
1 minute read
VASTAKOHTIEN BATTLE:
from KYliste 1/23
by KYliste
Henri ja Toni ovat analysoineet dataa ja tutkineet markkinoita. Tänään he ottavat mittaa toisistaan markkinakatsauksen merkeissä. Vyöryykö taantuma vääjäämättömästi päälle vai näyttäytyykö lähitulevaisuus valoisampana kuin uskommekaan? Kumman perustelut saavat vakuutettua sinut?
Inflaatio on euroalueen historian ennätyslukemissa. Euroopan keskuspankki on kiristänyt ohjauskorkoja nopeammin kuin koskaan aiemmin. Asuntokauppa on hyytynyt kuin Lada hankeen ja yritysten tulosennusteet niiaavat kilpaa alaspäin. Ei vaikuta järin lupaavalta.
Koronavuosien rahanpainotalkoot ovat ohi. Euroopan ja Yhdysvaltojen talous on vajoamassa alaspäin. Inflaatio syö ostovoimaa ja yritysten tuloksentekokyky laskee. Kun tuotteet eivät mene kaupaksi, työntekijöitä palkataan töihin yhä vähemmän. Alkaa talouden laskukierre.
Lähden siitä, että historia ei toista itseään sellaisenaan mutta siitä huolimatta samankaltaiset kehitykset toistuvat kerta toisensa jälkeen. Sen vuoksi uskallan jopa kirjoittaa suuren vaietun viisauden Kylisteen kaltaiseen painettuun julkaisuun: Historia ei tunne yhtä ainutta kertaa, jolloin yli 10 prosentin inflaatio olisi kesytetty ilman taantumaa.
Edelliset keskuspankkien koronnostosyklit päättyivät 2000 ja 2007. Kumpaakin näistä seurasi kaikkien isojen pörssien romahtaminen yli 50 prosenttia. Vähemmän kyynisyyteen taipuva kaveri sanoisi, että tämä kerta voi olla erilainen. Mielestäni kuitenkin kysymys on enää, kuinka syvä taantuma tai lama tulee olemaan, ja milloin se alkaa?
STONKS gO up
”Stonks go up” eli osakkeilla ja markkinoilla on tapana nousta pitkässä juoksussa aina. Kun ennustat markkinoiden nousua lähiajalle, osut siis suurella todennäköisyydellä oikeaan. Itse asiassa kolme vuotta neljästä on nousun vuosia osakemarkkinoilla. Vuosi 2022 oli tappiollinen ja huonoin sitten vuoden 2008. Uhkakuvia voi maalata aina, mutta niiden toteutuminen käytännössä on suhteellisen harvinaista.
Vain kylterit tietävät, että markkinatalous koostuu useasta toimijasta. Ei siis ole yhtä ”markkinaa”, vaan on iso joukko erilaisia markkinoita. Asuntoja myydään asuntomarkkinoilla, energiaa energiamarkkinoilla ja autoja automarkkinoilla. Samaan tapaan osakemarkkina on osakkeiden markkina eli lukuisten erilaisten yritysten joukkio.
Koska osakemarkkinoiden toimijat käyttäytyvät täysin eri tavoin, on koko talouden struktuuria todella vaikea kaataa. Voitontavoittelussa uutta liiketoimintaa syntyy väistämättä. Vaikka toisaalla irtisanotaan, toisaalla puolestaan ollaan valmiita palkkaamaan. Vasta yliampuva kriisi pysäyttäisi tämän ja silloinkin markkinat jatkavat toimintaa nopeasti uudelleen.
Viime aikoina olemme kuulleet tarjontapuolen ongelmista kuten raaka-ainepulasta ja logistiikkaongelmista. Nämä yhdessä kiristyneen rahapolitiikan kanssa ovat jo palauttaneet tasapainoa merkittävästi mm. Yhdysvaltain teknologiayrityksille, Kiinan velkaiselle kiinteistösektorille sekä Euroopan pienyrityskentälle.
Vuosi 2022 on todistanut, että laskumarkkina voidaan siis nähdä kontrolloidussa ympäristössä ilman massatyöttömyyttä ja konkursseja. Tiedämme, että osakesijoitusten odotusarvo on positiivinen, ja onnistuneella osakepoiminnalla sitä voi parantaa entisestään. Miksi markkinat eivät siis jatkaisi ehkä hiljaista mutta määrätietoista nousua seuraavien vuosien aikana? Sodat ja tarjontaongelmat loppuvat kyllä aikanaan ja elämä jatkuu.
- TONI
Kirjoittajat Henri Autio ja Toni Helin ovat Turun kauppakorkeakoulun 5. vuosikurssin opiskelijoita, kovaäänisiä sijoittajia ja he taistelevat kovasti orastavia dropout -haluja vastaan.