I/2024 Hyvinvointi

KYSTA KUOPION LÄÄKETIETEEN OPISKELIJOIDEN RY VIRALLINEN LEHTI 1/2024

linktr.ee/kysta 1

2 Kysta 1/2024

HYVINVOINTIA Kystassa

4 PÄÄTOIMITTAJALTA

Tasapainoilua 5 PUHEENJOHTAJALTA

Uuden vuoden tuulia 6 HALLITUS

KuoLOn hallituksen jäsenten yhteystiedot 7 RAJOJEN ASETTAJA

Työhyvinvointia 8 KERHOESITTELY

KuKKo kiekuu!

10 FIMSIC

Kuopion kuulumiset 12 KERHOESITTELY

Viikko käyntiin juoksemalla

➡ Miten omaa ajankäyttöä voi hallita paremmin?

s. 13

➡ Tutustu hyvinvointia tukeviin kerhoihin!

s. 10, s. 28

➡ Kandijuhlat s. 16

➡ KuoLOn speksi täyttää 20 vuotta! Tulethan katsomaan?

s. 28

Cursus 2021 kandijuhlat pidettiin 17.2. (s. 16)

13 TEKSTI

Ajanhallintaa 14 JUHLAHUMUA

Cursus 2021 Kandijuhlat 16 KESKIAUKEAMA

LT3 Kurssikuva

18 KOLUMNI

Kiire on huono kaveri ja vielä huonompi elämäntoveri.

20 HAASTATTELU

Keksi otsikko.

22 MISTÄ APUA?

Miten toimia, kun jaksaminen loppuu?

26 TUTKIMUS

Jodel ja aivokudostuho 28 SPEKSI

KuoLOn speksi täyttää 20 vuotta!

30 MIKROKYSTA

Liity toimituksen alaiseen Whatsapp-ryhmään

24 KRISTIAN AIRO

Riidankylväjien aikakausi

Kerhoesittelyjä hyvinvointia tukemaan! s. 10 JA s. 28

linktr.ee/kysta 3

KYSTA 1/2024 "Hyvinvointi"

PÄÄTOIMITTAJA Janina Gunnar TOIMITUS Kristian Airo Anni Juntunen Silvia Jäske Lassi Karppi Maija Kärkkäinen Greta Leppänen Elias Leskinen Sonja Niemi Veera Nurmela Ville Salokangas KANSIKUVA & KUVITUS Sonja Niemi TAITTO Janina Gunnar PAINO Grano Oy 30 kpl ISSN 1456-596X JULKAISIJA Kuopion lääketieteen opiskelijat ry Harjulantie 11 PL 16211 70211 KUOPIO Lehden avustajien tai haastateltujen mielipiteet eivät välttämättä edusta lehden toimituksen tai KuoLO ry:n virallista linjaa.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Tasapainoilua

O

PINTOVUOSIEN varrella saattaa huomata sen kylmän tosiasian, että aina ei jaksa. Vaikka on kuinka tottunut menestymään opinnoissa ja samanaikaisesti pitämään kaikki langat käsissä niin omassa henkilökohtaisessa elämässään kuin mahdollisissa harrastuksissakin, voi lääketieteen opinnot yllättää. Aina voisi käydä läpi vielä muutaman dian ja opiskella syvemmin kurssikirjasta sitä sun tätä; jos tätä ajatusta ei osaa rauhoittaa, voi tasapainon säilyttäminen olla hankalaa.

Opinnoista huolimatta meidän identiteettimme ei pitäisi muuttua vain lääketieteen opiskelijoiksi meillä on kuitenkin edelleen muita kiinnostuksen kohteita ja itselle mieluisia vapaa-ajan aktiviteetteja.

Näistä on tärkeää pitää kiinni opintojen tilanteesta huolimatta, koska pelkästään opintoihin paneutumalla todennäköisesti vain heikentää omaa jaksamista ja yleistä hyvinvointia pidemmällä aikavälillä. Jos vapaa-ajan saaminen tuntuu hankalalta, voi sitä kokeilla aikatauluttaa

itselle kalenteriin. Esimerkiksi voi päättää, että lauantai on täysi vapaapäivä, jolloin jopa lukujärjestyksen tarkistaminen on kiellettyä. Oman jaksamisen kannalta on tärkeää saada järjestettyä itselle aikaa, jolloin voi täysin irtautua opintojen ympärillä pyörivistä ajatuksista.

Yksi hyvä niksi vahvistaa opinnoista irtautumista vapaa-ajalla on se, ettei niistä saa puhua edes kavereiden kanssa. Tästä vinkistä kaikki kunnia kuuluu Amanda Dafoelle, LT3. Kun käymme yhdessä kävelemässä, yritämme välttää täysin sen puheaiheen, joka meitä alun perin yhdisti. Mielen rentouttamisen lisäksi tapa antaa mahdollisuuden luoda syvempiä ihmissuhteita kanssaopiskelijoiden kanssa, koska keskustelu ei pyörikään tulevien tenttien tai pakollisten opetusten ympärillä. Arkeen voi myös etsiä tasapainoa erinäisistä harrastuksista - KuoLOllakin on loistavia kerhoja tarjolla, joista muutamiin voit tutustua tämänkin numeron sivuilta., Toivon sinulle, rakas lukija, mukavia hetkiä Kystan parissa ja tasapainoa arkeen!

JANINA GUNNAR PÄÄTOIMITTAJA jgunnar@uef.fi

4 Kysta 1/2024

PUHEENJOHTAJALTA

Uuden vuoden tuulia Maija Kärkkäinen valittiin KuoLOn puheenjohtajaksi vuodelle 2024. Aiemmin hän on toiminut Kystan päätoimittajana ja edellisvuonna ainejärjestömme varapuheenjohtajana.

T

ERVEHDYS KUOLOLAINEN! KuoLOn puheenjohtajana kuulen paljon kiinnostavia tarinoita siitä, mitä milloinkin Kuopiossa on meneillään.

Olen ikään kuin aitiopaikalla seuraamassa, mitä lääkisyhteisössämme tapahtuu. Ja tapahtuuhan täällä. Kokonaisuudessaan meillä menee kuitenkin hyvin, ja monin verroin paremmin kuin esimerkiksi Tuonelan pahamaineisilla putkilla. (Se, joka keksii parhaan meemin valitettavasta tilanteesta, saa palkinnon!)

Tänä vuonna olen saanut ihailla, kuinka innokkaasti meidän oma porukka puhaltaa yhteen hiileen ja saa aikaan hienoja asioita – viimeiseksi Cursus Phoenixin kandijuhlat hotelli Scandicissa 17.2.

Maaliskuussa ensi-iltansa saavan merirosvospeksin uutta traileria taas olen toistanut repeatilla sen ilmestymispäivästä lähtien, täynnä ihailua meidän huipputaitavia lääkisläisiä kohtaan.

navamme kiivasta keskustelua.

Ensin kanavan yliampuvat väitteet huvittivat minua. Ainakin yksi väite kanavalla oli kuitenkin tosi, nimittäin se, että joku teki tapauksesta juttuvinkin ainakin parille uutismedialle. Hallituksen porukalla näistäkin selvittiin hyvässä hengessä, mutta jouduimme samalla oikomaan jonkin verran kanavalla trollaustarkoituksessa esitettyjä harhaanjohtavia väitteitä.

Kannustan kaikkia vitsailemaan suunnilleen hyvän maun rajoissa ja muistamaan, että vaikka olemme ihan tavallisia ihmisiä, lääkisopiskelijoina meihin koh-

distuu joskus hieman tavan tallaajaa korkeammat odotukset.

Pidetään jatkossakin KuoLOn lippu korkealla, vaikkei olisikaan kyse ainejärjestön alaisuuteen kuuluvasta toiminnasta! Ennen kaikkea koetetaan aina olla niin rohkeita, että otetaan asiat rehellisesti puheeksi niiden kanssa, jotka voivat asiaan vaikuttaa.

