Page 1

(Verkkolehti)

1/17 I

I

VASTAKOH DAT


Sisällys. VAKIOT PÄÄKIRJOITUS AVAUTUMINEN ALKUPALAT ALUMNIN KYNÄSTÄ KYLLIN HYVÄÄ KYLISTE TESTAA KÄYTÄVÄGALLUP MEEMIT SARJAKUVAT TAKASIVUN KOLUMNI

IV V VI XII XVI XXXI XLIV XLVIII XLIX L


Päätoimittajat, taittovastaavat Ilona Häsänen Varpu Somersalo

TÄSSÄ LEHDESSÄ HALLITUSESITTELY TUKYLÄISIÄ KAHDESSA SUKUPOLVESSA DOES GENDER MATTER? TUPAKOINTI ON INHIMILLISTÄ, SIKAROINTI JUMALAISTA. TABOO THE GHANAIAN EXPERIENCE FINLAND: NO STRINGS ATTACHED MERCAN KAHVI. TYÖ >< OPISKELU VASTAKOHTIA NELJÄLTÄ MANTEREELTA TEEKKARII MÄ METSÄSTÄN REHTORINPELLONKADUN YLI

VIII XIV XVIII XXI

Toimitus Aino Aho, Julia Fesiuk, Jesse Hannonen, Aksel Hermanson, Emmi Hämäläinen, Nelli Kauma, Solja Kontu, Evgeniia Linkova, Laura Carolina Matero Parraga, Oona Matinpalo, Heta Pirttijärvi, Eeva Saleva, Teresa Silvennoinen, Riia Toivonen, Arttu Tuuppa, Sofia Zavialova, Elina Äijö Painopaikka Newprint, Raisio 43. vuosikerta ISSN 1458-4077 (Painettu) ISSN 2242-6760 (Verkkolehti)

XXIV XXVII XXXIV

Julkaisija Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU www.tuky.fi

XXXVI XXXVII XXXVIII

KYliste ilmestyy neljä kertaa vuoden 2017 aikana. Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja.

XL XLII

Mainosmyynti Janne Laine TuKY ry 050 537 8451 janne.laine@tuky.fi Mediatiedot Ella Saarenko TuKY ry 044 972 1197 ella.saarenko@tuky.fi Rakkaudella ei ole vastakohtaa. - Ivan M. Granger


R

akas kanssakylteri tahi muu lukija!

Me vierailevat päätoimittajat päätimme lyödä aivan lekkeriksi tämän homman ja revitellä

taiton kanssa oikein olan takaa. Vuoden 2017 ensimmäisen KYlisteen teemaksi valikoitui

vastakohdat. Tätä ajatusta kontrastista on visualisoitu lehden taitossa jättämällä värit kokonaan pois. Sikäli kun mustaa, valkoista ja kymmeniä harmaan sävyjä ei lasketa väreiksi. Asiahan vain on niin, että jos ei tule ikinä kokeiltua mitään erilaista, niin ei tule ikinä kokeiltua mitään erilaista.

Olemme vilpittömän ilahtuneita siitä, miten innokkaasti tukyläiset ovat mukana tämän yhteisen

printtimediamme tekemisessä. Joukkoon on mahtunut naisia ja miehiä, suomalaisia ja vaihtareita, kirjoittajia ja kuvittajia, vanhoja ja riemastuttava määrä uusia toimituslaisia.

Päätoimitamme vielä seuraavan numeron. Jos vaikka innostuisimme käyttämään muitakin värejä

kuin räikeän mustaa.

Mahtipohtisena loppukaneettina sanottakoon: syleilkää niin ympäriltänne kuin itsestänne löyty-

viä vastakohtaisuuksia ja muistakaa, että elämä ilman kontrastia olisi pelkkää harmautta. Nauttikaa lukemisesta!

ILONA HÄSÄNEN JA VARPU SOMERSALO KUVA ELINA ÄIJÖ

4

KYliste. 1/17


avautuminen. Maailma on lähes täydellinen. Siinä on tasan yksi vika. Se on rakennettu aamuihmisiä varten. Tämä sinällään mitättömältä vaikuttava virhe tekee monen iltaihmisen elämästä helvettiä joka ainut aamu. Valaistaan ongelmaa kahden vaihtoehtoisen skenaarion avulla. Skenaario 1: herätys klo 10.00 Avaan hitaasti silmät. Aamuaurinko hyväilee kammarini seinää, vaikka on helmikuu. Rauhallisesti purjehdin suihkun ja hammaspesun kautta aamupalapöytään, jossa syön voileivän ja ajattelen yhteiskunnallisesti merkittäviä ajatuksia. Vilkaisen alitajuisesti kelloa ja totean, että on täydellinen hetki aloittaa siirtyminen bussipysäkille. Mukavan väljästi täytetty bussi tulee ajallaan ja olen koululla 15 minuuttia ennen luentoa valppaana, tyynenä ja reippaana.

Skenaario 2: herätys klo 07.30 Inhon väreet kulkevat tärisevän kehoni lävitse tajutessani uneeni tun-

keutuneen viheliäisen herätysäänen olevan reaalimaailmasta peräisin.

Hieman kylmissäni ja pahoinvoivana laahustan pimeän salonkini lävitse kohti

kylpyhuonetta ja matkalla astun lattialle unohtuneen hupparin vetoketjun vetimen

päälle varsin kivuliain seurauksin. Valojen päälle laittaminen kylpyhuoneeseen vastaa

ydinräjähdyksen katselemista ilman suojalaseja. Heti maailmansotien jälkeen pahin asia

maailmassa on se, kun suihkusta ryöpsähtää putkessa seissyttä viileää vettä alastoman olen-

toni päälle ennen kuin valitsemani lämpötila-asetukset vaikuttavat. Unohdun suihkun lämpöön

uneksien nukkumisesta, kunnes tajuan käyttäneeni sekä ajankäytöllisesti että eettisesti kestämättö-

män määrän lämmintä vettä. Kelloa vilkaistessani ymmärrän, että minun on tehtävä valinta aamupalan ja

hampaiden harjaamisen välillä mikäli mielin ehtiä ruotsintunnille, josta valmistumiseni riippuu. Nopea katsa-

us uloshengitykseni odööriin kertoo sen olevan tänään tasoa joukkohauta. Aamupala saa siis jäädä. Selviydyttyäni

kylpyläosastolta ulos käytän luvattoman paljon kallisarvoista aikaa etsiessäni päällepantavaa. Kun vihdoin muistan

hupparin lojuvan lattialla, on jo juostava. On irvokas näky, kun kylteri laukkaa pakokauhuisen strutsin tavoin kerrostalon

alaovesta maailmaan, jossa tihkusateen nuolemat lehdettömät koivut piirtyvät murheellisina maailmanlopun oranssia taivasta

vasten. Jos onni on myötä, ehdin bussiin ja pian istun Eskon edessä loisteputkien kelmeän hohdon alla. God morgon...

1/17 KYliste.

5


. i t t n e m [KY]kom En ole ikinä nähnyt näin paljon kauniita naisia samassa paikassa. – Palomies

kävellessään ulos kauppikselta palohälytyksen jälkeen

TuKY tarvii veneen. Se on ihan fakta. - Kulttiksen yrityssuhdevastaava (ja venealan yrittäjä)

Siellä kyllä nyt joku varmasti synnyttää. - Kärsimätön anonyymi Pikkulaskiaisen bajamajajonossa

Eihän sen kansainvälisyyden tarvii näkyä ku johdannossa. - KV:n graduryhmässä kuultua

6

KYliste. 1/17

. a t s i l ] Y K [ KY-Gourmet vastasi nälkäisen kansan avunhuutoon perustamalla Snapchat-kanavan, jottei kenenkään tarvitsisi turhaan mennä paikan päälle tarkistamaan paprikan saatavuutta Merca-salaatissa. On lohduttavan pysyväinen ilmiö, että vuosi toisensa jälkeen proffat käyttävät jäätelönsyönnin ja hukkumiskuolemien välistä korrelaatiota "originaalina" esimerkkinä virheellisestä päättelystä. NESU ja Kulttis löysivät yhteisen sävelen ensimmäistä kertaa historiassa Paimion EXCU-sitseillä. Kaksi asiaa on varmaa: Ruississa paistaa aina aurinko ja Pikkulaskiaisessa paistaa aina aurinko.

[KY]niksi. Jos VPN-leikit kyllästyttävät, pääset käsiksi ututyöpöydällesi naputtelemalla kotikoneesi osoitekenttään horizon.utu.fi ja lataamalla horisontin.


Kuin kaksi marjaa.

[KY]Jodel. Ärsyttääkö muitakin alennusmyynnit? Kaupat ovat niin täynnä rahvasta ettei siellä mahdu kulkemaan. Kerran vuodessa pitäisi olla vaikka ylennysmyynnit, jolloin kyltereille olisi shoppailurauha taattu.

▲ Olli Mäki

Kylteri

▲ Petteri Summanen

Näyttelijä

▲ Olli Mäki

▲ Petteri Summanen

Kylteri

Studio Julmahuvi

Siis täh, onks maisterin tutkinto vaan 120op? Nimim. 60 noppaa liikaa suorittanut… Tästä eteenpäin kun lähtee kotoa pitää tarkistaa, että on avaimet, lompakko ja kemukuppi.

[KY]symys. Oletko hyvä ihminen? Olen

En ole

104 13 Oletko onnellinen? ▲ Otto Sillanpää, Olli Mäki

▲ Mikko von Hertzen,

ja Jaakko Kari Kylterit

VilleGalle ja Stig Artistit

Olen

En ole

61

12 1/17 KYliste.

7


Täällä se vihdoin on. Turun KY:n uusi ja entistäkin uljaampi hallitus. Ja hallitukseenhan ei niin vain kävellä sisään. Jo parissa kuukaudessa tuoreet valtiaat ja valtiattaret ovat laittaneet rattaita pyörimään ja kehitystä kehittymään. Kotiorganisaatiomme on siirtynyt niin sisäisessä kuin ulkoisessa viestinnässään 2010-luvun jälkipuoliskolle Slackin ja snäppivuorojen myötä. Lue ja tutustu näihin hurmureihin!

'17 KUVAT SAMULI SALO


Jees. Pitkäpinnainen paimentaja, kaikkien kaveri. Harvoin löytää näin omistautunutta tekijää TuKYllä, hommat

hoituu suurella rakkaudella. Tämän miehen energisyys tarttuu kuin tauti!

Hänen käsissään kaikki tavara on katoavaista, varsinkin bongauksen ekovessan tarpeet. Krisse on mies paikallaan.

Krisse, PJ

Tuulia, kopo

Ella, sopo

Kivenkova kopomuija, jolla on uskomat-

Säbäjätkä naisen olomuodossa! Snäp-

kopokeisarit. Tänä vuonna kopo on to-

vähintään kolmoisleukaa. Aina löytyy

pääjänä jo melkein legenda. Duckfa-

toman monta rautaa tulessa. Hänen rin-

cejen sijaan Ella tarjoaa koko kansalle

nallaan kalpenevat kokeneemmatkin

uusi vitsi heittää sukanvarresta ilmoil-

dellisesti hot! Määrätietoinen ihminen,

le väärässä paikassa väärään aikaan.

jonka kasvoilta hymy ei hyydy eikä si-

Ei ole sosiaalisesti turhan poliittinen.

sältä innostuneisuus katoa.

Ihastuttavin salaisuus Ellassa on kotoa löytyvä useamman sadan (!!!) erilaisen sokeripussin lasipurkkikokoelma.

