Page 1

5/12 Proffan kellari

Tiskin toisella puolen s. 26

Ilta Kakolassa

Vankien tarinat her채채v채t henkiin s. 30

Turun KY:n alumnit haastattelussa s. 15


Sisällys. KYliste 5/12

VAKIOT:

5 6 7 8 9 40

PÄÄKIRJOITUKSIA Vuoden viimeiset

KYLISTA JA KAKSI MARJAA Puhuttaa juuri nyt

AVAUTUMINEN Mitä ihme häiriökäytöstä?! KÄYTÄVÄGALLUP No mitä mieltä TuKYstä?

KYLLIN HYVÄÄ Onneksi kohta on kevät

HASSUT Meemiä ja kirjettä joulupukille

43

TAKASIVUN KOLUMNI Ihana matkustaminen

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

11 14 15 20 22 26 29 30 34 37 39

MIKÄ IHMEEN KYLTERI? Haastattelu kyltereiden imagosta KAPPIKSEN LYHYT HISTORIA Virkistä muistia ME OLLAAN KYLTEREITÄ KAIKKI Alumnien tarinoita PEISKÄLOKIKIRJA Ai siis mitä tapahtus? VUOSIJUHLAT-TURUN KY:TÄ PARHAIMMILLAAN Mitä jäi käteen LUENTOJA ELÄMÄSTÄ JOKA ILTA Haastattelussa Teppo Toivanen PLAEKA Pop-up ILTA KAKOLASSA Vankilakierros ja kauhutarinoita TODELLINEN OPINTOTUKI Mitä koulutus maksaa oikeasti? CONTACT & CAREER Rekrytointimessut OLISKO AIKA VALMISTUA? Tiktok

4

KYliste. 5/12


Päätoimittajilta Päätoimittajat Pia Rawlins ja Ville Nurminen

Toimittajat, kuvaajat ja taittajat Anna-Maija Honkanen, Annina Lattu, Sara Lehtinen, Tuulia Valaja, Riku Hietarinta, Katja Soininen, Elisa Kalliola, Iiris Seppälä, Lauri Liljenbäck, Eero Prusila Painopaikka Newprint, Raisio

36. vuosikerta ISSN-L 1458-4077 ISSN 1458-4077 (Painettu) ISSN 2242-6760 (Verkkolehti)

Julkaisija Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU www.tuky.fi

KYliste ilmestyy viisi kertaa lukuvuoden 20112012 aikana. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja. Kannen kuva Pia Rawlins

Mainosmyynti ja mediatiedot Juho Harmaa TuKY ry myyntipäällikkö 050 917 8957 myyntipaallikko@tuky.fi

Palaute ja mielipiteet osoitteeseen kyliste@tuky.fi

JAAHAS. Kello on puol yks ja lehti on pääkirjoitusta vaille valmis. Vuoden viimeinen lehti. Alkukeväästä muistan kuinka me istuttiin ATK3-luokassa ja ihmeteltiin. Nyt KYlisteellä on uusi logo, uusi ilme ja huikaisevan hienoja ihmisiä tekemässä tätä julkaisua. Nostan teille hattuni. Erityinen kiitos Rikulle ja Katjalle, jotka painoivat täällä kanssani yöhön asti. Toivotaan että ensi kerralla pizzankuljetusauto ei hajoa meidän pizzat kyydissä! Tällä hetkellä Patrialla on vain minä ja kahvikone, ja tietokoneen kaiuttimista soi täysillä luovuutta edistävää nuoruuden nostalgiamusaa, Britneytä ja MCR:ää, eilen fiilisteltiin vuoden -96 Smurffilevyä. Muutaman kahvin kitanneena jotenkin kaikki vitsit naurattaa, jonka lisäksi oon tällä hetkellä omasta mielestäni extra-hipster, koska päässä on edelleen tupsupipo, joka jäi päähän kun tulin ulkoa. Tästä tulee selkeästi parhaita pääkirjoituksia ikinä. Mut hei, eihän näitä kukaan koskaan lue, vai mitä? Kaikesta huolimatta olo on kieltämättä aika hieno. Toimituksen kanssa ollaan tultu pitkälle, toivotaan että kehitys jatkuu vielä pitkään ja kaikki Turun KY:läiset saavat nauttia laadukkaasta luettavasta tulevaisuudessakin säännöllisen epäsäännöllisesti. Hyvä me, hyvä meidän joukkue! Ja obviously hei, muistakaa kaikki oikeesti nauttia Joulusta! Pia Rawlins, Päätoimittaja

EDELLISESSÄ pääkirjoituksessani pohdin, tekeekö kylteri töitä cv-merkinnän vai uuden oppimisen vuoksi. Muutaman vuoden kokemuksen perusteella vaakani kallistui cv-merkinnän puolelle ja oppiminen on jäänyt hiljaisemmalle huutelulle kahvipöydissä. Tuntuuhan se nyt suorastaan hassulta, että ansioluettelon lisärivi komealla tittelillä on tärkein tulos työstä. Mutta hassua tai ei, elämä on kuitenkin aika usein sitä mitä se on ja miltä näyttää. Kaikki ovat kuulleet ne tosiasiat, että otetaan 20 prosenttia hakemuksista vain käsittelyyn, sillä eihän nyt kaikkia jaksa lukea läpi. Tähän on myös syynä työhakijoiden ylipätevyys, jolloin pienestäkin osasta löytyy osaava kaveri. Mutta suunta on kuitenkin rekrytoinnin selkeytys ja nopeutus. Suomessa moniin paikkoihin voi tulla satoja hakemuksia, kun taas ulkomailla puhutaan tuhansista hakemuksista. Ei kaikkea vaan kannata lukea läpi. Tuhansia hakemuksia läpikäyvät hakurobotit etsivät työpaikkailmoituksen vaatimia ominaisuuksia, kun taas vain satoja hakemuksia saanut yritys saattaa käyttää ihmistä tämän seulomiseen. Tämä seulominen tarkoittaa luonnollisesti ansioluettelon ensimmäisen sivun pikaista silmäilyä, jolloin tehdään päätös sen siirtämisestä roskakoriin tai tarkempaan analyysiin. Täten on täysin inhimillistä ja luonnollista, että cv-merkintöjen tärkeys korostuu tietyissä hakuprosesseissa ja paskan puhuminen on syytä aloittaa vasta työhaastattelussa tai työpaikalla. Tai toivottavasti ei koskaan. Ville Nurminen Päätoimittaja

5/12 KYliste.

5


▼Vesa Partanen, laskentatoimen professori

▼Robert Knepper, näyttelijä

. a t s i l ] [KY

Toimituksen lemppareita:

Kuukauden kommentti " Än jäjesArvon herrat ja neidit. Haluaisin osoittaa erään hyvinkin näkyvän ja tunnetun epäkohdan tässä lippujen varaus/myyntijärjestelmässä. Jonossa (edes sen keskivaiheilla) seisominen ei kannata kun jono ei lipun myynnin aikana liiku mihinkään vaan paisuu kun elefantin niellyt anakonda. Onko se oikeudennmukaista tai tarkoituksenmukaista kun lippuluukub auetessa paikalle lappaa väkeä joilta yhtäkkiä löytyy parhaita kavereita jonon alusta ja nämä tunkevat siihen ohi muun jonon? Niille ei voi sanoa mitään kun kukaan ei koskaan kuuntele. Pitääkö reilujen jonottajien aloittaa mellakka tai tappelu joka kerta kun joku yrittää kiilata? Mehän olemme akateeemisia ihmisiä joille kunniankäsitteen kuuluisi olla tuttu! Nyt jokin selko tai muutos tähän järjestelmään, uusi hallitus ! Väki vaatii oikeudenmukaisuutta!" - nimim. Mustarastas

6

KYliste. 5/12

Huikea Sillis sai KYlisteen laulutuulelle: ”Mitä yhdestä pilatusta parketista, mitä sen on väliä, kustannukset vaan viis tonnia..” Ai et päässyt Shanghain exculle? Älä murehdi, maailmanloppu tulee kuitenkin ennen sitä. Ai et päässyt NESUn hallitukseen? Älä murehdi, maailmanloppu tulee kuitenkin ennen hallituksen vaihtumista. Villien huhujen mukaan Turun KY:n pornobileet on rankattu Suomen toiseksi moraalittomimmiksi opiskelijabileiksi. Mutta niinhän sitä tavataan sitseilläkin veisata, että kakkonen on ykkönen.


Mitä ihme häiriökäytöstä!? On tunnettu tosiasia, etteivät puput (lat. forte vergilis laattacum tukynesu) ole olleet tapaetiketiltään loppuunsa hiottua ainesta. Nämä jäsenistömme tuoreet tulokkaat ovat aina herättäneet niin närää kuin närkästystäkin koko Suomen Turun alueella. EI OLE TAVATONTA, että turkulaisessa yökerhossa tai kahvilassa allekirjoittaneelle tuntemattomat henkilöt tulevat avautumaan koulumme jäsenistön jäsenten toiminnasta (wuju-lippujen myynnin jälkeinen häiriköinti Dynamossa huomattu). Jäsenistömme jäsenten tänä lukukautena korostunut epäedustava käytös sekä koulumme käytävillä että joen toisellakin puolella herättää anonyymin pohtimaan. Onko tämän syksyinen ilmiö seurausta jäsenistömme jäsenten kalteri- identiteetin puutteesta vai aineksen huonosta laadusta? Kerratkaamme kriisin eskaloitumista. Vuosi alkoi, kuten kaikki edelliset innokkaiden ruuhkasuomalaisten saapuessa kouluumme perehdyttämisviikolle ja pian olikin jo jäsenistömme jäsenyhdistysten informaatioiltamien aika. Jäsenistömme urheilujärjestö KY-Sport järjesti tavalliseen tapaan ”kostean” ”keitto”-illan, jossa vastalämpimäisiä kaltereita valistettiin koulumme jäsenistön urheilutoiminnasta. Vaikka Parkin ilmastointia on aina rasitettu hikikarpaloita otsalle synnyttävillä toustauksilla ja villillä grebauksella, olivat tämänvuotiset informaatio-illat lähteiden mukaan karanneet käsistä. Taatakseen limaisen tanssilattian jäsenistömme tuoreet jäsenet olivat lotranneet Funlightia kannukaupalla toistensa päälle. Yleensä vastikkeettomasti saatu alkoholiannos nauttii jäsentemme varauksetonta arvostusta, tämän arvostuksen murentuminen järkyttää kirjoittajaa miltei yhtä paljon, kuin 2. vuosikurssin miesjäsenistön runsaat rintakarvat paljastavat kaula-aukot. Omaisuus jäsenistömme jäsentilan välittömässä läheisyydessä on vaarassa. Monen järkyttyneen silminnäkijän mukaan nuori mieshenkilö oli kiivennyt yläosattomissa auton päälle ja esittänyt tanssiaskelia konepellillä, yläosattomissa. KY- Sportin väkisinanastettu lippu oli myös omiaan loukkaamaan kylteri -identiteettiä. Tämä rikosketju jäsenistömme jäsenten perustavanlaatuisia arvoja kohtaan huipentui Ravintola Proffan kellarissa. Viattomana illanviettona alkanut toiminta eskaloitui kriisiin,

kun nimeltä mainitsematon jäsenistömme 1. vuosikurssin jäsen anasti valitettavan vaatimattoman rahasumman kellarin tippikulhon uumenista. Kohu laantui, kun suurehkon setelin ilmaantuminen tippikulhoon synnytti konsensuksen jäsenistömme keskuudessa. Asia painettiin villaisella, tosin jäsenistömme hallituksen tiedottaja kunniakkaasti kunnostautui antamalla nootin jäsenistömme jäsenille vedoten jäsenistömme kylteri-identiteettiin. On ilmeistä, että ensimmäinen opiskeluvuosi on rankka, sitä ei voi kiistää edes lehtorimme Irma Luhta, vaikka onkin kuulemamme mukaan repinyt peliviittansa useaan otteeseen TKMY1 luentojen aikana. Kunnioituksesta Luhtaa kohtaan en halua mennä yksityiskohtiin hänen kurinpitomenetelmistään jäsenistömme nuoria häirikköjäseniä kohtaan. On kuitenkin merkille pantavaa, että niinkin kunnioitettu auktoriteetti kuin lehtori Luhta, joutuu uhkaamaan tuholaispupuja pakkokeinoilla. Anonyymi tiedostaa selvän trendin jäsenistömme tuoreiden jäsenien käyttäytymisessä. Kauhuskenaario on, ettei tämä jää tähän. Ehdotankin siis Turun KY:n uudelle hallitukselle ottamaan ensi vuoden budjetissa huomioon monsteripupujen todennäköiset häiriökäyttäytymisestä aiheutuvat kustannukset.

5/12 KYliste.

7


Käytävägallup TEKSTI JA KUVAT RIKU HIETARINTA JA KATJA SOININEN

Vuoden viimeisessä käytävägallupissa käytävillä maleksivalta jäsenistöltä udeltiin mielipiteitä niin TuKY-jäsenyydestä kuin joulusta. 1. 2. 3.

Mitä hyötyä TuKY –jäsenyydestä on ollut sinulle? Mitä TuKY voisi tehdä paremmin opiskelijoiden edun ajamiseksi? Mikä joulussa ärsyttää?

MERI SIEVÄ ► 20 vuotta, 1. vuosikurssi

▼ TEEMU ARIMA JA TUOMAS VUORI 23 vuotta, 4. vuosikurssi

1.

1.

