KYliste 4/15

4 | 15

HERRA PÄÄJOHTAJA

Haastattelussa Erkki Liikanen

MENESTYKSEN AVAIMET Voittaako kauneus älyn?

PÄÄAINESTEREOTYPIAT Milllainen kylteri sinä olet?

EDUNVALVOJAT TuKY-lista haluaa vaikuttaa

Sisällys.

4 | 15

s. 24

s. 26

s. 12

Päätoimittaja Karoliina Rajala Taittovastaava Miika Tiainen

Toimitus Lauri Liljenbäck, Pia Rawlins, Riku Hietarinta, Ville Kaukonen, Mirva Juntunen, Mira Mäkinen, Anna Matikainen, Maria Elfvengren, Henna Kainulainen, Ilona Häsänen, Virpi Väkeväinen, Olli Tehikari, Lotta Kaleva, Kristian Raitio, Julia Lintunen, Ira Lahovuo, Heini Björk, Laura Ruohola, Elina Äijö, Idamaria Laine Painopaikka Newprint, Raisio

39. vuosikerta ISSN-L 1458-4077 ISSN 1458-4077 (Painettu) ISSN 2242-6760 (Verkkolehti) Julkaisija Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU www.tuky.fi

KYliste ilmestyy viisi kertaa vuoden 2015 aikana. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa.

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja.

Kannen kuva Samuli Salo

Pääkirjoituksen kuva Joonas Saario

Mainosmyynti ja mediatiedot Tuomas Hakala TuKY ry Mainosmyynti 050 462 2737 tuomas.hakala@tuky.fi

TÄSSÄ LEHDESSÄ

12 16 20 24 26 37 40 42 40

ALUMNIPÄIVÄ 2015

Vuosikurssien vilinää EDUSTAJISTOVAALIT 2015

#Vaalijännä TUKY-LISTAN UUDET KASVOT

Sano muikku!

CAMPUSSITSIT

Haalareiden väriloistoa HERRA PÄÄJOHTAJA

Erkki Liikasen mietteitä PÄÄAINESTEREOTYPIAT

Missä taloussosiologia?

MENESTYKSEN AVAIMET

Ulkonäkö ennen älyä?

PROJEKTI HISTORIIKKI

Muistoja vuosien varrelta TSE VAIHTARIN SILMIN

Termivisailua

VAKIOT

5 6 7 9 10 34 45 46 48 50 51

PÄÄKIRJOITUS

Muutoksen puolesta AVAUTUMINEN

Ovimattoangstaus KYLISTA JA KOMMENTIT

Sparkista dopingiin KY-TWEET JA KOLME MARJAA

Sivuotsis on in KYLLIN HYVÄÄ

Aktiivitoiminnan ihanuus KYLISTE TESTAA

Kulkuneuvoja moneen makuun

KÄYTÄVÄGALLUP

Koska Meksiko.

ALUMNIN SILMIN

TuKY-PJ '71 kertoo

KOLUMNIT

Rakenna sinäkin silta

MEEMIT

Kaikki tykkää KYlisteestä TAKASIVUN KOLUMNI

Verkostoidu ekonomien kanssa!

4/15 KYliste.

3

Etsimme kylteriä.

Löysimme valloittavan yhteisön.

Verkostoidu, ystävysty ja maksimoi mahdollisuutesi.

Liity nyt jäseneksi kylterien ja ekonomien omaan yhteisöön!

Lue lisää: ekonomit.fi/kylteri

Boomi, Tampereen yliopisto Enklaavi, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Finanssi, Oulun yliopisto KY ja Probba, Aalto-yliopisto

Merkantila Klubben, Åbo Akademi Optimi ja Preemio, Itä-Suomen yliopisto PorKy, Porin yliopistokeskus Pörssi, Jyväskylän yliopisto

SHS, Hanken SSHV, Hanken Vaasa TuKY, Turun kauppakorkeakoulu Warrantti, Vaasan yliopisto

PÄ Ä K I RJ O I T U S

Maailma muuttuu - entä yliopisto?

Ei tarvitse nähdä montaa etusivua tai TV-lähetystä ymmärtääkseen, millaista muutosten turbulenssia Suomi parhaillaan

elää. Jos tarvitsisi listata muutama viime kuukausina otsikoissa eniten pyörinyt termi, niin palkintosijoille yltäisivät ainakin

”sopeuttaa” sekä koko kansan rakastama ”leikata”. Toisaalta

mediassa vilahtaa aika ajoin myös muutama astetta positiivisempi termi kuten ”uudistaa” ja ”kehittää”.

Kun muutoksen tuulet puhaltavat voimakkaasti ympärillä,

alkaa pohdituttaa, että voisiko muutosinnon saada tartutettua

myös yliopistojärjestelmään? On huvittavaa, että kun yhteis-

kunnassa systeemit tuntuvat muuttuvan, niin sen toimivuuden mahdollistava tekijä, koulutus, junnaa paikoillaan.

Uudistusten alullepanoon tarvitaan kuitenkin talkoohen-

keä niin opiskelijoiden kuin hallinnon puolelta. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet näkyvät muun muassa tänä syksynä

järjestettävillä Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleilla.

Myös syksyn ensimmäinen KYliste ottaa sisältönsä paino-

pisteeksi edunvalvonnan. On totta, että välillä kyseinen termi

saattaa särähtää korvaan kuivana ja byrokraattisena, mut-

ta seuraavilla sivuilla pyrimme osoittamaan, että se on myös muuta.

Edunvalvonta koskettaa meitä kaikkia, minkä vuoksi sen

avulla on mahdollista luoda yhteishenkeä opiskelijoiden välille. Yhteistä hyvää ajettaessa ”kaikki yhden ja yksi itsensä puolesta” –ajattelu ei päde vaan tarvitaan joukolla tehtyjä ratkaisuja.

Myös Turun kauppakorkeakoululla moni asia kaipaa vielä

parannusta ja olisikin hienoa, jos hallinnon ja opiskelijoiden välistä dialogia voitaisiin entisestään kehittää. Vanhanaikainen

hierarkia-ajattelu tuntuu väliin iskostuneen turhankin hyvin

systeemiin. Epäkohtien turha vähättely tulisi lopettaa ja hyväksyä, että väliin uusi saattaa olla alkuun työläämpää, mutta pitkällä aikavälillä perinteistä tehokkaampaa.

Vuoropuhelulla voitaisiin pistää alulle järjestelmä, joka ta-

kaisi myös nopeat valmistumisajat – sitähän me kaikki haluamme, vai mitä?

Syysterveisin,

Karoliina Rajala Päätoimittaja

4/15 KYliste.

5

A L KU PA L AT

Avautuminen.

Eteismaton asettelun sietämätön hankaluus.

On märkää, kylmä ja tuuli ovat tuivertaneet frisyyrisi aivan uuteen uskoon raahautuessasi koululle lokakuista Hämeenkatua pitkin.

Odotat jo kaiholla pääseväsi raskaan matkanteon jälkeen koulun suloiseen lämpöön nauttimaan kupillisen kahvia, tuota eliksiireistä voimaannuttavinta. Kauppiksen ovelle päästyäsi havahdut kuitenkin äkillisesti ruusuisista unelmistasi. Jotain on aivan yllättäen ilmaantunut sinun ja kahvinautintosi väliin. Jotain likaista. Jotain märkää. Jotain mustaa. Onko se… Ei kai, eihän se voi olla? Voi kyllä. Ovimatto on taas kiilautunut ulko-oven väliin.

Tunnet pyhää raivoa tuota röyhkeää matonretaletta

sestä ole vahingossakaan vaivautunut korjaamaan

LRYB-harkkoihin/ihan vaan juomaan kahvia/Mercal-

väkisin ovenraosta sisälle ja harppaat teatraalisen

kohtaan – kuinka se kehtaakin asettua tiellesi juuri sillä hetkellä, kun sinulla on kiire kandiryhmään/

le jauhamaan eilisillan bileistä kavereiden kanssa ja

siitä että miten Ginassa on nyt se ja se toppi alennuksessa ja että miten ne ihmiset eivät ymmärrä neljän

ruuhka-aikaan kiertää autoillaan Yliopistonmäen ympäri vaan pakonomaisesti jonottavat kaikki siis aivan

KAIKKI siinä Rehtorinpellonkadun liikennevaloissa ja tukkivat joka paikan ja miten elämä kohtelee kaltoin ja ja

Koet maailman epäoikeudenmukaisuuden läsnä-

olon traagisen vahvasti, kun tajuat, ettei kukaan niistä

366:sta sinua ennen ovesta sisään astuneesta ihmi-

6

KYliste. 4/15

mattoa paikoilleen. Koko maailma on kääntynyt sinua

vastaan! Kukaan ei rakasta sinua! Luikertelet itsesi näyttävästi, itseriittoisesti nokka pystyssä mattokääryleen ylitse, koska ”minähän en v*ttu varmasti koske pitkällä tikullakaan tuohon mattoon kun ei kukaan

muukaan ole viitsinyt vaivautua, saakeli, kärsikööt siinä sitten”. Että hyvä kiertoon vaan. Ja näin.

Annan ilmaisen vinkin: kun seuraavan kerran as-

tut koulun ovista sisään ja havaitset akuutin mattokatastrofin, niin korjaathan sen paikoilleen. Näin voimme kaikki saapua mitä rauhaisimmin sisään rakkaan

opinahjomme ovista, eikä kenellekään tule paha mieli. Oi, miten ihanaa elo silloin olisikaan!

A L KU PA L AT

KUUKAUDEN KOMMENTIT

" Tää on muuten hieno, mutta tässä lukee Turun Kauppakorkeakoulu" - Erään ei-kauppislaisen mielipide Sillis 2014 -merkistä

" Opettajat on konsultteja, te asiakkaita.

Markkinoinnissa asiakas on kuningas.

Käyttäkää tätä ylivaltaa myös muiden opettajien kanssa."

- Joni Salminen kandiryhmälleen

" Plagiointi on yhtä kuin yliopistodoping" - Kandistartissa kuultua

KUUKAUDEN KESKUSTELU " Tunnen yhden pupun, joka voisi lähteä ehdolle edariin, mutta se on kyllä aika vanha." " Ai no kuinka vanha?" " No -94..."

[KY]lista.

KY-Sport päätti raottaa salamyhkäisyyden verhoa paljastamalla kaikki syksyn tapahtumansa sekä pupuinfon ohjelman maililistalleen, puspus öitä.

Huhujen mukaan TuKY on joutunut luopumaan vujulipunmyynnissä Amazing Race -formaatista, sillä Phil Keoghaniin ei enää tänä vuonna ollut varaa.

KY-Hansan Oktoberfestilmo osoitti jälleen, että keskuudessamme on ihmisiä, jotka eivät erota "vastaa"- ja "vastaa kaikille" -nappeja toisistaan.

Koulussamme koettiin suuri menetys, kun Spark-verkko lopetti toimintansa. Tätä erinomaisesti toiminutta järjestelmää jäi kaipaamaan lukuisa joukko ystäviä, joita ei kuitenkaan saatu tavoitettua yhteysongelmien vuoksi.

- Edari-infossa kuultua

TA I T O S S A S O I Wilder Mind - Mumford & Sons Trolololo - Lauri Lehtonen The Funeral - Band of Horses Houdini - Foster The People

PeIsKän suosio ylitti odotukset ja ennätysmäärä lippuja myytiin ennätysajassa loppuun. Hitaimmat seilorit saavat juoda romminsa rannalla.

4/15 KYliste.

7

P채채toimittajahaku alkaa lokakuussa!

Lis채tietoja kyliste@tuky.fi

A L KU PA L AT

. t e e w T ] Y K [ @louhelainen: TSE:n tutkielmantekijän opas on saanut kilpailijan: "Opasta, kärsi ja unhoita". @evilkanen: No nyt! Tosi-tv ei yleensä iske mut Ansu & Jokirantavahdit saa mun äänen #kauppiksenturhat -kisassa!

▲ Turun KY:n yrityssuhdevastaava 2013 ▲ Markus Häkli

@VTalvitie: Onko suomalaisilla joku #alemmuuskompleksi, kun pitää keksiä erilaisia egoboosteja esim. Tampere = Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki @JuhoML: Tulee ihan Espoon valtuusto mieleen tästä #TYYEdari-streamista: pätkivä lähetys, ihmeellistä poukkoilua ja lopulta järki voittaa. @Hennaa: Luulin, että Tuomiokirkkotorilla pyöräilijöiden sakottaminen on urbaanilegenda, mut todistin just pyöräratsiaa #Turku

▲ Laulajat Miley Cyrus ja Justin Bieber

@A_Leimu: Se tunne kun @Pintahiiva:n keskuskomiteaan on enemmän halukkaita kun jaostoihin on joinain vuosina ollut. #hupsista #olutmaistuu

4/15 KYliste.

9

K Y L L I N H Y VÄ Ä

Kylteri, muista verkostoitua!

K

un kysyt keneltä tahansa menestyneeltä

maksimoinut verkostoasi ja valmistuminen alkaa

leen verkostoituminen. Monet oman alamme osaa-

marraskuussa Suomen Ekonomien NuEk-kiertue

mikä yksittäinen taito auttoi heitä menes-

tymään urallaan, suurin osa heistä vastaa sen oljat ovat saaneet uransa merkittävimmät työpaikat juuri verkostoitumisen ansiosta. LinkedIn ja muut työn- tai työntekijähakupalvelut perustuvat paljolti

verkostojen laajuuteen ja CV:ssä mainitut suosittelijat ovat rekrytoijille tärkeitä. Verkostot ovat kauppatieteilijälle elinehto työmarkkinoilla.

Opiskeluaika on kylterin parasta aikaa luoda

pohja laajalle verkostolle, jota voi hyödyntää myöhemmin työelämässä. Vaikka on tärkeää löytää se oma läheinen kaveriporukka, ei kannata jättää

käyttämättä kaikkia verkostoitumismahdollisuuk-

sia, joita opiskelijaelämä ja järjestöt tarjoavat. Aina ei kannata tehdä sitä markkinoinnin ryhmätyötä

niiden parhaiden ystävien kanssa. Uusissa ryhmissä tutustut ihmisiin, joita et muuten välttämättä

tapaisi ja kehityt samalla itse. Ryhmätyöt ovat vaativuudestaan huolimatta hyödyllisiä, sillä nykyisillä työmarkkinoilla oletus on, että työnhakija tulee toimeen monenlaisissa ryhmissä ja tilanteissa.

