Page 1

Monikielisen neuvontatyÜn ammattilaiseksi Info Gloria -maahanmuuttajaneuvonnan kehittämishankkeen kokemuksia (2015-2016)


MONIKIELISEN NEUVONTATYÖN AMMATTILAISEKSI Info Gloria -maahanmuuttajaneuvonnan kehittämishankkeen kokemuksia (2015-2016) ISBN 978-952-68724-0-7 (nid.) ISBN 978-952-68724-1-4 (PDF)


Oppaan työryhmä: Päätoimittaja: Hannu-Pekka Huttunen (Funderatas) Sisällöntuottajat: Hannu-Pekka Huttunen, Tiina Miettinen ja Anni Viinikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Henna Takala


Sisällys

Johdanta

6

Matalan kynnyksen neuvontapalvelut kotoutumisentukena

7

ESR-tukirakennehankkeet neuvontapalveluita kehittämässä 7

Info Gloria -hanke Keski-Suomen neuvontapalveluita kehittämässä 11 Info Glorian toimijat ja verkostot 13 Hankkeen hallinto 13 Yhteistyötahot ja kumppanuudet 13 Kohderyhmä 14 Neuvoja osaajana ja ammattilaisena 14 Neuvojien ammatillistaminen ja ammattitaidon ylläpito 19 Rekrytointi 23

Tuloksista 23 Palautteesta 25 Asiakaspalautteet 25 Sidosryhmäpalautteet 25

Maahanmuuttajien matalan kynnyksen neuvontapalveluiden tulevaisuus 28 Neuvonta ja sote-uudistus 30 Loppusanat 31 Lähteet ja liitteet 32


Arvoisa lukija! Info Gloria -maahanmuuttajaneuvonnan kehittämishanke syntyi tarpeesta tarjota luotettavaa tietoa suomalaisen yhteiskunnan palveluista sekä maahan muuttavan henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Tavoitteena oli kehittää matalan kynnyksen neuvontapalvelupiste Keski-Suomen maakuntaan eri palvelukieliä tarjoten. Näin luotaisiin maahanmuuttajille laadukas ja ammatillisesti toimiva neuvontapalvelupiste. Hanke toimi ajalla 1.1.2015 – 31.12.2016. Hankkeen hallinoivana tahona toimi Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry ja sitä rahoittivat Euroopan Sosiaalirahasto (ESR), Keski-Suomen ELY-keskus sekä Jyväskylän kaupunki. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli ammatillistaa maahanmuuttajaneuvojien työ, mihin tässä julkaisussa olemme halunneet keskittyä. Hankkeessa luotiin perehdytyskoulutusohjelma neuvojien ammattitaidon kasvattamiseksi. Systemaattinen perehdytyskoulutus sekä jatkuva ammatillinen kouluttautuminen loivat eri kielisille neuvojillemme ammatti-identiteetin sekä takasivat neuvontapalvelun laadun yhdessä mentori-työskentelyn ohella. Koulutusten kautta he saivat tukea ammatilliseen kasvuun tehtävään, josta ei ole ollut olemassa yhtenäistä työnkuvausta tai ammattinimikettä. Hanke onnistui muun muassa laadullisella ammattityöllä vakuuttamaan sidosryhmiä sekä asiakkaita ja nostamaan yhteydenottomääriä 30 % ensimmäisestä vuodesta hankkeen loppuun. Sidosryhmille ja Jyväskylän kaupungin toimialojen päättäjille tehtiin näkyväksi (tilastoin, laadullisin menetelmin) neuvontapalvelupisteen hyödyt, minkä seurauksena toiminnolle saatiin vuoden 2017 Jyväskylän kaupungin talousarvioon rahoitus. Hanke onnisti siten tuloksillaan tuomaan esiin, että matalan kynnyksen neuvontapalvelutyötä tarvitaan ja että neuvontapalvelupisteen palvelun laadulla on merkitystä. Laadukkaasti tehty työ kantaa monia hedelmiä! Info Glorian neuvontapalvelupiste esiteltiin vuonna 2016 Euroopan komission (EWSI) toimesta yhtenä hyvänä kotouttamiskäytänteenä kaikista EU-maista ja käytänteistä. Laadukkaan työn hankkeessa mahdollistivat koulutetut ja sitoutuneet maahanmuuttajaneuvojamme sekä erityisosaavat hanketiimin muut jäsenet. Lämmin kiitos myös yhteistyöverkostoille johon Info Gloria -hanke otettiin osalliseksi ja sitä kautta mukaan kehittämään Keski-Suomen alueen maahanmuuttajien palveluja. Kiitos myös Jyväskylän kaupungin eri toimialojen henkilöstölle aktiivisesta mukana olosta neuvontapalvelupisteen kehitystyössä. Antoisaa lukuhetkeä Info Gloria -hankkeen puolesta toivotellen Tiina Miettinen projektipäällikkö, Info Gloria -maahanmuuttajaneuvonnan kehittämishanke (ESR) Jyväskylässä 14.12.2016

5


Johdanto Kun ihminen muuttaa asumaan toiselle paikkakunnalle, häneltä kestää hetken sijoittaa itsensä uuden asuinympäristönsä ns. kognitiiviselle kartalle. Missä sijaitsevat kaupat ja muut palvelut, miten sinne pääsee, keitä ovat uudet naapurini, miten minun kuuluu käyttäytyä, mitä paikkoja minun pitää oman turvallisuuteni takia välttää, mistä saan apua, jos sitä tarvitsen? Kysymyksiä on paljon ja erityisen paljon niitä on, jos tulen ihan toisenlaisista olosuhteista ja kielikin on outo. Kaikilla meillä on kuitenkin luontainen tarve sopeutua uuteen ympäristöön ja lopulta arkipäiväistää toimintomme normaaliksi elämiseksi. Sopeutumista edistää tiedon saaminen siitä, millä tavoin voin nopeuttaa tätä prosessia. Paikkakunnalla saattaa asua jo muitakin muualta tulleita, jopa maanmiehiäni. He ovat usein ensimmäinen ja tärkein tietolähteeni. Aikaisemmin muuttaneilla on paljon kokemusperäistä tietoa, jota he myös auliisti jakavat, jotta voin jatkaa kohtaamieni viranomaisten kotoutumiseksi kutsumalla polulla. Aina tuo omalta yhteisöltä saatu tieto ei kuitenkaan ole riittävää tai edes oikeata. Suomalainen yhteiskunta on niin kovin erilainen. Sitä ei ole helppo ymmärtää eikä aina ole omalla kielellä edes sanoja, joilla sitä kuvata. Suomalainen yhteiskunta on viime vuosina maahanmuuttajien määrän hitaasti lisääntyessä itsekin ruvennut pohtimaan keinoja, joilla uudet tulijat saataisiin nopeammin sopeutumaan, kotoutumaan. Tärkeänä siinä on havaita muuttaneiden oma aktiivinen osuus. Kotoutumiskoulutuksen ja muiden kotouttamistoimenpiteiden tehtävänä on perehdyttää tulijat uuden kotimaan kieleen sekä kulttuuriin ja lopulta ohjata työmarkkinoille tai sopivaan jatkokoulutukseen. Varsinkin polun alkuvaiheessa jää vielä paljon tiedollisia aukkoja informaatiotulvassa, kun kaikkea ei ehkä vielä ole pystytty omaksumaan. Apua on kuitenkin tarjolla. Kotoutumislaki edellyttää viranomaisilta oikean informaation jakamista uusille asukkaille. Monilla paikkakunnilla on perustettu erityisiä neuvontapalveluita, joista saa tietoa jopa omalla äidinkielellä ammattilaisten neuvojien toimesta. Tässä julkaisussa kuvataan yksi keskisuomalainen malli siitä, miten tämä voidaan erinomaisella tavalla järjestää.

6


Matalan kynnyksen neuvontapalvelut kotoutumisentukena ESR-tukirakennehankkeet neuvontapalveluita kehittämässä Sisäministeriössä käynnistettiin vuonna 2008 Euroopan Sosiaalirahaston tuella toimiva hanke kehittämään maahanmuuttajien alkuvaiheen palveluita. Hankkeen nimeksi tuli Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen - tukirakenne (ALPO). Sen oli tarkoitus toimia koordinoivana projektina useille samaan ESR-toimintalinjaan 2 kuuluville paikallisille ja alueellisille hankkeille. ALPO-hanketta hallinnoiva viranomainen muuttui työ- ja elinkeinoministeriöksi 1.1.2012, kun kotoutumisasiat siirrettiin sinne hallitusohjelman mukaisesti. ALPO päättyi 31.12.2014. Samanaikaisesti ALPO-hankkeen rinnalla toimi työperusteiseen maahanmuuttoon suuntautunut MATTO-tukirakenne (ESR TL4). Suomea oli uhkaamassa työvoimapula sitä suunniteltaessa. Malliltaan molemmat tukirakenteet olivat samanlaisia, kumpikin perustui samaan kehittämisohjelmaan, kummankin tehtävänä oli koordinoida alueellisia ja paikallisia ESR-hankkeita sekä muotoilla niiden kehittämistä metodeista kansallinen malli. MATTO-hankkeessa luotiin erilaisia opastus- ja neuvontapalveluita ulkomaalaisille työntekijöille ja työvoimaa rekrytoiville työnantajille. Lisäksi kehitettiin erilaisia mm. lähtömaissa tapahtuvia koulutuksia sekä pohdittiin Suomeen liittyviä vetovoimatekijöitä rekrytoinnin tarpeisiin.¹

Pahaksi onneksi juuri MATTO-projektia käynnistettäessä maailmantaloudessa tapahtui notkahdus, joka vaikutti myös Suomen työvoimatarvetta vähentävästi, hoivaja hoitoalojen muodostaessa poikkeuksen. MATTO-tukirakenne sopeutti tavoitteitaan sen mukaisesti ja suuntautui osittain uudelleen.² Aikaa myöten ALPO ja MATTO lähenivät toiminnoiltaan toisiaan ja molemmat hankkeet päättivät elinkaarensa yhteiseen loppuseminaariin vuoden 2014 päättyessä. ALPO-hankkeen erityispiirre – ja samalla sen keskeinen onnistuminen – oli sen tiivis kytkentä 1.9.2011 voimaan astuneen kotoutumista edistävän lain (KotoL 1386/2010) valmisteluun ja toimenpanoon. Itse asiassa monia lakiin sijoitettuja asioita oli jo ehditty kokeilla ja testata ALPO-verkostossa olevissa hankkeissa.

