Kauppakamari 1 2014

www.kymichamber.fi

kymenlaakson kauppakamarin lehti

1/2014

KANSAINVÄLISET VERKOSTOT

rahoitusongelmat investointien esteenä

yritysten käyttöön

›› 11

›› 7

suomen pankin pääjohtaja erkki liikanen

Suomen kilpailukykyä vahvistettava ›› 12

uusi koulutusvähennys pähkinänkuoressa

›› 25

uusi jäsen

ur apolku

gallup

kirjavinkki

KALENTERI

kauppakamari 1

Sisältö

1/2014

Seuraa meitä facebook.com/kymichamber / twitter .com/K2KYM

Julkaisija kymenlaakson kauppakamari heikinkatu 7 48100 kotka www.kymichamber.fi Osoitteenmuutokset puh. 05 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi Päätoimittaja toimitus / taitto, ilmoitusvaraukset viestintäpäällikkö annemari backman annemari.backman@kauppakamari.fi puh. 0440 296 301 konsepti ja ulkoasu kumppania oy Kuvapankit pixhill ilmestyy 2014 maalis-, touko-, syys-, ja marraskuussa Paino scanweb oy korjalankatu 27 45100 kouvola ISSN 2341-9962

16

Vaikuttamissuunnitelma syntyi jäsenistön ja luottamushenkilöiden tarpeista.

jäsenkenttä

elinkeinoelämä

tietoja ja taitoja

5 uusi jäsen Räätälöityjä matkoja, henkilökohtaista palvelua.

12 henkilö Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on realisti.

5 apps-vinkit Kolme vinkkiä hyödyllisistä sovelluksista.

6 urapolku Jari Simola, vuoden valiokuntalainen.

16 teema Kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma valmis: Tulevaisuus rakennetaan yhdessä!

19 tilasto Suomi kärkisijalla julkisen sektorin koossa.

7 nimityksiä Samuli Haapasalo liikenneasioiden johtoon.

24 kamarin kalenteri Sinut on kutsuttu verkostoitumaan!

20 alueelta Invoice-kaupan suosio kasvaa.

22 laki Osinkotulojen verotus ja ennakonpidätys muuttui vuoden alusta.

26 kamarikuulumisia EK:n suhdannebarometri julkistettiin Kotkassa.

Kannen kuva suomen pankki.

2 kauppakamari

nyt puhuttaa.

Tietoturvasta huolehtiminen on yrityksissä kaikkien vastuulla.

4

pääkirjoitus

VAIKUTTAMISEN TAVOITTEET KIRKASTETTU! Kauppakamarin keskeinen tehtävä on vaikuttaminen – jäsenistön näkemysten ja tarpeiden esiintuominen päätöksentekoon ja yleiseen keskusteluun. Näitä tarpeita ja ajatuksia keräämme ja syväluotaamme erityisesti valiokuntatyön kautta. Kymenlaakson kauppakamarissa vuoden tavoitteet kirkastetaan valiokuntavalkeilla, jotka tänä vuonna pidettiin kuluvalle talvelle epätyypillisessä pirteässä pakkassäässä Merikeskus Vellamossa.

Valiokuntavalkeilla viimeisteltiin aktiivisen luottamushenkilöjoukon voimin Kymenlaakson kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma vuosille 2014-2015. Pohjana suunnitelmalle toimivat Kymenlaakson kauppakamarin strategia, kauppakamariryhmän yhteiset tavoitteet ja edellisvuoden lopulla tehty kysely jäsenistön tarpeista.

Tämän yhteisen työn pohjalta on syntynyt ytimekäs dokumentti, joka mielestäni hienosti kirkastaa tavoitteitamme ja ohjaa niin valiokuntien kuin kauppakamarin henkilökunnankin toimintaa.

Olemme asettaneet Kymenlaakson kauppakamarin yhteisiksi painopisteiksi yritysten toimintaedellytysten tukemisen, Kymenlaakson vetovoimaisuuden, osaavan työvoiman ja sujuvan liikenteen. Vaikuttamissuunnitelmassa olemme nyt ensim-

mäistä kertaa koonneet yhteen, millaisin toimenpitein näitä tärkeimpiä tavoitteita kohti mennään. Suunnitelmasta tulikin erinomainen mittatikku meille kaikille kauppakamarityössämme, kun vuoden varrella pohdimme, teemmekö oikeita asioita.

Samalla tähän on hyvä palata myös siinä vaiheessa, kun aikanaan listataan tehtyjä maaleja.

Tavoitteet on siis kirkastettu ja siitä on hyvä jatkaa. Pallo on nyt pitkälti valiokunnillamme, sillä mukaan vaikuttamaan tarvitaan kauppakamarin väen lisäksi jäsenistömme. Tervetuloa mukaan aktiiviseen työhön yhteisten tavoitteidemme eteen!

Kuluvalle vuodelle Kymenlaakson kauppakamarilla on tarjota meille jäsenilleen normaaliin tapaan myös laadukasta ja ajankohtaista koulutustarjontaa ja paljon tilaisuuksia, joissa pääsemme tapaamaan ja vaihtamaan kuulumisia kymenlaaksolaisten kollegoiden kesken. Suurimpina väenkokoajina toimivat tänäkin vuonna varmasti logistiikka- ja suuntaseminaarit sekä maaliskuun verkostoitumistapahtuma, jossa juomme kakkukahvit 85-vuotiaan kamarimme kunniaksi - siellä nähdään!

Pallo on nyt valiokunnillamme, joita tarvitaan vaikuttamistyössä!

tuija suur-hamari puheenjohtaja

lyhyesti lukuina

1

719

85

Edellytykset ovat erinomaiset, mutta

Kymenlaaksossa perustettiin vuonna

Valtioneuvosto hyväksyy Kotkan kauppa-

tulokset keskinkertaiset. Digibarometri 2014 -selvitys rankkaa Suomen kärkisijalle digitalisaation edellytyksissä.

Digiratkaisujen hyödyntämisessä Suomi kuitenkin tipahtaa sijalle seitsemän.

2013 yhteensä 719 uutta yritystä: EteläKymenlaaksoon 381 ja Pohjois-Kymenlaaksoon 338. Yritystoiminnan lopetti Kymenlaaksossa 418 yritystä eli yrityskannan nettokasvu oli kaikkiaan 301 yritystä.

kamariyhdistyksen perustamisen 14.3.1929. Päivää pidetään virallisena Kymenlaakson kauppakamarin perustamispäivänä. Varsinaisessa kokouksessa yhdistykseen liittyi 231 jäsentä.

kauppakamari 3

kompassi

kirja

nyt puhuttaa

TYYTYVÄINEN HENKILÖSTÖ SAA AIKAAN ENEMMÄN Varsinkin pienissä yrityksissä henkilöstö­ asioiden hoito on usein esimiehen vastuulla. Moni joutuu hoitamaan yrityksen arvokkaimman pääoman asioita oman toimensa ohella. Henkilöstöasioiden hyvä hoito näkyy suoraan yrityksen tuloksessa.

Tyytyväinen henkilöstö saa aina aikaan enemmän. Henkilöstöasiantuntijan avulla yrityksessä voidaan toteuttaa henkilöstötoimia niin, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä. Henkilöstö otetaan huomioon tilanteen vaatimalla tavalla oikein, eivätkä esimiehet jää yksin henkilöstövastuunsa kanssa.

Henkilöstöasioiden hyvä hoito parantaa yrityksen tulosta.

Henkilöstöasiantuntijan käsikirja kokoaa yhteen henkilöstöasioita hoitavan ihmisen tarvitsemat tiedot käytännönläheisesti toimenpiteiden tasolla. Suositun kirjan uudistetussa painoksessa on huomioitu kaikki lainsäädäntöön viime vuosina tulleet muutokset.

Kirjassa käydään läpi muun muassa seuraavia osa-alueita: henkilöstöasiantuntijan rooli esimiestyön ja johtamisen tukena, henkilöstön rekrytointi, perehdyttäminen ja kehittäminen, työlainsäädännön lyhyt oppimäärä, henkilöstötietojärjestelmät, henkilöstötilinpäätös, työterveyshuolto ja työhyvinvointi sekä sisäinen viestintä.

4 kauppakamari

Tietoturvan tarkastuslista kannattaa yrityksissä käydä läpi.

Yritysturvallisuus on koko henkilöstön asia Tietoja voi suojata tehokkaasti ja vähäisillä kustannuksilla.

Heikoin lenkki on usein tuolin ja koneen välissä.

Monesti yrityksissä tuudittaudutaan ajatukseen, että yritysturvallisuusasiat eivät meitä koske. Ajatellaan, että asia koskee ainoastaan verkkomaailmaa ja nähdään, että olemme liian pieni toimija, jotta meille olisi uhkaa muualta. Monesti heikoin lenkki näissäkin asioissa on tuolin ja koneen välissä. Yleinen harhaluulo on myös, että kuvitellaan asian vievän hirvittävästi resursseja ja olevan kallista, todellisuudessa asenteiden muuttaminen on isoin urakka.

Tietoja voi suojata tehokkaasti ja vähäisillä kustannuksilla. Yritysten tulisi tietää ja ymmärtää, mitä tietoa heillä on, missä tieto on, kuka tietoa käyttää ja missä niitä käytetään.

Tietoturvan tarkistuslista: • Yrityksen johto tukee ja on sitoutunut

litiikka, -säännöt ja -ohjeet • Tekninen tietoturva on kunnossa (haittaohjelmasuojaus, palomuurit, ohjelmistopäivitykset jne.)

• Yrityksemme tiedostoista on olemassa varmistukset ja varmuuskopiointi • Salassapitosäännöt ovat selviä koko henkilöstölle ja he tunnistavat aineiston tärkeyden ja luottamuksellisuuden • Sopimuksissamme on tietoturva huomioituna (vastuuvapaus, vastuut, kumppaneiden turvallisuusvaatimukset jne.)

• Yrityksemme tietoturvakulttuuri on kunnossa (henkilöstön koulutukset, viestintä ja valveutuneisuus) • Meillä on laadittu tietoturvan vuosikello (katselmoinnit, kehitys ja päivitykset) • Fyysinen turvallisuus on kunnossa (kulunvalvonta, sammutusjärjestelmät, lukot jne.) .

tietoturvallisuuteen ja sen kehittämiseen • Yrityksellemme on laadittu tietoturvapo-

Teksti: Saara Liukkonen

appsit FONECTA CALLER

DROPBOX

Hyvä työkalu puhelinnumeroiden hakuun ja tallentamiseen. Maksuton.

