Ensimmäisen vuoden taikaa, elämän parasta aikaa. "En ole koskaan aikaisemmin tuntenut yhtä vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin Turun kauppakorkeakoulun seinien ympäröimänä. Siniset haalarit päällä olo on voittamaton."
A
ivan ensimmäiseksi haluan onnitella teitä kaikkia uusia pupuja. Opiskelupaikan lunastaminen kauppakorkeakoulusta on hieno saavutus. Edessä on paljon uutta: monet teistä odottavat syksyä jännityksellä. Pohdiskelevat millaista se paljon puhuttu ja odotettu yliopisto-opiskelu todella on? Itsenäistä, vaativaa, vaikeaa? Tasan vuosi sitten mietiskelin itse samoja asioita. Tulosten jälkeinen onni muuttui äkkiä epävarmuudeksi, kauhunsekaiseksi tunnemyrskyksi. En ollut varma, mitä on edessä; selviäisinkö tulevasta. Sana yliopisto toi mieleen jotain niin suurta ja hienoa. Minustakin tulisi joskus maisteri, akateemisesti koulutettu kansalainen. Vai tulisiko? Ensimmäinen opiskeluvuoteni on nyt takana ja en voi muuta kuin lämmöllä muistella vuoden takaisia fiiliksiä. Vuoden aikana olen oppinut niin paljon, saanut lisää varmuutta ja ennen kaikkea: löytänyt suunnan elämälleni. Jännitin turhaan; opiskelu osoittautui joksikin aivan muuksi kuin odotin. Kauppakorkeakoulussa opiskelu ei ole ainoastaan nenä kiinni kirjassa istumista, tenttiviikkojen aiheuttamia unettomia öitä tai mahdottomalta tuntuvia satasivuisia koealueita. Se ei ole ainoastaan pitkiä koulupäiviä tai puuduttavia luentoja. Yliopisto-opiskelu, erityisesti kauppiksessa on jotain aivan muuta. Se on uusiin mahtaviin ihmisiin tutustumista, yhteisöllisyyttä, ulkomaanexcuja, jo torstaina alkavia viikonloppuja, sitsilauluja ja vergishotteja, aamuun asti venyneitä jatkoja, punaisin silmin sinniteltyjä luentoja, Mercatorin pitkälle päivään venyneitä aamukahveja, oluttuopin ääressä vietettyjä aivoriihiä sekä sanoinkuvaamatonta joukkuehenkeä. En ole koskaan aikaisemmin tuntenut yhtä vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin Turun kauppakorkeakoulun seinien ympäröimänä. Siniset haalarit päällä olo on voittamaton.
Opiskelu kauppakorkeakoulussa on elämän parasta aikaa. Kauppakorkeakouluun tullaan oppimaan, ei ainoastaan opiskelemaan. Opiskelijayhteisö opettaa enemmän elämästä kuin yksikään luento tai tentti. Hauskanpito ja haalaribileet ovat osa oppimista, sosiaalisten suhteiden luomista, verkostoitumista. Kauppatieteilijältä odotetaan verbaalista lahjakkuutta, hyviä sosiaalisia taitoja sekä esiintymisvarmuutta, joten erinäisissä kekkereissä ja illanistujaisissa vietetty aika ei ole missään nimessä pois opiskelulta, vaan pikemminkin osa sitä. Koskaan ei ehkä vastuuta ole ollut enempää, mutta se tuo mukanaan vapauden. Vapauden päättää itse omasta elämästään ja valita sille suunta. Kauppakorkeakoulu tarjoaa tulevaisuuteen loistavat mahdollisuudet: ovet ovat avoinna moneen eri suuntaan. Voin valehtelematta todeta, että pupuvuoteni oli elämäni paras. Vuoteen mahtui enemmän kuin yhteenkään edelliseen. Tajusin mitä haluan ja kuka olen. Nyt olen valmiimpi kuin koskaan. Syksyllä tavataan! Senja Assinen Viime vuoden pupu
3/12 KYliste.
11