² Huttunen, Hannu-Pekka ja Suvi Äärilä (toim.) 2010: Avoin Suomi– kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Julkaisuja.

¹https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S10432

7


Tukirakenteen avulla kehitettiin ja mallinnettiin valtakunnallinen työelämäläheisen kotouttamisen malli, joka tarkoituksena oli tehostaa Suomeen kotoutumista ja edistää maahanmuuttajien työllistymistä. Hankkeen taustalla oli kansallinen kehittämisohjelma, jonka tarkoituksena oli kehittää maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta. Tukirakenteen kohteena olivat alueelliset projektit, niiden työn tukeminen, seuranta ja tulosten mallintaminen valtakunnalliseksi maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan, ohjauksen ja osaamisen kehittämisen malliksi. Tavoitteena oli luoda valtakunnallinen, yksilön ja yhteiskunnan kannalta tehokas toimintamalli Suomeen muuttaneiden tarpeisiin. Tämän toimintamallin keskeisiä osia olivat: • kotoutumista, suomalaista yhteiskuntaa ja palvelujärjestelmää käsittelevä perustieto valtakunnan tasolla ja paikallisella tasolla, • matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelut, • erilaiset alkukartoitus- ja ohjausmallit, • kotoutumista edistävät palvelut ja toimenpiteet, • sähköiset palvelut ja ratkaisut alkuvaiheen ohjaukseen ja kielen opiskeluun.

8

Näiden toimintamallien osien luomisen, kehittämisen ja vahvistamisen lisäksi ALPO-tukirakenteen projekteissa tehtiin monipuolista työtä kielen oppimisen, työllistymisen ja kotoutumisen eteen. Hankkeita oli vuosien 2007–2014 aikana kaiken kaikkiaan 52 kappaletta. Projekteja toteutettiin eri puolilla Suomea ja niiden työssä painottui eri kuntien ja muiden toimijoiden tärkeimpiä kehittämiskohteita. Hankkeet olivat sisällöllisesti monipuolisia ja niitä toteutettiin niin kuntien, TE-toimistojen, oppilaitosten kuin kolmannen sektorin toimijoiden toimesta. Kunnat olivat päätoteuttajina 23 hankkeessa, oppilaitokset 15 hankkeessa, valtionhallinto (keskushallinto, ELY-keskukset ja TE-toimistot) 9 hankkeessa ja järjestöt 5 hankkeessa. Luonnollisesti lähes kaikissa hankkeissa on tehty yhteistyötä lukuisien eri toimijoiden kesken.³

³ ALPO-tukirakenteessa opittua 2014: Suosituksia ja hyviä käytäntöjä maahanmuuton alkuvaiheen palveluihin. Työja elinkeinoministeriön julkaisu 10/2014.


Kotoutumislaissa säädetään alkuvaiheen palveluihin kuuluvasta ohjauksesta ja neuvonnasta seuraavasti: • Kotoutumislain mukaan kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) sekä muiden viranomaisten on huolehdittava asianmukaisen ohjauksen ja neuvonnan antamisesta liittyen kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin ja palveluihin sekä työelämään (8 §) • Kotoutumislain tarkoituksena on vahvistaa hallintolain yleistä neuvontavelvollisuutta maahanmuuttajia koskevissa asioissa (KotoL 8 §, hallintolaki 8 §). Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa ja vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin.

• Neuvonta on maksutonta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, on hänen pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiselle viranomaiselle. Kotoutumislaissa tarkoitettuja muita viranomaisia ovat esimerkiksi Maahanmuuttovirasto, Kansaneläkelaitos, työsuojeluviranomaiset ja verohallinto. Maahanmuuttajille suunnattua neuvontaa tarjoavat myös monet muut tahot, kuten oppilaitokset ja erilaiset järjestöt. Kunnilla on kuitenkin velvollisuus järjestää maahanmuuttajien matalan kynnyksen neuvontaa osana kuntalaisille järjestettävää yleistä perusneuvontaa. Työvoimaan kuuluvien henkilöiden neuvonta on osa TE-toimiston työllistämiseen kuuluvaa palvelutarjontaa. Kuvio visualisoi kotoutumislain määrittelemän prosessin yksilön kannalta 4

4

Suomen ulkomaalaislaki muuttui vuoden 2017 alusta niin, että kaikki ulkomaalaisten lupa-asiat keskitettiin Maahanmuuttovirastolle. Tähän asti osan asioista oli hoitanut poliisi.

9


Matalan kynnyksen neuvontapalveluiden osuus näyttää näin jälkikäteen asiaa tarkastellessa nousseen yhdeksi ALPO-hankkeen toiminnan tärkeimmäksi ja pysyvimmäksi onnistumiseksi. Monet ALPO-verkoston piirissä kehitetyt neuvontapalvelut on sittemmin vakinaistettu tai niitä on jatkettu muilla rahoitusmalleilla. Nykyisellä ESR-rahoituskaudella toimiva Kotona Suomessa -hanke on sisällyttänyt omaan verkostoonsa myös ohjaus- ja neuvontapalveluita kehittäviä projekteja. Neuvontapisteitä on sen puitteissa perustettu mm. Poriin ja Pietarsaareen. Jo ALPO-projektien kokemukset osoittivat, että neuvonnan ja ohjauksen tarvetta on vielä kauan maahanmuuton alkuvaiheen jälkeenkin. Asiakaskunta on siis selkeästi laajentunut. Turvapaikkahakijoiden määrän kasvulla on ollut tähän oma vaikutuksensa. Tulevaisuudessa epäilemättä myös työperusteisesti maassa olevat ja tänne aikovat tarvitsevat näitä neuvontapalveluita. ALPO-hankkeet innovoivat myös useita työkaluja neuvontatoiminnan käyttöön. Näistä on mainittava alun perin Etelä-Savon ammattiopiston Pointti-hankkeessa kehitetty ALPO-rekisteri, joka elää jo omaa aktiivista elämäänsä. ALPO-rekisteri on tietokanta, johon kootaan keskitetysti maahanmuuttajien neuvontapisteiden asiakaskäyntejä. Järjestelmä ei vaadi asiakastietojen tiedonkeruuseen henkilötunnusta tai muutakaan tietoa, vaan asiakas kirjataan nimettömänä ja hänestä kirjataan ylös vain sellaisia asioita, jotka luontevasti ovat asiakastapaamisen aikana tulleet ilmi.

10

ALPO-rekisterissä on mukana tällä hetkellä parikymmentä pääkäyttäjää eri neuvontapisteissä ympäri maan. ALPO-rekisterin avulla saadaan tietoa neuvontapisteiden asiakaskunnasta, maahanmuuttorintamalla tapahtuvista kehitystrendeistä sekä muuttoliikkeestä yleisesti. ALPO-rekisteri tuottaa näin informaatiota ennakoinnille, seurannalle ja tutkimukselle. Tietokantaa voivat hyödyntää valtionhallinnon ja kuntahallinnon virkailijat ja suunnittelijat. ALPO-rekisterin pääkäyttäjänä toimii työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskus. Myös Info Gloria hyödyntää ALPO-rekisteriä. Yksi mielenkiintoinen ilmiö ALPO-prosessissa oli neuvojien ammatillinen herääminen. Se tuli ikään kuin muun ALPO-toiminnan ohessa ja kiteytyi lopulta erityisten neuvojapäivien pitämiseen. Näissä kokoontumisissa eri puolelta maata tulevat neuvojat pohtivat mm. minkälaista osaamista tässä työssä tarvitaan ja miten sitä voitaisiin kehittää. Jatkuvaa keskustelua ALPO-verkostossa käytiin myös siitä, mikä on ”neuvontaa” ja mikä on ”ohjausta”. 5

5 Huttunen, Hannu-Pekka et al. 2014: Oikeilla neuvoilla oikeaan paikkaan. Suosituksia ja hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien neuvonnan kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 5/2014.


Info Gloria -hanke Keski-Suomen neuvontapalveluita kehittämässä Maahanmuuttajaneuvonnan kehittämishanke Info Gloria vastasi osaltaan kotoutumislain vaatimuksiin paikallisella tasolla. Hanke toimi Euroopan Sosiaalirahaston tuella 1.1.2015 - 31.12.2016. Se käynnistyi osana rahaston työllisyys- ja työvoiman liikkuvuutta vahvistavassa toimintalinjassa (TL3), mutta toimintalinjaa muutettiin kesken toimintakauden sosiaaliseen osallisuuteen, köyhyyden torjuntaan sekä työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen (TL5), koska ulkoisissa olosuhteissa ja maahanmuuttotilanteessa tapahtui suuri muutos turvapaikkahakijoiden määrän moninkertaistuessa Suomessa vuoden 2015 aikana. Osaltaan tämä merkitsi myös potentiaalisen, odotettavissa olevan asiakaskunnan kasvua. Info Gloria -hankkeen päävastuullisena vetäjänä toimi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT), joka on keskisuomalainen kansalaistoiminnan ja sitä edustavien yhteisöjen kehittäjä. KYT tarjoaa mm. tilitoimisto- ja tukipalveluja, ohjausta ja neuvontaa yhteisöille sekä avoimia kohtaamispaikkoja kansalaisille. KYT edistää kansalaisten hyvinvointia, yhdistysten yhteistoimintaa ja vaikuttavuutta yhteiskunnallisesti. KYT myös hallinnoi vuoden 2016 loppuun Monikulttuurikeskus Gloriaa, joka toimii tasa-arvon puolesta, rasismia ja ennakkoluuloja vastaan tekemällä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä järjestämällä esimerkiksi tapah tumia ja keskustelutilaisuuksia monikulttuurisuudesta.6 Vuoden 2017 alusta aloitti Monikulttuurikeskus Gloria toimintansa yhdistyksenä.

