6 minute read
HYVÄT YSTÄVÄT JA KANSSAÄÄNESTÄJÄT
MARIKA KIRJAVAINEN TOIMITUSJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI
Huhtikuussa koittaa jälleen tilaisuus muuttaa maailmaa, tai ainakin oman kuntamme suuntaa ja päätöksentekoa. Taannoin julkaistu EK:n kuntarankingin kertoo korutonta tarinaa, tarvitaan muutosta ja kovaa työtä. Tuovatko uudet päättäjät kaivattua parannusta yritysilmapiiriin? Minkä muun pitää muuttua, jotta seuraavassa mittauksessa olemme selvästi parempia? Kunnissa on jo tehty monia hyviä uudistuksia. Toimenpiteet ja tahti saattavat yritysten taholta tuntua vain liian verkkaisilta. Yrityselämässä erinäiset tilanteet tulevat nopeasti eteen, eikä päätöksenteossa voi aikailla. Palvelulupaukset esim. lupien käsittelyajoissa parantavat kunnan toiminnan ennakoitavuutta ja edesauttavat investointipäätösten tekemistä. Kuntien ja valtion virkakoneisto mielletään liian usein osana ongelmaa, vaikka sen pitää olla osa ratkaisua. Julkisten hankintojen avoimuus ja prosessit ovat kehittyneet kunnissa. Kilpailutusten kriteereitä määritettäessä pelataan valitusten pelossa silti edelleen liikaa varman päälle ja suljetaan tällä tavoin osa tarjoajista ulos kilpailutuksista. Paikalliset yritykset rajataan liian usein pois tekemällä kokonaisuuksista ja vaatimuksista niin suuria, että vain todella suuret yritykset pystyvät osallistumaan tarjouskilpailuun. Kustannusten läpivalaisu on oiva työkalu mietittäessä työnjakoa yksityisten ja julkisten palveluiden välillä. Yritysten tuottamien palvelujen kokonaiskustannukset ovat helposti todettavissa. Kuntien tuottamien palvelujen kustannusten kanssa pitää pystyä samaan. Sekä julkista että yksityistä sektoria tarvitaan ja ratkaisut esim. palveluntuottajista pitää tehdä oikeilla ja vertailukelpoisilla tiedoilla. Osaavan työvoiman riittävyys aiheuttaa päänvaivaa Kymenlaaksossa. Osaajien houkuttelu maakuntaamme ei ole ollut helppoa, ja osa ratkaisua on pitää vahvemmin kiinni täällä jo olevista osaajista. Etätyömoodi vahvistaa kaltaisemme kauniin, edullisen ja monipuolisen maakunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyön edelleen kehittäminen, osaajatarpeiden ennakointi ja nopea reagointi edesauttavat yrityksiä sijoittumaan Kymenlaaksoon ja myös pysymään täällä. Teemme kauppakamarissa joka päivä töitä kaikkien näiden pullonkaulojen taklaamiseksi. #kymenlaaksonousuun #vahvaavaikuttamista #pitkäjänteistätyötä #yhteistyöllä
Advertisement
Valiokunnat pohtivat miten edistää maakunnan elinvoimaa
ETÄTYÖ, VALTATIET, OSAAVA TYÖVOIMA, KORONA, MATKAILU JA RAIDELIIKENNE PUHUTTIVAT LUOTTAMUSHENKILÖITÄ VUODEN ENSIMMÄISISSÄ VALIOKUNTAKOKOUKSISSA.
TEKSTIT KIRSI JUURA KUVAT PIXHILL, KAUPPAKAMARI
Kaikki neljä valiokuntaa kohtasivat perinteisillä Valiokuntavalkeilla korona-ajan tapaan verkossa. Tapahtumaan osallistuneet ministerit Sirpa Paatero ja Jari Leppä sekä kansanedustajat Antti Häkkänen ja Ville Kaunisto MIHIN YRITTÄJÄN toivat luottamushenkilöille TULISI NYT taustatietoa ajankohtaisista asioista. Pohdintaa valiokuntalaiset jatkoivat omissa KEHITTÄMISTYÖSSÄÄN FOKUSTA LAITTAA? kokouksissaan. Teollisuuden alan valiokunta pui maakunnan yritysten osaamistarpeisiin liittyviä asioita. Puheenjohtaja Pekka Salmi kertoi odottavansa jo innolla valiokunnan tulevaa koulukiertuetta, jonka kohteena ovat alueen 8. ja 9. luokkalaiset.
-Aion kertoa, että työ teollisuudessa ei ole likaista, rasvaista ja tylsää niin kuin usein luullaan vaan teknistä, vastuullista ja kilpailtuakin, hän kuvaili.
Valiokunnan jäsen, Atplastin toimistusjohtaja Atte Savelainen toi esille valtatie 12:n Lahden ja Kouvolan välisen osuuden korjaussuunnitelman edistämisen tärkeyden sekä Kymiringin ajoharjoitteluradan tarjoamat mahdollisuudet alueelle.