Saatavilla iOS:lle, Androidille ja Windows Phonelle.

SCAN

Kätevä tapa jakaa tiedostoja verkon ylitse niin omaan käyttöön kuin muillekin.

Maksuton, saatavilla iOS:lle ja Androidille.

Helppo QR-koodien lukuohjelma, käyttää puhelimen kameraa skannaukseen.

Saatavana maksuttomana iOS:lle ja Androidille.

uusi jäsen

Räätälöityjä matkoja, henkilökohtaista palvelua sunray travels on keväällä 2013 Kouvolaan perustettu täyden palvelun matkatoimisto. Juuriltaan karjalalainen yrittäjä ja toimitusjohtaja Slava Agafonov tarjoaa suomalaisille ja venäläisille asiakkailleen yksilöllistä palvelua ja toiveiden mukaan räätälöityjä matkoja.

Suomesta tehtävät matkat suuntautuvat pääasiassa kaupunkilomalle Pietariin tai historiallisiin maisemiin Laatokan Karjalaan. Viime syksynä kymmenen ryhmää teki Agafonovin opastuksella luksusmatkan Venäjälle ja kaikki saivat matkamuistoksi enemmän kuin tavallinen turisti. Agafonovin toimivat yhteistyöverkostot ja vahva paikallistuntemus takaavat onnistumisen. ”Tunnen sekä Pietarin että Karjalan kuin omat taskuni ja minulla on molemmissa monipuoliset verkostot.

Toimin matkanjärjestäjänä, autonkuljettajana, tulkkina – aina asiakkaideni toiveiden mukaan. Paikallistuntemuksen, verkostojen ja henkilökohtaisen palvelun avulla pystyn tarjoamaan paljon enemmän kuin tavallinen matkatoimisto”, Agafonov lupaa.

Sunray Travels palvelee myös Suomeen suuntaavia venäläismatkailijoita. Kohderyhmään kuuluu etupäässä yritysryhmiä tai varakkaita yksityishenkilöitä. He odottavat lomaltaan elämyksiä. Kymenlaaksossa heitä kiinnostaa Agafonovin mukaan mm. Repovesi, luonto, kalastus ja meri.

Sunray Travelsin Kouvolan Kasarminmäellä sijaitseva toimisto avattiin viime vuoden lopulla. Töitä aloittavan yrityksen eteen on tehty koko perheen ja ystävien voimin. Nyt suunnitelmissa on jo muutto kauppakeskus Veturiin ja samalla toiminnan laajentaminen ja lisätyövoiman palkkaaminen. ”Huhtikuussa meidät löytää kauppakeskus Veturista – toivotan kaikki tervetulleiksi avajaisiin”, Agafonov kutsuu.

sunray travels puh. 045 88 44 777 info@sunraytravels.fi www.sunraytravels.fi

Sunray Travels vie luksusmatkalle Venäjälle.

kauppakamari 5

kompassi

urapolku jari simola

Jari Simola, vuoden valiokuntalainen Yrittäjä, toimitusjohtaja Jari Simola Jakendos Oy:stä on vuoden 2013 valiokuntalainen. KV-kaupan asiantuntija on vaikuttanut Kymenlaakson kauppakamarin kansainvälistymis- ja kasvuvaliokunnassa neljän vuoden ajan. työurastaan suuren osan Simola on tehnyt teollisuuden palveluksessa eri tehtävissä. Ristiinassa ja Kuusankoskella toimineen Rollfax Oy:n yhtenä omistajana ja johtajana kertyi kokemusta yrittämisestä ja kansainvälisen kaupan kiemuroista.

Vuonna 1998 Simola palasi pienyrittäjyyden pariin perusteessaan Jakendos Oy:n Kouvolaan. ”Omassa yrityksessäni olen pystynyt hyödyntämään kaikkia niitä oppeja, joita ehdin vuosien varrella saada. Ne ovat tulleet tarpeeseen, minulla on ollut yli 450 eriasteista toimeksiantoa ympäri Suomea.”

Jakendos Oy tarjoaa monenlaisia palveluja kansainvälisillä markkinoilla toimiville tai niille pyrkiville yrityksille markkinaselvityksistä ja kansainvälistymissuunnitelmista operatiiviseen viennin käynnistämiseen.

Yrityksen alkuajoista maailma on muuttunut paljon ja kymenlaaksolaistenkin yritysten kansainvälistymisen kuviot ovat muuttuneet. ”Kymenlaakson pk-yrityskanta on vuosien saatossa ohentunut ja potentiaalisten vientiyritysten määrä vähentynyt varsinkin

teollisuuspuolella. Myös markkinat ovat radikaalisti muuttuneet. Kauppaa tehdään nyt joka suuntaan eikä lähimarkkinat ole enää ainoa vaihtoehto”, Simola kuvailee.

PK-yrityksen näkökulmasta kansainvälinen kauppa on entistä avoimempaa, mutta samalla kilpailu on koventunut ja kansainvälistyminen edellyttää erityisosaamista.

Kaiken lähtökohtana on ensiluokkainen ja erottuva tuote. Jos sen lisäksi rahoitus on kunnossa ja resurssit riittävät, mahdollisuuksia menestykseen on.

Kansainvälistymistä Jari edistää myös Kymenlaakson kauppakamarin kansainvälistymis- ja kasvuvaliokunnassa, jossa hän on vaikuttanut neljän vuoden ajan. Jarin mukaan valiokuntatyöskentelyn teemat ovat tärkeitä ja ajankohtaisia, seuraavaksi niitä pitäisi entistäkin aktiivisemmin jalkauttaa ja siirtää käytännön toiminnaksi. ”Kauppakamari voisi kehittää yhteisen vientimallin pk-yritysten tarpeisiin maakunnassa. Meillä olisi selvästi tarvetta kevyesti toteutetulle toiminta- ja rahoitusmallille, jolla pk-yritysten vientiä voidaan tukea ja kehittää”, Simola konkretisoi.

vakiot koulutus

Yo-merkonomi vuosimallia 1977 Kouvolasta. Lisäksi mm. VMK vientimarkkinointikoulutus. ensimmäinen työpaikka

Lahden Kultakoru Oy:n ja Kellotoimisto Oy:n myyntiedustaja. merkittävin askel uralla

Esimmäinen Suomen Ulkomaankauppaliiton Kymenlaakson vientiasiamies yhdeksän vuoden ajan 1980-luvulla. mottoni!

Kaikki järjestyy!

Vuoden logistikko ja kouluttaja

Kari Savolainen 6 kauppakamari

Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen on valittu vuoden logistikoksi. Savolainen on toiminut aiemmin Kymenlaaksossa Steveco Oy:n toimitusjohtajana ja Kymenlaakson kauppakamarin hallituksen jäsenenä.

Tällä hetkellä Savolainen on Keskuskauppakamarin liikennevaliokunnan jäsen.

Kauppakamarien vuoden kouluttajaksi on valittu Helsingin seudun kauppakamarin lakimies Kirsi Parnila.

Esimiehiä työlainsäädännön lakitekstien kiemuroihin perehdyttävä Parnila on tuttu kouluttaja myös Kymenlaaksossa.

Kirsi Parnila

Kauppakamariryhmä vahvistaa liikenneasioiden edunvalvontaa Samuli Haapasalo on nimitetty Keskuskauppakamarin liikenneasioista vastaavaksi johtajaksi.

Samuli Haapasalo aloitti 24.2.2014 Keskuskauppakamarin liikenneasioista vastaavana johtajana.

Haapasalo on aikaisemmin toiminut mm. Finavian toimitusjohtajana ja Liikenneministeriön ylijohtajana. Hänen vastuullaan on valmistella kauppakamariryhmän yhteiset linjaukset liikennejärjestelmästä ja liikennemuodoista.

nyt puhuttaa

Byrokratia ja rahoitusongelmat investointien esteenä Yritysten investointiaste jatkoi laskuaan viime vuonna.

Kauppakamarin yritysjohtajakyselyn mukaan investointien hidastumiseen vaikuttavat byrokratia viranomaisluvissa ja rahoituksen saatavuuden kiristyminen.

Yritysten investointiaste jatkoi Tilastokeskuksen tietojen mukaan laskuaan viime vuonna ja putosi vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä kahdella prosenttiyksiköllä 22 prosenttiin edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Suomen talouden näkymät ovat synkistyneet viimeisen vuoden aikana, mikä aiheuttaa suuria haasteita yritysten investointikyvylle. Sen päälle ei kaivattaisi lisäesteitä. Kasvua on turha odottaa, elleivät yritykset voi ja uskalla investoida kotimaahan.

Viranomaislupiin liittyvät syyt vaikeuttavat yritysten investointeja, selviää kauppakamarin yritysjohtajakyselystä. Yli viidennes (22 prosenttia) vastaajista kertoo lupabyrokratian viivästyttäneen suunniteltua investointia tai estäneen sen ilman perusteltua syytä.

Viivästyksien ykkössyyksi viranomaisasioissa vastaajat mainitsevat kaavoituksen (61 prosenttia). Ongelmia tuovat myös rakennuslupiin (36 prosenttia) ja ympäristölupiin (21 prosenttia) liittyvät syyt.

Samuli Haapasalo

”Yritysten kilpailukyvyn kannalta liikenteen

edellytyksillä on erityisen suuri merkitys Suomessa – niin kotimaisesti kuin kansainvälisesti – siksi tämä tehtävä on hyvin ajankohtainen ja motivoiva”, toteaa Haapasalo.

Nimityksellä Keskuskauppakamari vahvistaa merkittävästi asiantuntemustaan liikenneasioissa. Samuli Haapasalolla on erittäin laaja kokemus liikennesektorin eri osa-alueilta. Hän toimi lentoasemia hallinnoivan Finavian toimitusjohtajana 2005–2011 ja ylijohtajana liikenneja viestintäministeriössä 2000–2005. Haapasalo on myös ollut jäsen usean yhtiön hallituksessa, mm. Suomen Posti Oyj:ssä, Finnair Oyj:ssä ja VRYhtymä Oy:ssä.

Yli neljännes (26 prosenttia) kauppakamarin kyselyyn vastanneista yritysjohtajista kertoo yrityksensä rahoituksen saatavuuden kiristyneen viime vuonna.