Kehittämishanke syntyi tarpeesta tarjota myös Keski-Suomessa asuville maahanmuuttajille luotettavaa tietoa suomalaisen yhteiskunnan palveluista monikielisenä palveluna nimenomaan paikallisesta näkökulmasta. Maahanmuuttajien neuvontapiste Info Gloria oli käynnistetty Monikulttuurikeskus Glorian yhteyteen jo vuonna 2011 toimien ennen hanketta osa-aikaisesti kahdella kielellä (suomi ja englanti). Hankkeen konkreettinen tavoite oli kehittää matalan kynnyksen neuvontapalvelupiste, jossa asiakkailla olisi mahdollisuus asioida mahdollisesti jopa omalla kielellään. Neuvontapiste sijoittui KYT:n hallinnoimaan Kansalaistoiminnankeskus Mataraan Monikulttuurikeskus Glorian yhteyteen, joka olikin sille oivallinen alusta sekä verkostoitumisen että kaikenlaisen muunkin saatavilla olevan tuen kannalta. Se myös tarjosi hyvän mahdollisuuden hankkeen näkyvyydelle niin suuren yleisön kuin viranomaiskentänkin suuntaan. Info Glorian tilaisuudet ja koulutustapahtumat piirtyivät selkeäksi osaksi alueen kotouttamistoimintaa.

6

www.kyt.fi

11


Hankkeen yksi tavoitteista oli muotoilla maahanmuuttajaneuvojien työroolia entistä ammatillisempaan suuntaan. Hankesuunnitelmassa sen odotettiin vaikuttavan myös vahvemman ammatti-identiteetin heräämiseen. Tätä edistettiin erityisen perehdytyskoulutusohjelman avulla, jossa käsiteltiin monia maahanmuuttoon olennaisesti kuuluvia aiheita niin asiakkaiden kuin neuvojien itsensä näkökulmasta. Neuvojien päätyönä oli nimenomaan asiakkaiden ohjaaminen oikeiden ja hänen kannaltaan asiaankuuluvien palveluiden piiriin. Se edellytti heiltä todella hyvää palvelukentän tuntemista. Asiakkaan henkinen tukeminen muodostui tärkeäksi elementiksi, vaikka tarkoituksena ei ollutkaan toimia varsinaisena terapeuttina tai ohjaajana. Sekin osaltaan kuitenkin asetti omia vaatimuksia neuvojan osaamiselle. Info Glorialla oli tavoitteenaan kehittää maahanmuuttajaneuvontaa myös muulla tavoin. Etäneuvontapalveluilla oli tarkoitus saattaa matalan kynnyksen palvelut yhä useampien asiakkaiden käytettäviksi. Tämä kehitystyö tosin jäi hankkeen toiminta-aikana vain kokeiluksi, mutta osoitti kyllä tarpeellisuutensa. Lisäksi hankkeessa vahvistettiin erilaisilla toimialakohtaisilla koulutuksilla kuntien ja valtion työntekijöiden maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvää osaamista. Yhdeksi tärkeäksi koulutusaiheeksi nousi traumoja kohdanneen henkilön kohtaaminen ja ohjaaminen. Tällaisia kokemuksia omaavien maa-

hanmuuttajien määrä oli alkanut nousta myös Keski-Suomessa hankkeen toiminta-aikana. Koulutuksista kerättiin osallistujilta palautetta ja yleisarvosanat kokonaisuudessaan koulutuksille, kouluttajille ja sisällöille olivat erittäin hyvät. Hankkeessa toivotaankin, että koulutuksissa käyneet kuntien ja valtion työntekijät havahtuivat siihen, että maahanmuuttajien parissa tehtävä työ vaatii ammattiosaamista ja että koulutuksen kautta sitä on myös mahdollista kerryttää. Info Gloria -kehittämishanke ei toki syntynyt tyhjästä. Neuvontapisteen taustalla oli alkujaan MATTO –hankekokonaisuuteen kuulunut Ulkomailta osaajaksi –ESR -hanke jonka rahoituksella neuvontapiste käynnistettiin Jyväskylään sekä Äänekoskelle. Info Gloria –hankkeen suunnittelussa hyödynnettiin myös ALPO-tukirakennekokonaisuuteen kuuluneen Palapeli 2 -ESR-hankkeen (sekä sitä edeltänyt Palapeli-projektin) kokemuksia, jota hallinnoitiin alueen työvoimaviranomaisten toimesta. Palapeli-hankkeessa järjestettiin mm. alkuvaiheen suomen kielen opetusta sekä ohjauspalveluita. Lisäksi erilaisten ryhmätoimintojen avulla tehostettiin kotoutumista. Palapeli-projektissa valmennettiin myös maahanmuuttajayhdistysten edustajia kulttuuri- ja kielitulkeiksi.7 Näitä hankkeen tuloksia ja kokemuksia päästiinkin sitten täysipainoisesti hyödyntämään Info Gloria -projektin käynnistyessä vuoden 2015 alussa. Viinikainen, Anni 2014: Maahanmuuttajien neuvonta – Selvitys maahanmuuttajien omakielisten neuvontapalveluiden kehittämisestä Keski-Suomessa. ESR. 7

12


Info Glorian toimijat ja verkostot Hankkeen hallinto Info Gloria -hankkeessa oli kerrallaan aina seitsemän työntekijää: projektipäällikkö, projektisuunnittelija, mentoroiva maahanmuuttajaneuvoja sekä neljä omakielistä maahanmuuttajaneuvojaa. Hankkeen aikana neuvontaa sai suomen, englannin, ranskan, venäjän, viron, persian, kurdin, ruandan, suahilin, thain ja arabian kielillä. Ohjausryhmässä oli edustus Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Jyväskylän kaupunkia edustivat sen Kaupunkikehitys ja kilpailukyky -yksikkö, Konsernihallinnon elinkeino ja työllisyys -yksikkö sekä kotoutumispalvelut. Lisäksi mukana olivat KYT ry ja Monikulttuurikeskus Gloria, joka silloin vielä oli KYT:n alainen. Maahanmuuttajilla oli myös yksi jäsen ohjausryhmässä, Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitosta (Wari ry).

Yhteistyötahot ja kumppanuudet Hankeyhteistyötä tehtiin mm. Supporting Immigrants in Higher Education in Finland (SIMHE) -hankkeen kanssa, jonne ohjattiin neuvontapalveluissa käyneitä korkeasti koulutettuja turvapaikanhakijoita. Opiskeluun haluavia asiakkaita ohjattiin puolestaan Kotona Jyväskylässä -projektin Poluttamoon. Sen kanssa Info Gloria toteutti Tervetuloa Jyväskylään -infosarjan.

Kotona Suomessa -ESR-hankkeen aluekoordinaattorin kanssa pohdittiin erilaisten maahanmuuttajille suunnattujen koulutusten tarvetta Keski-Suomessa. Samaan hankekokonaisuuteen kuuluva Pohjois-Pohjanmaan Hyvä alku -projekti oli kumppanina etäneuvontaan liittyvissä asioissa. Sitä konsultoitiin myös maahanmuuttajaneuvojan ammatillisuutta koskevassa kehitystyössä. Muita hankkeita, joiden kanssa oli yhteistyötä mainittakoon Mauste, Avaimet Onnistumiseen, Koutsaamo ja ETENE!. Yhteistyö muodostui erilaisen tiedotusmateriaalin tuottamisesta, tapahtumien järjestämisestä sekä omaan ydintoimintaan kuuluvasta asiakkaiden keskinäisestä ohjaamisesta. Asiantuntijavaihtoa harjoitettiin ammatillisissa asioissa Tampereen kaupungin Mainio-neuvontapisteen kanssa. Alueella toimivien vastaanottokeskusten henkilökunnalle järjestettiin informaatiotilaisuuksia ja koulutuksia. Yrittäjyystematiikkaa pohdittiin Uusyrityskeskuksen kanssa. Koskelan Setlementin maahanmuuttajille suunnatussa tapahtumassa Info Gloria oli niin ikään mukana neuvontapalveluita esittelemässä.

13


Kohderyhmä Info Glorian tehdyn neuvontyön painopiste päätyi Jyväskylään. Neuvontapalvelu oli suunniteltu koko Keski-Suomen maakuntaan, mutta vain 3,5 % yhteydenotoista tuli muilta kuin Jyväskylän kotikunnaksi ilmoittaneilta henkilöiltä (tosin yhteydenottajista 29 % kotikunta ei tullut keskusteluissa esiin). Hankkeessa järjestettyihin koulutuksiin tavoitettiin kuitenkin koko maakunnasta osallistujia (mm. Laukaa, Äänekoski, Saarijärvi, Jämsä, Viitasaari, Kyyjärvi). Hankkeessa onnistuttiin tavoittamaan myös oikeita kohderyhmiä niin neuvontapalveluiden kuin koulutusten osalta. Kesäkuun 2015 jälkeen turvapaikanhakijoiden määrän niin Euroopassa kuin Suomessa voimakkaasti lisäännyttyä koettiin tärkeäksi ennaltaehkäistä ja turvata neuvontapalvelut koskemaan myös henkilöitä, joilla ei vielä välttämättä ollut oleskelulupaa Suomeen, mutta joiden työnteko-oikeus täyttyi. Tällöin hankkeen järjestämiin koulutuksiin nähtiin tärkeäksi lisätä sisältöjä, jotka tukevat turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevien henkilöiden ammatillista toimintaa. Osittain juuri kohderyhmän laajentumisen johdosta hankkeen projektisuunnitelmaa muutettiin ESR-toimintalinjan osalta. Ennakointi osoittautui tarpeelliseksi, koska noin 10 % yhteydenotoista hankkeen toiminnan loppupuoliskolla on tullut turvapaikanhakijoilta. Osa heistä tulee saamaan myönteisen turvapaikkapäätöksen ja oles-

14

keluluvan, jolloin he siirtyvät kotoutumispolulle. Sillä polulla oikeasta paikasta saaduilla oikeilla neuvoilla on suuri merkitys Keski-Suomen maahanmuuttajataustainen väestö on luonnollisesti keskittynyt asumaan Jyväskylän kaupunkiin, jossa heidän osuutensa väestöstä oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 lopussa 4,4 %. Kehyskuntien ulkomaalaisväestön määrä liikkui 0,3 ja 1,7 prosentin välillä. Suurimpia kieliryhmiä Keski-Suomessa vuoden 2015 lopussa olivat venäjän (2 113), viron (628), englannin (565), persian (441), thain (382), kurdin (329), kiinan (286), saksan (232), arabian (221) ja turkin (211) kieltä äidinkielenään puhuvat henkilöt.