Itse olen kokenut, että juuri erilaiset tapahtu-

mat, järjestötoiminta ja ryhmätyöt ovat opiskeluaikanani olleet parhaita verkostoitumistilaisuuksia.

Etenkin uusille pupuille vinkkinä, että järjestötoimintaan kannattaa lähteä mukaan jo ensimmäisinä opiskeluvuosina. Sitä kautta on helppo tutus-

tua myös muiden vuosikurssien ja tiedekuntien

opiskelijoihin. Lisäksi aktiivitoiminta on hurjan hauskaa ja vastuutehtäviä arvostetaan CV:n jatkona! Oman verkoston monipuolinen laajentaminen

vaikeutuu huomattavasti opiskelun loputtua, sillä

sen jälkeen ihmiset alkavat jakautua erityisosaamiseensa perustuen työmarkkinoille. Älä siis hukkaa

aikaa, vaan käytä kaikki verkostoitumistilaisuudet hyödyksesi!

10

Ei kuitenkaan kannata pelätä, jos et vielä ole

myyntitykiltä tai vaikka toimitusjohtajalta,

KYliste. 4/15

lähestyä. Syksyllä ja keväällä on tiedossa vielä mon-

ta tapahtumaa, joihin voit osallistua. Esimerkiksi rantautuu Logomoon. Tapahtuma on suunnattu

pian valmistuville ja äskettäin valmistuneille kyltereille, ja se on keräännyt vuosittain kokoon hyviä

puhujia ja paljon osallistujia. Selling Point Seminar tulee taas entistä kauniimpana kaksipäiväisenä tapahtumana, jolloin voit kehittää itseäsi myyjänä

toden teolla. Lisäksi Suomen Ekonomien kruununjalokivi eli Kylteripäivät järjestetään jälleen tammikuussa 28.-29.1. Siellä osallistujat saavat kuulla

huikeita puheenvuoroja, syödä hyvin, juhliakin vähän ja samalla verkostoitua kaikkien Suomen kyl-

teriyhteisöjen kesken. Mikään muu tapahtuma ei kerää yhtä suurta joukkoa kyltereitä yhteen, joten pitäkää silmät auki lipunmyynnin varalta...

Tsemppiä syksyyn ja uutta puhtia verkostoitumiseen! Ota opiskelusta kaikki irti tänäkin lukuvuonna!

Kylteriyhdyshenkilö Salli Laakio

+358505143913

salli.laakio@ekonomit.fi

Aste 22.10.

Mikael Gabriel 22.10.

Maija Vilkkumaa 12.11.

Poets of the Fall 3.12.

NÄE OPISKELIJARISTEILY UUSIN SILMIN. Baltic Princessin 23 h -risteily on mahtava tapa viettää aikaa yhdessä opiskelijaporukan kanssa. Samassa paketissa loistoseuran kanssa saat majoituksen, ruokaa ja juomaa sekä supertähden keikan! Vajaan vuorokauden mittaiset bileet Itämeren aalloilla ovat takuuvarma irtiotto luentojen ja tenttiputkien maailmasta.

23 h -risteily Turusta Baltic Princessillä

20 € Alk.

/hlö

Kerää 20 hengen porukka, ja saat oman matkasi ja ateriat veloituksetta!

Lue lisää: tallinksilja.fi/ opiskelijat

Lähtö klo 20.15, paluu seuraavana päivänä klo 19.15. Hintaan sisältyy: risteily neljän hengen E-hytissä, juomakuponki (arvo 7 €) sekä yöruoka + virvoitusjuoma. Voimassa ke–to-lähdöillä 1.9.2015–31.5.2016 (ei 5.11., 26.11., 31.12.2015 ja 18.2.2016).

Käytä tuotetunnusta TS97902 matkaa varatessasi. Opiskelijakortti esitettävä lähtöselvityksessä.

T

urun kauppakorkeakoulun

ALUMNIPÄIVÄ 2015 TEKSTI RIKU HIETARINTA KUVAT SAMULI SALO

12

KYliste. 4/15

Kauppakorkeakoulun

dekaani

Markus Granlund ja Vuoden Alumni

2015,

Automotiven

Valmet

toimitusjohtaja

Ilpo Korhonen.

A

lumnipäivä on kauppakorkeakoulun jokasyksyinen perinne, joka järjestettiin nyt kuudettatoista kertaa. Paikalla oli tänäkin

vuonna tuttuun tapaan lähes 250 alumnia edustamassa

vuosikursseja aina TuKKK:n perustamisvuodesta 1950 lähtien.

Alumnitoimintaa koordinoivat alumnineuvosto sekä alumnitoiminnan suunnittelutyöryhmä, joista lisää seuraavalla sivulla. Päivän ohjelmaa

pyrittiin tänä vuonna uudistamaan aiempaa osallistavammaksi, ja

perinteisten

eri

alojen

asiantuntijoiden

puheenvuorojen

lisäksi oli ohjelmassa kaksi samanaikaista keskustelutilaisuutta:

Sauna ja Terassi. Saunatunnelmaa luotiin kylpytakeilla, vihdoilla ja löylytuoksuilla ja lauteilla puhuttiin digitalisaatiosta ja siitä,

mitä kaikkea se tuleekaan muuttamaan. Terassilla keskusteltiin uudistuvasta

työstä

ja

kerta,

Turun

kauppakorkeakoulun

Vuoden

alumniksi

asiakkaasta valittiin

nyky-yhteiskunnassa.

Valmet

Automotiven

toimitusjohtaja Ilpo Korhonen. Valinta oli myös ensimmäinen kun

-ohjelmasta

valmistunut

henkilö

valittiin

executive

vuoden

MBA

" Paikalla oli tänäkin

vuonna tuttuun tapaan lähes 250 alumnia edustamassa vuosikursseja aina TuKKK:n perustamisvuodesta 1950 lähtien.

"

alumniksi.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli erittäin onnistunut; kuvia sekä puhujien

esitykset

löytyvät

osoitteesta

www.tse.fi/alumnit.

Affecto Finlandin maajohtaja Julius Manni ja Nixu Oy:n toimitusjohtaja Petri Kairinen puhumassa "Saunassa" Digitalisaatio-työpajassa.

Mercatorilla tavattiin vanhoja tuttuja ja kuunneltiin päivänvarjon alla "Terassilla" pidettyä Uusi työ, Uusi asiakas -työpajaa.

4/15 KYliste.

13

Kuka

tätä kaikkea oikein koordinoi ja järjestää?

Alumnineuvosto Alumnineuvoston nimittää Turun kauppakorkeakoulun dekaani

kerrallaan kahden vuoden toimikaudeksi. Neuvoston jäseninä on 10 –

14 alumnia, TuKY ry:n edustajat, Turun kauppakorkeakoulun dekaani

puheenjohtajana ja sihteerinä johdon sihteeri. Keskeisimpinä neuvoston tehtävinä on muun muassa alumnitoiminnan koordinointi, vuoden

alumnin valinnasta päättäminen suunnitteluryhmän esityksestä sekä alumnitoiminnan ja sen eri muotojen jatkuva kehittäminen.

Alumnitoiminnan suunnittelutyöryhmä Alumnitoiminnan suunnittelutyöryhmä vastaa alumnipäivän ja muiden tapahtumien, kuten tänä vuonna lanseeratun Helsingin After Work -tapahtuman käytännön järjestelyistä. Työryhmän kokoonpano on

kuluneella kaudella ollut seuraava: Kirsi Leväpelto (puheenjohtaja), Heikki Hedman, Hannele Järvenpää, Ville Niukko, Riku

Hietarinta (Turun KY), Tomi Virtanen ja Terhikki Saari (sihteeri ja alumnitoiminnan koordinaattori). Dekaani Markus Granlundilla on osallistumisoikeus kokouksiin.

Turun KY:n hallitus oli auttamassa päivän

Alumnit

järjestelyissä.

Mercalla.

virkistäytymässä

ja

verkostoitumassa

Herrat Virtanen ja Niukko alumnitoiminnan suunnittelutyöryhmästä huolehtimassa Saunan löylyistä.

14

KYliste. 4/15

N O A L P U T S Ö Y M !

A T K K Y N HEILUPATU R U

Muutoksen aika Syksyllä 2015 Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa on ehdolla kaiken kaikkiaan 328 opiskelijaa. Edellisen kerran vastaavat vaalit järjestettiin kaksi vuotta sitten. Vaalikoordinaattori Tuomas Dahlström kertoo, mikä tänä vuonna on uutta.

TEKSTI KAROLIINA RAJALA KUVAT TYY

Mitä on edunvalvonta ja miten se näkyy Turun yliopistolla?

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) valvoo jo-

Ovatko Turun yliopiston opiskelijat kiinnostuneita edunvalvontatoiminnasta? Onko mielenkiintoa tarvetta lisätä?

kaisen opiskelijan etuja. Edunvalvonta näkyy peri-

Uskon, että jokainen opiskelija on kiinnostunut edun-

laatuun ja opintotukeen.

edunvalvonta on työskentelyä jossain toimielimessä.

aatteessa joka päivä, vaikkei sitä juuri huomaakaan.

Edunvalvonnalla vaikutetaan esimerkiksi opetuksen

Mistä vuodesta lähtien edustajistovaaleja on järjestetty ja kuinka usein niitä järjestetään?

Edustajisto perustettiin vuonna 1957 ja ensimmäisten edustajistovaalien äänestysprosentti 65,5% on

jäänyt ainakin toistaiseksi historian korkeimmaksi.

Nykyään vaaleja järjestetään joka toinen vuosi.

Kuinka paljon ehdokkaita oli viime vaaleissa keskimäärin ja paljonko ehdokkaita odotetaan tulevan tänä vuonna?

Ehdokkaita oli kaksi vuotta sitten hieman yli 350.

valvonnasta omalla tavallaan. Toisille vaikuttaminen

voi olla palautteen antamista luennoitsijalle ja toisille Mielenkiinto edunvalvontaa kohtaan kasvaa yleensä, jos epäkohtia tulee vastaan.

Millaisista asioista edustajisto päättää?

Edustajisto päättää muun muassa ylioppilaskunnan

edunvalvonnan kohteista, jäsenmaksun suuruudesta

sekä siitä, mihin rahaa käytetään ja kuka istuu ylioppilaskunnan hallituksessa.

Olet itse ollut mukana TYYn edustajistossa viime kaudella. Mistä pidit eniten edustajistotyöskentelyssä ja mitä koet sen antaneen?

Tämän vuoden ehdokasmäärä on 328, eli hieman

Uskon, että jokainen täysillä edustajiston toimintaan

nemmällä ehdokasjoukolla.

omille tukijoille tärkeitä.

pienempi kuin viimeksi, mikä johtuu siitä että monet

vaaliliitot pyrkivät tehokkaampaan kampanjaan pie-

mukaan lähtenyt on nauttinut eniten siitä, että on päässyt oikeasti vaikuttamaan asioihin, jotka ovat

4/15 KYliste.

17

Tuomas Dahlström ja Matti Vähä-Heikkilä TYYn Avajaiskarnevaaleilla

Miksi lähdit itse viime kaudella ehdolle edustajistovaaleissa?

Minun tarinani on se, että vuoden 2011 edustajistovaalien aikaan ylioppilaskunnan toiminta oli minulle todella etäistä enkä edes äänestänyt. Kuitenkin vuonna 2013 minua alkoi yhä enemmän kiinnostaa

keimmissä asioissa. Lisäksi kaikki muut työntekijät, Tylkkärin toimitus ja hallitus ovat olleet tukenani.

Miten tämän vuoden vaalit eroavat edellisistä? Mikä on uutta?

mitä TYY tekee opiskelijoiden parhaaksi ja minne jä-

Olemme pyrkineet viestimään ahkerammin kuin

oihin. Minusta tuli edustajiston varajäsen ja kauden

vaalit. Toki meillä on myös konkreettista vaalimate-

senmaksuni menee. Otin asioista selvää ja lähdin ehdolle, sillä halusin päästä vaikuttamaan yhteisiin asi-

aikana olen päässyt mukaan moniin vastuutehtäviin.

Viimeisimpänä TYYn vaalikoordinaattorin tehtävään, joten nyt se opiskelija, joka ei edes äänestänyt vuonna 2011, on järjestämässä vuoden 2015 vaaleja.

Toimit tänä vuonna vaalikoordinaattorina.

Mitä tehtäviisi kuuluu?

Vaalikoordinaattorina vastaan monista edustajistovaalien käytännön järjestelyistä, kuten viestintään

liittyvistä asioista, vaalikoneesta, nettisivuista, vaali-

koskaan niin somessa, järjestöjen tiedotusmaileissa

kuin TYYn nettisivuilla. Uskon näiden olevan someriaalia, jaamme esimerkiksi 2000 kappaletta haalarimerkkejä ilmaiseksi. Äänestys tulee tapahtumaan

vain sähköisesti ja aika monella onkin nykyään oma äänestyspiste taskussaan. Kännykällä voi äänestää ja

se kestää puoli minuuttia. Ennakkoäänestys on lokakuun lopussa 26.–29.10. ja varsinaiset vaalipäivät 3.-4.11.

Mitä TYYn edustajiston työskentelyssä ja toimintatavoissa voisi tulevaisuudessa kehittää?

tapahtumista ja byrokratiasta. Lisäksi pidän yhteyttä

Edustajisto on ollut mielestäni hieman kahtia jakau-

apuna ihmisiä. Joten kunnia kaikesta saavutetusta ei

mitkä ryhmät ovat enemmistössä vaalien jälkeen. Li-

kaikkiin neljäntoista vaaliliiton vaalikoordinaatto-

riin. Toki lähes jokaisessa vastuualueessa minulla on ole yksin minun. Tosin mahdollisesti tapahtuvat virheet eivät ole yksin syytäni.

Millainen tiimi teitä on järjestämässä tämän vuoden edustajistovaaleja?

Meillä ylioppilaskunnassa on hyvä porukka järjestämässä vaaleja. Erityisesti keskusvaalilautakunnan

puheenjohtajiston Matti Vähä-Heikkilän, Virva

Viljasen ja nyt Otto Rouhiaisen kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä. Korvaamaton tuki minulle

18

Pääsihteeri Rauli Elenius on auttanut kaikkein tär-

on ollut tiedottaja Hannu Aaltonen viestinnässä.

