SELVITYS JÄRJESTÖJEN PALVELUTUOTANNOSTA
Järjestöjen palvelut auttavat huonoosaisuuteen ankkuroituneita ihmisiä. Havaintojen mukaan näiden palveluiden kilpailuttamisessa ei olla onnistuttu. Järjestöjen palvelut auttavat huono-osaisuuteen ankkuroituneita ihmisiä. Havaintojen mukaan näiden palveluiden kilpailuttamisessa ei olla onnistuttu. Vuoden 2019 aikana työstettiin maakunnan palveluntuottajajärjestöjen aloitteesta ja KYTin toimesta selvitys järjestöjen palvelutuotannosta. Dosentti Sakari Möttösen kokoamia havaintoja esiteltiin Matarassa 11.6.2019 järjestöjen edustajien kesken ja selvityksen loppuraportti julkaistiin julkisessa seminaarissa 23.9. Selvityksessä mukana olleen 14 järjestön yhteenlaskettu liikevaihto on yli 30 miljoonaa. Niissä on töissä lähes 600 ihmistä, minkä lisäksi lähes 300 ihmistä tekee vapaaehtoistyötä. Rekisteröityjä asiakkaita on 23 000 ja järjestöjen tilaisuuksissa ja toimipaikoissa käy vuosittain n 100 000 ihmistä. Järjestöt ovat huolissaan taloutensa kehityksestä. Kokonaisuudessaan järjestöjen talous oli vuonna 2018 n. 180 000 euroa alijäämäinen. Vaikka kyseessä on 14 järjestön otos, selvityksen tulosten voi katsoa kuvaavan yleisemmin palveluja tuottavien järjestöjen tilannetta. Keskisuomalaisten järjestöjen mielestä markkinasuuntaus ja lisääntyvä kilpailutus uhkaavat niiden tulevaisuutta. Joidenkin järjestöjen olemassaolo kyseenalaistuu, jos ne häviävät palvelujen kilpailutuksessa. Järjestöjen mielestä kilpailutukset, joita on tehty pääosin Jyväskylässä, ovat epäonnistuneet. Pääasiana on pidetty, että kilpailutukset tehdään tiukasti hankintalain ja hankintaohjeen mukaisesti. Lain suomia joustavia hankintatapoja ei ole käytetty. Myös sosiaalipalveluista vastaavat viranhaltijat, joita selvityksessä haastateltiin, kohtaavat kilpailuttamispaineen. Järjestöjen mielestä arviointia pitäisi tehdä siitä, miten asiakkaiden asema ja palvelujen laatu on muuttunut kilpailutuksen seurauksena.
14
Selvityksessä esitettiin, että tehdyistä kilpailutuksista tulee tehdä arviointi ennen kuin kilpailutuksia laajennetaan. Arvioinnissa pääpainon tulisi olla asiakasvaikutuksissa ja palvelujen käyttäjien kokemuksissa. Selvityksen valmistuttua järjestöt ilmaisivat valmiutensa ryhtyä suunnittelemaan kuntien kanssa, miten erilaisia lain sallimia vaihtoehtoisia tapoja tulisi käyttää hankittaessa palveluja heikossa sosiaalisessa asemassa oleville asiakkaille. Järjestöt tiivistävät myös omaa yhteistyötään, selvittävät uusia organisoitumisen muotoja ja yhteisten ns. alustapalvelujen käyttöä. KYT on aktiivisesti mukana jatkossakin kokoamassa palveluntuottajajärjestöjä yhteiseen vaikuttamistyöhön.
Selvityksen tulokset julkaistiin raportissa: Sakari Möttönen: Järjestöjen palvelut sosiaalisen hyvinvoinnin tuottamisessa Selvitys palvelujärjestöjen asemasta, tulevaisuudesta ja kuntien kanssa tehtävästä hankintayhteistyöstä, KYT (2019)
Raportti löytyy ladattavassa muodossa KYTin verkkosivuilta www.kyt.fi/julkaisut.