Toivottavasti KuoLO pystyy tulevan vuoden aikana tarjomaan kaikille halukkaille mahdollisuuden tulla osaksi mahtavaa lääkisyhteisöä. Innostakaa myös kaveri tai se toistaiseksi tuntematon kiinnostava tyyppi vanavedessänne mukaan tapahtumaan!

Toivon sinulle, kuololainen, jo tässä kohtaa vuotta aurinkoista Wapun odotusta!

Maija

Meidän lääkisyhteisö on alkuvuodesta saanut todistaa myös nurjempia asioita, kuten Jodel-kaMAIJA KÄRKKÄINEN PUHEENJOHTAJA pj@kuolo.fi

linktr.ee/kysta 5

KuoLOn hallituksen yhteystiedot Hallituksen jäsenet

Virkailijat

Toimihenkilöt

PUHEENJOHTAJA Maija Kärkkäinen pj@kuolo.fi

Syksy 2023 – kevät 2024

PROJEKTIVASTAAVA Kasper Halonen projekti@kuolo.fi

VARAPUHEENJOHTAJA Veera Nurmela vnurmela@uef.fi EMÄNTÄ Veera Anttonen ei@kuolo.fi

PÄÄSIHTEERI Eveliina Kuisma paasihteeri@kuolo.fi MAINOSVASTAAVAT Anette Talja Jaakko Tikkanen mainosvastaava@gmail. com

ISÄNTÄ Otto Ahvonen ei@kuolo.fi

PAKETTIAUTOVASTAAVA Ville Salokangas paku@kuolo.fi

KOULUTUS- JA SOSIAALIPOLIITTISET VASTAAVAT Nea Kalenius Viljam Tiainen koposopo@kuolo.fi

KAHVIHUONEVASTAAVA Petra Valkonen valkopet@uef.fi

KERHOHUONEVASTAAVA Valtteri Rainio tuonela@kuolo.fi TIEDOTTAJAT Anni Juntunen Pauliina Räsänen tiedotus@kuolo.fi KULTTUURIVASTAAVA Marika Muhonen muhomari@uef.fi LIIKUNTAVASTAAVA Kamilla Karppinen karppink@uef.fi 6 Kysta 1/2024

ALUMNIVIRKAILIJA Essi Kukkamäki essikuk@uef.fi IT-VASTAAVA Minna Särkkälä itvastaava@kuolo.fi SPEKSIN TUOTTAJA Juha Anderson speksi@kuolo.fi

KANSAINVÄLISYYSVASTAAVA Eino Lähteenmäki einol@uef.fi KYSTAN PÄÄTOIMITTAJA Janina Gunnar kysta@kuolo.fi VUOSIJUHLAVASTAAVA Miko Manninen vuosijuhla@kuolo.fi SOMEVASTAAVA Senja Tallbacka somevastaava@kuolo.fi

Huom! KuoLOn uudet virkailijat valitaan kevätkokouksessa - voit lukea roolien esittelyt Kystan seuraavasta numerosta ja asettua ehdolle!

Rajojen asettaja ”Jos mä vielä yhden jutun nopeasti hoidan..." Vastaanottohuoneen seinäkello näyttää jo puolta viittä. Virallinen työaika on loppunut jo lähes tunti sitten. Työpäivä on ollut pitkä, vessassakaaan en ole muistanut käydä. Ruokatunnista tuntuu olevan ikuisuus, vatsassa kurnii.

Tämä tilanne tulee varmasti jokaiselle vastaan työelämän alkupuolella. Itse kohtasin sen nyt kuudennen opiskeluvuoden keväällä, kun menin ensimmäistä kertaa terveyskeskukseen töihin.

Ylitöitä voisi tehdä loputtomiin, potilaita ja hoidettavia asioita kyllä riittää. Aina voisi perehtyä tarkemmin potilaan asioihin, kirjoittaa paremman käyntitekstin, uusia lisää reseptejä.

Lääkärinä on ”helppo” uupua.

Työssämme on runsaasti kuormittavia tekijöitä. Haluamme auttaa ihmisiä parhaamme mukaan ja joskus päädymme tekemään sen oman hyvinvointimme kustannuksella. Useat meistä ovat perfektionisteja tai vähintäänkin vaativia itseään kohtaan ja meille on tärkeää tehdä työmme mahdollisimman hyvin. Harteillamme painaa vastuu, takaraivossa ajatus virheen mahdollisuudesta. Pitäisikö tarkastaa vielä kerran, menikö tämä nyt oikein?

Vuoden 2023 NLY:n koulutuspaikkakyselyssä 33% kyselyyn vastanneista nuorista lääkäreistä koki itsensä lopen uupuneeksi useammin kuin kerran kuukaudessa.

Siis yli kolmasosa. Luku on aivan

liian suuri, kun lähtökohtana on, että kenenkään ei pitäisi joutua niin suuren työkuorman alle, että tuntee itsensä lopen uupuneeksi.

Työhyvinvointi ei kuitenkaan ole asia, joka vaikuttaisi pelkästään omaan tekemiseemme.

Väsynyt lääkäri tekee tutkitusti huonompia hoitopäätöksiä, työhönsä kyllästynyt ja kyynistynyt kadottaa kyvyn tuntea empatiaa.

Potilasturvallisuus vaarantuu.

Omaan jaksamiseen kannattaakin kiinnittää huomiota heti ensimmäisestä alan työpaikasta lähtien. Jokaisella meistä on erilainen resilienssi eli kyky sietää kuormittavia tilanteita. Kaikkiin asioihin ei voi vaikuttaa ja sen vuoksi onkin sitä tärkeämpää vaikuttaa niihin, joihin pystyy.

Uran alussa kannattaa panostaa etenkin hyvään senioritukeen ja psykologisesti turvalliseen työympäristöön. Tällä tarkoitan sellaista työympäristöä, jossa kollegat ottavat sinut huomioon juuri kandina ja jossa uskaltaa kysyä mitä tahansa. Psykologisesti turvallisesssa työympäristössä ei pitäisi koskaan joutua pelkäämään; ei kiusaamista, ei syrjintää, ei kollegoiden ivallisia kommentteja siitä, kuinka olet vain ”tyhmä kandi”.

Lisäksi on tärkeää opetella asettamaan työlle rajat ja sanomaan ”Nyt riittää, jatkan huomenna”.

Myös silloin, kun innokkuutta olisi niin paljon, että voisi tehdä töitä kellon ympäri. Helppoa se

ei ole, terveydenhuollon resurssi- ja lääkärivaje sekä loputtomat potilasjonot takaavat sen, että töitä löytyy aina sitä etsivälle.

Loppupeleissä rajat omalle työllesi asetat sinä itse – kukaan ei tee sitä puolestasi. Oman jaksamisen kannalta se on välttämätöntä, sillä kuormittava työ vaatii vastapainokseen riittävästi lepoa.

Työtä ei tulisi koskaan asettaa oman hyvinvoinnin edelle. Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta.

ANETTE TURUNEN

Kirjoittaja on pian valmistuva kuololainen ja NLYn hallituksen sihteeri

linktr.ee/kysta 7

KuKKo kiekuu teksti Emma Järvi ja Essi Möykkönen kuvat Elina Verainen ja Emma Järvi

K

äsityöt herättävät monenlaisia tunteita ja muistoja. Yhdelle tulee ensimmäisenä mieleen mummon joululahjaksi rakkaudella kutomat villasukat. Toinen muistaa koulun käsityötunneilta hikisissä käsissä huopuneen villan hajun ja verestävät sormenpäät.