Suunniteltu investointi on viivästynyt tai kokonaan peruuntunut rahoitusongelman vuoksi 14 prosentilla vastaajista. Suurimmassa osassa (72 prosenttia) rahoitusvaikeuksien takia toteuttamatta jääneen investoinnin arvo olisi ollut 500 000–5 000 000 euroa.

Avoimissa vastauksissa useampi yritysjohtaja nostaa lisäksi esiin ongelmat poliittisen ympäristön ennustettavuudessa. ”Epävarman sisäpoliittisen tilanteen takia investoinnit ovat jäissä. Ei tiedä, mitä veroja ja äkkimuutoksia on tulossa”, kirjoittaa yksi vastaajista. “Poliitikot ovat toimillaan aiheuttaneet sen, että emme uskalle enää investoida kotimaahan”, jatkaa toinen.

Kauppakamarien yritysjohtajakysely tavoittaa keskeisiä elinkeinoelämän vaikuttajia, joiden vastaukset kuvaavat laajalti alueensa mielipiteitä. Helmikuussa 2014 toteutettuun, rahoitusta ja investointeja koskevaan kyselyyn vastasi 130 yritysjohtajaa 681:sta. Vastaajat ovat PK-yritysten, suuryritysten, perheyritysten sekä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia ja kuntapäättäjiä, jotka kuuluvat Suomen 19 kauppakamarin hallituksiin ja valtuuskuntiin.

kauppakamari 7

Ota käyttöösi kauppakamarin jäsentunnus!

Kauppakamarin jäsenenä organisaatiosi työskentelee Kymenlaakson ja koko Suomen hyvinvoinnin eteen ja on mukana luomassa elinkeinoelämässä tärkeitä verkostoja. Kauppakamarin jäsenyys on myös vahva luotettavuuden merkki niin yhteiskunnassa kuin yhteistyössä muiden yritysten kanssa.

Kymenlaaksoon yli 700 uutta yritystä Etelä-Kymenlaaksoon perustettiin viime vuonna 381 uutta yritystä, Pohjois-Kymenlaaksoon 338. Nettokehitys jäi Kymenlaaksossa plussan puolella 301 yrityksellä.

Talouden alavireisyys näkyy Kymenlaaksossa myös uusien yritysten määrässä. Toimintansa lopettaneiden määrässä ei suuria muutoksia ole kuitenkaan tapahtunut. Vuonna 2011 Kymenlaaksoon perustettiin 811 uutta yritystä ja lopetettiin 446. Viime vuoden vastaavat luvut ovat 719 uutta yritystä ja 418 lopettanutta.

Kotkan-Haminan seudulla uusia yrityksiä perustettiin viime vuonna bruttomääräisesti 381 kpl. Nettokehitys oli selvästi positiivista, sillä lopettaneiden määrä oli 183 kpl. Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvolan ja Iitin alueella aloitti toimintansa 338 uutta yritystä kun lopettaneita oli 235. Kunnittain tarkasteltuna uudet perustetut yritykset jakautuivat seuraavasti: Kouvola 312, Iitti 26, Pyhtää

8 kauppakamari

Toivomme, että olet kokenut jäsenyytesi kauppakamarissa tärkeäksi ja hyödylliseksi ja haluat viestiä siitä myös muille.

Kauppakamarin jäsenorganisaatiot voivat käyttää kauppakamarin jäsentunnusta esimerkiksi nettisivuillaan ja sellaisissa materiaaleissaan, joissa on eduksi tuoda esille, että kuuluu koko Suomen ja maailman kattavaan yritysten verkostoon.

Jäsenyys viestii luotettavuudesta ja vahvasta verkostosta!

22, Kotka 252, Hamina 79, Virolahti 13 ja Miehikkälä 15.

Uusia yrityksiä perustettiin monille eri toimialoille. Toimialoista kärkipäästä löytyvät mm. ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan ala, tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen korjauksen yrityksiä sekä rakentamista ja muun palvelutoiminnan yrityksiä (Tilastokeskuksen toimialaluokitus TOL 2008).

Tiedot perustuvat kehittämisyhtiöiden Cursor Oy:n ja Kouvolan Innovation Oy:n keräämiin tietoihin.

Kauppakamarin tunnuksesta on tuotettu sekä verkossa että painotuotteissa käytettävä versio suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Eri versioita voit tilata Kymenlaakson kauppakamarin viestinnästä annemari.backman@kauppakamari.fi, puh. 0440 296 301.

gallup

9+1 syytä kuulua kauppakamariin

Mikä Kymenlaaksossa on parasta?

Mitä haluaisit kehittää?

ari utriainen toimitusjohtaja nitro id

anu peltola markkinointipäällikkö kymdata oy

henrik nykänen johtava konsultti ramse tietosatama oy

Minua miellyttää Kymenlaaksossa erityisesti se, että ihmiset ovat aidosti sitä mitä ovat ilman turhaa esittämistä.

Jokaisella on oma osaamisensa ja tietynlainen tekemisen nöyryys. Haluaisin meille enemmän omanarvontuntoa ja uskoa itseemme. Me osaamme paljon, mutta emme oikein luota omaan osaamiseemme saati kehtaa siitä muille kertoa. Turha vaatimattomuus pois.

Sijainti Venäjän rajan ja pääkaupunkiseudun välissä tuo Kymenlaaksolle monia mahdollisuuksia sekä alueen asukkaille että yrityksille. Lisäksi meillä on täällä todella monipuolinen ja kaunis luonto, on rannikkoa ja saaristoa, Kymijoen kosket ja Repoveden kansallispuisto jne. Kymenlaakso on kuitenkin viime vuosina menettänyt paljon työpaikkoja, joten niiden luomiselle pitäisi luoda entistä enemmän edellytyksiä.

Kymenlaaksossa yrityselämän avainpaikoilla on ihmisiä, jotka toimivat aktiivisesti paitsi oman myös koko seudun menestyksen eteen. Enemmän tarvitsemme yhteistyötä – lisää ja laadukkaampaa yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja sitoutumista pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyys kannattaa! Saat käyttöösi rahanarvoiset jäsenedut ja tueksesi kauppakamarien ainutlaatuiset verkostot. Tiesitkö, että on ainakin kymmenen syytä liittyä kauppakamariin!

10. Kehitä osaamistasi Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset verotuksesta taloushallintoon ja johtamisesta markkinointiin.

1. jokainen kontakti on mahdollisuus. Verkostoitumalla luot monipuoliset kontaktit elinkeinoelämän päättäjiin ja saat mahdollisuuksia löytää uusia asiakkaita, kumppaneita ja osaajia.

2. hyvät neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa esimerkiksi laki-, yritysjuridiikka-, työsuhde-, ja verotusasioissa.

3. pysy ajan tasalla. Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset jäsenlehdestä ja -tiedotteista, oppaista ja selvityksistä sekä kauppakamari-kirjasarjan monipuolisista julkaisuista.

4. tietolähteet päivittäiseen työhön. Ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa.

5. näkyvyyttä ja kontakteja. Kauppakamarissa saat arvokasta valtakunnallista näkyvyyttä ja kontakteja yrityksellesi. Finncham-verkoston ja World Chambers Networkin kautta saat maailmanlaajuiset yhteydet.

6. Asiakirjat ulkomaankauppaan. Kauppakamarit myöntävät ja vahvistavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia ulkomaankaupan asiakirjoja.

7. neuvoja sopimuskiemuroihin. Voit tilata kauppakamarista kansainvälisiä sopimuspohjia ja oppaita avuksi sopimusten laadintaan 8. vaikuta elinkeinoelämässä. Ainutlaatuisten verkostojen avulla voit vaikuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti. Kauppakamarin luottamustehtävät tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia yrityksesi edustajille.

9. edullisemmat hinnat. Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin tuotteista ja palveluista.

kauppakamari 9

kompassi

Riika ja Uumaja Euroopan kulttuuripääkaupungit 2014

lakimuutos

Yritysjohdon tietosuojaan parannuksia Kaupparekisterissä olevat yritysten vastuuhenkilöiden henkilötunnukset ja kotiosoitteet ovat olleet aiemmin vapaasti kaikkien saatavilla. Tämän takia yritysjohdon henkilötietojen onkiminen rikollisiin tarkoituksiin on ollut helppoa. Laissa ollutta turvallisuusaukkoa on nyt tilkitty lakimuutoksella.

Sen myötä yritysjohdon ja hallitusten jäsenten turvallisuus parani olennaisesti.

Kaupparekisterilain muutoksen tavoitteena on ollut vähentää erilaisia identiteettirikoksia ja uhkailutapauksia rajaamalla henkilötunnuksen tunnusosan ja kotiosoitteen julkisuutta ja saatavuutta.

Yritysjohdon henkilötietojen

helppo saatavuus on lisännyt joitakin rikoksia ja väärinkäytöksiä. Poliisin tietoon on tullut useita petostapauksia, jossa on hyödynnetty kaupparekisterissä julkisesti saatavilla olevia henkilötunnus- ja osoitetietoja.

Lisäksi kotiosoitetiedon helppo saatavuus on todennäköisesti lisännyt yritysjohdon uhkailua. yritysturvallisuusselvityksissä on ilmennyt, että uhkailutapaukset ovat olleet viime vuosina kasvussa. Henkilötietojen helppo saatavuus ja uhkailujen yleisyys ovat saattaneet myös vähentää kiinnostusta yritysten hallitustyöskentelyyn.

10 kauppakamari

Yrityksen hallituksen jäsenen turvallisuutta parantaa merkittävästi se, että jatkossa kaikille avoimessa kaupparekisteriotteissa näkyy henkilön yksilöintitietoina vain nimi, syntymäaika ja kotikunta sekä ulkomailla asuvista henkilöistä asuinmaa.

Kaupparekisterilain muutos

tarkoittaa yrityksille sitä, että yritysten vastuuhenkilöiden kotiosoite ilmoitetaan kaupparekisteriin vain, jos henkilö asuu ulkomailla. Suomessa olevaa kotiosoitetta ei jatkossa luovuteta ollenkaan kaupparekisteristä ja ulkomainen osoitekin vain perustellusta syystä. Elinkeinoelämä pitää muutosta hyvänä niin johdon turvallisuuden kuin rekisterikäytäntöjen selkeyden kannalta. Uusi käytäntö noudattaa myös tietosuojalainsäädännön kertarekisteröintiperiaatetta.