KYliste. 4/15

tunut. Joissain asioissa voisi yrittää etsiä enemmän

kompromisseja tulevaisuudessa, riippumatta siitä säksi edustajistoa pitäisi tuoda lähemmäs jäsenistöä.

Viestintää on viety eteenpäin, mutta silti liian harva

tietää mitä edustajisto on esimerkiksi viime kokouksessaan päättänyt. Edustajistovaalien äänestysprosentin toivon myös nousevan, sillä viime vaaleissa

vuonna 2013 se oli 35%. Silloin teidän TuKY-listanne nappasi viimeisen paikan vain yhden äänen erolla, joten jokainen ääni on oikeasti tärkeä. █

© 2015 Accenture. All rights reserved.

be Tuo kykysi ja innostuksesi kansainväliseen organisaatioon, joka työskentelee teknologian, liiketoiminnan ja innovaatioiden kärjessä. Tee yhteistyötä erilaisten, lahjakkaiden kollegoiden ja menestystäsi tukevien johtajien kanssa. Auta yrityksiä ja yhteisöjä ympäri maailman pysymään muutoksessa mukana. Teroita taitojasi alan johtavan koulutuksen ja kehityksen avulla samalla kun rakennat ihanteellista uraasi. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi! www.accenture.com/fi-en/careers Seuraa meitä Facebookissa: www.facebook.com/accenturesuomi

you imagined

Sano muikku!

Edarivaalit ovat t채채ll채 TEKSTI PIA RAWLINS. KRISTIAN RAITIO, ANN-SOFIE LEIMU KUVAT SAMULI SALO

Mercatorin ylätasanteella kuhisee. Salamavalo välähtelee ja korviin kantautuu luokkakuvauksistakin tuttu valokuvaamisen ääni kun Samuli Salo kameran takaa ohjeistaa kiskomaan kasvoille leveämpää hymyä samalla kun yksi TuKY-listan vaalipääliköistä, Ossi Tursas, miettii sivussa kampanjavideon rekvisiittavalintoja. Edarivaalit ovat jälleen kerran nurkan takana.

K

ohta on taas aika tehdä tärkeä päätös ja va-

kanen valottaa omia motiivejaan. Ensimmäisen vuo-

opistomme asioihin TYY:n edustajistossa.

keen täytyy lähteä mukaan” ja samalla asenteella hän

lita omasta mielestä juuri se oikea ehdokas vaikuttamaan seuraavat kaksi vuotta yli-

Uudet ehdokaslistat on lyöty lukkoon lokakuun alussa

ja kiivas vaalikampanjointi on alkamaisillaan. Turun KY:n, PorKy:n ja T-Klubin opiskelijoista koostuva TuKYlista on tänäkin vuonna vahvasti mukana vaaleissa.

Suomen poliittisen kentän viimeaikaisten tapahtumien

varjossa opiskelijapolitiikka voi tuntua pieneltä asialta,

mutta edustajiston ja sen tekemän työn tärkeyttä tavallisen opiskelijan elämään Turun yliopistolla ei voi tarpeeksi korostaa.

"M

ielestäni olemme tänä vuonna onnistuneet keräämään monipuolisen ja hyvän listan

edustajia. Listalla on paljon ehdokkaita niin

eri pääaineiden opiskelijoita kuin myös eri vuosikursseilta. Olemme tänä vuonna saaneet mukavasti uusia

ehdokkaita, mutta myös kokeneempaakin kaartia on

lähtenyt mukaan. Sopivassa suhteessa löytyy siis kokemusta ja uutta intoa. Itseäni ilahduttaa etenkin pupujen

ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden vahva edustus.”,

kertoo Ossi Tursas tyytyväisyydestään tämän vuoden ehdokasasetteluun.

sikurssin opiskelija Idamaria Laine sen sijaan kertoo, että hänen koko pupuvuotensa teemana on ollut ”Kaikpäätti lähteä myös TuKY-listan ehdokkaaksi.

T

oisen vuosikurssin opiskelija Maiju Mansikkamäki kommentoi olevansa kiinnostunut edustajiston toiminnasta, mutta lisäksi kokevansa sen

tuovan mukanaan hyvää kokemusta tulevaa työelämää

silmällä pitäen. Samalla sen kautta voi tehdä tuttavuut-

ta myös muiden tieteenalojen opiskelijoiden kanssa.

Samaa vuosikurssia oleva Heidi Ussa sen sijaan kertoo pitävänsä erityisesti siitä, että TuKY-listan ilmapiiri on

mukava. “Olen kuullut, että yhteishenki on hyvä. Vaikuttaminen hyvässä porukassa tuntuu minusta kivalta

"

Olen kuullut, että yhteishenki on hyvä. Vaikuttaminen hyvässä porukassa tuntuu minusta kivalta ajatukselta."

Kysyttäessä kameran edessä keikisteleviltä ehdok-

ajatukselta. Aluksi hieman emmin ehdolle lähtemistä,

opiskeluun positiivisella tavalla. ”Tykkään listan toi-

ta tuijottaessa tulee helposti sokeaksi yksilöiden hen-

kailta syitä ehdolle asettumiseen, tuntuu yhdistävä

tekijä olevan erityisesti halu vaikuttaa jokapäiväiseen

minnasta. Tehdään siellä tärkeää työtä ja siten vaiku-

tetaan meidän jokaisen opiskeluaikaan. Opiskelijoiden hyvinvointiin on kaiken lisäksi kiva päästä vaikutta-

maan!”, jo toisissa vaaleissa ehdolla oleva Emmi Vil-

mutta lähipiirin kannustus varmisti päätökseni.”

Ehdokaslista on kuitenkin laaja ja naamagallerioi-

kilökohtaisille vahvuuksille. Ehdokkaan oma ääni ja

persoona ovatkin tärkeitä tekijöitä varsinkin kampanjointivaiheessa. Jarkko Louhelainen, yksi TuKY-listan kokeneimpia ehdokkaita, luottaa etenkin pitkän linjan

4/15 KYliste.

21

kokemukseensa järjestötoiminnassa ja kokee olevansa

samaistuttava ehdokas etenkin valmistumisen kynnyksellä olevien gradun kirjoittajien keskuudessa. Nuo-

Muista!

omaan pärstäkertoimeensa ja naurahtaen toteaa toivo-

Varsinainen äänestys alkaa 3.11. klo 10 ja päättyy 4.11. klo 16.

rempaa opiskelijapolvea edustava Ilkka Laustola sen sijaan kertoo pilke silmäkulmassa luottavansa etenkin vansa, että saisi edes omat puput äänestämään häntä.

"

Ehdokkaalla pitää olla aito halu vaikuttaa ja ajaa meidän etujamme sekä hänelle tärkeitä asioita."

M

Vaaleissa on mahdollista äänestää myös ennakkoon.

Ennakkoäänestys alkaa 26.10. klo 10 ja päättyy 29.10. klo 16.

ikä sitten saisi Mercatorin penkkejä kulut-

tavan tavis-kylterin äänestämään? Toisen vuosikurssin opiskelija Karoliina Mustola

kertoo, että hänen äänensä saavalla ehdokkaalla pitää olla aito halu vaikuttaa ja ajaa meidän etujamme sekä

hänelle tärkeitä asioita. Tärkeää on myös se, että ehdo-

kas oikeasti tietää asioista jotakin ja on ihmisläheinen.

Toisen vuosikurssin opiskelija Susanna Löf sen sijaan

kommentoi, että haluaa vaikuttaa asioihin ja tuntee itsensäkin tärkeäksi annettuaan äänensä juuri sille oikealla tyypille, ja siksi juuri hän äänestää. █

TuKY-lista?

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa toimiva poliittisesti sitoutumaton kauppatieteilijöitä edustava ryhmä, johon kuuluu Turun KY:läisiä, Porin Kyltereitä sekä T-klubilaisia.

Toimii yhteisessä vaalirenkaassa oikeustieteilijöiden Ryhmä Lexin ja lääkäriopiskelijoiden TYY Terveeksi kanssa.

On ajanut viime vuosina ylioppilaskunnassa erityisesti järkevää taloudenhoitoa, rohkeaa uudistumista, aktiivista koulutuspolitiikkaa, poikkitieteellisyyttä sekä kansainvälisyyttä.

Listaan kuuluvat kaikki vaaleissa ehdolle asettuneet ja kaikilla on yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet.

TuKY-listaa johtaa ryhmäpuheenjohtaja yhdessä vararyhmäpuheenjohtajan kanssa, mutta mielipiteet, kannat ja aloitteet muodostetaan kaikki yhdessä.

Joka kuun viimeiseenä keskiviikkona varsinaiset edaattorit vievät TuKY-listan kannat edustajiston kokouksiin.

22

KYliste. 4/15

.. ..

PAivAn polttavimmat

t e s k y m y s y k s a k o ehd

Kumman parannuksen hankkisit opiskelijaruokaloihin? Ylimääräisen lihapullan vai kaksi lasia mehua tai maitoa?

70%

“ “

100% enemmän maitoa, vs. 1 lihapulla, do the math”

Nää tappeli, kumpi voitti? Opiskelu vai vapaa-aika?

50%

“ “

Lasketaanko mercahengailu opiskeluksi vai vapaa-ajaksi?”

No koska sluibailu on mukavaa.”

“ “ “

“ “

Ulkkis vai NESU? Ulkkis.”

Tykkään että saan kontrolloida omia vessakäyntejä.”

Baari, koska yhteislaulut on hämmentäviä.”

En uskalla puhua baarissa tuntemattomille, sitseillä on pakko.”

Sitseillä kuulee jopa mitä vieressä istuvalla on sanottavaa.

Miten asumisen kanssa? Itsemurhayksiö vai kommuuni?

35%

“

60%

“ “

Money money money, must be funny, in a rich man’s world...”

Kyl duunii.”

Kumpi on parempi ruokala? Assari vai Monttu?

10%

“

Assarilla on paremmat pöperöt.

No mitä sit ku pitää sisustaa? Ikea vai Ekotori?

95%

“

Yksiössä on vähemmän siivottavaa. Tietää ainakin ketä sen joutuu tekemään.

Sitten päästään rahan äärelle. Duuni vai opintolaina?

“

Kuten mainitsin jo aiemmin, pidän lihapullista.”

50%

“ “

Opiskelu, koska vapaa-aika on yliarvostettua.”

Olen aina halunnut tietää mitä vapaa-aika on. Maybe someday.

Tää on paha. Baaribileet vai sitsit?

30%

30%

“

Kolme lasia ei mahtuisi kätevästi tarjottimelle. Lihapullat on hyviä.”

Kyllä kaikki tarvii vähän lisää ballseja”

Kuus telkkaria on aina parempi ku yks tai kaks.”

“ “

Opintolaina -- sehän on halvempaa kuin ilmaista.”

Työn tekeminen opintojen ohella ei ole kustannustehokasta ajankäyttöä.”

“ “

Montun leivät ja kassaneiti, täyttä kultaa!”

Maku, leivät ja palvelu päihittää kastikkeiden kauharajoitukset.”

“

Ekotorilta saa laadukkaampaa tavaraa.”

70% 65% 40% 90% 5%

4/15 KYliste.

23

Campussitsit TEKSTI ILONA HÄSÄNEN JA JULIA LINTUNEN KUVAT LAURI LILJENBÄCK

S

yyskuinen perjantai-ilta Tuomiokirkkopuistossa on viileä, mutta sisällä teltassa tunnelma käy sitäkin lämpimämmäksi. Käynnissä ovat toista kertaa

järjestettävät Campussitsit, joiden takaa löytyvät kaikki

neljä Turun korkeakoulua, sekä suomen- että ruotsinkieliset. Tästä johtuen myös laulunjohtajien ohjeistukset tulevat molemmilla kotimaisilla. Kielen lisäksi sitsit

ovat muutenkin hyvin poikkitieteelliset: AMK-haalareita vilisee siellä sun täällä, kun taas TuKYn tummansinisiä

huomaan vain muutaman. Omassa pöydässäni istuu sekä yliopisto-opiskelijoista että ammattikorkeakoululaisista koostuva seurue.

Jo alkumetreillä käy ilmi, että nämä sitsit ovat totuttua

vapaamuotoisemmat. Paikkajakoa ei ole määrätty etukäteen, vaan kaveriporukat käyvät istumaan pöytäkunnittain. Vessassa käynti seminaarien välissä kielletään,

mutta siitä ei rangaista. Puhelimen käytöstä ei puhuta mitään. Toisaalta vapaus sopii hyvin poikkitieteellisille sitseille: yleensä tulee aina juhlittua oman tiedekunnan keskuudessa, mutta tällaisiin tapahtumiin on kiva tulla

24

KYliste. 4/15

nimenomaan vanhojen, muissa tiedekunnissa ja oppilaitoksissa opiskelevien kavereiden kanssa. Ainakin omassa pöydässäni istuva porukka on avoin tutustumaan myös muihin, eikä olo ole lainkaan ulkopuolinen.

Laulunjohtajat johtavat tilaisuutta rennolla rytmillä,

ja välissä myös Kvartetten Lök käy kohottamassa tunnelmaa. Sitsitarjoilu koostuu salaatista, jossa on niin paljon

juustoa, krutonkeja ja majoneesia, ettei se voi olla kuin hyvää. Haen kolme lautasellista. Vanukasjälkiruoan mangopäällistä seuralaiseni luonnehtii vauvanruoaksi, mutta

santsaan sitäkin onnellisena. Juomapuolesta kukin vastaa itse, joten näillä sitseillä saa juoda juuri niin vähän tai paljon kuin haluaa.

Jälkikäteen Campussitsejä voisi luonnehtia rennoksi

pöytäjuhlaksi, johon poikkitieteellisyys lyö oman leimansa. Toivottavasti tapahtuma järjestetään myös vastaisuudessa!

Campussitsejä voisi luonnehtia rennoksi pöytäjuhlaksi, johon poikkitieteellisyys lyö oman leimansa.

Toimitus haastatteli yhtä Campussitsien järjestäjää, TYYn opiskelijakulttuurivastaavaa Riina Lummetta.

1. Ketkä olivat mukana järjestämässä Campussitsejä?

Sitsit järjestivät TYYn, Åbo Akademis Studentkårin

(ÅAS), Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan

(TUO) ja Studerandekåren vid Yrkeshögskolan Novian

(Novium), kulttuurivastaavat ja TYYn rekrytoima tapahtumatuottaja. TYYllä oli vetovastuu ja yhteistyö sujui

3. Miksi ei tehty plaseerausta?

Käytännön syistä. Peruutuksia tuli jonkun verran, kun

ihmisten ei tarvinnut maksaa ilmoittautumisen ohessa.