Kolmannelle käsitöiden tekeminen on terapeuttista ajatusten nollausta tai keino päästää luovuutensa valloilleen. Oli oma käsityöhistoria millainen tahansa, voi neuloosi (tai virkkoosi) iskeä keneen vain ja joskus jopa hieman yllättäen. Etiologia on monitekijäinen, mutta siihen vaikuttavat ainakin ajan viettäminen muiden käsityöihmisten seurassa, Pinterestin selailu sekä toisinaan luentojen kiinnostavuuden aste.

Kuolon käsityökerho KuKKo on perustamisestaan asti kokoontunut parin viikon välein, yleensä Studentialla. Edes koronapandemia ei saanut perinnettä katkeamaan – välillä neulottiin zoomin välityksellä ja vaihdettiin kuulumisia kotisohvalta käsin.

Kerhotoiminnan ytimessä on, että tapaamiset ovat avoinna kaikille, aiemmasta käsityötaustasta riippumatta.

“Alkuun se oli vaan semmonen idea, jota markkinoitiin Cursus Equuksen kesken keväällä 2017.

Sitten Facebookissa mainostettiin muullekin KuoLOlle. Pikkuhil8 Kysta 1/2024

jaa porukka löysi paikalle, ja oli superhienoa, kun ihmisiä tuli kerhoon eri vuosikursseilta. Parin vuoden jälkeen päätettiin ryhtyä viralliseksi kerhoksi. Alusta alkaen meininki on ollut rento.

Tarjolla on teetä, herkkuja ja halutessaan saa tehdä käsitöitä.” - Anna Palmgren, kerhon perustaja Olit sitten oman elämäsi knitfluensseri tai koulussa traumatisoitunut käsityökammoaja, olet lämpimästi tervetullut mukaan.

On myös täysin sallittua tulla paikalle vain fiilistelemään, juomaan teetä tai rupattelemaan mukavien kollegoiden kanssa. Tästä päästäänkin yhteen kerhon parhaista puolista. Ilman kerhon olemassaoloa me allekirjoittaneet emme taatusti olisi tutustuneet niin moneen, ihanaan kuololaiseen yli vuosikurssirajojen. Vertaistukea on siis aina tarjolla niin villasukan kantapään neulomiseen kuin manupaikkojen hakemiseenkin.

Käsitöiden tekeminen tuo hyvinvointia tekijälle itselleen, mutta se voi olla myös tapa auttaa muita.

Kerholla on ollut perinteenä osallistua vuosittain johonkin hyväntekeväisyystempaukseen, jossa lahjoitetaan kerholaisten tekemiä töitä eri kohteisiin. Aiempina vuosina on mm. virkattu turvalonkeroita keskosille, neulottu villasukkia KYS:n syöpäpotilaille tai tehty lämpimiä asusteita asunnottomille lahjoitettavaksi.

Seuraava tempaus on tulossa taas syksyllä, pysy siis kuulolla!

Vaikka neuloosista ei välttämättä voi parantua, on prognoosi kuitenkin varsin hyvä – odotettavissa voi olla muun muassa uusia ystäviä, flow-tilaan uppoutumista, verenpaine- ja kortisolitasojen laskua sekä onnistumisen kokemuksia.

KuKKo kokoontuu joka toinen maanantai-ilta Studentian kappelilla. Kerhossa voi neuloa, virkata, piirtää, ommella haalarimerkkejä tai työstää mitä vain, minkä saat itse kuljetettua paikalle. Ota siis tarvitsemasi käsityötarvikkeet mukaan! Tarjolla teetä ja pientä purtavaa.

QR-koodin kautta voit liittyä kerhon WhatsApp-ryhmään, jossa tiedotetaan tulevista tapaamisista ja tempauksista.

Ryhmässä voi myös kysellä muilta kerholaisilta neuvoja ja vinkkejä tai vaikkapa jakaa löytämänsä käsityöinspiraation lähteen.

linktr.ee/kysta 9

FiMSICillä on taas luvassa tapahtumaa uuteen vuoteen - ota päivämäärät ylös ja liity FiMSIC-carit ryhmään, jotta pysyt aina ajantasalla!

T

äällä kirjoittelee Heta LT5, Kuopion FiMSIC:n paikallispuheenjohtaja vuosimallia 2024!

FiMSIC on suomalaisten medisiinarien ulkoasiainvaliokunta ja tunnetusti maailman hauskin järjestö! FiMSICin toimintaan ovat tervetulleita kaikki lääkisläiset.

FiMSICin kautta pääsee osaksi tosi merkityksellisiä juttuja, kuten päiväkotien Nallesairaalavierailuja sekä yläkoululaisten seksuaali- ja mielenterveyttä edistäviä S.U.L.L.E.- ja M.U.L.L.E.-tunteja.

FiMSIC järjestää myös paljon koulutuksellisia tapahtumia ja hyväntekeväisyystempauksia. Iso osa toimintaa on myös kuukauden pituiset vaihdot ja kansainvälisiin kokouksiin osallistuminen.

Tulevia tapahtumia Alkuvuodesta meillä Kuopiossa on tulossa 13.3. Turvaseksibileet, jolla kerätään rahaa S.U.L.L.E.-projektin toimintaan. Bileitä ennen järjestetään myös KuoSin kanssa yhteistyössä Roolileikkisitsit. Lisäksi 19.3. jokaisessa lääkiskaupungissa järjestetään yhtä aikaa FiMSIC:n ja SML:n yhteinen projekti MedTalks. MedTalks on lääketieteen koulutukseen 10 Kysta 1/2024

keskittyvä tapahtuma, jonka teemana tänä vuonna on uskomushoidot ja niihin uskovan potilaan kohtaaminen.

Erittäin mielenkiintoinen ilta siis tulossa! Toivottavasti nähdään FiMSIC:n tapahtumissa!

Hetan FiMSIC-matka Olen itse lähtenyt FiMSICin toimintaan mukaan fuksivuonna nallesairaalavirkailijan pestissä. Korona kuitenkin laittoi FiMSIC-toiminnan aika lailla tauolle, ja itselläkin tuli silloin pari vuotta taukoa järjestön toiminnasta. Kesällä 2022 vietin yhden elämäni

parhaista kuukausista FiMSIC-vaihdossa Portugalissa, jonka jälkeen päätin hakea uudestaan FiMSIC-virkaan. Viime vuoden toiminkin FiMSIC:ssä paikallisprojektivirkailijana ja pääsin näkemään, mitä FiMSIC parhaimmillaan on ilman koronarajoituksia!

Yksi siisteimpiä kokemuksia FiMSIC-urani ajalta on ollut kattojärjestö IFMSA:n yleiskokous Virossa viime maaliskuussa. Viikon kestävän kokouksen aikana sain koulutusta ihmisoikeuksiin ja rauhaan liittyvistä teemoista, osallistuin plenaryihin, joissa tehdään päätöksiä koko IFMSA:ta koskevista asioista ja

tietysti verkostoiduin kansainvälisesti ja tutustuin myös muiden Suomen lääkisten medisiinareihin. Kokouksissa järjestetään aina myös hauskaa iltaohjelmaa, kuten National Food and Drink Party, jossa päästään maistelemaan muiden maiden herkkuja, sekä Cultural Night, jossa eri maat valmistelevat esityksiä toisilleen.

Suomalaisten esityksissä on viime vuosina tanssittu Daruden Sandstormin ja Käärijän Cha Cha Chan tahtiin!

Kansainvälinen yleiskokous Seuraava yleiskokous järjestetään maaliskuun ensimmäisellä viikolla Ecuadorissa, johon myös itse olen lähdössä 12 muun suomalaisen medisiinarin kanssa edustamaan Suomea! Tiesithän jo, että vastaava kokous järjestetään elokuussa 2024 Suomessa Tampereella?!

Heta Rundelin, LT5, on Kuopion FiMSICin tuore paikallispuheenjohtaja.