Entiset Montun edut ja bileisiin osallistuminen.

3.

Teemu: laulut ja lahjat.

2.

3.

Tapahtumat ovat luoneet hyvät mahdollisuudet verkostautumiselle.

TuKY voisi tiedottaa ajoissa, paremmin ja aktiivisemmin tulevista tapahtumista yms. Tämä olisi hyvä erityisesti 1.vuosikurssin opiskelijoiden kannalta, sillä esimerkiksi edustajiston yms. hallituksen vaihdot tulivat hieman odottomasti niille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, jotka olisivat oikeasti kiinnostuneita aktiivitoimintaan osallistumisesta.

2.

TuKY voisi tukea nuorten akateemista yrittäjyyttä sekä tukea mahdollisuutta laajempaan verkostautumiseen ainelaitosten henkilökunnan kanssa. Henkilökunnan tulisi olla sekä apuna että tukena opiskelijoille myös henkilökohtaisten projektien toteuttamisen kanssa eikä ainoastaan kouluprojekteihin liittyen. Tuomas: ihmiset, joilla ei ole joulumieltä.

Kaikki kaupallinen hössötys, laulut, rallatukset sekä punainen väri. Oikeastaan kaikki muu paitsi kynttilät.

JAANA MIETTINEN ► 21 vuotta, 2. vuosikurssi 1. 2.

3.

8

On voitu osallistua bileisiin ja saatu omat haalarit

TuKY –tarralla voisi saada sekä monipuolisemmin että enemmän etuja. Vanhempien vuosikurssien opiskelijoille voisi järjestää kohdennetusti omia bileitä ja muuta vastaavanlaista ohjelmaa, kuten pelkästään pupuille on suunnattu. Hiljaisuus. Suomessa ei tapahdu mitään.

KYliste. 5/12

◄ RONI AHONEN 21 vuotta, 1. vuosikurssi 1. 2.

On saatu haalarit sekä halvempia lippuja bileisiin. Enemmän poikkitieteellistä toimintaa.

3. Lahjabuumi.


Onn koh eksi t kev a on ät!

Kyllin hyvää

POHJOISSUOMALAISENA olen oppinut ja hyväksynyt, että talvi on se vuosittainen kiintiöpaha, joka on olemassa, jotta osaisimme arvostaa kesää. Viettäessäni edeltävän kevään Erasmus-vaihdossa Karibialla tajusin, että suomalaiset eivät tajua logistiikasta. Toki miksi viettää 12 kuukautta vuodesta palmun alla, kun voi viettää niistä yhdeksän pilkkihaalareissa. Eihän Karibialla ole lunta ja lautaillakin voi vain aalloilla. On päiväntasaajalla sentään vuodenajat, mutta karibialaisille riittää kaksi: sateinen kesä, sekä kaatosateinen kesä. Vaihtelu virkistää ja kellään ei tule tylsää. Suomalainen työelämä tarjoaa kylterille kolme vuodenaikaa: kevät, jolloin haetaan kesätöitä, kesä, jolloin ollaan töissä ja syksy, jolloin kehitetään työn teoriapohjaa. Joulu on huomenna ja siitä alkaakin kevät, aurinko ja kesätyörumba. Itse olen todennut parhaaksi aloittaa henkinen hakuprosessi joululomalla, kun olen taas lukenut uuden kappaleen viimejouluisesta Steve Jobs –lahjakirjasta, jonka veljeni osti minulle siinä suureellisessa toivossa, että oppisin siitä jotain. Opinkin, aina kun jaksan lukea sitä. Tänä keväänä hyödynnän SEFEn toimistolla työkseen rekryasioita pyörittäviä ihmisiä. Varaan ajan urapalveluihin ja käyn läpi CV:ni ja hakemuspohjani ja mietin millaisia työmahdollisuuksia on. Ekonomeja työskentelee yli 4000 työnimikkeellä, joten äkkiä laskettuna joukkoon mahtuu ainakin muutama tuntematon. Luen läpi uudistuneen Kylterien työnhaku –osion, jossa kerrotaan mitä kylterin tulee huomioida töitä hakiessaan. Toimiston tehonaiset Sirja, Taija, Leena ja Anu ovat osaanneet vastata kaikkeen mitä olen syksyn aikana keksinyt kysyä, joten oletettavasti sieltä yksi unelmien kesätyöpaikka lohkeaa. Jos luet tätä, olet SEFEn jäsen ja kaikki urapalvelut ovat käytettävissäsi. Pieni hetki puhelimessa ura-ammattilaisen kanssa hahmottaa kummasti omia päämääriä ja tavoitteita. Katso lisää mahdollisuuksien maailmasta osoitteesta www.sefe.fi. Tehokasta joulunodotusta toivottaen, Kylli-täti, Veera Kylteriyhdyshenkilö Turun kauppakorkeakoulu Suomen Ekonomiliitto - SEFE ry puh. 041 504 7456 veera.iliev@sefe.fi www.sefe.fi www.kylterit.net

5/12 KYliste.

9


Maailma, jossa palkkasi ei j채채 mysteeriksi. www.sefe.fi facebook.com/ekonomiliitto


NOUSUKÄYRÄ

Paha susi

RAHA

DEBIT

VOITTOFUNKTIO Kylteri Kansi kylteri-imagojutulle

Kapitalismi

Johtaja

PANKKITILI

FIRST CLASS CREDIT Setelit

Business

SUIT UP Maksimointi

Mikä ihmeen kylteri? TEKSTI JA KUVA ANNA-MAIJA HONKANEN KUVITUS PIA RAWLINS


Mitä tulee mieleen kauppatieteiden opiskelijasta? Onko yhdistyminen Turun yliopiston kanssa syössyt Turun kylterit ikuiseen unhoitukseen Suomen kansan keskuudessa? Onko nauttimamme kunnioitus ennallaan? KYliste lähti Turun turuille ja toreille ottamaan asiasta selvää. Vastaukset olivat hälyttäviä. Tätä juttua ei suositella luettavaksi, ellei ole tänä iltana aikaa keinua asuntonsa nurkassa sikiöasennossa ja kosketella peilikuvaansa vapisevin sormin. Keitä me oikein olemme?

1. 2. 3. 4. 5.

Mikä on kylteri? Mitä tulee mieleen Turun KY:stä? Mikä on Monttu/KY-Club, oletko itse ollut siellä? Oletko itse opiskellut/mitä teet tällä hetkellä? Tiesitkö Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisestä?

PIRJO, 60 VUOTTA 1. En tiedä 2. Joku kunnan yhtiö..onks tää se joku työjuttu? Työnhakupalvelu? 3. Nyt en kyllä tiedä..joku rafla sen on oltava? 4. En nyt hirveesti, oon sitä sukupolvea jossa ei niin paljon kouluja käyty.. (Toimittaja häkeltyi vastauksista ja unohti kysyä Pirjolta yliopistoyhdistymisestä) HANNELE, 56 1. Ei kuulosta tutulta 2. Se on se Kåren! 3. Nyt kyllä ei..Kårenilla tuli hengailtua! Kåren! 4. En ole kovin paljon opiskellut 5. En tiennyt

12

EVELIINA, 35 1. En tiedä 2. Joku firma 3. Monttu? No joku semmoinen missä on soraa 4. Eri paikoissa, esimerkiksi Turun ammatti-instituutissa 5. Tiesin

KYliste. 5/12

JONI, 27 1. En tiedä 2. En tiedä 3. Kuullut olen, mutta en kyllä tiiä 4. Olen tällä hetkellä töissä, videovuokraamossa ja baarissa..myyn myös karkkia festareilla! 5. En tiennyt JANIS, 19 1. En tiedä 2. En tiedä 3. En tiedä 4. En paljon mittään tee tällä hetkellä, olen vaan 5. HAHHAHAHAHHAAA ..Joo no en tienny

RAUL, 16 1. Laskettelukeskus 2. Jotain kaupungin yhdistystoimintaa 3. En tiiä..joku kerhotila ilmeisesti 4. Opiskelen tällä hetkellä Puolalanmäen lukiossa 5. Tiesin


Masentavien kansalaishaastatteluiden jälkeen oli aika siirtyä yliopiston läheisyyteen jututtamaan muiden alojen opiskelijoita. Mitäs teille kuuluu? 1. Mitä tulee mieleen sanasta ”kylteri”? 2. Jos kauppatieteiden opiskelija olisi satuhahmo, niin mikä hän olisi? 3. Kolme sanaa tai asiaa, jotka tulevat mieleen sanasta ”kauppatieteiden opiskelija”? 4. Tiesitkö Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisestä? 5. Oletko huomannut sen vaikutusta elämääsi?

EMMI Erityispedagogiikka 1. Ei mitään 2. Punahilkka-tarinan susi 3. Kunnianhimoinen, itsevarma, omanarvonsa tunteva 4. Joo 5. En

Gallupin tulokset ovat hälyttävät. Mitä kylteriydelle on tapahtumassa Turussa, kun edes oman yliopiston opiskelijat eivät tiedä mikä on kylteri? Millainen kuva kauppatieteen opiskelijoista onkaan ihmisten mielissä jos kerran kyselyn vastauksissa meidät mielletään rahanahneiksi LSD-menninkäisiksi? Apua. Miksi juuri menninkäinen? Miksi ei maahinen tai tonttu? Nyt tarvitaan imagonmuutos toimenpiteitä, asap.

ALEKSI JA JAAKKO Uskontotiede 1. Kalteri, henkinen häkki..jotain inklusiivista 2. Jonkinlainen menninkäinen. LSD:ssä oleva.. pervo.. sininen jänis.. joo, joku pieni ja häijy olento 3. Sliipattu, raha, hyvä hygienia 4. Kyllä 5. Ei olla

SUSANNA JA SANTTU Psykologia 1. Ei hajuakaan. Auton osa? (Susanna) Joku agrikulttuurinen väline, jolla on äestetty ruispeltoa. Tai joku paikkakunta? (Santtu) 2. Joku omia etuja ajava pahis..semmoinen seteli, joka pysty pujottelemaan pienistäkin väleistä 3. Matemaattinen, Björn Wahlroos, Pankkitoimihenkilö 4. Joo 5. Ei olla MARIA JA SUVI Sosiologia 1. Kauppis 2. Tuhkimo! (Suvi) Semmoinen kiltiltä näyttävä pahis, joka paljastuu sadun loppuvaiheessa (Maria) 3. Bemari, vallanhalu, hautamerkki Parkin pihalla 4. Joo 5. Ei olla..tai no ehkä vapaus valita opintoja monipuolistunut

Jatkotutkimuksia aiheesta odotellessa KYliste antaa jokaiselle lukijalle vallan tehdä haastattelun tuloksista omat johtopäätöksensä.

5/12 KYliste.

13


Kauppiksen lyhyt historia

"Ai sä opiskelet siellä Turun yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa?" "Se on Turun kauppakorkeakoulu!" Turun kauppakorkeakoulu (lyhenne TuKKK, engl. TSE, Turku School of Economics) perustettiin vuonna 1950, sitä vanhempia kauppatieteellisen alan korkeakouluja Suomessa ovat vain Svenska handelshögskolan eli Hanken sekä entinen Helsingin kauppakorkeakoulu, nykyiseltä nimeltään Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu. TuKKK toimi aluksi Aurakadulla kaupungin keskustassa ennen kuin omat tilat valmistuivat Rehtorinpellonkadun varteen myöhemmin 1950-luvulla, joita on sittemmin laajennettu ja remontoitu useasti vuosikymmenten varrella. Vuonna 1977 TuKKK siirtyi valtion omistukseen, kun sitä ennen se oli ollut Turun kauppakorkeakoulun säätiön hallinnoima yksityinen yliopisto. TuKKK on toimipiste myös Porissa, jossa on myös mahdollista suorittaa niin kandidaatti kuin maisterinopinnotkin. Viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla alettiin selvittää Turun kahden yliopiston mahdollista yhdistymistä, ja asiassa edettiinkin melko nopealla aikataululla siten, että vuoden 2010 alusta Turun Yliopisto ja Turun Kauppakor-

14

KYliste. 5/12

keakoulu, joka siis tähän asti oli ollut itsenäinen yliopisto, yhdistyivät uudeksi Turun yliopistoksi, jossa TuKKK on oma itsenäinen, yliopiston tiedekuntaan rinnastettava laitos osana yliopistoa. Näin ollen esimerkiksi ilmaisut Turun yliopiston kauppakorkeakoulu tai Turun yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta ovat virheellisiä eikä niitä tulisi käyttää. Yhdistymisen taustalla vaikutti nykyinen trendi kohti suurempia organisaatioita sekä uusi yliopistolaki, joka astui voimaan 1.1.2010. Uuden lain myötä yliopistoista tuli valtiosta erillisiä oikeushenkilöitä, yliopistojen rahoitusmallia muutettiin, niiden autonomiaa lisättiin sekä yliopistoista tuli työnantajia valtion tilalle. Uuden lain myötä oli yhä enemmän perusteita Turun yliopistojen yhdistymiselle. Tällöin myös muodostettiin uusi Aalto-yliopisto pääkaupunkiseudulle ja Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi. Luonnollisesti Turun kahden yliopiston yhdistyessä näin tapahtui myös niiden ylioppilaskunnille. Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta ja Turun yliopiston ylioppilaskunta yhdistyivät uudeksi Turun yliopiston ylioppilaskunnaksi, ja kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan perinteitä ja toimintaa jatkamaan perustettiin TuKY ry.


