Loikka toimistosta keittiön pöydälle

ETÄTYÖN EDUT JA RISKIT OVAT REALISOITUNEET EPIDEMIAN AIKANA. TYÖPSYKOLOGI KATJA KUUSISTO ANTAA VINKIT ETÄTYÖHYVINVOINTIIN TYÖNTEKIJÄLLE JA ESIMIEHELLE.

TEKSTIT KATJA KUUSISTO, MEHILÄINEN TYÖELÄMÄPALVELUT KUVAT PIXHILL

Monilla työpaikoilla siirryttiin etätöihin vuosi sitten siinä uskossa, että palaamme työpaikoille kuukausien sisällä. Nyt vuotta myöhemmin suunnitelmat ovat edelleen avoinna.

Toisille etätyö on tuonut mahdollisuuden rauhoittua töiden ääreen ja tehdä työtä joustavasti, toisilla etäisyys työyhteisöstä on lisännyt henkistä pahoinvointia.

Etätyöaikana vähäiset sosiaaliset kontaktit niin töissä kuin vapaallakin ovat haastaneet jaksamisen. Voimme kuitenkin edelleen monella tapaa parantaa hyvinvointiamme työelämässä aivan kuten ennen pandemian alkamistakin.

Uupumuksen tunnistaminen vaikeutunut

Kuormittuneisuuden tunnistaminen on muuttunut hankalammaksi, koska emme tapaa toisiamme töiden äärellä tai kahvitunneilla. Aikaisemmin väsyneeseen työkaveriin kiinnitettiin helpommin huomiota myös työpaikalla. Nyt väsymisen ja uupumuksen tunnistaminen on pitkälti oman arviomme varassa. Etätyössä puolikuntoisena työhön ryhtyminen on myös helpompaa, vaikkakin työteho olisi heikompi.

Työuupumus kehittyy vähitellen. Tilanne tulisi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta pitkiltä sairauslomilta vältyttäisiin.

Tärkeintä olisi pysyä edelleen aktiivisesti vuorovaikutuksessa. Vaikka yhteyksien ylläpito on ajoittain työlästä, on se kuitenkin hyvinvoinnillemme välttämätöntä. Etäpalaverit itsessään voivat olla ajoittain hermoja raastava tapahtuma, eivätkä verrattavissa luonnolliseen kohtaamiseen, mutta tämä yhteisöllisyyden keino on nyt käytettävä, kun vaihtoehdot ovat vähäiset.

Etätyö on kokenut eri vaiheita

Etätöiden alkaessa monessa perheessä oli haasteena samoihin aikoihin alkaneet etäkoulut. Työrauhan löytyminen saattoi olla vaikeaa koko perheen ollessa kotona.

Työhön ja elämäntilanteeseen liittyvä stressi näkyi erityisesti pienten lasten ja alakoululaisten vanhemmissa.

Onnekkaita olivat he, jotka pääsivät tekemään työtä rauhallisessa työtilassa. Avokonttorista omaan kotitoimistoon siirtyminen saattoi myös tuntua hyvältä muutokselta. Töitä on tehty vuoden varrella niin työhuoneissa, keittiön- pöydän äärellä kuin lämmitetyissä autotalleissakin. Kuulosuojaimet ovat käyneet hyvin kaupaksi.

Parhaimmillaan etätyöt ovat antaneet mahdollisuuden tehdä työtä lähes keskeytyksettä rauhallisessa tilassa oman aikataulun mukaisesti. Keskittyminen täydellisessä hiljaisuudessa on lisännyt työtehoa.

Työnsä ja vapaa-aikansa selkeästi rajaavat ovat pärjänneet itsensä johtamisessa myös etätyöaikana hyvin. Työkoneen sulkeuduttua ajatukset on suunnattu työn ulkopuolelle.

Pandemian myötä riskit henkiselle pahoinvoinnille ovat kasvaneet. Sosiaalisten kontaktien niukkuus on yksi merkittävimpiä vaikuttavia tekijöitä. Pandemian aika on toisaalta opettanut meille sen, että tarvitsemme toisiamme työelämässä niin yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi kuin oman hyvinvointimmekin tueksi.

Ylitunnolliset sen sijaan ovat saattaneet jatkaa työtä pätkissä lähes koko valveillaoloajan. Työajat ovat hämärtyneet ja työasiat ovat pyörineet mielessä tauotta. Vaikka olemme taistelussa koronaa vastaan loppusuoralla, vielä täytyy hetki jaksaa. Keskustelukulttuurin avaaminen työpaikoilla henkisen hyvinvoinnin ja avun hakemisen tärkeää.

vinkit etätyöhön

esimies

Miten esimies voi tukea työssäjaksamista?

Eristäytyneisyys haastaa työssäjaksamisen. Voimme kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa työhyvinvointia lisääviä osa-alueita myös esimiestyössä. Esimieheltä tuleva arvostus lisää työhyvinvointia, myös silloin kun itsensä johtaminen on sujuvaa. Nyt jos koskaan on mahdollisuus esimiestyössä vahvistaa suomalaisessa kulttuurissa ehkä osittain vierastakin kannustamisen ja myönteisen palautteen kulttuuria. Henkilökohtaisesta työsuorituksesta saatu palaute koetaan pääsääntöisesti merkityksellisemmäksi kuin yleisellä tasolla annettu suurpiirteinen kannustuspuhe.