Yhteenvetona voisin todeta, että FiMSIC on järjestönä todella monipuolinen ja uniikki kv-mahdollisuuksineen. IFMSA:n merkitys maailmalla on iso, sillä onhan se maailman suurin opiskelijajärjestö, jonka yksi perustajajäsenistä on itse asiassa FiMSIC. Minulle FiMSIC on ollut iso osa lääkismatkaani, toivottavasti se on sitä myös sinulle. Jos on jotain kysyttävää FiMSIC:stä, niin tule nykäisemään hatun narusta!

HOX! Liity FiMSIC-carit tiedotusryhmään

<3 Heta Rundelin linktr.ee/kysta 11

Kuopion paikallistiimi vuonna 2024.

Viikko käyntiin juoksemalla

teksti Harri Marttinen

O

N TAAS maanantai iltapäivä, tarkistan juoksukerhon WhatsApp-ryhmästä lenkkeilijöiden määrän ja lähden hölkkäilemään kohti yliopistoa, josta kerhon yhteislenkki lähtee kuudelta. Sää on erinomainen: tuuleton ja vain muutama aste pakkasta. Canthian A-ovella tapaankin ensimmäiset lenkkikerholaiset ja pian alkaakin keskustelu, minne päivän lenkki suuntautuu. Tällä kertaa alumnijäsen Otto ehdottaa lenkkiä Puijonsarven ympäri. Ehdotus saa paljon kannatusta. Pian lenkkikerhon toinen vetäjä Lassi saapuukin ja nappaa kuvan juoksijoista Instagramiin. Lenkki pääsee alkamaan, suuntaamme KYSin ohi länteen.

Pian lenkkikerholaisilla alkaakin pulputa keskustelua niin kandijuhlista kuin Tuonelan putkista.

Jossakin vaiheessa joku muistaa verrata päivän erinomaista säätä siihen, kuinka juostiin tammikuussa pienoisessa lumimyrskyssä. Myös tulossa oleva Saaristokaupunginlenkki mainitaan.

Tämä onkin lenkkikerhossa joka 12 Kysta 1/2024

editointi Lassi Murojärvi

keväinen perinne, että juostaan yksi pidempi: noin 20 kilometrin lenkki. Pian hieman reilu tunti onkin jo kulunut ja 13 km lumista väylää kulutettuamme saavumme KYS:lle. Tarjolla on KuoLOn kerhotuen avulla hankittua lämmintä mehua ja pientä purtavaa.

Hetken rupattelun jälkeen kaikki hajaantuvat koteihinsa ja jään odottamaan ensi maanantaita” Juoksukerho on konseptina yksinkertainen; joka maanantai juostaan noin 10 km yhteislenkki noin tunnissa, jonka jälkeen tarjolla on pientä purtavaa. Perinteisesti lenkit ovat järjestyneet loma-aikoja lukuun ottamatta poikkeuksetta ympäri vuoden.

On tullut juostua niin helteessä, pakkasessa kuin lumimyrskyssäkin. Kerran keväässä on perinteisesti juostu pidempi lenkki, joka on ainakin minun aikanani ollut Saaristokaupungin ympäri. Oivallinen tapa tutusta lenkkikerhon toimintaan on käydä kurkkaamassa meidän uutta IG-tiliä @kuolonjuoksukerho, sieltä löytyy tunnelmakuvia ja juostu-

jen lenkkien GPS-tiedot. IG:stä löytyy myös linkki lenkkikerhon WhatsApp-ryhmään. Toinen vaihtoehto tutustua toimintaan on ilmestyä maanantaisin 18.00 Canthian A-ovelle ja lähteä suoraan lenkille mukaan.

Miksi kannattaa lenkkeillä? Juoksemine on kivaa, terveellistä ja hauskempaa porukassa. Lisäksi ainakin itselle ryhmäpaineella tuppaa olemaan positiivinen vaikutus lenkkeilyn säännöllisyyteen, eikä kieltämättä mahdollisuus tutustua muiden kurssien opiskelijoihin ole koskaan haitannut. Huhut kertovat, että lenkillä nähdään myös usein valmiita lääkäreitä, jopa kliinisiä opettajia.

Tervetuloa!

A

J

A

N

Joka aamu aikaisin herääminen ei kuullosta houkuttelevalta, mutta sitä ei ehkä vaaditakaan, kunhan rytmi pysyy säännöllisenä. Ajankäytössä säännöllinen rytmi on tärkeää: päivä lähtee helposti käyntiin ja päivän aktiviteetteihin on jo valmiiksi orientoitunut, kun rutiini on tuttu.

Viikko kannattaa suunnitella etukäteen, vaikka elämän jokaista minuuttia ei voi tietää ennakkoon.

Tärkeämpää on hahmottaa suurin piirtein, mitä viikon aikana pitää saada hoidettua.

Kalenteri auttaa suunnittelemaan ajankäyttöä. Sen avulla näkee helposti, minne päivän aikana jää tyhjiä hetkiä. Itse käytän arjessa sähköistä kalenteria, koska se kulkee näppärästi mukana kaikkialle, ja sinne saa hyvin muistutukset tärkeistä deadlineista. Kalenteria voi ja kannattaakin piristää erilaisilla värikoodeilla.

Viikkoa suunnitellessa kannattaa myös miettiä, milloin hoitaa pakolliset kotityöt ja kauppareissut. Vaikka et ehtisi saada kaikkea valmiiksi samalla kertaa, niin aloittaminen kannattaa aina.

Yleensä suurin ongelma on nimenomaan alkuun pääseminen.

Jotta päivä rullaa sujuvasti, on hyvä pitää huolta tauoista ja vähentää häiriötekijät minimiin.

Puhelin on häiriötekijä numero yksi. Se on lähes aina käden ulottuvilla ja siihen tulee tartuttua

H

A

L

L

I

N

T

A

A

saman ruoan pupeltaminen kyllästyttää, kannattaa osa ruoasta pakastaa. Yliopistolla myös myydään hävikkiruokaa, jos kokkaamisesta haluaa säästää aikaa. vähän liiankin helposti. Usein tämän takia jätänkin puhelimen vähän kauemmas.

Opiskeluympäristöä voi kokeilla myös vaihtaa, jotta keskittyminen on helpompaa. Toisille kotona opiskelu toimii, mutta toisaalta kotona häiriötekijöitä on paljon enemmän.

Itse olen päättänyt, etten halua käyttää aikaa opiskeluun viikonloppuisin tai ilta-aikaan. Haluan, että arkeen jää aikaa harrastuksille ja ystäville myös arkena. Katson jo edeltävällä viikolla tulevan viikon opetuksia, ja mitä ennakkotehtäviä pitää olla milloinkin tehtynä. Suunnittelen sen mukaan tulevan viikon aikataulun.

Tällä keinolla pääsee myös eroon tunteesta, että koko ajan pitäisi opiskella. Kun päivän tavoitteet ovat täynnä, koneen voi sulkea hyvällä omatunnolla.

Entä kun pitää tehdä kotitöitä ja laittaa ruokaa? Kuten jo aiemmin mainitsinkin, kaupassakäynti kannattaa suunnitella ennakkoon.

Ostoslistan avulla kaupassa ei tarvitse ravata joka päivä tai edes joka toinen. Ruokaa kannattaa tehdä kerralla isompi annos. Jos

Lukion opo aikanaan totesi: ”15 minuutin päiväunet voivat vastata jopa kahden tunnin yöunia, mutta tämän jälkeen kukaan teistä ei nuku tunnin päiväunia ja tule väittämään nukkuneensa kahdeksaa tuntia”. Lauseen todenperäisyydestä ei ole varmuutta, mutta väsyneenä toisinaan kannattaa sallia itselleen pari tuntia pidemmät yöunet tai lyhyet päiväunet. Opiskelu on jo itsessään kuormittavaa ja välillä palautuminen ottaa enemmän aikaa. Väsyneenä oppimistulokset kärsivät, joten ehkä on hyödyllisempää palata asioihin levänneenä.