Haluttiin antaa kaveriporukoille mahdollisuus istua yhdessä. Monet tutustuivat kuitenkin eri kuntien opiskelijoihin.

4. Mikä oli illan kohokohta?

Kvartetten Lök! Jengi oli ihan pähkinöinä.

pääsääntöisesti hyvin. Sitseille osallistui yhteensä 260

5. Järjestetäänkö sitsit myös ensi vuonna?

2. Ketkä olivat laulunjohtajina?

tetäänkö tapahtuma myös ensi vuonna. Katsotaan mitä

ihmistä eri korkeakouluista.

Riina itse ja ÅAS:n kulttuurivastaava. Hauskaa oli ja

tarkoituksena oli järjestää rennot sitsit.

Ihmiset olivat kiinnostuneita ja kyselivät, että järjes-

tapahtuu, mutta luultavasti ensi vuonnakin tullaan järjestämään. Katsotaan, jos sitsit saataisiin vaikka kauppatorille! █

4/15 KYliste.

25

TEKSTI KAROLIINA RAJALA KUVAT SUOMEN PANKKI

Mies talouden

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen osallistuu Nälkäpäivä-keräyksiin, kuuntelee jazzmusiikkia eikä puutu siihen, mitä hänestä uudessa elämäkerrassa kirjoitetaan

huipulla 26

KYliste. 4/15

T

ammikuussa 1972 pidettiin Suomen 26. eduskuntavaalit. Vaalit olivat siitä poikkeukselliset, että edellisen

vuoden lokakuussa Presidentti Urho Kekkonen oli

antanut määräyksen hajottaa istuva eduskunta. Epä-

tavalliset vaalit houkuttelivat nopeasti ehdolle myös joukon nuoria politiikasta kiinnostuneita henkilöitä.

Loppujen lopuksi eduskuntaan valittiin myös kaikkien aikojen nuorin kansanedustaja. Tuo henkilö oli silloin 21-vuotias Erkki Liikanen.

Y

li 30 vuotta myöhemmin Erkki Liikanen istuu Suomen Pankin kokoushuoneessa ja kysyy, ottaisinko teetä vai kahvia. On selvää,

että maineikas ura ei ole ylpistänyt Suomen Pankin

pääjohtajaa, päinvastoin hän tuntuu varsin sydämelliseltä ja humoristiselta henkilöltä. Vaikka Suomi elää taloudellisesti vaikeinta aikaa sitten 90-luvun, tuntuu

hänellä olevan toiveikas suhtautuminen tulevaisuuteen.

Mikkelistä lähtöisin olevalla Liikasella on ollut nuo-

resta asti vahva kiinnostus yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan. Opiskelunsa hän suoritti valtiotieteelli-

sessä tiedekunnassa Helsingin yliopistolla. Ensin omin sanoin ”osapäiväopiskelijana” toiminut Liikanen luki

filosofiaa, sosiologiaa ja tilastotieteitä. Täyspäiväiseksi opiskelijaksi tultuaan hän päätti painottaa opintonsa kansantaloustieteisiin, koska koki sen olevan aine, jossa yhdistyi kaikki hänen aiemmin opiskelemansa.

K

ansanedustajaksi Liikanen kuitenkin päätyi jo opintojensa aikana, peräti kolme vuotta

ennen kuin sai valtiotieteen maisterin pape-

rit. Seuraavien vuosien aikana hän ehti toimia muun

muassa sosiaalidemokraattien puoluesihteerinä ja

lopulta Harri Holkerin hallituksen valtiovarainministerinä.

28

KYliste. 4/15

L

iikasen kiinnostus ei tosin rajoittunut vain kotimaan kysymyksiin, vaan kansainvälinen

työelämä veti häntä puoleensa. Vuonna 1990

Liikanen lähti Suomen edustajaksi Euroopan unioniin: ”Olin kouluaikoina saanut olla Amerikassa ja oppia

kieltä. Lisäksi olin liikkunut paljon Pohjoismaissa. Täten Eurooppa tuntui luontevalta valinnalta.”

Bryssel vei mukanaan ja vuonna 1995 Liikanen teki

taas kerran suomalaista historiaa, kun hänet valittiin

ensimmäisenä suomalaisena edustajana Euroopan

komissioon. Seuraavat neljä vuotta hänen vastuualuei-

siinsa kuuluivat budjetti, henkilöstö ja hallinto sekä kääntäminen ja komission tietotekniikka, minkä jälkeen hän siirtyi vastaamaan yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta.

Brysselissä Liikanen tuli tunnetuksi myös innok-

kaana jazzharrastajana. Kaupunkiin saavuttuaan hän

alkoi järjestää ”jazzbrunsseja” työtovereilleen. Idean hän sai Amerikan ajoiltaan, jolloin hänellä oli joulun

alla ollut tapana osallistua vastaavanlaisiin tilaisuuksiin. Ennen Brysseliin lähtöä hän ehti järjestää muu-

taman jazztapahtuman myös Suomessa: ”Ministerinä järjestin pari kertaa vastaavanlaisen. Kutsuimme mukaan 50 ekonomistia ja 50 jazzin soittajaa. Sitten, kun tulin lähettilääksi pohdin, että voisiko diplomaattien lähetystössä järjestää myös jotain jännää ja erikoista.

Järjestimme lopulta jazzjuhlat, joihin hankin mukaan kaikki Suomen parhaat soittajat. Sitten siinä kävi niin,

että ensimmäiselle jazzlounaalle tuli yllättäen Jacques

Delors, joka on Euroopan komission legendaarinen puheenjohtaja, ehkä se kaikista suurin. Lisäksi hän on jazzin ystävä. Sen jälkeen kaikki halusivat tulla sinne.”

T

änä syksynä Brysselissä pidetään vastaavanlainen tilaisuus, jonne Liikanen on kutsuttu

pitämään puheenvuoroa. Hän suostui pyyn-

töön, totta kai. Vaikka Liikanen kuunteleekin nykyään

enemmän klassista musiikkia, kertoo hän ehtineensä olla aktiivinen jazzharrastaja peräti kolmekymmentä

vuotta. Liikanen mainitsee nähneensä esimerkiksi Miles Davisin soittavan livenä sekä osallistuneensa suo-

malaisen jazzmuusikko Jukka Perkon ensimmäiselle keikalle Pori Jazzeilla.

J

o ennen Suomeen paluuta Liikanen ehti toimia

myös Suomen Punaisen Ristin (SPR) puheenjohtajana. Kyseinen tehtävä päättyi vuonna

2014, hänen toimittuaan yhteensä kuusi vuotta puheenjohtajana. SPR:n toiminta on kuitenkin edelleen

lähellä Liikasen sydäntä: ”Olen aina ollut kansalaisjärjestöihminen. Suomen Pankin pääjohtajana pitää

olla puolueeton. Punainen Risti sopi arvoilleni, koska myös sen toiminnassa pitää olla puolueeton. Toiminta kohdennetaan aina sinne, missä ollaan kaikkein

haavoittuneimpia.” Liikasen mielestä Punaisen Ristin

toiminnassa yhdistyy korkea ammattitaito sekä aito kansalaistoiminta: ”Ammattitaito tarkoittaa sitä, että

kun lähdetään sota-alueille niin yksikköihin viedään

huippuammattilaisia. Tämän toteuttaminen taas edellyttää kansalaiskeräyksiä.”

SPR:n puheenjohtajakautensa aikana Liikanen

ehti kiertää eri kriisialueilla. Kohdemaihin päätyivät muun muassa Afganistan, Pakistan sekä Kenia. Hän

kertoo matkojen olleen monella tapaa silmiä avaavia: ”Päällimmäiseksi mieleen jäi ehkä Afganistanin

ja Pakistanin raja-alue. Siellä hoidettiin sotatoimista haavoittuneita ihmisiä. Muistan lapset, jotka olivat haavoittuneet kranaatin sirpaleista. Siinä näki, kuinka

tavattoman suuria vahingot olivat. Toisaalta mieleen

jäivät ihmiset, jotka noille alueille menevät töihin. Siel-

lä tehdään työtä ympäri vuorokauden. Täytyy olla siis sitoutunut ja pystyä toimimaan koko ajan.

4/15 KYliste.

29

S

iellä ei voi jäädä murehtimaan, vaan täytyy

puoliksi kotona ja puoliksi ulkomailla. EKP:ssä tavoit-

kriisialueille.” Kuusi vuotta on maksimi,

siin nojaava laitos, joka voi tuoda päätöksentekijöille

tehdä jatkuvasti ratkaisuja. Arvostan to-

della paljon ihmisiä, jotka lähtevät töihin jonka SPR:llä saa toimia puheenjohtajana.

Täydet kaksi kautta tehtyään Liikanen jatkaa kuitenkin

edelleen mukana toiminnassa. Erityisen lähellä hänen

sydäntään on kerran vuodessa järjestettävä Nälkäpäiväkeräys, jolla kartutetaan SPR:n katastrofirahastoa.

V

uosien varrella Liikasen voisi todeta keränneen työn ja luottamustoimien kautta kokemusta niin alueellisesta, kansallisesta kuin

kansainvälisestä päätöksenteosta. Tuo kaikki on opettanut kunnioittamaan päättäjän tuskaa: ”Paikallinen

alue on siinä mielessä jännittävin, että kohtaat niitä ihmisiä, joita päätökset koskettavat. Se on todella tärkeää ja tietyssä määrin tuo myös tuskaa. Kansainvälisesti taas pääsee käsittelemään suuria kysymyksiä, mutta päätökset tehdään väkisinkin vähän etäämpää.”

K

iperien ongelmien ratkominen on arkipäivää

myös Liikasen nykyisessä pestissä. Liikanen aloitti Suomen Pankin pääjohtajana vuonna

2004, neljä vuotta ennen kuin kansainvälinen talouskriisi puhkesi valloilleen. Hän kuvailee Suomen Pankin

roolia suomalaisessa talouselämässä kahdenlaiseksi.

Ensinnä sen tulee toimia viranomaisroolissa seuraamalla, että maan vakaus on kunnossa ja pankkijärjestelmä terve. Toinen rooli taas on olla puolueeton instituutti, jonka pitää tehtävänsä kannalta analysoida ja ymmärtää, miten Suomen talous toimii ja sitä kautta

esittää ratkaisuja ongelmatilanteisiin. ”Emme voi tehdä arvovalintoja vaan olemme virkamiesorganisaatio.

Annamme tutkimuksen ja tiedon päättäjien käyttöön”, hän toteaa.

Myös Suomen Pankin pääjohtajan tehtävän Liika-

nen jakaa kahteen osaan: ”Ensinnä pitää olla pääjoh-

taja Suomessa. Sen lisäksi pitää olla neuvoston jäsen Euroopan keskuspankissa (EKP). Olen siis tavallaan

30

KYliste. 4/15

teena on tuoda oma kontribuutiomme päätöksentekoon. Kotimaassa taas tulee olla tutkimuksen analyypuolueettoman tiedon ja esittää ratkaisuja ongelmiin.

O

ngelmia tällä hetkellä riittääkin. Vuoden 2008 kansainvälisen talouskriisin jälkivaikutukset ravistelevat edelleen kotimaan taloutta: ”Täs-

sä on sikäli erikoinen tilanne, että nyt ensimmäistä kertaa euroalue on paremmassa kunnossa kuin Suomi.

Euroalue on kääntynyt kasvuun ja kasvu näyttäisi jatkuvan. Korot ja rahapolitiikka ovat tukeneet sitä. Pankkien luotonotto on vahvistunut. Lisäksi valuuttakurssin heikentyminen on auttanut ja monet maat ovat

tehneet reformeja. Suomi on tällä hetkellä hitaampi

ja sen taustalla on omia syitä. Ei olla tehty tarpeeksi reformeja, toisaalta mukana on myös huonoa onnea.”

Tulevaisuus näyttää epävarmalta. Kun suuria ta-

lousmahteja, kuten Venäjää ja Kiinaa, vaivaavat ongelmat, heijastuvat ne nopeasti myös muihin maihin

ja niiden yritysten toimintaan. Erityisesti Suomen talouteen vaikuttaa tällä hetkellä Venäjä, jonka valuutta

on viimeisen vuoden aikana ajautunut syöksykierteeseen: ”Pääsyy siihen, miksi Venäjän talous on heikentynyt, on öljyn hinnan lasku, mutta lisäksi se, että epävarmuus on kasvanut myös Ukrainan tapahtumien

myötä. Se on vaikuttanut myös meidän vientimahdollisuuksiin ja leikannut Suomen talouden kasvusta melkein prosenttiyksikön pois. Pitää toivoa, että tilanne

vakiintuu, mutta se edellyttää sitä, että nämä geopoliittiset ongelmat saataisiin ratkaistua.”

T

osiasia on, että Venäjän asettama pakotepolitiikka aiheuttaa suuria haasteita Suomen

viennille. Moni on pohtinut, että kannattaisi-

ko varsin Venäjä-riippuvaisen Suomen alkaa nyt tehdä enemmän kauppaa muiden valtioiden kanssa. Liikanen ei kuitenkaan ole asiasta varma: ”Kaikkialle, missä pystyy kauppaa tekemään, kannattaa mennä. Mutta

tietysti, koska Venäjä on naapurimme, toivotaan, että vaikea vaihe ohitetaan. Yleensä luontevinta on se, että naapureiden kanssa käydään kauppaa.”

P

arhaillaan hallitus kaavailee mittavia leikkauksia, jotta Suomen talous saataisiin elvytettyä.

Tulevaisuus esittäytyy kuitenkin toistaiseksi

suurena kysymysmerkkinä. Selvää on, että pitkäaikaiseen talouden parantumisen saavuttamiseksi tarvitaan reformien lisäksi myös kansalaisaktiivisuutta.

Suomen kilpailukykyä täytyy parantaa, toisin sanoen uusia innovaatioita ja yritystoimintaa tarvitaan.

Liikanen uskoo, että suomalaisten yritysten kyky

markkinoida itseään ja tuotteitaan ulkomailla on parantanut viime vuosina, vaikka parantamisen varaa

löytyy edelleen. Yhtenä syynä kasvaneeseen näkyvyyteen hän näkee sen, että ihmiset matkaavat ja

opiskelevat ulkomailla aiempia vuosia enemmän. Elämästään yli neljätoista vuotta ulkomailla viettänyt Liikanen kannustaakin nuoria keräämään kansainvälistä

kokemusta, mutta etsimään mahdollisuuksia myös ko-

timaasta: ”Kyllä nuorten kannattaa hakea kokemuksia

ulkomailta, mutta Suomi on hyvä maa elää. Minulla on kaksi lastenlasta ulkomailla, kaksi täällä. Meille monikulttuurisuus on arkea.”