Me ollaan kyltereitä kaikki

TEKSTI ELISA KALLIOLA JA IIRIS SEPPÄLÄ KUVAT HEIKKI LÄHTEENMÄKI, HAASTATELTAVAT ITSE

Kauppakorkeakoulusta valmistumme useimmiten yhden käden sormilla laskettavissa vuosissa, mutta ihmissuhteet ja muistot opiskeluajoilta säilyvät läpi elämän. KYliste haastatteli kauppakorkeakoulumme alumneja neljältä eri vuosikymmeneltä – seuraavilla sivuilla he kertovat muun muassa opiskeluaikojensa parhaimmista muistoista. Vuodet vierivät, mutta kylteriys on ikuista: Turun kauppakorkeakoulusta on valmistunut erilaisia opiskelijoita ja erilaisia ihmisiä, mutta ennen kaikkea upeita kyltereitä.

5/12 KYliste.

15


1972

Helena Santala

Pupu vuosikurssia -72

N

16

eljäkymmentä vuotta sitten kauppakorkeakouluelämä oli hyvin erilaista nykyiseen meininkiin verrattuna. Tällä entisellä koulumme opiskelijalla ei ollut käytössään Intranetiä, vaan luentomuistiinpanot tehtiin aina käsin ja kirjallisuus saattoi olla kymmeniä vuosia vanhaa. Tietokoneina taas toimivat valtavat laatikkomuotoiset koneistot nykyisten ohuiden läppäreiden sijaan. KYliste haastatteli Helena Santalaa, vuosikurssin 1972 alumnia. Santala on ollut eläkkeellä lähes neljä vuotta, mutta on aikaisemmin toiminut mm. kauppaoppilaitoksen lehtorina sekä hotelli- ja ravintola-alan kouluttajana. Kokemusta löytyy myös opettamisesta kauppakorkeakoulummekin puolella. Pääaineenaan hänellä toimi laskentatoimi. Opiskelijatoiminta jäi Santalalta kuitenkin taka-alalle: ”En ollut erityisemmin mukana opiskelijatoiminnassa. Syy oli se, että aloitin jatko-opiskelut merkonomipohjalta 27-vuotiaana. Tuore avioliitto oli tällöin minulle kaikkein tärkein. Vaput ynnä muut tärkeät juhlat tulivat kuitenkin juhlittua”, hän kertoo. Hauskoja opiskeluajantarinoita Santalalta kuitenkin löytyy lukemattomia! Erityisesti muistot tietotekniikan opinnoista toivat hymyn huulille: ”Aine ei ollut vahvuuksiani opiskeluaikanani. Kerran jouduin tekemään pienen ohjelmointitehtävän, jossa täytyi laskea alennusmäärä tietystä hinnasta. Kun vein sitä neljättä kertaa suureen,

KYliste. 5/12

tietokoneita sisältävään huoneeseen, muistan professorin kieltäneen minun astumiseni yli kynnyksen, sillä tällöin koneet kuulemma räjähtävät”, hän naurahtaa. Silloin tällöin tietotekniikkaa opiskellessa tietokoneetkaan eivät aina olleet päällä, vaikka niitä olisi tällöin tarvittukin. Naimisissa ja rakastuneena Santala panosti kuitenkin opiskeluun täydellä teholla, mikä silloin tällöin jopa hermostutti opettajatkin – asioiden tiukkaa kyselyä ja tivaamista ei aina pidetty hyvänä asiana! Toisin on nykyään, jolloin opiskelijoita usein jopa kehotetaan lisäämään vuorovaikutustaan ja kertomaan mielipiteitään. Nykyistä opiskelutyyliä hän luonnehtiikin yhä ulospäin suuntautuneemmaksi sekä myös projektiluontoisemmaksi ja kansainvälisemmäksi omaan aikaansa verrattuna. Santala on nykyäänkin yhteydessä vanhoihin opiskelutovereihinsa mm. alumnitapahtumien kautta. Alumnit kokoontuvat kerran vuodessa kauppakorkeakoululle, ja oppilaitosta aikanaan käyneet kertovat siellä mm. omasta urastaan ja

elinkeinoelämän kehityksestä. Tapahtuma päättyy Monttuillalliseen. Myös Santala korostaa verkostoitumisen ja ystävyyssuhteiden luomisen hyötyjä: hän esimerkiksi tapaa oman vuosikurssinsa naisporukkaa, ”bestiksiään”, säännöllisin väliajoin, ja on kohdannut vanhoja opiskelutovereitaan myös työelämässä.


1982

Kaarle Kaleva

The original toiminnanjohtaja Kaleva

T

ämä kauppakorkeakoulumme alumni on ollut mukana perustamassa TuKYn omistamaa menestynyttä yritystä Turun KY-Contact Oy:tä, nykyistä Legioonaa. Hän on aikanaan ollut ylioppilaskuntamme toiminnassa aktiivisesti mukana, ja pitää uuden upean Parkin vihkiäisiä yhtenä parhaina opiskelu-

muistoinaan. Hän on KTM Kaarle Kaleva, yhdistyksemme nykyisen toiminnanjohtajan Lotta Kalevan isä. Kaleva aloitti opintonsa vuonna 1982 pääaineenaan kansantaloustiede. Sivuaineenaan hänellä oli laskentatoimi, johon hänen tuleva työnkuvansa loppujen lopuksi liittyikin: nykyään Kaleva toimii toimitusjohtajana perustamassaan 8-hengen tilitoimistossa, Tili-Avekki Oy:ssä. Opiskelualan valinta ei kuitenkaan ollut hänelle täysin itsestäänselvyys: opinnot kauppakorkeakouluissa antoivat lähinnä vapaammat kädet suunnitella jatkoa, tulevia työaloja sekä mahdollisuuden toteuttaa omia toiveitaan ja mieltymyksiään. Mitään sen suurempaa, hienompaa suunnitelmaa, ei siis löytynyt. Opiskeluaikoinaan Kaleva oli mukana monessa aktiviteetissa: hän toimi mm. pääsihteerinä sekä talouspäällikkönä ylioppilaskunnassa sekä pitkään myös taloustoimikunnassa. Myös toiminta kuorossa ja olutkerhossa toivat oman ilonsa opiskelijaelämään. Hän pitää opiskeluajan muistoja arvossaan: ”Koko

opiskeluaika ja aktiivinen elämänvaihe olivat minulle yhtä hyvää muistoa. Kun monet kysyvät, että pitäisikö opiskella mahdollisimman nopeasti päästäkseen työelämään, olen yrittänyt sanoa, ettei kannata pitää turhaa kiirettä. Jos pystyy ottamaan hyötyä itselleen ylioppilaskunta-ajasta, se kannattaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Mitä enemmän opiskelijatoiminnalle antaa, sitä enemmän siltä myös saa”, toteaa Kaleva verkostoitumisen ja opiskelija-ajan toiminnan hyötyjä korostaen. Suuri osa hänen yrityssuhteistaankin syntyi juuri ylioppilaskuntaaktiivitoiminnan lomassa. Nämä ovat periaatteita, joista kannattaakin ottaa opikseen; pelkkä opiskelupainoitteinen elämä saattaa loppujen lopuksi käydä hyvinkin rankaksi, ja sen ohelle kannattaa keksiä myös muuta toimintaa. Tulevaisuuttakin ajatellen kaikenlaisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä saa paljon irti: niistä jää käteen sekä hyviä muistoja että tärkeää kokemusta. Elämää löytyy siis Elovena -salin ja kirjaston väliltäkin!

5/12 KYliste.

17


2003

Petri Karvinen

Opiskelija ylioppilaskunnan kulta-ajoilta

T

unnetko legendan opiskelijasta, joka hankki 13 000€ apurahat vaihto-opiskelua varten? Tämän valokuvausta harrastavan kitaristin mielestä hain puremat ovat myyttejä ja hänen mielestään on hyvä pitää silmät ja mieli aina avoinna vaihtoehdoille. Hän on Petri Karvinen. Pääaineena logistiikkaa lukenut 31-vuotias Karvinen valmistui Turun Kauppakorkeakoulusta vuonna 2008. Täällä opiskelu on ollut aina hänelle ykkösvaihtoehto ja opintojen alkaessa myös urasuunnitelmat olivat selkeät. Ne kuitenkin muuttuivat opiskeluaikana täysin, kun perinteinen uramalli lopetti kiinnostamasta hetkeä ennen valmistumista. Tällä hetkellä yrittäjänäkin toiminut Karvinen työskentelee Turussa Lyyti Oy:llä myynnissä ja sen kehittämisessä. Työkaverin mukaan Karvinen työkseen ”myy niin maan h**vetisti”. Ja se jos jokin on selvää. Valmistuttuaan Karviselle tarjottiin työtä myös logistiikan parista, mutta siitä kauniisti kieltäydyttyään hän tänä

18

KYliste. 5/12

päivänä totetaa sen olleen paras päätös ikinä. Pääaine antaa perspektiiviä tietylle alalle, mutta se ei kuitenkaan rajoita muilta vaihtoehdoilta eikä täysin ohjaa tulevaisuuden urakehitystä. Karvinen ”ajautui, hakeutui, eksyi ja päätyi” Lyytin myyntitykiksi, vaikka harmillisesti myyntiä itsessään ei kauppakorkeakoulussa opetetakkaan ”pitäisi opettaa, koska se ei ole lainkaan sitä, mitä siitä kuvitellaan”. Opiskeluajoillaan Petri Karvinen toimi niin Ulkkiksen tiedottajana kuin KYSS:n puheenjohtajanakin. Hän oli myös kaksi vuotta taloustoimikunnan puheenjohtaja. TuKY:n edustajistossa Karvinen vaikutti koko opiskeluaikansa. Tämän lisäksi kitaraa, omien sanojensa mukaan ”populäärimusiikkia kovaan ääneen soittavassa harrastelijabändissa”, nimeltään Milkman Dan, soittanut Karvinen nojasi vaatimattomuuteen. Totuus kuitenkin on, että bändiä on kuvattu aikamme legendaksi, joka on viihdyttänyt opiskelijoita lukemattomissa bileissä ja tapahtumissa. Eräänä hauskimmista muistoista

mieleen nousee Sillis-keikat ja PMPJ:n joulukeikka, jolloin keikkanauhotteelta kuului ”rauhoittukaa ihmiset, ei satuteta ketään”. Tukyläisyys toi Karviselle hyvää vastapainoa opiskelun jämptiyteen. On meillä paljon muutakin kuin vain kirjoja ja luentoja. Parhaimpina muistoina opiskeluajoista mieleen juolahtaa Australian ja Etelä-Afrikan opiskelijavaihdot. 13 000€ apurahojen hankkiminen vaihto-opiskeluun ei hänen mukaansa vaadi tähtitiedettä: se vaatii ahkeraa ja perusteellista tiedonhakua, jossa on mukana hitusin hyvää tuuria. Mukavana lisänä voi oppia myös surffaamisen ja sukeltamisen jalon taidon. Verkostoitumisen tärkeyttä Karvinen ei voi väheksyä! Opiskeluajan kaverisuhteet ovat säilyneet ja käytännössä hän tuntee jokaiselta alalta jonkun, joka voi auttaa tarvittaessa - tärkeää on muistaa, että kaikkea ei tarvitse välttämättä tietää itse. Karvinen on ollut mukana järjestämässä epävirallisempaa TuKYn alumnien ja Montun ”bileistä pois ikääntyneiden” vuosittaista parin sadan hengen tapahtumaa nimeltä WTM, eli Wanhat Tukkkilaiset Montussa, joka järjestetään vuosittain paikassa X. Sanan ”kylteri” Petri Karvinen tiivistäisi yhdellä sanalla kuvattuna ”tuurillahaltsaajaksi” tarkoittaen sitä, että kylteri osaa mukautua tilanteeseen kuin tilanteeseen tietäen tai kantapään kautta oppien, että vaihtoehtoja on aina useita. Josta puheenollen, terveiset meille ovat, että ei kannata urautua liikaa yhteen vaihtoehtoon ja kannattaa muistaa pitää silmät ja mieli aina avoinna.