Kaikkeen ei aina pysty tai jaksa panostaa täysillä, jolloin kannattaa priorisoida. On myös hyvä opetella sanomaan ei. Aina ei tarvitse suostua lisätöihin tai uusiin projekteihin. On hyvä oppia tuntemaan omat rajansa, jottei työtaakka kerry liian suureksi.

Edes hyvällä ajanhallinnalla ei pysty taikomaan päivään lisää tunteja.

ANNI JUNTUNEN

linktr.ee/kysta 13

Kandien juhlahumua 17.2.2024 juhlistettiin kolmannen vuoden opiskelijoiden kandijuhlia.

Juhlien myötä paljastui myös kurssin nimi - Cursus Phoenīx.

H

ELMIKUUSSA oli aika juhlistaa vuonna 2021 opintonsa aloittaneen, nyt jo nimensä saaneen, Cursus Phoenixin kandijuhlia. Hyväksytty kandidaatin arvo kilahtaa yleensä Peppiin joululoman tienoilla, minkä jälkeen ei mene enää kauaakaan ennen kuin arvoa pääsee juhlistamaan yhdessä koko vuosikurssin voimin. Tämänvuotiset juhlinnat vietettiin kolmessa eri paikassa - cocktail-tilaisuus Saanassa, iltajuhlat Scandicissa ja jatkot Sokos Hotel Puijonsarvessa.

Kandijuhlilla jokavuotisena ohjelmanumerona on kyseisen kurssin

Kuvat: Linnea Laatikainen

nimen paljastuminen, jonka kurssi pääsee itse antamistaan ehdotuksista äänestämään. Nimeä koristava kurssilippu pääsee myös tuoreiden kandien ihailtavaksi juhlissa, ja se päätyy juhlintojen jälkeen KYSin pukuhuoneen lähettyville. Tämän lisäksi kandijuhlilla pidetään erinäisiä puheita, joista tyypillisesti kaksi on etukäteen pyydettyjä: Cursus 2021 kandijuhlien juhlapuheen vuosikurssille piti kliininen opettaja Konsta Hakkarainen ja kandidaatin puheen Tuomas Hoffrén.

Erityisen hienon kandijuhlista tekee se, että vuosikurssi on tehnyt yhdessä töitä niiden mahdollistamiseksi jo opintojen aikutaipaleelta saakka. Kun orientaatioviikon alkuaikoina valitaan kurssien virkailijat ja erityisesti rahastovastaava, ei mene kauaakaan, kun työ kandikassan kerryttämiseksi alkaa. Lähempänä juhlia valitaan vielä erikseen tarvittavat juhlavastaavat, jotta juhlat saadaan järjestettyä.

Kun kolmen ruokalajin illallinen oli nautittu ja erinäiset ohjelmanumerot koettu, tuli illan yllätysesiintyjän aika. Scandicin lavalle ilmestyikin Anssi Kela, joka kruunasi illan etenkin sovituksella "Meistä tuli lääkäreitä", jonka Cursus Phoenix on kuullut jo orientaatioviikoilta saakka.

On upeaa, kuinka kandijuhlat tuntuivat vain lähentävän jo valmiiksi hyvän yhteishengen omaavaa kurssia.

JANINA GUNNAR

14 Kysta 1/2024

Rosa Sahlström pääsi juhlissa paljastamaan tekemänsä upean kurssilipun Cursus Phoenīxille.

Vuosikurssin isäntä Risto Heino ja emäntä Anniina Tapio.

Kuvat: Linnea Laatikainen Kuvat: Linnea Laatikainen

linktr.ee/kysta 15

16 Kysta 1/2024

Cursus Phoenix, kandijuhlat - 17.02.2024 Kuva: Linnea Laatikainen

linktr.ee/kysta 17

Kiire on huono kaveri ja vielä huonompi elämäntoveri

Tämäkin teksti jäi melkein kirjoittamatta. Vaikka syynä oli ymmärrettävä kolmannen vuoden tenttikevät, kandijuhlat ja muutama oma projektini, oli aiheessa pohtimisen ainesta. Syynä oli nimittäin kiire. Hypoteesini on, että kiire on nykyisin aivan liian normalisoitunut ilmiö, jonka jopa elämäntyyliin asti taipuvia piirteitä ei reflektoida tarpeeksi.

Kiire on vallannut keskustelut. Liian yleinen kuulumisten vaihtaminen nykyisin on: ”Mitä kuuluu?” –”Ihan hyvää, on ollut kiireistä”. Kuulija vieläpä vastaa tähän toteamukseen samalla tavalla. Varsinaisen keskustelun sijaan tilanne kääntyy tekemisen paljouden pohtimiseen, ilman että varsinaisesti kumpikaan kertoo, mitä elämässä on meneillään.

Myös, kenellä nyt -ainakaan tässä koulussa – tekeminen loppuisi, eli kiire on tuttu tunne kaikille.

Toinen ongelma ilmiössä on, että kiireen tunteen korostaminen saattaa luoda kuulijalle lisästressiä,

tai, päinvastoin, jopa tuoda ajatuksia oman tekemisen riittävyydestä.

Moni on kiireinen ”aina”, jopa niin, että kiire voi muuttua elämäntavaksi. Enemmän ja vähän vähemmän tieteellisten julkaisujen mukaan kiire ja tämän mukana usein tuleva stressi voivat olla addiktion kohde. Kiireistä elämäntapaa korostetaan jopa statussymbolina.

Suorittamista painottava yhteiskunta, jossa keskiössä ovat talouden realiteeteista kumpuavat tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen, on kannustava tällaiselle kulttuurille. Taustalla voi olla myös yksilön tarve ja persoonallisuus.

Aina ei voi olla kiire. Ja jos jollakin on jatkuva kiire, voi tämän tuoma stressi, ja autonomisen hermoston oikein mielenkiintoinen reaktio, johtaa ennen pitkää väsymiseen. Kiireellä on toisaalta hyviä ominaisuuksia. Joillekin tiukka deadline voi olla paras motivaattori, kun toisille se on syy kehittää oppimistekniikoita ja

"Aina ei voi olla kiire."

18 Kysta 1/2024

ajanhallintaa.Kiire ei kuitenkaan ole synonyymi produktiivisuudelle. Asioiden määrän korostamisen sijaan parempi tekemisen mittari voisi olla laatu tai onnistumisen tunne. Aina ei myöskään tarvitse tai todellakaan pidä tehdä yhtikäs mitään. Kiireestä vapautuminen on hyvä haaste, johon voi vastata omalla suhtautumisella, aktiivisilla päätöksillä ja levolla.

VEERA NURMELA

linktr.ee/kysta 19

Stressinsieto haastattelija Silvia Jäske haastateltava Pinja Kajavuori

1. Koetko, että lääketieteen opiskelijat ovat muiden alojen opiskelijoita kuormittuneempia tai stressataanko täällä enemmän opinnoista?

Jos kyllä, miten olet huomannut tämän?

Kuormitus ja stressi ovat tietysti subjektiivisia, mutta oman kokemukseni mukaan silti lääkisopiskelijoilla nämä asiat ovat enemmän läsnä.

Osa varmasti liittyy siihen, millaisia ihmisiä lääkikseen hakee: motivoituneet ja ahkerat, perfektionistit ja itseltään paljon vaativat. Käytän vertailukohtana omaa elämääni: opiskellessani ravitsemustieteellä en ikinä käyttänyt opiskeluun vapaa-aikaani, vaan käytännössä kaikki opiskelu tapahtui klo 8–16 välillä. Lääkiksessä taas opiskelu tuntuu helposti napsivan tunteja myös niiltä viikon tunneilta, jotka olisi hyvä rentoutua.

Meillä on myös enemmän kynnyksiä, jotka täytyy ylittää, ehkä merkittävimpänä klinikkakynnys ja tietysti

20 Kysta 1/2024

nelosen ja vitosen työkynnykset, joista kesäloman työkuviot ja palkka ovat kiinni.