Neuvoja osaajana ja ammattilaisena Neuvojien osaamisen ja ammattitaidon merkitys ymmärrettiin Info Gloriassa hankkeen kuluessa entistä selkeämmin. Epätäydellisen tai jopa väärän informaation jakaminen voi johtaa pahimmassa tapauksessa koko kotoutumisprosessin epäonnistumiseen sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla. Niinpä hankkeessa kehitettiin neuvojille suunnattua perehdyttämiskoulutusta, jossa käytiin läpi mm. seuraavia maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyviä aihe-alueita: lainsäädäntö, viranomaiskentän vastuunjako, julkiset palvelut (paikalliset, alueelliset ja kansalliset) ja keskeinen terminologia. Koulutusohjelma sisälsi lisäksi laajasti suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria kuvaavaa


yksityiskohtiinkin menevää perustietoa. Myös neuvojan osaamista, toimenkuvaa, roolia, työhyvinvointia ja työssäjaksamista käsiteltiin. Neuvojien haastatteluissa varsinkin viimeksi mainitut nousivat selkeästi esiin. Info Glorian neuvojien haastatteluissa8 korostuivat teemat, jotka viittasivat heidän omiin pohdiskeluihinsa neuvojan roolista ja ammattikuvasta. He siis selvästi sijoittivat itsensä osaksi laajempaa kokonaisuutta, jopa osaksi palvelujärjestelmää. Samalla neuvojat kuitenkin mielsivät sen, etteivät olleet viranomaisia. Asiakkaiden ja viranomaisten välisessä maastossa toimiminen ei ole suinkaan helppo rooli. Heihin kohdistuvia odotuksia ja vastuunkantoa erityisesti asiakkaiden taholta ei aina ole helppoa sovittaa yhteen virkakoneiston edellyttämiin vaatimuksiin tai suomiin mahdollisuuksiin asiakkaiden palvelussa. Neuvojat ovat eräänlaisia tulkkeja viranomaisten ja asiakkaiden välissä. Toisin kuin varsinaiset tulkit, he myös ottavat kantaa, pohtivat vaihtoehtoja, tekevät suosituksia sekä tarvittaessa ”kulkevat ylimääräisen virstan heidän kanssaan” viranomaisten pakeille. Haastateltavat kertoivat myös työnsä kipukohdista ja vaikeuksista. Asiakkaiden toivottomilta tuntuvat tilanteet, joita ei voinut ratkaista, painavat usein heidän mieltään. Neuvottavien joskus epärealistiset odotukset pitää nekin jollain tavoin tahdikkaasti korjata. Kuitenkin niin, ettei synny luottamuspulaa ja pettymystä. Yksi neuvoja näki

tärkeäksi aina ja joka kerta korostaa asiakkaalle sitä, että tämä on itse oma herransa, joka itse tekee päätöksensä omissa asioissaan. Neuvojan on aina tiedostettava asiakkaan autonomia näissä tilanteissa. Lähtötilanteen on oltava selvä molemmille osapuolille. Asiakas ei aina tajua, että neuvoja ei ole toimivaltainen viranomainen. Neuvojan on myös pysyttävä omana itsenään, asiakasta ei siis pidä ”peesata”. Ei saa myöskään kuvitella itseään terapeutiksi. Vaikeat tapaukset ohjataan aina oikeiden palveluiden piiriin. Uhkatilanteita ei ole ollut. Ainoastaan kerran on yksi neuvoja joutunut poistamaan asiattomasti käyttäytyneen asiakkaan. Vaitiolovelvollisuuden ylläpito on haastatelluille itsestäänselvyys. Joskus asiakkaasta tulee esille hyvinkin arkaluontoisia tietoja. Aviopuoliso saattaa olla mukana jossakin rikosjutussa, eikä toinen puoliso tiedä siitä mitään. Joissakin tilanteissa on myös mahdollisuus katkaista erilaisilta huhuilta siivet. Paperittomien, ilman turvapaikkaa jääneiden asiakkaiden ilmestyminen neuvontaan huolettaa haastateltuja selvästi. Vielä sellaisia ei heidän mukaansa ole ollut, mutta tulevaisuudessa varmasti on. Muutamia epäilyjä ihmiskaupasta on tosin ilmennyt. 8

Haastattelut järjestettiin Jyväskylässä 20.10.2016 (yksilöhaastattelu) ja 4.11.2016 (ryhmähaastattelu)

15


Paljon keskustelua ryhmähaastattelussa herätti työroolin ja yksityisroolin erottaminen toisistaan. Asiakkaisiin tai heidän sukulaisiinsa saattaa törmätä kadulla, jolloin voi joutua vastaamaan työhön liittyviin kysymyksiin. Silloin kyllä useimmiten ohjataan tulemaan Info Gloriaan sen vastaanottoaikoina. Näinä aikoina on mahdollisuus saada kollegalta tukea. Se ei onnistu satunnaisissa kohtaamisissa kadulla tai kaupassa. Vaikka neuvojilla onkin omat virkapuhelimensa, joskus yhteydenottoja tulee yksityisnumeroon, someen tai sähköpostiin. Työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan on kuitenkin edellytys työssäjaksamiselle ja työhyvinvoinnille. Tämä korostui haastatteluissa. Neuvojien työaika on normaalisti vain kaksi tuntia viikossa, mutta sisällöltään sekin aika on varsin tunneintensiivistä. Se vaati oman normaaliin palautumisjaksonsa vaikkapa television viihdeohjelman parissa. Neuvontatyön hyvistä puolista puhuttaessa haastateltavien ilmeet kirkastuvat. Pienikin konkreettinen apu ja asiakkaan poistuminen tyytyväisenä tekee aina hyvän mielen. Joskus asiakkaat palaavat vielä erikseen kiittämään pieni lahja – vaikka karkkipussi – mukanaan. Joidenkin asiakkaiden kohdalla yksi käynti neuvonnassa riittää, joidenkin kanssa asiakassuhteesta tulee pitempi. Hyvänä puolena neuvojat pitävät myös sitä, että aina oppii jotakin uutta. Itse asiassa aina pitääkin opiskella uusia asioita yhteiskunnasta ja sen palveluista. Asiantuntijan rooli vahvistuu tässä prosessissa koko ajan

16

ja osaamispääoma karttuu. Joskus he voivat neuvoa myös ihan kantasuomalaisiakin, joita satunnaisesti käy asiakkainakin. Lait, asetukset, säädökset ja määräykset kehittyvät koko ajan. Viimeisen muutoksen myötä toimeentuloasiat siirtyivät Kelaan ja oleskelulupien myöntäminen Maahanmuuttovirastolle. Faktojen oppiminen on haastateltavien mielestä vielä helppoa, mutta suomalaisen yhteiskunnan hierarkkiset syvärakenteet ovat olleet vaikeampi asia omaksua. Toimivan työyhteisön ja kollegoiden merkitys on luonnollisesti äärimmäisen tärkeä asia. Kommelluksista kertominen ja niille yhteisesti nauraminen – niitähän monikulttuurisissa kohtaamisissa usein tapahtuu – heijastaa kokijoidensa hyvää itsetuntoa. Ulkoisten olosuhteiden, kuten häiriöttömän neuvontatilanteen ja työhuoneen on niidenkin oltava kunnossa. Hyvänä asiana koetaan myös Matarassa toimivien muiden aktiviteettien (koulutukset, kurssit ja tilaisuudet) läheinen läsnäolo ikään kuin kaikupohjana omalle työlle.


Haastateltavat hahmottelivat myös, millainen heidän mielestään olisi hyvä neuvoja. Ihanneneuvojan ominaisuuksiin kuuluvat heidän mukaansa seuraavat asiantuntijuuteen, ammattitaitoon ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät piirteet: • Oppimishalu ja -kyky (uusien asioiden seuraamiskyky)

Heidän omat kokemuksensa luonnollisesti auttoivat heitä kuitenkin varsin nopeasti pääsemään asioiden ytimiin ymmärtämällä asiakkaiden kohtaamia vaikeuksia kotoutumispoluillaan. Haastatteluissa neuvojat kertoivat erilaisista kommelluksista, mutta myös onnistumiskokemuksista, joita heillä itsellään tai heidän asiakkaillaan oli ollut. Täydellä syyllä näitä neuvojia voidaan kutsua kokemusasiantuntijoiksi.

• Auttamishalu • Kärsivällisyys ja kiireettömyys (suhteessa sekä asiakkaisiin että viranomaisiin) • Tilannetaju (kulttuurinen sensitiivisyys) • Omien ennakkokäsitysten haastaminen ja kyseenalaistaminen (reflektiokyky) • Avoimuus (vaikeistakin asioista pystyttävä puhumaan) • Realismi (kaikkia ei voi auttaa) • Osaa irrottautua arjesta (työ- ja yksityisasioiden toisistaan erottaminen) Näiden asioiden pohtiminen osoittaa, että Info Glorian neuvojat aktiivisella tavalla osallistuvat oman työnsä kehittämiseen. Vastuu ja tietoisuus oman työn merkityksestä on johtanut selkeän oloisen ammatillisen omakuvan ja identiteetin syntymiseen. Neuvojilla on erilaiset taustat sekä koulutuksen että työkokemusten suhteen. Suurimmalla osalla ei ole ollut varsinaista kokemusta maahanmuuttajatyöstä.