S

yyskuun alussa julkaistiin Hannu Leinosen kirjoittama teos ”Euron herttua”, joka kertoo Erkki Liikasen uran vaiheista. Koomista on se,

että vaikka Liikanen antoi luvan teoksen tekemiseen, ei hän halunnut olla itse mukana tekemässä sitä. Kuten moni muu, myös hän aikoo kuitenkin lukea teoksen: ”Mielenkiinnolla luen niitä kohtia, jotka käsittelevät vanhimpia aikoja politiikan vuosilta, koska niissä

haastatellaan ihmisiä, jotka olen tavannut kolmekymmentä vuotta sitten. Kuinkakohan erilainen muisti ih-

misillä on?” hän nauraa. Nähtäväksi jää, että paljonko Liikanen ehtii vielä seuraavien vuosien aikana tehdä.

Voi olla, että Leinosen teos tulee tarvitsemaan pian jatko-osan. █

4/15 KYliste.

31

PÄÄAINESTEREOTYPIAT TEKSTI VILLE K. AUKONEN KUVITUS HEINI BJÖRK

K

auppakorkeakoulussa on poikkeuksellisen paljon pääainevaihtoehtoja ja etenkin ensimmäisen vuoden opiskelijoita voi hämmentää, että millaisia minkäkin aineen opiskelijat ovat. Tässä KYliste tarjoaa jälleen auttavan kätensä ja opastaa, miten pääaineet ja niiden opiskelijat voi tunnistaa helpommin käytäviltä ja luentosaleista. Jutun kirjoittaja on elämäänsä hajonnut laskentatoimen opiskelija, joten yrittäkää ottaa ilkeähkötkin yleistykset huumorilla.

Laskentatoimi Aina pukeutuneena kauluspaitaan ja usein pikkutakkiin.

TJ-opiskelijalla kädet käyvät näppäimistöllä nopeam-

sään kustannus-tuotto –näkökulmasta ja hyötyanalyy-

loimaan kaikkia käytäväkoneita ja omistaa jo varman

Esittää sijoitusexperttiä, vaikka olisikin polttanut kaikki

opintolainansa Talvivaaraan. Analysoi kaiken elämässillä. Hajoaa pääaineeseensa noin kuukauden jälkeen,

mutta vakuuttelee silti kaikille sen ylivertaisuudesta.

Laskentatoimen opiskelijan ainoat puheenaiheet ovat LR02-kurssin vaikeus ja oman sijoitussalkun kehitys.

Markkinointi

Maailmassa on vain yksi asia, joka merkitsee ja se on

min kuin salama. ATK-luokka on heidän toinen kotinsa

ja Excel paras ystävä. Pystyy tahdonvoimalla kontroltyöpaikan HelpDeskissä. Vapaa-ajallaan TJ-opiskelija harrastaa tietomurtoja ja ERP-järjestelmien rakentelua.

Tämän pääaineen opiskelijoille ei kannata kettuilla tai

kanditekstisi on kohta hakkeroitu täyteen Timo Leinon kuvia.

Kansainvälinen liiketoiminta

henkilökohtainen brändi. Kaikki pyörii sen ympärillä.

On asunut vähintään viisi vuotta elämästään ulkomailla

Tinder, Grindr, MySpace, Irc-Galleria, kaikki löytyy. Kes-

uutta. KV-opiskelijat ovat myös ainoita, jotka uskaltavat

Markkinoinnin opiskelijalle myös some on kaikki kaikessa: Instagram, Facebook, LinkedIn, Twitter, Uber,

kustelu markkinoijan kanssa on (tosin) usein varsin hankalaa, sillä häntä on mahdotonta nähdä käsien heilumisen takaa. Puheesta on myös hankala saada mitään tolkkua kiertoilmaisujen ja markkinointijargonin takia.

Toimitusketjujen johtaminen

Teki mieli ottaa TJ pääaineeksi, mutta nörtin leima pe-

ja käynyt jo 10 kertaa vaihdossa. KV-opiskelija puhuu vä-

hintään 15 eri kieltä ja lukee silti yliopistolla kahdeksaa puhua vaihto-opiskelijoille jotain. Hakkaa kansainvälisyys-vasaralla kaikkea ja kaikkia. Osallistuu ainoastaan

kursseille, jotka pidetään englanniksi ja joissa on sanat

”culture”, ”integration” ja ”business” ja parasta on, jos kurssin nimestä löytyvät nämä kaikki.

Taloustiede

lotti liikaa ja sana ”johtaminen” houkutti. Älä vain kutsu

Tulkitsee maailmaa pelkästään käyrien ja käppyröiden

tusketjujen pääaineopiskelijat eivät muita käytäkään.

tiona ja matemaattisesti. Jos taloustieteilijän kanssa ha-

ainetta logistiikaksi; se olisi aivan liian epäloogista kun

aineen lyhenne on LOG. Lyhenteistä puheenollen, toimiJIT, TQM, ERP, SCM, NWC, FGI, KKK, SS… lista jatkuu loputtomiin. Toimitusketjujen johtamisen opiskelijan tunnistaa myös location, location, location –muminasta ja TJ-sivuaineesta, joka heillä kaikilla tuntuu olevan.

32

Tietojärjestelmätiede

KYliste. 4/15

avulla. Omistaa teorian ihan kaikkeen, mutta ei ole ikinä

varma niiden pätevyydestä. Silti kaiken voi esittää funkluaa keskustella ja ymmärtää puheesta jotain, kannattaa

opetella tuntemaan kaikki taloustieteilijät ja keskeiset

käsitteet. Katselee kadehtien T-klubin pinkkejä haalareita, mutta sanoo, ettei olisi halunnutkaan VTM-linjalle.

Johtaminen ja organisointi Dynaaminen. Muutosjohtava. Uuttaluova. Tehosekoitta-

Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät

ja. Johtamisen opiskelijan katseessa näkyy kunnianhimo,

Yliopistokieleltä käännettynä talousmatikka. Erittäin

ammattihuiputtajana, joita myös konsulteiksi kutsu-

matiikkaa. Suosiota voisi nostaa muuttamalla kaikki

oma toimisto sekä tulospalkkaus ja -optiot. Tavoitteena on paikka keskisuuren yrityksen toimitusjohtajana tai

taan. JO-opiskelijan lempisana on ”organisaatiouudistus” ja harrastus yt-neuvottelut. Sivuaineesta riippuen

joko heiluttelee käsiään tai puhuu vain numeroilla. Pahimpana painajaisena on joutua jonkun alaiseksi.

Yritysjuridiikka

Ei olisi halunnutkaan oikeustieteelliseen, eikä tulisi

harvinainen pääaine, sillä kaikki potentiaaliset opiskelijat ovat yliopistolla lukemassa sitä ”oikeaa” matekurssit Irma Luhdan opettamiksi, jolloin aineesta tulisi

varmasti kaikkein suosituin. Aine on omituinen sekamelska kansantaloustiedettä, laskentatoimea ja logistiikkaa, joten mahdollisten opiskelijoiden pää todennäköisesti räjähtäisi tästä kombinaatiosta.

Yrittäjyys

mieleenkään hakea sinne ikinä. Omistaa loistavan tu-

Kukaan ei ikinä ole kuullut kenestäkään, joka lukisi

tuomituksi. YJ-opiskelija rakastaa lukemista yli kaiken

perustuvaan empiriaan perustuen aine ja sen opiskeli-

levaisuuden talousrikollisena, mutta jos hoitaa hommansa hyvin, saa vain syytteitä joutumatta koskaan

tenttikirjojen ollessa vähintään 800-sivuisia kevyitä lakitekstejä. Muistaa ulkoa jokaisen talouslakipykälän ja

–momentin ja osaa kiertää jopa ALV:n käydessään Puhakassa ostoksilla.

Talousmaantiede

yrittäjyyttä pääaineenaan. Ilmeisesti heitä kuitenkin on, kun aine löytyy yhä pääainevalikoimasta. Y-kurssiin

jat ovat wannabe-markkinoijia, mutta todisteiden puuttuessa kaikki jää arvailun varaan. Mahdollisesti yrittäjyysopiskelijat ovatkin jonkinnäköinen näkymätön salaseura kauppakorkean sisällä. Illuminati confirmed!

Aineen nimestä huolimatta kursseilla ei opetella yritysten pääkonttorien sijainteja ulkoa tai pelata SimCityä.

Maallikolle on erittäin hankalaa erottaa talousmaantiedettä ja kansainvälistä liiketoimintaa toisistaan. Siksi varmaan puolet kursseista onkin jaettu KV:n kanssa.

Periaatteessa talousmaantiede on KV niin, että kurs-

seista suurempi osa suomeksi on jonkun random-kielen sijaan. Talousmaantieteessä tosin viljellään vielä enemmän sanaa integraatio.

4/15 KYliste.

33

KY L I S TE TE S TA A

Race across Turku

TEKSTI VILLE KAUKONEN, ILONA HÄSÄNEN, LAURI LILJENBÄCK, JULIA LINTUNEN, IRA LAHOVUO, LAURA RUOHOLA KUVAT FREEIMAGES

34

KYliste. 4/15

Kulkuvälineen valinta on monelle meistä arkipäivää. Onko nopeinta liikkua pyörällä, jalan vai bussilla? KYliste kaivoi testitiimin esiin ja suuntasi Turun suurkaupunkimaiseen ruuhkaan selvittämään, millä kulkuneuvolla täällä kannattaa liikkua. Jos testin idea vaikuttaa tutulta, kuvittelet omiasi.

Emme todellakaan ole kopioineet ideaa Top Gearin Race Across London –testistä.

Mitä ja miten testattiin?

Linja-auto Aika: 32min 11sek

Testiä varten valitsimme viisi yleisintä liikkumisen muotoa,

Aloitin reittisuunnittelun tutkimalla Fölin reittipalvelua ne-

jän ruuhka. Reitin valinta oli testihenkilöiden itsensä kontol-

ja, joista voi valita itselle parhaan. Hämeenkadulla busseja

polkupyörän, juoksun, auton, longboardin ja julkisen liikenteen. Testausajankohdaksi valikoitui maanantai ja kello nella, mutta lähtöpisteenä toimi Turun kauppakorkeakoulu ja

maalina Turun sataman Silja Linen terminaali. Mahdollisia eksymisiä ei ajassa hyvitetty. Testaajat lähetettiin matkaan

yhteislähdöllä ja ajanottaja odotti terminaalilla. Näin estettiin mahdollinen huijaaminen maine ja kunnia silmäkulmassa.

Huhu kertoo, että tuloksia ollaankin jo viemässä eteenpäin Turun kaupungin liikennevirastolle.

Polkupyörä Aika: 10min 54sek

Suunnitelma vaikutti yksinkertaiselta: Tuomiokirkon kautta

koukaten, suorinta tietä jokirantaa myöten vimmatusti polkien ja loppumatka parkkipaikkojen läpi. Kisa lähti mukavasti käyntiin ja pyörällä oli hyvä viilettää Hämeenkatua alas. Sää

suosi pyöräilyä ja ainoa ongelma olikin muu kevyt liikenne,

tissä. Kätevään palveluun piti kirjoittaa vain lähtöpaikka ja

päämäärä, sekä haluttu ajankohta. Palvelu antoi vaihtoehtokulki tiheään ja hyppäsin ensimmäiseen vastaantulevaan,

jotta pääsisin vaihtamaan bussia keskustassa. Ruuhka-aika

näkyi ihmismäärässä ja kulkeminen oli hieman tahmeaa. Tämän vuoksi myöhästyin suunnittelemastani aikataulusta.

Bussi ehti lähteä nenän edestä, joten hukkasin arvokasta

kisa-aikaa kymmenen minuuttia ennen seuraavan satamaan

lähtevän bussin tuloa. Matka kauppatorilta sujuikin huomattavasti joutuisammin, koska iltapäivällä ei satamaan ollut kovinkaan monella asiaa. Tästä huolimatta olin määränpäässä

viimeisenä. Turun seudun joukkoliikenteen, tuttavallisemmin Fölin, toimivuudesta voi olla monta mieltä, mutta mielestäni bussilla kulkemisessa on monia hyviä puolia. Onhan

se kulkumuodoista ekologisimmasta päästä ja parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi pyöräily, jos tavaraa on paljon eikä käytössä ole autoa. Parkkipaikkaakaan ei tarvitse etsiä.

Bussi on myös oiva valinta, jos intoa fyysiseen suorituk-

joka tuntui matelevan.

seen ei ole. Tässäkin reissussa kävelymatkaa tuli huimat

hukkaan – olisi pitänyt ylittää joki jo kirjastosillalla. Keskino-

tamalla torkut.

Donnan kohdalla väärä reittivalinta kostautui, sillä kape-

alla pyörätiellä ei mahtunut ohittelemaan. Sekunteja valui

peus säilyi silti reippaan kuntopyöräilyn tasolla, jota ei pik-

parisataa metriä. Hintakin on ihan opiskelijaystävällinen ja

matka-ajan voi hyödyntää esimerkiksi opiskelemalla tai ot-

kutakissa työmatkaa taittavalle suosittelisi.

Vaakahuoneen Paviljongin ja Forum Marinumin välin

pystyi paahtamaan täysillä, jolloin fiilis oli huipussaan. Tu-

run linnan kohdalla mietitytti, että onkohan henkilöauto jo ennättänyt ensin, mutta maaliviivalla ensimmäisenä kelpasi hymyillä.

4/15 KYliste.

35

Juoksu Aika: 30 min 48 sek Lähdin vauhdilla liikenteeseen, ja kello neljän ruuhkassakin pääsin pujottelemaan ihmismassojen ohi melko sukkelasti. Jokirantaan

päästyäni huomasin hitauden hyvät puolet – ehdin nauttimaan maisemista muita enemmän. Juoksussa esivalmistelut ovat tärkeitä, eikä

esimerkiksi puolta tuntia aiemmin hotkaistu juustokakku osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Myös syyskuinen aurinko oli yllättävän lämmin ja pitkähihaisessa paidassani hikoillen vaihdoin Linnankatua puolelta toiselle välttääkseni suoraa auringonpaistetta.