2. Mikä on ollut opiskeluvuosistasi kaikista haastavin tai kuormittavin? Miksi?

Tässä olen uniikin lumihiutaleen sijaan tavallinen tallaaja: kolmosvuosi. Tähän on niin henkilökohtaisia kuin kolmosteknisiä syitä. Aloitin kolmosen syksyllä psykoterapian. Jokainen psykoterapiassa käynyt varmaan muistaa ne ensimmäiset kuukaudet, kun itki silmät päästään jokaisella kerralla. Mutta suurempi syy haastavuuteen ja kuormittavuuteen oli kolmosen rakenne: alkoiko jopa 10 kurssia kerralla. Olen omaksi hyväkseni vähän liian perusteellinen opiskelija, joten syksyllä pystyin keskittymään vain kardiologiaan ja tautioppiin, joista jälkimmäisestä ankipakkaennätykseni 1050 korttia. Tämä tietysti tarkoitti, että keväälle jäi hirveä kasa

rästiluentoja, joita väänsin viikonloppuisin ja joululoman.

Jossain vaiheessa tajusin, että olin opiskellut n. 70 päivää putkeen. Siis yli 2 kuukautta ilman yhtäkään vapaapäivää.

(Hauska fakta: TAO:n jälkeen tajusin, että tekemäni ankikortit on jaettava tuleville sukupolville, ettei kukaan muu joutuisi tekemään enää samanlaista Iisakin kirkkoa :D).

3. Miten itse hallitset opintoihin liittyvää stressiä ja paineita?

Iso osa omasta stressistä ja paineesta on tullut omasta vaativuudesta, ja tuota käsittelin paljon psykoterapiassa, joka lopulta kesti 3 vuotta.

Helpompi iskeä syyhyn kuin oireisiin, vaikka se onkin välillä aika haastavaa. Toinen hyvin yksinkertainen keino on pitää vapaapäiviä. Ihan oikeita vapaapäiviä, jolloin tietokone pysyy kiinni ja on ”lupa” vaan olla. Ei semmoisia ”no käyn vain ankikortit”

tai ”yksi luento” -vapaapäiviä.

Ylempivuosikurssilaiset ystävät ovat myös olleet kullanarvoisia, kun on saanut purkaa stressiään heille kaikesta nippelistä, mitä pitäisi osata.

Etenkin silloin, kun ei ollut itse vielä käynyt töissä, niin oli todella helpottavaa kuulla, että mitä asioita ihan oikeasti työelämässä pitää osata.

4. Mitä sanoisit nuoremmille kollegoille, jotka kokevat paljon paineita opiskeluista?

Mistä he voisivat saada tukea haastaviin tilanteisiin?

Tähän haluaisin sanoa niin monta asiaa, mutta koitan pitää lyhyenä. Ensinnäkin: täydellinen ei tarvitse olla, kaikkea ei todellakaan tarvitse osata ja läpi on tarpeeksi hyvä, etenkin nyt hyväksytty/hylätty -aikakautena. On myös hyvä pitää mielessä, että kaikki me muutkin olemme kaikki kurssit saatu läpi, ennemmin tai myöhemmin. Kurssit ovat laajoja, joten opettele ensin suuret kokonaisuudet ja vasta sitten nippelit, jos olet erityisen kiinnostunut aiheesta.

Todella iso osa oppimisesta tapahtuu sitten joskus töissä, ja vaikka olisi miten päntännyt, niin iso osa on ehtinyt jo

aktiivisesta muistista unohtua.

Itsekin töissä kahlaan joka päivä Terveysporttia läpi, koska ei tätä valtavaa tietomäärää vain ole mahdollista pitää täysin koko ajan mielessä.

Sanoisin, että helpoin tuki ovat omat ystävät ja vertaistuki heidän kauttaan. Meiltä vanhemmilta kollegoilta saa myös aina kysyä neuvoja. Jos taas tuntuu, että omat voimavarat ovat oikeasti lopussa, niin terveydenhuollon pariin hakeutuminen. YTHS:n kautta saa apua mielenterveyspuoleen, lähetteen nettiterapiaan tai tarvittaessa aluille voidaan pistää polku kohti pidempää psykoterapiaa. Hieman aliarvostettu keino on myös pu-

hua itselleen kuin ystävälle, armollisesti ja lempeästi. Joka tapauksessa tärkeintä on, ettet jää paineiden ja oman stressin kanssa yksin. Jaettu taakka on aina helpompi kantaa.

Haastateltava Pinja Kajavuori on kuudennen vuoden lääketieteen opiskelija.

linktr.ee/kysta 21

Mistä apua?

teksti Elias Leskinen Jos omat voimavarat eivät enää kannattele, mitä kautta voi lähteä hakemaan apua ja mitä se voi pitää sisällään?

L

ääketieteen opiskelija etenee opinnoissaan ja törmää TULE:en, SYFA:an ja TAOP:iin. Siksi ei mielestäni ole kummaa, että Jodelissa ollaan huolissaan omasta jaksamisesta ja kysytään, voiko yhdellä puhelinsoitolla YTHS:lle saada essitalopraamit. Avun hakeminen aikaisin on tärkeää, mutta toisaalta mielenterveysongelmat lääkiksessä on sensitiivinen aihe, johon liittyy ennakkoasenteita.

Eihän lääkiksestä voida erottaa, jos pää sairastaa? Luulen ettei.

Viime vuonna valmistunut KuoLO:n alumnijäsen Aare Turunen viettää tämän kevään yleislääkärinä ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:llä. Hän vakuuttaa, että oikeus lääkisopintoihin otetaan hyvin harvoin pois: kyseessä täytyy olla vakava mie-

22 Kysta 1/2024

lenterveys- tai päihdeongelma.

— Lähtökohta on kuitenkin aina se, että SORA-lainsäädäntöön vetoaminen on viimeinen keino, ja ensin yritetään hoitaa tilanne sellaiseksi, että opiskelu olisi mahdollista.

YTHS:llä tilanteen hoitaminen alkaa Turusen mukaan ensikontaktin jälkeen siitä, että käynnistetään korkeintaan kolme käyntiä kattava niin sanottu ensivaiheen tuki. Psykiatriselle sairaanhoitajalle on ajankohtaisesti 2-3 kuukauden pituiset jonot, joten vastassa voi olla terveydenhoitaja.

Kiirellisemmässä tilanteissa opiskelija ohjataan usein lääkärille, vaikka terveyskeskus tai päivystys voisivat tällöin olla sopivampia paikkoja. Päivystysavusta (puh. nro. 116117) ohjataan akuuttitilanteissa oikeaan paikkaan, ja kriiseissä päivystysnumero

on 044 718 3930. Hätätilanteissa on tietenkin soitettava 112.

Ensivaiheen jälkeen yleislääkäri näkee opiskelijaa. YTHS:llä työskentelee viisi yleislääkäriä, jotka voivat edelleen konsultoida kahta psykiatrian erikoislääkäriä esimerkiksi kuntoutuspsykoterapian aloituksesta, nepsy-selvityksestä tai diagnoosista. Turunen kertoo, että hän on saanut YTHS:n psykiatreilta vastaukset konsultaatioihinsa verrattain nopeasti, 1-2 viikon sisällä. Psykiatripula ei vaivaa YTHS:sää yhtä pahasti kuin perusterveydenhuoltoa.

Yleislääkäri ohjaa lähetteellä erikoissairaanhoitoa vaativat tapaukset suoraan muualle.

Vasta diagnoosin jälkeen harkitaan lääkehoitoa, joten essitalopraamilääkityksen aloittaminen tuskin onnistuu yhdellä puhelinsoitolla.

