KYliste 2/15

2 | 15

TUPLAMAISTERIT Keitä he ovat?

RAKAS TINDER

Tarinoita deittailusta

SIXTEN KORKMAN Asiaa taloudesta

ROHKEASTI POIKKITIETEELLINEN Leena Mörttinen kannustaa riskinottoon

Talo täynnä mahdollisuuksia Kiinnostaako sinua työskentely liikkeenjohdon konsultoinnin, tilintarkastuksen tai yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyvien palveluiden parissa?

Katso tietoa mm. tarjoamistamme harjoittelumahdollisuuksista osoitteesta www.pwc.fi /careers!

Seuraa meitä: PwC Suomi PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainväliseen 157 maassa toimivaan PwC-ketjuun. Suomessa meitä on yli 800 asiantuntijaa ja toimipisteverkostomme kattaa koko maan.

Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia ja aikaansaavia ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta ja kehittyä kanssamme. Tarjoamme sinulle hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen, mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut.

Sisällys.

2 | 15

s. 36

s. 40

s. 49

Päätoimittaja Karoliina Rajala Taittovastaava Miika Tiainen

Toimitus Sara Lehtinen, Ville Kaukonen, Maria Kim, Lauri Lehtonen, Essi Kela, Salla-Mari Koskela, Mirva Juntunen, Helmi Lötjönen, Varpu Somersalo, Mira Mäkinen, Anna Matikainen, Katerina Panina, Maria Elfvengren, Alessandra Danesi, Henna Kainulainen Painopaikka Newprint, Raisio

39. vuosikerta ISSN-L 1458-4077 ISSN 1458-4077 (Painettu) ISSN 2242-6760 (Verkkolehti) Julkaisija Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU www.tuky.fi

KYliste ilmestyy viisi kertaa vuoden 2015 aikana. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa.

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja.

Kannen kuva Vesa Laitinen

Pääkirjoituksen kuva Joonas Saario

Mainosmyynti ja mediatiedot Tuomas Hakala TuKY ry Mainosmyynti 050 462 2737 tuomas.hakala@tuky.fi

TÄSSÄ LEHDESSÄ

11 14 17 20 22 27 31 32 36 40 43

PALVELUJAMIT

Hilloa innovaattoreille VUJUTIIMI ESITTÄYTYY

Turun KY 65 ESA APP CAMP

Sovelluksen tarina RAKAS TINDER

Näytä mulle sun matchit LEENA MÖRTTINEN

Voimanainen FB-RYHMÄT

Naamakirja neuvoo TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN

Kohti muutosta TUBETTAMINEN

Elise Pietarila kertoo TURKU ICT WEEK 2015

Menestyksen kipinöitä SIXTEN KORKMAN

Kuinka utopia saavutetaan?

TUPLAMAISTERIT

Teekkarista kylteriksi

VAKIOT

5 6 7 8 9 10 45 46 49 52 54 55

PÄÄKIRJOITUS

Aurinkoa Arkadianmäellä KYLISTE SUOSITTELEE

Vappufiiliksissä KYLISTA & KOMMENTIT

Meteorologiaa ja purjehdusta AVAUTUMINEN

Pitääkö mun aina KY-TWEET & KAKSI MARJAA

Paratiisista #Instagateen KYLLIN HYVÄÄ

Iki-ihana IAET-kassa KÄYTÄVÄGALLUP

Minäkö poikkitieteellinen?

KYLISTE TESTAA

Smurffijuoppoja

ALUMNIN SILMIN

Vain kolme sointua KOLUMNIT

86 400

MEEMIT

Yoda kertoo totuuden TAKASIVUN KOLUMNI

AMK + Yliopisto

2/15 KYliste.

3

ELEGANCE

BY NIGHT E E R I K I N K AT U 1 0 , T U R K U RAFLAAMO.FI

PÄ Ä K I RJ O I T U S

Poikkitieteellisyyden puolesta Keväällä 2015 perjantai 13. osoittautui kerrankin onnenpäiväksi. Tuolloin kuohuntaa herättänyt ehdotus rajata opintotuki

yhtä tutkintoa koskevaksi kumottiin eduskunnassa. Arkadianmäellä paistoi aurinko ja monituhatpäinen opiskelijajoukko hurrasi.

Olin myös itse tuona päivänä Helsingissä ja erittäin tyyty-

väinen eduskunnan tekemään päätökseen säilyttää opiskelijoiden valinnanvapaus. Poikkitieteellinen osaaminen on rikkaus,

josta ei tulisi luopua, vaikka tiettyjen tahojen halu rajata opiskeluun kuluvaa aikaa onkin omalta osaltaan ymmärrettävää.

Täytyy muistaa, että joskus pelkästään kauppatieteitä opiskelevalla henkilöllä saattaa kestää pidempään opintojensa suorittamisessa kuin kaksi tutkintoa suorittaneella. Tässä yhteydessä tehokkuus toimii avainsanana.

Poikkitieteellisyyttä tarvitaan myös siksi, että sukupol-

vemme elää aikaa, jolloin on aiempaa todennäköisempää, että

tulemme kohtaamaan työelämän polulla useamman uran tai

työskentelemään eri ympäristöissä samaan aikaan. Välillä tehdyt päätökset eivät osoittaudu oikeiksi pitkällä aikavälillä ja työelämän tarpeet muuttuvat. Uusia haasteita vastaanottaessa, monipuolinen osaaminen korostuu.

Oman vaiherikkaan lapsuuteni aikana mielessäni siinsivät

useat uravaihtoehdot. Vuosien aikana ehdin harkita ammattivaihtoehtoja aina arkkitehdistä merikapteeniin. Loppujen lopuksi päädyin Turkuun lukemaan kauppatieteitä. Se vievätkö

omat alati vaihtuvat mielenkiinnon kohteet vielä lukemaan muutakin, jää nähtäväksi.

KYlisteen tämän vuoden toinen numero juhlistaa eduskun-

nan päätöstä tukea poikkitieteellisyyttä. Toimituksemme on

tätä lehteä valmistellessaan sukeltanut tuplamaisterien ar-

keen, tutustunut poikkitieteellisiin yhteistyöprojekteihin sekä kiertänyt kuluneen kevään Speksi-näytöksissä. Lisäksi meillä oli kunnia kuulla poikkitieteellisyyteen liittyviä ajatuksia kauppa- sekä valtiotieteitä opiskelleelta Perheyritysten liiton

toimitusjohtajalta Leena Mörttiseltä. Toivon mukaan jokainen lukijamme voi laskettuaan tämän lehden käsistään pohtia sitä, mitä kaikkea ympäröivä kampus tarjoaa kyltereille.

Kesälomaa odotellen,

Karoliina Rajala Päätoimittaja

2/15 KYliste.

5

A L KU PA L AT

KYliste suosittelee Missä tapahtuu? Mistä ei kannata jäädä paitsi?

KYlisteen toimitus keräsi yhteen vapun tapahtumat.

23 24 25 26 27 28 29 30 01 6

KYliste. 2/15

BUSSIKÄNNIT Turun KY:n ja MK:n yhteistyössä järjestämä bussiseikkailu starttaa vapun. Jos Turun baarit ja kapakat eivät ole vielä tulleet tarpeiksi tutuiksi niin nyt on oiva tilaisuus kartuttaa omaa kotiseututuntemustaan.

SAIRAAN NOPEET JA VÄRIKKÄÄT VAPPUSITSIT NESU-TuKY nostaa Montun tunnelman kattoon juhlistamalla vappua yli satapäisen sitsikansan läsnäollessa! Luvassa on väri-ilotulituksen lisäksi sitsikulttuurille perinteikästä ohjelmaa.

GAME DAY

KY-Sport esittelee vappukansalle volley pongin saloja Parkilla. Luvassa myös muita skaboja sekä kisakatsomo, jossa seurattava laji tarkentuu myöhemmin.

AMAZING RACE

Maailmalla suosiota saavuttanut tv-konsepti saapuu Turkuun! Poikkitieteelliseen kilpajuoksuun osallistuvat niin TuKYn, TLKS:n kuin LEXinkin jäsenet.

KUNTALAISBAILUT

Turun KY:n vapputapahtumista yksi perinteikkäin, Kuntalaisbailut, järjestetään taas kerran, tosin tällä kertaa perinteistä poiketen maanantaina. Paikalle ovat tervetulleita niin nykyiset opiskelijat kuin alumnit!

ZEN-DAY

Jos välikuolema meinaa iskeä, niin kannattaa pistäytyä EVAn luotsaamassa Zendayssa. Luvassa on kenties vappuviikon voimaannuttavin tapahtuma.

COMEDY NIGHT

Keskiviikkona kyltereitä viihdytetään stand-up komiikalla! Monttuun saapuu vierailemaan suosiota niittänyt stand-up koomikko Niko Kivelä.

SIKAWAPPU

Mitä olisi Turun KY:n vappu ilman Sikawappua? Vappujuhlinnat huipentuvat paljuun, saunaan ja livemusiikkiin!

VAPPUPÄIVÄN PIKNIK

Nytkö se vappu jo meni? Mikä olisikaan parempi tapa viimeistellä tuo opiskeluvuoden kohokohta kuin periturkulaiseen tyyliin piknikillä Vartiovuorella.

A L KU PA L AT

KUUKAUDEN KOMMENTIT

" Kaikki, paitsi purjehdus on turhaa."

- Irma Luhta

" Meteorologit ovat nykyään parempia ennustajia kuin ekonomistit."

[KY]lista.

Joskus myös Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat yllättävät: kevään TKMY2-kurssin läpipääsyprosentti oli 90% ja yleisin arvosana viisi. KYliste on varma, että joukossa on myös tulevia Nobel-voittajia.

- Luis Alvarez

KUUKAUDEN KESKUSTELU " Mä taidan olla sinkku tän päivän jälkeen." " Täh, seurusteleks sä?"

- Lexin Muusiaisissa kuultua

TA I T O S S A S O I Go Saimaa - Haloo Helsinki Autumn Gone - Villa Nah Ode to the Bouncer - Studio Killers Kissanpäivät - Anssi Kela Peto on irti - Antti Tuisku Campfire - Satellite Stories Little Talks - Of Monsters and Men

Rocksitsien ilmoittautumislista herätti KYSSin hallituksessa hämmästystä, kun osallistujien ruokaaineallergioiksi oli ilmoitettu muun muassa "koira", "koivun siitepöly XD", "saippua" ja "kaura puuro".

Onneksi mitään näistä ei kuitenkaan sitseillä tarjottu.

Keskivertokylterit saivat aimo annoksen hämmennystä, kun omituisia kieliä (murteita) puhuva matkalaukkukansa valtasi kauppakorkeakoulun viikoksi. Kyseessä ei kuitenkaan ollut romaniinvaasio vaan NESUn semma.

Kylterin kukkaroa on hellitty viime aikoina, kun koulun edustalla on ollut jos jonkinlaista juoma- ja ruokatarjoilua. Lienevätkö syynä lähestyvät vaalit?

2/15 KYliste.

7

A L KU PA L AT

Avautuminen.

Kansainvälisyys on siisteintä ikinä. Ihanaa, kun voi matkustella tai jutella ihan vaan täällä Turussakin noille eksoottisille ulkomaalaisille ja avartaa maailmankuvaansa ja oppia kieliä ja ymmärtää kulttuureja ja tutustua uusiin ihmisiin. Ja vaihto on parhaita asioita mitä opiskeluaikana voi tehdä. Ja suurinta huikeutta on se, kun pääsee kesätöihin kansainväliseen ympäristöön ja voi alkaa luoda uraa vailla maantieteellisiä rajoitteita.

Kuulostaako tutulta? Jos jotakuta ei vähemmästä-

kuulla joka puolella vaihdosta ja siitä, kuinka kaikki-

internäshönäl ja on tosi rajoittunutta tunnustautua

tulee joka kylterillä viimeistään pupuvuoden keväällä

ympärillä kohisee, niin hän kuuluu todennäköisesti

itse pahimman luokan hypettäjiin. Kaikki on niiiin suomalaiseksi, kun haluaisi pitää itseään maailmankansalaisena.

Sen jälkeen, kun Facebookiin toissavuonna tuli

mahdolliseksi laittaa statukseen pieni lentokone kertomaan matkakohteesta, etusivu on taukoamatta

tulvehtinut matkapäivityksistä. Ikään kuin koko kuulijakuntaa kiinnostaisi, että joku on lähdössä Italiaan

neljäksi päiväksi tai Afganistaniin kahden viikon aurinkolomalle tai Espooseen viettämään viikonloppua.

Kun kaikki matkustelevat, toisten matkakertomuksilla ei ole enää mitään uutuusarvoa. Sitä sitten kuitenkin solidaarisesti tykkäillään toisten päivityksistä, jotta itsekin saisi vakavasti otettavan määrän laikkeja tulevaisuudessa.

8

Ja vaihto. Varsinkin kauppiksessa saa jatkuvasti

kin ole alkanut kyllästyttää kaikki kv-hypetys mitä

KYliste. 2/15

en pitäisi viettää ainakin yksi lukukausi jossain muilla mailla vierahilla. Kaikkialla kaikuva vaihtohehkuttelu

korvista ulos. Jos ei ole suunnitellut lähtevänsä, joutuu

kohtaamaan jopa aggressiivisuuteen yltävän ”Miksi?

Oletko tyhmä? Oletko nössö?” -kysymysvyöryn. Ja

kaupan päälle kaikki samat vanhat syyt siitä, miksi pitäisi. Ja vaikka olisikin suunnitellut lähtevänsä, niin hehkuttelulta ei säästy yhtään sen paremmin.

Jos haluaa rakentaa itselleen kansainvälisen elä-

män, niin mikäs siinä. Jos taas tykkää asustella Suomessa ja opiskella mieluummin koodausta kuin kieliä,

niin mikäs siinä. Kansainvälisyys on ihan kivaa, mutta tarvitseeko siitä tehdä nyt niin suurta numeroa.

A L KU PA L AT

. t e e w T ] Y K [ @SuomenEkonomit: Jatkuvilla lainsäädäntöreformeilla eivät koulutuksen laatu ja osaaminen kehity. #unifi #koulutus @A_Leimu: Milloin viimeksi kyselytunti on #tyyedari:ssa kestänyt kaksi tuntia yhden aiheen ympärillä? #historiaa #pissahätä #instagate

▲ KYlisteen kuvittaja Kati Panina

▲ Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson

@UniTurku: Turun yliopistosta valmistuneet työllistyvät hyvin heikossakin taloustilanteessa #opiskelu #työllistyminen @Hennaa: "Meillä on kaikki se, mistä ihmiset keskiajalla haaveilivat.

Olemme paratiisissa." - Esko Valtaoja hyvinvointiluennolla. #posinkautta @TurunYlioppilaslehti: "Salmiakki will always taste like sweaty armpits." International students list their frustrations with #Finland

▲ Näyttelijä Jennifer Lawrence

▲ Turun KY:n viestintävastaava

@SYL_FIN: Puheenjohtaja @JariJarvenpaa: 1800-luku soitti, haluaa sulkakynät takaisin korkeakouluista #rake #digitalisaatio

Niko Nauholz

2/15 KYliste.

9

K Y L L I N H Y VÄ Ä

Jos et vieläkään ole kuullut IAET-kassasta, nyt on sen aika!

Niin paljon epäselvyyttä ja kysymyksiä on herän-

Suomen Ekonomien jäsensivujen kautta. Voit myös

mikä ihme se IAET-kassa oikein on. IAET-kassa on

ri@ekonomit.fi) tai suoraan IAET-kassaan (www.

nyt tämän kevään aikana, että taitaa olla aika lopettaa huhumylly ja tehdä kaikille lopultakin selväksi,

työttömyysvakuutuskassa Insinööreille, Arkkitehdeille, Ekonomeille ja Tradenomeille. Sillä vakuutat itsesi työttömyyden varalle. Ja tämä vakuutus kannattaa ehdottomasti ottaa.