Saara, kv

Monica, vv

Pilkku on vain hidaste. Kiitää juhlasta

Hulluttelija isolla Hoolla, mielikuvitus

bileturtles kuin äärettömän analyytti-

ka-aikaan. Mimmi, joka tekee kameran

toiseen kuin vesikauhuinen orava. Sa-

laukkaa kuin Liisalla Ihmemaassa ja

manaikaisesti itsensä hengiltä juhliva

nen ja tarkkasilmäinen osaaja sekä ihmisläheinen johtaja. Suorasukainen ja ongelmia ratkaisukeskeisesti lähestyvä. Kysy Saaralta!

sydän on suuri kuin Montun jono ruo-

Roope, VPJ Järjen ääni ja yllättävä piilevä paar-

takana taikoja. Maailmanmatkaaja ja

luonnonlapsi. Nykyajan tyylikäs ruumiillistuma 60-luvun hipistä. Ei ole asiaa, josta tämä nainen ei innostuisi.

tieläin. Illan hämärtyessä ja tanssilattian voluumin noustessa esiin saattaa

tulla T-rexi. Silloin kun tämä mies irtoaa

henkseleistään, tietää että homma eskaloituu. Vimosen päälle fiksu ja hoitaa

duunin kuin duunin luotettavasti. Hal-

lituksen oma hakkeri. Tampereella on vielä toivoa.

1/17 KYliste.

9


Joona, kulttuuri

Taneli, ulkoasiat

Hipsun hipsuttelija, historian kiusal-

Keittokeisari,

kin linjailuihin. Paimio ei ole kaupunki,

ei hän edes kovimmassa koetuksessa.

lisin kuntalainen. Kyllin kovana ottaa

hiuksistaan

kuuluisa.

Kyseinen herra on kuin reipas partio-

osaa kaikkiin keskusteluihin ja muihin-

lainen – rehti ja omistautunut, luovuta

se on elämäntapa ja kulttuuri Joonalle.

Kaikkien kaveri ja ehtymätön fysiikka.

Tämän kaverin nauru kaikuu ympäri

Ei ota turhan vakavasti esimerkiksi mi-

Varsinais-Suomea vielä vuosikymme-

tään. Mies, joka ei elä bileistä vaan bi-

net.

leet elävät tästä miehestä.

Juho, mestari Porilainen moottoriturpa, ehtymätön

Inari, sport Nainen, jossa yhdistyvät huippu-urheilijan ja kylterin piirteet parhaalla mahdollisella tavalla! Aina valloittava per-

soona, joka ei turhaa stressiä asioista ota. Näköjään Ulkkiksenkin jälkeen voi tehdä jotain fiksua.

10

KYliste. 1/17

idealähde Parkin kehittämiseen. Tätä

vauhtia rakentaa Parkista uuden Rooman valtakunnan. Talonmies ja ehta remonttireiska. Illan hämärtyessä muun-

tautuu koko kansan DJ-hirmuksi. Sydän paikallaan ja omistautuu täysin ajamalleen asialle.

Iines, nesu Aina voi nauraa, jos naurattaa. Joukon ihana nesuemo, organisoija ja kuunteli-

ja. Nainen, joka muutti käsityksen siitä, että NESU on vain vuoden juttu. Aina

hyväntuulinen ja säteilee ympärilleen hyvää fiilistä, erittäin halittava 5/5.


.. .. lumnin kyna ä s ta ä vellan

Essi

Ikä: 41 Valmistumisvuosi: 1999 Pääaine: Kansainvälinen markkinointi sivuaineet: laskentatoimi, talousmaantiede Nykyinen titteli: Master of Wine, samppanja-asiantuntija

12

KYliste. 1/17


Opiskeluajoista ensimmäisenä mie-

Tänään minulla on ohjelmassa uu-

leeni tulee uudet ystävät ja hauskan-

simman kirjani käännöksen saatta-

Turun KY merkitsee minulle edelleen

Tulevaisuudessa haluaisin vielä

pito.

minen loppuun.

ilmeisen paljon, sillä joka kerta Tur-

puhua sujuvaa ranskaa.

Mieleenpainuvin muistoni Parkilta

valmiiksi.

kuun tullessani koen nostalgian aallon kauppakorkeakoulun kohdalla.

on Beaujolais Nouveau -viininmaisteluillasta.

Marraskuun

kolmantena

torstaina kokoonnuimme kukin oman viinipullomme kanssa, joka piti nauttia puistokemistityyliin pullonsuusta, paperipussista. En vieläkään voi sietää Beaujolais Nouveauta…

Jos saisin elää opiskeluaikani uudestaan, lähtisin opiskelijavaihtoon.

Kauppatieteiden opiskelu antoi minulle hyvät peruslähtökohdat, joilla pääsisi alkuun monellakin uralla.

Päädyin nykyisiin tehtäviini, sillä viinimaailma alkoi kiehtoa jo kauppakorkeakoulun aikana.

Minut tekee onnelliseksi se, että työni

Olen loistava saattamaan asioita Olen huono sanomaan ei.

Työssäni parasta on vapaus, vaihtelevuus ja itseni toteuttaminen.

Työssäni raskainta ovat ympäripyöreät työajat.

En kadu päiväkään sitä, että liityin KY:n Wiiniklubiin ja aloin harrastaa viinejä.

Sitä kadun vähän, että ranskanopintoni jäivät vähäisiksi.

Lopuksi haluaisin sanoa nykyisille

opiskelijoille, että nauttikaa opiskeluajasta.

on myös intohimoni.

1/17 KYliste.

13


..

..

tukylaisia kahdessa sukupolvessa TEKSTI JA KUVITUS ILONA HÄSÄNEN KUVAT LEENA TUURA JA IINES PUSA

KYliste sai kunnian haastatella vuosikurssin 1983 alummia Leena Tuuraa ja hänen tytärtään, uutta NESU-vastaavaa Iines Pusaa. Lehden teeman ollessa vastakohdat KYliste selvitti historian havinoiden ja nykyajan pöhinöidet erot.

Kaikki tuntui olevan mahdollista. Koko elämä edessä.

Turun KY. Ensin 60 vuotta ylioppilaskun-

kyltereitä muistakin kaupungeista, Iines

senä. Sain haastatteluun Leenan, joka

na olisi halunnut kokea omana opiskelu-

tana ja sitten yliopistojen yhdistymisen jälkeen jo seitsemättä vuotta yhdistykon ollut hyvin aktiivinen omana opiske-

luaikanaan. Hän on ollut muun muassa KY-Sportin puheenjohtaja ja kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan edustajiston jäsen sekä korkeakoulun hallituksen opiskelijajäsen.

Leena valaisee meitä ylioppilaskunta-

ajan kulttuurista. Pienen ylioppilaskunnan etuja olivat ketteryys, mainio yh-

teishenki ja se, että kaikki tunsi toisensa. Iines peilaa nykypäivään ja toteaa Turun

KY:n yhteishengen olevan edelleen loistava.

Kuullessaan ylioppilaskuntien yhdis-

tyvän Leena murehti intiimin ja pienen

ylioppilaskunnan joutuvan osaksi suu-

rempaa kokonaisuutta. Iines toi asiaan nykypäivän näkökulmaa.

– Sivuaineen pystyy ottamaan helpos-

ti tiedekunnista. Yhdistyminen on lisän-

nyt myös vapaa-ajan mahdollisuuksia kauppiksella.

Miten opiskelijaelämä näyttää muut-

tuneen muuten?

– Enemmän bileitä! Kauppakorkea-

koulujen välinen yhteistyö on tiiviimpää ja vaikuttaa siltä, että opiskeluun sisältyy

enemmän projekteja ja ryhmätöitä, Leena tuumii.

– Kyllä, bileiden lukumäärä on kasva-

nut huimasti verrattuna äidin kertomaan. Arvostan myös kauppakorkeakoulujen

välistä yhteistyötä ja on mahtavaa tuntea

komppaa.

Nykyisestä opiskelijakulttuurista Lee-

aikanaan opiskelijavaihdon.

– Oli mahdollista lähteä vain AIESEC-

järjestön kautta työharjoitteluun ulkomaille. Itse vietin kesän Saksassa, ja se oli todella hauska kokemus.

Nykypäivänä kansainvälisyys kauppa-

korkeakoulussamme on arkipäivää.

– Kauppakorkeasta on loistavat mah-

dollisuudet lähteä vaihtoon. Suurin osa kavereistani suunnitteleekin vaihtoon lähtöä, Iines iloitsee.

Mitä kaipaat opiskelijaelämästä, Lee-

na?

– Vapautta, huolettomuutta. Kaikki

tuntui olevan mahdollista. Koko elämä edessä.

Leena kertoo KYlisteen olleen yliop-

pilaskunta-aikana tärkeä tiedonvälityskanava.

– Kirjoittelinkin KYlisteeseen juttuja

välillä. Olen arkistoinut kaikki vanhat KYlisteet. Niitä on hauska lukea vielä tänä päivänä.

Iines kertoo viime keväänä olleensa

kauppiskaverinsa kanssa käymässä kotona Helsingissä, ja hänen äitinsä alkoi esitellä vanhoja KYlisteitä. He lukivat niitä monta tuntia ja nauroivat.

– Siinä vaiheessa tajuttiin kummatkin,

miten paljon opiskelijaelämä on oikeasti muuttunut. Ja ihanaa, että TuKYllä on oma lehti. Luen aina KYlisteen, kun uusi lehti tulee!


( Leena ) Vuoden paras opiskelijatapahtuma? Laskiais-

tapahtuma Puolalanpuistossa.

Entä toiseksi paras? Tanssiaiset kauppakorkea-

koululla Pikkujuhannuksena maaliskuussa, KY-

lumpialaiset, Sählyturnauksen jälkilöylyt, useat

bileet Montussa.

Mitä Parkki tarkoittaa sinulle? Paras muisto Parkilta? Parkki rakennettiin omana opiskelu-

aikanani ja paras muistoni onkin ehdottomasti

Parkin avajaisbileet.

Mitä Turun KY tarkoittaa sinulle? Antoisaa,

hauskaa ja merkittävää elämänvaihetta. Opis-

keluvuodet olivat elämän parhaimpia vuosia.

Hyviä kaverisuhteita, jotka ovat säilyneet tähän

päivään asti. Hyödyllisistä kokemusta työelämää

varten.

Paras kurssi TuKKK:ssa? Esiintymis- ja neuvot-

telutaidon kurssi.

Pahin pullonkaulakurssi? Talousmatematiikka

(2015, IINES )

Vuoden paras opiskelijatapahtuma? Vappu

Entä toiseksi paras? Joko Pikkulaskiainen tai

vujut!

Mitä Parkki tarkoittaa sinulle? Paras muisto Parkilta? Tärkeä ja rakas paikka, jossa on tullut

vietetyttä ehkä vähän liiankin paljon aikaa. So far

KY-Sportin pupuinfo pupusyksynä, koska sieltä

olen löytänyt parhaimpia ystäviäni.

Mitä Turun KY tarkoittaa sinulle? Laadukasta

opiskelijaelämää, rakkaita ystäviä, erilaisia luot-

tamustehtäviä, joissa pääsee oppimaan paljon.

Todella tärkeä osa elämääni tällä hetkellä.

Paras kurssi TuKKK:ssa? Tähän mennessä

ehkä vero-oikeuden perusteet, YJ1.

Pahin pullonkaulakurssi? Pakko sanoa, että

TKMY-kurssit.

1/17 KYliste.

15


Ollako vai eikö olla... … niin, siis IAET-kassan jäsen.