Mielenkiintoista on todeta, että myös ALPO-hankkeen sen toiminta-aikana neuvojille suunnatuissa työkokouksissa (ns. neuvontapäivät) aivan samat teemat nousivat esille. Alkuvaiheen neuvonta on järjestetty hieman eri tavoin, erilaisin menetelmin ja lähtökohdin eri puolilla maata, mutta selvästi oli orastamassa tätä työtä tekevien työntekijöiden vertaistuen verkosto. Huolimatta siitä, missä yhteydessä ja missä päin Suomea neuvontaa toteutetaan, asiakkaalla on oltava oikeus ammatillisesti toteutettuun kotoutumista tukevaan neuvontaan, jossa korostuu asiakaslähtöisyys, neuvojan asiantuntijuus ja neuvonnan laatu. ALPO-hankkeen suosituksissa ja loppuraportoinnissa painotetaan vahvasti, että kotouttamisen palvelujärjestelmää edelleen kehitettäessä myös neuvojien rooli ja osaamisen kehittäminen olisi huomioitava. 9

9 Huttunen, Hannu-Pekka et al. 2014: Oikeilla neuvoilla oikeaan

paikkaan. Suosituksia ja hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien neuvonnan kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 5/2014, 30, 43-45. ALPO-tukirakenteessa opittua 2014: Suosituksia ja hyviä käytäntöjä maahanmuuton alkuvaiheen palveluihin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 10/2014, 49.

17


Info Glorian neuvojien haastatteluissa esille nostamia asioita voidaan verrata ALPO-hankkeen neuvojien työkokouksessa Tampereella keväällä 2013 laadittuihin periaatelausumiin neuvojien työn arvoperustasta ja etiikasta. Haastattelut osoittavat jyväskyläläisten neuvojien sisäistäneen varsin hyvin nämä periaatteet. Näitä ovat: 1. Neuvoja on puolueeton, vaitiolovelvol- linen ja luotettava asiantuntija, jolla on hyvät vuorovaikutustaidot. 2. Neuvojan perusarvoja ovat asiakkaan kunnioittaminen ja yhdenvertaisuus.

3. Neuvoja tukee asiakkaan omatoimisuutta palveluissa. 4. Neuvoja ohjaa oikeaan palveluun ja tie dos taa omassa työssään, että viranmaisasioista vastaa viranomainen. 5. Neuvojan roolin ja rajojen tiedostaminen: inhimillistä työtä, mutta neuvoja ei ole asiainhoitaja, kääntäjä tai terapeutti. 6. Neuvoja varmistaa tarvittaessa, että asiakas on ymmärtänyt saamansa ohjeet ja neuvot. 7. Neuvojalla on toimenkuva ja esimies. 8. Neuvojalla on tehtäväänsä nähden riittävä koulutus, hyvä verkosto ja työssä tarvitsemaansa omaksuttua tietoa ja taitoa. 9. Neuvoja ylläpitää ammattitaitoaan ja osaamistaan ja huolehtii osaltaan työhyvinvoinnistaan. 10 10

18

Huttunen, Hannu-Pekka et al. 2014: mt., 31.

Maahanmuuttoneuvojien ammattia tai tehtäväkuvaa ei ole kuitenkaan määritelty minkään tutkinnon mukaisesti. Neuvojina toimivilla on erilaisia tausta-ammatteja ja -tutkintoja takanaan, eikä yleisiä osaamisvaatimuksia ole. Käytännössä luonnollisesti tarvitaan äidinkielen ohella hyvää suomentai ruotsin kielen taitoa. Sisällölliset osaamisalueet käsittävät julkisten palveluiden tuntemuksen, paikallistuntemuksen sekä maahanmuuttoprosessien hallitsemisen. Koskevathan asiakkaiden neuvojille osoittamat kysymykset ensisijaisesti näitä asumiseen ja elämiseen liittyviä asioita. Asiakaspalvelun hallitseminen edellyttää myös hyviä viestintätaitoja.11 Info Gloriassa toimineiden omakielisten neuvojien taustoilla oli seuraavan laisia tutkintoja: taloushallinnon ammattitutkinto, Bachelor of Business Administrator (BBA), merkonomi, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICT -asentaja, filosofian maisteri (pääaine: metsäteollisuus, ympäristö, ekologia, kaukokartoitus ja paikkatietojärjestelmä) ja restonomi. ALPO-hanke teetti ulkopuolisen kartoituksen kaikista (silloin tiedossa olevista) maahanmuuttajille suunnatuista matalan kynnyksen informaatiopisteistä ja -palveluista. Kartoituksessa selvitettiin mm. sitä, minkä laisilla tehtävänimikkeillä ja koulutustaustalla neuvojia oli palkattu. Esille tuli sellaisianimikkeitä kuin neuvontapäällikkö, palvelu-

11

Viinikainen, Anni 2014: Maahanmuuttajien neuvonta – Selvitys maahanmuuttajien omakielisten neuvontapalveluiden kehittämisestä Keski-Suomessa. ESR., 34.


neuvoja, ohjaaja, neuvoja, vastaava neuvoja, koordinaattori ja omakielinen neuvoja. Koska useita neuvontapalveluita pyöritettiin silloin erilaisin projektirahoituksin, nimikkeitä olivat lisäksi monenlaiset hanketoimintaan liittyvät projekti-alkuiset tehtäväkuvat. Useimmin mainittuja neuvojien koulutusnimikkeitä olivat ylempi/alempi korkeakoulututkinto, AMK-tutkinto, ammattitutkinto ja tulkkikoulutus.12 Ei liene perusteita odottaa, että kehitettäisiin maahanmuuttoneuvojille ihan oma (ammatti)tutkintonsa, mutta 12 varmasti jo oleviin koulutusohjelmiin tähän liittyvää aihesisältöä voitaisiin lisätä. Mainittakoon, että Jyväskylän yliopistossa voi suorittaa kotoutumisvalmentajan yhden lukuvuoden mittainen täydennyskoulutuksen (36 op), joka on suunnattu nimenomaan monikulttuuriseen neuvontatyöhön suuntaaville.

Neuvojien ammatillistaminen ja ammattitaidon ylläpito Info Gloria -hanke vastaanotti uudet neuvojansa antamalla heille seikkaperäistä perehdyttämiskoulutusta. Koulutusta järjestettiin työajalla kaksi tuntia kerrallaan kerran viikossa noin kahden kuukauden ajan. Tämän lisäksi neuvojat kokoontuivat noin kerran kuukaudessa työnohjaukselliseen tapaamiseen hankehenkilöstön kanssa. Kokoontumisessa käytiin läpi nimettömästi asiakastilanteita, joita käytettiin vertaisoppimisen välineenä. Lisäksi nämä tapaamiset toimivat työnohjauksellisina tarjoten mahdollisuuden haastavien asiakastilanteiden purkamiseen.

Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksessa aloitettiin uusimuotoinen kotoutumisvalmentajan yhden lukuvuoden mittainen täydennyskoulutus. Aikaisemmin ei korkeakouluissa ole tarjottu oppilaitosympäristön ulkopuolelle suunnattua pitkäkestoista ohjauskoulutusta, jossa valmentava ohjaus korostuu. Lokakuussa 2016 aloitettu pilottikoulutus on avaus tähän suuntaan. 12

Henrik Pekkala (Ramboll Finland Oy): Selvitys erilaisista neuvontapisteistä. – Esitys ALPO-maahanmuuttajaneuvojien työkokouksessa, Tampere 13.3.2013.

19


Koulutuksen sisällöt oli jo hahmoteltu edellisissä hankkeissa (Palapeli2) olleissa Suomi Info -kursseissa.13 Tämän kurssin pohjalle rakennettiin uusi perehdyttämismalli. Siihen kuuluvat nämä koulutusosiot: • PERUSTIETOA MAAHANMUUTOSTA: maahanmuutto Suomeen, laki kotoutumisen edistämisestä, viranomaiset ja maahanmuuttoasioiden vastuujako, julkiset palvelut ja paikallistuntemus niissä, keskeinen terminologia • NEUVOJAN ROOLI: asiakaslähtöisyys, osallisuuden ja omatoimisuuden tukeminen, neuvojan toimenkuva, kulttuurisensitiivinen työote, vaitiolovelvollisuus, yhdenvertaisuus, haastavat asiakastilanteet, työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja sen ylläpito, puhelinkäyttäytyminen • OIKEUS ASUA SUOMESSA: EU-kansalaisen rekisteröiminen, oleskeluluvat ja niihin liittyvät muutokset, muu rekisteröityminen, perheenyhdistäminen • SOSIAALIPALVELUT: sosiaaliturvavakuutus, Kelan etuudet, toimeentuloon liittyvät asiat ja prosessit, sosiaalityö • ASUMINEN: asunnon hakeminen, muuttamiseen liittyvät asiat • RAHA-ASIAT: pankkitilin avaaminen, verkkopankkitunnukset, sosiaalinen luototus, velka-asiat • TERVEYS/SAIRAUS: paikalliset terveyspalvelut, niihin ohjautuminen ja ajanvaraukset, perheneuvola • VAPAA-AIKA: harrastukset, niihin hakeutuminen, taloudellinen tuki • KRIISITILANTEET: kriisipalveluihin ohjaaminen, oikeusturva • OPISKELU: kotoutumiskoulutus, omaehtoinen koulutus, suomen kielen kurssit, suomalainen koulutusjärjestelmä • TULKKAUS: oikeus tulkkiin, tulkin käyttö • OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET: kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, äänestäminen • PERHE: avioliiton solmiminen ja purkaminen, huoltajuusasiat, lapsilisät, lapsi 13

20

Viinikainen 2014, 35.


Tässä ”alkupaketissa” oleviin perusasioihin perehdytään myös ryhmätyöskentelyssä, jossa käsitellään erilaisia asiakastapauksia eli ”työpähkinöitä”. Kuvitteellisille henkilöasiakkaille haetaan sopivia palvelupolkuja käyttämällä koulutuksessa saatua tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Käsiteltävänä tapauksena voi olla esimerkiksi ”eläkeläinen Virosta, joka haluaa muuttaa Suomeen” tai ”unkarilainen työntekijä, jolla on Suomessa toistaiseksi voimassa oleva työlupa ja joka niin ikään haluaisi jäädä Suomeen”.

