Page 1

Maksa

ilmaisjakelulehdestä 1€ ja se tuodaan kotiisi

Lahen:Lehti

Kerromme mielellään tästä ja muista ideoistamme: info@lahenlehti.net

vuodesta 2008

nro 1/2017

Lahen:Lehti

Kaikki hiihtää

K

uudentoista vuoden tauon jälkeen Lahdessa kisataan hiihtolajeissa MM-tasolla. Vuoden 2017 kisoista on tarkoitus tehdä koko maakunnan yhteinen tapahtuma. Kisat näyttyvät maakunnan alueella ”kisakylinä”. Suomen juhlavuonna kisoista haetaan teeman mukaisesti yhteisöllisyyden henkeä ja MM-kisat ovat yksi ja näkyvä tapahtuma tässä kokonaisuudessa. Surullisen kuuluisat Lahden 2001 MM-hiihdot ovat reilusti takanapäin, mutta kuitenkin tuoreessa muistissa dopingsotkujen takia. Suoranaisestihan Suomen Hiihtoliiton sisäiset sotkut eivät Lahteen liittyneet, mutta jättivät silti leimansa koko kisakaupunkiin. Salpausselän kisat ovat edelleen tärkeä osa lahtelaista identiteettiä ja urheiluimagoa, halusi tai ei. On ollut kuitenkin havaittavissa, että kisojen urhei-

lullinen puoli on jäänyt vuosien saatossa hieman taka-alalle. Ainahan kisat ovat ollet kokonaisuus, johon on liittynyt muutakin kuin pelkkiä hiihtolajeja. Tulevien MM-kisojen oheistapahtumat ovat nostaneet päätään, mm. talviterassien muodossa. Ennakkoon tämän vuoden puhutuimpia aiheita lienee, etteivä kisat saaneet omaa maskottia. Kisaorganisaatio ja kisatuotteita valmistava yritys eivät päässeet yhteisymmärrykseen minkälainen maskotti Lahteen sopisi. Oikeastaan molemmilla osapuolilla on peiliin katsomisen paikka: yrityksen ehdottamat husky ja jääkarhu olivat tempaistu bulkkilaatikosta, ja samalla kisaorganisaation edustaja vähätteli maskotin taloudellista merkitystä. Kyse ei olekaan pelkästään rahasta, vaan kisojen "kasvoista" ulospäin, myös niille, jotka eivät kisoihin osallistu. Kommentointiosiot täyttyivät somekansan kärkkäistä kommenteista ja omista ehdotuksista. Silmiinpistävää kuitenkin asiassa oli se, että asiasta ei päästy yksimielisyyteen nyt eikä aikasemmin. Kun vuonna 1923 järjestettiin ensimmäiset Lahden Salpausselän kisat, koko kaupunki oli valjastettu tukemaan kisoja. Ki-

satunnelman luomiseksi lahtelaisia kehotettiin liputtamaan kisaviikonlopun aikana ja näin koko kaupunki saatiin juhlavan näköiseksi. Viime vuosina on harmiteltu että kisat näkyvät vähäisesti esimerkiksi keskustassa ja keskustan liikkeissä. Ehkä kuitenkin piristymistä on havaittavissa? Vuonna 2014 Lahen Lehti haastatteli taideteollista muotoilijaa Juha Ahosta, joka pystytti kisavii-

nen kommentoi. Tänä vuonna Aatetila ry yhteistyössä Lahti-Seuran kanssa pystyttää oman kisaikkunsa Kansantalon kioskille. Ikkuna somistetaan hyvin Lahti-henkiseksi ja se on nähtävillä 5.2.-5.3.2017 välisen ajan. Pitkästä aikaa kisajunakin kulkee Helsingistä Lahteen. Valitettavasti ei kuitenkaan aivan Salpausselän seisakkeelle asti, joka on varattu hiihtäjille. Seisakkaalle olisi voinut miettiä myös muu-