– Pitäisi käynnistää pikaisesti keskustelut ajoharjoitteluradan käytöstä kuljettajia kouluttavien oppilaitosten kanssa, Savelainen kehotti.
Valiokunnan syksyllä tekemä vetoomus oppisopimuskoulutusjärjestelmän uudistamisen vauhdittamiseksi porrastamalla koulutettavien palkkakustannuksia palkkatuen avulla sai kiitosta kansanedustajilta.
Matkailun alan valiokunnan puheenjohtaja Mikko Virtanen kuvaili alan elävän suuren epävarmuuden tilassa. -Rokote ei ehkä tulekaan pelastamaan niin nopeasti kuin luultiin. Miten uuden ajan iskua kestetään ja reagoidaan uuteen tilanteeseen? Ehkä parhaiten auttaa, kun ollaana ketteriä ja valmistaudutaan uuteen normaaliin. Päivän sanat ovat iskunkestävyys ja ketteryys. Kyllä se vapauspoksahdus vielä tulee, puheenjohtaja kannusti. Usealta valiokuntalaiselta nousi esille toiveita Kymenlaakson matkailun näkymisestä yhteisen sateenvarjon alla. Merikeskus Vellamon kehittämispäällikkö Annika Utriainen nosti esille positiivisena esimerkkinä koko Kymenlaaksoa yhdistävän Kinnon ja Cursorin matkailusektorien tiivistyneen yhteistyön. - Ensi vuonna toteutuva metsäteollisuuden juhlavuosi on myös koonnut verkostot koko maakunnan laajuiseen yhteistyöhön, Utriainen kertoi. Kaupan alan valiokuntaa puhuttivat mikroyritysten digitalisointitarpeet ja kansainvälisten opiskelijoiden saaminen mukaan yritysten toimintaan. Samuli Kansa Kotkan Kauppatieltä korosti kaupan alan muutosta. - Maailma on muuttunut eikä vanha palaa. Nyt kaivataan tietoa tulevaisuusnäkymistä ja siitä, mihin kunkin yrittäjän tulisi kehittämistyössään fokusta laittaa, Kansa totesi.
DataGroupin toimitusjohtaja Jarkko Pippola nosti esille myös etätöiden varjopuolen. - Paljon istutaan etäkokouksissa, mutta miten olisimme aktiivisia ja läsnä, vaikka olemmekin etänä? Miten voimme hidastaa sosiaalista passivoitumista ja lisätä positiivista aktiivisuutta? Pippola pohti.
Logistiikan alan valiokunnan tule-
van vuoden kohteita ovat valtateiden 15, 12 ja 6 investointien edistämiseen liittyvät toimenpiteet. Raideliikenteen osalta akuuteimmassa vaiheessa on Kouvola-Kotka-Hamina -radan korjaustyöt. Yksityisteiden osalta toimenpiteitä vaativat tieverkostoon liittyvän tiedon digitalisointi, kunnon seuraaminen ja rahoitus. HaminaKotkan Satama Oy:n liikennejohtaja Ville Kuitunen on seurannut ratahankkeen etenemistä.
- KoKoHa -hanke on edennyt Väyläviraston ja yhteistyökumppanien taholta etuajassa ja näyttää siltä, että 25 tonnin akselipainojen nosto saadaan toteutumaan etuajassa jo vuoden 2022 loppuun mennessä eli siinä tulisi kahden vuoden kiri, Kuitunen ilahdutti valiokuntalaisia.
4x
puheenjohtaja
Neljän seinän sisältäkin ” pystyy vaikuttamaan. MERJA KARHU
Ollaan pulssilla kehittämässä asioita, jotka on tärkeitä nyt ja myös pidemmällä aikavälillä. ARI-PEKKA SAARI Työ teollisuudessa ei ole likaista, rasvaista ja tylsää vaan teknistä, vastuullista ja kilpailtuakin. PEKKA SALMI Päivän sanat on iskunkestävyys ja ketteryys. MIKKO VIRTANEN
JENNI LIIKKANEN Kauppakamarin naisverkoston vetäjä
TYÖ JA KOULUTUS Nuorisokeskus Anjalan/ Ankkapurhan kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Restonomi YAMK, Lahden Ammattikorkeakoulu 2013
KOTONA ODOTTAVAT Tyttäret Marianna ja Milla sekä aviomies Jari, kaksi hauvelia ja hevonen.
