Kun mannerlaatat liikkuvat

Hyvät kauppakamarin jäsenet ja yhteistyökumppanit.

Kymenlaakson liitto täyttää nykymuotoisena organisaationa 30 vuotta toukokuussa 2023. Maakuntakaavoitusta, liikennejärjestelmä- ja merialuesuunnittelua, aluekehitystä EU:n rakennerahastojen ja kansallisen rahoituksen turvin sekä kotimaista ja kansainvälistä edunvalvontaa ynnä kesäyliopiston toimintaa on harjoitettu Kouvolan ja Kotkan toimipaikoissa kolmen vuosikymmenen ajan.

Viime vuonna mannerlaatat kuitenkin liikkuivat. Kun aiemmin profiloiduimme itä-länsi –suuntaisen Gateway-kehityskäytävän mukaan, oli tuo strategia nyt nopeasti romutettava.

Kaakkois-Suomen talouselämä oli tottunut naapurimaan kriiseihin ja suhdannevaihteluihin, mutta kun kyse yleensä oli taloudesta – Venäjän käymiä sotia 2008-14 toki unohtamatta – jatkettiin pragmaattisesti. Helmikuussa Venäjän 2022 laajamittaisen ja julman hyökkäyksen uhriksi joutui rajamaa Ukraina. Moraali voitti suomalaisen pragmatismin. Yhteistyömme päättyi.

Yksi esimerkki Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden romahduksesta oli Kymenlaaksolle tärkeän EU:n raja-alueohjelman (CBC) päättyminen kuin leikaten sodan alettua. Edes Krimin miehitys 2014 ei ollut sitä vielä lakkauttanut. Maakuntaohjelma kirjoitettiin uudelleen. Suomalaisten CBC-ohjelmasta saamatta jääneet varat saadaan neuvotteluprosessin tuloksena kotiutettua EU:n sisärajaohjelmien kautta. EU-komissio ja nyt myös ministerineuvosto osoittivat ymmärrystä kaikille Venäjän rajaan rajoittuville maakunnille.

Naton jäsenyys lisää Kymenlaakson houkuttelevuutta uusille investoinneille. Jo hakemusprosessin aikana kävi selväksi, että Suomen aluekehitys ja kokonaisturvallisuus kulkevat käsi kädessä. Rajamaakuntien aluekehitys lisää maan kokonaisturvallisuutta.

Maakuntaan kuuluu sekä hyvää että huonoa. Stora Enson Anjalan paperitehtaan toisen paperikoneen ja Fazerin Korian meijeriliiketoiminnan lakkautus masensivat, mutta toisaalta samaan aikaan Haminan akkutehdashankkeen ja koko uuden akkuklusterin edistyminen ovat olleet positiivisia uutisia. Odotukset ovat kuitenkin nyt korkealla.

Rahoitussektorilla tapahtuu paljon: vihreä siirtymä saa uutta rahoitusta EU:n JTF-rahaston kautta 32 miljoonaa euroa kuluvalla ohjelmakaudella. Yritykset voivat hakea JTF-rahoitusta ELY-keskuksilta. Itäisen Suomen elinvoimapaketista Kymenlaakson liitto on 2023 rahoittanut jo 1,3 miljoonalla eurolla Itä-Kaakko-vetylaakso -hanketta sekä Kaakkois-Suomen matkailuyhteistyötä.

Uuteen hallitusohjelmaan vaadimme ykköshankkeemme valtatie 15:n rakentamista keskikaiteelliseksi ohitustieksi. Lisäksi tarvitaan kirjaus seuraavan ohjelmakauden aluekehitysrahoituksen muuttamisesta objektiivisiin indikaattoreihin perustuviksi, mikä toisi eteläsuomalaiselle Kymenlaaksollekin oikeudenmukaisemman osuuden EU:n aluekehitysvaroista.

Hyvää kevättä ja kesää kaikille lukijoille!

Yhteistyöterveisin

Kadonnut keskittymiskyky

Olemmeko menettämässä yhtäjaksoisen tehtäväkohtaisen ajankäytön edut – keskittymiskyvyn? Miksi nykyihmisen on aina vain vaikeampaa keskittyä? Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijat keskittyvät yhteen tehtävään nykyään keskimäärin 65 sekuntia ja toimistotyöläiset kolme minuuttia. Mitä meille on tapahtunut ja miksi?

Johann Harin kirjan alku yksityiskohtaisine paikan, esineiden ja tunnetilojen maalailuineen haastaa lukijansa jo ensi hetkistä lähtien. Nopeasti kirja kuitenkin myös palkitsee ja huomaat, kuinka tärkeää on keskittyä lukemaan (tai kuuntelemaan) esimerkiksi tätä kirjaa.

Lukuisiin tieteellisiin tutkimuksiin ja artikkeleihin tukeutuen tietokirjailija Johann Hari kertoo kirjassaan keskittymiskykymme muutoksista ja sen heikentymiseen vaikuttaneista keskeisimmistä tekijöistä. Harin tutkimusmatkan aikana käy ilmi, ettei keskittymiskyvyn puute johdu nykyihmisten heikosta itsekurista, vaan monesta ympäristömme osatekijästä. Lohdullista on löytää keinoja palauttaa ja kehittää keskittymiskykyä.

Kirja on varsin ajankohtainen tarkastellessamme keskittymiskykyämme uusien tekoälysovellusten käyttöönoton portailla. Miten ylläpidämme ja eheytämme omaa ajankäyttöämme? Niin yksilöinä kuin työyhteisöinä. Kirja herättää ajatuksia, joistain on helppo olla samaa mieltä, joistain ehkä ihan täydellisesti ei.

Katsaukset

Lukusuositus

Kansainvälinen ja vetovoimainen Suomi

Julkaisu tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan osaamiseen perustuvasta maahanmuutosta ja viitoittaa tien sitä kohti, että Suomi olisi tulevaisuudessa osaamiseen perustuvan maahanmuuton huippumaa. Konkreettiset keinot tähän tarjoaa kymmenen uudistusta. Selvää on se, että jos mitään ei tehdä, ei maahanmuutossakaan tulla näkemään toivottua kasvua. Tällöin osaajapulasta tulee ylitsepääsemätön ongelma, joka johtaa koko Suomen näivettymisen tielle.

Mikko Valtonen, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija

Naiset pörssiyhtiöiden johdossa – kansainvälinen vertailu

Keskuskauppakamarin tuoreimmassa naisjohtajakatsauksessa vertaillaan naisten osuuksia pörssiyhtiöiden hallituksissa, toimitusjohtajina ja johtoryhmissä eri valtioissa. Vertailumaina ovat pääasiassa muut EU- ja ETA-valtiot. Hallitusjäsenyyksien osalta vertailua tehdään myös muihin OECD-valtioihin.

Ville Kajala, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija

Lue lisää kauppakamari.fi

Tuoretta tietoa

Verokiilalaskuri Paljastaa Ty Llist Misen Korkeat

KUSTANNUKSET

Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea verokiila, eli työllistämisen kustannukset ovat korkeat suhteessa työntekijälle käteen jäävään palkkaan. Keskuskauppakamari on päivittänyt työllistämisen kustannuksia havainnollistavan verokiilalaskurin, jolla jokainen voi tarkastella omaa verokiilaansa ja katsoa paljonko palkankorotuksesta jäisi verojen ja maksujen jälkeen käteen. Verokiilalaskuri löytyy helposti Keskuskauppakamarin nettisivuilta.

Tomi Viitala, Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija

KAUPPAKAMARIKYSELY: YRITYKSET KOKEVAT SAAVANSA ILMASTOTOIMISTA TALOUDELLISTA HYÖTYÄ

Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä selviää, että noin 90 prosenttia kaikista yrityksistä kertoo tehneensä ilmastotoimia. Reilu kolmasosa kaikista yrityksistä ja suurista yrityksistä yli 80 prosenttia on asettanut päästövähennystavoitteen. Lähes 60 prosenttia vastaajista arvioi, että ilmastotoimet ovat taloudellisesti kannattavia pitkällä tai jo lyhyelläkin aikavälillä.

Teppo Säkkinen, Keskuskauppakamarin elinkeinoja ilmastoasiantuntija

Ilmoituskanava

Lakisääteinen ilmoituskanava

Puuttuu Viel

Viidesosalta Yrityksi

Lakisääteinen ilmoituskanava puuttuu vielä noin viidesosalta 50 henkeä tai sen yli työllistävistä yrityksistä, selviää Keskuskauppakamarin tekemästä kyselystä.