Lakimuutoksen jälkeenkin tiedot ovat viranomaisten ulottuvilla.

Keskuskauppakamari on vaatinut pitkään henkilötietojen suojan puutteiden tilkitsemistä kaupparekisteristä. Toimenpide saatiin toteutettua kuitenkin vasta, kun se nostettiin esille elinkeinoelämän ja viranomaisten yhdessä laatimassa kansallisessa yritysturvallisuusstrategiassa.

Riika (Latvia) ja Uumaja (Ruotsi) ovat Euroopan kulttuuripääkaupungit vuonna 2014. Kulttuuriohjelma käynnistyi virallisesti Riiassa 17. tammikuuta ja Uumajassa 31. tammikuuta.

Riika käynnistää kulttuuripääkaupunkivuoden museoissa, kahviloissa ja muualla järjestettävillä erityistapahtumilla. Vuonna 1989 latvialaiset, virolaiset ja liettualaiset muodostivat ihmisketjun ilmaistakseen halunsa itsenäistyä entisestä Neuvostoliitosta. Tammikuun 18. päivänä riikalaiset nousivat puolustamaan kulttuuria.

Tapausta muistettiin siirtämällä kirjoja kädestä käteen vanhasta kansalliskirjastosta uuteen kirjastorakennukseen Väinäjoen toiselle puolelle.

Illalla järjestettiin valoshow ja ilotulitus. Joenvarsi valaistiin tulipatsain, joiden toteutus-

ryhmät tulivat 12 maasta, myös Suomesta.

Uumajassa kulttuuripääkaupunkivuoden avajaistapahtumaa vietettiin yötä päivää viikonloppuna 31. tammikuuta – 2. helmikuuta.

Tapahtuman huippuhetki oli lauantain ”palava lumi” -seremonia. Kaupungin asukkaat kokoontuivat yhdessä eri puolilta Eurooppaa tulevien vieraiden kanssa todistamaan kulttuurivuoden käynnistymistä.

Riian ja Uumajan jälkeen Euroopan kulttuuripääkaupungit ovat Plzeň (Tšekki) ja Mons (Belgia) vuonna 2015, Donostia-San Sebastián (Espanja) ja Wrocław (Puola) vuonna 2016, Páfos (Kypros) ja Århus (Tanska) vuonna 2017 sekä Valletta (Malta) ja Leeuwarden (Alankomaat) vuonna 2018.

VIELÄ EHDIT hakkia näkyvyyttä kauppakamarin vuosikirjassa 2014. ota yhteyttä: Helena Perälä 0400 383 683 helena.perala@mamys.fi.

Kansainväliset verkostot yritysten käyttöön Team Finland –toiminta kokoaa yrityksille kansainvälistymispalveluja tarjoavat tahot yhteen.

Palvelutoiminnan ytimessä ovat Suomen ulkomaanedustustot ja kansallisesti julkisrahoitteiset palvelujen tarjoajat.

Laajemmin Team Finland –toiminta kattaa myös yksityiset kansainvälistymispalveluja tarjoavat tahot kuten kauppakamarien FinnCham –verkoston. Kansainvälisiä kontakteja ja tietoja välittäviä tahoja on Suomessa runsaasti, mutta miten suomalainen yritys löytää oikean tietolähteen? Team Finland –palvelukokonaisuus tarjoaa kansainvälistymisestä kasvua hakeville yrityksille keskitetyn palvelun. Julkisrahoitteisista palveluista poistetaan päällekkäisiä rakenteita.

Suomen edustustoverkon tehokkaampi hyödyntäminen yritysten kansainvälistymisen edistämisessä on yksi Team Finland -tavoitteista. Jatkossa on tarkoitus madaltaa yritysten kynnystä ottaa yhteyttä edustustoihin. Yrityksille tarjotaan kolmea päätuotetta: kohdemaassa tapahtuvaa verkottumista ja vaikuttamista, toiseksi tiedon tuottamista ja jakamista ja kolmanneksi yrityksille tarjotaan mahdollisuutta käyttää edustustojen tiloja esimerkiksi verkottumistilaisuuksiin.

Kotimaassa ELY-keskuksissa TF-tiimien vetäjät koordinoivat alueensa kansainvälistymispalvelutoimintaa ja etsivät parhaita käytäntöjä asiakaslähtöiseen työhön. Kauppakamarit ovat aktiivisesti mukana

alueellisessa Team Finland-työssä, jonka toivotaan pääsevän kunnolla vauhtiin kuluvan kevään aikana.

Kansainvälisen ennakoinnin avulla yrityksille tarjotaan tietoa liiketoimintamahdollisuuksista ja -riskeistä. TF-verkkopalvelujen yhteyteen luotava väylä tarjoaa yrityksille mahdollisuuden antaa jatkuvaa palautetta, tehdä toimintaan liittyviä parannusehdotuksia ja ilmoittaa suomalaisille viranomaisille ulkomailla kohtaamistaan kaupan esteistä.

Suomen kauppakamarien globaali FinnCham –verkosto, johon kuuluvat kauppakamarit ja kauppayhdistykset Suomessa sekä kahden maan väliset kauppayhdistykset ja kauppakillat maailmalla, koottiin yhden www-osoitteen alle muutama vuosi sitten. Tarkoituksena on auttaa yrityksiä kansainvälistymään hyödyntäen erityisesti kohdemaassa jo toimivien suomalaisyritysten kokemuksia ja verkostoja.

FinnCham yhdistää 120 suomalaista toimijaa ja kattaa 70 maata.

Keskuskauppakamari ylläpitää FinnCham-sivustoa (www.kauppakamari.fi/en).

kauppakamari 11

12 kauppakamari

Päätösten pitää perustua faktoihin Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen pitää itseään realistina Suomen talouden suhteen, ei pessimistinä. Suurimmat haasteet liittyvät teollisen tuotannon pienentymiseen, korkeisiin kustannuksiin ja julkisen sektorin rahoitukseen. Päätöksiä on tehtävä, ja niiden tueksi tarvitaan asiantuntijoiden tuottamia faktoja. teksti Patrik Lindfors kuvat Suomen Pankki

kauppakamari 13

K Erkki Liikanen Suomen Pankin

johtokunnan puheenjohtaja 12.7.2004 alkaen Syntynyt Mikkelissä 19.

syyskuuta 1950 Euroopan keskuspankin

neuvoston jäsen 2004 alkaen Euroopan komission

jäsen vastuualueenaan yritystoiminta ja tietoyhteiskunta 19992004 Euroopan komission

jäsen vastuualueenaan talousarvio, henkilöstö ja hallinto, kääntäminen ja komission tietotekniikka 1995–1999 Suurlähettiläs Suomen

edustaja Euroopan unionissa 1990–1994 Valtiovarainministeri

1987-1990.

14 kauppakamari

ei etene, jos osapuolilla ei ole yhtenäistä käsitystä ansainvälisen finanssikriisin ja sitä keskeisten talouslukujen suuruudesta.” seuranneen eurooppalaisen velkakriisin Kaikki keskeiset osapuolet ymmärtävät Liikasen akuutti vaihe on takanapäin. Italia ja mukaan vallitsevan tilanteen vakavuuden, eikä Espanja voivat nyt lainata rahaa markmikään taho ole tällä hetkellä esittämässä mahdotkinoilta kohtuullisella korolla ja pystyvät rahoittatomia vaatimuksia. maan tarvittavat julkiset velvoitteet. ”Myös kansa ymmärtää, mistä on kyse ja että ”Rahoitusmarkkinoiden näkymät euroalueella ongelmiin on tartuttava.” ovat nyt aivan toiset verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen”, sanoo Suomen Pankin OPPEJA RUOTSISTA JA SAKSASTA pääjohtaja Erkki Liikanen.

Suomella on Liikasen mukaan omat vahvuutenSuomen kohdalla todellinen kriisi jäi aluksi sa. Suomen hallitus on myös tehnyt merkittäviä huomaamatta, koska kaikki huomio keskittyi päätöksiä rakenneuudistuksista – nyt ne on vain vuonna 2007 alkaneeseen finanssikriisiin. Kantoteutettava. Myös suomalainen opetusjärjestelmä sainvälinen talous syöksyi syvään lamaan useaksi on kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvä, kuten vuodeksi. Kriisin alkuvaiheessa luottamus hävisi myös tiestön ja muun infrastruktuurin tila. rahoitusmarkkinoilta täysin, eivätkä pankit suos”Olen realisti enkä tuneet lainaamaan rahaa pessimisti Suomen tilanteen toisilleen.

Myös kansa ymmärtää, suhteen”, toteaa Liikanen.

Finanssikriisi hellitti Suomella on kuitenkin vähitellen, osittain koska mistä on kyse ja että myös heikkoutensa, verratkeskuspankit ottivat kesongelmiin on tartuttava. tuna esimerkiksi Ruotsiin. keisen roolin ja myönsivät Ruotsissa tehdään kauemmin luottoja pankeille, jotta töitä ja työmarkkinat toimivat rahoitusjärjestelmä pysyitehokkaammin. Toinen onsi pystyssä. Täydelliseltä nistuneita uudistuksia tehnyt katastrofilta vältyttiin. maa on Saksa, joka teki ”Samaan aikaan kun mittavan työreformin ja taas finanssikriisi teki tuhoa kerran toimii Euroopan kiistattomana taloudellisefinanssimarkkinoilla, oli Suomella oma teollinen na veturina. kriisi. Nokian puhelimet eivät enää menneet ”Jos yrittää kopioida toisen maan tekemiä ratkaupaksi ja paperin kysyntä heikkeni. Ei heti takaisuja, on yleensä muutaman vuoden myöhässä. juttu, että kyseessä oli kaksi erillistä kriisiä”, sanoo Järkevämpää on keskittyä siihen, mitä elementtejä Liikanen. uudistuksista voisi soveltaa omassa maassa ja mitä ei”, sanoo Liikanen.

POLIITTISTEN PÄÄTÖSTEN VAIKEUS Erkki Liikanen pitää Suomen Pankin yhtenä Välttämätön eläkeuudistus tärkeimpänä tehtävänä tiedon tuottamisen ja Väestön ikääntyminen luo kasvavia paineita tosiasioiden tuomisen suomalaiseen taloudellijulkisen sektorin rahoitukselle, ja valtion velanoton seen keskusteluun. Suomen Pankki väitti myös taittaminen pitkällä tähtäimellä on tämän takia ensimmäisenä, että Suomessa ei ole finanssi- tai päätöksentekijöiden suurimpia haasteita. Eläkevelkakriisiä, vaan rakennekriisi. Pankki esitti tämän järjestelmän taloudellisia kannustimia on Erkki näkemyksen kesällä 2013 ja painotti silloin mm.

Liikasen mukaan lisättävä työurien pidentämiseksi. maltillisten palkkaratkaisujen tärkeyttä. ”Suomessa on tehtävä eläkeuudistus, jotta to”Vuosi sitten puhuttiin Kreikan kriisistä, ei dellinen eläköitymisikä nousisi. Luotan siihen, että Suomen kriisistä. Olimme silloin kaikki ahkerasti työmarkkinaosapuolet ottavat vastuunsa, ja onniskertomassa muille maille, mitä niiden pitäisi tehdä. tuvat ratkaisemaan eläkeikään liittyvät ongelmat.”

Vasta viime vuoden kesällä huomattiin, että myös Toinen keskeinen tekijä on työnantaja- ja Suomessa on kriisi”, sanoo Liikanen. työntekijäliittojen väliset palkkaneuvottelut. EnSuomen Pankin panokset talouskriisien ratsimmäinen palkkaneuvottelukierros oli Liikasen kaisuun ovat mm. taloudellisen tutkimustiedon mielestä onnistunut. Siinä sovittiin 2+1 -mallista, tuottamisen ja kansainvälisten kokemusten ja käyjonka mukaan palkat nousevat maltillisesti kolmen täntöjen esiintuominen. Asiantuntijoiden tehtävä vuoden ajan. on Liikasen mukaan tarjota päättäjille oikeat luvut. ”Suomen kilpailukykyä on vahvistettava. TarPoliitikkojen on näiden tietojen perusteella tehtävä vittavat päätökset ovat kuitenkin erittäin vaikeita päätöksiä omien arvovalintojen perusteella. ja tuovat mukanaan myös henkilökohtaisia riskejä ”Poliittisessa keskustelussa on erittäin tärkeää, päätöksentekijöille”, sanoo Liikanen. että päättäjät puhuvat samoista luvuista. Keskustelu

kauppakamari 15

kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma syntyi jäsenistön ja luottamushenkilöiden näkemysten pohjalta.

VETOVOIMAINEN MAAKUNTA

OSAAVA TYÖVOIMA

SUJUVA LIIKENNE

YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYKSET

vaikuttamissuunnitelma valmiiksi valiokuntavalkeilla 23.1.2014

kyselyn tulosten esittely kauppakamarin valiokunnissa, ohjeet jatkotyöskentelyyn.

Kysely vaikuttamisen painopisteistä kauppakamarin jäsenille ja luottamushenkilöille 10/2013, vastausprosentti 16.

16 kauppakamari

Kymenlaakson tulevaisuus

rakennetaan yhteistyöllä!

Kymenlaakson kauppakamarin yksi keskeisistä tehtävistä on vaikuttaa elinkeinoelämän ja yritysten toimintamahdollisuuksiin niin, että maakunnan vetovoima kasvaa ja yritysten kilpailukyky vahvistuu. Tätä työtä terävöittämään on yhdessä jäsenien ja luottamushenkilöiden kanssa työstetty Kymenlaakson kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma 2014-2015. teema

teksti annemari backman kuva pixhill

K

auppakamari edustaa jäsenistöään – noin 600 erikokoista ja eri aloilla Kymenlaaksossa toimivaa yritystä ja yhteisöä. Vaikuttamisen ja edunvalvonnan painopisteet nousevat jäsenyritysten ja alueen tarpeista. Vaikuttamissuunnitelman avulla kauppakamari haluaa kirkastaa maakunnan kaikille toimijoille ja niin alueellisille kuin valtakunnallisillekin päättäjille, mitä painopistealueita Kymenlaakson kehittämisessä olisi yritysten näkökulmasta lähitulevaisuudessa huomioitava.

Suunnitelma kokoaa jäsenyritykset yhteisten tavoitteiden taakse ja antaa kauppakamarin edunvalvonnalle ja vaikuttamistoiminnalle yhteisen suunnan ja lisää painoarvoa.

Kauppakamarin vaikuttamistyössä keskeisessä roolissa ovat valiokunnissa toimivat luottamushenkilöt ja heidän asiantuntemuksensa.

Valiokuntien rooli kauppakamarin vaikutta-

mistyössä toimeenpanevana ja toteuttavana tahona on merkittävä. Kymenlaakson kauppakamarissa toimii kahdeksan valiokuntaa (ks s. 18), joissa on noin 140 jäsentä lähes sadasta yrityksestä ja monista julkisen sektorin organisaatioista.

vaikuttamisen painopisteet kymenlaakson kauppakamarin

vaikuttamisen painopisteet ovat: 1. yritysten toimintaedellytysten

tukeminen

yhteistyötä yli rajojen Rakennemuutos on koetellut Kymenlaaksoa kovalla kädellä. Maakuntien välisessä vertailussa Kymenlaakson sijoitus on pudonnut kymmenellä sijalla ja kahdeksan vuotta sitten täydellä voimalla käynnistyneen rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät edelleen. Kymenlaaksossa on kuitenkin monia vahvuuksia ja mahdollisuuksia, joita yhdessä kehittämällä maakunta nostetaan uuteen menestykseen.

Kymenlaakson kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma pohjautuu näihin vahvuuksiin ja maakunnan erityispiirteisiin sekä ajatukseen

2. vetovoimainen kymenlaakso 3. osaaminen, koulutus, työvoima 4. liikenne kauppakamriryhmän yhteiset

tavoitteet ovat: 1. sujuva liikenne 2. energiaomavaraisuus 3. digitalisaatio 4. julkisen sektorin reformi

kauppakamari 17

valiokunnat vaikuttamistyössä siitä, että tavoitteet voidaan saavuttaa yhteistyöllä.

Kymenlaakson kauppakamarin vaikuttamisen painopistealueet ovat yritysten toimintaedellytysten turvaaminen, vetovoimainen Kymenlaakso, osaava työvoima ja sujuva liikenne.

Maakunnan parempi tulevaisuus ei ole utopiaa, mutta sen rakentaminen edellyttää näillä painopistealueilla

Vaikuttamissuunnitelma kirkastaa painopistealuEEt, JOtka Kymenlaakson kehittämisessä on huomioitava.

yhteistyötä yli toimiala-, kunta- ja maakuntarajojen. Menestyvä Kymenlaakso toteutuu ensisijaisesti yritystoimintaa lisäämällä ja uusia menetystarinoita luomalla. Siten saamme Kymenlaaksoon enemmän verotuloja, työpaikkoja ja asukkaita.

Tarvitsemme hyvät julkiset puitteet, laaja-alaista osaamista, investoreja ja investointeja sekä kasvua ja uutta yrittäjyyttä tukevat käytännöt.

Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä, jossa harvoin saavutetaan tuloksia yhdessä yössä. Siksi Kymenlaakson kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma on strategiakauden 2014-2015 mittainen, sen toteutumista seurataan systemaattisesti ja toimenpiteitä tarkennetaan tarvittaessa. Yhdessä tekemällä ja samaan suuntaan kulkemalla saamme tuloksia aikaan!

vaikuttamissuunnitelma jaetaan postitse jäsenille, sidosryhmille ja päättäjille.

18 kauppakamari

iCT-valiokunta ICT-valiokunnan toiminnan missiona on vaikuttaa siihen, että alueelle tulee ICT:n kasvuja kehitysalusta, jossa tuotettuja palveluja ja tuotteita hyödynnetään aktiivisesti. Valiokunnan tavoitteena on toimialan tunnettuuden vahvistaminen maakunnassa. Valiokunnan puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Tomi Hautala, Propentus Oy. Kansainvälistymis- ja kasvuvaliokunta Kansainvälistymis- ja kasvuvaliokunnan missiona on saada kymenlaaksolaiset yritykset näkemään kansainvälistymisen ja kasvun mahdollisuudet, sekä onnistua parantamaan Kymenlaaksossa toimivien yritysten kasvun edellytyksiä. Valiokunta pyrkii omalla panoksellaan edistämään yritysten osallistumista kansainvälisiin EU-ohjelmiin ja lisäämään Venäjän markkinaolosuhteisiin liittyvvää tietoa ja osaamista. Team Finland alueellinen toiminta aktivoidaan Kymenlaaksossa. Valiokunnan puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Ari Mårtensson, Produal Oy. Kaupan ja palvelualan valiokunta Kaupan ja palvelualan valiokunnan toiminta-ajatuksena on Kymenlaakson tunnettuuden ja vetovoiman lisääminen työ- ja asuinalueena sekä kaupallisten- ja matkailupalvelujen tarjoajana. Tavoitteena on tukea alan kestävää kasvua ja edistää verkostoitumista ja edunvalvontaa. Valiokunnan puheenjohtajana toimii aluejohtaja Timo Heikkilä, Kesko Oyj. Logistiikkavaliokunta Logistiikkavaliokunnan toiminta-ajatuksena on maakunnallisen elinkeinoelämän ennakoiva ja aktiivinen edunvalvonta logistiikkatoimialalla. Valiokunnan toiminnan tavoitteena on tehdä Kymenlaakson logistista osaamista ja palveluja tunnetuksi sekä edistää kaupan ja teollisuuden logististen virtojen kehittämistä Kymenlaaksossa ja valtakunnallisesti. Logistiikkavaliokunnan puheenjohtajana on varatoimitusjohtaja AriPekka Saari, Steveco Oy. Osaamisvaliokunta Osaamisvaliokunta vaikuttaa osaavan ja hyvinvoivan työvoiman saatavuuteen Kymenlaaksossa. Valiokunnan tavoitteena on nostaa keskusteluun ajankohtaisia aiheita osaamiseen kehittämisestä ja työvoivan saatavuudesta, vaikuttaa osaamistarpeiden ennakointiin, edistää maakunnassa hyvää johtamista sekä tukea osaamisen uudistamista. Vuoden 2014 teemaksi nousi vetovoimaisen Kymenlaakson kehittäminen. Valiokunnan puheenjohtaja on henkilöstöjohtaja Tiina Häyhä Careasta.