Etätyön myötä työnteon autonomia on kasvanut, ehkä joidenkin kohdalla liikaakin. Ajoittain kuulee kysyttävän, kiinnostaako ketään miten työtäni teen? Yhteydenpito alaisiin on tärkeää, vaikka työt sujuisivatkin loistavasti. Tarvitsemme palautetta tehdystä työstä, tiedon siitä, että työskentelymme etenee oikeaan suuntaa, tai että korjausliikkeitä kaivataan. Myös kuulumisten kysely työntekijän kokemuksista etätyön sujumisen suhteen on tärkeää.

Mennyt vuosi on sisältänyt monen kohdalla erinäisiä vaiheita myös etätyöhön sopeutumisen osalta, kyllästymistäkin saattaa olla jo havaittavissa. Toive olisi päästä jo ihmisten pariin, ja toisaalta itsenäiseen työskentelyyn ja omaan rauhaan tottuneet toivovat voivansa jatkaa työskentelyä kotoa käsin.

Kun vähitellen tulevaisuudessa alamme siirtymään takaisin toimistoille, sopeutumista helpottaa, mikäli työntekijä voi osaltaan myös itse vaikuttaa tapaansa tehdä työtä jatkossa. Hybridimalli, jossa työ jakautuu osittain työpaikan ja etätyön välille, saattaa olla myös tulevaisuudessa työtavoista se parhain.

MYÖS KUULUMISTEN KYSELY TYÖNTEKIJÄN KOKEMUKSISTA ON TÄRKEÄÄ

työntekijä

Miten työntekijä voi itse vaikuttaa hyvinvointiinsa etätyöaikana?

Etätyössä on haasteensa, mutta myös mahdollisuutensa.

Oman työn rytmittäminen onnistuu nyt joustavammin.

Työmatkoissa säästetyn ajan voi käyttää omiin harrastuksiin tai viettää aikaa perheen kanssa, kahvitauoilla voi viedä vaikka koiran lenkille. Etätyö on tuonut myös turvaa koronan osalta, mikä itsessään on jo merkittävästi stressiä vähentävä tekijä.

Niissä ammateissa, joissa etätyö ei ole ollut mahdollista on tärkeä ylläpitää turvallisuuden tunnetta niin sanoin kuin teoin. Koronatartuntoihin liittyvät suojavarusteet ja ohjeistukset ovat jo arkipäivää. Turvallisuuden tunnetta voi parantaa kokemus siitä, että tulee kuulluksi ja pystyy mahdollisuuksien rajoissa vaikuttamaan omaan tapaansa tehdä työtä.

Työn ja vapaa-ajan rajaaminen on edellytys palautumiselle. Työhön ja vapaa-aikaan varatun ajan tulisi olla tasapainossa. Molempiin tulisi varata 8 tuntia päivässä.

Jos mahdollista, työhön liittyvien työvälineiden piilottaminen näkösältä ja työpuhelinten sulkeminen helpottaa irrottautumista työstä.

Palautuminen työstä voi alkaa, kun ajatukset eivät enää harhaile töiden äärelle. Ulkoiluhetki työpäivän jälkeen voi olla hyvä päivittäinen rituaali, mikä siirtää ajatukset vapaa-aikaan.

Virkistäytymiseen tarvitaan nyt runsaasti myös luovuutta ja kekseliäisyyttä. Ystäviä voi tavata etäyhteyksien lisäksi lenkkipolulla tai maastossa retkeillen.

Parhaimmillaan nyt on hetki pyrkiä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, aloittaa ehkä uusi harrastus. Virkistäytymistä ja palautumista ei voi jättää odottamaan parempia aikoja, on vain keksittävä keinot harrastaa ja olla henkisesti lähellä ystäviä jo nyt tässä ajassa.

KATJA KUUSISTO TYÖPSYKOLOGI MEHILÄINEN TYÖELÄMÄPALVELUT

2x

vinkit

TYÖNTEKIJÄ

• Selkeät työajat ja tauotukset • Tapaa työtovereita Teamsissa myös kahvitunneilla, kysele kuulumisia • Sulje ja piilota näkyvistä vapaa-ajalla työpuhelin ja tietokone • Kerro esimiehelle oma-aloitteisesti, miten työsi sujuvat • Vapaa-ajalla pidä yhteyttä ystäviin ja harrasta myös kodin ulkopuolella turvallisesti

• Hae matalalla kynnyksellä tukea, jos huomaat jaksamisessa heikentymistä

ESIMIES

• Tiedota asioista selkeästi ja samanaikaisesti

• Ole kiinnostunut työntekijöiden työn sujumisesta ja kuulumisista • Kannusta, anna henkilökohtaista palautetta • Pyri avoimeen keskustelukulttuuriin työssäjaksamisen osalta • Pidä huolta omasta jaksamisestasi!