?

tai ”unkarilainen työntekijä, jolla on Suomessa toistaiseksi voimassa oleva työlupa ja joka niin ikään haluaisi jäädä Suomeen”. Ratkaisujen löytäminen näillekään ei ole aivan helppoa, sillä oikeassa elämässä tapaukset vaihtelevat suuresti ja ovat aina yksilökohtaisia. Tällaisella harjoittelulla opitaan kuitenkin tiedonhankintaa, tiedon soveltamista ja ongelmanratkaisua. Ne ovat neuvojan ammatillisuuden tiedollista ydintä, jota hän hyödyntää neuvontatilanteessa viestintätaitojensa avulla. Sosiaaliset taidot, kuten empatiakyky ja kulttuurinen sensitiivisyys, tehostavat viestinnän onnistumista.

Neuvontaan tulee 65-vuotias virolaisrouva, jonka sukulaisia asuu Suomessa. Hän puhuu jonkin verran suomea. Hän pyytää neuvojalta apua Suomeen asettautumisessa.

?

Neuvontaan tulee unkarilainen metallialan yritykseen työntekijä. Hän ei puhu suomea. Työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva ja hän haluaisi apua missä ja miten opiskella suomea.

21


Perehdytyskoulutuksen jälkeen pidettävissä työkokouksissa voidaan yhdessä käydä läpi todellisiakin asiakastapauksia. Sillä on samalla myös työnohjauksellista merkitystä auttaen osaltaan työssäjaksamista. Samaan tavoitteeseen tähdättiin kehityskeskusteluissa ja varsinkin alussa myös kokeneemman neuvojan vetämällä mentoroinnilla.

?

Mentoroinnin yksi olennainen tavoite on myös ammatillisen identiteetin herättäminen mentoroitavassa henkilössä.14 Kehittyvän itsetunnon ohella se tehostaa samalla uusien asioiden oppimista ja oman työskentelyn kehittämishalua. Kaikki hyviä neuvojan tunnuspiirteitä.

Asiakas tulee neuvontapisteeseen valmiiksi täytetyn kansalaisuushakemuksen kanssa ja haluaa käydä hakemuksen läpi neuvojan kanssa ennen hakemuksen jättämistä Maahanmuuttovirastolle. Asiakas ei ole ilmoittanut hakemuksessa vaadittuna asumisaikana tekemiään ulkomaanmatkoja vaikka niistä pyydetään ilmoittamaan hakemuksessa. Asiakas on myös aikonut osoittaa kielitaitonsa tutkintotodistuksella, mutta asiakkaan esittämä todistus ei täytä vaadittua kielitaitoedellytystä (todistus on valmistavasta koulutuksesta joka, ei ole ammatillinen perustutkinto eikä erikoisammattitutkinto).

?

Asiakas tulee neuvontapisteeseen KELA:sta tulleen selvityspyynnön kanssa. Asiakas ei tiedä, mitä paperi koskee ja mitä hänen tulisi tehdä. Neuvoja kertoo asiakkaalle, että KELA pyytää asiakkaalta uutta hakemusta koskien ruokakunnan tulojen muutosta. Asialla on kiire, koska lisäselvitykseen annettu aika on umpeutumassa samana päivänä. Neuvoja neuvoo asiakasta tekemään lisäselvityksen saman tien verkkopalvelussa jos hänellä on verkkopankkitunnukset. Nämä löytyvät asiakkaalta, mutta hänen yrittäessä kirjautua palveluun käy ilmi että hänelle annetut verkkopankkitunnukset eivät ole riittävän vahvat tunnistautumiseen.

22


Rekrytointi Perehdyttämiskoulutuksista sekä ammattitaidon ja -tietouden lisäämistä koskevista tukitoimista on ollut hyötyä myös uusien neuvojien rekrytoimisessa. Info Glorian kokemusten kautta on syntynyt selkeämpi kuva niistä vaatimuksista, joita uusilta työntekijöiltä odotetaan. Tätä tietoa käytettiin hyväksi viimeisimmässä rekrytointiprosessissa joulukuussa 2016. Hakemuksensa lähettäneistä valittiin muutama henkilö kolmiosaiseen haastatteluun, jossa ensimmäiseksi keskusteltiin heidän kanssaan haettavaa tehtävää koskevasta osaamisestaan. Toiseksi testattiin suomen kielen kirjallinen hallitseminen. Kolmas osa oli omakielisen neuvojan tekemä haastattelu.15 Tämä koostui esimerkkinä olleen Kela-päätöksen selittämisestä sekä omalla äidinkielellään että suomeksi. Lisäksi oli lista suomenkielisiä alan termejä, jotka piti selittää auki omalle äidinkielelle. Prosessi on siis varsin tiukka, mutta toisaalta työkin on vaativaa eikä siinä ole varaa tehdä asiakkaalle kenties jopa kohtalokkaita neuvontavirheitä.

Tuloksista Info Gloria -hankkeen keskeisin tavoite oli luoda ja turvata maahanmuuttajille laadukas ja ammatillisesti toimiva matalan kynnyksen neuvontapalvelupiste. Hankkeen voidaan todeta onnistuneen tässä. Systemaattinen perehdytyskoulutus sekä jatkuva ammatillinen kouluttautuminen loivat eri kielisille neuvojillemme ammatti-identiteetin sekä takasivat neuvontapalvelun laadun yhdessä mentori-työskentelyn ohella.

Matalan kynnyksen yhteydenotot kirjattiin ALPO-rekisteriin. Kun raportoidaan hankkeessa asioineet henkilöt ALPO-rekisteriä käyttäen, niin hankkeeseen kertyi yhteydenottoja 1 042 kappaletta (1.1.2015 – 31.12.2016). Laskettaessa matalan kynnyksen yhteydenotot ja koulutuksiin osallistuneiden osallistujamäärät yhteen lopputulokseksi saadaan 1 345 henkilöä, mikä ylittää hankeajalle asetetun (260 henkilöä) tavoitteen reilusti. Sidosryhmille ja Jyväskylän kaupungin toimialojen päättäjille tehtiin näkyväksi (ALPO-rekisterin tilastoin, laadullisin menetelmin) neuvontapalvelupisteen hyödyt, minkä seurauksena toiminnolle saatiin vuoden 2017 Jyväskylän kaupungin talousarvioon rahoitus. Vuoden 2017 aikana Jyväskylän kaupunki muun muassa miettii, miten toiminto jatkuu vuoden 2017 jälkeen (esim. kaupunki kilpailuttaa toiminnon, kaupunki jatkaa Monikulttuurikeskus Gloria ry:lle toiminta-avustuksen jakamista, kaupunki ottaa toiminnon jonkin oman toimialansa alle, jne.). Tämän hanketuloksen seurauksena myös vuonna 2017 on maahanmuuttajilla mahdollisuus saada maksutonta neuvontapalvelua seitsemällä eri kielellä (suomi, englanti, venäjä, viro, persia, thai, arabia). 14

Mentoroinnilla tarkoitetaan sellaista ammatillista ohjausta ja tukea, jota osaava ja kokenut, yleensä senioriasemassa toimiva henkilö eli mentori tarjoaa kehityshaluiselle ja -kykyiselle nuoremmalle kollegalle eli mentoroitavalle tai aktorille. Mentoroinnissa muodostuu tavoitteellinen vuorovaikutussuhde, joka perustuu avoimmuudelle, luottamukselle ja sitoutuneisuudelle. – Pia Solin: Mentoroinnin lyhyt oppimäärä. Helsinki: Yhteiskunta-alankorkeakoulutetut ry, 2013.

15 Haastattelun suorittivat Tampereen Mainio-neuvontapisteen

työntekijät Skype-yhteyden kautta.

23


Info Gloria -hanke pyysi sidosryhmiltä syksyllä 2016 lausuntoja maahanmuuttajien neuvontapisteen Info Glorian vakinaistamiseksi. Näin saataisiin päättäjille näkyväksi sidosryhmäyhteistyötä sekä neuvontapisteen tärkeyttä myös sidosryhmien näkökulmasta. Alla koottuja esimerkkejä lausunnoista, joita sidosryhmiltä saatiin.

Elina Hienola,

Sauli Puukari,

johtaja, Petäjäveden ja Puuppolan

Dosentti , KT, Jyväskylän yliopisto (04.05.16) ”Info Glorian merkitys on suuri varsinkin nykyisessä tilanteessa, kun Suomeen on tullut ja tulossa lisää turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia.” ”Pitkällä aikajänteellä hyvillä ohjaus- ja neuvontapalveluilla voidaan ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja edistää muualta maailmalta tänne tulleiden ihmisten integroitumista osaksi suomalaista yhteiskuntaa.”

vastaanottokeskukset, SPR (10.05.16) ”Jyväskylän kaupungista on pitkään puuttunut maahanmuuttajien infopiste, kaikille maahanmuuttajille avoin neuvontapalvelu. Tällaisen palveluntarve on ollut ilmeinen jo vuosia. Pakolaistaustaisille kaupunkilaisille on omat palvelunsa, mutta suurin osa kaupunkiin muuttavista maahanmuuttajista on jo pitkään ollut työn perässä ja avioliiton vuoksi muuttavia ihmisiä, joiden asioissa avustaminen vaatii myös

Vuokko Saastamoinen,

erityisosaamista ja -tietoa.”

perusopetuksen ja maahanmuuttajakoulutuksen tiiminvetäjä, Jyväskylän kristillinen opisto (13.05.16) ”Info Glorian- maahanmuuttajien neuvontahanke on palvelupiste, jota Jyväskylässä tarvitaan! On tärkeää huomioida kaikkien Jyväskylään muuttavien maahanmuuttajien tilanne varsinkin juuri alkuvaiheessa. Omakielinen ohjaus ja tuttu sekä kotoisan turvallinen paikka on erinomainen “kotipiste”, josta kaikki asiakkaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja neuvoja miten päästä elämässä uudessa kaupungissa eteenpäin.”