Vaikka nuorten ekonomien työttömyys onkin

noin 1 % ja taloustilanne kohenee hiljalleen, viettävät vastavalmistuneet ekonomit ensimmäisestä

viidestä vuodestaan opiskelujen jälkeen keskimäärin kolme kuukautta työttömänä. Näin voi tapahtua esimerkiksi, kun työpaikka on jo varmistettu,

mutta työt alkavat vasta parin kuukautta valmistumisen jälkeen, tai jos työpaikan vaihdosta johtuen

olet kuukauden ilman töitä vaihdon aikana. Yksi tai kaksi kuukautta ei ole pitkä aika ja näissä tilan-

teissa moni ei miellä itseään työttömäksi. Totuus kuitenkin on, että noina kuukausina tuloja ei ole ja

vuokra sekä muu eläminen on silti pystyttävä maksamaan.

IAET-kassan jäsenenä olet oikeutettu ansiosi-

donnaiseen työttömyyspäivärahaan, kun olet ollut

26 viikkoa (vähintään 18h/vko) töissä ja maksa-

nut samalla jäsenmaksua yhtäjaksoisesti. On siis tärkeää, että et katkaise jäsenyyttä vaikka et olisikaan töissä. Muista kuitenkin, että liittymishetkellä

sinun on oltava työsuhteessa tai työsopimus solmittuna. Kesätyöt ovat siis oiva aika liittyä ja alkaa kerryttää niitä 26 viikkoa. Liittyminen tapahtuu

10

KYliste. 2/15

olla yhteydessä liittymisestä Suomen Ekonomien jäsenrekisteriin (p. +35820693200 / jasenrekisteiaet.fi).

IAET-kassan päiväraha lasketaan toteutuneiden

tulojesi mukaan. Jos olet ansainnut esimerkiksi 1

600 euroa kuukaudessa kesäisin työssäolosi aikana, olet oikeutettu noin 50 euron päivärahaan.

Vaikka KELA maksaakin peruspäivärahaa samoilla ehdoilla ilmaiseksi on 50 euroa päivässä aika hyvin verrattuna KELAn maksamaan 32,66€ päivässä.

Paljonko se vakuutus sitten kustantaa? Jäsenyys

maksaa 105€ / vuosi ja maksu on verovähennyskelpoinen.

Minuun voi olla myös näissä asioissa yhteydes-

sä, sitä varten kylli on!

Tsemppiä kaikille loppukevääseen, Salli-kylli

Kylteriyhdyshenkilö Salli Laakio

+358505143913

salli.laakio@ekonomit.fi

Palvelujamit Helmikuun lopussa Mercan valloitti varsin poikkitieteellinen ja kansainvälinen joukko, kun Service Jam järjestettiin viidettä kertaa. Kyseessä on globaali innovaatiotapahtuma, jossa osallistujat ympäri maailman kehittelevät pienissä ryhmissä palvelujen muotoiluun ja markkinointiin liittyviä innovaatioita annetun teeman ympärillä. Ilmapiiri on rento ja tapahtuman motto ”doing, not talking” tuo tavanomaisten powerpointtien ja kirjallisten markkinointisuunnitelmien tilalle luovempia keinoja esitellä ideoita.

TEKSTI VARPU SOMERSALO KUVAT HELENA RUSANEN, GLOBAL SERVICE JAM

Perjantai 27.2.

Service Jam alkoi perjantai-iltapäivällä Mercalla vanhojen kunnon tutustumisleikkien merkeissä. Suuri osa osallistujista oli kyltereitä, mutta paikalle oli eksynyt väkeä muistakin tiedekunnista ja jopa kaupungeista. Koska sekä osallistujien että vetäjien joukosta löytyi myös kansainvälistä porukkaa, pidettiin tapahtuma englanniksi.

Tutustumisen ja ruoan jälkeen aika oli kypsä tämän vuoden teeman julkaisuun. Valkokankaalle ilmestyi kryptisen näköinen origa-

miohje, joka sai hämmentyneet osallistujat hiljenemään hetkeksi. Koska kuitenkin ainoa sääntö oli käyttää teemakuvaa inspiraation lähteenä kytkemättä palvelua siihen sen tiukemmin, yksin ja ryhmissä suoritetun aivomyrskyn jälkeen ideoita alkoi syntyä kuin sieniä sateella.

Parhaita ideoita lähdettiin kehittämään pidemmälle, ja illan päätteeksi porukka jakautui muutaman hengen pienryhmiin muutaman

mielekkäältä tuntuvan palvelun ympärille.

Lauantai 28.2.

Lauantaina aamutuimaan jamittelijat kuulivat jälleen Mercan kutsun ja aamupalan jälkeen palattiin palvelumuotoilun pariin. Koska tarkoituksena oli käyttää luovuutta ideoinnissa, tapahtui kehittely omien valintojen ja mieltymysten mukaan esimerkiksi legojen ja

erilaisten askarteluvälineiden avulla. Pahvilaatikoihin aseteltiin legoukkoja esittämään palvelutilanteita ja osallistujat saivat tuntea lapsuuden tuulahduksen askarrellessaan paperinukkeja ja pahvisia iPadejä.

Sunnuntai 1.3.

Maaliskuun ensimmäinen päivä pyörähti käyntiin niin keväisenä, ettei edes (kauheasti) haitannut nousta sunnuntaiaamuna ihmisten

aikoihin ja vääntäytyä koululle.

Päivää piristi Saksan jamittelijoista videoyhteydellä saatu vertaistuki, ja muutaman tunnin ryhmätyöskentelyn jälkeen koitti aika

esitellä lopulliset ideat esimerkiksi videon ja teatterin keinoin. Oli hauskaa huomata, kuinka kaikkien whattheeee-alkureaktion jälkeen teemakuvan pohjalta saatiin keksittyä laidasta laitaan täysin erilaisia palveluita. Kukaan ei vaadi syntyneiden palvelukonseptien

toteuttamista käytännössä, mutta Service Jamin kaltaisissa rennoissa innovaatiotapahtumissa voi vahingossa syntyä kullanarvoisia startup-ideoita.

Jos elämää suurempaa liikeideaa ei jäänytkään käteen, tuli ainakin tutustuttua mukaviin ihmisiin, joiden kanssa ei välttämättä muu-

ten koskaan olisi päätynyt tekemisiin. Ensi keväänä taas järjestettävä tapahtuma on taatusti vaihteleva ja virkistävä tapa viettää yksi viikonloppu! █

12

KYliste. 2/15

Esittelyssä vuosijuhlatiimi TEKSTI LAURA VÄYRYNEN KUVAT VUOSIJUHLATIIMI, SAMULI SALO JA LAURA VÄHÄSAARI

Tänä vuonna Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry, eli meille kaikille rakas ja tuttu TuKY, juhlii 65. syntymäpäiväänsä. Juhlavuosi tulee olemaan täynnä erilaisia tapahtumia, jotka valottavat ja juhlistavat vaiheikasta historiaamme. Juhlavuoden kohokohtana on vuosijuhlaviikko 19.-25.10.2015.

V

uosijuhlaviikon aikana järjestetään muun muassa tanssi- ja etikettikurssien lisäksi myös muitakin juhlavuoteen liittyviä tilaisuuksia. Viikon huippukohta, itse vuosijuhlat, järjestetään tänä vuonna perjantaina 23. lokakuuta. Seuraavana aamuna rentoudutaan perinteisellä

silliaamiaisella.

Juhlavuotta ovat toteuttamassa yhteistyössä kulttuurijaostomme Kulttis sekä

vuosittain vaihtuva vuosijuhlatiimi. Kulttis vastaa pääasiassa juhlavuoden tapah-

tumista ja vuosijuhlatiimi juhlaviikon sekä itse loistokkaiden juhlallisuuksien toteuttamisesta. Tämän vuoden tiimi puhkuu innosta päästä järjestämään teille Turun (ellei koko Suomen) parhaat vuosijuhlat uusia ideoita toteuttaen, mutta

samalla ylioppilaskunnan arvokkaita perinteitä kunnioittaen. Seuraavaksi esittelemme lyhyesti vuosijuhlatiimin jäsenet ja heidän vastuualueensa.

Turun KY:n isäntä ja emäntä Ristomatti Vahe ja Tiina Mänty

Tänä vuonna päävastuussa vuosijuhlien toteuttamisesta ovat Ristomatti Vahe sekä Tiina Mänty. Molemmat ovat olleet kunniakkaan aktiivisia yhdistyksemme

toiminnassa: “Ristis” on painanut hommia muun muassa Turun KY:n myyntipäällikkönä, ja Tiina työskennellyt talouspäällikkönä. Jos tämä parivaljakko ei saa pidettyä lankoja käsissään, niin ei sitten kukaan!

14

KYliste. 2/15

Cocktail-vastaava

Vuosijuhlaviikkovastaava

Salla Puustinen

Emmi Vilkanen

Pääjuhlavastaava Sofi Laiho

Juhlavuoden hengessä myös vuosijuhlatii-

Yksi sen kuuluisan “Misulahden” edustajista.

Pääjuhlavastaava huolehtii nimensä mukai-

ollut Emmi, jokaisen tiimin oma piristys-

jaetaan muun muassa kunnianosoituksia ja

ihanalla olemuksellaan jokaisen vieraan, yh-

miin luotiin uusi pesti, vuosijuhlaviikkovastaava. Tehtävään valittiin monessa mukana

ruiske! Vuosijuhlaviikkovastaavana Emmi huolehtii viikon erinäisistä tapahtumista ja niiden yhtenäisyydestä.

Salla huolehtii vuosijuhlapäivän avaavasta

eksklusiivisesta cocktail-tilaisuudesta, jossa lahjoja. Sallan kylmäpäisyydellä ja alati positiivisella asenteella saa aikaan vaikka mitä.

Jatkovastaava Kristian Raitio Intoa, ideoita ja motivaatiota puhkuva pupumme Kristian huolehtii jatkojen sujuvuudesta, päräyttävyydestä ja huikeasta fiiliksestä.

sesti vuoden siitä suurimmasta ja kauneimmasta: pääjuhlasta VPK-talolla. Sofi hurmaa

teistyökumppanin ja nakin, joten onnistuminen on taattu!

Sillisvastaavat Erica de Wit & Jutta Ruotsalainen Onko tämän parivaljakon järjestämä legendaarinen silliaamiainen uhka

vai mahdollisuus? Päädymme mahdollisuuteen. Näissä tytöissä yhdistyvät

Ulkkis-alumnin ja KKOY-puheenjohtajan huikeat ideat ja elämänilo. Tuloksena varmasti vuoden järisyttävin sillis!

2/15 KYliste.

15

Controller Ida Haapanen

Tiimin yliampuvia (ja -hintaisia) ideoita toppuuttelee toinen pupuvahvistuksemme: controller Ida, joka vastaa vujujen rahaliikenteestä ja budjetista Muumimammatyylillä - tiukasti, mutta lempeästi.

65.

Viestintä Laura Väyrynen

Facebook-seinäänne ja utu-mailianne tulee spämmäämään Laura, jolle someaddiktina pesti sopii kuin nenä päähän.

juhlavuosi on tärkeä mille tahansa organisaatiolle, eikä TuKY ole poikkeus.

Juhlavuoden kivenkova tiimi tekee kaikkensa, jotta juhlapäivästä tulisi ansaitsemansa arvokkuuden veroinen! Jos tunnet päässäsi liikkuvan kysymyksiä, ehdotuksia tai kommentteja vuosijuhlista, tule ihmeessä vetämään hihasta käytävällä tai näpyttele sähköpostia!

16

KYliste. 2/15

Sokerina pohjalla: vuosijuhlavuoden virallisena hashtagina toimii #tuky65v!

ESA App Camp

TEKSTI ESSI KELA JA SALLA-MARI KOSKELA KUVAT ANWE DUNGSZENTRUM OBERPFAFFENHOFEN

ESA App Camp on sovelluskehityskilpailu, jossa kilpailevat joukkueet kehittävät sovelluksen, joka käyttää hyväkseen SAP:n teknologiaa. Tämän European Space Agencyn järjestämän kilpailun finaali käytiin helmikuun ja maaliskuun vaihteessa Barcelonassa, jonne joukkueet oli valittu erillisillä osakilpailuilla, joita järjestettiin ympäri Eurooppaa. Yksi näistä karsinnoista pidettiin Turussa. Täältä jatkoon päässyt joukkue ei ainoastaan päässyt finaaliin, vaan voitti siellä myös toisen jaetuista palkinnoista.

Kurkistimme kilpailun kulisseihin apunamme Henrik Skogström.

2/15 KYliste.

17

▲Team Finland työn touhussa.

H

Aarni Koskela ovat ihan tavallisia turkulaisia opiskelijoita

maan ja ennustamaan eri työvaiheita. Sovellus yhdistää satel-

kauppakorkea, Koskela ja Rasimus opiskelevat tietojenkäsitteja Rasimus tuntevat toisensa lukiosta, Koskelan Skogström on

tai myrkyttää. Tämän lisäksi applikaatio pyrkii varoittamaan veissa havaitaan poikkeavuuksia.

enrik Skogström, Matti Määttänen, Otso Rasimus ja

– mitä nyt keskimääräistä enemmän kiinnostuneita tietotekniikasta ja koodaamisesta. Skogströmin kotikoulu on Turun

lytieteitä ja Määttänen tietotekniikkaa. Määttänen, Skogström tavannut töiden kautta.

- Tietyn kaveriporukan kanssa olemme käyneet suurimmas-

sa osassa Turussa järjestetyistä niin kutsutuista Hackathonkoodaustapahtumista, Skogström kertoo.

- Oli siis ilmiselvää, että näin mielenkiintoiseen kilpailuun

olisi ainakin jonkinlaisen porukan kanssa pakko osallistua.

ESA App Campin alkukarsinnat olivat kaikille avoimia, ja nii-

hin pystyi ilmoittautumaan internetin kautta. Karsintaa varten

ei tarvinnut olla edes ryhmää, vaan myös yksin olisi pystynyt

ilmoittautumaan. Ilmoittautumisvaiheessa ei tarvinnut olla mitään valmiina, vaan sovellus ideoitiin vasta karsinnoissa vuorokauden aikana.

Kilpailussa oli tarkoitus tehdä sovellus, jossa käytetään hy-

AGRAI on applikaatio, joka auttaa maanviljelijöitä ohjaa-

liitti- ja säädataa antamaan parhaimman mahdollisen arvion siitä, miten sato edistyy ja koska esimerkiksi pitäisi lannoittaa

erilaisista haitallisista sääilmiöistä sekä ilmoittamaan, jos kas-

- Maanviljelijät ovat kohderyhmämme, mutta erityisesti

olemme pyrkineet pitämään pienviljelijät mielessä sovellusta suunniteltaessa.

Skogström pitää joukkueen etuna sitä, että he tunsivat toi-

sensa hyvin jo ennestään, joten tehtävien jakaminen oli tiimin

välillä helppoa. Skogström vastasi itse designista niin käyttöliittymän suunnittelussa kuin presentaatioissa, Rasimus sekä Määttänen vastasivat datasta, eli siitä, miten satelliittia ja muita

tietolähteitä hyödynnetään ja Koskela varsinaisesta sovelluksen kehittämisestä.

Tie eteenpäin

väksi ESA:n satelliitteja ja SAP HANA Cloud Platformeja.