— Yleislääkärin pidemmällä vastaanottoajalla tehdään hoitosuunnitelma: muodostetaan alustava diagnoosi, aloitetaan tarvittaessa lääkehoito voinnin tueksi ja mietitään varsinainen jatkohoito.

Niitä voivat olla esim. omahoito, ryhmämuotoinen hoito, nettiterapia, psykologin lyhytterapia tai kuntoutuspsykoterapiaprosessin käynnistäminen, Turunen kertoo.

Myös lääketieteellinen tiedekunta voidaan ottaa tarvittaessa mukaan opiskelijan jatkohoidossa. Yleensä opiskelija pystyy hoitamaan asian kahden kesken oman HOPS-ohjaajansa kesken, esimerkiksi pitääkseen välivuoden tai keventääkseen opintojaan. YTHS voi kuitenkin järjestää niin kutsutun opiskeluterveysneuvottelun, jossa yleislääkäri on mukana pohtimassa apukeinoja opiskeluun. Turusen mukaan lääkäriä sitoo näissäkin neuvotteluissa vaitiolovelvollisuus, eli yliopiston henkilökunnalle kerrotaan vain mitä opiskelija sallii.

— Edellä mainitut vaihtoehdot ovat opiskelijalle vapaaehtoista eli niitä voidaan harkita mikäli opiskelija itse niin haluaa, Turunen kertoo. — Välillä tulee itse tehtyä esim. Kelalle lausuntoja siitä, että terveydellisistä syistä opinnot ovat pitkittyneet.

Sen sijaan YTHS:n yleislääkäri Aare Turusen omat lääkisopinnot menivät “tosi mukavasti”.

Matalan kynnyksen apuun Turunen suosittelee Mielenterveystalon omahoito-ohjelmia, joita löytyy osoitteesta www.mielenterveystalo.fi. Myös YTHS:llä laaditaan hoidon varhaisessa vaiheessa opiskelijalle henkilökohtainen omahoito-ohjelma. Mielenterveystalon nettisivuilta löytyy myös tietoa erilaisista nettiterapioista ja yleisesti kuntoutuspsykoterapiasta. Myös Sekaisin247-kollektiivin nettisivulta www.sekasin.fi löytyy tietoa avun hakemisesta ja chat, jossa nuoret aikuiset voivat jutella luottamuksellisesti jaksamisestaan. Apua on paljon saatavilla ja sitä on uskallettava ottaa vastaan.

— Moni saattaa viivyttää hoitoon hakeutumistaan sen takia, että epäilee onko oma tilanne ”tarpeeksi vakava”, ja joillain voi olla ajatus, ettei haluaisi kuluttaa rajallisia terveydenhuollon resursseja.

Muistuttaisin kuitenkin, että hoitoon hakeutumatta jättäminen ei saa ketään toista hakemaan hoitoa puolestasi, Turunen päättää.

"Huolehdi, että opiskelulle on arjessa jotain itsellesi sopivaa vastapainoa."

— Opiskelujen lisäksi sain hankittua kivoja muistoja sekä nautittua sopivasti myös ekstrakurrikulaarisesta toiminnasta. Nauti siis sinäkin opiskelijaelämästäsi ja huolehdi, että opiskelulle on arjessa jotain itsellesi sopivaa vastapainoa. Huolehdi itsestäsi, syö ja nuku hyvin. Kerro omista huolista kollegoille ja kysy kaverilta, että mitä kuuluu.

linktr.ee/kysta 23

KRISTIAN AIRO

Riidankylväjien aikakausi

A

LKUVUODESTA 2024 julkaistiin Lääkärilehdessa artikkeli otsikolla "Miksi nuoret lääkärit voivat huonosti?".

Pahoinvoinnin syiksi esitettiin muun muassa puutteellista perehdytystä työpaikoilla, liiallista päihteidenkäyttöä sekä sosiaalisen median luomaa kuvaa vertaisten paremmasta suoriutumisesta (omaan huonoksi koettuun suoriutumiseen nähden). Vaikka artikkeli käsitteli tarkalleen ottaen valmistuneiden lääkäreiden pahoinvointia, teemat lienevät tuttuja myös monille lääketieteen opiskelijoille.

Kaikki edellä mainitut ongelmat ovat varmasti todellisia, mutta itse haluaisin analysoida ongelmaa 24 Kysta 1/2024

seuraavalta kantilta: Jos oletetaan nuorten (lääkäreiden) pahoinvoinnin viime vuosina lisääntyneen, mikä on noiden vuosien aikana muuttunut? Rohkenen epäillä, ettei nuorten lääkäreiden perehdytys vuosikymmeniä sitten välttämättä kaikissa tilanteissa aivan priimaa ollut, ja päihteitäkin yhteiskunnassamme on ymmärtääkseni käytetty jo sukupolvien ajan enemmän tai vähemmän runsaasti. Sosiaalinen mediakin on ollut keskuudessamme jo peräti omasta nuoruudestani lähtien, eli yli vuosikymmenen ajan. Mistä siis kiikastaa?

Vuonna 1970 julkaistiin Ranskassa sarjakuva-albumi ”Asterix ja riidankylväjä”. Tuossa eeppisessä

saagassa Julius Caesar lähettää pieneen gallialaiskylään Tullius Intrigius -nimisen henkilön, jota riidankylväjäksikin kutsuaan.

Kyseinen henkilö onnistuu sarjakuvassa pelkällä läsnäolollaan saamaan aikaan riitoja kyläläisten välille. Lopuksi kyläläiset toki sopivat riitansa ja tarina saa onnellisen lopun. Vaikka tämä fiktiivinen tarina lienee ironinen viittaus Rooman valtakunnan ”hajota ja hallitse” (lat. divide et impera) -strategiaan, herää kysymys, voisiko tarinasta löytää yhtäläisyyksiä nyky-yhteiskuntaamme.

Tutkittu tosiasia kun on, että mielipideilmasto on viime vuosina polarisoitunut huomattavasti.

Polarisaation ikävä lieveilmiö puolestaan on, että omasta maail-

"Älkäämme olko riidankylväjiä."

mankatsomuksesta eroavia mielipiteitä omaavat kanssaihmiset herkästi leimataan pahoiksi tai vähintäänkin vajaaälyisiksi. Eikä kova retoriikka suinkaan rajoitu yksittäiselle elämänalueelle tai yksittäiseen ihmisryhmään: Samaan syyllistyvät niin aikamme ainoan suurvallan entinen presidentti kuin anonyymin sosiaalisen median iki-ihanat pikkuriidankylväjät, joita trolleiksikin kutsutaan.

Siltä varalta, että tämä ei käynyt edellä selväksi, avaan vielä näkökulmaani. Väitän siis, että yksi (joskaan ei tietenkään ainoa) tekijä psyykkisen pahoinvoinnin taustalla on lisääntyneen polarisaation aiheuttama kärkäs, kenties riidanhakuinenkin keskusteluilmapiiri. Sosiaalisen median suoma anonymiteetti lienee osatekijä kehityksen taustalla, mutta kuten yllä voi todeta, osataan sitä kovaa puhetta ihan omalla nimelläkin tuottaa. Tuohon nimenomaiseen esimerkkiin eli Donald Trumpiin liittyen on kuitenkin muistettava, ettei hän elä tyhjiössä, vaan hän toimii kuten toimii, koska hän on havainnut näin puhuttelevansa suurta joukkoa äänestäjiä.

Lieveilmiönä tosin on, että hän samalla hyvin tehokkaasti etäännyttää ne äänestäjät, jotka eivät näille puheille lämpene, suuresta osasta

Yhdysvaltain liittolaisia puhumattakaan.

Lienee sanomattakin selvää, että (koettu) jatkuvassa konfliktitilanteessa eläminen käy pitkän päälle psyykkisesti kuormittavaksi.

Valitettavasti se johtaa myös siihen, ettei omia mielipiteitä välttämättä uskalleta tuoda esille kovien, tuomitsevien reaktioiden pelossa.