Teollisuusvaliokunta Teollisuusvaliokunnan toiminnan missiona on proaktiivisella valiokunta- ja edunvalvontatyöllä luoda ja säilyttää Kymenlaakson teollisuuden ja sitä tukevien liiketoimintojen toimintaedellytykset ja kilpailukyky. Tavoitteena on teollisuuden merkityksen sekä kehittämis- ja osaamistarpeiden esille tuominen eri yhteyksissä. Teollisuusvaliokunnan puheenjohtajana toimii liiketoimintajohtaja Aku Pyymäki, Kymenlaakson Sähkö Oy. Tilintarkastusvaliokunta Tilintarkastusvaliokunta valvoo ja hyväksyy HTM-tilintarkastajia ja HTM-yhteisöjä.

Valiokunnan toiminta perustuu tilintarkastuslakiin. Valiokunnan puheenjohtaja on riskienhallintajohtaja Janne Heiliö, Kymenlaakson Osuuspankki.

JC-valiokunta JC-valiokunta on toiminut vuoden 2010 alusta. Tavoitteena on saada nuoria kymenlaaksolaisia mukaan alueelliseen vaikuttamiseen Kymenlaakson kauppakamarin kautta. Valiokunnan puheenjohtajana toimii markkinointipäällikkö Anu Peltola, Kymdata Oy.stä.

TILASTO

Suomi “kärkisijalla” julkisen sektorin koolla Julkiset menot ovat kymmenessä vuodessa nousseet 50 prosentista 58 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Suomi on tänä vuonna saavuttamassa kyseenalaista kunniaa maana, jolla on EU:n suurin julkinen sektori. teksti Sanna Kuivalainen grafiikka markus lähdesmäki

eurooppa on ollut eri muotoisten

talouskriisien runtelemana vuodesta 2007 lähtien, jolloin kansainvälinen finanssikriisi lamaannutti maailmantalouden. Finanssikriisiä seurasi valtioiden velkakriisi, jonka konkreettisin esimerkki oli Kreikan taloudellinen romahdus.

Talouskriisit kutistivat myös Suomen bruttokansantuotetta. Kun julkiset menot kuitenkin jatkoivat kasvuaan, alkoi niiden suhde BKT:hen paisua.

Suhteen kasvu tuo mukanaan ongelmia taloudelle. Se pahentaa velkaantumista ja luo paineita verojen nostolle.

Kannustimet työntekoon ja yrittämiseen vähenevät, ja yritystoiminta uhkaa ajautua toisiin maihin.

Hidastunut kasvu ja kohoavat menot ovat paisuttaneet Suomen julkisen sektorin

50

2004

58 %

2014

58

1993

65

Lama nosti julkisten menojen suhteen huippulukemiin vuonna 1993. Osuus palautui ripeästi normaalitasolle, kun talous kasvoi Nokian menestyksen ja suuren työvoimareservin mahdollistamana.

Vuonna 2004 luku oli 50 prosenttia. BKT:n kääntyessä laskuun ja menojen jatkaessa kasvuaan suhde alkoi paisua.

Suomen julkiset menot kohoavat tänä vuonna yli 58 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna, ennustaa OECD. Luku on EU-maiden korkein.

% %%%% %%

Julkisten menojen ja BKT:n suhteen pitäminen nykytasolla voi jarruttaa talouden vuotuista kasvua jopa yhdellä prosenttiyksiköllä, osoittavat kansainväliset tutkimukset.

- 1 prosenttia

- 4 prosenttia

+ 2,2 prosenttia

Lähteenä on käytetty Tilastokeskusta, OECD:tä sekä Keskuskauppakamarin taustaselvitystä julkisten menojen ja BKT:n suhteesta.

Nykyisellä talouskasvulla julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen saataisiin palautettua takaisin 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, jos menoja supistettaisiin reaalisesti 4 prosentilla.

Julkisten menojen jäädyttämisellä yhdessä noin 2,2 prosentin vuotuisen talouskasvun kanssa voitaisiin palauttaa suhde takaisin 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Koska tähän kasvuvauhtiin pääseminen on epätodennäköistä, tarvitaan myös muita toimenpiteitä.

Lue Keskuskauppakamarin kolmen askeleen ohjelma julkisten menojen kuriin saamiseksi: http://kauppakamari.fi/julkisetmenot/

kauppakamari 19

Tarra liikkeen ikkunassa kertoo matkailijalle, että invoice-kauppa on mahdollista.

Matkailijoiden invoice-kauppa

lisääntyy ja uudistuu EU:n ulkopuolelta Kymenlaaksoon saapuvat matkailijat voivat jo useissa maakunnan kaupoissa valita verottoman matkailijamyynnin vaihtoehdoista joko tutumman tax-free kaupan tai kovaa vauhtia yleistyvän Invoice-menettelyn välillä. Viimeisen vuoden aikana voimakkaasti lisääntynyt Invoice-kauppa on säännöllisesti Kymenlaaksossa vierailevien venäläisten ostosmatkailijoiden suosiossa.

ALUEELTA

teksti kotkan kauppatie ry kuva kauppakamari

20 kauppakamari

Matkailijat ovat hyödyntäneet Invoice –menettelyä pienessä mittakaavassa jo vuosia, mutta venäläisten matkailun lisääntyessä myös Invoice –kaupan kysyntä on lisääntynyt. Invoice eroaa Global Bluen TaxFree –kaupasta sekä verohyvityksen suuruuden että maksun ajankohdan osalta. TaxFree kauppa palauttaa asiakkaalle rajanylityksen yhteydessä keskimäärin 13-14 % hinnasta.

Invoice-kaupassa asiakkaalle palautetaan hinnasta 24 %, kun hän esittää tullin leimaamat paperit seuraavalla vierailullaan. ”Uusi asia tämä ei ole. Kotkan Kauppatiessä olemme kertoneet Invoice –menettelystä paikallisille yrityksille jo ainakin viiden vuoden ajan. Kasvuun se on lähtenyt oikeastaan parin viime vuoden aikana venäläisten asiakkaiden kiinnostuksen myötä.

Invoice -kauppa soveltuu Kymenlaaksoon ja venäläisille ostosmatkailijoille erinomaisesti, koska monet heistä käyvät täällä useita kertoja vuodessa”, kertoo toiminnanjohtaja Reijo Saksa Kotkan Kauppatie ry:stä.

KAUPOILTA VAADITAAN TARKKUUTTA Invoice –menettelyn nimellä (oikeammin matkailijamyyntitosite) tunnetun verovapaan kaupan valvontaan on tullut helmikuussa 2014 tiukennuksia. Yrityksiltä vaaditaan jatkossa huolellisempaa ostojen kirjaamista kuitteihin sekä kaikkien ostos-

invoice-kaupan valvontaan on tullut helmikuussa tiukennuksia.

kassien sinetöimistä. Jos toteutus on tehty puutteellisesti, asiakas voi jäädä ilman tullin leimoja ja alv-palautusta. ”Invoice –kauppaan tarkennukset toteutetaan Verohallinnon vaatimuksesta.

Helmikuusta lähtien lomakkeiden tulee olla kokonaan oikein täytettyjä. Nyt Tulli on katsonut vähäisiä puutteita hieman sormien läpi ja maalaisjärjen käyttö on ollut sallittua, mutta jatkossa se ei enää käy. Asiakkaan tietojen tulee olla oikein ja tuotteiden erittelyssä käytettävät nimikkeet tarkentuvat.

Kassakuitissa erittely on yleensä riittävä, mutta jatkossa esim. pelkkä vaate ei riitä, vaan lomakkeessa tulee olla ’miesten paita’,

’lasten takki’ tms. tarkempi kuvaus”, Saksa kuvailee voimaan tulleita muutoksia.

Lomakkeiden täyttämisen lisäksi myös myytyjä tuotteita sisältävien kassien/ pakettien sinetöimisen vaatimukset ovat tiukentuneet. Verovapaassa kaupassa olennaista ovat mm. ostajan oikeus verovapaaseen kauppaan ja se, että tavara menee käyttämättömänä rajan yli. Verottaja haluaa jatkossa tarkkailla juuri tätä käyttämättömyyttä, joten rajavartiolaitos ja tulli joutuvat valvomaan rajalla tämän vaatimuksen toteutumista tarkemmin. Valvonnan parantamiseksi sääntöjen mukaan kauppakassien sinetöinnissä pitää joko käyttää yrityksen logolla varustettua teippiä tai kassissa tulee olla yrityksen tunnus. Saadun suullisen ohjeen mukaan tulostetun yrityksen logon voi myös teipata läpinäkyvän teipin alle kassia suljettaessa. Kauppakassien tulee siis olla nykyistenkin ohjeiden mukaisesti suljettuja, mutta jos näin ei ole, Tulli ei voi antaa leimata Invoice–lomaketta ja arvonlisäveron palautus jää asiakkaalta saamatta.

INVOICE-KAUPAN KÄYTÄNTÖJÄ KEHITETÄÄN Invoice –kaupan käytäntöjä kehitetään parhaillaan monissa instansseissa. Sähköistä järjestelmää on kehittänyt suomalainen Tax Free Shopping Nordic Oy jo pari vuotta. Uudessa järjestelmässä yritys tekee sopimuksen Tax free (e-Taxfree) sekä myös Invoice (e-Invoice) palvelusta. Molemmat menettelyt sisältyvät yhteen sähköiseen järjestelmään. Asiakas voi rajalla päättää nostaako automaatista pienemmän summan (e-Taxfree) vai tuleeko uudelleen hakemaan liikkeestä suuremman veronpalautuksen (e-Invoice). Sähköinen järjestelmä turvaa tietojen oikeellisuuden rajalla.