Naisverkostossa vaihtui vetovastuu
Kauppakamarin naisverkosto sai uuden
vetäjän vuoden vaihteessa, kun naisverkostoa alusta asti vetänyt Johanna Eskola luovutti kapulan Ankkapurhan kulttuurisäätiön toiminnanjohtajalle Jenni Liikkaselle.
naisverkoston toiminnassa sen käynnistymisestä asti. NAISVERKOSTO -Sysäys lähteä mukaan tuli OMALTA ihan omasta tilanteestani. Olin suht nuorena aloitOSALTAAN TUKEE tanut johtotehtävissä ja KYMENLAAKSON toisinaan oli aika orpo olo TULEVAISUUSTYÖTÄ miesten valloittamissa tilaiJA YHTENÄISYYTTÄ suuksissa. Kun kauppakamarista tuli tieto naisver- Kymenlaaksossa on koston perustamisesta niin tärkeää yhteen hiileen ajattelin, että ”hieno juttu - puhaltaminen. Naisverkosto omalta osaltaan vihdoinkin”, hän kertoo. tukee Kymenlaakson tulevaisuustyötä ja yhtenäisyyttä, Jenni pohtii. Päivätyö Nuorisokeskus Anjalan ja Ankkapurhan kulttuuripuiston toiminnan vetäjänä Edeltäjänsä tavoin Jenni on ollut mukana pitää Jennin kiireisenä arkisin. Rippileirien
ja leirikoulujen varauksia on tälle vuodelle ennätysmäärä. Kulttuuripuiston hyviä fasiliteetteja hyödyntävät normaalisti myös monet työyhteisöt tyhy-päivillään.
- Kesälle valmistellaan Alvar Aalto -viikon ohjelmaa Kouvolan Matkailuoppaiden ja Xamkin kanssa. Kesän palvelutarjontaan kuuluu myös neljä huippukonserttia Anjalan kartanon puistossa elokuussa, Jenni kertoo.
Naisverkosto on aiemmin kokoontunut lounastapaamisiin. Tänä keväänä tapaamisia jatketaan verkossa. Vuoden ensimmäisillä verkkoaamukahveilla tutustuttiin Keskuskauppakamarin naisjohtajien mentorointiohjelmaan.
Heti kun yritysvierailut mahdollistuvat, naisverkosto suunnistaa kauppias Merja Karhun vieraaksi Kouvolan K-Rautaan.
Seuraava naisverkoston verkkotapaaminen on torstaina 22.4. klo 8.30-9.30, jolloin kuullaan Dupont Nutrition&Healthin tehtaanjohtaja Mari Kainiemen alustus johtamisen haasteet ja hyväksi todetut käytännöt.
Keskuskauppakamarin naisjohtajien seuraava mentorointiohjelma alkaa loppuvuodesta 2021. Haku on avoinna: naisjohtajat.fi/ mentorointiohjelma/ Lue lisää: naisjohtajat.fi Henni Seppälä
Verkkotapaaminen 10.2.
Naisverkoston vuoden ensimmäisessä verkkotapaamisessa kuultiin Keskuskauppakamarin Naisjohtaja-ohjelmasta ja mentoroinnista.
- Ensimmäiseen mentorointiohjelmaan haki 250 naista, joista 42 hyväksyttiin. Nyt käynnissä olevassa ohjelmassa on kaksi ryhmää, joissa on yhteensä 80 mentoroitavaa, Keskuskauppakamarin palvelujohtaja Mari Hakkarainen kertoi.
Mentorointiohjelma kestää puolitoista vuotta, jona aikana on 4 seminaaria, mentorointiparin tapaamisia 6-8 viikon välein ja runsaasti mm. vaikuttamiseen, viestintään ja ajankäytön hallintaan liittyvää ohjelmaa.
Kymenlaakson Osuuspankin pankinjohtaja Henni Seppälä on mukana parhaillaan käynnissä olevassa mentorointiohjelmassa.
- Yllätti, miten paljon ohjelmaa ja erilaisia mahdollisuuksia ja hyödynnettävää ohjelmassa on.
- Mentoroija on tosi tärkeä. Hakuvaiheessa sai esittää, minkä tyyppistä mentorointia haluaa, mutta toki pitää olla valmis panostamaan myös itse ja olla avoin, Henni kertoi.
Mentorointiryhmä pyritään kokoamaan monimuotoiseksi, jotta osallistujat saavat niin valtakunnallisesti kuin toimialoiltaan laajan verkoston.
-Ollaan huomattu, että nyt korona-aikanakin on mahdollista verkostoitua ja oppia tuntemaan toisemme. Itse olen tosi tyytyväinen, että lähdin mukaan. Uusia avartavia asioita on tullut tämän vuoden aikana ja olen itse saanut rohkeutta omien ajatuksien esilletuomiseen, Henni korosti.
Loppuvuodesta käynnistyvään ohjelmaan voi lähettää jo hakemuksia. Mari Hakkarainen korostaa, että hakemukseen kannattaa panostaa.
- Hakemuksessa on hyvä kertoa omista motivaatiotekijöistään, mitä tavoitteita asettaa mentoroinnille, miksi haluaa mukaan ja mitä on itse valmis antamaan. Oman työuran kuvaus paitsi taaksepäin, niin myös tulevaisuuden tavoitteiden kautta. Hakemuksesta saamme parhaimmillaan syötteen, minkälaista mentorointia hakija haluaa ja ehkä tiedämme välittömästi jo sopivan mentoroijankin.
Myös Henni Seppälä vahvisti, että ajatustyö alkaa jo hakemusta kirjoittaessa.
-Huomasin, että jo siinä vaiheessa alkoi itsereflektointi, mikä onkin osa koko mentorointiprosessia.