Onneksi kadun loppupuolella ei ollut ruuhkaa. Jalka tärähti asfalt-

tiin ikävästi joka askeleella ja matka tuntui yllättävän raskaalta verrattuna vakiolenkkipolkuuni. Satama-alueelle päästessäni olen hieman eksyksissä, mutta jalan liikkuessa ehdin onneksi selailla samalla karttaa puhelimella. Terminaalin edessä pinkaisin vielä loppukirin, ja maaliin saapuessani olin hikinen mutta tyytyväinen suoritukseeni.

Longboard Aika: 21min 23sek

Longboard oli kolmanneksi nopein kulkuväline Turussa, vaikka yli-

tin joen Förin sijaisella M/S Ruissalolla meritunnelmissa. Reitti oli täydellinen, koska sain lonkkaroida pitkin kaunista Aurajokirantaa.

Matka meinasi viivästyä, koska teki mieli pysähtyä vakiolonkkarispoteille Vartsikalle ja Varvin torille. Jatkoin kuitenkin rentoa lonkkuilua kesäfiiliksessä ihanassa auringonpaisteessa.

Lonkkarilla pääsee myös todella lujaa, jos on tarvis, mutta sitten

maisemat vilahtavat turhan nopeasti ohi. Kätevää on myös se, että

lonkkarin kanssa voi tehdä pikapysähdyksen kaupassa, ja todistetusti

lonkkarin voi baarin narikkaankin jättää. Lonkkarilla liikkuminen voi kuitenkin olla hankalaa, jos reitin varrella vaanii mukulakivikatuja tai

jos lonkkarijalkaa vipattaisi talvisinkin. Kesäisin matka pysähtyy tun-

niksi tai pariksi huomaamatta ensimetreillä, kun jokilaivat kutsuvat luokseen. Tämän lonkkariretken ainoaksi huonoksi puoleksi jäi kuitenkin vain suorituksen jälkeinen pohjejumi.

Auto Aika: 14min 37 sek Vähän ennen neljää kaarsin autolla koulun eteen. Stressitaso oli jo

valmiiksi korkealla, kun katselin Hämeenkadulle matelevaa autojonoa. Odotuksena oli ruuhkainen ja rasittava matka Silja Linen terminaalille. Lähdön koittaessa ruuhkatilanne oli kuitenkin siedettävä ja pääsin liikkeelle sujuvasti. Alkumatkasta autoja oli paljon, kuten

ruuhka-aikaan kuuluu. Linnankadulla autojonot hälvenivät ja sain

ajella kaikessa rauhassa linnan ohi aina terminaalille asti ilman pidempiä pysähdyksiä.

Reittivalinta keskustan läpi osoittautui hyväksi, koska sataman

suuntaan ei tähän aikaan ollut juuri menijöitä. Autoilu tarjoaakin nopean vaihtoehdon myös ruuhka-aikaan. Sen haasteina on lähinnä

36

KYliste. 4/15

eksyminen, oikeanlainen ryhmittyminen ja parkkipaikan löytäminen.

Onneksi kaikki meni kuitenkin putkeen. █

K

erro kerro kuvastin, ken on työpaikalla kaunehin TEKSTI MIRVA JUNTUNEN KUVAT STOCKSNAP, GRATISOGRAPHY

Jokainen meistä tietää, kuinka suuri merkitys antamallamme ensivaikutelmalla on vaikkapa työhaastattelussa. KYliste perehtyi siihen, millaisin avuin työelämässä nykyään menestytään ja kuinka suuri merkitys on esimerkiksi ulkonäöllä ja sukupuolella.

4/15 KYliste.

37

O

xfordin sanakirjan mukaan menestys voi-

kuitenkin voimissaan ja esimerkiksi hoitoalalla suku-

vaurauden, kuuluisuuden tai muun aseman

iän, rodun tai uskonnon vuoksi on kiellettyä, ovat ulko-

daan määritellä seuraavasti: päämäärän tavoittaminen suotuisalla lopputuloksella tai

saavuttaminen. Keinot menestyksen ja unelmatyöpaikan saavuttamiseen ovat monet, mutta etenkin muutamalla seikalla on tutkitusti erityisen suurta vaikutusta siihen, kuinka menestyt työelämässä.

Asenne ratkaisee

Pelkän hakijalta vaadittavan osaamisen lisäksi puhutaan paljon myös asenteen merkityksestä. Tämän väitetään olevan jopa merkittävämpi palkkaamiseen

vaikuttava tekijä kuin hakijan koulutus tai aikaisempi

työkokemus. Pitkä ansioluettelo ei siis välttämättä riitä, jotta sinut halutaan palkata. Usein henkilöstökonsulttien kuuleekin sanovan, että työnantajat haluavat palkata

niin sanottuja ”hyviä tyyppejä”. Työssä tarvittavat tiedot ja taidot pystytään uudelle työntekijälle opettamaan,

mutta huonon asenteen muuttaminen on työnantajalle

astetta hankalampi tehtävä. Siihen mennessä, kun asenne on saatu muutettua, saattaa kyseinen työntekijä olla matkalla jo kohti seuraavaa työpaikkaansa.

Millaisesta perheestä tulet?

Yksi hieman yllättävä, mutta varsin merkittävä tekijä työelämässä menestymiseen on perhetausta. Tämä korostuu etenkin voimakkaissa luokkayhteiskunnissa, kuten Yhdysvalloissa. Keskiluokkaisista ja varakkaista

perheistä lähtöisin olevilla lapsilla on usein tukenaan vanhempiensa taloudellinen avustus, ja vanhemmat

saattavat käyttää suuriakin summia lastensa koulutuk-

Vaikka lain mukaan työntekijän syrjintä sukupuolen, näköön ja sukupuoleen liittyvät asiat edelleen pinnalla

työelämästä keskusteltaessa. Naisen euro on edelleen 0,83 euroa miehen euroon verrattuna ja kaikkien suomalaisen pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista ainoastaan

kaksi on naisia. Suomessa tie johtotehtäviin ei aina käy

kauppakorkeakoulun kautta, kuten voisi luulla. Suo-

messa on perinne, että toimitusjohtajaksi valitaan usein diplomi-insinöörikoulutuksella varustettu mies. Tästä syystä myös naisia tulisi kannustaa kouluttautumaan

diplomi-insinööreiksi, jota voidaan pitää varsin miesvaltaisena koulutusalana. Myös niin sanottua lasikattoilmiötä pidetään yhtenä syynä sille, miksi naiset eivät etene johtotehtäviin.

Yksi keino syrjinnän vähentämiseen rekrytoinnissa

on joidenkin yritysten käyttämä anonyymi rekrytointi.

Tämän katsotaan parantavan esimerkiksi maahanmuut-

tajataustaisten henkilöiden työllistymistä. Käytännössä nimetön rekrytointi toimii siten, että työnantaja ei hakuvaiheessa saa tietää henkilöstä mitään sukupuoleen,

ikään, nimeen, osoitteeseen, siviilisäätyyn, syntymäpaikkaan, kansalaisuuteen, opiskelupaikkaan ja äidinkieleen liittyviä tietoja. Tällöin painottuvat siis etenkin koulutukseen ja ammatilliseen osaamiseen perustuvat

seikat. Hakija on siis anonyymi siihen asti, kunnes hän saapuu työhaastatteluun. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on kokeillut nimetöntä rekrytointia.

Kauneus on katoavaista, mutta se voi tuoda sinulle työpaikan…

seen. Näin he varmistavat myös lapsensa pääsyn tasok-

Kauneudelle ja ulkonäölle on ihmiskunnan historiassa

vanhemmat saavat usein omien kontaktiensa kautta

Etenkin naiset saattavat olla valmiita menemään hyvin-

kaimpiin oppilaitoksiin ja tätä kautta myös parhaisiin työpaikkoihin. Totuus on myös se, että vaikutusvaltaiset

hankittua helposti hyviä työpaikkoja myös ei-akateemisille lapsilleen. Suhteiden ja verkostojen merkitystä työpaikan saamisessa ei pidä Suomessakaan lainkaan väheksyä.

Sukupuolellakin on väliä Yrityksiä kannustetaan yhä enemmän diversiteetin

lisäämiseen työpaikoilla ja sukupuolijakauman tasapainottamiseen. Tietyillä aloilla sukupuoliroolit ovat

38

puolijakauma on Suomessa voimakkaasti vinoutunut.

KYliste. 4/15

annettu aina tiettyjä kriteereitä ja standardeja, ja ne ovat vuosisatojen aikana vaihdelleet huomattavasti.

kin pitkälle saavuttaakseen nämä kauneudelle asetetut vaatimukset. Hoikkuuden ja kauneuden ihannointi on miljoonaluokan bisnestä ja se on ajanut ihmisiä kääntymään jopa plastiikkakirurgian puoleen. Uutta

työntekijää rekrytoidessa miellyttävää ulkonäköä ei

varmastikaan virallisesti pidetä hakijan vaatimuksena. Epäsuorasti tämä saattaa kuitenkin olla yksi hakukriteereistä haetusta työtehtävästä riippuen, etenkin

asiakaspalvelutyössä. Uusi yleistymässä oleva ilmiö näyttäisi olevan myös se, että pelkkä CV:n valokuva ei

rekrytoijille enää riitä. Esimerkiksi erään vaateketjun

akkaat kokevat mielihyvää asioidessaan hyvännäköisen

että annetaanko ulkonäölle rekrytointipäätöksiä teh-

Myös hakijan kehonkieli on tärkeää ja siihen kiinnite-

työhaastattelussa kaikista hakijoista otettiin valokuvat

haastattelun yhteydessä. Tämä herättää kysymyksen, dessä suurempi painoarvo mitä voisi kuvitella?

…ja se näkyy myös palkassasi

myyjän kanssa, mikä on varmasti yksi syy siihen mik-

si työnantajat haluavat palkata juuri tällaisia ihmisiä. tään haastattelussa huomiota.

Valjasta sosiaalinen media hyötykäyttöön

Kauneudella on merkitystä myös palkkatasoon. Yhdys-

Jatkuvasti korostetaan myös itsensä brändäämisen

kaan kauniit ja rohkeat ihmiset ansaitsevat kolmesta

myös esille juuri sinun omaa persoonaasi. Rekrytoijat

valtalainen Daniel S. Hamersmesh on tutkinut paljon

kauneuden merkitystä työelämässä. Tutkimusten muneljään prosenttia enemmän kuin keskivertokansa, ja

he menestyvät ilman suuria ponnisteluja. Hoikat naiset ansaitsevat lihavia enemmän, mutta miesten kohdalla lihavuudella sen sijaan ei ollut vaikutusta palkkatasoon.

Ihmisillä, jotka tietävät olevansa hyvännäköisiä on usein myös vahva itseluottamus, mikä puolestaan heijastuu heidän käytökseensä työhaastattelussa ja edesauttaa

työpaikan saamisessa. On myös tutkittu sitä, että asi-

merkitystä ja näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, kuten LinkedIn:ssä. Nämä ovat varsin hyviä keinoja tuoda

hyödyntävät sosiaalista mediaa rekrytoinnissa monipuolisesti, ja se on myös työnhakijalle loistava kanava mielenkiintoisten työpaikkojen etsimiseen. Kannattaa

myös tunnetusti pitää mielessä, että työnantajat saattavat oikeasti tutkia millaista sisältöä esimerkiksi Facebook-profiilissasi on. █

4/15 KYliste.

39

2000-luvun Turun TEKSTI LOTTA KALEVA JA OLLI TEHIKARI KUVAT TURUN KY:N ARKISTO

Turun KY:n 65-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on kasattu verkkohistoriikkia kevättalvesta asti. Urakan lopputulos julkaistaan pian, joten on aika muistella projektin kulkua.

Vuonna 1950 lokakuussa vastikään opintonsa aloittaneet Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat kokoontuivat Lehtisen kahvilassa Turun Yliopistonkadulla. Oli

havaittu, että opiskelijoilla on tarve yhteistoiminnalle,

erityisesti edunvalvonnalle ja vapaa-ajan aktiviteettei-

hin. Yhdessä todettiin, että muiden yliopistojen tavoin myös Turun kauppakorkealla tulisi olla ylioppilaskunta ja näin päätettiin perustaa Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, Turun KY.

Nyt, vuonna 2015 Turun KY:n täyttäessä kunnioi-

tettavat 65 vuotta, on yhdistykselle toteutettu mittava historiikkityö, jotta kertomukset, tarinat ja hauskat

sattumukset kulkeutuisivat myös tuleville polville. Turun kauppatieteilijöiden tarinaan on mahtunut värik-

40

KYliste. 4/15

käitä ja yllättäviäkin hetkiä näiden kuluneiden vuosikymmenten aikana. Matka on ollut pitkä, 1950-luvun

alkutaipaleesta läpi 70-luvun poliittisen aktivismin aina tämän päivän yhdistykseen, jonka toiminta on

laajempaa kuin koskaan. Vuosien saatossa menneet opiskelijapolvet ovat mahdollistaneet kaiken sen, minkä me otamme nykyisin itsestään selvänä osana

opiskelijaelämäämme: esimerkiksi Montun, Parkin ja sadat tapahtumat vuosittain. Lista perinnöstä on pitkä.

Historiaamme on koottu yksiin kansiin ensimmäisen kerran 50-vuotisjuhlavuonna, kun Välitilinpäätös-niminen historiikki julkaistiin. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon.

Viimeinen 15 vuotta on ollut jopa Turun KY:n ai-

empaan aktiiviseen historiaan verrattuna erityisen tapahtumarikasta aikaa.

Vuoden 2000 jälkeen on

Turun KY:n toiminnassa tapahtunut suurimpia muutoksia sitten ylioppilaskunnan perustamisen ja omien tilojen hankkimisen. Vuonna 2006 valmistui uusi Parkki ja pari vuotta aiemmin kauppakorkeakoulun

peruskorjauksen myötä Monttu remontoitiin ja toimisto muutti Patrialle. Suurimpana asiana luonnollisesti

on Turun KY:n ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan

KY sivuina yhdistyminen uudeksi Turun yliopiston ylioppilas-

sivustolle, joka koostuu helposti lähestyttävästä aika-

taas kirjata muistiin nuorempien polvien nähtäväksi ja

kain.

kunnaksi vuonna 2010. Muun muassa näiden syiden vuoksi vuonna 2014 päätettiin, että historiaa olisi aika näin aloitettiin uusi historiikkiprojekti.