Tulli harkitsee myös omaa ”ei kaupallista” järjestelmää ja Cursor Oy sekä Kotkan Kauppatie ry ovat suunnitelleet Invoicelomakkeen sähköistä täyttämistä helpottamaan ja nopeuttamaan yritysten toimintaa ja varmistamaan, että riittävät tiedot tulevat oikein täytetyiksi tulostettavaan lomakkeeseen ja näin rajalla vältytään pettymyksiltä. Tämä ”soſta” on tarkoitus sulauttaa myöhemmin Tullin kattavampaan järjestelmään. Tällä hetkellä Kotkan Kauppatieltä saa valmiiksi painettuja kopioituvia Invoice –lomakkeita, joilla pääsee hyvin alkuun ja oppii järjestelmän perusteet.

muista nämä: myyjän kassakoneen antamasta kuitista käy ilmi seuraavat tiedot: • myyjän nimi, osoite ja Y-tunnus • tavaroiden määrä ja luonne • veron peruste verokannoittain, verokanta ja suoritettavan veron määrä euroissa • tavaroiden toimituspäivä

Myyjä laatii erillisen tositteen (”Matkailijamyyntitosite/Invoice”), johon hän merkitsee • ostajan nimen, kotipaikan, vakinaisen osoitteen ja passin numeron • ostajalta mahdollisesti perittävät kulut • ostajalle palautettava määrä Myyjä ottaa ostajan allekirjoituksen tositteeseen. Allekirjoituksellaan ostaja vahvistaa, että tiedot jotka hän antaa itsestään, ovat oikeat.

Jos Invoice –lomakkeeseen tulee tullissa punainen leima, niin alv –palautusta ei suositella maksettavaksi asiakkaalle koska mahdollisessa verotarkastuksessa alv -palautus saattaa tulla yrityksen maksettavaksi.

Mikäli asiakas ostaa tuotteita kaupalliseen tarkoitukseen, niistä pitää tehdä vienti-ilmoitus asiakkaan nimissä – ei myyjäyrityksen nimissä.

Tarkemmat ohjeet löytyvät kokonaisuudessaan Verohallinnon sivuilta.

opastusta invoice-lomakkeen käyttöön, painettuja lomakkeita, tarroja: Kotkan kauppatie ry Reijo Saksa, toiminnanjohtaja reijo.saksa@kotkankauppatie.fi gsm: +358 40 5033341 Rautatienkatu 2 C 2 krs 48100 Kotka

kauppakamari 21

laki

Osinkotulojen verotukseen ja ennakonpidätykseen muutoksia Osinkotulojen verotuksessa ja osinkotulojen ennakonpidätyksessä tapahtui muutoksia vuodelle 2014. Yhtiöiden ja osakkaiden kokonaisverorasituksessa ollaan siirtämässä painopistettä yhtiön verottamisesta osinkojen verottamiseen. 1.1.2014 tai sen jälkeen nostettaviin osinkoihin liittyy ennakonpidätysvelvollisuus myös listaamattomien yhtiöiden luonnollisille henkilöille jakamien osinkojen osalta.

teksti veroasiantuntija jukka koivumäki kuva pixhill

Osinkoverotus 2014 Luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän pörssiyhtiöstä saatu osinko on 85 %:n osuudelta veronalaista pääomatuloa. Pääomatulon veroprosentti on 30 % 40 000 euroon saakka ja ylimenevältä osin 32 %. Luonnollisen henkilön tai kotimaisen kuolinpesän listaamattomalta yhtiöltä saamasta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 %:n vuotuista tuottoa.

Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 %. Jos osinko on yli 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, ylimenevästä osasta 75 % on veronalaista ansiotuloa.

Listatun yhtiön jakaessa osinkoa listaamattomalle yhtiölle omistusosuuden ollessa alle 10 % osingosta on ollut vuoteen 2013 saakka veronalaista 75 %. 1.1.2014 jälkeen nostettavissa olevat osingot muuttuivat kokonaan veronalaiseksi. Listaamattomien yhtiöiden jakamat osingot listaamattomille tai listatuille yhtiöille ovat edelleenkin verovapaina.

Uusia osinkoverotuksen sääntöjä sovellettaisiin 1.1.2014 tai sen jälkeen nostettavissa oleviin osinkoihin. Julkisesti noteeratun yhtiön palauttaessa pääomaa vapaan oman pääoman rahastosta, palautusta verotetaan 1.1.2014 jälkeen aina osinkoverotuksen säännöksin.

22 kauppakamari

Ennakonpidätys osingoista 2014 Julkisesti noteeratun yhtiön maksaessa luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle osinkoa on siitä toimitettava 25,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys. Ennakonpidätysvelvollisuus koskee myös varojen jakoa julkisesti noteeratun yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta, koska sitä verotetaan osinkoverotuksen säännöksin.

Koska luonnollisen henkilön osingon verovapaus kokonaan poistui, tulee jatkossa pidättää maksetusta osingosta

painopistettä ollaan siirtämässä yhtiön verottamisesta osinkojen verottamiseen.

ennakonpidätys myös listaamattoman yhtiön ollessa osingonjakajana. Listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta on toimitettava 7,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä.

Ennakonpidätys on kuitenkin 27 prosenttia siltä osin kuin saajan samalta yhtiöltä verovuonna saamien osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa. Listaamattoman yhtiön jakaessa osinkoa esim. osakeyhtiölle, ennakonpidätystä ei toimiteta. toimittaminen ja tilitys Ennakonpidätys osingosta on toimitettava sinä ajankohtana, jolloin osingot ovat osingonsaajan nostettavissa eli osingonjakopäätöksessä määrättynä maksupäivänä tai sinä päivänä, jona osingonjakopäätös on tehty, jos maksupäivää ei ole määrätty.

Ennakonpidätys toimitetaan koko nostettavissa olevasta osingon määrästä vaikka osa osingosta maksettaisiin myöhemmin.

Toimitettu ennakonpidätys ilmoitetaan pidätystä seuraavan kuukauden kausiveroilmoituksella ja silloin ennakonpidätys myös tilitetään Verohallinnolle. Osinkojen vuosiilmoituksella ilmoitetaan nostettavissa olleet osingot ja niistä toimitetut ennakonpidätykset.

Esimerkki osingon ennakonpidätyksestä Yhtiö A Oy on päättänyt osingonjaosta 15.12.2013. Osinkoa päätettiin jakaa 100 000 euroa. Yhtiössä on kaksi yhtiömiestä A ja B. Molemmat omistavat osakkeista 50 %. Osingonjakopäätöksessä mainitaan että puolet eli 50 000 euroa on nostettavissa heti ja loput 50 000 euroa 2.1.2014. Yhtiömies A nostaa 25 000 euroa heti 15.12.2013 ja loput 25 000 euroa 2.1.2014. Yhtiömies B nostaa koko 50 000 euron osinkonsa vasta 2.3.2014 vaikka 25 000 euroa oli jo nostettavissa 15.12.2013. Kummankin yhtiömiehen 15.12.2013 nostettavissa ollut osinko verotetaan vanhojen säännösten mukaan ja siten 50 000 euron osingosta ei ole suoritettava ennakonpidätystä. Toinen 50 000 euron osa osingosta oli nostettavissa vasta 2.1.2014 eli uuden lain voimassa ollessa jolloin siihen sovelletaan uusia osinkoverotuksen sääntöjä ja 50 000 eurosta on toimitettava ennakonpidätys (7,5 %). Ennakonpidätys on ilmoitettava 12.2.2014 annettavalla kausiveroilmoituksella ja samana päivänä vero on myös tilitettävä Verohallinnolle vaikka osa osingosta (B:n osuus) maksettiin vasta maaliskuussa 2014.

kauppakamari 23

Kalenteri kaikki koulutukset ja tapahtumat www.kymichamber.fi

14.3. sinut on kutsuttu verkostoitumaan!

Kymenlaakson kauppakamari kutsuu jäsenyritysten edustajat ja yhteistyökumppanit verkostoitumaan! Nautitaan musiikista, herkutellaan blineillä ja kohotetaan malja 85 -vuotta täyttävälle Kymenlaakson kauppakamarille! Lämpimästi tervetuloa! v.p. 7.3.2014

(05) 229 6100 kauppakamari@kymichamber.fi Datariina Heikinkatu 7, 48100 Kotka klo 14.00 – 16.00. vapaa pääsy.

Kauppakamarilaiset kohtaavat Datariinassa14.3.2014!

maalis

6 10 20 27

Incoterms 2010 Update

Käytännönläheisessä tilaisuudessa käydään läpi asiantuntijaryhmän suositukset toimituslausekkeista. Jäsenhinta 229 + alv. Ilmoittaudu heti!

huhti

2

8

Selkeät raportit Excelillä

liikkuvan työn tehotyökalut

” Pivot on uskomaton työkalu raportointiin”. Kestosuosikki nyt verkkokoulutuksena.

Jäsenhinta 120 + alv.

Ilmoittaudu 3.3. mennessä.

Koulutus keskittyy modernin mobiilin työn haasteisiin laitteiden ja ohjelmistojen näkökulmasta. Jäsenhinta 289 + alv, ilmoittaudu 26.3. mennessä.

Saiturin markkinointiniksit

Markkinointia nollabudjetilla?

Kouluttajana Saiturin markkinointi -kirjan kirjoittaja Ville Kormilainen. Ilmoittaudu 13.3. mennessä, maksa mitä haluat!

tietoturva nyt!

Ovatko tietosi suojassa erilaisten uhkien varalta?

Jäsenhinta 289 + alv.

Ilmoittaudu 20.3. mennessä.

9 16 29

24 kauppakamari

touko

Rahoituksen perusteet

Koulutuksen tavoitteena on luoda vankka teoreettinen pohja käytännön rahoitussuunnitteluun. Jäsenhinta 289 + alv. Ilmoittaudu maaliskuun aikana!

SharePoint 2013

Täsmäkoulutusta www-sivujen sisällöntuottajalle! Jäsenhinta 289 + alv. Varaa paikkasi 9.4. mennessä!

Työsuhde tutuksi

Saat selviytymiskeinot työsuhteen eri vaiheisiin liittyvistä käytännön haasteista! Hinta 289 + alv, ilmoittaudu 22.4.

12 15

Ajankohtaista veronumerouudistuksesta

Uusi tiedonantovelvoite astuu voimaan 1.7. Päivitä tietosi!

Jäsenhinta 229 + alv, ilmoittaudu huhtikuun aikana.

Excelin grafiikka

Tule oppimaan, miten muutat luvut selkeiksi kuviksi!

Verkkokoulutuksen jäsenhinta vain 80 + alv. kauppakamarin suuri palkkapäivä!

Kaikki ajankohtainen verotuksesta ja työlainsäädännöstä!

Jäsenhinta 289 + alv, ilmoittaudu 8.5. mennessä.

19 logistiikkapäivä

Kauppakamarin 20. logistiikkapäivä jälleen tutussa Vellamossa.

Teemana Paluu tulevaisuuteen.