Edistystä on kuitenkin tapahtunut; kaksi vuotta sitten ilmoituskanava oli käytössä vasta noin puolella yrityksistä.

EU-direktiiviin perustuva laki ilmoittajan suojelusta velvoittaa yrityksiä tarjoamaan ilmoituskanavan, jota kautta työntekijät voivat kertoa havaitsemistaan epäkohdista.

Laki ilmoittajansuojelusta tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Se velvoittaa kaikkia 50 henkeä tai sitä enemmän työllistäviä organisaatioita hankkimaan ilmoituskanavan. Alle 250 henkeä työllistävillä organisaatioilla on aikaa avata ilmoituskanava joulukuun puoliväliin mennessä.

Vasikointia vai välittämistä

ILMOITUSKANAVAT VAHVISTAVAT VASTUULLISTA ORGANISAATIOKULTTUURIA

SELVITYS

SOTATILA

Venäjä pyrkii kiertämään pakotteita yritysten avulla - suomalaisyritysten oltava tarkkana

Tulli ja suojelupoliisi ovat muistuttaneet, että Venäjä pyrkii kiertämään vientirajoituksia ostamalla pakotteiden alaisia tuotteita yksittäisten yritysten avulla sekä kolmansien maiden kautta.

Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Armeniaan, Georgiaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan kasvoi viime vuonna merkittävästi (Venäjän hyökkäyssodan aikana). Tilastot paljastavat myös, että suurin osa kasvaneesta viennistä näihin maihin oli pakotteiden alaisia tuotteita. Kauppakamarien alkuperätodistustilastojen perusteella on myös havaittavissa huomattavaa kasvua Kazakstanin ja Kirgisian osalta verrattuna viime vuoden alkuun.

Suomalaisten yritysten tulee olla hyvin tarkkana uusia kauppoja solmiessa – niin vanhojen kuin uusien asiakkaiden kanssa. Vanha asiakas voi esimerkiksi tehdä täysin poikkeavan tilauspyynnön, joka ei vastaa heidän normaalia tilaushistoriaansa. Uuden asiakkaan kohdalla hälytysmerkkejä voivat nostaa yrityksen tuoreus (vastaperustettu), yrityksestä ei löydy tietoja netistä tai rekistereistä ja asiakas voi tarjota käteismaksua. Yritys voi olla myös haluton antamaan lisätietoja toiminnastaan. Viime hetken muutokset esimerkiksi toimitusosoitteessa, dokumenteissa tai maksuyhteystiedoissa, voivat olla merkki väärinkäytöksestä.

Asiakkaan taustat tulee siis selvittää tarkoin ennen myyntiä ja varmistaa myös tuotteen loppukäyttäjä esimerkiksi loppukäyttäjätodistuksella. Selvitystyössä kannattaa käyttää tiedon haun lisäksi omia verkostoja, paikallisia rekistereitä, Suomen suurlähetystöjä ja kauppakamariverkostoa (Finncham) maailmalla. Suomen ulkoministeriö tarjoaa sivuillaan tarkkaa tietoa pakotteiden noudattamisesta.

HANNELE VISURI, KANSAINVÄLISEN KAUPAN ASIANTUNTIJA, KESKUSKAUPPAKAMARI

9.5. klo 9.00 - 10.30 avoin webinaari

Pakoteriskit - Miten toimit oikein ja vastuullisesti pakoteympäristössä.

EastCham Finlandin järjestämässä webinaarissa ohjeistetaan myyjän pakotteiden selvittämiseen liittyvästä KYC-prosessista ja saadaan käytännön suosituksia yrityksen pakote compliance-menettelyksi. Kaikille avoin webinaari.

Asiantuntijoina:

Ilmoituskanavat vahvistavat organisaatiokulttuuria. Kauppakamarin selvitys www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/viestintä/katsaukset

• Petri Kekki, Legal Business Advisor, EastCham Finland

• Sami Rakshit, valvontaosaston johtaja, Suomen tulli Pia Sarivaara, tiiminvetäjä, ulkoministeriön pakotetiimi

Ilmoittautumiset: www.eastcham.fi/tapahtumat

JOHANNA SUOMINEN

HR Manager, Elcoline Group

KOULUTUS

Tradenomi multimediatuotanto, Turun

AMK

KTM tietojohtaminen, LUT

MOTTO

Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Elämä kantaa. Elämässä ei mitään saa, jos ei rohkeasti yritä.