

sisältöjen ja ajankohtien suunnittelulla

• nimeämään yhteyshenkilöt • tekemään yhteistyössä KUMPPANIn kanssa vuosisuunnitelmat henkilöstön osaamisen kehittämiseksi • tekemään osaamistarvekartoituksia

• nimeämään yhteyshenkilöt • säännölliseen yhteydenpitoon ja yhteistyöhön henkilöstön kehittämiseen liittyvissä suunnitelmissa RKKn kanssa • ilmaisemaan koulutustarpeet vuosisuunnitelmia varten

sekä erikseen sovittaessa: • ilmaisemaan koulutustarpeet koulutusten toteuttamista varten • osoittamaan opiskelijat toteutettaviin koulutuksiin • yhteistyöhön henkilöstön osaamiskartoitusten toteutuksessa

Oppisopimuskoulutus

YKSIKKÖ / ORGANISAATIO

RKK:N ASIANTUNTIJA

Raportin tuottaminen.

Luo / pyytää tunnukset vastaajalle.

Kehityskeskustelut

Tekee mahdollisesti tarvittavat korjaukset

Työvoimatarpeen ennakointi

Saa osaamiskartoitusraportin.

Tarkistaa raportin ja ilmoittaa mahdollisista muutoksista.

Muu koulutus

2-3 vuoden kuluttua

2 tuntia Oma koulutus

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ

Tekevät päivityshaastattelun.

Arvioidaan osaamisen hallinnan tasot ja merkitykset.

Syvennetään osaamisaluelistoja.

Organisaation osaamisen tietokannan jatkuva päivitys

0,5-1 tuntia

Työvoimatarpeen ennakointi

Koulutus vuosikalenterista

1-2 tuntia

RKKn KUMPPANIlle järjestämistä koulutuksista ja henkilöstön osaamiskartoituksista sovitaan erillisillä sopimuksilla, joissa määritellään koulutusten ja tarjottavien palvelujen ehdot ja kustannukset. Palvelu ei rajoita KUMPPANIN koulutushankintoja muilta koulutuksen järjestäjiltä.

AMK Ammattiopisto

Koulutussuunnitelma • yksikkötaso • aluetaso • yksilötaso

Tekevät haastattelun Kirjataan organisaation perustiedot ja keskeiset osaamistarpeet

1-2 tuntia

Koulutus oppilaitoksella

Valmistelevat aluellisen koulutussuunnitelman

Henkilöstö ja osaaminen -työryhmä

Koulutuksen vuosikalenteri

= asiakkaan ajankäyttöarvio

Esimerkki Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän osaamisen kartoitusja kehittämisprosessista. Kuntayhtymä ja Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö solmivat kumppanuussopimuksen marraskuussa 2014.

26

Teksti ja kuva: Petteri Nissinen

Osaamistarvekartoitus on oiva työkalu myös pienempien yritysten osaamisen kehittämiseen. Sodankylässä vuodesta 2011 toiminut moottoriajoneuvoja, työkoneita ja -välineitä myyvä sekä huoltava Konevasara päätti heti ensi metreillään ottaa selvää henkilöstön osaamisesta. Maaperä kartoitukselle oli otollinen.

Konevasara panostaa osaamiseen Tuore yrittäjä Paavo Vasara on intoa täynnä. Vuosikymmeniä toisten leivissä työskenneltyään hän päätti suunnata yhdessä poikansa Pekan kanssa yrittäjäksi ja sitä myöten työn luonnekin muuttui. Vasaran mukaan hänen työntekijöillään on samanlainen ote työhön kuin hänellä itsellään.

- Sellaisia on rengit kuin isäntäkin, naurahtaa Vasara.

- Meillä työntekijät ovat hyvin innokkaita koneiden harrastajia ja heillä on halu oppia uutta. He käyvät eri tuotevalmistajien koulutuksissa uutterasti. Silti näyttää, että he haluavat oppia enemmänkin kuin on tarjolla. Kova halu on tulla huippuosaajiksi.