Lisätietoja kauppakamarilta

KIRJANPITO

TYÖSUHDEASIAT

SOPIMUSASIAT

VEROTUS

YHTIÖOIKEUS

MUU YRITYSJURIDIIKKA

Johtaja, varatuomari Paula Virri, TurunPaula kauppakamari AJANKOHTAISTA LAKIASIAA. Varatuomari, johtaja Virri, Turun kauppakamari

Uusi koulutusvähennys Uusi koulutusvähennys pähkinänkuoressa pähkinänkuoressa

VUODEN 2014 alusta voimaan tulleen MIKÄ ON osaamisen kehittämistä koskevan lainsääKOULUTUSVÄHENNYS? dännön mukaan yritys voi saada ylimääräisen 2014 alusta voimaan tulleen osaamisen VUODEN verovähennyksen elinkeinoverotuksessa koumikä on kehittämistä koskevan lainsäädännön mukaan luttaessaan henkilökuntaa suunnitelmallisesti koulutusyritys voi saadavahvistetun ylimääräisen verovähennykyrityksessä koulutussuunnitelsenman elinkeinoverotuksessa kouluttaessaan mukaisesti.

Vastaavasti työnantajat, jotka vähennys? henkilökuntaa suunnitelmallisesti yrityksessä

vahvistetun koulutussuunnitelman mukaisesti. Vastaavasti työnantajat, jotka eivät kuulu JOTTA TYÖNANTAJA saisi verokannusteen, työnantajan on laadittava koulutussuunnitelma työntekijöiden ammatillisen osaamisen JOTTA TYÖNANTAJA saisi verokannusteen, työnkehittämiseksi.

Yli 20 henkeä työllistävissä antajan on laadittava koulutussuunnitelma yrityksissä henkilöstöjaosaamisen koulutussuunniteltyöntekijöiden ammatillisen kehitma on yhteistoimintalain mukaanyrityksissä pakollinen tämiseksi. Yli 20 henkeä työllistävissä ja se käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. henkilöstöja koulutussuunnitelma on yhteisAlle 20 henkilöä toimintalain mukaantyöllistävässä pakollinen ja yrityksessä se käsitellään koulutussuunnitelman laatiminen on vapaayhteistoimintamenettelyssä.

Alle 20 henkilöä ehtoista, mutta veroedun saaminen edellyttyöllistävässä yrityksessä koulutussuunnitelman tää koulutussuunnitelmaa.

Koulutussuunnilaatiminen on vapaaehtoista, mutta veroedun telmanedellyttää tulee sisältää seuraavat asiat: saaminen koulutussuunnitelmaa.

• arvio koko henkilöstön ammatillisesta Koulutussuunnitelman tulee sisältää seuraavat osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen asiat: vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista sekä • arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaaminäiden syistä sekä tähän arvioon perustuva sesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimukhenkilöstöryhmittäin sissakoulutussuunnitelma tapahtuvista muutoksista sekä näiden

MITÄ KOULUTUSSUUNNITELMAN TULEE mitä koulutusSISÄLTÄÄ ? suunnitelman tule sisältää?

syistä sekä tähän arvioon perustuva koulutus-

MITEN miten VEROVÄHENNYS verovähennys LASKETAAN? lasketaan?

VEROVÄHENNYKSEN MÄÄRÄ saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka keskimääräinen päiväpalkka koulutusväkoulutusvähennykseen oikeuttavien kouluhennykseen oikeuttavien koulutuspäivien tuspäivien määrällä ja jakamalla se luvulla 2. määrällä ja jakamalla se luvulla 2. Laskelman Laskelman perusteena oleva keskimääräinen perusteena oleva keskimääräinen päiväpalkka päiväpalkka saadaan jakamalla työttömyysvasaadaan jakamalla työttömyysvakuutusmaksun kuutusmaksun perusteena oleva verovuoden perusteena oleva verovuoden palkkasumma palkkasumma keskimääräisellä työntekijäkeskimääräisellä työntekijämäärällä ja jakamalla määrällä ja jakamalla se 200:lla. se 200:lla.

Työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys Työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys VEROVÄHENNYKSEN MÄÄRÄ saadaan kertomalla

eivät kuulu yritysverotuksen piiriin, voivat saada koulutuskorvausta, joka vähennetään työnantajan maksamasta työttömyysvakuuyritysverotuksen piiriin, voivat saada koulutusmaksusta. Verovähennystä ja koulutustuskorvausta, vähennetään työnantajan korvausta voijoka saada maksimissaan kolmesta maksamasta työttömyysvakuutusmaksusta. koulutuspäivästä työntekijää kohden veroVerovähennystä ja koulutuskorvausta voi saada vuodessa. maksimissaan kolmesta koulutuspäivästä työntekijää kohden verovuodessa.

tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä • yleiset periaatteet, joilla pyritään suunnitelma henkilöstöryhmittäin taiylläpimuutoin tämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä • yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työmarkkinakelpoisuutta työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan • suunnitelman toteutuminen ja seuranta. alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutTyönantajalle ei synny velvollisuutta koulutta taa koko henkilöstöä kolmea päivää vuodessa •suunnitelman toteutuminen ja seuranta vaan koulutustarve koskea osaakouluttaa henkiTyönantajalle ei synnyvoi velvollisuutta löstöä vuosittain.

Koulutussuunnitelmassa ei koko henkilöstöä kolmea päivää vuodessa vaan tarvitse eritellä koulutustarvetta henkilöittäin koulutustarve voi koskea osaa henkilöstöä vaan riittää, että tarpeet kartoitetaan esim. vuosittain.

Koulutussuunnitelmassa ei tarvitse henkilöstöryhmittäin.

Seuranta sen sijaan eritellä koulutustarvetta henkilöittäin vaan tuleeettä tehdä työntekijäkohtaisesti. riittää, tarpeet kartoitetaan esim. henkilöstöryhmittäin. Seuranta sen sijaan tulee tehdä työntekijäkohtaisesti. laskentaperusteista, edellytysten täyttymiseslaskentaperusteista, edellytysten täyttymisestä tä ja koulutuspäivien pitämisestä työntekijäja koulutuspäivien pitämisestä työntekijäkohkohtaisesti. taisesti.

Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutusKoulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannukpäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. sesta. Koulutuskorvauksen saamisen edellyKoulutuskorvauksen saamisen edellytykset ovat tykset ovat samat kuin verovähennyksessä. samat kuin verovähennyksessä. KoulutuskorKoulutuskorvaus vähennetään työttömyysvavaus vähennetään työttömyysvakuutusmakkuutusmaksusta. susta.

KAUPPAKAMARI 2725 kauppakamari

kamarikuulumisia

kauppakamarin kevät täynnä koulutuksia ja verkostoitumistilaisuuksia

Arni Jonsson ja Gieter Kern Googlelta etsivät kymenlaaksolaisia kumppaneita.

Kouvolan tilaisuus järjestettiin 18.2. kuva on aiemmin Kotkassa järjestetystä tilaisuudesta.

Toiminnanjohtaja Reijo Saksa Kotkan kauppatie ry:stä esitteli Invoice-kaupan mahdollisuuksia kauppakamarin jäsenille maksuttomassa koulutustilaisuudessa (lue juttu s. 21-22).

Kaakkois-Suomen yritysten suhdanneodotukset ovat vielä vaisuja, teollisuudessa ja rakentamisessa jopa valtakunnallista keskiarvoa harmaammat. Varovaiseen optimismiin on kuitenkin aihetta, sillä näkymät ovat kaikilla toimialoilla hivenen parantuneet. Kasvuodotukset kaikilla toimialoilla kohdistuvat erityisesti vuoden toiselle neljännekselle. suhdannebarometrin tulokset julkistettiin kauppakamarin ja ek:n järjestämässä tilaisuudessa kotkassa 5. helmikuuta.

Valiokuntavalkeilla otettiin myös rennosti.

Kymenlaakson oma johtamiskoulutus käynnistyi tammikuussa. Kuvassa koulutusjohtaja Sari Häkkinen.

26 kauppakamari

Valiokuntavalkeille Merikeskus Vellamoon kokoontui noin 70 kauppakamarin luottamushenkilöä.

yhteystiedot

Ek:n suhdanneberometri 1/2014: Toimialakohtaiset vaihtelut suuria

kymenlaakson kauppakamari heikinkatu 7 pl 83, 48101 kotka vartiotie 3 45100 kouvola Puh. 05 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi www.kymichamber.fi www.facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM

toimitusjohtaja opintovapaalla 31.3.saakka

jouko lehtoranta puh. 0440 554 877 jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi toimistopäällikkö

Ekonomisti Marja Huuskonen.

Elinkeinoelämän näkymistä Kymenlaaksossa kertoivat Sulzer Pumps Finland Oy:n huoltoliiketoiminnan päällikön Pekka Salmi (vas.) ja Kymen Seudun Osuuskaupan matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialajohtaja Arttu Salmi.

vt. toimitusjohtaja 31.3.saakka

jaana pirtilä puh. 050 309 7451 jaana.pirtila@kauppakamari.fi yhteyspäällikkö pia pettersson puh. 0400 392 326 pia.pettersson@kauppakamari.fi

VALIOKUNTAVALKEAT 2014 Kymenlaakson kauppakamarin kahdeksannet valiokuntavalkeat pidettiin Merikeskus Vellamossa, Kotkassa.

Työpäivän pituinen tiivis tekeminen tuotti yhteisiä tavoitteita ja positiivisia ajatuksia.

Yksi asia oli jälleen näilläkin valiokuntavalkeilla ylitse muiden – ensisijaisen tärkeänä asiana esille nostettiin yhdessä tekeminen niin valiokunnissa kuin koko Kymenlaaksossa.

koulutuspäällikkö vt apulaisjohtaja 31.3. saakka

tiina paavola puh. 0440 296 112 tiina.paavola@kauppakamari.fi viestintäpäällikkö annemari backman puh. 0440 296 301 annemari.backman@kauppakamari.fi asiakaspalvelusihteeri anu-aino saharinen puh. 040 596 4433 anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi toimistosihteeri vt. koulutussihteeri 31.3. saakka

jenna lehtimäki puh. 0440 296 116 jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi toimistosihteeri 31.3. saakka piia leivo puh. 0440 296 113 piia.leivo@kauppakamari.fi

Puheenjohtaja Tuija Suur-Hamari ja toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta.

kauppakamari 27

pitkätyöläinen.fi