Maksa
ilmaisjakelulehdestä 1€ ja se tuodaan kotiisi
Lahen:Lehti
Kerromme mielellään tästä ja muista ideoistamme: info@lahenlehti.net
vuodesta 2008
nro 1/2017
Lahen:Lehti
Kaikki hiihtää
K
uudentoista vuoden tauon jälkeen Lahdessa kisataan hiihtolajeissa MM-tasolla. Vuoden 2017 kisoista on tarkoitus tehdä koko maakunnan yhteinen tapahtuma. Kisat näyttyvät maakunnan alueella ”kisakylinä”. Suomen juhlavuonna kisoista haetaan teeman mukaisesti yhteisöllisyyden henkeä ja MM-kisat ovat yksi ja näkyvä tapahtuma tässä kokonaisuudessa. Surullisen kuuluisat Lahden 2001 MM-hiihdot ovat reilusti takanapäin, mutta kuitenkin tuoreessa muistissa dopingsotkujen takia. Suoranaisestihan Suomen Hiihtoliiton sisäiset sotkut eivät Lahteen liittyneet, mutta jättivät silti leimansa koko kisakaupunkiin. Salpausselän kisat ovat edelleen tärkeä osa lahtelaista identiteettiä ja urheiluimagoa, halusi tai ei. On ollut kuitenkin havaittavissa, että kisojen urhei-
lullinen puoli on jäänyt vuosien saatossa hieman taka-alalle. Ainahan kisat ovat ollet kokonaisuus, johon on liittynyt muutakin kuin pelkkiä hiihtolajeja. Tulevien MM-kisojen oheistapahtumat ovat nostaneet päätään, mm. talviterassien muodossa. Ennakkoon tämän vuoden puhutuimpia aiheita lienee, etteivä kisat saaneet omaa maskottia. Kisaorganisaatio ja kisatuotteita valmistava yritys eivät päässeet yhteisymmärrykseen minkälainen maskotti Lahteen sopisi. Oikeastaan molemmilla osapuolilla on peiliin katsomisen paikka: yrityksen ehdottamat husky ja jääkarhu olivat tempaistu bulkkilaatikosta, ja samalla kisaorganisaation edustaja vähätteli maskotin taloudellista merkitystä. Kyse ei olekaan pelkästään rahasta, vaan kisojen "kasvoista" ulospäin, myös niille, jotka eivät kisoihin osallistu. Kommentointiosiot täyttyivät somekansan kärkkäistä kommenteista ja omista ehdotuksista. Silmiinpistävää kuitenkin asiassa oli se, että asiasta ei päästy yksimielisyyteen nyt eikä aikasemmin. Kun vuonna 1923 järjestettiin ensimmäiset Lahden Salpausselän kisat, koko kaupunki oli valjastettu tukemaan kisoja. Ki-
satunnelman luomiseksi lahtelaisia kehotettiin liputtamaan kisaviikonlopun aikana ja näin koko kaupunki saatiin juhlavan näköiseksi. Viime vuosina on harmiteltu että kisat näkyvät vähäisesti esimerkiksi keskustassa ja keskustan liikkeissä. Ehkä kuitenkin piristymistä on havaittavissa? Vuonna 2014 Lahen Lehti haastatteli taideteollista muotoilijaa Juha Ahosta, joka pystytti kisavii-
nen kommentoi. Tänä vuonna Aatetila ry yhteistyössä Lahti-Seuran kanssa pystyttää oman kisaikkunsa Kansantalon kioskille. Ikkuna somistetaan hyvin Lahti-henkiseksi ja se on nähtävillä 5.2.-5.3.2017 välisen ajan. Pitkästä aikaa kisajunakin kulkee Helsingistä Lahteen. Valitettavasti ei kuitenkaan aivan Salpausselän seisakkeelle asti, joka on varattu hiihtäjille. Seisakkaalle olisi voinut miettiä myös muu-
kon ajaksi pipo-aiheisen kisaikkunan keskustassa sijaitsevan parturi-kampaamon ikkunaan. — Kisaikkunakultuuri on kuihtunut kovasti sinä aikana kun olen Lahdessa asunut. Olisi mahtavaa, jos paikalliset yrittäjät alkaisivat elvyttää kisaikkunaperinnettä, vaikka yhteistyössä paikallisten muotoilijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Onhan Lahti muotoilukaupunki. Uusi tavallisuudesta poikkeava näyteikkuna pysäyttää minut tutkimaan sen sisältöä pitemmäksi aikaa. Uudenlainen tuotteiden esillepano ja usein vaihtuva sisältö toimivat pirteänä osana harmaata katukuvaa, Aho-
takin käyttöä, esimerkiksi junanvaunuista muodostettu ”kisakylä”, torin joulukylän tapaan. Tällainen järjestely varmasti loisi lämpimää ja maanläheistä, suomalaista tunnelmaa aivan kisapaikan ytimeen. Toinen harmituksen aihe on juuri avautuneen hiihtomuseon sulkeutuminen kisojen ajaksi. Jo joulukuussa Etelä-Suomen Sanomat uutisoi että museo tulee olemaan MM-kisaorganisaation käytössä, joilloin museo pidetään yleisöltä suljettuna.
Kisojen alkutaival
O
slon Holmenkollenilla vuodesta 1892 järjestetyt hiihtokilpailut päättyivät vuonna 1922 norjalaisjärkytykseen, kun suomalaiset Anton Collin (1. sija) ja Tapani Niku (2. sija) ottivat kaksoisvoiton 50 kilometrin hiihdossa. Holmenkollenin menestyksen myötä mm. Lauri “Tahko” Pihkala ehdotti samantyyppisten hiihtokisojen järjestämistä myös Suomeen ja Lahteen sen sijainnin ja maaston vuoksi. Silloin pidettiin täällä Lahdessa kokous, perustettiin Lahden Hiihtoseura ja tehtiin päätös Salpausselän hiihtojen järjestämisestä Hollolan Tiirismaalle ja Lahden ympäristössä. Mukana Lahdessa oli silloin hyvin innokkaita henkilöitä, mm. Juho Hillo, jolla tehtaanjohtajana oli oli liikemaailmassa valtaa. Lahdessa kisoja osattiin lobata yhtenä rintamana aina poliitikkoja, elinkeinoelämää ja lehdistöä myöten. Meillä oli mukana pormestari Lyytikäinen, joka oli erinomainen ihmiskäsittelijä ja sai kaikki mukaansa. Pikkuisesta juoksupojastakin tuntui, kuin olisi ollut hirveän tärkeä henkilö Salpausselän hiihtojen toiminnassa. Lahden Hiihtoseura perustettiin keväällä 1922 ja ensimmäiset Salpaussekän kilpailut järjestettiin 3.– 4. helmikuuta vuonna 1923, kisat olivat SVUL:n mäenlaskun ja yh-
distetyn hiihdon mestaruuskilpailut. Kisoihin saapuivat kaikki Suomen tuolloiset huippuhiihtäjät ja -mäenlaskijat. Silloin laitettiin radat oikein murtomaille, suorastaan esterata. Muunmuassa Messilän pelloille piti kiivetä aitojen yli ja kaikki mäet ja laskut olivat niin vaikeita, että ei semmoiset nykyään tulis kysymykseenkään, ladut, joilla silloin pantiin kilpailijat laskettelemaan. Muunmuassa silloin oli kuuluisa Sudenkuoppa, jota jälkivuosina on aina kilpailijoita varten tasoitettu ja silitelty ja silloin laskettiin se semmoisenaan, raakana aivan ylhäältä asti. Ja jos ensi kierros meni joten kuten, toisella kierrolla oli sitten makuusijoja ja pyllysijoja. Silloin ei ollut saatavana vielä murto-maahiihtovälineitä ja tässä se pahin puute. Oltiin myöskin tottumattomia tällaisiin ratoihin. Kemistä tuli yksi poika mukanani katsomaan rataa. Mentiin Sudenkuopalle asti, mä laskin sen alas, mutta sitten rupesin oottelemaan ja kun tuli kierrokselta takasin kortteeriin, niin oli poika lähtenyt junaan ja sen tiensä pois, ei hän tullut kilpailemaan ollenkaan. jatkuu kääntöpuolella.