Konevasara on perheyritys ja mukana kartoituksessa olivat myös yrityksessä työskentelevät Paavon lapset Pekka ja Susanna. Oman yrityksen kehittäminen on tämänkin vuoksi tärkeää ja yrittäjä on valmis myöntämään niin omat kuin työntekijöidensäkin kehittymistarpeet ja vahvuudet. Työntekijät ottivat kartoituksen positiivisella mielellä vastaan.

- Ei meistä kukaan ole täysin valmis. Itsellä voi olla jollain osa-alueella heikkouksia, mutta joku toinen meistä voikin olla sillä saralla vahva osaaja, sanoo Vasara.

Kartoituksia eri työyhteisöissä tehnyt Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Eeva Maijala pitää Paavo Vasaran suhtautumista kartoitukseen ja sen antiin erittäin hyvänä.

- Osaamiskartoitusprosessin tarkoituksena ei olekaan saada kaikista täydellisiä, kunhan yrityksen työntekijöiden yhteinen osaaminen on kokonaisuudessaan se, mitä edellytetään. Kaikkien ei tarvitsekaan osata kaikkea täydellisesti, painottaa Maijala.

Suurempia muutoksia kartoituksen perusteella yritykses-

sä ei vielä ole tehty, vaikka tuloksista on keskusteltu. Pieniä, työtä selkeyttäviä toimintoja on kuitenkin jo kehitetty. Esimerkiksi korjaamon töistä on alettu nyt tehdä säännölliset työmääräykset, joissa näkyy myös käytetyt varaosat ja tarvikkeet. Näin myös varasto pysyy hyvin ajan tasalla. Samoin ensiapukoulutukset pidetään koko henkilökunnalle.

- Sovimme, että teemme kartoituksen tulosten perusteella koulutussuunnitelman, johon teemme myös ehdotuksia täsmäkoulutuksista. Samalla käymme läpi myös valmistajien omat koulutukset, kertoo Maijala.

Yhteiset keskustelut ja palaverit työn ja yrityksen kehittämiseksi aiotaan myös ottaa käytännöksi. Nyt asioista on puhuttu aamukahvilla, mutta mihinkään niitä keskusteluja ei ole virallisesti kirjattu. Myynnin puolella haluttaisiin myös tietoa korjaamon asioista ja korjaamolla vastaavasti ollaan kiinnostuneita miten myynnin puolella menee.

- Yksi perjantaiaamu on nyt joka kuukausi tarkoitus pyhittää tällaisista asioista keskustelemiselle. Tämä on jäänyt pienessä porukassa vähän paitsioon.

Korjaamopuolen päällikkönä toimiva Ville Häkkinen sanoo, että tehty kartoitus oli hyödyllinen. Parannettavaakin toteutuksesta toki löytyi. Pienen yrityksen erityisosaamisessa on nyansseja, joita ei yleisillä kartoituskysymyksillä välttämättä saada selville. Tältäkin osin kartoitus vaatii yritykseltä itseltään aktiivisuutta.

- Jos nyt lähdettäisiin tekemään uutta, niin varmasti mietittäisiin vastauksia hieman uudella tavalla ja syventyisimme niihin paremmin. Tällaisenakin se silti herätti ajatuksia ja pisti miettimään omaa osaamista ja kehittymistä työssä.

27

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

Kuin tanssia kanssa asiakkaan Ensihoitajaksi Lapin ammattiopistossa opiskeleva Sisko Saijets on kotoisin pienestä Angelin kylästä Inarin kunnan länsiosista, Norjan rajan pinnasta. Hoivaala tuli poromiehen tyttärelle tutuksi jo hyvin nuorena. Tuolloin tietämättömyys työergonomiasta aiheutti vaivaa niin hänelle itselleen, kuin myös asiakkaille.

Jo 18-vuotiaana Saijets hoiti vuodepotilaina olevia vanhuksia apulaisen pestillä Karasjoella Norjan puolella. Työhön kuului aamupesut, kylvetykset, ruokailut ja monet muut päivittäiset hoitotoimet. Asiakkaita joutui siirtämään useinkin.

- Ei vuodeosastolla ergonomiaan juuri huomiota kiinnitetty. Aika pitkälti liikuttelu oli nostamista, ja koska olen aika lyhyt, ei nostaminen minulle mitenkään helppoa ole. Seurauksena oli lopulta issiashermon tulehtuminen, kertoo Saijets.

Apuna potilaiden siirtelyssä olivat maalaisjärjen ohella kuitenkin jo nostoapuvälineet. Kokeneemmat työntekijät toki opastivat, mutta varsinaista koulutusta ergonomisiin työtapoihin ei ollut kellään. Meno muuttui kun Saijets tuli Lapin ammattiopistoon opiskelemaan. Nyt apuvälineiden käyttöönkin on tullut oikea ote.

28

29

ASIAKAS KAIKEN KESKIÖSSÄ Oikea työergonomia on tärkeää hoitajalle, mutta hyöty on suurin asiakkaan kannalta. Kuntouttava työote, eli asiakkaan oman toimintakyvyn ja voimavarojen käyttö on tärkeä osa ergonomiaa. Saijetsin mukaan turhan moni asiakas on jo ehtinyt tottua siihen, että joku kyllä nostaa. Kun asiakasta aktivoidaan tekemään itse, vähenee työn kuormittavuus, mutta samalla se vaikuttaa myös asiakkaan mielialaan ja toimintakykyyn. Hän voi, saa ja jaksaa tehdä itse.

- Ennen otettiin housunpuntista ja kainalosta ja nostettiin, niin sattuihan se hoidettaviinkin. Nykyisin nostaminen on jäänyt pois ja potilasta siirretään ja käytetään hänen omia voimiaankin. Se on kuin tanssia, nauraa Saijets.

Lapin ammattiopistossa opettajina ja ergonomiakouluttajina työskentelevät Teija Ylisaari ja Maarit Kalmakoski sanovat, että Lapin osalta tilanne hoitajien työergonomiassa alkaa olla jo melko hyvä.

- Varsinkin Rovaniemellä olemme hyvässä vauhdissa. Rovaniemen kaupungilla on tavoite, että kaikki heillä hoitotyössä olevat suorittavat potilassiirtojen ergonomiakortin, sanovat Ylisaari ja Kalmakoski.

POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIAKORTTI • Koulutus alkoi ammattiopistossa kokeiluluontoisena työterveyslaitoksen kanssa 2011 • Lapin ammattiopistolla on opetuslisenssi potilassiirtojen ergonomiakorttiin ja kolme potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttajaa • Tavoitteena on toimintakykyä tukeva toimintatapa, jossa hyödynnetään asiakkaan voimavaroja • Koulutuksen voi suorittaa osana sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lähihoitajan opintoja • Ulkopuolinen työnantaja voi ostaa koulutusta lyhytkoulutuksena Lapin ammattiopistolta • Opiskelijat ovat saaneet kehuja ergonomiaosaamisestaan työpaikoilta • Kortin on suorittanut Lapin ammattiopistossa vuosina 2011 - 2014 noin 280 lähihoitajaopiskelijaa

30

TYÖYHTEISÖ MUKAAN MUUTOKSEEN Opettajien mukaan myös heiltä valmistuvat uudet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat niitä, jotka vievät uusia käytäntöjä työpaikoille. Aivan hetkessä muutos ei kuitenkaan tapahdu ja se vaatii koko työyhteisön päätöstä kouluttautua ja siirtyä ergonomisiin työtapoihin.

- Joissain työpaikoissa voidaan vielä vierastaa uusia työtapoja. Siksi on tärkeää, että esimies on innostunut ja tosissaan tämän asian kanssa. Silloin homma toimii, tähdentävät Ylisaari ja Kalmakoski.

- Potilassiirtojen ergonomiakortin hankkimiselle on myös perusteet vanhuspalvelulaissa. Se velvoittaa, että kaikissa vanhusten palvelurakenteissa ja -suunnitelmissa on mukana kuntouttava työote, joka ylläpitää vanhuksen toimintakykyä.