Tätä käytetäänkin usein perusteluna anonyymien viestintäkanavien tarpeellisuudelle: Ei haluta viestiä omalla nimellä, ”kun aina joku leimaa valittajaksi/vääräuskoiseksi tms.”. Tätä argumenttia en voi kiistää, mutta olisiko liikaa pyydetty, että jos/kun näitä kanavia käytetään, viestintä olisi asiallista ja ehkä jopa rakentavaa?

Asiallinen argumentointi on nimittäin aivan eri asia kuin suoranainen syyttely (ja siihen usein liittyvä oman pöyristyneisyyden keinotekoinen korostaminen), jota näissä ulostuloissa valitettavan usein näkee. Provosointiin on helppo lähteä mukaan, mutta olisiko kuitenkin niin, että terveempi keskustelukulttuuri voisi lähteä meistä itsestämme? Älkäämme olko riidankylväjiä.

KRISTIAN AIRO linktr.ee/kysta 25

Jodel ja aivokudostuho: kaksoissokkoutettu, lumekontrolloitu, vertaisarvioitu tapaus-verrokki tutkimus

H

kirjoittaja (ja tutkija) Greta Leppänen

alusimme tutkia jodelin käytön vaikutuksia aivokudokseen.

Altistimme kaksi koe-eläin hiirtä @kuolo jodelkanavan postauksille aikavälillä 12/2023 – 2/2024.

Kokeen aikana huomasimme, että altistuminen päivittäin kanavan postauksille aiheutti hiirten käyttäytymisessä muutoksia. Patologisissa tutkimuksissa huomattiin, että aivokudokseen oli ilmestynyt peruuttamattomia vaurioita. Altistus oli aiheuttanut hiirten soluissa spontaanin apoptoosin. Lisäksi eläinten aivokudos pehmeni 14%. Vaurioiden synnyn etiologia liittyy ainakin osittain oksidatiiviseen stressiin.

Ohessa selkeytetty kuva, josta maallikoidenkin on helppo ymmärtää, miten asia toimii käytännössä.

Pitkällä altistuksella olisi varmasti ollut yhteyttä myös aivosyövän kehittymiseen, sillä altistuminen aiheutti apoptoosin lisäksi DNA-vaurioita. Vauriot kohdistuivat erityisesti kromosomiin 24 ja entuudestaan tiesimme, että virheet kyseisen kromosomin J0d4L-geenin toiminnassa on yhdistetty loogista päättelyä ohjaavaan aivoalueen pehmenemiseen.

Viitteitä aivokudostuhosta saimmekin eläinten käyttäytymisen muutoksissa loppuvaiheessa tutkimusta. Toinen eläimistä oli ulostanut seinälle ja toinen oli purrut reiän häkkiin johtavaan vesiletkuun.

26 Kysta 1/2024

Havannoillistava kuva ladattu osoitteesta mcr.aacjournals.org Lisää tutkimusta voisi tehdä seuraavista aiheista: Aiheuttaako Tiktok syöpää? Miten pyydystää hiiriä ilman että ne purevat sormeen? Mikä on p-arvo ja miten se mitataan?

Ohessa vielä kerättyä dataa kuvaajan muodossa:

Kuva tutkimuksesta in vivo (hiiriä ei vahingoitettu tutkimuksen teossa (lukuun ottamatta dissektiota))

Tulevaesuuven liäkärit, hoi!

Pohjois-Savon hyvinvointialueelta suattaapi löytyä laajalti työmahdollisuuksia, eikä pidä unohtaa meijän moniammatillista yhteissöö.

Työpaikkoja on saatavilla aina perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon eri osa-alueisiin, niin kuin vaikkapa Kuopion yliopistolliseen sairaalaan taikka muihin paekallissiin terveyskeskuksiin.

Me olemme johtava liäkärikouluttaja ja tuemme jokaisen lääkärin urakehitystä. Työskentely meillä on kehitykseen kannustavvoo ja lupsakkoo, ja työ perustuu siihen, että potilaat, tiimityö ja laatu menevät kaiken edelle.

Työtehtävät meillä mukautetaan osaamisen ja kokemuksen mukaan ja tokkiisa myö tarjotaan joustavuutta työaikoihinkin erilaisissa työsuhteissa.

Lueppa lissee: pshyvinvointialue.fi

Tuu liäkäriksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle! linktr.ee/kysta 27 Katso kuntarekry

28 Kysta 1/2024

linktr.ee/kysta 29

Liity Mikrokystaan!

Skannaa tai hae suoraan bit.ly/mikrokysta

Uusi vuosi on lähtenyt vauhdilla käyntiin, ja on hienoa päästä tekemään Kystaa taas jäsenmäärältään kasvaneen toimituksen kesken. Vaikka et olisi (vielä) toimituksessa, voit matalalla kynnyksellä liittyä Mikrokystaan. Mikrokysta on uusi Whatsapp-ryhmä, joka on perustettu Kystan toimituksen alaisuuteen. Se tarjoaa matalan kynnyksen osallistua ideointiin ja voit sen kautta lähteä itsekin tuottamaan sisältöä seuraavia numeroita varten!

Etenkin, koska numeron teemana on hyvinvointi, haluamme korostaa sitä, että Kystan tekemiseen osallistuminen on tarkoitettu hyvän mielen toiminnaksi; jos tekstin tai muun sisällön tuottaminen on mukava tapa saada vastapainoa opiskelulle, on Mikrokysta todellakin sopiva paikka.

Toimituksenkin jäsenet voivat aina vapaasti sanoa, jos nyt ei vaan kerkeä tuottamaan Kystaa varten sisältöä - jäsenlehden tekeminen pitäisi olla iloa tuovaa eikä stressiä lisäävää.

Toivottavasti saamme siis sinutkin mukaan remmiin!

Hyvää alkuvuotta!

Janina ja toimitus

30 Kysta 1/2024

“TERVE SIELU TERVEESSÄ RUUMISSA. ELI RAVINTO JA LIIKUNTA PITÄÄ OLLA OIKEASSA TASAPAINOSSA.” - MIETTII IIDA.

JOS SIUA MIETITYTTÄÄ TYÖT TAI HARKKAILUT, (TAI ELÄMÄ YLIPÄÄNSÄ) OLE YHTEYDESSÄ! ekhva.fi/hyvinvointialue/ty o-ekhvalla/avoimettyopaikat/

Marianne Svahn lääkärirekry puh. 040 137 2320 laakarirekry@ekhva.fi linktr.ee/kysta 31

ekhva.fi

@etelakarjalanhva

www.etelasavonha.fi

x

› Oma tutor ja säännöllinen toimipaikkakoulutus › Meillä voit suorittaa koko YEK:n, eli › › ›

YEK please, haluan tietää lisää: Elise Pöysä

Rekrytointikoordinaattori 040 656 7780 elise.poysa@etelasavonha.fi

› ›

terveyskeskus- ja sairaalapalvelut, lomatkin kertyy mukavasti taustalla.

Eri erikoisalat edustettuina monipuolisesti, mikä sinua kiinnostaisi?

Meillä pääset aidosti tekemään, kehittämään ja kehittymään!

Loistavat työsuhde-edut – oikeasti!

Mikäli työskentelet yhtäjaksoisesti Eloisan PTH:n palveluksessa yli 12 kuukautta, saat käyttöösi jopa tuhannen euron kuukausiedut. Valitse esimerkiksi asunto-, lounas-, liikunta-, kulttuuri- tai hyvinvointiedut.

Saat aikaa pohtia erikoisaloja ja kerrytät työkokemusta erikoislääkärihakuun YEK-opinto-oikeudella suoritettu tk-työskentely hyväksytään myös erikoislääkärikoulutukseen vaadittavaksi

32 Kysta 1/2024

Seuraa somessa

@etelasavonha

...ja verkossa etelasavonha.fi