2008

Tuore kasvatti

Mika Pyhämäki

T

iedätkö kuka on keksinyt jokavuotiset Vaahtobileet? Keneltä on kuultu lausahdus, ”pääasia toteutuu, kun miehet viihtyvät”? Tämän vastavalmistuneen nykyisen markkinointijohtajan mielestä rajoja kuuluu rikkoa ja unelmiaan pitää tavoitella. Hän on Mika Pyhämäki. Turun Kauppakorkeakouluun Pyhämäki haki huomattuaan, että tekniikan opiskelu ei kiinnostanutkaan. Lukion jälkeen business vain kolahti ja tavoitteena oli päästä hyvään kouluun, itsenäistyä sekä kokeilla omia rajojaan toisella paikkakunnalla. Neljässä vuodessa maisterin tutkinnon suorittanut 25-vuotias Pyhämäki työskentelee nyt markkinointijohtajana taloushallinnon asiantuntijayrityksessä, jossa hän suunnittelee ja ohjaa kymmenen maan markkinointia konsernihallinnosta käsin. Hän on poikkeus säännöstä, jossa menestyksekkäitä opintoja ei voisi toteuttaa alta viiden vuoden nauttimalla samalla opiskelijaelämän riennoista. Opinnot aloitettuaan Pyhämäen urasuunnitelmat eivät olleet vielä selkeät - silloin alettiin vasta oppia ja ymmärtää enemmän. Nyt hän korostaa yritysvierailujen tärkeyttä, joista saa realismia siihen, mitä kaikkea on mahdollista saavuttaa. Ne ovat parasta oppia. Sanan ”kylteri” hän tiivistäisikin yhdellä sanalla ”tulevaisuudeksi”. Opiskeluajoillaan Pyhämäki ehti toimia niin vanhan ylioppilaskuntamme edustajistossa, tutorina, KYSS:n puheenjohtajana kuin muutaman vuoden Kasinon hallituksessakin. Parhaiten hänet ehkä kuitenkin tunnetaan Forte Profitin laulajana ja kitaristina. Vuonna

2009 TuKY:n ensimmäiseksi Speksibändiksi koottu yhtye soitti lopulta itsensä turkulaisen opiskelikansan sydämeen. Lavashowstaan tunnettu bändi esiintyi kaikissa Turun suurimmissa opiskelijabileissä ja Pyhämäki on ehtinyt musisoida esimerkiksi Parkin katolla sekä polttaa kitaransa keikan päätteeksi. Eräänä hulluimmista tempauksista mieleen on jäänyt paljuttelu VIP-bussin perävaunussa Turun Kauppatorilla. Samana iltana yllyttämistaidoissaan varmasti pätevä Pyhämäki sai 20 opiskelikollegaansa manipuloitua juoksemaan Hämeenkadun päästä päähän alasti. Se oli viuhahdus jos jokin. Parhaimmiksi opiskeluajan muistoiksi nousee myös vaihtovuosi Moskovassa. Tämän uskomattoman koettelemuksen tarkoituksena oli kehittää venäjän kielen taitoja ja tehdä jotakin sellaista, mitä muut eivät olleet aikaisemmin tehneet. Tietoinen valinta venäjän kielen opiskelusta ohjasi myös kohti nykyistä uraa, jota komppasi määrätietoinen pestin haku ulkomailta. Tavoitteena on ollut kehittää itseään ja mennä jatkuvasti eteenpäin - mieluummin vielä vähän kovempaa kuin muut. Pyhämäki korostaa myös verkostoitumisen tärkeyttä. Hänen ympärillään on ollut uskomattoman paljon hienoja ihmisiä, joiden kanssa on ehditty jakaa monia kokemuksia. Nämä muistot eivät katoa edes aikuisiällä ja niistä tullaan

puhumaan jatkossakin. ”On helppoa olla ystäviä, kun on kasvettu yhdessä.” Opiskeluaikana tukyläisyys merkitsi Pyhämäelle lähiyhteisöä ja tällä hetkellä turvaverkostoa. Nyt Tallinnassa asuva markkinointia pääaineenaan opiskellut Pyhämäki muistuttaa, että työelämä odottaa meiltä vielä kuviteltua enemmän. Täytyy olla valmis tarttumaan miltein mihin tahansa haasteeseen. ”Kylterit ovat tehneet upeita juttuja aina. Me olemme coolia porukkaa.” ■

5/12 KYliste.

19


PEISKÄLOKIKIRJA Tarina kertoo noin 20 hengen varjoilijaseurueesta, johon toimittaja oli kutsuttu mukaan, vaikka hänen kuuluisi istua kotona kirjoittamassa kandiaan.

19:24:

19:43: 20:20: 20:50:

21:47:

23:12: 00:03:

01:12: 05:10:

20

Seurueemme on saapunut taxilla etkojen kautta terminaaliin. Tytöt juovat tyytyväisenä siideriä, kunnes allekirjoittanut huomauttaa, ettei terminaalissa saa juoda. Kummaksuntaa ja syyllisyyttä, muttei vaikutusta. Eipä ketään kiinnosta. Aino pohtii linjojaan ja sitä, kuinka jaksaa buffetissa, kun vatsa ei haluaisi enää vastaanottaa edes Crowmoorin pohjia. Neidit päättävät, että jonottaminen saa riittää. Ensin käydään läpi, kuinka naisellisia avuja hyö dyntämällä on helppo luovia ihmisvilinässä eteenpäin ja vastustuksestani huolimatta seurueemme lähtee tunkemaan laivaa kohti. Portaiden yläpäässä on jo täysi tungos. Hytit on löydetty ja alkumaljat korkattu. Risto oli tuonut mukanaan vesipullollisen kasaria ja pullon zerocolaa. Siljan muovimukeihin syntyy etovat drinkit, oluet korkataan ja hiljalleen koittaa siirty mä Tax Freetä kohti. Tax Freen jono on merkittävät, välttämättömältä pahalta ei voi välttyä. AMKlaiset tytöt iloitsevat, sillä muu haalarikansa kuljettelee viinaa mukanaan, joten eivätköhän hekin saa ostettua. Tax Freessä tapaa paljon tuttuja, joiden kanssa yhdessä paheksutaan sitä, kuinka porukka ei osallistu viralliseen PeIskään vaan varjoilee. Challengehän on aivan mahtava, vaikkei buffettiin haluaisikaan. Ja miksei muka haluaisi, köyhät. Lopputuloksena todetaan, että kaikki viralliset paikat myytiin nopeasti loppuun (puput eivät petä tässä suhteessa) ja viinaa on pakko saada menomatkallakin. Heineken sihahtaa auki. Osa seurueesta on ollut säästölinjalla ja ostanut Lapparia. Lassi kaivaa peli kortit esille ja on vihdoin aika juomapelien. Kyseesä on juomapeli juomapelin sisällä, osallistujat ovat innoissaan. Yhteen hyttiin voi kuitenkin ahtautua niin paljon porukkaa, että kaikki eivät edes ole mukana pelissä, vaan juttelevat omiaan takana, osa taas on turhan vahvassa laitamyötäisessä osallistuakseen täysipainoisesti. Loppuporukalla on kuitenkin hauskaa pelin äärellä. Ensimmäiset buffetissa itsensä täyteen ahtaneet alkavat kansoittaa käytäviä. Peliporukka on jo alkanut hajota, muutama pikkumusta ilmestyy tilalle. Tässä vaiheessa peliä juodaan vesiputousta nenästä kiinni pitäen ja rapsutellaan vierustovereita kuka mistäkin. Anna Puu(stjärve)n keikka alkaa Ocean Clubilla. Eturivissä on teinityttöjen lisäksi myös KYSS:n pojat osoittamassa kunnioituksensa järjestön perustajajäsenelle. Muutaman biisin jälkeen puheen johtaja nostaa KYSSn lipun päänsä yläpuolelle ja ilahtunut Anna poimii sen, esittelee yleisölle ja kunnioittaa historiaansa. Lipusta ei ole tämän jälkeen havaintoa, mutta väki viihtyi encoren loppuun saakka. Toimittaja yllättää itsensä baarin tuoppi kädessä hytistään etsimässä Koskenkorvapulloaan. On aika jättää seurueen kaksi väsyneempää jäsentä kuhertelemaan sänkyyn ja siirtyä tarkastamaan, kuinka challenge edistyy. Muistiinpanovälineet unohtuvat ja hyttiin ja niiden paikan haalareiden taskussa vie nyt taskumatti. Hyttikäytävä on kodikas, kokolattiamatto pehmeä. Perheen päihtyneimmät ja kokemattomimmat ovat siirtyneet hytteihin torkkumaan. Ohikulkijoilla on vaikeuksia liikkua käytävällä. Palovälinekaappi aukeaa mystisesti, eikä sitä saada ponnettomilla yrityksillä kiinni. Taneli nuokkuu vieressä, Jenna ja Mikko keskustelevat terveydenhuollosta sekä veropolitiikasta Moni muuttaa mielensä aamupalalle asti valvomisesta, mutta allekirjoittanut ei moista hyväksy vaan koettaa kaikin keinoin saada porukan siirtymään alakansille reivaamaan. Päädyn 2. kannelle Jennan vapaaehtoisesti luovutettu hyttikortti taskussani. Meno on luonnollisestikin kova. Vasta valittua TuKYn hallitusta onnitellaan sekä ohjeistetaan, ja heiltä vaaditaan tulevaisuuden toimenpiteitä. Taskumatti tyhjenee, tuttuja halaillaan.

KYliste. 5/12


07:11:

08:32: 11:42: 13:19:

14:37:

16:50:

19:08:

Paraskuntoisin (?) aines on aamupalalla. Meitä on vähän. Itse en ylläty, pety tai järkyty, kun tarjolla ei ole pekonia eikä donitseja, sillä olin harjoittelemassa PeIskää varten jo viikko sitten samaisella laivalla. Moni on kuitenkin lievästi raivoissaan ja ruokasota on vääjäämätön, onneksi se tosin venyy myöhempään ajankohtaan. Miro tarjoilee maitoa, Ristomatti työstää muffineja. Man vs. food -skenaarioita ei esiinny, sillä kaikkia ovat vielä 1 ‰ paremmalla puolella. Linda ja Ilona keskustelevat iloisesti ja siirtyvät jugurtin kautta ostamaan nuuskaa. Koen väsymystä ja päätän ottaa taktiset nokoset hytissä. Oveen hakataan, ponkaisen alas ja päästän häpeilevän Jennan sisään. Peseydyn, vedän haalarit niskaan ja hyttiseurueemme siirtyy Tax Freehen. Liikaa verta alkoholissa, kipaisen vielä hytissä hakemassa vahvistusta. 11. kannella Anna-Maija ja Sara päättävät kirmata hyttikäytävän päähän tutkimaan valoa, jota loistaa ulko-oven ikkunasta. Havainnoin haalareiden kilinän täyttämän 50 metrisen käytävän juoksukisaa, enkä käsitä, miten kukaan pystyy moiseen tässä tilassa. Siirrymme siemailemaan lonkeroa ja nauttimaan merimaisemasta. On mukavan rauhallinen ja euforinen olo. Alkoholiongelma kuitenkin nostaa päätään kun blokkari vei tölkkimme pois, joten siirrymme uusiin seikkailuihin. Aamupalan missanneet kaipaavat ravintoa. Matka kestää, sillä Lassi on ollut yli tunnin poissa lähdettyään 2. kannelta etsimään vessaa. Lopulta on annettava periksi ja siirryttävä ruokailemaan. Kaikki ottavat lautasensa kukkuroilleen ja suorituskyky rajoittaa mieltä. Mikaelilta jää puolet syömättä, Mikko taistelee uljaasti ja erityisen tuskaisasti annoksensa loppuun asti. Lokit iskevät jämiin, Cordon Bleu saa kehuja. Liisa osaa kertoa, että challengen päättävä gaala pidetään klo 17, joten alamme hiljalleen siirtyä paikalle kun Lassi ja loputkin tytöt löysivät viimein paikalle. Sanni istuu portailla jopa tavanomaista positiivisempana, sillä hän kuuluu voittajajoukkueeseen. PeIskä on kuulemma ollut huikea, paljon parempi kuin viimevuotinen. Siirrymme kohti gaalaa, mutta vastaamme astelevatkin loput voittajajoukkueesta entourageneen; gaalaa ei järjestetty syystä X, mutta heillä on palkinnot. Siirrymme hyttiin juhlistamaan. Mukana on mm. kolmeen eri otteeseen 12 tunnin sisään oksentanut himobilettäjä ja tunnelma on aivan käsittämätön. Hyttikäytävä täyttyy revityistä esitteistä, skumppaa suihkutetaan ympäri hyttiä pullo toisensa jälkeen ja viinapullojen korkkeja säilöön kengänkantojen alle. Markkinointia lukeva Harri Hylje kastetaan useita kertoja, mutta lopulta poloinen pahoinpidellään useaan otteeseen ja silmäkin katoaa ympäriinsä lentelyn seurauksena. Yksi Slaickoista keksii vaihtaa haalarit ylleen, mutta jää touhuissa puolitiehen ja sitten nautitaan alastomasta miesvartalosta seuraavan tunnin ajan. Kaikesta huolimatta lempikin leiskuu, kun erään parin suudelma tuomitaan liian tunteettomaksi, jolloin romantikko keksii sammuttaa valot. Puheenjohtaja löytää taskustaan Tuplapukkia, joka pelastaa allekirjoittaneen loppuristeilyn. Laiva saapuu satamaan. On aika siivota pahimmat hulinan jäljet, pakata ja siirtyä pizzerian kautta jatkoille ja/tai vätköille etkopaikkaan.

[Koheltajat eivät esiinnyt tekstissä omilla nimillään.]

5/12 KYliste.

21


Vuosijuhlat – Turun KY:tä parhaimmillaan TEKSTI VUOSIJUHLATIIMI KUVAT ILONA HÄSÄNEN, VELLU KESKIPOIKELA

Turun KY:n 62. vuosijuhlat kokosivat yhteen rakkaat kuntalaiset, kunniavieraat ja yhteistyötahojen edustajat Turun VPK:n talolle 19.10. Erinomaiset ruuat, mainiot viinit ja tyylikkäät esiintyjät tarjosivat mitä mainioimmat puitteet yli kolmelle sadalle juhlijalle näihin vuoden ehdottomasti tyylikkäimpiin ja halutuimpiin juhliin.

22

H

arva kuitenkaan ymmärtää miten paljon työtä tämänkin kokoisen tapahtuman järjestäminen vaatii. Yhdeksän henkilön uurastus, yhdeksän kuukauden työ, yhdeksän osatapahtumaa, 90 vapaaehtoista ensimmäisen vuoden opiskelijaa, 330 juhlavierasta. Mitä

KYliste. 5/12

tästä sitten oikein jäi käteen? Puolentoista vuorokauden mittainen juhlakokonaisuus, jonka toivottavasti jokainen osallistuja muistaa lopun elämäänsä. Tänä vuonna pyrittiin erityisesti panostamaan vuosijuhlien esiintyjien laatuun sekä Turun KY:n mahtavien perinteiden ylläpitämiseen. Juhlien aikana nautittiinkin valloittavista viuluesityksistä, huippuluokan tiskijukista Montun jatkoilla Rollomatik DJ-duon revitellessä kilpaa TuKY-taustaisen SÄX:n kanssa. Juhlavieraita eniten tanssittivat kuitenkin mahtavat Megamau ja The 5th of April. Ei liene kuitenkaan kahta sanaa siitä, etteikö vuosijuhlien liikuttavimmasta esityksestä olisi vastannut illallisjuhlan sykähdyttävällä esityksellään kruunannut Saara Aalto.

Mahtavan tunnelman rakennuspilarit

Vuosijuhlien odottaminen ja jännittäminen alkaa usein jo kuukausia ennen juhlia. Etenkin kuntalaisten lipunmyyntiin kulminoituu monta asiaa, jotka yhdessä lähtevät kohottamaan itse kunkin tunnelmia varsinaista juhlaa kohti. Tänä vuonna TuKYläiset olivat ennen näkemättömän innokkaita vuosijuhlalippujen perään eikä

vastaavanlaiseen lipunmyyntitapahtumaan ole tunnetun historian aikana törmätty koskaan ennen. Kun muutama vuosi takaperin vuosijuhlien lippuja myytiin vielä pitkään iltapäivään, eikä juhlia useinkaan myyty lainkaan loppuun, saapui tänä vuonna viimeinen lipun saanut henkilö Kauppakorkeakoulun etupihalle jonottamaan jo reilusti ennen puolta yötä, vaikka lipunmyynti alkoi vasta kahdeksalta aamulla. Tämä asettaakin vuosijuhlatiimille melkoiset paineet järjestää juhlat, jotka oikeasti ovat juhlavieraiden näkemän vaivan arvoiset. Itse vuosijuhlaviikolla tunnelman nostatus lähti perinteisesti käyntiin heti maanantaina, jolloin Turun KY:n hallitus järjesti cocktail-henkisen vuosijuhlaviikon avajaistilaisuuden, jossa palkittiin yhdistyksen eteen ansiokkaasti töitä tehneitä tulevaisuuden lupauksia. Vielä samana iltana hiottiin tanssiaskeleita kuntoon ammattilaisten ohjeistuksessa. Tiistaina etiketin saloihin vuosijuhlavieraat perehdytti upseeri ja herrasmies Mikael Miikkola, jonka vinkeillä kehtaisi helposti osallistua vaikka suoraan Linnanjuhlille. Humoristinen, mutta viiltävän analyyttinen ja täsmällinen etikettikoulutus


viihdytti paikalla olleita ja keräsi paljon tahteihin, joiden jälkeen juhlavieraat kiitosta. kuljetettiin bussein Montun jatkoille. Juhlapäivä polkaistiin käyntiin Montun jatkoilla kauppakorkeakkutsuvieraiden cocktail-tilaisuudessa, oulun tilat esittelivät parhaimpiaan. jossa päästiin Elina Simoisen ja Tuomas Nuotion viulu-flyygeli-duon lisäksi nauttimaan myös herkullisista cocktail-paloista ja kuohuviinistä. Ohjelmaan kuuluivat Turun KY:n yhteistyökumppanien tervehdykset ja huomionosoituksien jako niin aktiivisille yhdistystoimijoille, kuin muutamalla yhteistyökumppanillemme. Turun KY:n standaari myönnettiin kiitokseksi pitkästä yhteistyöstä Turun Kauppakorkeakoulun infopisteelle ja erityisesti Sirpa Sjöholmille. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon, että harmillisesti cocktail” Maija Grundström –mitali jaettiin edeltilaisuudesta päästi tänä lisen kerran vuonna 2006. Tänä vuonvuonna kuohuviini loppumaan na yhdistys päätti myöntää sen Turun siitäkin huolimatta, että sitä kauppakorkeakoulun viimeiselle reoli edellisvuoteen verrattuna varattu noin kaksinkertainen htorille, Turun yliopiston nykyiselle vamäärä. Kutsuvieraita vuosijuhrarehtorille – Tapio Reposelle. ” lilla kuitenkin oli saman verran kuin viime vuonna. Illallisjuhlasta nautittiin Turun Huomattavasti paranneltu valaistus ja VPK:n talon kristallikruunujen loisedellisvuosien pohjalta vieläkin paremteessa makuhermoja hivelevä kolmaksi suunniteltu sisustus tarjosivat men ruokalajin illallinen viineineen. juhlakansalle mitä loistavimman tilan Seurustelun lomassa kuultiin puheita jatkojen juhlintaan. Seuraavan päivän ja pääsipä juhlakansakin availemaan viidakko-teemaisella sillikselle vaihdetäänijänteitään laulunjohtajien johdolla. tiin iltapuvut ja frakit hieman renTämän vuoden juhlapuheesta vastasi nompiin asusteisiin ja jokainen paikalla Suomen Amerikkalaisen kauppakamaollut varmasti ymmärtää miksi Turun rin toimitusjohtaja Kristiina Helenius, KY:n Sillis tunnetaan kautta maan yhtjoka antoi puheessaan neuvoja meille enä parhaista vuosittain järjestettävistä tulevaisuuden lupauksille siitä, kuinka juhlista! ■ saada ystäviä, vaikutusvaltaa ja pomon täysi tuki työuran kehittämiseen. Pääsimme tänä vuonna todistamaan myös varsin harvinaista tapahtumaa, sillä Turun KY:n korkein huomionosoitus – Maija Grundström –mitali jaettiin edellisen kerran vuonna 2006. Tänä vuonna yhdistys päätti myöntää sen Turun kauppakorkeakoulun viimeiselle rehtorille, Turun yliopiston nykyiselle vararehtorille – Tapio Reposelle. Illallisjuhlan päätteeksi Sohon Torwet viihdyttivät juhlakansaa vanhojen tanssien

5/12 KYliste.

23


24

KYliste. 5/12


5/12 KYliste.

25


Luentoja El채m채st채 joka ilta

26

KYliste. 5/12


Saavuin Proffan Kellariin jo ennen avaamisaikaa haastattelua varten. Yllätyin, kun asiakkaita istui jo pöydissä. Kysyin asiasta ravintolan yrittäjältä Teppo Toivaiselta, ja hän kertoi, että saapuu itse paikanpäälle aina muutaman tunnin ennen avaamisaikaa mm. siivoamaan ja järjestämään paikkoja, sillä hän hoitaa kaiken itse - tietysti hän päästää asiakkaat samalla sisään: ”nuokin pojat tuolla ovat vakioasiakkaita”. Sympaattinen Toivanen naurahtaa, että saavatpahan asiakkaat samalla kärsiä hänen savolaisesta huumoristaan. Proffan Kellarista löytyy olohuone kaikille opiskelijoille, terassi, joka on auki ympärivuoden sekä elämäntyönään akateemisena yrittäjänä toimiva upea, Teppo Toivanen. TEKSTI ELISA KALLIOLA KUVAT LAURI LILJENBÄCK JA RIKU HIETARINTA

K

un opiskelijayhteisö tunnetaan, osataan siellä

jolloin Proffan Kellarista tuli kaupungin ykkösmenomesta,

veltä kotoisin oleva Toivanen aloitti maantieteen

Toivanen teki tarjouksen Proffan Kellarin alakerran vuok-

toimia yrittäjänä oikein, sanoo Proffan Kellarin

yrittäjä Teppo Toivanen. Vuonna 1972 Siilijär-

yliopisto-opintonsa Turussa. 2 vuotta myöhemmin Toivanen valittiin silloisen ylioppilaskunnan pyörittämän ravintolan toimihenkilöksi ja järjestysmieheksi osakuntaan. Silloisen ylioppilaskunnan ravintola Isker sijaitsi nykyisen Assarin

Ullakon paikalla. Myöhemmin järjestysmiehen pesti muuttui kokopäiväiseksi ja tästä alkoi Toivasen ravintola-alan ura kokemuksen kautta yrittäjyyteen.

Kun Proffan Kellaria alettiin rakentaa vuonna 1978,

samaan aikaan ylioppilaskunta meni konkurssiin, jolloin

Proffan kellarin tilat otettiin varastokäyttöön. Vuonna 1980 yksityiset omistajat ostivat tilat ja ravintola avattiin Prof-

fan Kellarin nimellä vuonna 1982, jolloin ruokaa ja juomaa

saatavasta pubista tuli kauppakorkeakoulun opiskelijoiden

mutta vuonna 1993 Proffan Kellarikin meni konkurssiin.

Viikko konkurssin jälkeen, ravintolassa vuosia töitä tehnyt

rauksesta. Vuokrasopimus tilojen omistajan TYS:n kanssa tehtiin 6.9.1993, jolloin alkoi niin Proffan Kellarin uusi

aikakausi kuin Toivasen elämä yrittäjänä. Nykyään ravin-

tola on avoinna aamusta iltaan päivittäin ja se toimii juuri

opiskelijayhteisön kanssa sen ehdoilla. Toisin kuin keskustan ravintoloilla, lauantai on viikon hiljaisimmista päivistä ja maanataina on vilkkaampaa.

Yrittäjäksi ryhtyminen tuli Toivaselle näin ollen sattuman

kautta. 20 vuoden oman työkokemuksen avulla, hän osasi

nähdä virheet, joita oli aiemmin tehty. ”Opiskelijayhteisössä

"Makiaa elämää monta vuotta"

suosittu paikka. Nykyinen TYY:n sauna toimi silloin Proffan

pitää elää täysin omilla ehdoilla, se elää niin omaa elämään-

pidettiin tanssit monesti viikossa, jossa sen ajan huippuni-

on opiskelijoiden olohuone - ”luentoja elämästä joka ilta”.

Kellarin keittiönä.

Samanaikaisesti opiskelijaelämä kukoisti. Urheiluhallissa

met, kuten Katri Helena esiintyivät. Montussa oli suuret bi-

leet joka keskiviikko 70-luvulta alkaen. 1990-luvun alun lama kuitenkin kaatoi kaiken. Urheiluhalli jäi pois tanssikäytöstä,

sä”. Opiskelijat saavat kokoustaa Proffan Kellarissa ilman

vuokramaksuja ja Toivanen hakeekin sitä, että Proffan Kellari Hän ei halua sulkea ketään ovien ulkopuolelle, joka esimer-

kiksi saattaisi tapahtua yksityistilaisuuksien kautta. Kauppa-

korkeakoululaisten syksyn kommelluksista huolimatta hän ei

5/12 KYliste.

27


missään nimessä halunnut asettaa tällöinkään

suuren muutoksen: haalarikohteltaminen esi-

opiskelijoista henkilökohtaisesti mitään pahaa

massaa (yliopisto ja AMK:t), jossa keskustan

porttikieltoja tai muita rajoitteita siellä oles-

kelulle, eikä hänellä ole kauppakorkeakoulun

sanottavaa. Nykypäivän yhteiskunnassa hänen

toimintansa onkin enemmän kuin jaloa. Itse hän kokee olevansa ”akateeminen yrittäjä” - kun tuntee yhteisön, osaa toimia siellä oikein.

"Montussa oli suuret bileet joka keskiviikko 70-luvulta alkaen."

Vuo-

sien

ravintola-alan

yrittäjä-

kokemuksien jälkeen Toivanen osaakin yleensä

tunnistaa jo ovelta, minkä alan opiskelija ovesta astelee. Onko kyseessä humanisti, kylteri vaiko

kenties lääkisläinen? Meillä kauppakorkeakoulun opiskelijoille on taipumus jäädä näkyville

paikoille seisoskelemaan kun taas humanistit

menevät suosiolla baarin pimeimmän nurkan

pöytään. Meillä taitaa olla hieman tapana pröystäillä?

Toivasen mukaan opiskelijabilekulttuuri

Turussa on kokenut vuosikymmenien aikana

28

KYliste. 5/12

merkiksi keskiviikkojen Monttubileissä on nyt ohitse ja kaikki opiskelijat on yhtä suurempaa yökerhot kilpailevat keskenään siitä, kuka saa

järjestää tilat haalarikansan juhlille. Tällä het-

kellä Turun suurimmat opiskelijabileet ovatkin

Börs Night Clubissa, jota ei olisi voinut koskaan uskoa tapahtuvan.

Toivanen on hyvin otettu siitä, että häntä

on pyydetty moniin opiskelijoiden vuosijuhliin puhujaksi ja hän lupasikin alkaa kiertää niitä,

kun jää eläkkeelle. Tällä hetkellä yrittäjän arki on kuitenkin läsnä.

Sanotaan, että opiskeluaika on elämän

parasta aikaa. Opiskelija-aikoinaan samalla kun Toivanen pelasi jalkapalloa ykkösdivisioonassa sanottiin, että tämä aika on ”makiaa elämää

monta vuotta”. On mahdollisuus tehdä paljon

asioita ja kaikki ovet ovat avoinna. Nyt kuitenkin kuukausi sitten isoisäksi tullut Toivanen totetaa, että onhan tämä elämä tälläkin hetkellä aivan ihanaa. ■


Plaeka & kaverit Joulu POP-UP TEKSTI ANNINA LATTU JA EERO PRUSILA KUVAT GIANLUCA CORCIONE

POHJOISMAISEN KATUMUODIN nettikauppa Plaeka avaa Kauppiaskadulle oman Pop-up myymälänsä 10.12. Päälihousuttomassa ihmispyramidissa osaksi tavanneet opettaja-opiskelijat Masi-Pekka, Mikko ja Tommi, perustivat Plaekan huomatessaan, ettei heidän rakastamiaan vaatteita saanut Suomesta. Plaeka myy merkkejä, joita yhdistää laadukkaat materiaalit ja nuori pohjoismaalainen design. TuKY Yacht Clubin ulkopuolisille termi "pläkä" tarkoittaa sellaista hetkeä, jolloin merellä ei tuule ja vesi on aivan tyyni. Trio on enemmän tai vähemmän sekaantunut purjehdukseen, mikä välittyy kaupan vaatteiden tunnelmasta. Hyvä esimerkki tästä on vanhoista purjeista laukkuja tekevä Purjebägit , joka toimii yhteistyökumppanina POP-UPissa. Muita liikkeestä saatavia merk-

kejä ovat mm. suomalaiset sekä naisten- että miestenvaatteita tekevä Nurmi, upeita nahkalaukkuja tekevä Kasperi, aurinkolasitulokas Mahonki sekä tanskalaiset Norse Projects ja Libertine Libertine. POP-UPin markkinointia hoitaa Turun Kauppakorkeakoulun opiskelijat. Kuten monet muutkin tuoreet yrittäjät, myös Plaekan pojat lähtivät tapaaman start-up instituutio Boostin viisaita herroja. Ensimmäiset askeleet Pop-Up markkinoinnissa otettiin kosteissa olosuhteissa Ville Tapanin kanssa. Pian tanssiin liittyi myös Antti Jokelan ja Heikki Kyllösen perustama mainostoimisto Parcero. Plaeka ja kumppanit vakuuttavat järjestävänsä kaupallaan lukuisia tapahtumia, joita voi seurata kaupan Facebook-sivuilla. PLAEKA Kauppiaskatu 3 20100 Turku Plaeka.com facebook.com/PLAEKA

5/12 KYliste.

29


Ilta Kakolassa KYlisteen uhkarohkeat toimittajat l채htiv채t kierrokselle tutustumaan Kakolan historialliseen vankilaan... TEKSTI PIA RAWLINS JA RIKU HIETARINTA KUVAT RIKU HIETARINTA

30

KYliste. 5/12


VAROITUS. Seuraava teksti voi järkyttää herkimpiä lukijoita. K-18

N

ousimme Aurakadulla linja-autoon, joka kuljetti meidät perille vankilan korkeiden muurien eteen Kakolanmäelle Turun keskustan tuntumaan. Uhkaavan näköisen portin takana häämötti Kakolan lääninvankila. Pihalla meidät jaettiin nopeasti kahteen ryhmään ja lähdimme sisälle vankilan sokkeloihin tietämättä pääsisimmekö enää koskaan ulos. Vartijan kovaäänisesti käskiessä etenimme sokkeloisessa vankilassa taskulamppujen valaisten tietä. Joka puolella lojui taakse jätettyä tavaraa, tyhjiä tupakka-askeja, lautoja, astioita, huonekaluja. Viimein olimme matkasellissä, joka oli jokaisen vangin ensimmäinen etappi lääninvankilaan tultaessa. Matkasellissä vietettiin aina ensimmäinen ja viimeinen yö Kakolassa. Täällä vangilta otettiin lähes kaikki henkilökohtainen omaisuus säilöön ja perustettiin

Timpalle lankesi alapeti. Keskellä yötä hän heräsi siihen, kun yläpetiltä alkoi tippua hänen päälleen jotain. Verta. Yläpuolella nukkuvalta vangilta oli viilletty yön aikana kurkku auki.

pankkitili, sillä vankilassa ei koskaan käsitelty käteistä rahaa. Sellin seinät olivat täynnä kirjoituksia ja muita raapustuksia, sillä tavan mukaan jokainen matkasellin kautta kulkeva jätti sinne oman puumerkkinsä. Tässäkin pienessä huoneessa oli ollut aikoinaan 4 kerrossänkyä, ja vangit saattoivat olla kaikkea murhamiehistä sakkovankeihin. Ennen oli yleistä, että tultiin sakkojen maksamisen sijaan mieluummin muutamaksi päiväksi vankilaan, ja kaikki nämäkin vangit kävivät läpi nämä käytännöt vankilaan tullessaan. Saimme kuulla tarinan Timpasta, joka vietti yön matkasellissä 50-luvulla. Kuuden vangin porukka oli ollut koko päivän pihatöissä ja palasi selliin, heitti kengät nurkkaan ja pisti tupakaksi. Vangeista noin 95 prosenttia tupakoi. Jossain vaiheessa käytiin nukkumaan ja

sista alhaisimpia. Kerran saunomassa oli ollut kolme vankia ja heistä kaksi kantoi kaunaa kolmannelle, sillä tämä oli vasikoinut heistä. Niinpä toinen katkerista vangeista oli salakuljettanut pyyhkeen sisällä tyynyliinan saunaan, jonka he täyttivät kiuaskivillä ja ehtivät sillä pahoinpidellä vasikoijan henkihieveriin ennen vartijan väliintuloa.

JATKOIMME MATKAAMME ja ohitimme vankilan saunatilat. Suomessa vangeilla on oikeus päästä kerran viikossa saunaan. Saunominen tapahtui siten, että yleensä kolme vankia saunoi kerrallaan vartijan odottaessa ulkopuolella. Sauna olikin niitä harvoja paikkoja, jossa vangit saattoivat olla keskenään ilman, että vartija oli aivan välittömässä läheisyydessä. Siksipä sauna olikin suosittu paikka kostaa. Vankilassa oli tarkka arvojärjestys sen perusteella, minkä rikoksen vuoksi siellä istuttiin tuomiota. Poliisin tappaneet olivat kaikkein korkeimmalla arvoasteikolla ja tietysti muista rikollisista vasikoineet olivat alhai-

Volvo Markkanen, Jammu-Setä ja Reijo Hamman ovat vain muutamia Kakolassa istuneita lehtien otsikoista tuttuja rikollisia.

NAISTENOSASTO OLI kierroksen seuraava etappi. Osaston käytävä oli täynnä enemmän tai vähemmän sekavia naisvankeja, jotka hihittivät, kiljuivat, kuiskuttivat ja nauroivat näin luoden eteerisen soundtrackin omaan pikku maailmaansa, jota vartijat hiljaa valvoivat. Yhtäkkiä eräs naisvanki hyökkäsi toisen kimppuun potkien, purren ja raapien, ja heidän erottamiseensa tarvittiin kaksi vartijaa. Hyökänneelle

vankille tungettiin rauhoittavia pillereitä väkisin kurkkuun ja hänet talutettiin omaan selliinsä rauhoittumaan. Heti tämän jälkeen toinen vanki sai hysteerisen kohtauksen ja turvallisuudemme tähden katsoimme parhaaksi jatkaa matkaa. Kävelimme pitkin vankilan sokkeloisia käytäviä ja portaikkoja. Kakolassa sellit olivat niin sanottuja paljusellejä, eli niissä ei ollut omaa WC:tä. Jos vartijat kohtelivat jotakuta vankia kaltoin, oli yleistä, että muut vangit keräsivät ”paljukolehdin”, jossa monen sellin paljun sisältö kaadettiin yhteen paljuun ja tämä sitten heitettiin tilaisuuden tullen vartijan päälle. Kakolanmäellä oli myös vaarallisia, eristysselleissä asuvia vankeja, jotka eivät nähneet tai tavanneet muita vankeja oikeastaan missään olosuhteissa. Eristyssellit olivat karuja sellejä, joissa vangit olivat alasti ja ainoa heille sallittu esine oli huopa, jotteivät he vahingoittaisi itseään. Silti itsemurhia onnistuttiin ajoittain tekemään. Volvo Markkanen, Jammu-Setä ja Reijo Hamman ovat vain muutamia Kakolassa istuneita lehtien otsikoista tuttuja rikollisia. Esimerkkinä näiden vankien vaarallisuudesta ja hurjuudesta

Matkustussellin seinät ja katot ovat täynnä odottavien vankien raapustuksia

5/12 KYliste.

31


saimme kuulla Jesse Janhusesta, jota oli eräänä iltana viety parin vartijan toimesta saunomaan ja käytävällä oli tullut vastaan myöskin vartijoiden saattelemana Jessestä vasikoinut, hänen vihaamansa vanki. Jesse pohti koko seuraavan viikon, että kävisikö vartijoilla sama virhe uudestaan ja kohtaisiko hän taas tämän vihaamansa vangin käytävällä. Hän päätti valmistautua joka tapauksessa ja teroitti hammasharjastaan terävän piikin, jolla hän aikoi tappaa tämän toisen vangin. Jessellä oli onnea ja myös seuraavalla viikolla tämä vanki tuli käytävällä vastaan. Jesse rimpuili vartijoidensa otteesta irti ja sai iskettyä vihamiestään tekemällään piikillä silmään. Hän sai pahoja aivovaurioita ja jäi loppuelämäkseen vihannekseksi. SEURAAVAKSI KIERROKSEMME vei meidät lääninvankilan upeaan kirkkoon, jossa on aikojen saatossa solmittu lukuisia avioliittoja. Sanottiin, että vankilan pappi oli läänin ahkerin vihkijä. Kun 1970-luvulla kirkossa käynnistä tehtiin vapaavalintaista, monet miespuoliset vangit jatkoivat kuitenkin jumalanpalveluksissa käymistä sen toivossa, että näkisivät edes pienen vilauksen vastakkaisesta sukupuolesta, vaikka nämä istuivat parvella ja käyttivät eri ovea.

Muurit, joiden yli pakoa ovat yrittäneet lukemattomat vangit

32

KYliste. 5/12

Rakennuksen ollessa ristin muosisäpihalle jossa meidät komennettoinen oli vankien mahdollista nähdä tiin seinää vasten. 80-luvulla Kakolaa oman sellin ikkunastaan toisen siiven kutsuttiin Pakolaksi, koska vankilan ikkunoista sisään, ja monet naispuotarkoista turvatoimista huolimatta liset vangit pitivätkin ikkunaEristyssellit olivat karuja laudallaan erinäköisiä esityksiä miesvangeille, joista palkkioksi sellejä, joissa vangit olivat luottovankien kautta miehet toialasti ja ainoa heille sallittu mittivat heille tupakkaa tai muita hyödykkeitä. esine oli huopa, jotteivät he Kirkossa on myös pappi tapettu sakastin ovelle, kun eräs vanki halu- vahingoittaisi itseään. si päästä hänen puheilleen ja heidän ollessa kahden vanki tappoi papin, puki vankeja pääsi karkaamaan, mm. Juha tämän vaatteet ylleen ja yritti valeasusValjakkala (nykyinen Nikita Fougantsa paeta. Vilppi kuitenkin huomattiin hine), joka kuitenkin onneksi saatiin nopeasti ja vanki palautettiin sellinsä kiinni pian paon jälkeen ja palautettiin pidemmän tuomion kera. Kakolaan. Vankien oli pakko tehdä työtä vankiKierroksemme alkoi olemaan lopuslassa ja suurin osa kuluttikin aikaansa sa ja kävelimme jonossa sumuisessa ja erilaisia käsi- ja puutöitä tehden. pimeässä syysillassa ulkomuureja myöVankilalla oli oma myymälä, jossa näitä täillen takaisin vankilan portille. Ilta on käsitöitä myytiin, ja tarina kertoo erään ollut täynnä hurjia tarinoita ja pelottarouvashenkilön valittaneen tietynlaisen via vankilan osastoja. On silmiäavaavaa koipiokirstun loppuneen myymälästä ajatella, kuinka jotkut ovat viettäneet ja myyjän vain nauraen vastanneen: vuosikymmeniä tässä karmaisevassa ”Niitä tekevä vanki ei ole juuri nyt paipaikassa. Meidän kakkumme jäi onnekkalla.” Henkilökunta tunsi vangit hyvin si vain muutaman tunnin pituiseksi. ■ ja tiesi tiettyjen persoonien löytävän tiensä vapautumisensa jälkeen takaisin tuttuun Kakolaan viimeistään ennen talvipakkasia valmistamaan taas haluttuja puutöitään myyntiin. Viimein pääsimme ulos vankilasta


Kakola - jo yli 150 vuotta Turun sydämessä KAKOLAN vankila perustettiin 1800-luvun puolivälissä, kun senaatti määräsi rakennettavaksi neljä työ- ja ojennuslaitosta Viaporin linnoituksen tilojen riittämättömyyden johdosta, ja yksi näistä päätettiin rakentaa Turkuun. Kakolanmäen omasta graniitista tehty vankilan renessanssityylinen päärakennus valmistui 1853, jonne vangit siirtyivät Turun linnasta. Heti valmistumisensa jälkeen 1850-luvulla se toimi kuitenkin pääasiassa sotaväen kasarmina ja uudelleen vankilakäyttöön rakennus otettiin 1859. Kakolanmäen vankila-aluetta laajennettiin paljon uusilla rakennuksila 1800-luvun loppupuoliskolla. Pienempi tiilinen lääninvankilan rakennus valmistui 1890. Nimensä vankila sai siitä, että ennen vankeja kutsuttiin ”kakoiksi” tai ”houruiksi”. Turun keskusvankilaan eli tuttavallisemmin Kakolaan sijoitettiin moninkertaiset rikoksenuusijat ja myös vuodesta 1932 lähtien pakkolaitokseen määrätyt vangit. Vuonna 1953 säädettiin laki vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä jolloin vankilan länsiselliosastosta tehtiin pakkolaitos, joka myöhemmin 1970-luvulla edellä mainitun toiminnan supistuttua toimi vankilan suljettuna osastona. Vankilan tiloja uudistettiin pitkin 1900-lukua rakennusten kuitenkin säilyttäessä alkuperäisen ulkoasunsa. Massiiviset kivirakennukset olivat aikanaan vaikuttavia kaupungin tunnusmerkkejä jotka näkyivät kauas merelle. Kuitenkin 1900-luvun loppua kohden kävi selväksi etteivät tilat vastanneet moderneja vankeinhoidon vaatimuksia ja lopulta vuonna 2007 valmistui uusi vankila Turun Saramäkeen, jonne siirtyivät viimeisetkin vangit Kakolanmäeltä. Nyt historialliselle Kakolanmäelle suunnitellaan rakennettavaksi asuntoja, suojeltujen vankilarakennusten kohtalon ollessa vielä auki. KYliste suosittelee Kakolanmäkeen tutustumista (2 kilometria Turun keskustasta satamaan päin) vielä kun siihen on mahdollisuus, vaikka vankilarakennukset ovatkin yleisöltä suljetut. Muutaman vuoden päästä tätä Suomen mittakaavassa ainutlaatuista historiallista vankilamiljöötä ei välttämättä enää ole. Lähde: http://www.kakola.fi/ Kakola Goes Halloween -tapahtuman tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaan Nenäpäiväkeräykseen. Tapahtuman toteuttivat: SirkusUnioni, Turku Touring, Turun Matkailuoppaat, LänsiSuomen elokuvakomissio, Citybus, Senaattikiinteistöt sekä Yle Turku. Mukana yhteistyössä myös Turun vankila sekä Eastway Sound & Lighting. Suurkiitos tapahtuman järjestäjille!

Vankilan synkät käytävät kylpivät kierroksen aikana aavemaisessa valossa

5/12 KYliste.

33


Todellinen opintotuki TEKSTI VILLE NURMINEN KUVA VILLE NURMINEN

Nopeasti ajateltuna opiskelijan tuki on se 469,80 euroa kuukaudessa, minkä Kela siirtää pankkitilille aina kuun 4. päivä. Hiukan syvemmin asiaa pohtien moni muistaa kuitenkin opiskelijan saavan useita muitakin etuuksia. Ellei opiskelija saisi minkäänlaisia etuuksia yhteiskunnalta ja yliopisto-opiskelu olisi maksullista, pitäisi tavallisen ihmisen maksaa noin 1 400 euroa joka kuukausi reilun 5 vuoden ajan, jotta pääsisi samaan tilanteeseen kuin nyt yhteiskunnan tukema opiskelija.

L 34

askennassa on käytetty keskimääräistä opiskeluaikaa Turun kauppakorkeakoulussa, mikä on 5,5 vuotta. Korkeakouluopiskelijalle myönnetään 55 tukikuutta ylempää korkeakoulututkintoa varten, ja sitä on myös käytetty laskelmissa. Se on hiukan enemmän kuin lukuvuosiaika (9 kk) kerrottuna valmistumisajalla (5,5 v), mutta moni opiskelija ottaa tukia myös kesäisin ja toki osa opiskelijoista ei käytä lainkaan tukia tai muita etuja. Laskelmassa on kuitenkin ideana antaa kuva opiskelijan potentiaalisesta tukien käytöstä. Opintoraha ja asumislisä ovat luonnollisesti tunnetuimmat tukimuodot. On myös syytä muistaa, että opintoraha on tässä joukossa ainut veronalainen tuki, joskin maksettava veron määrä on häviävän pieni, ellei opiskelijalla ole muita ansiotuloja. Opiskelija saa valmistuttuaan ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa (seitsemän vuotta) vähentää opintolainastaan 30 prosenttia 2 500 euron ylittävältä osalta. Laskelmassa ei ole huomioitu korkokuluja, mutta aina-

KYliste. 5/12

kin tällä hetkellä inflaatio syö alhaisia korkoja oikein mukavasti. Kela myös tukee jokapäiväistä lounastamistamme tehden mahdolliseksi aterian edullisen hinnan. VR:n ja matkahuollon tukia ei välttämättä voi lukea suoraan yhteiskunnan opiskelijoille tarjoamiin etuuksiin, vaan ne ovat pikemminkin kilpailutilanteen seurausta. Ne on kuitenkin huomioitu laskelmissa edun ollessa merkittävän suuri. Yliopiston vaihtoapuraha on laskelmassa karkea keskiarvo vaihtoon lähtijälle maksetusta summasta. Eurooppaan suuntaaville apuraha liikkuu tuhannen euron tietämissä, kun taas kauemmas lähteville summa liikkuu kahden tuhannen euron paikkeilla. Turun kyltereistä suuri osa lähtee jossain vaiheessa opintojaan ulkomaille vaihtoon, joten se on huomioitava laskelmassa. Tällöin myös asumistuki ja opintolainan osuus kasvavat, mutta sitä ei ole huomioitu laskelmassa. Moni opiskelija jää plussan puolelle yliopistoliikunnan ja YTHS:n palveluiden suhteen, mutta niitäkään ei otettu

tässä tilanteessa huomioon vaikean vertailupohjan vuoksi. Yliopistomaksu muodostuu opetusministeriön yliopisto-opintojen järjestämisen kustannuksista eri puolilla maata tilastojen perustuen vuoden 2007 tietoihin. Kustannukset yhdestä Turun kauppakorkeakoulun tutkintoopiskelijasta voidaan huomata olevan suunnilleen samansuuruiset kuin yhteiskunnan tuet yhdelle opiskelijalle tämän opiskeluaikana. Jos leikimme ajatuksella maksullisesta KTM-tutkinnosta Turussa, saadaan keskimääräisellä valmistumisajalla 7 036 euron verran kuluja yhdestä lukuvuodesta. Keskimääräinen valmistumisaika voisi helposti olla alhaisempi, mutta euroja pitäisi joka tapauksessa olla huomattavasti taskunpohjalla, jotta pääsy luentosaleihin aukenisi. Voimme joko olla ylpeitä Turun kauppakorkeakoulun Suomen toiseksi suurimmasta rahallisesta panostuksesta kouluumme, tai sitten Reponen ja kumppanit ovat vain olleet kovia törsäämään rahaa. Asetelma on kuitenkin vähintään mielenkiintoinen, jos Vaasa


kykenee tekemään ekonomeja melkein puolet halvemmalla kuin ruotsalainen kauppakorkeakoulu Helsingistä. Tarkempia ja syvällisempiä tietoja olisi mielenkiintoista päästä tutkimaan. Muista aloista ehdottomasti suurimman ihmetyksen aiheen muodostaa Turun ja Helsingin lääketieteellisten hintaerot. Turussa lääkärin kustannus on 62 200 euroa kun taas pääkaupungissa lääkäri tulee ulos yliopistosta muhkealla 173 100 eurolla. Oikeustieteellinen ei liene yllätys kenellekään juristi-opiskelijan tuntevalle, hehän tunnetusti vain lukevat ja lukevat ahkerasti kirjastossa sekä käyvät tasasin väliajoin tenttimässä kursseja. Taideala porskuttaa omilla luvuillaan, todennäköisesti hyvin pienten ryhmäkokojen ja opettajien määrän vuoksi. Keskustelua on herättänyt terveysmaksujen poisto, mikä kattaa vain hyvin pienen osan hoidon todellisista kustannuksista. Tämän jälkeen on ehdotettu, että laitettaisiin siihen terveysmaksukuitin alareunaan hoidon kustannus kunnalle, mikä saattaisi herättää ajatusta pienen maksun maksajalla. Pitäisikö näillä perusteilla Turun kauppakorkeakoulun hyväksymiskirje uusille opiskelijoille olla muotoa: ”Onneksi olkoon, teidät on hyväksytty suorittamaan 38 700 euron arvoista tutkintoa. Tämän lisäksi yhteiskunta tukee teitä vielä toiset 37 000 euroa.” Ja tämän kaiken lisäksi opiskelu on vielä pirun hauskaa. ■

▲ Maksaisitko sinä 7 036 euron lukuvuosimaksua tähän kouluun?

Tukimuoto

Laskentatapa

Opintoraha Asumislisä Opintolainan verovähennyshyöty Kelan ateriatuki Julkiset liikennevälineet TY:n vaihtoapuraha TSE:n yliopistomaksu

298 x 55 201,60 x 55 (300 x 55 - 2500) x 0,3 1,84 x 21,5 x 9 x 5,5 15,38 x 2 x 12 x 5,5

Yhteensä Tukea per kuukausi

Etu opiskelijalle 16 390 11 088 4 200 1 958 2 030 1 500 38 700 75 866 1 379

Kauppatieteelliset yksiköt 50 000 € 40 000 € 30 000 € 20 000 € 10 000 € 0€

5/12 KYliste.

35


Contact & Career 2013- Branding Finland

TURUN CONTACT & CAREER on vuosittain järjestettävä akateeminen rekrytointitapahtuma, jossa vierailee monia kymmeniä yrityksiä ja noin 2000 opiskelijaa Turun alueelta. Contact & Career - rekrytointi messut järjestetään Turun kauppakorkeakoululla tänä vuonna jo 26 kertaa tammikuun 30 päivänä. Messujen tarkoituksena on parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia tutustua yrityksiin, luoda kontakteja ja työllistyä, sekä toisaalta lisätä työnantajien mahdollisuuksia esittäytyä opiskelijoille. Moni opiskelija on saanutkin unelmiensa kesätyö- tai harjoittelupaikan Contact & Career messujen kautta. Messut on suunnattu kaikille akateemisille opiskelijoille ikään tai vuosikurssiin katsomatta.

Myös tänä vuonna messuilla on mukana suosittu CV- klinikka, jossa opiskelijat voivat käydä tarkastuttamassa oman ansioluettelonsa juuri sopivasti ennen kesätyöpaikkahakujen alkamista. Messuilla on mukana erityisiä puhujia, jotka olemme valinneet messuteemaan sopiviksi. Tämän vuoden messuteemana on ”Branding Finland”. Teemalla haluamme korostaa suomikuvan tärkeyttä nykypäivän markkinoilla, niin kansainvälisillä kuin kotimaisilla, sekä meidän jokaisen vastuuta sen luomisessa. ”Brändi” ei ole pelkkä luomus, vaan sen takana löytyy konkreettisia tekoja ja valintoja. Tämän vuoden messuilla haluammekin tuoda esiin juuri näitä suomalaisia tekoja ja valintoja. Ota siis CV mukaan ja valmistaudu verkostoitumaan. Ensimakua messuista saat Contact & Career messulehdestä, joka julkaistaan hieman ennen messupäivää. Lehdestä löydät mielenkiintoisia haastatteluja ja lisäksi ohjeet CV tekemiseen. Pian myös julkaistaan messujen puhujat, joten seuratkaa mainoksia. Nähdään messuilla!

Jaana Miettinen Messupäälikkö 2013

5/12 KYliste.

37


Aika valmistua? Oletko ollut kateellinen syventävien opintoviikkojen vaihtokertoimesta opintopisteisiin? Maistuisiko Montun lounas vielä 2,60 eurolla? Oletko ollut vaihdossa menettämättä opintoaikaa? Ennen olivat kyllä asiat paremmin, mutta aikansa kutakin ja olisiko aika valmistua? TEKSTI VILLE NURMINEN KUVA STOCK EXCHANGE

O

pintotukikuukausien loppuminen ja opiskeluajan rajan lähestyminen ovat konkreettisia, tehokkaita ja kehottavia keinoja opiskelijan motivaation ravistamiselle kohti viimeisiä opintosuorituksia. Käytännönpakko ei kuitenkaan jää ainoaksi menetelmäksi, vaan sosiaaliset toiminnot voivat olla myös merkittävä herätys opintojen loppuun asettamiselle. Seuraavassa on 6. vuoden opiskelijan viimeaikojen tunnelmat tiivistettynä. OMA RAUHALLINEN aika viikonloppuisin on muuttunut valmistujaisissa ravaamiseen, eikä loppua ole vielä ainakaan näkyvissä tämän suhteen. Facebookin ja Linkedinin ilmoitusten sisällöstä hyppäävät esiin sanat KTM ja ekonomi. Kommenttikentät pursuavat onnitteluja samaan tyyliin kuin lapsi olisi syntynyt tai oltaisiin menty naimisiin. Vaihto-opiskelun kaverit jatkavat samaa linjaa, mutta erona on yleensä hassu hattu päässä, aivan kuten jenkkileffoissa on nähty. Myös graduista muistetaan ottaa kuvia ja

hyväksymiskirjeet jatko-opintoihin pääsemisestä pääsevät julkisuuteen. On sitä joku samana vuonna syntynyt jo kirjoittanut väitöskirjankin. MONTUN KASSALLA naama on niin tuttu, ettei opiskelijakorttia tarvitse näyttää. Käytävällä tervehdin Irma Luhtaa, Infon henkilökuntaa ja jotain tuntemattomia 1. vuoden opiskelijoita joita opetan TJY1-kurssilla.

KIRJASTOSSA PARI kaveria kirjoittaa gradun viimeisiä yhteenvetoja ja Kauppalehden nimityksissäkin on tuttu naama. Siirryn lukusaliin, jossa korkokenkien vilinä ja kopina rytmittävät miellyttävästi lukemisiani. SEURAAVAKSI ISTAHDAN pitkästä aikaa taas luennolle, tiesin sentään oikoreitin ls01:een ja heitin läpät vahtimestarille. Luennolla pyöritetään samaa settiä, mutta vain eri suunnasta, ja tällä kertaa puhujalla on laskentatoimen lasit päässä: ”dokumentaatio kuntoon, asiakkaista huolehtiminen, laadukas valmistautuminen, keskustelu ja neuvottelu”. Luulisi sitten oikeissa töissä osaavan edes jotain, kun tuttuja sanoja on niitetty päähäni vuosia.

MIETIN OLENKO kasvanut ulos kylterielämästä vai enkö jaksa enää teeskennellä sitä. Kai se on niin, että aikansa kutakin, joten olisiko muillakin kohtalotovereilla jo sopiva hetki ottaa ekonomin pahvit kouraan ja suunnata sinne oravanpyörälle pyörimään? ■

5/12 KYliste.

39


Hassut

KYliste goes MEME

.. ..

..

40

KYliste. 5/12


Lumella viimeinkin Juuri sitä valkoista hattaraa, jonka saapumisen on mahdotonta mennä ohi keneltäkään, joka käyttää Facebookia. Tällä iällä se ensi-ihastuksen jälkeen lähinnä ärsyttää sotkien hiukset, meikit, aikataulut ja liikenteen. Mutta eikö joskus lumi ollut saunalimpparin ja joululahjojen ohella se talven ehdottomasti siistein juttu? Ja vaikka ei olisi ollutkaan, niin koska tämä omituiseen muotoon pakattu vesi kuitenkin on vielä tähän asti ollut jokatalvista, päätti KYliste listata kolme suurinta suosikkiaan kaikkien mahtavien lumileikkien joukosta. LUMISOTA. Aktiviteettiin tarvitaan suojasää ja mielellään vähintään kaksi osanottajaa, vaikka vähemmän siunatut varmasti nauttivat kovasti yksinkin toimimisesta. Leikin hienous piilee sen monipuolisuudessa: sen voi aloittaa hetken mielijohteesta yksinkertaisesti ns. ”heittämällä ensimmäisen pallon” ja vastaamalla seurauksista. Vaihtoehtoisesti siitä voi tehdä useamman päivän strategiapelin, jossa ensin käytetään aikaa joukkueiden hiomiseen ja linnoitusten rakentamiseen, ja vasta sen jälkeen aloitetaan usein monenkin päivän mittaiseksi venyvä sotiminen. KYlisteen toimitus toivoo pääsevänsä itsekin tänä talvena kyseistä ak-

TEKSTI TUULIA VALAJA

tiviteettia kokeilemaan ja suosittelee sitä kaikille tenttiviikon jälkeisen stressin purkamiseen. KYlisteen toimitus ei kuitenkaan suosittele piilottamaan kiviä lumipallojen sisälle, sillä visiitit Hämeentien väärälle puolelle ovat aina yhtä ikäviä.

LUMIUKKOJEN RAKENTAMINEN. Tavallisen kansan tapaan toimittaessa pinotaan vähintään kaksi palloa päällekkäin ja laitetaan silmiksi ja suuksi kivet ja nenäksi porkkana. Taiteellisimmat yksilöt voivat myös toteuttaa vaativampia visioitaan ja rakentaa näköispatsaan suosikkiopettajastaan tai -eläimestään tai vaikkapa Sauli Niinistöstä. Jos tämä klassikkoleikki on eri näköisten patsaidenkin jälkeen vielä liian haasteettoman oloinen, voi vaikeusastetta kasvattaa tekemällä veistoksia pakkaslumesta. LUMIENKELIT. Saunan jälkeen, kauppamatkalla tai aina jos muuten vaan lapsettaa. Käydään maahan makaamaan, levittäydytään X-asentoon ja sen jälkeen heilutetaan laajassa kaaressa käsiä ja jalkoja vinhasti edestakas. Vaikka tekiessä saattaakin nälkä kasvaa syödessä ja koko pihan kattava lumienkeliparvi kuulostaa houkuttelevalta, on silti reilua jättää myös pihapiirin pienemmille oma maa-alueensa. HUOM! KYliste kieltää ankarasti lumienkeleiden tekemisen matkalla kapakasta kotiin, hankeen sammuminen ei ole kenenkään käsitys hauskasta leikistä. Ei siis saa jäädä hankeen makaamaan, koska siitä voi tehdä linnan. Tai patsaan.

Kylterin kirje joulupukille Rakas joulupukki, Toivoisin joululahjaksi ensinnäkin omaa pikku pupua lämmittämään vuodettani kylminä talvi-iltoina, sekä parempaa viinapäätä jotta muistaisin aina sitsien jatkoistakin jotain. Tahtoisin myös paljon opintopisteitä sekä haluaisin päästä läpi tenteistä ettei tarvitsisi keväällä enää mennä uusintoihin. Tahtoisin kunnon kesätyöpaikan, kahvinkeittäjän pesti jossain pankissa tai vakuutusyhtiössä käy hyvin Uusi BMW tai Audi olisi kiva, ei mitään Peugeottia tai Opelia, hätätapauksessa Volvokin käy. Pukinkonttiin tiensä voisivat löytää Iittalan viinilasit, niin ei tarvitsisi enää Ikean halpislaseista juoda sitä punkkua. Hyväksyn lahjakortit Stockmannille, Alkoon ja Vepsäläiselle. Niin ja sitä maailmanrauhaa. 5/12 KYliste.

41


TEKSTI SARA LEHTINEN KUVAT STOCK EXCHANGE

Matkustaminen avartaa menit sitten minne päin tahansa. Aina sen ei kuitenkaan tarvitse viedä paljoa aikaa tai tehdä suurta lovea kukkaroon vaan budjettimatkailija hyödyntää myös opinahjonsa tarjoamat mahdollisuudet.

T

urun kauppakorkeakoulussa tarjotaan kansainvälistymiseen monenmoista mahdollisuutta, meillä kun on ikioma kv-linja, kasapäin vaihtokohteita sekä Suomen Turkua erinäisistä syistä ihmettelemään tulleita vaihtareita. Näiden lisäksi eri ainejärjestöt järjestävät ahkerasti excursioita niin kotimaassa kuin ulkomailla. Opintomatkat eivät ole kuitenkaan ainejärjestöjen erikoisuus vaan opinto-oppaan syövereistä löytyy muutamia mukavia yllätyksiä opintopisteiden kera. Ranskan kielen osalta vaihtoehdoksi tarjotaan kurssia RA15 Voyage d’études, jossa kuluvan syksyn opintomatka suuntautui Ranskan talouden keskittymään ja monen ranskalaisen mielestä maailman keskipisteeseen, Pariisiin. Viisi luentokertaa keskittyen kohteeseen ja opintomatka

42

KYliste. 5/12

rakkauden kaupunkiin – voiko opiskelulta muuta toivoa? Eeva Boströmin vetämä kurssi tarjoaa jokaiselle ranskanlukijalle jotakin, halusit sitten parantaa puhelahjojasi, yleistietoasi tai kerryttää kokemuksiasi. Opintomatka toteutettiin viikolla 40 ja noin viikon kestävään reissuun sisältyi niin yritysvierailuja kuin kulttuurielämyksiäkin. Tällä kertaa yritysvierailujen kohteina olivat muun muassa RFI (Radio France International), Ranskan posti, lukuisat innovaatioalan yritykset sekä Suomen suurlähetystö, jossa myös suomalais-ranskalainen kauppakamari oli edustettuna. Lisäksi matkaan kuului vierailu Turun kauppakorkean yhteistyöyliopistossa ESIEEssä, jossa päästiin kuulemaan koulun entisten oppilaiden uratarinoita sekä tutustumaan ranskalaiseen yliopistomaailmaan. Virallisen puolen varjoon ei kuitenkaan jäänyt joka puolella vallitseva ranskalainen kulttuuria, joka tuli tutuksi niin patongin, hyvän ruuan, Notre Damen kuin metromatkustelunkin kautta. MITEN MUKAAN? Tarkasta opinto-oppaasta kurssien aikataulu, ilmoittautuminen yleensä muualla kuin Nettiopsussa, muun muassa sähköpostilla. Muita opintomatkakursseja:

RU14 Sverige i fokus 3 op & SA14 Studium vor Ort 3 op


Seuraavat matkakohteet ovat katoava luonnonvara ilmaston lämpenemsen vuoksi, joten hopihop – lomallee! 1) MALEDIIVIT (deadline vuosi 2050 ennen kuin saariryhmä katoaa merenpinnan alle) 2) KUOLLUTMERI (haihtuu vuoteen 2060 mennessä) 3) AUSTRALIAN ISO VALLIRIUTTA (deadline vuosi 2050, ennen kuin kaikki korallit ovat tuhoutuneet) 4) VENETSIA (taistelu vettä ja aikaa vastaan on jo käynnissä)

10 muuta syytä pitää talvesta 1) Kylmyydestä huolimatta - onhan se kaunista! 2) Ei ole huolta kesäkunnosta vaikka lumityöt ovatkin parasta urheilua koko kropalle 3) Pikkulaskiasta odotellen 4) Alennusmyynnit ja kerrospukeutumisen onnenpäivät 5) Joulupukki ei käy kesällä 6) Talviurheilulajeja voi harrastaa ainoastaan nyt 7) Syy lämpimille drinksuille 8) Suomalaisille (jotkut sanovat hulluille); saunominen & avantouinti 9) Unohtumattomat mökkireissut Lappiin 10) Viihdyttävät ”Lumi yllätti autoilijat” –otsikot

Takasivun kolumni

Haluatko olla älykkäämpi, nuorempi ja seksikkäämpi?

A

urinko ei paista risukasaan. Näin alkavan talven keskellä, kun päivät lyhenevät entisestään virallisesti 21. joulukuuta 2012 saakka, suurempikin optimisti saattaa kirota Suomen ajoittain ylistettyä neljää vuodenaikaa. MUTTA, onneksi sanonta kuuluu myös, että ”when life gives you lemon, make lemonade” - tässä on oiva tekosyy matkustamiselle ja äkkilähdöille! Lonely Planetin tutkimuksen mukaan matkustaminen tekee sinut ihmisenä niin seksikkäämmäksi, nuoremmaksi sekä älykkäämmäksi muiden silmissä. Hyvästi huono omatunto ylenpalttisesta kulutuksesta ja tuhlailusta matkoilla ja tervetuloa travelling for better quality of life! Ja mikä parasta, tämän todistaa tiede! Ei mitään humanistihuttua vaan raakaa faktaa. Aamen. First of all, matkustaminen tekee Berlusconistakin seksikkäämmän. True story ja kertoja elää. Rusketus nyt on tuttu juttu, mutta viimeaikaisen tutkimuksen mukaan ensitreffien top-puheenaiheet ovat harrastukset ja matkustaminen. Matkailija (toivottavasti!) tuo mukanaan paljon jännittäviä tarinoita! Jos onnistut hankkimaan nämä molemmat, niin tieteen nimessä, voilá, se ois kuulemma sitten siinä. Toiseksi - matkustaminen lisää älykkyyttä. Lonely Planetin tutkimuksen mukaan matkustaminen (ja jopa sen suunnittelu!) saa aikaan uusia ideoita ja näin ollen lisää luovuutta, innovatiivisuutta ja itsetuntemusta. Tietysti me täällä Turun Kauppakorkeakoulussa olemme jo täynnä edellisiä, mutta enemmän on aina enemmän. Right?

Ja hyviä uutisia ryppyjä kammoksuville (sillä vanhuus ei kuitenkaan tule yksin); Matkustaminen nuorentaa! Lapset ovat onnekkaita, sillä tutkimuksen mukaan he omaavat ns. tiiviimmän aikakäsityksen, kuin aikuiset. Mutta matkustaessaan uuteen paikkaan myös me varttuneemmat voimme omaksua tämän lasten aikakäsityksen, mikä käytännössä tarkoittaa samaa asiaa kuin 1 viikko matkoilla tuntuu samalta ajalta kuin 3 viikkoa tylsää arkea. 3 kertaa nuorempana Tuula Viljakin olisi vasta alle 30 vuotias. HUOM! Lapsiin viittaaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että huone tulisi varata perheille suunnatuista hotelleista, joissa uimaaltaan täyttää kellukkein varustetut äidin kullannuput ja kirsikkana kakun päällä rentoutumisen kruunaa loputon huutoshow. Se on nou nou. Mutta kuka väitti, että nuoruuden lähdettä ei ole vielä löydetty? So, oh yes, lisää vaihto-opiskelua ja matkustamista kehiin ja life is good ja kukaan ei voi vastustaa sinua. Hyvältä näyttää! En vieläkään ymmärrä, kuka on kehdannut pimittää edellisia tietoja vuosikymmeniä. Ja tällä hetkellä vielä lomaa suunnitellen tai mielivaltaisia äkkilähtöjä rakastaen voi nappailla Dvitamiinia ja mennä vaikka leikkimään kesää Turun omaan ihanaan Caribiaamme palmujen alle mojitoja siemailemaan (kävin muuten maistamassa ja oli aikasten jees!). Ei muuta kun pirun nautinnollista, vaikka kanelipullan tuoksuista ja ennenkaikkea seksikästä talven jatkoa. Aloha! KYlisteen Keltanokka, Elisa Kalliola

5/12 KYliste.

43


KYliste 2012/5