Mirja Hytönen, diakoni, Jyväskylän seurakunta (11.05.16) ”Monet viranomaiset/ toimijat ovat siirtyneet sähköiseen asiakaspalveluun: se on usein liian vaikeaa vieraalla kielellä tai henkilöllä ei ole pankki tai nettitunnuksia. Siksi on hienoa, että vielä löytyy palveluita, joissa on joku ihminen tavattavissa. Lisäksi, että tällaisesta info-pisteestä voi kysyä oikeastaan mitä vaan; ei ole rajattua aihepiiriä.”

Päivi Haapajoki, erikoissuunnittelija, Jyväskylän kaupunki, sivistyksen toimiala kasvun ja oppimisen palveluohjausyksikkö (12.05.16) ”Matalan kynnyksen neuvontapalvelu tarjoaa laajan kielivalikoiman asiakkaiden ymmärtämillä kielillä. Palvelun tarjoajalla, tässä tapauksessa Info Glorian henkilöstöllä, on laaja erityisosaaminen, jollaista tarvitaan laadukkaaseen ohjaukseen ja neuvontaan.” ”Neuvontapalvelu tarjoaa ensiarvoisen tärkeitä tukipalveluita muun muassa perheille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista apua hakemusten ja lomakkeiden täyttämisessä sekä muiden kotoutumista edistävien palvelutarpeiden selvittämisessä ja tukitoimien neuvonnassa.”

24


Palautteesta Asiakaspalautteet

Sidosryhmäpalautteet

Hankkeessa tehtiin asiakkaille kyselylomake toimintalinja 3 aikana, jota käytettiin myös toimintalinja 5:ssä. Lomakkeessa kysytään asiakkaalta muun muassa palvelukokemuksia ja kehittämistarpeita. Kyselylomake käännettiin kaikille palvelukielillemme. Palautelomakkeeseen vastaaminen oli vapaaehtoista ja se jäi valitettavasti useimmiten asiakkaalta täyttämättä. Lomake pyydettiin täyttämään neuvonnan päättyessä ja tässä vaiheessa asiakas oli usein väsynyt jo muiden lomakkeiden täytöstä tai ei halunnut antaa kirjallista palautetta. Hankkeessa saatiin kerättyä vain muutamia palautteita tätä kautta. Useimmiten palaute tuli suullisesti neuvonnan lopuksi, jolloin asiakas kiitti palvelusta ja kertoi, että oli saanut todella hyödyllistä ja hyvää palvelua. Joissakin tapauksissa asiakas tuli myöhemmin kiittämään saamastaan palvelusta ja samalla hän kertoi, miten asia oli edennyt hänen kannaltaan. Palautteen saaminen ja kerääminen asiakkailta koettiin neuvojien taholta tärkeäksi asiaksi. Vastaisuudessa neuvontapalveluissa kannattaakin miettiä, miten se parhaiten voitaisiin toteuttaa. Pelkästään kirjallisesti tapahtuva palautteen keruu ei ole riittävä.

Loppuvuodesta 2016 tehtiin Info Gloria -hankkeen sidosryhmien ja partnereiden edustajille sähköinen kysely. Se lähetettiin 37 henkilölle, joista vastasi 21. Tilastollisista edustavuutta kyselyllä ei siis juuri ole, mutta joitakin laadullisia päätelmiä ehkä voidaan tehdä. Kysymykset koskivat vastaajan taustaryhmää, asemaa siinä, työn sisältöä (sisältyykö siihen asiakastyötä), asiakkaiden ohjautumista Info Gloriaan tai Info Gloriasta sekä omia näkemyksiä Info Glorian toiminnasta. Lisäksi kysyttiin käsityksiä maahanmuuttajien neuvonnasta ylipäänsä. Runsaasti vastauksia tuli kysyttäessä Info Glorian toiminnan tarpeellisuudesta: (vastaukset seuraavilla sivuilla)

25


“Tämän tyyppinen info-piste on välttämätön. Paikka jossa saa erikielillä palvelua. Loistavaa kun osa työntekijöistä on itse maahanmuuttajataustainen. Kokemusasiantuntija”

“Tarpeellinen neuvontapalvelu, joka vähentää painetta maahanmuuttajien neuvonnassa muilla toimijoilla. Yhden luukun periaatteella säästetään kun asiakasta ei tarvitse pallotella eri toimijoiden välillä.”

“Maahanmuuttajat tarvitsevat ehdottomasti myös omankielistä ohjausta, jotta päästään siihen, että ihmiset ymmärtävät mistä kussakin (esim. kela, sosiaali- ja terveyspalvelut) on oikeasti kyse. Ei siis riitä, että joku täyttää paperit puolestasi, vaan on tähdättävä siihen, että jokainen ymmärtää mitä, miten, miksi, kenelle ja milloin, ja osaa lopulta hoitaa omat asiansa. Tähän prosessiin tarvitaan omankielistä ohjausta pitkään. Info Glorian tyyppinen asiakaspalvelu saattaa maahanmuuttajat samalle palvelun tasolle kantasuomalaisten kanssa. Jokaiselle on tärkeää tulla ymmärretyksi ja ymmärtää täydellisesti omaa itseä koskevat tärkeät asiat. Info Gloria mahdollistaa tämän”

26


“Mielestäni Info Gloria -tyyppisen neuvontapalvelun on ehdottomasti tarpeellinen meidän kunnassa. Tämän hetkisen tilanteen liittyen erityisesti paperittomien maahanmuuttajien kohdalla, näen Info Gloria kaltaisen palvelun välttämätöntä. Infon saanti omalla äidinkielellä on erittäin positiivinen asia, erityisesti kaikille muille asiakkaille, joilla ei ole mitään sidoksia muihin kunnan sosiaalipalveluihin.”

“On tärkeä kotoutumisen kannalta, autetaan viranomaisasioissa eri kielillä, on kohtaamispaikka, korvaa ehkä etisen kotimaan yhteisöä, auttaa jaksamaan uudessa maassa yms. On hyvin tärkeä palvelu”

“Info Gloria täyttää osaltaan tyhjäksi jäänyttä aukkoa maahanmuuttajien neuvontapalvelussa. Sen avulla on mahdollista saada tavoitettua ihmisryhmä, joka muutoin jäisi palveluista ulos ja pahimmassa tapauksessa syrjäytyisi. Omakielinen neuvonta on todella tärkeää siinä vaiheessa kun suomen kielen taito ei vielä ole hyvä tai sitä ei ole ollenkaan. Neuvontapalvelu on tarpeellinen myös siksi, että se avaa suomalaisen yhteiskunnan toiminnan logiikkaa muualta tulleille”

27


Vastaajalta kysyttiin myös, millä tavoin palvelujärjestelmää voitaisiin maahanmuuttajien neuvonnan osalta parantaa ja miten oma organisaatio voisi osallistua kehittämiseen. Yleisesti toivottiin neuvontapisteen vakinaistamista, jolla hyväksi havaittu palvelu turvattaisiin. Samalla painotettiin monikulttuurisuuden ymmärtämistä kaikessa ohjaamisessa ja neuvonnassa.

“Mahdollisimman moni kieliryhmä pitäisi saada palvelun piiriin. Harvinaisimmissa kielissä mahdollisuus käyttää kulttuuritulkkien apua varmasti olisi hyvä ... Omankielisten oppaiden ja havainnollistavien opetusfilmien teko voisi myös auttaa. Teen työtä maahanmuuttajien kanssa, joten heiltä voisi kysellä kokemuksia ja toiveita palvelun kehittämiseksi.”

Seuraava yksittäinen vastaus kerää yhteen yleisimmät odotukset ja toivomukset:

Maahanmuuttajien matalan kynnyksen neuvontapalveluiden tulevaisuus

“Palvelu tulisi kiinnittää normaaliin palvelurakenteeseen. Kaupungin tulisi joko ottaa toiminta omaksi (työllistää neuvontapalvelun työntekijät) tai mahdollistaa toiminnan jatkumo selkeällä ostopalvelusopimuksella. Info Glorian toimintaa voitaisiin ja voidaan kehittää edelleen yhtenäisellä toimintamallilla ja tietojärjestelmien yhteensovittamisella jopa toteuttamaan jatkossa alkukartoitukset, alkuvaiheen kotoutumisen ohjaus ja neuvonta kokonaisuudessaan Jyväskylässä sekä kotoutumissuunnitelmien laatiminen ja seuranta yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Kohderyhmänä erityisesti paperittomat, työperäiset, opiskeluja perheperusteiset maahanmuuttajat. Myös muut, ei työmarkkinoiden käytettävissä olevat tai toimeentulotuen kotoutumisasiakkaat voisivat jatkossa / kehitettävällä yhteistoimintamallilla olla osa Info Glorian ja sitä myötä myös Glorian asiakkaina” Laajempaa yhteystyötä toiminnan kehittämiseksi toivottiin myös kohderyhmän itsensä kanssa:

28

Info Gloria -neuvontapisteen tulevaisuus on varmistettu vuoden 2017 osalta Jyväskylän kaupungin myöntämällä lisärahoituksella Monikulttuurisuuskeskus Gloria ry:lle. Sen tulevaan toimintaan lähivuosina vaikuttavat monet kansallisella tasolla tapahtuvat uudistukset, joista vähäisin ei ole sote-uudistus. Maahanmuuttajille kohdistetun neuvonnan tarve lisääntyy jo nyt, kun ns. suuressa aallossa tulleet turvapaikanhakijat saavat myönteisiä päätöksiä ja heidän varsinainen kotoutumispolkunsa pääsevät alkamaan. Se, mitä kielteisen päätöksen saaneet maahan jääneet paperittomat henkilöt vaikuttavat matalan kynnyksen neuvonnan arjessa, jää vielä nähtäväksi. Valtion kotouttamisohjelma vuosille 20162019 on jo huomioinut turvapaikanhakijoiden kasvun merkityksen kotoutumispalveluille selvästi painokkaammin kuin


edellisessä ohjelmassa oli tehty. Siinä korostetaan poikkihallinnollisen kotouttamisen tehostamisen olevan avain parempaan palveluun. Samalla myös neuvojien ammatillista osaamista on kohotettava sekä palvelupolkuja sujuvoitettava. Ohjelmassa todetaan: ”… Toimivat ja tehokkaat maahantulon alkuvaiheeseen sijoittuvat palvelut ja pitkäjänteinen ohjaus edistävät eheiden kotoutumispolkujen muodostumista. Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat muodostavat kasvavan asiakasryhmän kotoutumispalveluissa. Heidän kotoutumisprosessinsa käynnistymistä voidaan nopeuttaa kehittämällä viranomaisten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa vastaanottokeskuksesta kuntaan ja TE-palveluiden asiakkaaksi siirryttäessä, vahvistamalla ohjaus- ja neuvontapalveluita ja aikaistamalla maahanmuuttajan kokonaistilannetta sekä kotoutumisvalmiuksia arvioivan alkukartoituksen toteuttamista siten, että oleskeluluvan saaneiden tilanteen ja osaamisprofiilin kartoittaminen käynnistetään viiveettä, mahdollisesti jo vastaanottokeskuksessa. … ”

osaamisen kartoituksen, tarvittaessa kotoutumissuunnitelman sekä suomen tai ruotsin kieleen ja yhteiskuntaan orientoivaa koulutusta … ” Edelleenkin kaikkea kotouttamistyötä säätelee laki kotoutumisen edistämisestä (KotoL 1386/2010). Se laki edellyttää kunnilta ja valtiolta, että neuvontapalveluita on oltava tarjolla. Työhallinto vastaa työvoimaan kuuluvien kohdalla asiasta osana työllistämistoimenpiteitä, kunta taas on velvollinen vastaamaan työvoimaan kuulumattomien kohdalla neuvonnan järjestämisestä. Kunnat saavat nyt toki järjestää ne palvelut haluamallaan tavalla. Tämän hetkisen tiedon mukaan tuleva sosiaali- ja terveysalan uudistus laittaa palikat kuitenkin tässäkin asiassa uuteen järjestykseen. Uudistuksen myötä myös kotouttamislakiin tehdään muutoksia, joissa kunnan ja maakunnan sekä työhallinnon roolit vastuunjakoineen kotouttamisessa määritellään uudelleen.

” … Maahanmuuttajan osaamista tehokkaasti hyödyntäviin sekä täydentäviin palveluihin ohjaaminen edellyttää alkuvaiheen palveluiden vahvistamista. Joustavasti yksilöllisten tarpeiden mukaan räätälöity alkupalvelukokonaisuus on suunnattu kaikille maahanmuuttajaryhmille mukaan lukien esimerkiksi kotona lapsiaan hoitavat äidit. Alkuvaiheen palvelukokonaisuus voi sisältää ohjausta ja neuvontaa, alkukartoituksen, kielitaidon lähtötason arvioinnin ja tarkennetun

29


Neuvonta ja sote-uudistus Tätä kirjoitettaessa tuleva sosiaali- ja terveysalan uudistus on vielä suurelta osin auki ja sen lopullisen voimaantulon ajankohtakin epäselvä. Joitakin hahmotelmia voidaan nykytiedon perusteella tehdä kotouttamisen alkupalveluiden osalta.16 Kotouttamislakiin on tehtävä muutoksia ilmeisesti myös alkuvaiheen neuvonnan osalta. Näiden palveluiden sijoittumiseen palvelukokonaisuudesta vaikuttanee ainakin se, mikä instanssi neuvontaa antaa. Kaavailujen mukaan tulevan maakunnan ja kunnan on huolehdittava • muun viranomaisen kanssa yhteen sovitetusta maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnasta. Neuvontana annetaan tietoa maakunnan, kotoutumispalveluiden tuottajan, kunnan, muun viranomaisen tai kotoutumista edistävän toimijan kotoutumista edistävistä palveluista ja toimenpiteistä • maahanmuuttajan ohjauksesta tarvittavien palvelujen piiriin ja • ohjauksen ja neuvonnan sekä eri tahojen palveluiden antamisesta tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena

Uudistuksessa puhutaan monialaisesta paikallisesta yhteistyöstä. Järjestämisvastuussa olevan maakunnan roolina olisi huolehtia yhteistyössä kunnan ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa, että kotoutumista edistäviä palveluita järjestettäisiin siten, että asiakkaiden käytössä olisi yhteen sovitettuja palveluja ja tarkoituksenmukaisia palvelukokonaisuuksia. Kunnalla säilyisi yhteensovittamisvelvoite kunnan asukkaiden kotoutumista tukevien palveluiden yhteensovittamisesta kunnassa. Kunnan olisi huolehdittava siitä, että sen palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan olisi huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tarkoitetut kunnan toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kaavaillun uudistuksen yksi uusi palveluita tarjoava taho on ns. kasvupalvelut, jonka yhteyteen mm. nykyiset TE-palvelut sijoitetaan. Olisiko se myös se paikka, jossa matalan kynnyksen neuvontapalveluita tullaan järjestämään tai hallinnoimaan? On pidettävä mielessä, että neuvontapalveluiden pitää kuitenkin olla siellä, missä sen asiakkaatkin asuvat, tekevät työtä, elävät ja kasvattavat lapsiaan. Erilaisia paikallisia ja alueellisia ratkaisuja tullaan varmasti tekemään. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jo ollaan pohtimassa sinne sopivaa omaa mallia. 16 TEM:n maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen esitys ”Keskus-

telua maakuntauudistuksen vaikutuksista lakiin kotoutumisen edistämisestä”, kuulemistilaisuus TEM:ssä 30.11.2016.

30


Loppusanat Matalan kynnyksen omakielisen neuvontatyön tärkeyden vuoksi on toivottavaa, että neuvojilla olisi valtakunnallisesti mahdollisuus saada kattava koulutus tehtäviinsä ja halutessaan myös täydennyskoulutusta. Neuvontatyössä korostuu ajankohtaisten asioiden seuraaminen ja maahanmuuttoasioista perillä oleminen. Se vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Toiminnan valtakunnallisen tasalaatuisuuden takaamiseksi tarvittaisiin kansallista neuvojien työverkostoa, jonka puitteissa neuvojat paitsi oppisivat toisiltaan, pystyisivät myös reflektoimaan ammattiinsa kuuluvista asioista. Käsillä oleva sote-uudistus vaatii paljon uudelleen oppimista ja kenties jopa joidenkin toimintojen uudelleen järjestämistä. Myös neuvontaan liittyvä logistiikka – mihin asiakkaita ohjataan – tulee varmasti muuttumaan. Nyt suunnitellaan myös erilaisia alueellisia ja paikallisia malleja. Yhdenlainen sellainen näyttää syntyvän pääkaupunkiseudulla, jossa vetovastuun ottanevat alueen suuret kaupungit. Keski-Suomen lopullisesta mallista ei vielä ole tietoa, mutta itse toimintapa on jo Info Gloria -hankkeen kehittämistyön ansiosta osoittanut toimivuutensa. Omakieliset neuvojat ovat sellainen henkilöstöryhmä, jota kannattaa ja jota pitää kuunnella uudistuksia tehtäessä. Omakieliset neuvojat tuntevat jo oman asuinpaikkansa kartan. He ovat ammattilaisia ja asiantuntijoita!

31


Lähteet ja liitteet ALPO-tukirakenteessa opittua 2014: Suosituksia ja hyviä käytäntöjä maahanmuuton alkuvaiheen palveluihin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 10/2014. Huttunen, Hannu-Pekka ja Suvi Äärilä (toim.) 2010: Avoin Suomi – kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Julkaisuja. Huttunen, Hannu-Pekka et al. 2014: Oikeilla neuvoilla oikeaan paikkaan. Suosituksia ja hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien neuvonnan kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 5/2014. Viinikainen, Anni 2014: Maahanmuuttajien neuvonta – Selvitys maahanmuuttajien omakielisten neuvontapalveluiden kehittämisestä Keski-Suomessa. ESR. JULKAISEMATTOMAT LÄHTEET: Haastattelut Jyväskylässä 20.10.2016 (yksilöhaastattelu) ja 4.11.2016 (ryhmähaastattelu) Henrik Pekkala (Ramboll Finland Oy): Selvitys erilaisista neuvontapisteistä. – Esitys ALPO-maahanmuuttajaneuvojien työkokouksessa, Tampere 13.3.2013. TEM:n maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen esitys ”Keskustelua maakuntauudistuksen vaikutuksista lakiin kotoutumisen edistämisestä”, kuulemistilaisuus TEM:ssä 30.11.2016. LIITTEET: Info Glorian aikatauluesite

32


INFO GLORIA – MAAHANMUUTTAJIEN NEUVONTAPISTE infogloria@kyt.fi / 0400 275 163 / Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä

INFO GLORIA – MAAHANMUUTTAJIEN NEUVONTAPISTE infogloria@kyt.fi / 0400 275 163 / Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä

Info Glorian aikatauluesite

33


MONIKIELISEN NEUVONTATYÖN AMMATTILAISEKSI Info Gloria -maahanmuuttajaneuvonnan kehittämishankkeen kokemuksia (2015-2016)

34


35


MONIKIELISEN MONIKIELISEN NEUVONTATYÖN AMMATTILAISEKSI NEUVONTATYÖN AMMATTILAISEKSI Info Gloria -maahanmuuttajaneuvonnan Info Gloria -maahanmuuttajaneuvonnan kehittämishankkeen kokemuksia (2015-2016) kehittämishankkeen kokemuksia (2015-2016) ISBN 978-952-68724-0-7 (nid.) ISBN 978-952-68724-1-4 (PDF)

36

Profile for Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

InfogGloria - Monikielisen neuvontatyön ammattilaiseksi  

Info Gloria -maahanmuuttajaneuvonnan kehittämishankkeen kokemuksia (2015-2016) ISBN 978-952-68724-0-7 (nid.) ISBN 978-952-68724-1-4 (PDF)

InfogGloria - Monikielisen neuvontatyön ammattilaiseksi  

Info Gloria -maahanmuuttajaneuvonnan kehittämishankkeen kokemuksia (2015-2016) ISBN 978-952-68724-0-7 (nid.) ISBN 978-952-68724-1-4 (PDF)

Profile for kytry
Advertisement