kon ajaksi pipo-aiheisen kisaikkunan keskustassa sijaitsevan parturi-kampaamon ikkunaan. — Kisaikkunakultuuri on kuihtunut kovasti sinä aikana kun olen Lahdessa asunut. Olisi mahtavaa, jos paikalliset yrittäjät alkaisivat elvyttää kisaikkunaperinnettä, vaikka yhteistyössä paikallisten muotoilijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Onhan Lahti muotoilukaupunki. Uusi tavallisuudesta poikkeava näyteikkuna pysäyttää minut tutkimaan sen sisältöä pitemmäksi aikaa. Uudenlainen tuotteiden esillepano ja usein vaihtuva sisältö toimivat pirteänä osana harmaata katukuvaa, Aho-

takin käyttöä, esimerkiksi junanvaunuista muodostettu ”kisakylä”, torin joulukylän tapaan. Tällainen järjestely varmasti loisi lämpimää ja maanläheistä, suomalaista tunnelmaa aivan kisapaikan ytimeen. Toinen harmituksen aihe on juuri avautuneen hiihtomuseon sulkeutuminen kisojen ajaksi. Jo joulukuussa Etelä-Suomen Sanomat uutisoi että museo tulee olemaan MM-kisaorganisaation käytössä, joilloin museo pidetään yleisöltä suljettuna.

Kisojen alkutaival

O

slon Holmenkollenilla vuodesta 1892 järjestetyt hiihtokilpailut päättyivät vuonna 1922 norjalaisjärkytykseen, kun suomalaiset Anton Collin (1. sija) ja Tapani Niku (2. sija) ottivat kaksoisvoiton 50 kilometrin hiihdossa. Holmenkollenin menestyksen myötä mm. Lauri “Tahko” Pihkala ehdotti samantyyppisten hiihtokisojen järjestämistä myös Suomeen ja Lahteen sen sijainnin ja maaston vuoksi. Silloin pidettiin täällä Lahdessa kokous, perustettiin Lahden Hiihtoseura ja tehtiin päätös Salpausselän hiihtojen järjestämisestä Hollolan Tiirismaalle ja Lahden ympäristössä. Mukana Lahdessa oli silloin hyvin innokkaita henkilöitä, mm. Juho Hillo, jolla tehtaanjohtajana oli oli liikemaailmassa valtaa. Lahdessa kisoja osattiin lobata yhtenä rintamana aina poliitikkoja, elinkeinoelämää ja lehdistöä myöten. Meillä oli mukana pormestari Lyytikäinen, joka oli erinomainen ihmiskäsittelijä ja sai kaikki mukaansa. Pikkuisesta juoksupojastakin tuntui, kuin olisi ollut hirveän tärkeä henkilö Salpausselän hiihtojen toiminnassa. Lahden Hiihtoseura perustettiin keväällä 1922 ja ensimmäiset Salpaussekän kilpailut järjestettiin 3.– 4. helmikuuta vuonna 1923, kisat olivat SVUL:n mäenlaskun ja yh-

distetyn hiihdon mestaruuskilpailut. Kisoihin saapuivat kaikki Suomen tuolloiset huippuhiihtäjät ja -mäenlaskijat. Silloin laitettiin radat oikein murtomaille, suorastaan esterata. Muunmuassa Messilän pelloille piti kiivetä aitojen yli ja kaikki mäet ja laskut olivat niin vaikeita, että ei semmoiset nykyään tulis kysymykseenkään, ladut, joilla silloin pantiin kilpailijat laskettelemaan. Muunmuassa silloin oli kuuluisa Sudenkuoppa, jota jälkivuosina on aina kilpailijoita varten tasoitettu ja silitelty ja silloin laskettiin se semmoisenaan, raakana aivan ylhäältä asti. Ja jos ensi kierros meni joten kuten, toisella kierrolla oli sitten makuusijoja ja pyllysijoja. Silloin ei ollut saatavana vielä murto-maahiihtovälineitä ja tässä se pahin puute. Oltiin myöskin tottumattomia tällaisiin ratoihin. Kemistä tuli yksi poika mukanani katsomaan rataa. Mentiin Sudenkuopalle asti, mä laskin sen alas, mutta sitten rupesin oottelemaan ja kun tuli kierrokselta takasin kortteeriin, niin oli poika lähtenyt junaan ja sen tiensä pois, ei hän tullut kilpailemaan ollenkaan. jatkuu kääntöpuolella.