- Taitava avustaja aktivoi ja auttaa, eikä tee kaikkea asiakkaan puolesta. Näin asiakas itsekin huomaa, että voi itse vaikuttaa siihen millainen on oma toimintakyky. Tämä vaikuttaa siis vahvasti myös henkiselle puolelle, sanoo Kalmakoski.

Lapin ammattiopistossa potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutus on osa ammatillista peruskoulutusta. Ergonomiaan panostavien työnantajien on kuitenkin mahdollista ostaa ammattiopistolta korttikoulutusta työntekijöilleen. Korttikoulutuksesta kiinnostuneet voivat olla suoraan yhteydessä Lapin ammattiopiston Leila Karjalaiseen. Karjalaisen tavoittaa numerosta 020 798 4313.

31

Kaksi

konkaria

yhdessä Lapin kesäyliopiston ja Santasport Lapin Urheiluopiston koulutustarjonta löytyy nyt yhteisestä koulutuskalenterista.

Vuoden 2014 alussa voimansa yhdistäneiden Lapin kesäyliopiston ja Santasport Lapin Urheiluopiston koulutustarjonta löytyy nykyisin yhteisestä koulutuskalenterista, jossa opinnot on jaettu teemoittain kuuteen eri kategoriaan. Asiakkaan kannalta molempien kurssitarjonta on helppo hahmottaa ja aikatauluttaa yhteisestä kalenterista omaan elämäntilanteeseen ja koulutustarpeisiin sopivaksi.

Taustalla on tavoite luoda monipuolista, kokonaisvaltaista ja entistä laajempaa koulutustarjontaa molempien oppilaitosten asiakkaille. Yhteistyö on lähentänyt toimijoita myös fyysisesti, sillä Lapin kesäyliopisto muutti maaliskuussa Ounasvaaran kupeeseen Hiihtomajantielle Santasportin tiloihin. Kesäyliopiston avoimen korkeakoulun toimijan työpiste on edelleen Rantavitikalla.

- Työskentely samoissa tiloissa helpottaa omalta osaltaan toiminnan ja kurssien suunnittelua sekä toteutusta Santasportin monipuolisissa tiloissa. Kesäyliopisto tuo urheiluopistolle lisää koulutussuunnittelun osaamista, jonka uskon näkyvän hyvässä mielessä myös urheiluopiston toiminnassa, kertoo Santasport Lapin Urheiluopiston ja Lapin kesäyliopiston rehtori Ritva Pekkala.

Santasport Lapin Urheiluopistoa ja Lapin kesäyliopistoa vahvasti yhdistävä tekijä on vapaan sivistystyön piiriin kuuluvan koulutuksen järjestäminen. Molemmilla on pitkät perinteet tämän tyyppisen koulutuksen tarjoamisessa ja se olikin tärkein peruste voimien yhdistämiselle. Vapaan sivistystyön piiriin kuuluva koulutus on tarkoitettu kaikelle kansalle ja siinä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Tällaisten koulutusten toteuttaminen vaatii joustavuutta ja innovatiivisuutta. Kurssitarjontaa tulee kokoajan lisää ja tarpeisiin reagoidaan nopeasti.

- Kahden erilaisen organisaation yhdistyessä voidaan rakentaa aivan uudenlaisia tuotteita. Voimme tarjota uudenlaisia koulutuksia uudenlaisella toteutuksella, visioi Lapin kesäyliopiston koulutuspäällikkö Juho Mutka.

Vapaan sivistystyön lisäksi Lapin kesäyliopisto ja Santasport Lapin Urheiluopisto tarjoavat yhdessä myös avoimen korkeakoulun opintoja sekä ammatillista lisäkoulutusta. Jatkossa näissäkin opinnoissa yhdistyvät molempien näkökulmat.

Koulutuskalenteri löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: santasport.fi/koulutuskalenteri

32