IAET-kassa on tarkoitettu ekonomeille, eli sinulle. Kassan jäsenenä voit vakuuttaa itsesi työttömyyden varalta jo opiskeluaikana. Eli käytännössä kun lopetat opiskelusi ja lähdet saalistamaan sitä unelmaduunia, saatat olla pari kuukautta työttömänä. Silloin kassa saapuu apuun.

K

assan jäsenenä olet oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, kun olet ollut 26

huoletta nauttia elämästäsi ja syödä kesän mansikoita mu-

sinun on oltava työsuhteessa tai työsopimus solmittuna.

loputtua. Jos taas et liity, heittäydyt täysin Kelan armoille.

viikkoa (vähintään 18h/vko) töissä ja maksanut

samalla jäsenmaksua yhtäjaksoisesti. Liittymishetkellä

Älä kuitenkaan katkaise jäsenyyttä vaikka et olisikaan töissä. Tästä syystä esimerkiksi kesätyöt ovat oiva aika

Jos liityt kassan jäseneksi ensimmäisenä opiskelu-

vuotenasi ja työskentelet 12 viikkoa joka kesä, täyttyy

työssäoloehtosi kolmessa vuodessa. Jos olet ansainnut

1 600 euroa kuukaudessa kesätöistäsi, olet oikeutettu noin 50 euron päivärahaan, joka on aika hyvin verrattuna Kelan maksamaan n. 30 euron päivärahaan. Kyllä

mulle ainakin kelpais ylimääräinen kakskymppii päivässä. Muista myös, että kassan jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Kassan vuosimaksu on 105 euroa, not

bad. Kassaan voit liittyä Suomen Ekonomien jäsensivujen kautta www.ekonomit.fi. Lisätietoja saat sekä jäsensivuilta että kylliltä.

Kyllä mulle ainakin kelpais ylimääräinen kakskymppii päivässä.

KYliste. 1/17

rehtimatta tulevaa. IAET-kassa pitää huolta sinusta, jossei sitä nimmaria saisikaan heti laitettua soppariin opiskelujen Valinta on sinun. Choose wisely.

Kyllin hyvää

alkaa kerryttää tarvittavia viikkoja.

16

Liity siis kassan jäseneksi heti kun työt alkavat. Näin voit

Julia Fesiuk Kylteriyhdyshenkilö julia.fesiuk@ekonomit.fi 040 9130698


Does Gender Matter? Mars, Venus or the Earth?

TEXT SOFIA ZAVIALOVA ILLUSTRATION ILONA HÄSÄNEN

T

he American relationship counselor

Do you feel anxious during presentations? Sometimes

Often

and author John Grey once claimed: “Men are from Mars and women

are from Venus”. Well, maybe this

statement does not really fit to the realities of

Northern Europe with its high level of gender equality known all over the world. Based on

Always

an online survey with 30 participants of eight different national backgrounds from Turku School of Economics we decided to check how

male and female students at TSE differ in their

attitudes towards studying. As the main goal of

this article was to figure out differing gender attitudes, half of the respondents were female and half of them male.

Surprisingly or not, the results of the

questionnaire demonstrated that gender has barely any impact on the attitude towards

studies among the TSE people. Only a few

Never, I am always confident in what I am saying

Which role do you usually take in groupworks? Idea Generator

features showed significant gender influence. For instance, in the question about different

types of assignments required to accomplish

Average Executor

the course, 66% of female students and

whereas only 26% of male students preferred a combination of different tasks such as group

work, individual assignments and written exam.

Is that a justification of the belief that women

are more sociable and men are somewhat more straightforward?

18

KYliste. 1/17

Responsible and Accurate Executor


The survey also revealed that gender seems affect the

prepares the reading material not prior the course, but

for exams and reading course material. Both male and

feeling much anxiety. Neither was the distinction between

exam preparation process. Our respondents were asked

about the amount of time they usually spend on preparing female respondents tend to prepare for an exam for around

one week or even less; however, the tendency of attending an exam without being prepared properly is higher among male than among female students. 53% of female

respondents wouldn't dare to attend an exam without

studying. 13% of male respondents are adventurous enough

to do so. Furthermore, 67% of males happen to do their exams without preparation on a regular basis. Concluding

from that, we can see that men tend to take the risk more often than women do, whereas women represent a more responsible group of people from this perspective.

Nevertheless, our survey identified more similarities

than odds between men and women. Firstly, the majority of

both genders gave a clear preference towards a traditional way of teaching that includes lectures and interactive

seminars to self-study courses. Secondly, nearly everyone

during the course. Interestingly, members of both genders enjoy giving presentations from time to time without

active participation in groupwork between men and women significant.

More than half of the respondents consider their

university programme applicable to their future careers

as professionals and the rest of the participants value their degree as partially useful, which means that the content

of the courses still do not meet completely the needs of today’s working environment. In general, based on the open-ended answers it is worth to highlight the positive

point: our students seem to be responsible people who value their opportunity to study, they are committed to the

learning process and feel satisfied and optimistic with their education. One of the male respondents referred to TSE as a “home university which I can be proud to be a part of”. Moreover, it is not just about studying. When asked what

TSE means to our students, these were some of the answers:

An opportunity to succeed in the future

A second home Culture, freedom and knowledge

A great place to learn

A multidiscipline knowledge powerhouse that also gives a ton of best friends Overall, we have verified once again that gender may play just a slight role in our lives, especially in shaping our

attitudes towards studying process. As a contradiction to John Grey’s saying, this study shows that TSE males and females seem to come from the same planet and do not represent much of the opposites.

1/17 KYliste.

19


.. Tupakointi on inhimillistA, sikarointi jumalaista.

Otsikon sanat lausunut kirjailijasuuruus Mark Twain tiesi, mistä puhui. Vastakohdaksi lehdestä löytyvälle ituhippeilylle koimme tarpeelliseksi perehtyä kylteriyteen myös perinteisimmillään ja elitistisimmillään. KYlisteen toimitus otti yhteyttä Karibian kirjeenvaihtajiimme, jotka ehtivät toviksi poistumaan tupakkaplantaaseiltaan Linnankadun PikkuHavannaan nautiskelemaan kunnon sikarituokiosta. TEKSTI JESSE HANNONEN JA ARTTU TUUPPA KUVAT ILONA HÄSÄNEN

K

un kauppakorkean ovet au-

kipeliin kuin vaikkapa henkeviin kes-

luttajille. Aloittelevan hedonistin ei kui-

letariaatin mauttomat Hal-

sikarit valmistetaan käsityönä ensi-

telyä tämän tästä kestäisikään. Humi-

keavat ujolle pupuselle, on

viimeistään aika nakata pro-

pa-Halli-harrasteet tunkiolle ja alkaa jo hyvissä ajoin totutella menestyvälle

ekonomille sopiviin hedonistisiin ajanvietteisiin. Mitä mainioin tapa aloittaa

tämä odysseia on sikarin tupruttelu laatujuomien

säestämänä.

Haluatko

olla paperossia posket lommolla lutkuttava korsteeni vaiko arvokkuutta huokuva ruukinpatruuna? Pakkasessa tai

tympeissä tupakkakopeissa savukkeen käryttelystä ja nuuskamällin mäystämi-

sestä on eleganssi kaukana. Sikarointi taasen ei ole rahvaanomaisen nikotiiniriippuvuuden tyydyttämistä ja tuottavan työajan haaskausta, vaan hengäh-

dyshetki hektisen rahanteon lomassa. Sikaria sauhutellessa voi uppoutua niin kaunokirjallisuuden klassikoihin, shak-

kusteluihin kylteritoverien kanssa.

Toisin kuin tavan savukkeet, oikeat

luokkaisista tupakanlehdistä. Sekaan

ei siis tungeta vaahtomuovifiltereitä saati kietaista puolivillaista käärylettä

TEVY-raportin suikaleeseen. Näin sikariin saadaan tuotua tarkkaan valikoitu-

jen tupakkalajikkeiden monivivahteiset maut ja nyanssit. Sikareita voitaneen

verrata viineihin, joissa rypälelajikkeiden kirjo on valtaisa ja ammattiinsa vuosikymmeniä perehtyneet taitajat

työstävät niistä toinen toistaan kiehtovampia luomuksia.

Tunnetuimmat sikarimerkit, kuten

Cohiba ja Montecristo, tulevat Kuubasta

ja ne ovatkin mitä maukkaimpia sopien loistavasti juhlistamaan merkittäviä

kauppoja tai tekemään omistajansa

statuksen tiettäväksi muille kengänku-

tenkaan tarvitse tuhertaa itkua, vaikkei rahakirstu vielä havannalaisten pössytdoriin saa nimittäin tasokasta, mutta

kustannustehokasta täytettä myös esimerkiksi Dominikaanisesta tasavallasta, Nicaraguasta ja Hondurasista.

Lainsäätäjät koittavat kilvan nakella

kapuloita nikotiinituotteita nauttivan

väen rattaisiin. Tarkoitusperät, kuten kansanterveyden ja yleisen viihtyvyyden edistäminen, ovat eittämättä ja-

loja, mutta savukkeiden suitsimiseksi luodut rajoitteet koettelevat ikävästi

myös satunnaista nautiskelijaa. Tupakoinnin tapaan julkisilla paikoilla si-

karin tupruttelu on tehty kerrassaan kimurantiksi. Yleisesti ottaen sikarikonössööreihin ei törmää anniskeluravintoloiden ankeissa savumajoissa saati arktisissa ulko-olosuhteissa, sikäli kun

1/17 KYliste.

21


corona-kokoisen sikarin nauttimiseen saa vaivatta käytet-

Cohibat päästettiin vasta vuonna 1982. Arvioitavana ollut

mökkilaitureineen onkin mitä ihanteellisinta aikaa aficio-

jos koskaan, oli sopiva hetki laittaa tämä huolella haudottu

tyä tunnin, ja monumentaalisen churchillin seurassa kuluu

helposti kaksikin. Siksipä kesä aurinkoisine terasseineen ja nadoille. Sadonkorjuun ja toukotöiden välisenä aikanakaan

ei tupruttelijan parane vaipua synkkyyteen, sillä kelin kylmetessä ajurin voi komentaa karauttamaan vankkurit Linnankadun Pikku-Havannaan, jossa sikaroitsija voi istahtaa

salongin nahkasohville ja viettää rauhoittavan tuokion vuosikymmenten aikana kerätyn sikarimemorabilian keskellä

kuubalaisesta nautiskellen. Kiristynyt lainsäädäntö kuitenkin nostaa rumaa päätään; rommi- tahi muu lasi on jätettävä sikarisalongin ovelle, ja makunystyröitä tasapainottavan tisletilkan ajaksi on pölli jätettävä pöytään jäähylle.

Karibian kirjeenvaihtajiemme sikarivalinnat osuivat täl-

lä kertaa kuubalaisiin laatusikareihin. Hedonismin alttarilla

uhrattiin Fonseca-merkin petit corona, joka on käsin käärittyjen havannalaisten hintahaitarin vähemmän kalliista

päästä. Toinen tuhkahaudattavaksi päässyt sikari on tupakkatuotteiden Rolex. Kulttimaineen saavuttaneen Cohiban vertaansa vailla olevat sikarit kuuluivat pitkään Fidel Castron lähipiirin etuoikeuksiin, ja kuluttajamarkkinoille

22

KYliste. 1/17

Cohiban corona-kokoinen sikari oli majaillut humidorin uumenissa seetrin syleilyssä syksystä 2009 lähtien. Nyt, kruununjalokivi tulille.

Agendalla ollut hedonistinen riitti, eli sikarin polttami-

nen, ei ole yksioikoinen suoritus. Sikarin hattu castroidaan

(sic) sikarileikkurilla siten, että imettäessä ilmaa lehtien läpi tuntuu juuri sopiva ilmanvastus. Siinä missä turhan

ronskisti leikattu sikari palaa kuin setelit saunan sytykkeenä, kytee pihtaillen sivallettu pölli kituen kuin rusakon

Haluatko olla paperossia posket lommolla lutkuttava korsteeni vaiko arvokkuutta huokuva ruukinpatruuna?


elämänhalu n:nnessä LRYB-uusinnassa. Kun herroilta ja

Sekä Cohiban että Fonsecan käärintä oli erittäin laadu-

sikareilta on otettu hatut päästä, on aika sytyttää sikarit

kasta, mitä voi arvioida kosmeettisen työnjäljen ja vetoi-

nisytyttimellä on helppo saada palopää hehkumaan tasai-

sesti. Tällä kertaa palo oli kuitenkin molemmissa erittäin

flambeeraamalla kevyesti niiden palopäätä eli jalkaa. Tähän

tarkoitukseen puristit käyttävät seetrilastuja, mutta butaa-

sen oranssina kuin Fiskarsin saksenkahvat. Laatusikaria ei kuunaan kuulu Motonetin mainossytkärillä sytyttämän,

sillä se on paitsi tyylitöntä myös pilaa sikarin herkät maut. Kun sikari on saatu sytytettyä grillaamatta sitä liikaa, on

aika nauttia pehmeistä tai pippurisista savuhenkosista, joita haikuiksikin kutsutaan. Sopiva tupruttelutahti on kerta-

pari minuutissa, jolloin sikari ei pala liian kuumana, eikä myöskään sammu.

Pihtaillen sivallettu pölli kituu kuin rusakon elämänhalu n:nnessä LRYB-uusinnassa.

suuden tasaisuuden perusteella. Mikäli sikari on kääritty

jostain kohtaa liian tiukaksi, saattaa se palaa toispuoleitasaista ja tuhka kiinteähköä. Havannalaisille ominainen

pippurisuus oli molemmissa läsnä kuin Peugeotin mauste-

myllyssä, mutta löytyi seasta myös turpeisia maan aromeja sekä jalopuuta ja sudanilaista sivettikahvia. Cohiba tarjoili

aavistuksen kompleksisemman makupaletin, kiitos merkille ominaisen ylimääräisen fermentointikierroksen ja Fonsecaa suuremman ympärysmitan.

Loppukaneettina voitaneen todeta sika(ri)porvaroinnin

sopivan loistavasti kenelle tahansa tyylikästä ja nautinnollista elämää tavoittelevalle ekonomin alulle. Tupruttelu tuo mainiota vaihtelua kvartaalikapitalismin aallonharjalla

ratsastavan nuoren menestyjän kiihkeään elämänrytmiin ja ohjaa nauttimaan tästä hetkestä, joka niin pian leijailee

herkän aromaattisena savuna ilmaan. Ota siis sinäkin sikari

käteen ja istahda chesterfield-sohvalle esimerkiksi pohdiskelemaan näkymättömän käden liikkeitä tai ihan vain piehtaroimaan omassa erinomaisuudessasi.

1/17 KYliste.

23


One of the most unacceptable taboos in the Finnish culture: talking about religion. With this in mind, we interviewed students at the university about what their opinion about this controversial subject is. TEXT HETA PIRTTIJÄRVI ILLUSTRATION EEVA SALEVA

I don't want to comment. Is this anonymous? I love churches as buildings – I think they're the most beautiful touristic attractions, for instance. But I believe that religions are the reason we have wars.

I go to church during Christmas time and I have always enjoyed it. However, I don't believe in God even though I am Christian, because obviously all of the stories in the Bible are fake. Nowadays there are so many confusing things in the world. People have to have something to hold on to and in order to be able to understand all of the problems – which is where religions step in. It depends on how the term "god" is defined. If it is thought of as a man or an elephant for example, then no, I don't believe in it. However, I do believe in some kind of universal power, one that some might call god, the spirit or the universe. It is difficult because I cannot 100% deny the presence of god nor can I 100% say that this is, in fact, the truth. 24

KYliste. 1/17

I cannot find an explanation for why the world is the way it is at the moment, if it weren't for God creating all of this.

I believe that a human being has to believe in something – be it religion or science or sports. Religions are a way of getting purpose in one's life.

I believe in God. I definitely do. I pray when I have a difficult situation but I still don't actually believe in god. With that being said, I don't believe that we can decide everything in our lives. In other words, I believe that there is some kind of fate that determines our lives for us.


My relationship with religions is something that is extremely hard to define. I can answer if you promise this is anonymous? I see the Bible more as a historical book than a religious one and I believe that there was a person named Jesus, but I do not believe that he did all the miraculous things that they say he did.

Religions have a stronger effect on people's lives than what is thought. It is the backbone of our society.

I cannot believe in something that I cannot see. This is anonymous, right?

I don't believe that any of the religions or non-religions are better or worse than others. I don't understand how some see it as a reason to fight.

I believe that there is a distinct momentum that is different for everyone and that affects everyone in a different way. I also believe that our deceased loved ones stay to protect us here on earth somehow. This is anonymous, you said?

I understand why some people believe in god or several gods the way they do. Sometimes, after a miracle happens, I think that maybe I should believe, too. I believe that there is a god, and I know that he is looking over me.

I don't want to comment. 1/17 KYliste.

25


The ghanaian experience

TuKYData made an unforgettable trip to Ghana as the first association at TSE that has arranged an excursion to Africa.

TEXT LAURA CAROLINA MATERO PARRAGA PICTURES PAULIINA SEULU

T

uKYData has had several excursions outside Europe. The organisation has been to Shanghai, Beijing, San Francisco and New York. Now it was

time for something entirely different: Ghana, the

homeland of TuKYData's chairman Elom Damalie.

I remember my mom’s first reaction when I told her I

was going to Africa. She seemed to be as scared as I was excited about the trip. Even two days before the trip she tried to convince me to stay in Finland and go visit my

relatives in Suomussalmi, a small village in Kainuu, instead.

I just wonder what kind of stereotypes other people might have about African countries.

We landed at Accra airport and could instantly feel that

we were in Africa. There was a musician playing songs like Don’t Worry, Be Happy to welcome the passengers.

The hotel policy was surprising. People of the same

gender weren't allowed to share a room. But we made a

plan: after the receptionist left and the aisle was empty, we switched rooms. I guess they knew what we did but didn't

complain as the hotel manager was a childhood friend of Elom’s.

Everyone was very excited to see with their own eyes

how Africa looks like. Driving on the streets was like going

shopping. If e-commerce was the thing in Finland, routecommerce was it in Ghana. They had a tremendous product

line from food and clothing to electronic devices and furnishing.

In that type of commerce there were no price tags or

predetermined discounts to make exchanges. There were some different factors to fix a price in that market. We had to employ quality evaluation along with argumentation

skills and add a bit of acting to make the merchant acquire

the nagging suspicion that we were disappointed customers for being offered an inequitable deal. Thanks to that

information provided by Elom's family we saved hundreds of euros in total.

Our first touch with local food was at a restaurant where

we had fufu with soup, yam and jollof rice. Fufu is made from a mixture of cassava and plantain. It reminded us of Finnish porridge at first glance. Fortunately, it was a bit stickier than puuro since it was supposed to be eaten by hand. Elom’s uncle taught us how to eat with our hands. The

1/17 KYliste.

27


most difficult and fun part was when we were able to eat

fufu and soup with our hands. Imagine that. It was quite an

experience but I now I believe that food tastes better with having physical contact with it before swallowing it. We also

drank fresh coconut water which tasted like heaven when sipping it in such a warm environment.

We also got an invitation from Elom's aunts but on the

way there we got stuck in an insane traffic jam. The roads were so jammed that we were even able to get out of the

car in the middle of the road, go to the toilet, stretch a bit and get back into the car. Luckily we had a deck of cards,

and started playing a game to turn this eternal trip very joyful. After seven hours we finally arrived. Elomâ&#x20AC;&#x2122;s parents

and little sister had cooked delightful typical Ghanaian food for us.

My mom seemed to be as scared as I was excited about the trip.

We had an opportunity to visit several interesting companies and one of the universities in Ghana.

First we visited Hub Accra which is an organization

that gave support to start-ups. They provide mentorship programs, periodic training and services for testing ideas and products. They also have a stand-up leadership program

for females. A thing which positively surprised me was that women even postulated for different political positions in Ghana. Women hold high positions in organisations in Ghana.

Next day we visited MTN which is the largest provider

of telecommunication services in Africa, and you could see that from the facade. We went through security check and

they led us to a boardroom. They introduced their business and explained how mobile money is a huge thing in Ghana

nowadays. It gives the opportunity to make different kinds of transactions, pay salaries or even buy an insurance. They showed us the different sections of the company and answered all our questions. They took us to their control

room with information that other companies would have considered to be very confidential. In general, they were very hospitable and respectful with us.

The last company we visited was mPedigree. It provides

an authentication service for different kinds of consumers to protect their products from piracy. The Ghanaian

company created a cloud system that enables customers to

check with different codes if a product is counterfeit. The detail I liked the most from that visit was that the owner

28

and founder of the company, despite the number of hours

KYliste. 1/17


he spends working every day and the stress he must have

dungeon. The drain was a little pathway on the floor and

During the excursion we also visited Ashesi University

in the wall. If someone misbehaved, they were taken into

because of that, was so easygoing and informal that he made us feel as if we were buddies.

in Accra. The university was founded by Patrick Awuah

who had seen the positive impact of good education. The campus looked like a resort with its sport fields, huge green areas around the buildings and fountains all around the

place. After the tour around the very pleasant campus, we had the opportunity to attend a lecture which was nothing

like our lectures in Finland for two reasons. First, there was

the possibility to attend the lessons in open air and second, there was active participation from students in class. The

lecture began with a discussion about world news followed

by the teaching part. Students had to pay thousands of

dollars for school, so it's no wonder they appreciated their position and were very attentive to the professors' words. The professor had an assistant to control the visual material of the lecture and help the professor when needed.

The campus looked like a resort.

We also visited the sights and the beautiful nature of Ghana.

One day, we drove towards Kakum National Park to make

a canopy walk through seven hanging wooden bridges

protected with nets. However, we had to wait over an hour for the heavy rain to stop since experiencing the canopy

walkway in the rain would be extremely dangerous. After

the storm walking towards the hanging bridges was like climbing a river. We took the longest route which was the

seven bridges dangling in midair 480m above rain forest.

The guide told us that there where elephants, leopards, dwarf crocodiles, crested porcupine, giant pangolin, African forest buffalo and roloway monkey living in the jungle below us but the only beast we saw was a harmless butterfly.

The following day we woke up at 4am and drove to

the southwest side of Ghana with the intention of visiting Cape Coast Castle. It has been built in the 17th century by

Hendrik Caerloff for the Swedish Africa Company. It was

used by the military for slave trading. Local people were

deceived to exchange humans from different tribes for

its cleanliness depended on how often rainwater washed

residues away. The only source of oxygen was a small hole the jail which was a small room without any food, water or even oxygen. Once someone got there, the only way to come

out was as a dead body. We had a minute of silence and one of the visitors said a few words to honour the victims. He thanked God that all people could stand in peace in the

same room despite their skin colour, and wished people not to commit the same mistakes again.

The next day our destination was four hours away by

car plus a few kilometers by foot. Waking up at 4am after

getting no more than four hours of sleep was becoming a routine. We arrived to Wli Waterfalls, the biggest waterfall in West Africa, and it had nothing to do with the romantic

image Hollywood had inculcated us. Instead of feeling like Leonardo Dicaprio on The Beach it was more like George

Clooney in The Perfect Storm. We didn't go to the water but the water came to us. So, that is why the tour guide was wearing a mackintosh while we were sweating wearing only a T-shirt. It was a magnificent and exciting sight.

We arrived at the monkey sanctuary which was a shack

surrounded by forest next to a street full of goats, but no

monkeys. Suddenly the guide started to make some weird loud noises; he was calling the monkeys for lunch. The leaves of the plants started moving while we were waiting

with a straight arm and a banana in our hand. There they

were! Dozens of tiny Mona-monkeys came out from the

jungle and approached us suspiciously. The guide told us not to peel the banana since the monkeys didn’t trust humans that much. After a while, they became more trustful

and even placed themselves on our arms for a while, when

grabbing the banana from us. All bananas disappeared and the monkeys also disappeared into the forest.

The monkeys even placed themselves on our arms for a while.

Visiting Ghana was a very eye-opening experience. The

sugar, clothes, spices et cetera. There were five different

country is very developed and there is a lot of potential to

other with chains from an arm, leg or the neck. Females

nature and culture. Before visiting Ghana, I saw Africa as

dungeons around 10m² where groups of 200 slaves had to

live – or should I say, survive. They were attached to each were kept separately in other rooms and were also used

to fulfill the British slave traders' sexual needs. The slaves basically had to do everything (shit, eat and sleep) in the

do business in Ghana. People there are very kind and willing to show the best sides of their nation, including its cuisine,

a continent far away from my reality. I wish people were more open-minded and could give a chance to get to know different cultures.

1/17 KYliste.

29


KAHDEN VIIKON IHMISKOE TEKSTI ELINA ÄIJÖ KUVITUS EEVA SALEVA

Kylteri testasi ensin hippimäistä arkea ja vietti sitä seuraavalla viikolla bisnesnaisen elämää. Mitä tapahtui?

T

avoitteena oli, että hippiaikana tavoittaisin

kukkaistuoksuisen

maailmanparantajan ajatusmaailman ja että bisnesasenteen

kanssa kaikki koulutyöt, vastuuhommat ja

juoksevat asiat hoituisivat tehokkaasti. Ennen teemaviikkojen käynnistymistä laadin

roolileikille säännöt. Hippinä ei kuulu juoda

kahvia tai alkoholia eikä miettiä turhamaisesti asioiden ulkokuorta, vaan ihmetellä

ympäröivää maailmaa aistit avoimina. Bis-

nesnainen litkii kofeiininsa take-awayna, laittautuu edustavaksi arkenakin, listaa asioita ylös ja pääsee yliviivaamaan niitä tartuttuaan toimeen ja hoidettuaan hommat upeasti.

Näennäisesti vastakohtaisia elämäntyy-

lejä yhdisti yksi asia, joka poikkeaa normaalista arjestani rajusti: aikaiset herätykset.

Kello soi kuudelta (ja torkutus antoi armoa 6:30 saakka), koska hipin täytyy päästä

sytyttämään kynttilöitä, joogaamaan ja tunnelmoimaan kiireettömästi ennen kuin päivä valkenee. Bisnesnaisen puolestaan

täytyy päästä töihin. Ei siis auttanut kuin heittää väliaikaiset hyvästit aamu-unille.

1/17 KYliste.

31


H

ippivaihde päälle Aurinkotervehdys, alaspäin katsova koira, puolilootusasento. Kuten sanottu, jooga oli itsestään selvä osa hipin aamutoimia. Henkistä rauhaa vaaliviin puuhasteluihini kuului

sen lisäksi muun muassa keittiön tasojen pyyhkiminen. Puhdas koti, puhdas mieli, tai jotain. Hippiviikolla pidin asuntoni huomattavasti siistimpänä kuin bisnesvaiheessa!

Ensimmäisenä aamuna posti oli yllättäen tuonut päivän

lehden, vaikken sitä tilaa. Hippihengessä tuumasin, että se on lahja universumilta, kävin matolle venyttelemään ja syvennyin varsinaissuomalaisiin uutisiin.

Toisena aamuna kutsuin niin ikään hippielämää tes-

taavan naapurini vierailulle: seitsemältä, kahdeksalta tai

yhdeksältä sopisi. Boheemiin tyyliin ystävä saapui varttia vaille kymmenen. Päätin, että päivän ensimmäisen luennon

aihe olisikin ollut liian kapitalistinen hippi-ideologiaan, joten jätin sen väliin – eläköön akateeminen vapaus! Sillä aikaa kun luennolla puhuttiin henkilöstön osaamisen kehittä-

misestä teollisuudessa, hipit istuivat lattialla musisoimassa ja söivät vegaanista suklaakakkua.

Kokeen alussa aikaisin herääminen oli helppoa. Tuntui

ihmeelliseltä olla väsyksissä iltakymmeneltä ja nukahtaa onnellisesti jo yhdentoista maissa. Sitten koitti torstai ja

iltameno, kuinka ollakaan. Vaikka kotiuduin reilusti ennen

puoltayötä, ei seuraavan aamun herääminen enää onnistunut yhtä aikaisin. Perjantaista ei kuitenkaan tullut muita

kokeen päiviä vähäpätöisempi, vaan hippitunnelma nou-

si otollisessa seurassa vielä korkealle. Erakoituminen ja omassa rauhassa meditointi olisi varmaan ollut toinen vaih-

toehto toteuttaa elämäntapaa, mutta olin sosiaalinen hippi, jonka motto olisi voinut kuulua vaikka niin, että kaikki mikä

on minun, on myös läheisteni. Kutsuin ihmisiä luokseni ja kyläilin itsekin paljon.

Paras hippihetki tapahtui kuitenkin ollessani yksin. Ai-

oin tarttua vuosia sitten lahjaksi saamaani värityskirjaan ja täytellä sitä mielenrauhaa tulvillaan, mutta valmiit kuvat

eivät herättäneet minkäänlaista hippi-inspiraatiota. Tartuin tussiin, piirsin itse pari hahmoa ja väritin ne tyytyväisenä

musiikkia kuunnellen. Hippikokeilun aikana kuulokkeissa pyöri instrumentaalista psykedeliaa, Woodstockin lavalle

vuonna 1969 nousseita artisteja ja maanläheistä pilipalijazzia kotimaisilta pikkuyhtyeiltä.

32

KYliste. 1/17


S

tressiä ja tehtävälistoja

Seuraavalla viikolla oli toinen ääni kellossa. Heti ensimmäisenä päivänä huomasin, että maailmaa ei ole tehty bisnesihmisten hektisille aikatauluille. Kiire-eläjä sai oppia, että il-

mestyminen täpärästi viisi minuuttia ennen Campussportin tanssitunnin alkua ei riitä. Varaukset olivat siinä vaiheessa

ehtineet raueta, ja joku oli vienyt paikkani. Sinä iltana jäi sitten enemmän aikaa velvollisuuksien hoitamiselle, tai niiden hoitamisen suunnittelulle. En opetellut trendikästä bullet

journal -tekniikkaa, mutta kasasin tehtäviä asioita ja lähestyviä deadlineja listoiksi muuten vaan. Myös paperikalenteri ja sen sähköinen serkku olivat kovassa käytössä.

Hippiviikolla tiistaiaamun luento jäi väliin, koska tarjol-

la oli maailmaasyleilevämpää tekemistä. Bisnesvaiheessa samaiselle luennolle menosta ei tullut mitään, sillä nukuin

pommiin. Itsesyytökset pyörivät takaraivossa pitkin päivää,

kuten asiaan kuuluu – monta hommaa jäi nukkuessa hoita-

matta! Mokan takia ne siirtyivät pursuilevassa kalenterissa uudelle paikalle. Ihmiskokeen toisella viikolla ote aikaisista

herätyksistä alkoi muutenkin herpaantua, ja bisnesrooli ei ylipäätään tuntunut yhtä selkeältä kuin hipin leikkiminen.

Joko edellisen viikon hälläväliä-asenne oli jäänyt jollain ta-

valla päälle, tai sitten kauppislaisen arki liippaa jo itsessään sen verran läheltä uraihmisen elämäntyyliä, että teemanmukaisia aktiviteetteja oli vaikea keksiä.

Oli kuitenkin selvää, että kiireistä bisnesarkea kuuluu

tasapainottaa kehittävillä kulttuuriharrastuksilla. Siispä parempi jakkupuku niskaan, ystävätär kainaloon ja onnibussilla oopperaan! Sivistysreissu hoitui tehokkaana puolen vuorokauden pyrähdyksenä pääkaupunkiin ja takaisin. Vastaavanlaisen matkan voisin tehdä joskus uudestaan, ja

muutenkin molempiin roolileikin viikkoihin mahtui asioi-

ta, joita saatan ottaa osaksi elämääni jatkossa. Ääripäiden testaamisella voi löytyä aineksia itselle parhaiten sopivaan hybridi-elämäntyyliin.

1/17 KYliste.

33


Finland: No strings attached TEXT EVGENIIA LINKOVA PICTURES YANA ROTMAN

W

hen I chose University of Turku for my exchange semester, I had very little

expectations. My conception of Finland

was confined with vague memories of visiting Rovaniemi at the age of nine,

making ginger cookies at the Elves' cave and knowing who Joulupukki is.

It struck me that I was no longer in

my home country when I boarded the

plane which was taking me to my final destination from Helsinki. There were

only fifteen passengers, twice less than

the plane could accommodate. It was

quite surprising that when we arrived,

there was nobody at the airport besides us.

From the first seconds in Finland you

feel as a native citizen. There is no need

to spend some time adjusting as you do not feel lost, despite the language barrier

and cultural differences. When cashiers happily

continue

the

conversation

after hearing your answer “Moi” to

their greetings and see your confused face, they apologize and start speaking excellent English.

It appeals to me greatly that at the

university there is absolute freedom in

choosing courses and making your own

schedule. Various opportunities to have

fun during movie nights, sea cruises, trips to other countries. There are non-

stop parties, where you do not have to be somebody’s friend to feel comfortable

and everyone is welcome with a warm heart. From the inside there are people with spacious minds. It was amazing that

at one of the parties I met a guy who had

studied for a semester in Korea. Since

I spent one month in Seoul this spring myself, we had a plenty of common topics to talk about.

This is Finland: you think it will take

34

KYliste. 1/17


you hours at the Immigration service, it gets done in 20 minutes with a preregistration online. To be honest, at

least half of that time the employee

was occupied with searching what

the number of my flat was, since I was

too absent-minded to write it in the document.

Another feature is that Finnish

people and/or buses never come before the arranged time. In Moscow I was used

to leaving home earlier and having five

spare minutes just in case. But here you can be absolutely sure that everything will happen exactly as you planned, from journeys to lessons and meetings.

I made some curious observations.

Very often you can come across an

empty street or square, but one second later people start coming out of nowhere

and disappear rashly, after finishing their business. When you return home

late at night and hear somebodyâ&#x20AC;&#x2122;s steps, check twice before becoming alert that

there is another person behind you â&#x20AC;&#x201C; in 9 cases of 10, those are your own.

Among my journeys to Helsinki,

Naantali and Ruissalo the last one is

particularly memorable. It so happened that I had the opportunity to visit this

island several times during the same

weekend. The first time I was invited by my university tutor who goes there

for a walk every week. After we made a circle around Ruissalo, I was left with an

impression that it is indeed a quiet and secluded place, with a few houses and

a nice harbor view. On Sunday I saw a

completely different picture. My friends and I came from the bus stop to the shore and I was amazed by the dark blue

color of the sea, on which heavy blocks of ice were drifting. Being blinded by the dazzling sun I turned around and my eyes could rest on the majestic fir trees.

That was the moment I completely

gave my heart to Finland, itâ&#x20AC;&#x2122;s northern beauty, peace and serenity.

1/17 KYliste.

35


Mercan kahvi. TEKSTI JA KUVA EMMI HÄMÄLÄINEN

Viikon unisaldon huomioon ottaen sumppi tulee enemmän kuin tarpeeseen. Nappaan kupin lähes refleksinomaisesti tiskin kulmauksesta ja kaadan sen liian täyteen. Mercahengailun ohella hoidan muutaman juoksevan asian ja huomaan, että on vierähtänyt useampikin tunti. Lähden Mercalta ja heitän kahvikupin roskiin.

Niinpä. Kysymys kuuluukin miksi minä ja oi niin monet muut kanssaopiskelijat juovat kahvinsa kertakäyttömukista? Kyselin mahdollisia selityksiä kyseiseen käyttäytymiseen ja sain vastaukseksi muun muassa:

Koskaan ei tiedä milloin pitää lähteä, enkä halua jättää kuppia kesken Oman päähänpinttymäni tavoin eivät nämäkään syyt käyttää kertakäyttömukia ole

kovin johdonmukaisia, kun tavallista mukia voi ihan yhtä lailla käyttää vaikka olisikin esimerkiksi oppitunnilla.

Toki koulustamme löytyy paljon val-

veutuneitakin kansalaisia, jotka valitsevat "oikean" mukin tai kantavat termosmukia messissä.

Kuulin myös, että Mercan kahvi saa jopa

paremman vivahteen posliinisesta mukista nautittaessa eli kertikset pannaan ja kestävämpi valinta käyttöön.

36

KYliste. 1/17

Lukusalista mukin palauttaminen on vaivalloista

En tiedä

Pidän take away -mukin tuomasta vapaudesta


TYö >< opiskelu TEKSTI AINO AHO JA OONA MATINPALO

Oona

Työskentely opintojen ohella voi toisaalta olla kannattavaa, toisaalta haastavaa. Aina luennot ja opiskeluriennot eivät mene yhteen työvuorojen kanssa, mutta harva ekonomi haluaa työttömäksi valmistua. Työkokemusta kannattaa siis kartuttaa. Artikkelissa kaksi loppuvaiheen opiskelijaa kertoo omista näkemyksistään työn ja koulun välillä jojoilusta. He ovat kokeneet hyödyt sekä päätoimisesta opiskelusta että työskentelystä opiskeluaikana.

Viidessä vuodessa on ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Olen muuttanut omaan kotiin, kokenut railakkaan opiskelijaelämän, ystävystynyt ja valmistunut kandiksi. Siinä ohella olen myös kartoittanut työkokemusta, muutakin kuin kesätöiden muodossa. Väitän olevani etuoikeutetumpi kuin moni muu ekonomiksi valmistuva.

Uskon, että osavaikuttajana onnistumisissa on tuuri; jos haet töitä, jotka alkavat kun muut opiskelevat, on mahdolli-

suutesi päästä haastatteluun huomattavasti parempi. Et ole yksi hakija tuhansien joukosta, vaan yksi hakija luultavasti

muutaman kymmenen joukosta. Alun perin jouduin itse valitsemaan täysipäiväisen työn ja LRYB-kurssin suorittami-

sen välillä. Päädyin ottamaan työtarjouksen pankista. Päätökseni osoittautui oikeaksi, sillä sain kahden kuukauden määräaikaisuudesta kesätyön, siitä osa-aikaisen työn ja siitä edelleen täysipäiväisen työn. Ehdin jopa saada ylennyksen, toimia määräaikaisen tiimin esimiehenä ja matkustaa työmatkoille Pohjoismaihin ja Puolaan.

Viime syksyn päätin kuitenkin keskittyä sataprosenttisesti opiskeluihin. Haalin itselleni kaikki läsnäolopakolliset

maisterivaiheen kurssit syksyyn ja sain kuin sainkin runsaan kasan opintopisteitä Nettiopsuun.

Yritysmaailmasta olen kuullut sanottavan, ettei valmistumisaikataulua kannattaisi stressata, vaan muistaa kartut-

taa työkokemusta. Suosittelen rohkeasti kokeilemaan lukuvuoden aikana tarjottavia määräaikaisia paikkoja. Kyllä ne opinnot antavat myöten.

Aino Pikkuhiljaa se tuntuu entistä todennäköisemmältä. Olen todistanut itselleni, että

oikeanlaisella ajoittamisella ja pienellä taktikoinnilla minäkin(!) voin valmistua

tavoiteajassa huolimatta opintojen ohella eletystä kaksoiselämästä. Aloitin kauppiksella intopiukeana pupusena syksyllä 2012, ja nyt gradun palautuspäivä häämöttää edessä. Silti kauppisurani aikana olen ehtinyt palloilla neljässä eri maanosassa, tehdä töitä viidelle eri työnantajalle ja läpäistä kaikki Y-kurssit.

Pupuvuoden jälkeen työskennellessäni vuorotöissä sain koulussa parhaimpia

tuloksiani. Kun aikaa opiskeluun oli rajatusti töiden ja hallituspestien ohella, tein kouluhommia tehokkaasti ja niiden teko tuntui kivalta vaihtelulta.

Vaihdon jälkeen aloitin kokoaikatyössä harjoittelijana. Sain puolessa vuodes-

sa ainutlaatuista kokemusta, ja tilaisuuden tultua päätin hakea samaan syssyyn

ulkomaille toiseenkin harjoitteluun. Työtehtävät syvensivät kansainvälistä osaamistani ja toivat roimasti itsevarmuutta. Vaikka palkka oli pieni ja missasin koulusta kokonaisen lukuvuoden, koen työkokemuksen arvokkaaksi.

Päätän loput opintoni kiitollisena etenkin työharjoitteluista, jotka toisaalta

pahensivat FOMO-oireitani mutta toisaalta opettivat asiakaspalvelua ja patistivat keskittymään TKMY-luennoilla. Elämää helpotti paljon, kun pääsi pakolliset

kurssit kerralla läpi. Nyt graduttaminen motivoi kun tietää maistavansa viimeistä kertaa sellaista vapautta, josta ei työssä enää nautita.

1/17 KYliste.

37


Kansainvälisyys on sana, jota taukoamatta toistellaan niin mediassa, kotona kuin luennoillakin. Sitä tyrkytetään meille joka tuutista: sitä voi opiskella pääaineena, ja ulkomaisista kielistä saa vähintään yliannostuksen pakollisia kielenopintoja suorittaessa. Mutta mitä kansainvälisyydestä tai kansainvälistymisestä oikeastaan kannattaisi ensimmäisenä oppia? Asuin Kiinassa Hongkongissa elämäni ensimmäiset viisi vuotta. Kiinalainen arkielämä eroaa suomalaisesta merkittävästi koulunkäynnin ja työkuorman osalta. Siellä ei

siis ole lakisääteisiä työaikoja, vaan ihmiset voivat hyvinkin viettää 15 tuntia vuorokaudessa työn ääressä. Sama pätee opiskeluun; heti alakoulun ensimmäisillä luokilla koulupäivät venyvät yhdeksäntuntisiksi. Kaikki opiskeluun liittyvä on siis tärkeää ja vapaa-aika saattaa olla hyvinkin kortilla, mikä voi olla hyvä muistaa kun juttelee kiinalaisen kanssa.

Juhlapäivistä kiinalainen uusi vuosi on tärkein, se on kuin sekoitus suomalai-

Aasia

sesta joulusta ja juhannuksesta. Isot kaupungit tyhjenevät, eivätkä kaupat ole auki

viikkoon. Uusi vuosi vietetään läheisten kesken ja lapsille annetaan punaisia kirjekuoria, joissa on rahaa sisällä. Lahjakulttuuri on muutenkin isossa osassa kiinalaisten arjessa. Jos haluat siis luoda hyviä kontakteja kiinalaisten kanssa, kannattaa panostaa asiallisiin tuliaisiin.

bob li

Olin Australiassa kuusi kuukautta: Perthissä neljä kuukautta au pair -perheiden luona ja loput kaksi matkustelin. Saapuessani minut yllätti se, että Australiassa ruokakulttuuri on todella monipuolinen ja kansainvälinen. Tarjolla

oli paljon erityylisiä ruokia, kuten sushia ja currya, niin au pair -perheissä kuin ravintoloissakin, ja julkisissa puistoissa oli kaikkien käyttöön tarkoitettuja grillejä.

AUStralia

Ennen lähtöäni olin saanut sellaisen kuvan, että paikalliset olisivat enim-

mäkseen ruskettuneita, pitkähiuksisia surffaripoikia, ja että kaikki olisi ystävällisiä ja tulisi puhumaan kadulla. Todellisuudessa siellä oli paljon enem-

män eri etnisistä taustoista tulevia ihmisiä. Oli paljon aboriginaaleja, joista ehkä yleisesti ajateltiin vähän rasistisesti, että he ovat sellasta ’huonompaa

porukkaa’. Ihmiset olivat tietenkin yleisesti ystävällisempiä kuin täällä, mutta ei todellakaan kaikki mitään superystävällisiä niin kuin voisi kuvitella.

Toisaalta siellä oli mukava tapa moikata esimerkiksi vastaantulevaa lenkkeilijää tai patikoijaa, mikä eroaa suomalaisista tavoista aika paljon.

Arna Antila

38

KYliste. 1/17


Tätä juttua tehdessä oli hauska huomata, miten helposti ja paljon koulumme käytäviltä löytyy kansainvälistä porukkaa. Artikkelia varten jutusteltiin sellaisten opiskelijoiden kanssa, jotka ovat aiemmin asuneet ulkomailla. He kertoivat muutamista arkisista asioista ja tavoista, jotka olisi hyvä pitää mielessä, kun on tekemisissä ulkomaalaisten kanssa. TEKSTI NELLI KAUMA JA SOLJA KONTU KUVITUS ILONA HÄSÄNEN

Vietin yhteensä kolme vuotta USA:ssa: kaksi Kaliforniassa ja yhden Utahissa. Elämä siellä kuulostaa suomalaisen korvaan kuin elokuvalta; pikaruokapaikkoja on kaikkialla ja ihmiset ovat

supersosiaalisia ja iloisia. Se, mikä yllätti oli se, että ihmiset olivat oikeasti todella urheilullisia,

vaikka amerikkalaiset mielletäänkin usein keskimääräistä lihavammaksi kansaksi. Huono ruokavalio on varmaankin syy, miksi ihmiset myöhemmin lihovat.

Amerikkalaisten kanssa keskustelu eroaa paljon suomalaisesta kanssakäymisestä. Small

talk on tärkeä taito hallita. Esimerkiksi jos sattuu näkemään puolitutun ohimennen kadulla, kuuluu kysyä nopeat ”How are you?” -kuulumiset. Yleensä keskustelu kuitenkin sujuu aika

pohjoisamerikka

kepeästi, koska jenkit ovat niin puheliaita.

Valitettavasti jenkit ovat todella tietämättömiä, mikä oli aluksi pieni šokki, mutta johon suh-

tauduin lopulta huumorilla. Joitain hassuimpia juttuja, mitä satuttiin kysymään, olivat: "Onko Suomessa sama Aurinko kuin USA:ssa? Onko Suomessa Google? Entä sähköä? Mitä englantia Suomessa puhutaan?"

..

Heta Pirttijarvi

Vietin 11 kuukautta vaihdossa Montevideossa, Uruguayssa. Kulttuurišokki oli suuri jo heti saapumispäivänä, kun ihmiset yhtäkkiä tervehtivät poskipusuilla eivätkä kätelleet niin kuin

koitin tehdä. Paikallisissa käyttäytymissäännöissä on suomalaisiin verrattuna aika hassuja-

..

EtelaAmerikka

kin eroja. Kiitoksia toistellaan pienistäkin asioista monia kertoja, mutta ruuasta ei ole tapana kiittää, vaan maun kehuminen on paljon tärkeämpää. Vieraan henkilön tai ei-niin-tutun

kaverin kotiin astuessa tulee sanoa "con permiso", eli niin sanotusti kiittää kutsusta sisään. Tyypillinen uruguaylainen on hauska, hiukan liian dramaattinen ja aina myöhässä. Elä-

mäntapa on rento ja perhekeskeinen; isäntäperheenikin suvusta puolet asui saman kerrostalon katon alla. Helpoiten omaksuttava tapa oli ehdottomasti siesta, mutta se mihin en

koskaan tottunut oli se, että muiden painoa ja ulkomuotoa oli täysin normaalia kommentoida. Oli tavallista tokaista "oletpas lihonut" niin perheenjäsenille kuin kavereille. Myös Etelä-

Amerikassa sosiaalisuus ja hyväntuulisuus on normi. Suomalaisten pitäisi muistaa latinoja tavatessaan, että henkilö, joka ei hymyile ja juttele niitä näitä jatkuvasti, saattaa vaikuttaa paikallisten silmissä joko surulliselta tai vihaiselta.

Nelli Kauma

1/17 KYliste.

39


..

..

..

Teekkarii ma metsastan Kismittää. Luennoitsija kertoo kauppatieteilijöiden tehtävistä yrityksissä ja käyttää yhden luennon aikana jo kolmatta kertaa vastakohtana “insinöörejä, jotka ovat ne propellihatut päässä puuhastelemassa”. Taitaa siis olla varsinainen taivaan lahja insinööreille, että me kauppatieteilijät ojennamme auttavan kätemme ja kaupallistamme heidän sunnuntaipuuhastelunsa tuotokset. Me teemme omat hommamme ja insinöörit omansa, mitäs turhaa vuoropuhelua siihen väliin muka tarvitaan? TEKSTI TERESA SILVENNOINEN KUVA ILONA HÄSÄNEN

T

odellisuus voi kuitenkin lätsähtää vas-

yliopisto on pyrkinyt lisämään alojen välistä

ilman yhtäkään projektia teknillistaustaisten

mielipiteitä kuunnellessa saa kuvan, ettei jär-

ten kasvoja melko erilaisena. Itse selvisin neljä vuotta kauppakorkeakoulussa

ihmisten kanssa, kunnes viime kesänä olin mukana startupissa. Yhtäkkiä pitikin ymmärtää koodaajien erilaisia työtapoja, sanastoa ja

näkemyksiä. Ei enää riittänytkään, että jokainen tekee oman osuutensa ja lopuksi valmis

tuote kasataan kuten markkinoinnin kurssin ryhmätyöraportti konsanaan eli lätkäisemällä

palaset peräkkäin. Uuden tuotteen kehittäminen vaati tiivistä yhteistyötä ideointivaiheesta lähtien, mikä tarkoitti melkoista tasapainoilua teknillisten ja kaupallisten näkemysten välillä.

Eri alojen välistä yhteistyötä korostetaan

jatkuvasti juhlallisissa “Suomi kuntoon” -puheenvuoroissa, sillä todelliset menestystari-

nat vaativat innovaation lisäksi onnistuneen kaupallistamisen. Kaupallistaminen ei ole kuitenkaan erillinen lisäpalikka, joka voidaan

lisätä tuotteeseen kuin tuotteeseen, eikä sitä

40

KYliste. 1/17

opi pelkkiä kotlerkellereitä lukemalla. Aalto-

yhteistyötä ja on saanut tavoitteellaan paljon

medianäkyvyyttä Suomessa. Opiskelijoiden jestely ainakaan vielä ole tuottanut merkittäviä synergiaetuja tai omista poteroista poistumista. Turun kauppakorkeakoululla olisi siis vielä mahdollisuus kiriä etumatka kiinni tai

sujahtaa oikealta ohi, kun opiskelijat totutettaisiin poikkitieteellisyyteen pienestä pupusta pitäen.

Instituutiot muuttuvat jähmeästi, joten tur-

ha jäädä odottelemaan mahtikäskyä ylemmiltä

tahoilta. Jos päiväsi kuluvat Mercalla ja Parkilla

hengaillessa, tämä koskee juuri SINUA. Lähde etsimään Turun teekkareita vaikka kaveri kainalossa. Huhupuheiden mukaan he majailevat nykyään kiltahuoneineen Agorassa, jonka

ovelle kestää kävellä kauppakorkealta noin kolme minuuttia.

PS. Kaikki menee hyvin, kunhan vain muis-

tat kutsua heitä teekkareiksi etkä insinööreiksi. Herkkä aihe.


Miltä maailma näyttää, kun sitä katselee sekä kaupallisten

eikä tutustuminen muihin tieteenaloihin vaikuta kiinnos-

korkean opiskelijaa Arton Ibrahimia sekä kahta anonyymia

osapuolien olisi hyvä ymmärtää toisiaan. Suoritan sivuaine-

että teknillisten lasien läpi? Mitä mieltä teekkarit ovat kylterien kanssa työskentelystä? KYliste haastatteli kauppateekkaria.

Miten päädyit opiskelemaan kauppakorkeakouluun, Arton?

tavan. Minusta on todennäköistä, että työskentelen kaup-

patietelijöiden kanssa tulevaisuudessa, joten molempien kokonaisuutta kauppakorkean puolella, sillä teknilliskauppallinen ymmärrys on silkkaa kultaa työmarkkinoilla.

Käykö tässä siis niin, että te viette meidän työt?

Olen valmistunut Turun ammattikorkeakoulusta kone- ja

T: Kyllähän kyltereiden olisi tärkeä ymmärtää tekniikkaa.

lijan, jonka opintoihin kuului myös liiketoimintaosaamista.

tamisesta. Osa teekkareista haluaa rakentaa omia viritel-

tuotantotekniikan insinööriksi. Suorittaessani vaihto-opintojani Shanghaissa tapasin amerikkalaisen insinööriopiskeKiinnostuin yhdistelmäopinnoista, mutta ajan kuluessa ajatus pääsi unohtumaan.

Valmistuttuani vuonna 2011 työllistyin teollisuusalan

yritykseen. Pian yrityksessä alkoi yt-neuvottelut, mutta onnekseni lomautukset eivät osuneet omalle kohdalleni. Aloin

kuitenkin miettiä työllistymismahdollisuuksiani mahdollisessa irtisanomistilanteessa. Miettiessäni, miten saisin tuotuani itseäni esille työmarkkinoilla, muistin amerikkalaisen

opiskelijan ja mielessäni alkoi itää ajatus bisnesosaamiseni kehittämisestä. Suoritin ensin opintoja avoimessa yliopistossa ja vuonna 2015 aloitin tutkinto-opiskelijana Turun

kauppakorkeakoulussa. Syksyllä on tarkoitus aloittaa gra-

dun tekeminen. Olen suorittanut opinnot työn ohessa, sillä koen, että työelämässä oleminen tukee opintojani.

Oletko törmännyt ennakkoluuloihin insinöörejä tai ekonomeja kohtaan? Minulle on monesti sanottu, että insinööri ja ekonomi tulee olemaan hyvä yhdistelmä. Toivotaan, että asia on näin,

mutta eiköhän se selviä valmistumisen jälkeen. Useimmat

yleistykset tuntuvat olevan, että insinöörit ovat vain suunnittelijoita ilman hyviä sosiaalisia taitoja. Ekonomeista taas

saatetaan ajatella, että he kaikki työskentelevät pankissa tai

talousosastolla. Itse haluaisin päästä todistamaan vääräksi sanonnan siitä, ettei suomalainen insinööri osaa myydä. Uskon, että ekonomikoulutus tukee tätä tavoitettani.

Anonyymit teekkarit, millaisia tuntemuksia kylterit teissä herättävät? Teekkari-Teppo: Olen tutustunut oma-aloitteisesti kaup-

Johtoryhmätasollakin voidaan keskittyä epäolennaisuuksiin, kun ei ole ymmärrystä teknisten ratkaisuiden toteut-

miään pimeässä huoneessa, mutta moni ottaa opintoihinsa mukaan kaupallista puolta. Tällöin saatetaan päätyä samoihin tehtäviin kuin kylteri tai viedä se työpaikka.

Viettekö meidän naisetkin? Aputeekkari-Axel: Ei huolta, me olemme jo tottuneet tekemään paljon yhteistyötä eri tieteenalojen kanssa, koska

se on ennen kaikkea kivaa. Ja humanistisilta aloilta löytyy paljon naisia.

Miten kylterit ja teekkarit voisivat lähentyä toisiaan? T: Meidän juhlissa näkyy jo nyt monipuolisesti erivärisiä haalareita, joten kylterit jotka eivät kärsi ylemmyyskompleksista ovat kyllä tervetulleita kiltahuoneelle pelaamaan beer pongia. Moni kauppislainen on ollut tyytyväinen eksyttyään meidän tiloihin.

A: Pitäisikö Digit ry:n järjestää joku seminaari TuKYDatan

kanssa, jotta jatkoilla voitaisiin pelata KTM:ää? Se vois sopia kyltereille. (=Kadonneen tutkinnon metsästys)

Kuulemani mukaan nämä pelit saattavat aiheuttaa pahoinvointia? T: Ei niissä oo siis mikään pakko oksentaa.

No niin haastattelu lienee paras lopettaa tähän. Kiitos haastateltaville.

pislaisiin, sillä te vaikutatte olevan omissa maailmoissanne

1/17 KYliste.

41


Rehtorinpellonkadun yli TEKSTI AKSEL HERMANSON KUVITUS VARPU SOMERSALO

Entä jos et sivuainevalinnallasi seuraisikaan hallintovirkailijoiden suosituksia, vaan avartaisit katsettasi kauppatieteiden ulkopuolelle? Turun yliopistolla on tarjolla kymmeniä aineita, joista kukin voi löytää omaa käytännön osaamistaan tukevan lisäyksen. Kolme opiskelijaa kertovat, kuinka rohkenivat astua Turun yliopiston opintoviidakkoon, ja mitä tästä visiitistä jäi lopulta käteen.

Tapio Vepsäläinen Valmistunut Pääaine: tietojärjestelmätiede Sivuaine: tietojenkäsittelytiede Tietojärjestelmätieteen opiskeluihin ei ole epätavanomaista liittää teknisiä opintoja MatLu-puolelta.

– Minusta aineen opiskelijoille pitäisi vähintään pari kurssia olla pakollisia,

toteaa jo opiskelunsa päättänyt Tapio Vepsäläinen. Hän luki tietojenkäsittelytiedettä sivuaineena TJ11-kurssin ja itseoppimisen innoittamana. – Mielenkiinto kasvoi tehdessä.

Tietojenkäsittelytieteen opiskelu on käytännönläheistä ja palkitsevaa, mut-

ta vaatii aikaa ja istumalihaksia. Alaan tutustumiseen ei ole kuitenkaan mitään esteitä.

– Homma lähtee niin alhaiselta tasolta, että kuka tahansa voi sinne mennä

osaamistasosta riippumatta.

Kurssit koostuvat tietotekniikan perusteiden ymmärtämisestä ja selkä kyy-

ryssä koodaamisesta. Aine tuo yhteen tietotekniikasta kiinnostuneita useista tiedekunnista. Tapio kertookin tutustuneensa moniin samanhenkisiin tyyppeihin, joiden kanssa tulee usein vietettyä aikaa.

Startup-yrittäjänä Tapio käyttää taitojaan yhdessä ammattikoodarinsa

kanssa päivittäin. Hän korostaa tietoteknisen osaamisen merkitystä asiakasrajapinnasta aina johtoportaaseen saakka.

– Jos tietää asioita ruohojuuritasolla, ymmärtää mitä voidaan ja mitä ei voi-

da tehdä.

Tapio suositteleekin ainekokonaisuutta jokaiselle vähänkään tekniikan pa-

riin haluavalle.

42

KYliste. 1/17


Varpu Somersalo

Laura Niemelä

5. vsk

5. vsk

Pääaine: markkinointi

Pääaine: johtaminen ja organisointi

Sivuaine: Itä-Aasian tutkimus

Sivuaine: psykologia

– Vahingossa, Varpu Somersalo kuvaa, kuin-

Tavanomaisesta poikkeamiseen on usein ennak-

luonnostaan, ja sen mukana tuli ainejärjestössä

sitys, että tiedekunnan ulkopuolelle olisi vai-

ka päätyi sivuaineeseensa. Osan lapsuudestaan Kiinassa asuneena hänelle kiinan opiskelu tuli pyöriminen.

– Päädyin Itä-Aasian tutkimuksen sähköpos-

tilistalle, ja sieltä spämmättiin mainoksia aineen

verkkokursseista. Kävin kursseja mielenkiinnosta, ja pian tajusin, että voisin yhtä hyvin lukea ne sivuaineeksi.

Verkkokurssien suorittaminen on leppoisaa

ja joustavaa. Luennoilla Varpu ei ole käynyt kertaakaan.

– Niitä pyörii ympäri vuoden, ja voin itse va-

lita, kuinka paljon käyn niitä muiden kurssien ohessa.

Yhteiskuntatieteenä Itä-Aasian tutkimus on

laaja-alainen käsitellen kulttuuria, taloutta ja politiikkaa. Viestinnästä kiinnostuneena Varpu

kehuu muun muassa käymäänsä kurssia, jossa käsiteltiin Kiinan ja Japanin mediaa. Itä-Aasian

tutkimuksen ja markkinoinnin yhtenevyys voi alkuaan tuntua kummalliselta, mutta Varpu kokee asian toisin. Aasian tiikerien johdattamana

itäisen pallonpuoliskon merkitys liike-elämässä kasvaa, jolloin maanosan tuntemus on tärkeää. Varpu sai ensikosketuksen Aasiassa työelämään

toissasyksynä, kun hän työskenteli Suomen Pekingin-suurlähetystössä.

Varpu kannustaa opiskelijoita ottamaan kai-

ken irti Turun yliopiston tarjonnasta.

– Kannattaa käyttää mahdollisuutta ottaa

kauppiksen ulkopuolelta yksittäisiäkin kursseja, ihan vaikka vaan sivistyäkseen.

Eihän sitä tiedä, vaikka siitä muodostuisi kes-

keinen osa omaa tutkintoa.

koluuloja, varsinkin opintojen suhteen.

– Kun aikoinaan mietti ainevalintoja, tuli kä-

keaa mennä tai että sitä edeltäisi hirveä pape-

risota, muistelee johtamisen ja organisoinnin pääaineopiskelija Laura Niemelä.

Loppujen lopuksi kauppiksen ulkopuolisen ai-

neen opiskelu oli vain Nettiopsuun kirjautumisen

päässä. Laura oli lukenut psykologiaa aikoinaan

lukiossa, ja kokemustensa innoittamana hän päätti liittää aineen osaksi maisteriopintojaan.

Lauran mielestä psykologia täydentää hänen

ihmisläheistä pääainettaan erinomaisesti. Siinä

missä johtaminen ja organisointi käsittelevät ryh-

miä, psykologia pureutuu syvälle ihmisen mieleen ja motivaatioihin.

– Kurssit käsittelevät muun muassa kognitiivis-

ta psykologiaa ja aivojen toimintaa, jotka poikke-

avat paljon kauppiksen opetustarjonnasta. Koen kuitenkin, että ne sopivat hyvin yhteen.

Alallaan Laura kokee psykologisen tietämyksen

eduksi.

– Viime kesänä olin HR-tehtävissä ja kävin

haastattelemassa esimiehiä. Siinä oli toki hyötyä,

että oli vähän pelisilmää esimerkiksi tulkita keskustelun ilmapiiriä.

Lauran mielestä poikkitieteellinen opiskelu

avartaa katsetta. Mieleen on muun muassa jäänyt

kurssi, jossa asetettiin liikkeenjohtotieteen kuuluisa Hawthorne-tutkimus kritiikin kohteeksi.

– Tutkimusta ei katsottu kauppiksen tapaan

vaaleanpunaisten linssien läpi, vaan asetettiin koko menetelmä ja sen tulokset kyseenalaiseksi.

1/17 KYliste.

43


KUVAT ILONA HÄSÄNEN

TEKSTI RIIA TOIVONEN

W

hen abroad, many of us are likely to come across things that are different than in our home country. KYliste found out what kinds of differences students have experienced during their exchange year. 1. 2.

1.

People seem more similar

2.

The way Finns do things

The culture that you could see on the streets in Austria

Easy access to many cities and countries nearby

3. 4.

1. The biggest difference between your home country and your exchange country? 2. The best thing in your exchange country? 3. The worst thing in your exchange country? 4. Two things you wish you could take home?

Some locals were rude towards exchange students

Cheap wine and mountains

Heidi Ussa, exchange in Vienna, Austria

1.

with each other than in Belgium

2.

Culture and communication between people People

Jiawen Chen

Yang You

Geraardsbergen,

Ningbo,

Belgium

3. 4.

China

Mämmi and salmiakki

3.

Fazer, Lumene and Lonkero

4.

Aino Aho, exchange in Lima, Peru

44

KYliste. 1/17

1.

Things work differently, in Peru

2.

Trips in general and especially

almost everything is exchanged on the black market

trips to the jungle

3. 4.

School that required a lot of effort

A pet sloth and the general relaxed, easy-going attitude

Prices

Friends and the photos I’ve taken


KEULA KOHTI YHDESSÄOLOA

Silja Linen risteilyllä arki ei ole ulottuvillasi. Sen sijaan ammattikokkien valmistamat herkkuannokset, rento ilmapiiri, huippuviihde sekä miniloma merinäköalalla ovat. Varaa aikaa yhdessä: silja.fi


MEEMIT.


Kurssi-ilmo Klo 7:59

Valmiina ilmottautumaan kursseille

Klo 8:00

Ku Nettiopsu loadaa

Klo 8:01

Apache Tomcat – kaikki kurssit täynnä

PL-liput Klo 13:59

Valmiina ostamaan liput Robin-jatkoille

Klo 14:00

Ku Lyyti loadaa

Klo 14:01

Error – kaikki baarit täynnä


..

Mita meille kuuluu?

”M

itä TYYlle kuuluu” on kysymys, johon saan usein vastailla. Monesti olen pohti-

nut, että olisi vähän sama kuin kysyjä katsoisi peiliin ja kysyisi kuvajaiseltaan: ”Mitä sinulle kuuluu?” Sillä jäsen: sinä olet TYY.

Ymmärrän tietysti, ettei asia ole aivan näin yksioikoinen. Ylioppilaskunta on identiteetinluojana monille toissijainen ja etäinen. Instituutio, joka on tuolla jossain ja johon ei sen

kummemmin tule kiinnittäneeksi huomiota. Tieteenala- tai ainejärjestö on se, joka koetaan omaksi, jos koetaan.

Näin jossain määrin kuuluu olla. Ylioppilaskunta ja järjestöt yhdessä tavoittelevat sitä, että opiskeluaika olisi meille kaikille paras mahdollinen.

Opiskelijan oma lähijärjestö vain on enemmän framilla arkipäivän tilanteissa.

Tai sanotaanko, että siinä arkipäivässä, jonka havaitsemme.

Järjestöjen kahvipisteet aulassa, excut, haalarit ja kaikki

muu opiskelijaelämään olennaisesti tai vähemmän olennaisesti liittyvät tilpehöörit toki näkyvät ja jäävät helpoiten mieleen.

TYYn hallituksen puheenjohtaja Miika Tiainen Harvemmin tulemme ajatelleeksi perusra-

kenteita ympärillämme. Esimerkiksi tuettu opis-

kelijaruokailu, YTHS tai opiskelija-alennukset ovat

ylioppilaskuntien, meidän ylioppilaiden itse itsellemme

hankkimia tai järjestämiä palveluja. Opiskelijapolvien no-

pea vaihtuvuus luo historiattomuutta. Meitä ennen tulleiden

käymät kamppailut ovat meille usein vain kuriositeetti historian

lehdillä ja niiden lopputulokset olotila, joka on aina ollut.

Opiskelijan asiat ovat viime aikoihin asti olleet jossain määrin siedettä-

vällä tolalla. Ehkä ylioppilasliikkeestä on siksi kadonnut suuren liikkeen tun-

ne. Yliopistohallinnon arkipäiväisten haasteiden kanssa neppailu on toki tärkeää,

KU VA

N EL

LA

K

ES

K I-

OJ A

mutta suurta kansanliikettä sen ympärille on turha viritellä.

Selvää on, että lisääntynyt niukkuus vaatii opiskelijoilta vielä suurempaa valppautta.

Sillä yksi asia on varmaa: jos haluamme, että tulevaisuuden opiskelijasukupolvilla on asiat

yhtä hyvin tai paremmin kuin meillä, on sen eteen tehtävä töitä. Ylioppilaskuntia tarvitaan edistä-

mään opiskelijan asemaa myös jatkossa.

Se kuuluisa opiskelijan asian ajaminen voi tarkoittaa näkökulmasta riippuen monenlaisia asioita. Joka

ikistä opiskelijaa jollain tavalla koskettavaa ongelmaa lienee mahdoton löytää. Keskimääräisyyden tuijottelu

on loputon limbo, iäisyyksiin jatkuva suonsilmä. Sinne käydessään ei pääse pois.

Jossittelun hetteikköön imeytynyt ylioppilaskunta ei enää lopulta voi ajaa kenenkään asiaa. Siksi asioiden edistä-

minen edellyttää aina valintoja. Poliittisia valintoja.

Poliittisuus ei tarkoita mielivaltaisuutta. TYY ottaa kantaa ja toimii niin kuin kulloinkin katsotaan hyväksi edustajistossa,

jonka itse demokraattisesti valitsemme joukostamme. Äänestämällä ja ehdolle asettumalla voit jättää todellisen vaikutuksen.

50

Seuraava tilaisuus on syksyn edustajistovaaleissa. Miksi et käyttäisi sitä?

KYliste. 1/17


KYliste 1/17  

Vierailevien päätoimittajien eka lehti! Teemana vastakohdat.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you