Historiikkia ei ole kuitenkaan tällä kertaa toteutet-

tu perinteisenä kirjana. Ajan henkeä mukaillen historiikkiprojektin oleellisimpana tuotoksena tulee olemaan internet-sivusto. Näin kaikki Turun KY:n jäsenet

ja ystävät voivat tutustua yhdistyksemme historiaan silloin, kun se heille se parhaiten sopii. Historiikkityötä on nyt tehty vuoden päivät ja lopputulos alkaa olla

viime silauksia vaille valmis. Kohta koittaa jännittävät hetket, kun sivusto päräytetään kaikkien nähtäväksi!

Valmis sivusto tulee tietenkin olemaan upea. Sen

luomiseen on kulutettu useita tunteja. Projektin alussa

ainoana tehtävänämme oli ohje viimeisen 15 vuoden historian dokumentointi tulevia vuosia varten. Toteutustapa ei kuitenkaan ollut rajattu, eikä meidänkään

mielessämme kristallinkirkkaana. Käytyämme vanhoilla TuKYn historiasivuilla (raikas tuulahdus html:ää

90-luvulta), heräsi ajatus uuden sivuston tekemisestä.

Tarkoituksena on koota Turun KY:n historia yhdelle

janasta, laajemmasta tekstiosuudesta sekä kattavista

luetteloista luottamustoimista ja palkituista kautta aiHistoriikkityön toteutusta varten valittiin projekti-

henkilöt, allekirjoittaneet. Ideointiin ja muistelointiin

kokosimme työryhmän, joka on koostunut Turun KY:n toimijoista viimeisen 15 vuoden ajalta. Suurimman

työn dokumentointiin ja kirjoitustyöhön liittyen on

hoitanut palkattu projektihenkilömme, historian maisteri Jussi-Pekka Paija. Ison kiitoksen ja suuret aplodit annamme Jussi-Pekalle sekä työryhmällemme!

Turun KY:llä on kautta historiansa ollut omintakei-

nen tapa toteuttaa itseään. Parhaiten sitä voisi ehkä

kuvata tokaisemalla, että asialliset hommat hoidetaan, mutta muuten ollaan kuin Ellun kanat. Toimin-

taa on kuvannut ammattimaisuus niin opiskelijoiden edunvalvonnallisissa asioissa kuin tapahtumien järjestämisessäkin. Aina on kuitenkin pidetty hauskaa ja

muistettu nauttia siitä mitä tehdään. Näkykööt se seu-

raavassakin historiatyössä. Tätä toivomme meille niin rakkaalle Turun KY:lle jatkossakin. █

4/15 KYliste.

41

Elokuussa 2012 saksalainen Clemens Schams saapui Turkuun aloittaakseen vaihto-opiskelun Turun kauppakorkeakoulussa. Kolme vuotta myöhemmin Stefan Hirschmann suorittaa omaa opiskelijavaihtoaan Clemensin suosittelun innoittamana. Haastattelimme Clemensiä ja Stefania opiskelusta Turun kauppakorkeakoulussa kuullaksemme vaihto-opiskelijan näkökulman edunvalvontaan liittyvistä aiheista.

Kauppakorkeakoulu vaihtarin silmin TEKSTI JA KUVAT VIRPI VÄKEVÄINEN

Haastateltujen taustatiedot Kotiyliopisto: Friedrich-Alexander Universität Erlangen-Nürnberg, Saksa Pääaine: Rahoituksen, tilintarkastuksen, controlling- ja verotuksen maisteriohjelma

Mitä mieltä olet kurssivalikoimasta Turun kauppakorkeakoulussa?

Clemens: Kandikursseissa valikoima on hyvä. Ainakin kolme vuotta sitten rahoituksen kursseja oli I- ja

II-periodeissa tarjolla hyvin vähän. Hyviä kursseja varmasti löytyisi, mutta monet niistä järjestetään vain suomeksi.

Stefan: Olen kuullut, että kansainvälisen liiketoiminnan kursseja on tarjolla paljon, mutta jos haluaa eri-

koistuneempia kursseja, kuten rahoituksen kursseja,

valikoima on pieni. Varsinkin maisteritason kursseja on vaikea löytää.

Mitä mieltä olet kurssien vaativuudesta?

Clemens: Verrattuna kotiyliopistoon, täällä kurssit

oli helpompi päästä läpi ja niistä sai helpommin hy-

42

KYliste. 4/15

▲ Clemens Schams

vän arvosanan. Kandikurssit olivat melko helppoja, yhdellä kurssilla kaikki saivat arvosanaksi vitosen.

Stefan: Olen maisterivaiheessa loppusuoralla, ja

täällä osa kursseistani on kanditason kursseja, joten luonnollisesti vaikeustaso on aika alhainen.

Selitä käsite: Mikä on…?

KY-Kasino

CIA TuKY

dollisuus saada uutta näkökulmaa aiheeseen. Kotiyliopistossa opetustapa on luentomaisempi.

Stefan: Yhdellä kurssilla saamme artikkeleita luettavaksi seuraavalle luennolle, ja jos olemme valmistautuneet hyvin, saamme aktiivisesta keskusteluun osallistumisesta lisäpisteitä tenttiin. On hyvä, että

kurssin asiat kertautuvat niin moneen kertaan artikkeleiden valmistelun, keskustelun ja tenttiin lukemisen kautta.

Mitä mieltä olet tenteistä?

Clemens: Kaikkiaan täällä tentteihin valmistautumiseen kuluu vähemmän aikaa kuin Saksassa. Tenteissä

ei myöskään ole aikapainetta, koska niiden tekemi-

Merca

PeIsKä KYliste TYY Laura Vähäsaari

KY-Hansa

Molemmat: Kurssikirjoja pitäisi olla saatavilla enemmän.

Mitä mieltä olet tutorjärjestelmästä?

Stefan: Tutorjärjestelmä on loistava. Oma tutorini

opiskelijat TuKYn toiminnassa.

Paikka, jonne menet opiskelemaan, nittelemaan etkoja.

Traditional big intoxication cruise.

Vaalilista Turun KY:n hallituksiin.

Joku Turun Yliopiston järjestö.

Turun kauppakorkeakoulun johtaja. Ei ainakaan kukaan kv-palveluista, koska

jo lukuvuoden alussa. Näin vaihtarit voivat suunnitella matkustamisen ja kotiinpaluunsa hyvissä ajoin.

Committee for International Affairs.

mutta päädyt juomaan kahvia ja suun-

After Work

Stefan: On mahtavaa, että tenttiaikataulu julkaistaan

la...?

tegroida kansainväliset ja suomalaiset

seen on varattu niin pitkä aika. Joskus aikapaine voisi olla ihan hyvä asia.

sisään-

Turun KY:n alayhdistys, joka haluaa in-

paljon enemmän ryhmätöitä, esitelmiä ja kurssitöitä

kurssin aikana. Ryhmäkeskustelujen kautta on mah-

kauppakorkeakoulun

käynti. Tai kauppiksen salainen peliluo-

Mitä mieltä olet opetuksesta?

Clemens: Pidän varsinkin siitä, että täällä tehdään

Turun

siellä olevan henkilön nimi on Enni.

Se on Montussa. Sieltä saa olutta neljästä alkaen kerran viikossa.

Saksan kielen ainejärjestö, joka järjes-

tää bileitä, esimerkiksi tälläkin viikolla.

Sefe

Minut on kutsuttu.

Minulla niiden haalarimerkki ja pullonavaaja.

tuli minua vastaan lentokentälle. Ennen saapumista

hän antoi hyödyllisiä vinkkejä esimerkiksi opiskelijakortin tilaamisesta ajoissa. Oli hyvä, että oli joku,

jolta voi kysyä kaikkea mieleen tulevaa jo ennen Tur-

kuun saapumista. Tutorryhmän kautta tapaa myös helposti muita ihmisiä.

Clemens: Tutor saa vaihtarin tuntemaan olonsa tervetulleeksi. Mielestäni tutorointi on todella hyvin

4/15 KYliste.

43

"Mielestäni tutorointi on todella hyvin järjestetty ja se on yksi suurimmista bonuksista vaihdon suorittamisessa täällä." järjestetty, ja se on yksi suurimmista bonuksista vaihdon

löytää. Tällä ryhmätöiden määrällä tiloja voisi olla enem-

ansiosta meillä ei ole ollut tällaisia ongelmia.

Clemens: 300 ilmaista tulostusta on tosi hyvä.

suorittamisessa täällä. Olen kuullut, että normaalisti pai-

kallisten tapaaminen olisi vaikeaa, mutta juuri tutorien

Miten tuttuja Turun KY ja sen alayhdistykset ovat sinulle? Oletko osallistunut niiden toimintaan tai tapahtumiin?

Stefan: Eivät kovin tuttuja ainakaan vielä. Olen ollut Parkilla kolme kertaa, mutta en tiedä paljoakaan TuKY:sta ja alayhdistyksistä.

Clemens: CIA TuKY:n vaihtari-infon kautta saimme tietoa

TuKYn toiminnasta ja siitä miten kansainvälisiä opiske-

män. Tulostus- ja tietokoneiden käyttömahdollisuudet ovat puolestaan todella hyvät.

Mitä mieltä olet Montun ruuasta?

Clemens: Opiskelijahinnalla saa paljon syötävää. On hyvä, että samaan hintaan saa ottaa salaattia, leipää ja ruuan.

Ruoka itsessään ei ole mitenkään erityistä.

Stefan: Ainakin se on halpaa. Valikoima voisi olla monipuolisempi. █

lijoita ja suomalaisia opiskelijoita halutaan samoihin tapahtumiin enemmän.

Mitä mieltä olet TuKYn tapahtumien määrästä ja laadusta?

Stefan: Parkin tapahtumat ovat tosi kivoja. Ympäristö on kotoisa ja siellä on helppo tavata ihmisiä. Tapahtumista saa myös haalarimerkkejä!

Clemens: Ne ovat todella hyviä! Kotiyliopistossamme meillä on kaksi opiskelijoiden järjestämää tapahtumaa

lukukaudessa. Täällä taas ei ole epätavallista, että tapahtumia on kaksi viikossa.

Mitä mieltä olet Turun kauppakorkeakoulusta opiskeluympäristönä?

Stefan: Se on aika kiva, mutta ryhmätyötiloja on vaikea

44

KYliste. 4/15

▲ Stefan Hirschmann

K ÄY T ÄVÄ G A L L U P

Edunvalvonta-asiaa 1. MITÄ EDUNVALVONTA MIELESTÄSI TARKOITTAA? 2. MITÄ SYKSYN TAPAHTUMAA ODOTAT ENITEN? 3. JOS OLISIT RUOKA , MIKÄ RUOKA OLISIT?

LAURI JUONELA 4. VSK., LASKENTATOIMI JA RAHOITUS 1. Opiskeluun liittyvien korjaamista.

byrokraattisten

epäkohtien

2. Kandiesitystä.

3. Kaverin kommentti: En keksi mitään niin kamalaa ruokaa!

ERNO KORPELA 4. VSK., TOIMITUSKETJUJEN JOHTAMINEN 1. Edunvalvonta on mielestäni joko yksilön tai rajatun ihmis- tai organisaatioryhmän intressien edistämistä organisoidusti ja johdonmukaisesti.

2. Speksitiimin pikkujouluja (sekä tietenkin kandin kansitusta ja palautusta).

3. Maksalaatikko. Ajatuksena ällöttävä, mutta kun sitä syö niin ihan jees.

KRISTINA RAIKO 2. VSK., KV. LIIKETOIMINTA 1. Opiskelijoilla on oikeuksia ja velvollisuuksia ja niistä huolehditaan.

2. Vuosijuhlia.

3. Chili con carne. Koska Meksiko.

4/15 KYliste.

45

ALUMNIN SILMIN

Juhani Hacklin Tällä kertaa KYlisteen Alumnin silmin -sarja turvautuu astetta proosallisempiin keinoihin, kun Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 1975 maisteriksi valmistunut Juhani Hacklin muistelee opiskeluaikojaan.

TEKSTI JA KUVA JUHANI HACKLIN

A

loitin opiskeluni silloin vielä yksityisessä Turun kaup-

pakorkeakoulussa syksyllä 1968, Yhdysvalloissa vietetyn

vaihto-oppilasvuoden jälkeen. Tuolloin sisäänpääsyssä noudatettiin vielä tiukkaa kiintiölinjaa, hyväksytyistä 200

opiskeljasta 10 % oli naisia ja pieni prosentti pitkän lin-

jan ei-ylioppilaita, merkonomeja. Opinnot aloitti noin 130 henkeä. Tyttöjen hyväksymispistemäärät olivat selkeästi korkeampi kuin pääosalla pojista, eli se sen ajan tasa-

arvosta. Sain tutkintoon vaaadittavat opinnot suoritetuksi säädetyssä kolmessa vuodessa, mutta vuonna 1969 aloitettu valtion takaama opintolainajärjestelmä mahdollisti

takaisinmaksun lykkäämisen "jatkamalla" maisterin tutkintoon. Paperit otin ulos vasta vuonna 1975. Noina vuosina laukannut vuotuinen 15 prosentin inflaatio teki opintolainan takaisinmaksusta helpon.

Lähdin heti mukaan ylioppilaskunnan toimintaan, olin

ollut lukiossa teinikunnan puheenjohtaja, ja pääsin kokemaan toiminnan totaalisen politisoitumisen. Vielä syksyllä

1968 ylioppilaskunnan hallitus valittiin kuntakokouksessa, mutta sen jälkeen siirryttin edustajistoon. Ne vaalit

toivat mukanaan politiikan. Olin vuoden 1969 AIESEC-toi-

mikunnan puheenjohtaja, seuraavan vuoden hallituksen ulkoministeri ja vuoden 1971 hallituksen puheenjohtaja.

Toiminta tuolloin oli umpipoliittista eikä sanoja säästelty.

Sen ajan äärivasemmistolaisilta kurssikavereiltani sain lempinimen Hitler Hacklin. Ilmeisesti omatkaan mielipiteeni eivät aina olleet täysin neutraaleja.