O

jatkuu kääntöpuolelta.. Hyppyrimäki rakennettiin hiihtomaastojen lähelle kaupungin maille, jotka LHS vuokrasi 50 vuodeksi. Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1922, ja ne valmistuivat seuraavaksi itsenäisyyspäiväksi 6. joulukuuta 1922. Kisoille toivoi pitkää ikää myös Lahden valtuuston puheenjohtaja Teura puheessaan ensimmäisten kisojen yhteydessä. Vaikka ensimmäiset kisat olivat heti alkuun kansallinen suurtapahtuma, oli tavoitteena tulevaisuudessa järjestää kansainväliset hiihtokilpailut. Niku siteeraa Teuraa: Lahden Hiihtoseura täytti eilen Salpausselän hiihdon ensimmäisenä kilpailupäivänä täsmälleen kymmenen kuukautta, ja voi sen tämän lyhyen toimintakauden tulokse-

na esittää eittämättömästi Suomen parhaan hyppyrimäen ja ainutlaatuisen hiihtosaunan lukuunottamatta monia suurpiirteisiä suunnitelmia palkinnoksi tästä varoja ja yksityisten työtä runsaasti vaativassa toiminnasta. Lahden Hiihtoseuralla on ollut nyt ilo vastaanottaa vieraakseen tähän ensimmäiseen hiihtoon, Salpausselän hiihdon vihkiäistilaisuuteen, maamme parhaat hiihtäjät ja mäenlaskijat. Salpausselän hiihto eri urheilulajeineen suunniteltiin jo alunpitäen kansainväliseksi ja toivottavaa on että Salpausselän hiihto tulee tulevaisuudessa olemaan kansainvälinen. Ensimmäiset ulkomaiset kilpailijat osallistuivat kisoihin vuonna 1926. Teksti ja kuvat Sauli Hirvonen

Mikä on sinulle tähtiharrastamisessa kiinnostavinta? — Mahtavat etäisyydet, valonnopeus sekä avaruuden alkuperän selvittäminen öisin kaukoputken ääressä. Olen kuvannut setsemän komeettaa sekä auringonpurkauksia, eli protuberansseja. Sain kuvattua kansainvälisen ISS- avaruusaseman. Lisäksi etsin uusia supernovia.

Kisakaupungissa

tapahtuu

MM-kisakaupunki Lahti on täynnä tapahtumia myös latujen ja hiihtostadionin ulkopuolella. Seuraavassa muutama nosto kisakaupungin pienten toimijoiden tarjonnasta:

Nostalgiafilmejä Lahden kisoista

Elokuvateatteri Kino Iiris tarjoaa nostalgisia filmivälähdyksiä menneiden vuosikymmenten kisoista. Kino Iiris, Saimaankatu 12 näytökset: su 26.2. klo 11, ma 27.2. klo 16.30, ti 28.2. klo 12, Ke 1.3. klo 18, To 2.3. klo 12, Pe 3.3. klo 12, Su 5.3. klo 12 ja 22.2. klo 10. Vapaa pääsy! -

Taide- ja käsityöpiha Mytäjäisissä

Satavuotiaan talon pihapiirissä järjestetään monimuotoista ohjelmaa. Tarjolla mm. taidetta, käsityötä, laavutunnelmaa, makkaranpaistoa. Väinönkatu 10 20.2.-5.3. klo 12—20

Kino Iiris

Elokuvateatteri kokouksiin, virkistystilaisuuksiin tai omalle elokuvalle

-

Yleisiä saunoja ympäri maakuntaa

Koko maakunnan saunapäivää vietetään Lahden MM-kisojen kisahuumassa lauantaina 25.2.2017 Rantalan pihasauna Järveläntie 19, Lahti 25.2. klo 17-20 lisää saunoja http://kisakylat.fi/ vellamo-sauna-day/ -

Ehtaa Lahtea Kansantalon ikkunoissa

Nähtävillä on Lahti-aiheisia esineitä, kuvia, designia ja kirjoja vuosien varrelta. Kioskin ikkunoissa olevaa näyttelyä voi käydä ihastelemassa aina maaliskuun viidenteen päivään saakka joka päivä kellon ympäri. Aleksanterinkatu 26 B -

Lähteet: Hiihtäjä Tapani Nikun haastattelu vuodelta 1971 (Julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 1/1988) Hollolan Lahti 1/1988 www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/kasitteet/salpausselaenkisat http://fi.wikipedia.org/wiki/Sal-

jonne.seppanen@lahenlehti.net | sauli.hirvonen@lahenlehti.net

Kisatanssit Aavehallilla

Vierumäen Aavehallilla tanssitaan perinteiset kisatanssit. Veljespolku 3, Heinola pe 24.2. klo 19 Pohjantuuli & Pekka Vaattovaara ma 27.2. Hannu Matilainen & Seija Irmeli Ti 28.2. klo 13 Nino Nyman Su 5.3. klo 15 Sokeripala

Monikäyttöiset tilat joustavasti yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille Lahden keskustassa

www.kinoiiris.com

Kävelyä kahdel la puujalalla jo vuodesta 2016

Kirjapainon vanhentunutta tekniikkaa ei pystytty peittelemää n:

sana levisi

Jännittävän ommelki lpailun voittaja ratkesi

Lahen: Lehti Lahtelaisen kaupunkikulttuurin puolesta Toimitus Sauli Hirvonen Jonne Seppänen (ulkoasu) Julkaisijat Tmi Pekka Productions | Tmi Nostalgiamatkat Painos 500kpl info@lahenlehti.net fb.com/lahenlehti

Numero 2/2017 maaliskuussa.

Tilaa Lahen:Lehti kotiin, postimaksun hinnalla 6€/6 lehteä

Lahen:Lehti

Minkälaiset puitteet Lahdessa on tähtien katselulle? — Lahdessa on kaupungin läheisyyden takia vähän hankala harrastaa tähtienkatselua, puhumme ”valosaasteesta”. Kuitenkin tähtitornilla meillä on Suomen huipputason laitteet

Miten päädyit harrastamaan tähtitaivasta? — Äitini kysyi vuonna 1983 haluaisinko mennä käymään tähtitornilla. Siellä oli muistaakseni avoimet ovet tai muuta esittelyä. Olin silloin 13-vuotias, ja liityin jäseneksi. Jossain vaiheessa pidin toiminnasta vähän paussia, mutta jatkoin aikuisiällä täysillä, jolla tiellä olen edelleen.

eli tietokoneohjattu Meade 16" LXX 200 teleskooppi ja SBIGkamera. Myös tornin historiallinen Väisälä-teleskooppi on edelleen käytössä.

Painosmäärä 500 kpl Julkaisijat: Tmi Pekka Productions | Tmi Nostalgiamatkat www.lahenlehti.net | www.facebook.com/lahenlehti info@lahenlehti.net

V

Minkälaisia kohokohtia tähtitornissanne on koettu? — Olemme kuvanneet 22 supernovaa. Niiden kuvaaminen on tähtiharrastajana vähän harvinaisempaa. Venuksen ylikulEntä lähiympäristössä ja ku on kuvattu vuosina 2004 ja muualla Suomessa? 2012 onnistuneesti. Tapahtuma — Valosaaste on ongelmana on mahdollista kuvata vasta 120 muuallakin, jos katselupaikka vuoden kuluttua uudelleen. on lähellä tähtitornia. Artjärvel- Vierailullemme osui huono sää, le Helsingin Ursa on rakentanut eli pilvet olivat peittäneet taivalosaasteetvaan, joten katsoimKUVAT MARKO KÄMÄRÄINEN tomaan ymme maakohdetta. päristöön maaseudulMitä muuta tähle ison hatiharrastajat voiva i n to ke svat tehdä pilvisellä kuksen, jossäällä? sa joskus ko— Pilvisäällä jäko o n n u m senilloissa katsomme. Siellä me videoesityksiä on tähtien avaruustieteistä tai katselu huimuutoin juttelemme pussaan! kosmologiaa tai niitä näitä. Miten tähMinkälaistiharrastukseen pääta toiminsee mukaan? -Ei tartaa Lahden vita erityisosaamisUrsa järjesta, esimerksi itse aitää? koinaan aloitin har— Ursa järjestää tähtitieteen rastuksen kiikareilla. Harrasnäytöksiä Pirttiharjussa toi- tuksen alkuun neuvotaan tähmipaikassa yleisölle ja jäsenil- titornilla. Mukaan toimintaan leen. Jäsenillemme järjestäm- pääsee käymällä verkkosivuilme teemailtoja mahdollisim- lamme ja täyttämällä jäsenhaman usein, joissa aiheena esi- kukaavake. Lahden Ursa on merkiksi tähtivalokuvaus, ava- perustettu marraskuussa 1948 ruuslennot tai myrskybonga- tähtitieteen harrastuksen edisus. Teemme joskus retkiä muil- tämiseen. Tällä hetkellä Ursalle tähtitornille kuten em. Artjär- la on jäseniä 150 henkilöä. Urven havaintokeskukselle tai yli- san logossa esiintyy Ison Karopistojen tähtititieteen laitok- hun tähdistö 1600-luvun tähtisille. Lisäksi meillä on Lahden kartasta Saksassa. Latinaksi se Ursan, Järvenpään Altair ry ja on Ursa Major, josta yhdistys ja Helsingin Ursan välillä alka- saa nimensä. Pirttiharjun tähtinut 2012 maaliskuussa "Aurin- torni valmistui vuonna 1963 ja gon moniaaltoalueen havainto- tornin lattian korkeus merenprojekti" -nimellä kulkeva yh- pinnasta 192,5 m. SH teistyöprojekti. www.lahdenursa.fi

ierailimme Lahti-Seuran jäsenten kanssa tähtitornilla 17. päivä tammikuuta. Vastassa meitä oli Lahden Ursan tiedottaja Marko Kämäräinen. Ensin jäimme Pirttiharjun tähtitornin ensimmäiseen kerrokseen yhdistyksen toimitilaan, jossa Kämäräinen piti esittelyn Ursan toiminnasta sekä kertoi hieman harrastamisesta sekä yleistietoa tähtitieteestä. Tämän jälkeen kiipesimme tornin huipulle, tällä kertaa ihailemaan maisemia ja laitteita.

Numero 2/2016 julkaistaan marraskuussa.

Näkymiä Pirttiharjulta

n helmikuun loppu 2017 ja kaikki tulevat Lahteen. MMkisat keräävät yhteen turisteja, talkoolaisia, urheilijoita eripuolilta Suomea ja maailmaa. Kun kisojen ympärille rakentuu kokonainen kisakaupunki kasvaa kotikaupunkinsa eteen työtä tekevien määrä. Ihmiset ovat heränneet elävöittämään omaa kaupunkiympäristöä laajemminkin itse. Pienten toimijoiden ja yksityisten kaupunkilaisten järjestämät tapahtuman jäävät kuitenkin helposti suurempien jalkoihin mm. tukien ja näkyvyyden osalta. Loviisan Wanhat Talot-tapahtuma on esimerkki tapahtumasta, jossa kokonainen pieni kaupunki on mukana tapahtumassa. Asukkaat ideoivat itse oman kokonaisuutensa tapahtuman osaksi. Se voi olla kasvisravintola huvimajassa tai lasten pitämä elintarvikekioski kadun kulmassa. Tällaisesta ajattelusta voisi ottaa oppia myös Lahden tapahtumasuunnittelussa. Pienten toimijoiden tukeminen esimerkiksi kaupungin ”Lahdessa tapahtuu”-mobiilisovelluksella tai ilmaisella mainostilalla medioisssa ja kaduilla innostaisi uusia ideoijia mukaan. Kaupunki siirsi vuosi sitten sisääntuloväylien tapahtumataulut Grano Oy:n hallintaan. Samalla viikkokustannukset nousivat 0 eurosta 250 euroon. Taulut ovatkin muutoksen jälkeen olleet useimmiten tyhjillään tai suurten toimijoiden tiedotuskanavina. Kaupungilla ehkä riemuitaan telineiden ylläpitokustannusten loppumisesta. Me pienet kaupunkikulttuurin edistäjät emme. Ps. Minkälainen voisi olla Lahen versio Loviisan tapahtumasta?

Ilmoita Lahen:Lehdessä, ilmoitushinnat alkaen 30€ tilaukset&yhteydenotot info@lahenlehti.net

w

Lahen:Lehti

Lahen Lehti 1/2017  

Lahen Lehti nro 1/2017

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you