Kun voitto esikarsinnoista oli saavutettu, alkoi finaaliin val-

ratkaista, selittää Skogström.

osakilpailuista ympäri Eurooppaa. Skogström kertoo että fi-

- Maanviljely oli teema, joka meitä kiinnosti, joten lähdim-

me miettimään mitä sellaisia ongelmia alalla on, joita voisimme

- Sovelluksella piti olla myös muun muassa kaupallista po-

tentiaalia - niin lähti kehittymään AGRAI.

18

KYliste. 2/15

mistautuminen. Finaali järjestettiin Barcelonassa, ja sinne oli

Turun joukkueen lisäksi karsiutunut viisi muutakin tiimiä eri naalissa jatkettiin samalla idealla, mitä alkukarsinnoissa oli kehitetty.

- Ennen finaalia käytimme jonkin verran aikaa konseptin ke-

- Aiomme jatkaa sovelluksen kehittämistä, ja kyllä tässä sel-

hittämiseen, mutta aika alkutekijöissä sovellus oli Barcelonaan

laista start up -henkeä on ollut ilmassa. Todennäköisesti haem-

ja lähemmäs todellisuutta, ja Skogström kertoo tuon ajan olleen

lainen yrityshautomo, kertoo Skogström tulevaisuuden suunni-

matkustettaessa.

Finaalissa ideaa oli 4-5 päivän aikana määrä viedä eteenpäin

hyvin intensiivinen.

- Suurin osa työstä tehtiin isossa konferenssihuoneessa, jos-

sa kaikki kilpailujoukkueet työskentelivät. Pientä kilpailuhenkeä pääsi luonnollisesti syntymään.

Paikalla kilpailussa oli myös paljon henkilökuntaa ESAn ja

SAP:n toimesta auttamassa tiimejä mahdollisessa ongelmanratkaisussa.

- Palvelu siis pelasi, eikä meidän tarvinnut kuin keskittyä töi-

den tekemiseen, Skogström kertoo.

Kilpailun voittajat julkaistiin lopulta GSMA Mobile World

Congressissa, joka on maailman suurin mobiilialan messutapahtuma. Barcelonan finaalissa oli jaossa kaksi palkintoa,

toinen ESAn ja toinen SAP:n toimesta. Turkulainen tiimi voitti SAP:n palkinnon, ja sen jakoi heille yrityksen toimitusjohtaja.

Mitä nyt?

me Boostin Startup Journey:iin ja harkitsemme myös Saksassa

sijaitsevaa ESAn Business Incubation Centreä, joka on erääntelmista.

- Voin suositella kilpailuun osallistumista erittäin lämpimäs-

ti kaikille, kuten myös Hackathoneja ja muita vastaavia tapahtumia. On mukava irtiotto arjesta tehdä jotain oikeasti puhtaalta pöydältä ja kokeilla uusia juttuja. Valmista tiimiä ei vaadita, eikä kovaa koodamisosaamista, vaan mukaan kannattaa lähteä

avoimin mielin, sanoo Skogström ja lisää vielä, että varsinkin kauppakorkeassa opiskelevalle kilpailu oli loistava tapa päästä

tutustumaan ihmisiin, joilla on hieman erilainen ajattelutapa.

Samalla pääsi myös avartamaan omaa osaamistaan teknologiasta.

Tiiminsä sijoitusta kilpailussa Skogström pitää syystäkin

hyvänä.

- Taso oli kova, joten kyllä suoritukseen pitää olla tyytyväi-

nen. █

Tällä hetkellä AGRAIn kehitys on vielä aluillaan, eikä applikaatio ole saatavilla mistään kaupallisista kanavista. Sovelluksen

edelleen kehittäminen kaupalliseksi tuotteeksi vaatii vielä paljon työtä ja huomattavasti suurempia ponnistuksia kuin mitä sen eteen on tähän mennessä tehty.

▲ Team Finland palkinnonjakotilaisuudessa.

2/15 KYliste.

19

Vuosi sitten deittisovellus Tinder rantautui Suomeen ja mullisti deittailukulttuurin. Nyt tuo lähes jokaisen sinkun puhelimesta löytyvä sovellus on vakiinnuttanut asemansa osana monen arkea. Pyysimme kolmea Turun kauppakorkeakoulun opiskelijaa kertomaan omista Tinder-kokemuksistaan - ja myös siitä miksi Tinder ei kaikkia kiinnosta.

T

inder-käyttäjiä on moneen eri lähtöön. Joillakin

Tinder saattaa olla jopa WhatsAppiakin tiuhemmassa käytössä, ja toisille sovellus taas merkitsee vain baari-iltojen pikkutuntien hupia. Osa

nauttii kaverin Tinderillä leikkimisestä, mutta kantti ei (ainakaan vielä) riitä oman profiilin luomiseen. Sitten on

sellaisia onnettomia kohtaloita, jolloin Tinderin avulla on löytynyt se oma parempi puolisko ja sovelluksesta on jouduttu luopumaan. Kaipaus on suuri.

Kolme tarinaa Tinderistä

Ilmiöksi muodostunut Tinder on herättänyt jo kuukausien ajan vilkasta keskustelua Kauppakorkeakoulun käytävillä. Pyysimme kolmea kauppislaista kertomaan mietteitään sovelluksesta sekä kokemuksistaan sovelluksen syövereissä.

Satunnaiskäyttäjä_94: Tinder avataan hetken mie-

lijohteesta tentteihin lukemista vältellessä tai kaverien painostuksesta. Tinder on huoleton sovellus, josta ei etsitä mitään vakavaa.

Kaipaaja_92: Yksi matcheista olikin kiinni pitämisen

arvoinen! Pakottavan valinnan edessä oli tehtävä päätös

Rakas Tinder

TEKSTI ANONYYMI TYTTÖTRIO KUVITUS MIIKA TIAINEN

Tinderin ja kumppanin välillä. Tinderistä luovuttiin, mutta

koira –yhdistelmä kuvassa saa kuolan valumaan. Ryhmä-

eikä sitä tule. Perinteitä kunnioittaen ei usko rakkauden

Jokaiselle jotakin

kaipaus jäi ja vieroitusoireet ovat tuskallisia.

Totaalikieltäytyjä_94: Tinderiä ei puhelimesta löydy,

löytyvän virtuaalimaailmasta.

Onko ulkonäöllä merkitystä?

Tinderin kohdalla ei voi välttyä iänikuiselta kysymyk-

seltä ulkonäön merkityksestä. Kaikkien kolmen haastattelemamme henkilön mielestä ulkonäöllä on luonnollisesti

kuvat sen sijaan saavat kolmikon sapen kiehumaan: ”Ketä näistä minun kuuluisi katsoa?”

Tinder tarjoaa uhkapeliä riskittömämpää jännitystä elämääsi ja tekee vastakkaisen sukupuolen lähestymisen

naurettavan helpoksi. Kaipaaja_92:sta viehätti erityisesti viattoman viettelevä flirttailu, josta sai pientä säpinää tylsään arkeen. Satunnaiskäyttäjä_94 puolestaan kertoo

saaneensa Tinderin ansiosta elämänsä naurut, ja Totaalikieltäytyjä_94 taas viihdyttävänsä itseään selaamalla

vain muiden Tinderiä ja etsimällä tuttuja kavereiden matcheistä.

Kaipaaja_92:n kohdalla viestittely ei jäänyt pelkkään

flirttailuun. Päivittäinen chattailu muuttui monien unettomien öiden ja pitkien pohdintojen jälkeen parisuh-

teeksi, mikä yllätti molemmat osapuolet positiivisesti.

Kaipaaja_92:n Tinder-löytö ei ole ainoa laatuaan - haas-

tattelemamme kolmikko on todistanut useammankin Tinder-parisuhteen syntymistä.

#Tinderinparhaat

Tinder saa tunnetusti ja todistetusti runosuonet sykkimään. Perinteisten ”meille vai teille” –ehdotusten lisäksi

joukkoon osuu toisinaan muutamia helmiä. Tinderissä voi testata mielikuvituksellisimmatkin iskurepliikit ilman läimäytyksen pelkoa tai paheksuvia katseita. Tämä todellakin näkyy seuranetsijöiden luomuksissa.

Satunnaiskäyttäjä_94 mainitsee Facebook-sivuston

”Tinderin parhaat”, joka on täynnä mitä mauttomimpia luovuuden hedelmiä. Kyseisen sivuston välityksellä

Tinderin hauskimmat sekä myötähäpeällisimmät keskustelut ovat jaettavissa suuremmallekin yleisölle, ja merkitystä, koska valinnat tehdään pitkälti kuvan perusteella. Niin julmaa kuin ulkonäkökeskeisyys onkin, kuva on

lähestulkoon ainoa asia, jonka käyttäjästä saa tietää. Erityisesti selkeät, aidon oloiset profiilikuvat miellyttävät silmää.

Hymy toimii aina. Esimerkiksi aurinkolasien käyttö, paidattomat salikuvat ja päihteet kuvissa taas johtavat ruksin

painamiseen. Totaalikieltäytyjä_94 kommentoi, että yleensä kaikki näyttävät aurinkolaseissa hyvältä, mutta lasien takaa

paljastuva todellisuus saattaa olla toisenlainen. Lemmikit kuvissa jakavat mielipiteitä. Satunnaiskäyttäjä_94:n mielestä karvaturri kuvassa on ehdoton ”no-no”, kun taas Kaipaaja_92 kommentoi, että lemmikit ovat hellyttäviä. Mies ja

Satunnaiskäyttäjä_94:n mukaan omastakin puhelimesta löytyy muutamia todellisia aarteita.

Kaipaaja_92 kiroaa poistetun Tinderinsä mukana

kadonneita ikimuistoisia keskustelun avauksia, mutta

myöntää itsekin lähettäneensä muuan Robin-nimiselle

pojalle ”Oisiks mun puuttuva palanen?”. Alkoholin vaikutuksen alaisena iskurepliikit ovat ajoittain nousseet

aivan uusiin ulottuvuuksiin. Satunnaiskäyttäjä_94 ja Kaipaaja_92 kertovat myös saaneensa muutamia pilkun jälkeisiä kosintoja.

Tinderissä on lupa olla vähän mauton. Sovellukseen

kannattaa suhtautua pilke silmäkulmassa, ja ottaa siitä halutessaan hyöty irti. Koskaan ei tiedä mihin se johtaa.

Joten, eiköhän olisi taas aika avata Tinder… █

2/15 KYliste.

21

22

KYliste. 2/15

RISKINOTON AIKA ON NYT Aiemmin joillekin hieman tuntemattomaksi jäänyt Perheyritysten liitto sai erityistä näkyvyyttä vuonna 2010, kun sen toimitusjohtajaksi valittiin Matti Vanhanen. Helmikuussa 2015 hänen paikallaan aloitti valtiotieteiden tohtori Leena Mörttinen. Nyt edessä ovat ajat, jolloin erityisesti muutosjohtajuus korostuu.

TEKSTI JA KUVAT KAROLIINA RAJALA

2/15 KYliste.

23

L

eena Mörttinen on heti ensinäkemältä itsevarma tapa-

suomalainen verotusjärjestelmä ja sen asettamat haasteet, joita

teräviä havaintoja puhuessaan Suomen kansantalouden tilasta.

tusta kaikkiaan 54% tiukemmaksi kuin se oli ennen kyseistä

us. Hän katsoo silmiin, puhuu asiallisesti ja hurmaa femme fatale –tyylisellä olemuksellaan. Kerta toisensa perään hän tekee

Perheyritysten liitto on selkeästi tehnyt oikean valinnan uuden toimitusjohtajansa suhteen.

Mörttinen on valtiotieteiden tohtori sekä taloustieteilijä.

Hän on aikoinaan perehtynyt kansantaloustieteeseen ja erityisesti rahoitusmarkkinoiden analysoimiseen. Mörttinen teki

90-luvulla väitöskirjansa rahapolitiikan välittymisestä reaalitalouteen, mikä vei hänet myös töihin Suomen Pankkiin. Sieltä

matka jatkui Euroopan Keskuspankkiin ja myöhemmin takaisin Suomeen. Sen jälkeen Mörttinen on työskennellyt muun muassa pääekonomistin tehtävissä Nordealla sekä kilpailu- ja kasvualuejohtajana Elinkeinoelämän keskusliitolla, mistä hän tänä

vuonna siirtyi lopulta Perheyritysten liittoon. Henkilökohtaista yrittäjätaustaa Mörttisellä ei ole, mutta yrittäjyys on tuttu käsite

hänen perheessään – kummallakin Mörttisen vanhemmista on

yrittäjätaustaa, minkä lisäksi hänen miehensä toimii bisnesenkelinä startup -yrityksille.

Mörttinen kritisoi vahvasti:

- Edellinen hallitus on onnistunut kiristämään perintövero-

hallitusta.

Muutosprosessi on myös yrityksen sisäisesti työläs - se vie

paljon aikaa ja resursseja, joita muutokset verotuksessa ovat omiaan lisäämään:

- Tämä on Suomen kansantalouden kannalta ongelma. Teem-

me maamme verotuksella itsellemme haittaa juuri nyt, kun pääomakanta on vanhenemassa - se heikentää investointikykyä yrityksissä.

Nykyinen suomalainen verotusjärjestelmä on muutenkin

yrityksille ongelmallinen. Perintövero ei ole ainoa verotuksen

muoto, jonka yritykset joutuvat kohtaamaan, vaan ensin yrityksien voittoja verotetaan yhteisöverolla, jonka jälkeen omistajan on maksettava osinkovero. Mörttinen ei ihmettelekään, miksi

suomalaiset päättävät sijoittaa varansa mieluummin muihin kohteisiin kuin yrityksiin:

- Ne kohdistuvat todennäköisimmin asuntoihin ja kiinteis-

Perheyritysten tila Suomessa

töihin, joita verotetaan huomattavasti lievemmin. Juuri nyt, kun

Suomessa perheyritysten määrä on suhteellisen korkea, sillä

lestäni vakava ongelma Suomessa, jossa talouskasvu vain antaa

suomalaisista yrityksistä peräti 80% on perheyrityksiä. Perheyritysten liitolla itsellään on tällä hetkellä 430 jäsentä. Perheyritysten merkitys korostuu erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisella alueella. Mörttinen kommentoi, että Suomessa sympatia perheyrityksiä kohtaan tuntuu olevan suurta, koska ne ovat usein niitä alueensa investoivia yrityksiä.

Perheyritysten liitto keskittyy ajamaan näiden yritysten asi-

aa. Liitto osallistuu niin valmentamiseen ja koulutustoimintaan kuin verkottamiseen. Tarkoituksena on liiton perustamisesta

asti ollut varmistaa Suomen menestyminen edistämällä suomalaista omistajuutta.

Vaikka perheyritysten määrä on tällä hetkellä suhteellisen

korkea Suomessa, niin keskeinen kysymys on, moniko niistä tulee jatkamaan toimintaansa myös tulevaisuudessa. Arvion mu-

kaan noin 20% suomalaisista perheyrityksistä on lähiaikoina kohtaamassa sukupolvenvaihdoksen. Muutosprosessissa koros-

tuvat niin sisäiset kuin ulkoiset haasteet. Eräs ulkoinen tekijä on

24

KYliste. 2/15

tarvittaisiin tervettä riskinottoa ja investointeja, meillä on mitä

heikoimmat houkuttimet sijoittaa yrityksiin. Se on minun mieodottaa itseään.

Voimaa startup-toiminnasta ja yrittäjyyskasvatuksesta Hyvääkin on suomalaisessa yritysmaailmassa kuitenkin viime vuosien aikana tapahtunut. Suomalainen startup–toiminta on saanut hyvää nostetta ja myös kansainvälistä huomiota.

- Startup-toiminta on todella terve ilmiö, Mörttinenkin iloit-

see.

Paljon kasvuvaiheessa olevia startupeja päädytään kuitenkin

myymään ulkomaille. Mörttistä kiinnostaisi nähdä, mitä tapahtuisi, jos useampi yritys jäisi suomalaiseen omistukseen. Jotta tämä toteutuisi, niin tarvittaisiin lisää rahoitusta ja halua ottaa riskejä:

- Toivon, että Suomessa vauraus lisääntyisi niin, että startu-

pien olisi helpompi löytää myöskin tästä rajapinnasta sijoittajia,

omistajia, bisnesenkeleitä ja sparraajia. Sitä kautta suomalainen

yritysekosysteemi uudistuisi ja voisi hyvin. Startup-toiminta on

taa jotain, mutta se mitä nuoren pitäisi oppia on, kuinka olla pel-

lottoamisen voittaa!

moni projektista päätyy epäonnistumaan. Mörttinen näkee kui-

riskibisnestä ja meidän kaikkien tulisi vain rakastaa riskiä vähän enemmän sijoittamalla muuhunkin kuin asuntoihin. Kyllä se

Mutta miten riskinottoa voitaisiin lisätä niin että ihmiset al-

kaisivat entistä aktiivisemmin perustaa yrityksiä ja sijoittajat

laittaa rahansa likoon niiden puolesta? Perheyritysten liitto pyrkii vastaamaan tähän kysymykseen osallistumalla yrittäjyyskasvatukseen liittyviin projekteihin. Liitto on muun muassa valtakunnallisen YES-verkoston jäsen ja pyrkii tekemään yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa:

käämättä, koska yrittäjyyshän vaatii aikamoista pelottomuutta.

Riskinottoon kuuluukin epäonnistumisen mahdollisuus ja

tenkin mahdollisuuksia myös epäonnistumisessa:

- Virheistä oppii – me ihmiset reagoimme tehokkaasti nega-

tiivisiin kokemuksiin, mutta negatiivinen ei saisi johtaa siihen, ettei uskalla yrittää uudestaan.

Poikkitieteellisyyden merkitys työelämässä

- Olemme mielellämme mukana kaikissa hankkeissa, joissa

Mörttisen mielestä myös poikkitieteellistä osaamista on tärkeää

daan saada esimerkiksi projekteissa, joissa syrjäytymisuhan alla

pa on äärimmäisen arvokas. Silloin, kun ymmärretään asiakasta,

tätä asiaa viedään eteenpäin.

Mörttinen onkin kiinnostunut siitä, mitä lopputuloksia voi-

olevia nuoria tuetaan ja autetaan oman yrityksen perustamisessa:

- Jos sen oman tiensä kulkemisen, kapinallisuuden ja energi-

an, joka on ihmisessä, saisi valjastettua jonkin hyvän asian tukemiseen, niin se voisi olla loistava yhdistelmä.

Moni kuitenkin pohtii, kuinka pitkälle yrittäjyyttä voidaan

”opettaa”. Myös yliopistotasolla tarjotaan yrittäjyyttä pääainevaihtoehtona. Mörttinen kokee, että yrittämisestä voidaan opettaa jotain, vaikkei kaikkea:

- Talousrealiteeteista voi opettaa jotain, bisneksestä voi opet-

hyödyntää työelämässä:

- Liiketoimintaa mietittäessä poikkitieteellinen lähestymista-

teknologiaa ja yhteiskunnallisia megatrendejä, on visiota siitä, mihin maailma on menossa.

Mörttinen on itse opiskellut aikoinaan kauppatieteiden mais-

teriksi Tampereen yliopistossa ja myöhemmin valtiotieteiden tohtoriksi Helsingissä. Päätös jatko-opiskella syntyi aikoinaan

90-luvun laman aiheuttamasta työmarkkinatilanteesta. Mörttisen saadessa maisterin paperit Tampereen yliopistosta oli pahin

vaihe vasta juuri takana eikä työpaikkoja ollut. Hän päätyi samaan ratkaisuun kuin monet muutkin tuossa tilanteessa - Mörttinen päätti jatkaa tohtorin väitöskirjaan julkisilla rahoilla.

▲ Perheyritysten liiton tiloissa Helsingissä ahertaa moninainen joukko osaajia.

2/15 KYliste.

25

"

Minulla poikkitieteellisyys näkyi siinä, että ajattelin heti, miten opiskelemani matemaattiset välineet voisivat soveltua ihmistieteisiin ja kansantaloustiede tuntui sopivalta sovelluspinnalta.

"

.

Suuntautuminen kansantalouteen ensin kauppatieteellisellä

kokeilut ovat tervetulleita. Tärkeintä on kuitenkin se, että kou-

rin kemia pääaineenaan. Pian hän kiinnostui myös matikasta ja

seen tai menestyksekkään oman yrityksen perustamisen pitäisi

ja sitten yhteiskuntatieteellisellä puolella ei sekään ollut alusta

asti selkeä valinta. Mörttinen aloitti yliopisto-opintonsa alunpetietojenkäsittelytieteestä. Kansantaloustiede vei lopulta kuitenkin voiton. Perustelut tälle olivat selkeät:

- Minulla poikkitieteellisyys näkyi siinä, että ajattelin heti,

miten opiskelemani matemaattiset välineet voisivat soveltua

ihmistieteisiin ja kansantaloustiede tuntui sopivalta sovelluspinnalta.

Kiinnostus muita aineita kohtaan ei kuitenkaan hävinnyt

missään vaiheessa. Mörttinen kertoo rentoutuvansa vielä ny-

kypäivänä mielellään lukemalla kirjaa kvanttimekaniikasta tai kosmologiasta:

- Luonnontieteet ovat aina vedonneet minuun todella paljon.

Olen hyvin holistinen luonne ja kaikki systeemit kiinnostavat minua.

lutus on tehty niin opiskelijan, talouden kuin laajemmin yhteiskunnan tarpeisiin sopivaksi. Opiskelijan työllistyminen yritykolla tiukasti myös koulutuksen tavoitteissa.

Opintotukiasiassa erityisesti kakkostutkintoja varten Mört-

tinen kokee olevansa kahdenvaiheilla:

- Olen vähän revitty tässä asiassa. Siinä mielessä ymmärrän

kyllä, että nyt puhutaan niukkuuden maailmasta ja julkisen sektorin rajoitteista.

Mörttinen kuitenkin lisää, että osaamisen päivittäminen ja

uuden tiedon hankkiminen on nykypäivänä enemmän kuin suotavaa siksi, että ihmisillä tulee tulevaisuudessa todennäköisesti olemaan useampi ura yhden sijasta.

- Rohkaisen lukemaan kansantaloustiedettä, mutta laajasti

kaikkea muutakin.

Lopuksi Mörttinen haluaa vielä korostaa, ettei omaa oppi-

Duaalimalleja ja opintotukirajauksia

misprosessia tulisi rajata yliopiston käytäville:

Viime kuukausien aikana poikkitieteellisyyden teema on he-

ka MOOC:ien (Massive Open Online Courses) kautta.

rättänyt paljon keskustelua suomalaisessa mediassa. Esille on

nostettu niin duaalimallikokeilut kuin opintotuen rajaaminenkin. Mörttisen mielestä duaalimallin kaltaiset poikkitieteelliset

26

KYliste. 2/15

- Ei tarvitse rajoittua vain oman yliopiston tarjontaan vaan

voi hakea kilpailevia vaihtoehtoja ja oppia koko ajan lisää, vaikKenties ennakkoluulottomilla ratkaisuilla voidaan myös teh-

dä Suomesta kestävästi parempi paikka asua. █

Opiskelijoiden FB-ryhmät

F

acebook on nykyään keskeisin viestintäkanava opiskelijoiden keskuudessa, eikä Facebook-ryhmiä voi olla liikaa. Hallitusryhmien ja inside-ryhmien ohella listaa täydentävät muutamat kaikille avoimet ryhmät, jotka keskittyvät opiskelun tukemiseen, auttamiseen ja edunvalvontaan. KYliste lähti valottamaan näiden taustaa ja tarkoitusta sekä jututtamaan ihmisiä niiden takana.

TEKSTI VILLE KAUKONEN KUVITUS HELMI LÖTJÖNEN KUVAT PIXABAY, STOCKSNAP

MERCAtalks MERCAtalks lienee kaikille tuttu tukiryhmä ja keskustelufoorumi, joka on tuoreimmille opiskelijoille itsestäänselvyys. Tänä

päivänä se lienee tärkein Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden viestintäkanava, jonka kautta informaatio saavuttaa suurimman osan opiskelijoista nopeasti. Myös osa opettajista käyttää sitä aktiivisesti viestikanavana ja MERCAtalksin kautta kerätään usein myös palautetta kursseista sekä Montun ja Bistron palveluista. Onkin helppo unohtaa, että vielä reilut kaksi vuotta

takaperin ryhmää ei ollut lainkaan olemassa. MERCAtalksin perusti vuonna 2013 TuKYn silloinen hallitus koulutuspoliittisen vastaavan Jarkko Louhelaisen johdolla.

Mistä idea ryhmän perustami-

Mitä mieltä olet ollut ryhmän toi-

Miten uskot, että MERCAtalks tu-

seen lähti?

mivuudesta?

lee kehittymään?

― Keväällä 2013 mietimme, että oli tar-

― Se on toiminut pääosin hyvin. Sille on

― Mikäli sisältöä alkaa tulla hyvällä

telulle Turun kauppakorkeakoulussa.

kommentoinut paljon ja vieläpä suu-

kustelunavausten tekemisestä jatku-

ve saada avoin ja sitoutumaton keskusteluryhmä edunvalvonnalliselle keskusTuKYn sivuilla ei ole enää keskustelufoorumia, eivätkä sellaiset enää kerää

niin hyvin yleisöä trollausta lukuunottamatta. Koska FB-ryhmät ovat osoit-

taneet toimivuutensa myös asiallisessa ison porukan keskustelussa, niin ajattelimme sellaiselle olevan tarvetta. Ben-

chmarkkina toimivat KY:n KÄK (Kylterit äänessä Kauppiksella) ja TYYn Kolmas kanta.

28

KYliste. 2/15

selkeästi ollut tarve, sillä sinne tehtyihin keskustelunavauksiin on porukka

rimmilta osin asiallisesti. Huono puoli on ollut ajoittaiset tapahtumamainostukset, jotka kiellettiin alusta lähtien.

Tarkoitus on olla asiallinen keskuste-

lufoorumi. Kirjoitukset, jotka on tehty marmattavaan tai ei-rakentavaan sävyyn, ovat olleet valitettavia. Myös henkilökunta on pikkuhiljaa alkanut löytää

sinne, jolloin siitä on tullut aidosti kaksisuuntaista viestintää opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan välillä.

tahdilla lisää itse jäseniltä, ja TuKYn

edunvalvontasektori pitää huolen kes-

valla syötöllä avoimuuden mukaisesti,

niin uskon sen kasvavan keskeisenä keskustelufoorumina

kauppakorkea-

koulun asioista. Mikäli sinne ei tuoteta

sisältöä ja tehdä hyviä avauksia myös TuKYn puolesta, niin se voi hiljentyä lopulta niin, että sinne ilmestyy vain

harvoja postauksia. Tärkeässä osassa on siis kunkin vuoden TuKYn ja muiden

kauppakorkeakoululaisten edunvalvontasektori.

KY-Kirppis Facebook-kirppikset ovat nykyään varsin kovassa suosiossa ja täyttävät monen newsfeedin myynti-ilmoituksillaan ja Feissarimokat kirpputorikahakoillaan. Olikin vain ajan kysymys, milloin TuKY saisi oman Facebook-kirpputorinsa. Muista kirpputoreista poiketen KY-Kirppiksen osto- ja myynti-ilmoitukset koskevat lähinnä oppikirjoja ja vuokra-asuntoilmoituksia ja feissarimokamateriaalilta on toistaiseksi vältytty. Erikoisuutena on ollut muun muassa TuKYn toimiston muuttaessa ilmaiseksi jaettu tarpeeton tavara, johon lukeutuivat muun

muassa Karjala-taulu, hevostarjotin, jalallisia shottilaseja ja pinkki tikkataulu. KY-Kirppis perustettiin vuoden 2014 TuKY-hallituksen toimesta hyvinvointi- ja tutorointivastaava Laura Vähäsaaren johdolla.

Mistä idea KY-Kirppiksen perus-

Mitä mieltä olet ollut ryhmän toi-

Miten toivoisit, että KY-Kirppis ke-

tamiseen lähti?

mivuudesta?

hittyisi?

― Olin viime vuonna hyvinvointi- ja tu-

― Olen ollut tyytyväinen toimintaan.

― Ainahan jäseniä ja ilmoituksia voisi

MERCAtalksin sisällöstä. Huomasimme,

sinne saa liittyä kuka tahansa, paikka-

erilaisia rajoituksia esim. postausten

torointivastaavana ja siten osaltani vas-

tuussa suositun keskustelufoorumimme että lisääntyneet myynti- ja ostoilmoi-

tukset alkoivat täyttää MERCAtalksin feediä siihen malliin, että todelliset keskustelut sosiaalipolitiikasta ja koulutuspolitiikasta hukkuivat niiden sekaan. Oli

siis selkeästi tarvetta sellaiselle kanavalle, jossa saisi vapaasti jakaa osto- ja

myynti-ilmoituksia. Opiskelijoiden toimeentulo on sosiaalipolitiikkaa, ja todellisena kirppareiden rakastajana idea

erityisesti kauppatieteiden opiskelijoille suunnatusta kirpputorista sitten lähti.

Vaikka KY-Kirppis on perustettu nimenomaan kauppatieteiden opiskelijoille, kunnasta ja tieteenalasta riippumatta.

Ryhmä sai heti satoja jäseniä ja nyt siellä on jo 764 ihmistä. Myynti- ja ostoil-

moitukset koskevat niin kurssikirjoja, tapahtumalippuja,

huonekaluja

kuin

harrastetoimintaakin. Jotkut ilmoittavat

asuntonsa vuokralle esimerkiksi vaihdon ajaksi ja toiset ilmoittavat antavansa

ylimääräisiä tavaroita ilmaiseksi muut-

taessaan uuteen osoitteeseen. Erilaisia

ilmoituksia tulee lähes päivittäin. Juuri tällaiseksi kanavaksi KY-Kirppis onkin tarkoitettu.

olla enemmänkin. Tällä hetkellä ryhmä pysyy kuitenkin hyvin kontrollissa, eikä

määrän suhteen ole tarvinnut tehdä.

Facebook on pullollaan erilaisia nettikirppariryhmiä, eikä mielestäni KY-Kirppiksen tarvitse kehittyä samanlaiseen suuntaan.

Olisi mahtavaa järjestää porukalla jo

tunnettua konseptia mukaillen "Kaup-

piksen siivouspäivä" tai vaihtoehtoisesti "Kampuksen siivouspäivä". Ryhmää voisi hyödyntää enemmän tällaisiin yhteisöllisiin tapahtumiin. Kaikki ne, jotka eivät

vielä ole jäseniä KY-Kirppis-ryhmässä, painakaahan ihmeessä sitä Liity-nappia!

2/15 KYliste.

29

TKMY1&2/TKMSY/LRYA2/LRYB/KTY2-reputtajat Reputtajaryhmä on monelle korvaamaton apu kurssien ja tenttien läpipääsyyn. Alun alkujaan se keskittyi pakollisten Y-kurssien

kanssa kamppailevien auttamiseen vertaistuen, laskupiirien ja kirjatiivistelmien muodossa. Nykyään ryhmästä on muodostunut laajempi viestintäkanava, jossa vaihdellaan vinkkejä tentteihin, kurssiavaimia, tehtäviä ja tiivistelmiä useampien kurssien osalta opiskelijoiden välillä. Pientä kitkaa on tosin aiheuttanut ryhmän nimi, sillä olkalaukkua käyttävät eivät halua leimautua reputtajiksi. Ryhmän on perustanut Riikka Pia Kantola, mutta häntä ei enää ryhmästä löytynyt, joten haastateltavaksi suostui Selim Saukkomaa, yksi ryhmän nykyisistä ylläpitäjistä.

Mistä Reputtajaryhmän perus-

Oletko ollut tyytyväinen ryh-

Miten toivoisit, että ryhmä ke-

taminen lähti?

män toimintaan?

hittyisi vielä tästä?

― Tilanne oli varmaan se, että ei ollut

― Aika tyytyväinen. Ryhmähän on

― Toivoisin, että ryhmä kehittyisi ak-

ja kauppiksella kuitenkin on tiettyjä

ei pitäisi käyttää. Sinänsä siis se ei

kasvanut samassa suhteessa, aina-

oikein mitään sopivaa foorumia esimerkiksi lukupiirien perustamiseen, kursseja, jotka yleisesti tunnetaan

haastavampina kuin toiset. Lisäksi etenkin matematiikassa on usein helpompaa laskea laskuja ryhmässä.

Reputtajaryhmä varmasti yritti vastata siihen tarpeeseen, että olisi joku virtuaalinen vertaistukikanava, josta voisi pyytää neuvoja tai laskuseuraa.

Toisaalta ryhmässähän myös materiaalit vaihtavat aika paljon omistajaa,

joten sekin on yksi osa ryhmän ideaa.

30

KYliste. 2/15

jätetty todella avoimeksi, että miten sitä "pitäisi" käyttää, tai miten sitä

edes voisi toimia ”väärin”. Minä olen aina saanut tukea ja laskuseuraa sitä tarvittaessa, ja näyttää siltä että

muutkin. Yksi asia, joka ehkä välillä mietityttää on se, että pitäisi olla

enemmän keskustelua itse ryhmässä.

Tällä hetkellä se on enemmän deittipalsta ja varsinainen tuki tapahtuu edelleen livenä.

tiivisemmaksi. Jäsenmäärä on kasvanut vakaasti, mutta keskustelu ei ole

kaan mutu-tuntumalla. Jos on käyn-

nissä vaikka LRYB niin ryhmässä voisi olla kurssin "virallinen" keskustelu- ja tukilanka. Tämä tietysti kil-

pailee suoraan esimerkiksi Moodlen kanssa, mutta omien kokemuksieni mukaan Facebook on opiskelijoille

luonnollisempi ja helpommin lähestyttävä alusta. █

Kansalaisaloitteella työpaikkakiusaamista vastaan Joka viides kokee kiusaamista työurallaan. Vuosittain työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuu 140 000 työntekijää. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän selvityksen mukaan työpaikkakiusaaminen maksaa suomalaisille yrityksille jopa miljoona euroa viikossa. Ongelma koskettaa koko työmarkkinoita, myös nuoria työntekijöitä.

TEKSTI JA KUVITUS HELMI LÖTJÖNEN

T

yöterveyslaitos määrittelee työpaikkakiusaamisen toistuvaksi, pitkään jatkuvaksi ja systemaattiseksi kohteluksi, loukkaamiseksi, alistamiseksi ja mitätöinniksi. Määritelmän mukaan se ajaa kiusatun lopulta puolustuskyvyttömään tilanteeseen.

Työpaikkakiusaamista koskevissa oikeustapauksissa sovelletaan työturvallisuus- ja rikoslakia. Työturvallisuuslakia sovelletaan lähes kaikkeen työhön ja se velvoittaa muun muassa työnantajaa ottamaan vastuuta työyhteisönsä ilmapiiristä. Rikoslaissa on säädetty pahoinpitelystä, vammantuottamuksesta, kunnianloukkauksesta ja työrikoksista.

Viimeaikoina työpaikkakiusaamisen selvittämistilanteissa oikeuslaitos ja esitutkintaviranomaiset ovat kuitenkin törmänneet lainsäädännöllisiin ongelmiin.

Asian nostaa pinnalle työpaikkakiusaamista koskeva kansalaislakialoite. Aloitteen mukaan esitutkintavaiheen ja oikeudenkäynnin ongelmaksi muodostuu laista puuttuva työpaikkakiusaamisen määritelmä. Kansalaisaloite ehdottaa määritelmän lisäämistä työturvallisuuslakiin.

Aloite tuo esille kiusaamistilanteiden selvittämisen monimutkaisuuden ja kyseenalaistaa aluehallintoviraston roolin osana selvitysprosessia. Lakialoite ehdottaa aluehallintoviranomaisten roolin tarkistamista. Useimmissa tapauksissa aluehallintovirasto ei tunnu saavan tarpeeksi näyttöä kiusaamistilanteista ja konkreettisista tapahtumista.

Viraston vaikutus kuitenkin on vahva, sillä poliisi ei ota useinkaan tutkittavaksi rikosilmoituksia, joissa Aluehallintovirasto ei ole saanut tilanteesta näyttöä.

Ongelmalliseksi muodostuu myös työturvallisuusrikosten vanhentumisaika. Aluehallintoviraston toimenpiteet kiusaamistilanteiden selvittämisessä ovat usein aikaa vieviä ja voivat kestää pidempään kuin rikos on voimassa. Lakialoite ehdottaa kiusaamiseen säädettävää vanhentumisaikaa sekä työturvallisuusrikosten rangaistusasteikon korottamista kahteen vuoteen vankeutta.

Työpaikkakiusaamisen esitutkinta on lakialoitteen mukaan haastavaa ja raskasta. Tapauksia vaikeuttavat työntekijöiden pelot ja hierarkia työpaikoilla. Tutkinnanalaiset eivät uskalla kertoa avoimesti kiusaamistilanteista. Työpaikkakiusaaminen muodostuu monimutkaiseksi ilmiöksi, joka vaikuttaa negatiivisesti työyhteisöihin ja jopa uhrin terveyteen.

Kansalaislakialoite puuttuu siis työpaikkakiusaamisen lainsäädännöllisiin epäkohtiin. Se nostaa esille suomalaistyöpaikoilla tapahtuvan kiusaamisen runsauden. Lakialoite haastaa kaikkia pohtimaan omaa rooliaan työpaikalla. Myös hiljainen hyväksyminen ja sivustakatsominen mahdollistavat työpaikkakiusaamisen jatkuvan kierteen. Karu totuus onkin, että Euroopan työolotutkimuksen mukaan EU-maiden ver-

tailussa Suomi nousee työpaikkakiusaamisen kärkimaaksi. █

"Karu totuus onkin, että Euroopan työolotutkimuksen mukaan EU-maiden vertailussa Suomi nousee työpaikkakiusaamisen kärkimaaksi."

2/15 KYliste.

31

Tubettaminen – mitä se on?

Tubettaminen, eli videosisältöisen blogin pitäminen YouTubessa, on jatkuvasti kasvava ilmiö. KYliste pääsi haastattelemaan Suomen suurimman YouTuben ympärille rakennetun tapahtuman Tubeconin viime vuotista tuottajaa Elise Pietarilaa M313-seminaarin yhteydessä.

Gimmeyawallet Productionsin tuore toimitusjohtaja kertoo, mistä ilmiössä on kyse.

TEKSTI HENNA KAINULAINEN KUVAT HENNA KAINULAINEN. GIMMEYAWALLET PRODUCTIONS

32

KYliste. 2/15

V

ideosisältöisen blogin pitäminen, eli tubettaminen,

on tämän ajan ilmiö. Nuoret katsovat mieluummin

vlogeja kuin lukevat blogeja. Monia suomalaisia vlo-

geja seuraa yli 100 000 silmäparia. Hartwall-areena täyttyi

elokuussa yli viidellä tuhannella tubettajalla. Kouluikäiset lapset pitävät heitä idoleinaan. Mistä tämä kaikki kumpuaa?

Elise Pietarila on oikea henkilö kertomaan ilmiöstä. Muun

muassa Madventuresia ja Docventuresia tuottavan yrityksen toimitusjohtaja tuotti viime elokuussa Tubecon-tapahtuman, joka keräsi paikalle yli 5000 tubettamisen ystävää.

polvilla asiat eivät aina ole näin olleet. Pietarila toteaa tästä eteenpäin kaikkien sukupolvien mieluummin katsovan kuin

lukevan, ja se näkyy joka puolella: lehtitilaukset vähenevät ja digisisällöt muuttuvat tekstistä kuviin ja videoihin.

Kysyttäessä tyypillisen tubettajan piirteitä Pietarila sanoo,

ettei mitään yhteisiä ominaisuuksia ole löydettävissä. Jokai-

nen vlogin pitäjä on erilainen ja sekä ulosanti että sanoma vaihtelevat. Katsojiakin löytyy laidasta laitaan. Yksi suosi-

tuimmista suomalaisista tubettajista on porilainen Aleksi Rantamaa eli Mentaalisavuke, jonka videot sisältävät lähinnä

►

Pietarilan mukaan syitä tubettamisen suosiolle voidaan

löytää reality-tv:n suosiosta. Nämä ohjelmat ovat antaneet

lähtölaukauksen ”taviskulttuurille”, jonka luominen on kaikille mahdollista kehittyneen tekniikan ansiosta. Videon voi kuvata ja ladata nettiin samalla laitteella.

− Tekniikka on mahdollistanut sen tarpeen, joka ihmisellä

on – tulla kuulluksi.

Tubettamisen suosiota selittää Pietarilan mukaan myös

sen aitous. Sen lisäksi, että ihmisellä on tarve tulla kuulluksi, on ihmisellä tarve myös nähdä ihmistä. Vlogien katselu onkin monille mielekkäintä ajanvietettä. Tubettajan viesti läpäisee

markkinointihälyn helpommin kuin esimerkiksi ”pureskeltujen” tv-formaattien sanoma, Pietarila kiteyttää.

Vlogien tekeminen ja katselu mielletään ainakin Suomes-

sa usein kouluikäisten nuorten harrastukseksi. Vanhemmat ihmiset taas etsivät aitoutta esimerkiksi lukemalla blogeja ja

katsomalla tosi-tv-ohjelmia. Pietarilan mukaan tämä johtuu

siitä, että videoiden katsominen ja kuvaaminen on ollut kouluikäisille koko ajan mahdollista, kun taas vanhemmilla suku-

paasausta eri aiheista. Pietarila toteaa itsekin seuraavansa

Mentaalisavukkeen vlogia ja olevansa ”superfani”.

− Mentaalisavukkeen noustua lavalle elokuun Tubeconissa

yleisö räjähti.

Tubettajat yhteen kokoava Tubecon järjestetään tänä

vuonna 15. elokuuta. Tapahtuman pääsisältönä tulee olemaan Youtube. Hartwall-areenalle pystytetään useita lavoja,

joissa on monipuolista ”tube-ohjelmistoa”. Pietarila sanoo tapahtuman yhden tärkeimmistä tavoitteista olevan tuottaa

yleisön kanssa jonkinlaista videoihin liittyvää sisältöä paikan päällä.

Viime vuonna tuottajan roolissa toiminut Pietarila kertoo

tapahtuman laajenevan entisestään. Ohjelmaa tulee lisää ja kaikki tehdään hieman isommin ja paremmin. Tubecon on

yhtiöitetty ja Pietarila on saanut lisävoimia. Tapahtuman toimitusjohtajaksi on valittu nettivideoguru Pauli Kopu. Vastaavaksi tuottajaksi on nimitetty Eevamaria Vassinen.

Tapahtuman tavoitteena on perustaa säätiö, joka jakaa lip-

putuloista syntyvästä tuotosta apurahoja tubettajille. Tästä

2/15 KYliste.

33

tuotosta voi kuka tahansa tubettaja saada osansa hakemuk-

oon. Youtube on kanava näiden saavuttamiseen. Kannattaako

viestinsä läpi näissä merkityksellisissä ja aidoissa kanavissa,

nattaa alkaa räiskimään. Jos vain haluat yleisöä, niin ei kan-

sella. Pietarilan mukaan vlogien kaupallisuuden ja ei-kaupallisuuden raja on mielenkiintoinen: mainostajat haluavat saada

jolloin markkinointiviestintä saattaa ohjata vlogin sisältöä tiettyyn suuntaan. Apurahojen avulla tubettajat voivat uusia kalustoaan itsenäisesti.

Pietarilan mukaan vlogien vahva näkyvyys johtuu You-

Tubessa elävästä suosittelukulttuurista. Esimerkiksi Tube-

con-tapahtuman mainitseminen muutamassa kymmenessä suositussa vlogissa sai aikaan sen, että yli 5000 ihmistä osti lippunsa tapahtumaan.

Parhaimmillaan pinnalle noustuaan tubettajat voivat saa-

vuttaa tavoitteitaan ja unelmiaan. Moni muistaa, kuinka Sara

Maria Forsbergin ura lähti nousuun hänen YouTube-videoidensa ansiosta. Pietarila sanookin, että monella tubettajalla

on jokin päämäärä, jota he vlogiensa avulla tavoittelevat. Yksi

haluaa tehdä musiikkia, toinen haluaa tehdä sketsejä televisi-

34

KYliste. 2/15

siis alkaa tubettaa?

− Jos tiedät, mitä haluat tehdä viiden vuoden päästä, kan-

nata. █

" Tubettajan

viesti läpäisee markkinointihälyn tehokkaammin kuin esimerkiksi pureskeltujen tvformaattien sanoma"

VUOROKAUSI TÄYNNÄ

HUIPPUHETKIÄ Baltic Princessin 23 h -risteilyn tunnit ovat täynnä hauskanpitoa ja laatuviihdettä.

Tunnelma kohoaa kattoon viimeistään silloin, kun Comedy Club marssittaa estradille kovimmat stand up -nimet tai kun supertähti ottaa lavan haltuun Torstai Live -risteilyllä.

Tsekkaa, millä lähdöllä odottaa oma huippuhetkesi ja varaa risteilysi: silja.fi

Turku ICT 36

KYliste. 2/15

Week

TEKSTI MIRVA JUNTUNEN KUVAT KAROLIINA RAJALA JA MIRVA JUNTUNEN

2/15 KYliste.

37

K

Yliste vieraili alkukeväästä järjestetyllä Turku ICT Week –tapahtumaviikolla. Kahden päivän aikana toimituksemme ehti saada vinkkejä kokeneilta urakonkareilta, inspiroitua nuorista yrittäjistä ja päästä kokeilemaan ohjelmointia.

Turku ICT Week on Turun alueen ICT-alan toimijoita yhteen

koulussa kolmatta vuotta opiskelevaa pelikehittäjää. He ovat

Tänä vuonna ohjelmassa oli muun muassa kasvuyrityskilpai-

on tiimin yrittäjähenkinen toimitusjohtaja, jolle kokemusta

kokoava tapahtumaviikko, jonka koordinoinnista vastasi Turku Science Park, mutta sisällön tuottivat paikalliset yritykset.

lu ja NY Start Up -pitchauskilpailu, Viikon aikana käsiteltiin

monenlaisia teemoja, muun muassa yritysten tietoturvauhkia ja avointa dataa.

taa tulevaisuudessa tulla heidän päivätyönsä. Joni Kuusisto

organisaation johtamisesta on kertynyt partiosta. Sami Kangasmaa puolestaan vastaa itse koodaamisesta ja pelien ke-

hityksestä. Miesten Rocodile-yritys julkaisi vastikään toisen

Pitchausta ja uusia ideoita

pelinsä, Lemming Dynastyn, joka on nyt ladattavissa AppS-

ICT Weekin päätteeksi perjantaina järjestettiin NY Start Up

mukaan erittäin opettavainen kokemus projektin pyörittämi-

-pitchauskilpailu. Myös kauppakorkeakoulun opiskelijoita oli mukana kilpailemassa, ja KYliste haastatteli Activer NY

-tiimin Vesa Fagerlundia ja Ville Salosta kilpailun jälkeen.

Tänä vuonna pitchaamassa oli 14 tiimiä, ja Activer NY ei vielä

sijoittunut kärkijoukkoon. Tiimin ideana oli sosiaalinen mobiiliapplikaatio, jonka avulla etsitään samantasoista ja -henkistä liikuntakumppania.

– Esimerkiksi tennisseuran löytäminen omista kavereis-

ta saattaa olla yllättävän hankalaa. Sovelluksella pyritään saamaan se ongelma ratkaistua, he kertovat. Tiimin juuret

johtavat YR7 Startup! -kurssille, jossa tavoitteena on tarjota

opiskelijoille käytännön eväitä yritysideoiden luomiseen, liiketoimintamallien testaamiseen ja yritystoiminnan käynnistämiseen. Kurssi opettaa myös arvioimaan ja hyödyntämään

uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Idea sovellukseen syntyi

suhteellisen nopeasti jo ensimmäisillä kurssikerroilla. Silloin

kukaan tiimissä ei osannut ohjelmoida, joten tiimiin piti löytää joku, joka osaisi. Nykyään tiimissä on erilaista ja toinen toistaan täydentävää osaamista, mikä on osoitus siitä, mitä poikkitieteellisyyttä hyödyntämällä voidaan saavuttaa.

38

perustaneet vuonna 2013 yhteisen peliyrityksen, josta saat-

toresta ja Google Play:sta. Yrityksen ensimmäinen peli Res-

cue co. ei saavuttanut suurta menestystä, mutta oli poikien sestä.

Toiveissa siintää unelma, että valmistumisen jälkeen oli-

si mahdollista tehdä pelejä täysipäiväisenä työnä yrityksen kautta. Menestyneen pelin kehittämiseen on poikien mukaan

olemassa tietynlainen resepti. Kehittäminen vaatii Samin mukaan ennen kaikkea hyvän idean, jota viedään eteenpäin.

Pelin tulisi olla myös hauska, jotta ihmiset haluaisivat ladata

sen ja viettää aikaansa sen parissa. Kuten liiketoiminnassa

aina, keskeinen kysymys on myös se, kuinka hyvä idea muutetaan rahaksi. Avain tähän poikien mukaan on riittävän suuri käyttäjien määrä, mikä pitkälti korreloi tuottojen kanssa.

Turussa on huomattavaa ja potentiaalista pelikehitysosaa-

mista. Esimerkiksi Fake Fish, joka vuonna 2014 voitti Boost

Turun järjestämän Startup Journey -ohjelman, oli Turku ICT Weekin aikana kilpailemassa Game Developers Conferencessa. Kyseessä on maailman suurin pelialan ammattilaisten tapahtuma.

Kuinka unelmista tehdään totta

Pelikehityksen menestysresepti

Kaksi valtavan inspiroivaa, nuorta ja menestynyttä kauppa-

KYliste tapasi perjantaina myös kaksi Turun Ammattikorkea-

Linda Liukas on Turun kauppakorkeakoulun kasvatti, joka

KYliste. 2/15

tieteiden opiskelijaa, Linda Liukas ja Miki Kuusi kertoivat

omat tarinansa perjantain SparkUpFriday-tapahtumassa.

tullut tunnetuksi ohjelmoijana ja lastenkirjailijana. Hänen

raavaksi, ja kuinka kaikki saadaan rahoitettua. Hän korosti

työskentelystään Codeacademyllä New Yorkissa ja kuinka

parhaita aikoja kokeilla jotakin uutta.

Hello Ruby -lastenkirjansa keräsi lähes 400 000 $ rahoitusta joukkorahoituspalvelu Kickstarterin kautta. Linda kertoi

idea lasten ohjelmointikirjasta syntyi. Hänen mukaansa yliopistossa tavataan oikeat ihmiset ja luodaan verkostot, mutta

kaikkea siellä kuitenkaan ei opita. Linda kannusti syventymään kursseilla opetettuihin asioihin eikä vain läpäisemään

kurssia sieltä, missä aita on matalin. Hän korosti myös sitä,

kuinka Internet tarjoaa rajattomat mahdollisuudet itseopiskeluun, mitä kannattaa hyödyntää.

Lindasta huokui positiivinen elämänasenne ja innostus

siihen, mitä tekee. Hänen mukaansa menestys vaatii vuosien työtä, ja äkkimenestykseltäkin vaikuttavat asiat ovat usein vaatineet melko lailla ponnistelua.

– Uuden aloittamisen hinta on usein

lähellä nollaa, ja mielikuvitus kannattaa päästää valloilleen.

Miki Kuusi on tullut tunnetuksi star-

tup-tapahtuma Slushin vetäjänä, mutta

nyt miehen elämässä puhaltavat uudet tuulet. Viime vuoden Slush oli Mikin

osalta viimeinen, ja täksi vuodeksi tapahtuma sai uudet vetäjät. Slushin vastuusta luopuminen ei aiheuta hänelle

myös sitä, kuinka loppujen lopuksi matkan varrelle mahtuu aika paljon sattumia. Mikin mukaan opiskeluaika on elämän – Ympärillä on fiksua porukkaa, ja vaihtoehtoiskustannus

on alhainen. Lisäksi opintotuki on yksi parhaita yritystuen

muotoja mitä löytyy, hän naurahtaa. Kysyttäessä mottoa tai kannustusta startupin perustamista pohtiville opiskelijoille hän kertoo eräästä tapahtumasta opintojensa alkuvaiheessa:

– Eksyin ensimmäisen kerran elämässäni Otaniemeen

syksyllä 2009, jossa keskellä tyhjää teollisuushallia MySQL:n

miljardilla Sun Microsystemsille myynyt Mårten Mickos kertoi 150 ihmiselle tarinansa yrittäjänä. Yhtenä neuvona nuorille yrittäjille hän totesi: "Shoot for the stars, land on the

”Olen tottunut ottamaan elämän vastaan yksi asia kerrallaan. Jos olisin aina suunnitellut elämää monta vuotta eteenpäin aiemmin, en olisi koskaan päätynyt tekemään niitä asioita, mitä olen tehnyt viime vuosina.”

haikeutta, vaan Miki näkee sen pikem-

moon." Tuosta ajatuksesta on ollut matkan varrella paljon apua.

Ruby on Rails – Ohjelmointia naisille ICT Week huipentui lauantaina järjestettyyn

Rails Girls -ohjelmointityöpajaan, jonka jär-

jestivät yhteistyönä Boost Turku, Science Park ja suuri joukko ihmisiä. Tiimissä olivat

mukana muun muassa Aino Jolkkonen,

Sonja Nylander, Juha-Matti Santala ja Lotta Kujanpää. Rails Girls ei syntyisi ilman tii-

minkin välietappina uran varrella.

miä, vaan tapahtumaa tehdään aina yhdessä ja se on osiensa

jäädessä Mikin osalta historiaan, seuraava hänet työllistävä

ta niittänyt projekti, jonka ideana on toteuttaa naisille suun-

– Tiedostin koko neljän vuoden ajan Slushia tehdessä, et-

tei sen tekeminen tule riittämään minulle, hän toteaa. Slushin projekti on uusi yritys Wolt, josta kuullaan tulevaisuudessa varmasti vielä lisää. Wolt on tilaus- ja maksusovellus, joka on jo ladattavissa AppStoressa.

Menestyksestä huolimatta Miki vaikuttaa henkilöltä, jolla

jalat ovat pysyneet hyvin maan tasalla. Hän vaikuttaa tavalliselta nuorelta mieheltä, jolla ei edelleenkään ole vastausta

vanhempien kyselyihin siitä, mikä hänestä tulee isona. Hän aloitti vuonna 2009 opiskelut Aallon kauppakorkeakoulussa,

mutta toistaiseksi startup-toiminta on pitänyt hänet kiireisenä.

– Olen tottunut ottamaan elämän vastaan yksi asia kerral-

laan. Jos olisin aina suunnitellut elämää monta vuotta eteenpäin aiemmin, en olisi koskaan päätynyt tekemään niitä asioita mitä olen tehnyt viime vuosina.

Mikin mukaan uuden yrityksen perustamisessa kaik-

ki lähtee liikkeelle yksinkertaisista ideoista, oikeanlaisesta

asenteesta ja sallivasta kulttuurista. Vaikka idea olisi selkeä

ja ilmapiiri otollinen, vaaditaan kuitenkin usein myös kokeneempien toimijoiden opastusta siihen, mitä tehdään seu-

summa. Parhaat tulokset syntyvät, kun mukana on vanhoja ja

uusia osaajia. Rails Girls on viime vuosina maailmalla suosionattuja ohjelmointikoulutuksia. Tähän mennessä Rails Girls

-koulutuksia on järjestetty peräti 200 kaupungissa ympäri

maailman. Turussa työpaja järjestettiin nyt neljättä kertaa.

Hakemusten määrä koulutukseen oli runsas ja niitä tuli 90

kappaletta. Kurssille valittiin loppujen lopuksi hieman yli 20 osallistujaa.

Lauantaina järjestetyn työpajan aikana kurssilaiset pääsi-

vät tutustumaan Ruby on Rails -ohjelmointikehykseen käy-

tännön harjoitusten kautta. Työskentely toteutettiin pienissä

ryhmissä, joista jokaista luotsasi ICT-taustaa omaava henkilö.

Suurimmalla osalla työpajan osallistujista ei ollut minkäänlaista aiempaa ohjelmointitaustaa. Moni heistä kommentoikin päivän päätteeksi työpajan ikään kuin avanneen heille ”uuden maailman”. Työpaja tarjosi hyvän alun ohjelmoinnin

opetteluun, mutta nähtäväksi jää, moniko osallistujista päättää viedä harjoittelun pidemmälle.

Turku ICT Weekin järjestäminen myös vuonna 2016 on jo

varmistunut. KYliste suosittelee lukijoilleen siellä pistäytymistä, mikäli tämä kerta jäi välistä. █

2/15 KYliste.

39

Sixten Korkman

ja kymmenen kysymyst채 taloudesta TEKSTI: KAROLIINA RAJALA

40

KYliste. 2/15

KUVA: KATERINA PANINA

Helmikuussa 2015 Sixten Korkman voitti Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon teoksestaan ”Talous ja utopia”. Kokeneen taloustieteilijän näkemykset ovat kuluneen kevään aikana herättäneet vilkasta keskustelua kotimaisessa mediassa, minkä vuoksi myös KYliste kiinnostui kyselemään herran ennusteita liittyen tulevaan.

TEKSTI KAROLIINA RAJALA KUVA PIXABAY KUVITUS KATERINA PANINA

1 Miten uskot Suomen luottoluokituksen muuttuvan lähivuosina?

Se saattaa hyvinkin heikentyä, kun alijäämät pysyvät tuntuvina ja talouskasvu pysyy heikkona. Tämä ei kuitenkaan näy kovin nopeasti valtion lainakoroissa; Suomen valtion luottokelpoisuus lainantajien silmissä säilynee vielä kohtuullisena useita vuosia.

2 Pitäisikö vallitsevassa taloustilanteessa valtion turvautua elvytykseen vai julkisen sektorin leikkauksiin?

Ekonomistien joukosta löytyy kannattajia joka lähtöön. Oma kantani on vähän sekä että. Määrättyjä julkisia investointeja kannattaisi tehdä nyt, kun on taantuma ja valtio saa lainaa erittäin halvalla. Sopivia kohteita voisivat olla vaikkapa homekoulujen

korjaaminen tai vuokra-asuntojen rakentaminen. Joskus näihin on panostettava, miksi ei nyt kun on paljon työttömiä? Toisaalta

pysyviä julkisia menoja on leikattava, koska muuten budjettivajeille ei tule loppua vaikka talouden tila normalisoituisi. Näin siksi, että meillä on ’kestävyysvaje’ eli pysyväksi muodostuva alijäämä, jota ikäsidonnaisten menojen jatkuva kasvu koko ajan pyrkii suurentamaan.

3 Missä yksityisen ja julkisen sektorin rajan tulisi kulkea Suomessa?

Tämä on kysymys, johon demokratia määrittää vaalien ja hallituspolitiikan kautta vastauksen. Mutta ilmeistä on, että kuntien velvoitteita pitäisi keventää ja toimintaa tehostaa. Nyt julkiset menot ovat kestämättömän korkealla tasolla, melkein 60 prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuina.

4 Pitäisikö työttömyyskorvausaikaa lyhentää tai työttömyyskorvauksia heikentää Suomessa?

Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kestoa lyhennettiin hiljattain 500 päivästä 400 päivään. Vieläkin voisi lyhentää mutta

vasta kun työllisyystilanne on nykyistä olennaisesti parempi. Eikä pidä olettaa, että yksittäinen toimenpide vaikuttaisi kovin merkittävästi työttömyyteen.

5 Mitä mieltä olet suomalaisten keskuudessa yleistyvästä veropakolaisuuden ilmiöstä?

Rikkaita on vaikea verottaa, se on aina tiedetty. Suurimman osan veroista maksaa keskiluokka, joka kuitenkin myös hyötyy hyvinvointivaltiosta. Rikkaiden veropakolaisuus ei ole ainakaan toistaiseksi merkittävä tekijä verokertymän kannalta. Toki voi kysyä

miksi meillä on sellainen verosopimus Portugalin kanssa, että sinne muuttavan ei tarvitse 10 vuoteen maksaa eläkkeistään lainkaan veroa.

6 Miten uskot Venäjän poliittisen tilanteen vaikuttavan Suomen talouteen lyhyellä aikavälillä?

Vaikutus on toki kielteinen sekä Suomen viennin että turismin kannalta. Paljon isompi kysymys on kuitenkin Venäjän vaikutus Suomen ja muiden naapureiden turvallisuuspoliittiseen asemaan.

2/15 KYliste.

41

7 Koska EKP:n elvytyspolitiikan tulokset tulevat näkymään arjessamme?

EKP:n elvytyspolitiikka näkyy toistaiseksi pörssissä ja euron heikkenemisenä suhteessa muihin valuuttoihin. Suomen kannalta suorat vaikutukset jäävät pieniksi sen takia, että Ruotsin kruunu ja Venäjän rupla ovat heikkoja suhteessa euroon.

Kilpailutilanne Saksaan nähden ei sekään parane euron heikkenemisen myötä, koska meillä on sama valuutta. Välillisesti Suomi toki hyötyy Euroopan myötä, vaikutukset saattavat joltain osin (vienti) näkyä arjessa jo ensi vuoden aikana.

8 Miten arvioisit korkotason kehityksen Yhdysvalloissa ja sen vaikutukset Eurooppaan pitkällä aikavälillä?

Yhdysvaltojen keskuspankki alkaa nostaa ohjauskorkojaan kenties alkusyksystä, siellä kun kasvu on selvästi käynnistynyt.

Tämä tukee euron pysymistä suhteellisen halpana dollariin nähden, mikä auttaa myös Euroopan elpymistä. Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa vaarana on, että pitkään jatkunut nollatasoisten korkojen kausi on luonut kuplia – joukkovelkakirjamarkkinoilla ja pörssissä. Mitä tapahtuu kun/jos kuplat puhkeavat on hankala kysymys.

9 Kauanko uskot, että tulee kestämään ennen kuin työllisyystilanne Suomessa merkittävästi paranee?

Moni ennakoi, että tarvitaan ainakin vuosikymmen uuden viennin ja uuden korkean jalostusarvon tuotannon synnyttämiseen Nokian ja ICT-klusterin tilalle. Näin osin siksi, että kilpailukyvyn kohentaminen palkkamaltin kautta tapahtuu kovin hitaasti. Itse olen optimisti ja ennakoin tilanteen olevan nykyistä paljon parempi jo viiden vuoden sisällä.

10 Mitä kannustaisit kauppatieteellisessä opiskelevia painottamaan opinnoissaan?

Pitäisi olla jokin vahva osaamisalue ja lisäksi laajasti yhteiskunnallista yleissivistystä. Kannattaa lisäksi panostaa kansainvälisyyteen ja myös kieliin ja sosiaalisiin taitoihin. █

42

KYliste. 2/15

Tuplamaisterit E SA A p p Camp

Kahden tutkinnon suorittaminen on viime aikoina ollut suosittu puheenaihe johtuen eduskunnan suunnitelmasta rajata opintotuki yhteen korkeakoulututkintoon.

Ehdotus aiheutti paljon vastarintaa erityisesti opiskelijoiden keskuudessa.

Haastattelimme kahta opiskelijaa, jotka suorittavat kahta tutkintoa.

TEKSTI ALESSANDRA DANESI KUVITUS KATERINA PANINA KUVAT MARIA HELLE JA SENJA ASSINEN

2/15 KYliste.

43

S

enja Assinen ja Maria Helle opiskelevat molemmat Tu-

run kauppakorkeakoulussa. Maria on aikaisemmin valmistunut

diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta, kun taas Senja opiskelee samanaikaisesti Turun oikeustieteellisessä. Pääaineena

Senjalla on yritysjuridiikka ja Marialla kansainvälinen liiketoiminta.

Kumpikaan haastateltavista ei tiennyt vielä lukiossa, mihin

olisi hakenut opiskelemaan. Maria päätyi diplomi-insinöörin opintoihin, sillä vaihtoehto kiinnosti häntä tuolloin eniten. Silloin hän oli varma, ettei haluaisi opiskella ainakaan kauppakorkeakoulussa. Senja päätti hakea kauppakorkeakouluun, sillä se

tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Hän ajatteli, että kyseinen tieteenala voisi sopia hänelle.

Ennen opintojen aloittamista Senja ei ollut ajatellut oikeus-

tieteelliseen hakemista. Ensimmäistä kertaa hän kiinnostui tiedekunnasta yritysjuridiikan kursseilla kauppakorkeakoulussa.

▲ Senja Assinen

Silti hän päätyi valitsemaan laskentatoimen pääaineekseen, sil-

keväänä opiskelemaan Turun kauppakorkeakouluun.

aina työnhaussa oikeustieteellisestä valmistuneille.

tijaorganisaatiossa, jossa monet ovat suorittaneet tutkinnon

lä piti sitä varmempana valintana. Päätökseen vaikuttivat myös

puheet siitä, että yritysjuridiikan pääaineopiskelijat häviävät Toisena opiskeluvuotenaan Senja päätti kuitenkin vaihtaa

pääaineekseen yritysjuridiikan. Hän kuuli väylästä, jonka kaut-

ta muutamilla yritysjuridiikan opiskelijoilla olisi vuosittain mahdollisuus päästä Turun oikeustieteelliseen. Tämä motivoi

Senjaa hänen opinnoissaan ja hän onnistuikin siirtymään oikeustieteelliseen väylän kautta.

Marialle ajatus opinnoista kauppakorkeakoulussa syntyi

vasta sinä keväänä, kun hän valmistui diplomi-insinööriksi.

Syynä päätökseen oli, ettei hän halunnut työskennellä perin-

teisissä diplomi-insinöörin tehtävissä. Maria hakikin heti sinä

Työnhaussa kahdesta tutkinnosta on Senja mielestä ollut

hyötyä tietyillä aloilla. Hän työskentelee tällä hetkellä asiantunsekä oikeustieteellisessä että kauppakorkeakoulussa. Maria ei

ole vielä hakenut töitä aloitettuaan opintonsa kauppakorkeakoulussa, joten hän ei tiedä, onko kahdesta tutkinnosta hyötyä työnhaussa.

Tulevissa työpaikoissaan molemmat toivovat voivansa yh-

distää kaksi tutkintoaan. Mariaa kiinnostaisivat kaupallisen

alan tehtävät prosessiteollisuuden yrityksessä. Diplomi-insinöörin töitä hän ei itse tahtoisi tehdä. Senja jatkaisi mielellään työskentelyä asiantuntijayrityksessä myös tulevaisuudessa.

Haaveena Senjalla on liikejuristiksi valmistuminen ja laajemmat liikejuridiikan tehtävät.

Hallituksen esitys opintotuen rajaamisesta yhteen tutkin-

toon ei olisi vaikuttanut kummankaan päätökseen kahdesta tutkinnosta, mutta vaikeuttanut asioita. Maria uskoo, ettei hän tällöin olisi voinut opiskella täyspäiväisesti. Hän olisi saattanut myös jättää valmistumatta Aallosta opintotukien saamiseksi.

Maria uskoo, ettei kahden tutkinnon suorittaminen ole vält-

tämättä tarpeellista, vaan hyvillä sivuainevalinnoilla voi päästä

yhtä hyvään tulokseen. Hänen mielestään ihmisillä pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus myös kahden tutkinnon suorittamiseen.

Nykyaikana maisterin tutkinnon suorittaminen on Senjan

▲ Maria Helle

mielestä jo yleistä, joten toinen tutkinto voi olla tapa erottautua

työmarkkinoilla. Kahden tutkinnon suorittaminen on kuitenkin rankkaa, eikä sitä pitäisi tehdä vain edun saavuttamiseksi tulevaisuudessa. Tärkeää on olla oikeasti kiinnostunut opiskele-

44

KYliste. 2/15

mastaan. █

K ÄY T ÄVÄ G A L L U P

Poikkitieteellisyys ja vappu 1. KIINNOSTAAKO POIKKITIETEELLISYYS SINUA? 2. MIKÄ ON SUOSIKKISANONTASI? 3. SELVIÄTKÖ VAPUSTA?

TUULIA KAILAJÄRVI - PUPU 1.

Totta kai! Olen Ulkkiksen hallituksessa ja tänä vuonna

2.

Meni jo.

3.

panostamme erityisesti poikkitieteellisyyteen. *naurua* Toivottavasti!

HANNA LAMMELA - 2. VUOSIKURSSI, MARKKINOINTI 1.

2.

3.

Kyllä. Olen miettinyt ottavani psykologian sivuaineeksi.

Asioilla on tapana järjestyä.

Selviänkö? Aivan varmasti.

MATTI LINNA - PUPU 1.

2.

3.

Todellakin. Toinen pääaineeni on venäjä humanistisessa tiedekunnassa ja olen juuri käynyt myös poliittisen historian kurssin.

Yli taikka ympäri.

Voiko siitä selvitä jos ei ole kännissä?

Poikkitieteellinen Speksi-rundi

KY L I S TE TE S TA A

46

KYliste. 2/15

Poikkitieteellisyysteeman kunniaksi KYliste päätti kiertää Turun näyttämöillä kevään aikana vierailleet Speksit. Ne produktiot, jotka näimme, tarjosivat joukon elämyksiä ja naurunpyrskähdyksiä.

Kierroksellamme tuli vastaan niin puhuvia koiria, turkulaisia juoppoja kuin hieman historian lehtien havinaakin.

TEKSTI ALESSANDRA DANESI, KAROLIINA RAJALA, LAURI LEHTONEN JA SARA LEHTINEN KUVAT HANNA-MAIJA RAITIO, RINGA SIRPPINIEMI, TOMMI HEIKKINEN JA ESA JUNTTILA

KY L I S TE TE S TA A

2/15 KYliste.

47

KY L I S TE TE S TA A

I/O Speksi 8Turun viimeinen fuksi Kevään 2015 I/O Speksi kertoo hulvattoman tarinan maalaispojasta, Pekosta, joka lähtee maalta kaupunkiin opiskelemaan.

jonkinlaista rappiovaihetta. Yliopistosta ei saada ulos mitään tu-

TLKS Speksi 9Ei sota kahta kaipaa

taa Turku entiseen loistoonsa.

Vuoden 1949 Tšekkoslovakiassa kaksi sotilasta, Dominik ja

Kohteeksi valikoituu Suomen Turku, joka vaikuttaa käyvän läpi

loksia ja Aurajoen rantaa koristavat smurffeja muistuttavat juopot. Pian selviää, että Pekolla on kuitenkin mahdollisuus palaut+ Ainejärjestöstereotypiat

+ Näytelmän piilosanoma – markka takaisin + Näyttelijät osaavat myös laulaa

+ Olen aina halunnut tietää, miltä Posankan poikanen näyttäisi - Pitkä kuin nälkävuosi - Missä lavastus?

Lex Spex 8 Tunteita ja tupareita

Viktor, karkaavat sotilasleiristä kotiin. Harmi vain, että epähuomiossa mukaan tarttuu armeijan varjelluin salaisuus – ja heti perässä Neuvostoliiton agentit. Vauhtia, juonittelua ja hulvattomia tilanteita ei puutu ja TLKS:n tämänvuotinen

spektaakkeli onnistuu tarjoilemaan perinteisen speksihuumorin lisäksi myös vakavampien aiheiden käsittelyä. + TLKS:n tanssijat jatkavat tuttua vahvaa linjaansa + Hervottomia roolisuorituksia riittää

+ Vakavasta aiheesta on luotu kelpo speksi - Loppu töksähti turhan nopeasti

kuun opintojen perässä. Tähtäimessä molemmilla on opiskelu-

BONUS: KY-Speksi 81/2 Tervetuloa uudestaan

jännitteitä parin suhteeseen.

Uuden Citymarket-yrittäjän ja hänen perheensä elämä Lah-

Tämän vuoden Lex Spex kertoo pariskunnasta, joka muuttaa Turpaikka oikeustieteellisessä, mutta toinen heistä päätyykin humanistin opintoihin. Pian opintosuuntien erot alkavatkin aiheuttaa + Viihdyttävä

+ Omstartteihin reagoitiin hyvin + Puhuva Nyyrikki-koira

- Jatkuva humanistien mollaus

- Juoni eteni kuitenkin välillä liian hitaasti

dentien varressa sijaitsevassa kyläyhteisössä loppuu lyhyeen,

kun psykoottinen kyläkaupan kauppiaspariskunta yrittää kaikin keinoin estää uuden supermarketin rakentamisen. Oman

lisämausteensa näytelmään tuo perheen pojan Jessen raketin

rakennusprojekti ja uskonnollisen yhteisön johtajan Luukas Paimenen saama kuva siitä, että Jesse olisi uusi messias. KYSpeksi rikkoo jälleen kerran ansiokkaasti käsityksiä siitä, mitä kaikkea näytelmässä saa ja voi tapahtua.

+ Loistavia omstarteja, ehkä koko vuoden nokkelimpia

+ Hyviä hahmoja ja roolisuorituksia, lavalla oltiin luontevasti + KY-Speksin bändi on jälleen loistava

- Hieman liian pitkä, viimeinen näytös varmasti vaikutti

- Neljän tilanteen kehittymistä oli ajoittain vaikeaa seurata

- Osa biiseistä oli liian pitkiä, kolmen minuutin kappale on raskas omstartiksi. █

48

KYliste. 2/15

ALUMNIN SILMIN

Ville Niukko Turun KY:n 65. juhlavuoden juttusarjassa esittelemme Turun kauppakorkeakoulun alumneja. Tässä numerossa vuorossa aiemmin Turun KY:n puheenjohtajanakin vaikuttanut Kuntamaisema Oy:n liiketoimintajohtaja Ville Niukko.

TEKSTI KAROLIINA RAJALA KUVAT VILLE NIUKKO

Kuka?

Nimi Ikä Valmistunut Pääaine Sivuaineet

Ville Niukko 36 2005 Johtaminen ja organisointi Tietojärjestelmätiede, Kansantaloustiede

2/15 KYliste.

49

ALUMNIN SILMIN

Mitä teet nykyään?

– Toimin Kuntamaisema Oy:n liiketoimintajohtajana. Tuotamme kunnille välineitä palvelutuotannon johtamiseen ja

talouden ohjaamiseen. Nykyisessä työssäni laajojen asiakokonaisuuksien hallitseminen on erittäin tärkeää. Juuri

tähän sain hyvät valmiudet kauppakorkeakoulussa opiskellessani.

Olen tällä hetkellä myös Suomen Ekonomien halli-

tuksen jäsen ja liiton koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja. Toiminta Suomen Ekonomeissa on ollut

varsin mielenkiintoista. Tuskin missään muualla pääsee

ottamaan kantaa niin laajasti koko ekonomikuntaa koskeviin asioihin.

Vapaa-aikana pelaan jalkapalloa. Yli 35-vuotiaiden ikä-

miessarjassa on hienoa olla jälleen nuori ja nopea 36-vuotias laituri. Kaikki on suhteellista.

Minkä koet olevan opintojesi antama suurin hyöty?

– Suurin hyöty liittyy varmasti jotenkin kauppakorkea-

teavat.

Oli kieltämättä mielenkiintoista ja haastavaa selvittää

esimerkiksi Suomesta tuotavien luonnonkivien markkinapotentiaalia Pohjois-Saksan hautakivimarkkinoilla. On

vaikea kuvata sitä tunnetta, kun ensimmäistä kertaa sei-

soo yksin hautakivitoimiston pihalla ja esittää saksaksi kohteliaan kysymyksen kivimarkkinoista. No, näköjään

kauppatieteellisellä koulutuksella ja avoimella mielellä selviää kaikesta.

Jos voisit, niin tekisitkö jotain toisin opintojesi suhteen?

– Hyvä kysymys. Kun hetken tätä oikein mietin, niin vastaisin, että en. Varmaan joitain yksittäisiä asioita olisin voinut tehdä toisin, mutta kokonaisuuteen olen kyllä erittäin tyytyväinen. Uskon elinikäiseen oppimiseen ja siihen, että

koko ajan opin jotain uutta ja samalla sovellan vanhaa oppimaani uudella tavalla.

kouluun kokonaisuutena. Tällä tarkoitan siis laadukkai-

Miten olit opiskeluaikoinasi mukana opiskelijatoiminnassa?

kuntatoimintaa ja laajaa kontaktiverkostoa.

kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan hallitukseen. Hal-

den kurssien ja opetuksen lisäksi ehdottomasti kaikkea

muuta opiskeluvuosiin liittyvää – esimerkiksi ylioppilas-

Kävitkö vaihto-opiskelemassa opintojesi aikana? Jos kävit niin missä?

– En käynyt vaihto-opiskelemassa, ellei opintojen loppuvaiheessa osin Merisotakoulussa suorittamaani varusmiespalvelusta lasketa.

Suorititko opintojesi yhteydessä yliopiston kautta työharjoittelua?

– Kyllä. Olin noin puoli vuotta Hampurissa Finpron vientikeskuksessa. Huikea kokemus. Suosittelen kaikille lämpimästi sekä työharjoittelua että Hampuria kaupunkina.

”Schönste Stadt der Welt”, kuten hampurilaiset usein to-

– Olin monessa mukana - ainekerhoista silloisen Turun

lituksessa olin yhteensä kaksi vuotta, ensin koulutuspoliittisena vastaavana ja sen jälkeen hallituksen puheenjohtajana. Niin, tavallaan olen yhä mukana, sillä olen TuKY:n

kunniaseuran puheenjohtaja. Kunniatehtävä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Opiskelijatoiminta ylipäätään on antanut minulle erit-

täin paljon hienoja kokemuksia. Vaihto-opiskelun tai työharjoittelun lisäksi mielestäni jokaisen olisi hyvä jollain

tavalla osallistua opiskelijatoimintaan. Osallistuminen voi rajoittua vaikka vain Montun bileisiin tai Parkin jatkoihin.

Aina ei tarvitse olla minkään toimijaryhmän hallituksessa.

On kuitenkin tärkeää, että nauttii opiskelijaelämästä sen kaikissa muodoissa.

"Jokaisen olisi hyvä jollain tavalla osallistua opiskelijatoimintaan!"

50

KYliste. 2/15

ALUMNIN SILMIN

Kerro jokin muisto, joka jäi opiskelijaelämästä mieleen.

– Niitä on niin paljon. Mistähän sitä aloittaisi? No, kerran Vappu-souduissa laskimme hallituksen kanssa kalaverkot Aurajokeen kaupungintalolta kohti Donnaa. Ei tullut kalaa

eikä polkupyörän raatoja tai muuta romua. Aplodit katsojilta toki saimme.

Ehkä erikoisinta oli tehdä opiskelukavereiden kans-

sa oma levy ja musiikkivideo. Bändi perustettiin Montun

edustalla eräänä tavallisena arkipäivänä. Kiitos Särki ja Frede! Bändin nimeksi tuli luonnollisesti Pareto ja sen

kantavana ajatuksena oli soittaa Ekonomipunkkia. Tun-

nuslauseemme oli ”Kustannustehokasta – vain kolme

noin vuonna 2000. Lopulta kaikki neljä kappalettamme ”Pörssihai”, ”Laulu harmaasta taloudesta”, ”Massaräätäli” ja ”Konttorirotta” raikuivat yhteensä noin neljällä keikalla.

Viimeinen esiintymisemme taisi olla Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä.

Harmittamaan jäi ainoastaan se, että Taloussanomat

ei lopulta koskaan tilannut meitä sopimuksen mukaises-

ti henkilökuntansa pikkujouluihin soittamaan. Ehkä ihan hyvä niin. Mainittakoon vielä, että ennen bändin perustamista en ollut koskaan soittanut rumpuja missään kokoonpanossa. Kyllä Kylteri halutessaan oppii mitä vaan!

sointua”. Tässä onnistuimmekin erinomaisesti…

Mitä terveisiä haluaisit lähettää nykyisille Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoille?

kinointiosastolta vähän toimenpiteitä. Lopulta mark-

kuitenkin realistisia ja riittävän nöyriä. Niihin niin kovin

Koska levy ja video oli tavoitteena ja koska olimme

rahattomia opiskelijoita, vaati homma bändimme mark-

– Uskokaa unelmiinne ja nauttikaa opiskeluajasta. Olkaa

sponsorisopimuksen, joka kattoi aika mukavasti levyn ja

voin suoraan koulun penkiltä, mutta kun tarpeeksi tekee

kinointiosasto sai neuvoteltua Taloussanomien kanssa

musiikkivideon kuluja. Ensiesiintymisemme oli PMPJ:ssä

haluttuihin ”kansainvälisiin johtotehtäviin” pääsee hartöitä, niin kaikki onnistuu.█

" Haluttuihin kansainvälisiin

johtotehtäviin pääsee harvoin suoraan koulun penkiltä, mutta kun tarpeeksi tekee töitä, niin kaikki onnistuu."

▲ Pareto-yhtyeen levynkansi 2000-luvun taitteesta.

2/15 KYliste.

51

KOLUMN I

Tarvitsemme poikkitieteellisyyttä En ole vain kauppatieteilijä, vaan myös humanisti.

distäminen on siis myös yksinkertaisesti taloudelli-

yhteensovittamista, mahdollisuuksia jännittäviin oi-

toihin ja akateemisiin teksteihin. Se on tärkeää myös

Kahden tieteenalan edustajana poikkitieteellisyys on minulle arkista. Se on päällekkäisten luentojen valluksiin tenttiin lukiessa ja pohdintaa siitä, miten

oikein myy itsensä työelämälle. Poikkitieteellisyys ei tunnu kuitenkaan näyttäytyvän samalla tavalla

arkisena erilaisten yhteisöjen ja toimielimien strategioissa.

Vaikka poikkitieteellisyyttä on pyritty helpot-

tamaan, se ei näy aina käytännössä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että korulauseista huolimatta Eduskunta suunnitteli opintotuen rajaamista vain yhteen tutkintoon.

Poikkitieteellisyys tarkoittaa eri tieteenalojen

integraation syvintä mahdollista muotoa. Poikkitieteellinen tieteellinen yhteistyö tuottaa sellaisia uusia teorioita ja ideoita, jotka jäisivät muuten syntymättä. Usein tutkimuskohde on sellainen, että perinteisillä menetelmillä saataisiin vain rajallinen käsitys ilmiöstä.

Ongelma ei ole uusi. Kuuluisa matemaatikko

Norbert Wiener totesi merkkiteoksessaan Cybernetics (1948) tieteen kehityksen kärsivän liian

eriytyneistä tieteenaloista. Tieteenalojen liian vahva eriytyminen tekee työmäärästä moninkertaisen,

koska samoja tutkimuksia suoritetaan monta ker-

taa ja kaikille tutkimuskohteille keksitään jokaisen tieteenalan sisällä omat nimityksensä ja terminsä.

Vaikka teoria olisi jo vakiintunut toisella tieteenalalla, teorian saaminen käyttöön toisella tieteenalalla voi viedä kauan. Wienerin mukaan rikkaimmat

mahdollisuudet tutkimukselle löytyvätkin tieteiden rajapinnoilta, koska näin pystytään hyödyntämään

useamman tieteenalan tuloksia samanaikaisesti.

Tieteellisen tutkimustyön jakaminen ja tulosten yh-

52

KYliste. 2/15

sempaa.

Poikkitieteellisyyden arvo ei rajoitu vain yliopis-

yrityksille ja sitä kautta koko kansantaloudellemme.

Esimerkiksi tietotekniikan alueella arvokkaimmat

keksinnöt ovat usein syntyneet, kun uudet tekniset mahdollisuudet on yhdistetty esimerkiksi vahvaan

kauppatieteelliseen osaamiseen. Syntyvät järjestelmät voivat jopa syrjäyttää vanhoja kaupallisia

rakenteita. Näin on käymässä esimerkiksi Uberin ja

AirBnB:n tapauksessa. Poikkitieteellinen ymmärrys

yritysmaailmassa lisää mahdollisuuksia löytää, toteuttaa ja kaupallistaa näitä disruptiivisiksi kutsuttuja innovaatioita.

Poikkitieteellisyyden hyödyt ovat kiistattomat.

On tärkeää, että poikkitieteellisyyteen rohkaistaan

yliopistossa ja yritysmaailmassa. Voisi jopa todeta,

että useamman tieteenalan muodostaman tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen tulisi olla oletusarvoinen toimintatapa.

Maria Elfvengren Porin Kylterit ry

KOLUMN I

86 400 – mihin sinä käytät sen?

Kuvittele, että omistat pankkitilin, jonne joka päivä ilmestyisi 86 400 euroa. Sinulla olisi yksi päivä aikaa

käyttää tuo summa ja et pystyisi pistämään käyttämättömät rahat säästöön. Seuraavana päivänä sinulla olisi taas 86 400 euroa käytössäsi ja voisit tehdä

sillä mitä lystäät. Mitä tekisit rahalla? Mihin käyt-

täisit sen? Sijoittaisitko osakkeisiin tai asuntoihin, lähtisitkö shoppailemaan, lahjoittaisitko hyväntekeväisyyteen vai lopettaisitko työsi ja olisit tekemättä

mitään?

Sinulla on oikeasti tämä määrä joka päivä käytössäsi, ne eivät valitettavasti ole euroja, mutta aivan varmasti yhtä tärkeät – nimittäin sekunnit. Sinulla on joka päivä käytössäsi 86 400 sekuntia. Joka päivä aikapankkisi täyttyy ja sinulla on valtaa käyttää arvokkaat sekuntisi sinulle tärkeisiin asioihin. Hyvin usein emme edes tajua sitä ja päivämme kuluvat päättömässä kiireessä – säntäämme joka paikkaan ilman kunnollista aikataulutusta tai päämäärää. Lopulta emme saa mitään aikaiseksi ja meillä on seuraavanakin päivänä ne samat asiat tehtävänä, mitä edellisenäkin päivänä.

Kuinka usein valitamme, että meillä on hirveä kiire ja että pitää hoitaa paljon asioita eikä olla edes varmoja, pystytäänkö me siihen? Kuinka useasti toivomme, että voimme pysäyttää kellon tai lisätä päivään minuutteja? Miten montaa kertaa ajattelemme, että pääsisipä lomalle pakoon arkipäivän kiireitä?

Voin pistää pääni pantiksi, että jokainen on kokenut tuskaiset kiireen välttämisen ajatukset vähintään kerran 24 tunnissa joka ikinen arkipäivä.

Kiireen keskellä unohtuvat helposti meille tärkeät asiat ja ihmiset. On liian kiire tavata ystäviä tai siskoa tai äitiä. On liian kiire aloittaa uusi harrastus tai kokeilla uutta risotto-reseptiä. Miksi meillä on aina kiire? Eikö 86 400 sekuntia riitä meille, että sai-

simme asiamme hoidettua kiireettömästi? Nyt joku neropatti huomauttaa, että eihän meillä oikeasti ole 86 400 sekuntia käytettävissämme, sillä pitäähän meidän nukkuakin. Totta, mutta vaikka nukkuisimme kahdeksan tunnin yöunet, niin meillä on silti jäljellä 57 600 sekuntia päivästämme.

Mitä meidän siis pitäisi tehdä? Aikataulutus ja priorisointi. Aikatauluta tekemisesi, älä ylitäytä päiväsi hoidettavilla asioilla, jaa ne tasaisesti pitkin viikkoa. Priorisointi on myös tärkeää – hoida ensin tärkeimmät asiat pois alta ja keskity sitten vähemmän tärkeisiin. Muista myös pitää aikataulustasi ja priorisoinnistasi kiinni! Tiedämme kaikki, mihin kierteeseen ja burn outiin päädyt, jos jätät asiat roikkumaan. Mieti myös, onko jokin asia aikasi arvoinen. Rahaa saa aina lisää, mutta menetettyä aikaa et saa koskaan takaisin. Älä unohda ottaa aina välillä iisisti ja viettää aikaa sinulle tärkeiden ja läheisten ihmisten kanssa.

Aikapankkisi tyhjenee sekunti sekunnilta tälläkin hetkellä. Mihin ja miten käytät loppupäiväsi?

Maria Kim

2/15 KYliste.

53

MEEMIT. 54

KYliste. 2/15

TAKASI VUN KOLUMN I

Yhteistyö luo mahdollisuuksia Keskustelu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä keskittyy tällä hetkellä vahvasti duaalimallin, eli kahden korkeakoulun järjestelmän ravistamiseen. Keskustelu onkin käväissyt jo purkamisen pimeällä puolella. Tampereella työryhmät häärivät kolmen täkäläisen korkeakoulun yhdistämissuunnitelmien parissa ja tutkintojakin muovataan uuteen malliin.

Turussa ei kuitenkaan moisesta olla

joten se on usein erityyppistä kuin yli-

opinto-oikeuden opinnoilla eli JOO-

selvää, että korkeakoulujen pitää oppia

malleilla muokannut korkeakoulujen

tää joustavuudella tämä mahdollistaa.

kiinnostuneita, vaan tahtotila on tiivistää yhteistyötä muilla keinoin. On

toisiltaan. Ei ole järkevää keksiä pyörää uudestaan, vaan hyviä käytänteitä pitää jakaa puolin ja toisin.

Ammattikorkeakouluissa työelämä-

lähtöisyydessä ollaan yliopistoja edellä,

ja amk-opiskelijat työllistyvätkin yliopistokavereitaan paremmin. Yliopistot ovat heränneet tähän. Olen kuullut

huhuja yliopistolaisista osuuskunnista.

Ammattikorkeakoulun

ja

yliopiston

välisiä, monialaisia projektiryhmiä on suunnitteilla. Minä ainakin mielelläni

ottaisin akateemisia ajatuksia yliopistoopiskelijoilta ja uskon käytännönajatuksienkin löytävän kodin akateemiselta puolelta. Akateemista työttömyyttä pitää vähentää,joten yliopistonkin pitää

kannustaa opiskelijoita harjoitteluun ja hakemaan työelämäkontakteja.

Selvääkin selvempää on, että myös

ammattikorkeakoulut

haluavat

olla

joissain asioissa yliopistojen kaltaisia.

Ammattikorkeakoulut haluavat lisätä

tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Ammattikorkeakouluissa tutkimusta tehdään lähes

pelkästään

yritysyhteistyönä,

opistoissa.

Myös valtio on erilaisilla rahoitus-

tehtäväkenttiä.

Ammattikorkeakoulut

saavat suuremman osuuden rahoituksesta valmiista tutkinnoista, kun yli-

opistoilla rahoitus muodostuu selkeästi useammasta tekijästä.

Moni voiwsi sanoa, että jos duaali-

mallin kumpikin puoli halua olla enemmän toistensa kaltainen, miksi pitää yllä kahta järjestelmää?

opinnoilla. Tähän liikkuvuuteen pitää

kannustaa ja myös korkeakoulujen piOn tärkeää, että jokainen opiskelija pystyy erikoistumaan ja siten edistää työllistymistä unelmien työpaikkaan.

Uskon, että yhteistyöllä vain taivas

on rajana, kun vain korkeakoulujen johtoportaat, henkilöstö ja opiskelijat ovat mukana avoimin mielin!

Myönnän, että joillakin aloilla on

varmasti

päällekkäisyyksiä.

Lähtö-

kohtana pitää olla, että jokainen nuori löytää omanlaisensa paikan ja tavan opiskella sekä kehittää taitojaan. Tällä hetkellä kumpikin järjestelmä kerää

runsaasti hakijoita. Akateemiselle sekä käytännönläheisemälle

ammattikor-

keakoulutukselle on kummallekin sel-

keästi tarvetta. Ja onhan parempi, että kumpaankin löytyy erikoistunut ja asiantunteva taho, jotta jokainen nuori saa oman näköisensä tutkinnon suoritettua joustavasti.

Sonja Raitamäki

vuus opintojaksojen suhteen on mahdollistettu tällä hetkellä jo joustavan

Turun

opiskelijakunta - TUO

Eri korkeakoulujen välinen liikku-

Hallituksen puheenjohtaja

ammattikorkeakoulun

2/15 KYliste.

55

© 2015 Accenture. All rights reserved.

Tuo lahjasi ja innostuksesi kansainväliseen organisaatioon, joka työskentelee teknologian, liiketoiminnan ja innovaatioiden kärjessä.

Tee yhteistyötä erilaisten, lahjakkaiden kollegoiden ja menestystäsi tukevien johtajien kanssa. Auta yrityksiä ja yhteisöjä ympäri maailman pysymään muutoksessa mukana.

Teroita taitojasi alan johtavan koulutuksen ja kehityksen avulla samalla kun rakennat ihanteellista uraasi. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi! www.accenture.fi/tyopaikat