Pääaineeni oli markkinointi, sillä tavoitteenani oli työ-

ura viennin parissa. Työurani aloitin vientipäällikkönä

vuoden 1972 alusta puheenjohtajakauteni päätyttyä ja

sitä kesti vuoden 2012 kesään, eli runsaat 40 vuotta. Tuo-

46

na aikana, josta suurimman osan olin suomalaisen pape-

KYliste. 4/15

riteollisuuden myyntitehtävissä, asuin perheeni kanssa

noin 20 vuotta ulkomailla, Englannissa, USA:ssa, Hollannissa, Tsekissä ja eläkkeelle jäin Unkarista, Itä-Euroopan myyntikonttorin toimitusjohtajan tehtävästä.

Muistot, jotka aika luonnollisesti on kullannut, ovat

opiskeluajalta,

umpipolitisoitumista

lukuunottamatta,

pelkästään myönteiset. Vuosikurssi ja oikeastaan koko koulu oli miellyttävä pienyhteisö, jossa kaikki, niin opiskelijat kuin opettajat tunsivat toisensa. Yhteistoiminta sujui

erinomaisesti eikä korkeakoulu puuttunut ylioppilaskun-

nan toimintaan. Meitä valvomassa oli kuraattori, johon aina saattoi luottaa. Ylioppilaskunnan oma taloudellinen

toiminta alkoi toden teolla vuonna 1971, jolloin palkka-

simme toimistosihteerin ja kirjakaupan hoitajan. Pääosa tuloista tuli Montussa järjestetyistä tansseista, joiden oluen myynti oli kirkkaasti laitonta. Koska hyvinvointiyhteiskunta oli vasta rakenteilla, veroja ei myynnistä maksettu.

Voitto voitiin käyttää suoraan opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen. Ylioppilaskunnan silloinen isäntä tilasi olu-

et omissa nimissään myyntiin. Kaveri oli Turun janoisin mies, viikossa kulutti parhaimmillaan satakin koria.

Mitä opiskeluaika sitten opetti? Varsinainen koulutus-

han oli hyvin koulumaista. Se opetti lukemaan oikealla

tavalla ja tiivistämään opitun nopeasti. Ryhmätyöskentely ja ylioppilaskuntatoiminta opettivat verkostoitumisen tärkeyden. Yksi ihminen ei paljoa saa aikaan, mutta verkostojen ja ryhmien kautta tulosta syntyy. Globalisaation

osuus kaikessa toiminnassa kasvaa edelleen. Kehotan

kaikkia kansainvälistymiseen. Vuoteni maailmalla pudottivat minut monesti kotimaisista hyväveli-verkostoista ja impivaaralaiseen ajatusmaailmaan tuli törmättyä. Tämän muuttamisessa teillä riittää haasteita. █

ALUMNIN SILMIN

Kuka?

Nimi Ik채 Valmistunut P채채aine Sivuaineet

Juhani Hacklin 66 1975 Markkinointi Kansantaloustiede, Talousmaantiede

4/15 KYliste.

47

KOLUMN I

Kulttuurilla luodaan menestystä Suomalaisen mobiilipeliyhtiö Supercellin menestys-

halutaan valmistuvan ja siirtyvän työelämään mah-

myydessä puolet osakkeistaan Softbankille histori-

olla innovatiivisia ja valmiita luomaan uudenlaisia

tarina on ainutlaatuinen. Viimeistään vuonna 2013 Supercell nousi kaikkien tuntemaksi sen omistajien

allisella 2,5 miljardin euron valuaatiolla. Kolmessa vuodessa Supercell nousi tyhjästä maailman kor-

keimmalle arvostetuksi mobiilisovelluskehittäjäksi.

Nykyään Supercellin käänteitä seurataankin medi-

assa lähes samalla innolla kuin Nokian menestystä huippuvuosina.

Mikä tekee juuri Supercellistä poikkeuksellisen?

Yksi vihje voi löytyä Supercellin ostaneen SoftBan-

kin –konsernin toimitusjohtajan ja perustajan Masayoshi Sonin kommenteista, joissa hän toteaa, että

vaikka Supercellin menestys on vaikuttavaa, niin vielä inspiroivampaa on Supercellin kulttuuri sekä

intohimo jolla asioita tehdään. Yhä Japanin toiseksi

rikkain mies Masayoshi menetti IT–kuplan puhkeamisen aikoihin kymmeniä miljardeja omaisuuttaan.

Raha tulee ja menee, kulttuurin arvo on pysyvää.

Organisaatiokulttuuri ei ole vain kirjoitettuja

arvoja ja normeja, eikä sitä voi rakentaa keinotekoisesti tavoiteohjelmilla tai strategioilla. Airbnb:n

perustaja ja toimitusjohtaja Brian Chesky on kirjoittnut, että mitä vahvempi kulttuuri on yrityksessä, sitä vähemmän tarvitaan tiukasti säädeltyjä

prosesseja. Kun kulttuuri on oikeanlainen, voi odottaa kaikkien tekevän oikeita asioita. Näin ei tarvita erikseen suurta määrää erilaisia sääntöjä ja ohjeita.

Kärjistynyt taloustilanteemme on asettanut yhä

enemmän vaatimuksia yliopistoille. Opiskelijoiden

48

KYliste. 4/15

dollisimman nopeasti. Opintojen suorittamisen lisäksi opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tulisi

tuotteita ja palveluita. Omaa kutsumusta tulisi toteuttaa, mutta taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Menestyneiden suuryritysten toimivaksi osoit-

tautunut tapa kehittää organisaatiokulttuuria voisi parantaa tuloksia myös yliopistossa. Opiskeluym-

päristön ilmapiiri vaikuttaa suoraan opiskelijoiden hyvinvointiin ja sitä kautta oppimistuloksiin. Luova

kulttuuri on hyvinvoinnin kulttuuria ja yliopistoissa pitäisikin rohkaista oppimaan myös epäonnistumisen kautta. Parhaita tuloksia ei saavuteta lisäämällä

sääntöjä, aikarajoja ja vaatimuksia, vaan mahdollistamalla jokaiselle opiskelijalle oman kiinnostuksen kohteen löytäminen. Se saattaa vaatia muutaman

harhapolun tai kesken jätetyn kurssin, mutta sen hyödyt voittavat haitat moninkertaisesti.

Maria Elfvengren Porin Kylterit ry

KOLUMN I

Siltojen rakentamista Edunvalvonta saattaa tuntua monelle opiskelijalle

mahdollisen paikan opiskella. Mikäli edunvalvonta-

vonta toi minullekin omana pupusyksynäni mieleen

tökopoksi vai kenties TYYn tasolle asti?

kaukaiselta ja tavoittamattomalta asialta, joka ei aiheuta tunteita suuntaan eikä toiseen. Sana edunvallähinnä muistisairaiden ihmisten asioista huolehtivat ihmiset, joiden tehtävänä on hoitaa raha-asioita.

Opintojeni edetessä käsitykseni edunvalvonnasta on kuitenkin laajentunut.

Itselleni tämä edunvalvontamysteeri on aukais-

sut porttejaan Edunvalvontajaoston hallitushommien kautta, mutta ilman EVAa tuskin tietäisin mitään

koko käsitteestä. En esimerkiksi tietäisi, että opiskelijaedustajat käyvät laitoksilla moikkailemassa henkilökuntaa säännöllisesti, saati, että koulullamme

kokoontuu valmistelevia työryhmiä, joissa on aina

mukana opiskelijaedustajia tuomassa meidän näkö-

kulmaamme tapaamisiin. Ilman EVAa tuskin olisin uskaltanut lähteä ehdolle edarivaaleihin, joissa valitaan opiskelijat TYYn edustajistoon.

Näkemykseni mukaan kuilu edunvalvonnan ja

opiskelijoiden välillä johtuu pääasiassa kahdesta

asiasta. Ei tiedetä, kuinka toimintaan voi lähteä mu-

asiat kiinnostavat laajemmin, on ongelmana ainoastaan valinnan vaikeus - lähteäkö EVAan, ainejärjes-

Vaikutuskanavia on monia, mutta usealle näihin

mukaan lähteminen saattaa tuntua hypyltä tuntemattomaan. Mitä EVA käytännössä tekee? Mitä

työryhmissä tapahtuu? Edunvalvontatoiminnasta

kertominen ja vaikutusmahdollisuuksista tiedottaminen ilman turhaa jargonia pienentäisi kuilua

opiskelijoiden ja edunvalvonnan välillä. Tämän kuilun pienentämiseen tarvitaan paitsi aikaa ja avoimuutta, myös ennen kaikkea ihmisiä rakentamaan siltoja edunvalvonnan ja opiskelijoiden välille.

Edunvalvonta ei ole vain toimistolla tai laitok-

silla pyörivien opiskelijoiden juttu. Se on asia, joka

koskettaa meitä kaikkia ja joihin me kaikki voimme jollain tapaa myös vaikuttaa. Vaihtoehtoja tähän on lukemattomia. Valitse omasi.

Henna Kainulainen Turun KY:n edunvalvontajaosto

kaan, eikä tiedetä, mitä edunvalvonta-asioiden parissa hääräilevät tyypit käytännössä puuhaavat. Vaikuttamiseen on kuitenkin olemassa lukemattomia

kanavia: esimerkiksi äänestäminen edarivaaleissa ja hallitusten vaihdoissa sekä kurssipalautteen an-

taminen ovat osa edunvalvontaa. Käytännössä siis antaessasi kurssipalautetta valvot etujasi. Tällainen ruohonjuuritasolla vaikuttaminen on juuri sitä, mitä tarvitaan, jotta saamme koulustamme parhaan

4/15 KYliste.

49

MEEMIT. 50

KYliste. 4/15

TAKASI VUN KOLUMN I

Verkostoidu ekonomien kanssa Turun Seudun Ekonomit ry. toimii KTM-tutkinnon suorittaneiden alueellisena yhdyssiteenä. Suomen Ekonomien hoitaessa edunvalvontaa, paikallisyhdistykset keskittyvät jäseniensä ammatilliseen kehittämiseen, virkistäytymiseen ja verkostoitumiseen.

Molemminpuolista oppimista. Kaup-

kunnalliseen Ekonomigolf-kilpailuun.

mä, jonka vuoksi yhdistys on nimennyt

tapaamaan alueella vaikuttavia ekono-

pakorkeakoulun opiskelijat ovat Turun

Seudun Ekonomeille tärkeä kohderyhoman opiskelija- ja nuorekonomivastaavan. Tommi-Juhani Jokinen osallistuu

muiden johtokuntalaisten kanssa moniin opiskelijarientoihin kuten KaupSuun, KYlumpialaisiin, Patu-sitseihin,

TuKYn vuosijuhliin, 4. vuosikurssin risteilylle ja valmistuneiden juhlatilaisuuteen. Lisäksi TuKYn puheenjohtaja sekä

”Kylli” osallistuvat johtokunnan koko-

uksiin. Näin varmistetaan tiedonkulku opiskelijoiden ja ekonomien kesken ja

yhdistys pysyy kiinni opiskelijoiden ajatusmaailmassa.

Verkostoidu ekonomien kanssa.

Käytännössä paikallisyhdistyksen toiminnassa on paljon samaa mitä TuKYn

jaostot sekä TYYn toimijaryhmät tarjoavat opiskeluaikana. Pääset verkostoitumaan, virkistäytymään ja kehittymään

erilaisten yritystilaisuuksien, mielenkiintoisten tapahtumien ja koulutusten

parissa. Viime vuonna yhdistys järjesti peräti 63 tapahtumaa. Näistä osaan avattiin

pääsy

kauppakorkeakoulun

opiskelijoille, kuten esimerkiksi valta-

Ottamalla osaa tapahtumiimme kuu-

let, mitä työelämään kuuluu ja pääset

meja. Hyvällä tuurilla voit verkostoitumalla hankkia itsellesi mieluisan kesätyön tai harjoittelupaikan.

Tuttuun porukkaan on helppo

tulla. Avaamalla opiskelijoille pääsyn

osaan tapahtumista ja haluamme madaltaa kynnystä liittyä joukkoomme heti valmistumisen jälkeen. Liittyminen

elokuun lopussa KaupSun rastilla jakamassa virvokkeita onnistuneen urheilusuorituksen jälkeen.

Toivotan kaikki vastavalmistuneet

ekonomit lämpimästi tervetulleeksi Tu-

run Seudun Ekonomien 2300 jäsenen joukkoon vahvistamaan paikallista ekonomihenkeä.

Nähdään yhteisissä tilaisuuksissa ja

opiskelijatapahtumissa!

on paljon helpompaa, jos toiminta ja henkilöt ovat jo ennestään tuttuja.

Turun Kauppakorkeakoulun kas-

vatti. Olen toiminut pian kaksi vuotta

Turun Seudun Ekonomien puheenjohtajana. Valmistuin Turun Kauppakorkeakoulusta vuonna 2006 aikuisopiskelijana pääaineenani johtaminen ja organisointi.

Aikuisiällä

opiskelu

kauppakor-

keakoulussa oli antoisaa aikaa. Nautin

nuorten kanssa olemisesta ja hyvästä

vuorovaikutuksesta. Yhteistyö ja opis-

kelijoiden kanssa yhdessä tekeminen

Heidi Mäkinen

ja tapahtumien kautta. Seisoin juuri

Puheenjohtaja

jatkuvat nykyisessä tehtävässäni pu-

heenjohtajana yhteisten tilaisuuksien

Turun Seudun Ekonomit ry

4/15 KYliste.

51

Talo täynnä mahdollisuuksia Meitä on moneksi – onneksi on uravaihtoehtojakin! Jos olet kiinnostunut työstä asiantuntijana, katso tietoa tarjoamistamme harjoittelumahdollisuuksista osoitteesta www.pwc.fi /kisalli

“Urani PwC:llä on ollut vauhdikas alusta lähtien – ensimmäisenä päivänä sain läppärin käteen ja minut ohjattiin suoraan projektitiimin palaveriin. Tämän jälkeenkin töitä ja haasteita on riittänyt ja uutta on päässyt oppimaan päivittäin.”

– Anni Häsä, Consultant, KTM, laskentatoimi

Seuraa meitä: PwC Suomi PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainvälisesti toimivaan PwC-ketjuun. Suomessa meitä on yli 840 asiantuntijaa 18 paikkakunnalla. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelyt, veroneuvonta, lakipalvelut sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tavoitteenamme on olla asiakkaillemme kestävän kasvun kumppani ja auttaa heitä rakentamaan liiketoimintaansa kestävin perustein.

Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia, innostunutta työskentelyilmapiiriämme ylläpitäviä ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta. Työ meillä on monipuolista ja haasteita on tarjolla niitä haluaville. Tarjoamme hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen, mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut.