KYliste 1/15

1 | 15

VASTUULLINEN TALOUS Mikä Pankki 2.0?

NUKKUVAT KYLTERIT Kun TuKY-toiminta ei kiinnosta

PROJEKTI KESÄTYÖ 14 ahdistuksen päivää

VAIKUTTAJA Lenita Toivakka uskoo tulevaisuuteen

Sisällys.

1 | 15

s. 41

Päätoimittaja Karoliina Rajala Taittovastaava Miika Tiainen

Toimitus Linda-Lotta Luhtala, Ville Kaukonen, Maria Kim, Jarkko Louhelainen, Lauri Lehtonen, Mirva Juntunen, Helmi Lötjönen, Varpu Somersalo, Katharina Schmidt, Ilona Molin, Mira Mäkinen, Anna Matikainen, Katerina Panina, Niko Nauholz Painopaikka Newprint, Raisio

39. vuosikerta ISSN-L 1458-4077 ISSN 1458-4077 (Painettu) ISSN 2242-6760 (Verkkolehti) Julkaisija Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU www.tuky.fi

KYliste ilmestyy viisi kertaa vuoden 2015 aikana. Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa.

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja.

Kannen kuva Paula Myöhänen

Pääkirjoituksen kuva Joonas Saario

Mainosmyynti ja mediatiedot Ristomatti Vahe TuKY ry myyntipäällikkö 050 547 9007 myyntipaallikko@tuky.fi

s. 20

11 12 16 20 22 26 31 32 36 41

TÄSSÄ LEHDESSÄ NUKKUVAT KYLTERIT

Kun TuKY-toiminta ei kiinnosta TUKYH 2015

Kun TuKY-toiminta kiinnostaa KAUPPIKSESTA EDUSKUNTAAN

Tulevaisuuden toivot?

KYLTERIPÄIVÄT

Verkostoitumista ja virkistäytymistä MINISTERI TOIVAKKA

Rohkeiden päätösten puolesta TYYN TUKY-EDUSTUS

Lauri & Jesse OPINTOTUKI UUDISTUU

Leikellen ja liimaillen VASTUULLINEN TALOUS

Katoaako vastuu?

KAKSI VIIKKOA TYÖNHAKUA

Aika ahdistua kesätyöstä AJATUSHAUTOMOT SUOMESSA

Vaikuttamista ruohonjuuritasolla

s. 36

VAKIOT

5 6 7 8 9 10 28 44 46 48 49 51

PÄÄKIRJOITUS

Vaikutusvallasta KYLISTE SUOSITTELEE

Kauppiksella tapahtuu KYLISTA & KOMMENTIT

Heitetään pankkikortilla AVAUTUMINEN

Ulkonäkö vs. luonne KY-TWEET & KAKSI MARJAA

Logoista selfie-viuhahdukseen KYLLIN HYVÄÄ

Salli-kylli esittäytyy KYLISTE TESTAA

Täydellinen ostoskori KOLUMNIT

Vaikuttamisen hetki on nyt ALUMNIN SILMIN

Saara-Sofia Sirén MEEMIT

Kermit & KTY2 KÄYTÄVÄGALLUP

Nahkahousut TAKASIVUN KOLUMNI

#Koulutuslupaus

1/15 KYliste.

3

PÄ Ä K I RJ O I T U S

Vaikutusvalta kuuluu kaikille Eräänä tammikuisena iltapäivänä istahdin samaan pöytään

Jörn Donnerin kanssa. Hänellä oli reilu tunti aikaa oleskella

Punavuoressa ennen seuraavaa tapaamistaan. Mies aloitti rönsyilevän tajunnanvirran lennättämän puheen aiheesta ”valta ja

vaikutusvalta”. Puhuessaan hän teki säännöllisesti viittauksia

uraansa niin poliitikkona, elokuvaohjaajana kuin kirjailijanakin.

Ennen tapaamista olin aamuisella ratikkamatkalla selannut

muutaman vuoden takaista Image-lehteä, jonka kannessa Donner komeilee. Lehdessä olleen henkilökuvan lopputulema oli

se, että Donner on suomalaiseksi henkilöksi varsin poikkeuksellinen. Perusteluna tähän oli se, että hän on henkilö, jonka

sukupolvi toisensa jälkeen tuntuu muistavan. Lisäksi hän on loistava esimerkki siitä, kuinka yksilö voi pyrkiä vaikuttamaan

yhteiskunnassa usean eri kanavan kautta. Donneriin on vaikea

viitata vain yhdellä ammattinimikkeellä alentamatta hänen tietotaitoaan.

On totta, että vaikuttamisen keinot ovatkin monet. Vuoden

ensimmäinen KYliste tarkastelee joitain niistä. Tammikuussa pestissään aloittivat muun muassa Turun KY:n sekä TYYn uudet hallitukset. Laajempaa yhteiskuntaa tarkasteltaessa keskeisiksi päätöksentekijöiksi nousevat nykyisessä hallituksessa vaikuttavat henkilöt. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri

Lenita Toivakka kertoo tässä numerossa näkemyksiään kansainvälisestä vaikuttamistyöstä. Tulevaisuutta pohdittaessa

korostuvat myös lähestyvät eduskuntavaalit. Monet ovat varmaan jo pistäneet merkille, että myös Turun kauppakorkeakoulun kasvatteja on ehdolla.

Lienee hyvä muistaa, ettei vaikuttamista harjoittaakseen

tarvitse kuitenkaan olla hallituksen jäsen tai vaaleissa valittu

politiikan edustaja. Useimmiten muutos lähtee ruohonjuuritasolta, yksittäisistä ihmisistä ja heidän muutoshalustaan. Vaikuttamisen määritelmä vaihtelee eri henkilöiltä kysyttäessä,

mutta asia, josta voidaan olla yhtä mieltä on se, että jokaiseen meistä kytkeytyy vaikutusvaltaa. Ei kun siis ideoita keräämään.

Antoisia lukuhetkiä toivottaen, Karoliina Rajala Päätoimittaja

1/15 KYliste.

5

A L KU PA L AT

KYliste suosittelee Missä tapahtuu? Mistä ei kannata jäädä paitsi?

KYlisteen toimitus valitsi suosikkinsa alkukevään tapahtumista.

HYVINVOINTIPÄIVÄT

EVAn Hyvinvointivointipäivät starttaavat maanantaina 2.3. ja jatkuvat aina saman viikon torstaihin saakka. Viime vuonna luennoitiin muun muassa hyvästä seksistä.

Nähtäväksi jää tekeekö suosittu luento paluun tänä vuonna.

2.3.

KY-SPEKSI: TERVETULOA UUDESTAAN

Juhlavuottansa juhlivan KY-Speksin kuukauden mittainen näytöskausi huipentuu vierailuun Turussa. Esitys nähdään Teatteri Tarmon lavalla.

TuKY-SPEKSI: PRIMAKONNA

4.3.

Hiio-hoi! Merirosvot valtaavat Kårenin lavan TuKY-Speksin ”Primakonna” -esityksen saadessa ensi-iltansa.

7.3.

KULTTUURIVIIKKO

Jo vuodesta 1977 lähtien järjestetty Kulttuuriviikko valtaa Turun 16.-20.3. Torstaina musiikin ystävät voivat käydä fiilistelemässä perinteisellä Samettiklubilla.

ROCK-SITSIT

KYSSin legendaarisilla Shock, anteeksi, Rocksitseillä on menneinä vuosina muun muassa poltettu kitara, tanssittu pöydillä ja helpotettu oloa mitä erikoisemmissa paikoissa.

8.3.

13.3

ÅBO AKADEMI 09ers VS. UTU BEAVER HUNTERS

Turun amerikkalaisen jalkapallon runkosarja huipentuu TuKYn ja ÅAS:n väliseen kamppailuun.

6

KYliste. 1/15

19.3.

A L KU PA L AT

KUUKAUDEN KOMMENTIT

"Tehän voisitte olla hiljaa, mutta sehän tiedetään jo, ettette te siihen kykene."

- Matti Niinikoski

"En mä voi tulla Assarille syömään, en tykkää sen Feng Shui:sta."

- Erno Korpela

"Löytyykö kolikkoa vai heitetäänkö pankkikortilla?"

[KY]lista.

Kevätlukukausi on hyvää aikaa opetella Darwinin lain toimintaa käytännössä - vain vahvimmat saavat survottua itsensä läpi iltapäivän LRYBharkkatunnille.

Kotimaisten kielten keskus on tiettävästi menettänyt lopullisesti järkensä ja lisännyt suomen kieleen sanan cheekismi. Seuraava askel lienee yhdyssanojen erilleen kirjoittamisen hyväksyminen.

Markkinoinnin aine sai omat Facebook-sivunsa. Samaan aikaan laskentatoimen opiskelijat toivovat, että aineeseen saataisiin edes yksi yleinen tenttipäivä.

- Riitta Koskimies

TA I T O S S A S O I Leevi and the Leavings: Onnelliset Smurffit: Cupcake Leivos Katri Helena: Ihme ja kumma Lady Gaga: Applause Softengine: The Sirens Smurffit: Smurffausvene Of Monsters And Men: Mountain Sound SMG: Balladi 1 Mark Ronson: Uptown Funk Veronica Maggio: Snälla bli min

Pikkulaskiaisen "the place to be" ei tänä vuonna ollutkaan se kuuluisa Börs.

Vaikka kyseinen jatkopaikka myytiin ensimmäisenä loppuun, niin pisimpään raikkaasta ulkoilmasta pääsivät nauttimaan Venuksen jonossa odotelleet kylterit. #kylterisympatia KYlisteen eduskuntavaalitiimin selvityksen mukaan Turun kauppakorkeakoulun sisäänottoprosentti on pienempi kuin eduskunnan. Sama tiimi suunnittelee nyt koko KYlisteen toimituksen ehdolle asettamista vuoden 2019 vaaleissa.

1/15 KYliste.

7

A L KU PA L AT

Avautuminen.

"Mitä laitan päälle, etten näytä ihan juntilta?

Pitäisikö herätä aamulla aikaisemmin, että kerkeää meikata? Mitähän tuokin tuossa tuijotti?

Eikö ole ennen ihmistä nähnyt? Hyi, onpas kamalat kengät hänellä, hankkisi uudet."

Ulkonäkö – tuo erittäin merkitsevä asia, jota arvioidaan jatkuvasti, joka ikinen päivä. Arviointia ei pää-

on maassa ja itsemurhatasot ovat nousseet. Ulko-

ulkonäkö on niin tärkeä asia, että välillä oikein potut-

näyttää? Kuka saa nautinnollisen olon siitä, että jou-

se pakoon missään, ei edes omassa kodissaan, jossa sinua on arvostelemassa oma peilikuvasi. Nykyään

taa. Miksi pitää täyttää tietyt (mahdottomat) kriteerit

tullakseen hyväksytyksi? Miksi ei voi olla oma itsensä? Miksi pitää mukautua kauneusihanteisiin? Välillä

tekisi mieli palata neandertalinihmisten maailmaan

– he eivät olleet niin ulkonäkökeskeisiä. Tosin siihen saattoi vaikuttaa se, että he näyttivät gorilloilta.

Miksi esimerkiksi koulussamme on panostettava

pukeutumiseen tai ulkonäköön yleisesti? Jos sattuu

tulemaan risaisissa verkkareissa ja vanhassa hupparissa, niin johan sinua katsotaan pitkin nenänvartta.

Eikö voisi olla sallittua, jos välillä ei huvita panostaa ja

haluaa rokata koditon-lookkia? Ei, ei niin voi pukeutua, se on väärin. Kauppakorkeakoulussa ja nyky-yhteiskunnassa kodittomille, rumille ja mauttomille ei ole tilaa. Kaikkien on täytettävä täydellisen ulkonäön kriteerit, muuten joutuu "hyi, hanki uudet vaatteet/ käy plastiikkakirurgilla/laihdu läski" -osastoon.

8

Sitten ihmetellään, että miksi ihmisten itsetunto

KYliste. 1/15

näköpaineet hel***ti! Kenelle tässä ei niitä tule, kun koko ajan arvostellaan ja mulkoillaan, miltä toinen

tuu ulkonäköarvostelun kohteeksi? Sanoisiko joku muka: "Voi vitsit, tuntuipas ihanalta, kun nuo tytöt

katsoivat minua pitkin nenänvarttaan ja alkoivat kuiskuttelemaan, kun menin ohi!" Epäilen suuresti.

Eikä riitä, että koulun käytävillä keskustellaan tä-

mänpäiväisestä #ootd:stäsi (Instagram-tietämättömille lyhenne tarkoittaa outfit of the day). Juorukellot

arvostelevat viikon asusi ja koko tähänastisen tyylikehittymisesi. ”Siis muistat sä, mitä sil oli maanantaina

päällä? Ihan hirveet kengät! Entä se paita? Miten se kehtaa näyttäytyä ihmisten ilmoilla?” ”Joo, siis ihan

kauhee! Mut muistaks, mitä sil oli pääl viime vuon? Se

takki oli jotai niin mummokamaa.” Lässyn lässyn lää…

Välillä tuntuu, ettei ihmisillä ole muuta elämää,

kuin arvostella toisten ulkonäköä. Bitch, get a life and mind your own business!█

A L KU PA L AT

. t e e w T ] Y K [ @JaakkoMannisto: Verkostoituminen?

Vaiks kuin pas*!#! Mulla on ainakin oikeita ystäviä!

▲ Suomen Ekonomien logo

▲ Pikkulaskiaisen logo

@Opiskelijankaup: Hyvinvointi-Suomi lytätään amerikkalaislehdessä: ”Masennuslääkkeitä, kirvessurmia ja työttömyyttä" @KYliste: KYliste on aina askeleen edellä - tästä osoituksena avasimme pikkujoulukauden jo nyt! @Varusteleka: Ollaanks

▲ Teknologiateollisuus ry:n logo

▲ NESUn logo

me silloin onnistuttu näissä videamarkkinointinönnönnöissä, jos jengi tekee videokunnianosoituksia?

@SuomenEkonomit: Onko laiskalla paikkaa työelämässä? Voi olla jossain, mutten juuri nyt tiedä missä.

- Kerttu Tuomas

▲ KYräilijä

@SYLFIN: AMK ja YO on saman sydämen eri kammioita. Yhteistyötä on oltava, jotta innovaatiot voivat syntyä.

- @HannaHuumonen @SatakunnanKansa: Selfie-viuhahdus: Turkulaiset kirmasivat alasti Tampereella

▲TYYn uudistettu uutiskirje

1/15 KYliste.

9

K Y L L I N H Y VÄ Ä

Jotain uutta ja jotain vanhaa Uusi kylli ja uudet kujeet! Nimeni on Salli Laakio

tehtäviensä vastanneen koulutustaan erinomaises-

säännöllisen epäsäännöllisesti myös liikunnasta.

Jotkut teistä ovat saattaneet saada jo haastatteluja

ja olen neljännen vuoden kv-opiskelija Suomen Turusta. Pidän kovasti ruuasta ja nukkumisesta ja

Minut olet ehkä aikaisemmin voinut bongata pyö-

rimässä Parkkiryhmän ja Ulkkiksen jäsenenä sekä Vuosijuhlien emäntänä. Kirsikkana kakun päällä

olen tämän vuoden alusta alkanut toimia Turun

KY:n uutena kylli-tätinä. En ole kuitenkaan ainoa asia, joka on muuttunut tämän vuoden alussa.

Vanha tuttu SEFE on jäänyt historian kirjoihin ja nykyään teidän etujanne työelämässä valvoo Suomen Ekonomit uudella ja freshillä ilmeellään. Uutta

brändiä pääsette varmasti ihailemaan monessa eri yhteydessä tästä eteenpäin.

Ihan kaikki ei kuitenkaan ole muuttunut, sillä

kuten joka kevät suurimmalla osalla teistä on kesätyönhakuprosessi meneillään. Kesätyöt ovat

erinomainen tapa kerryttää työkokemusta opiskelujen aikana, sillä juuri työkokemuksella on helppo

erottautua muista hakijoista silloin, kun sen ensimmäisen ”oikean” työpaikan hakeminen on ajankoh-

taista. Suomen Ekonomit toteutti viime syksynä jo 18. kerran kesätyötutkimuksen kaikille kyltereille

toisesta vuosikurssista ylöspäin. Tutkimuksen mu-

kaan meitä kyltereitä työllistyi asiakaspalvelu- ja myyntitöihin sekä taloushallinnon tehtäviin lähes puolet. Loput opiskelijat työllistyivät tasaisesti

monenlaisiin tehtäviin. Kuten muinakin vuosina, kesällä 2014 suurin osa vastaajista työskenteli yksityisellä sektorilla.

Vaikka suurin osa kyselyyn vastanneista kyltereistä oli koulutustaan tukevissa tehtävissä, niin itsestäänselvyys tämä ei ole. 15 prosenttia vastaajista

töitä, sillä sinne me selvästi työllistymme.

ja joillakin saattaa olla palkkaneuvottelut ja sopimuksen tarkistus ajankohtaista. Onnittelut sinulle, joka olet päässyt jo niin pitkälle! Tänä vuonna kylterin kesätyöpalkan keskiarvo oli 2 130 euroa,

ja mediaani 2 000 euroa. Nousua viime vuoteen oli hiukan, joten kannattaa pitää se mielessä. Jos olet

nainen, muista pysyä erityisen vahvana, sillä nais-

ten palkkakeskiarvo on peräti 250 euroa pienempi kuin miehillä. Tutkimusten mukaan palkkauksessa

on eroa myös pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä, joten ota se huomioon palkkaneuvotteluissa. Vaikka vähän alle puolet vastaajista

työskenteli kesänsä pääkaupunkiseudulla, meidän iloksemme Turku erottautui joukosta myös merkittävänä kesätyöpaikkakuntana.

Aina töitä hakiessa on hyvä miettiä, miten erottau-

dut ja missä olet oikeasti hyvä. Muista tuoda nämä ominaisuudet esiin hakemuksissasi, niin mahdollisuutesi saada haastattelu paranevat varmasti.

Jos sormi menee suuhun hakemusta tehtäessä tai

ennen haastattelua, ekonomit.fi/kesatyo -sivuilta löydät paljon vinkkejä ja käytännön opastusta kaikkeen kesätyönhakuun liittyen. Muistakaa olla rohkeita ja onnea matkaan!

Kesää odotellessa, Salli-kylli

koki, että työtehtävät eivät vastanneet koulutusta

Kylteriyhdyshenkilö

prosenttia vastaajista ja 17 prosenttia totesi työ-

salli.laakio@ekonomit.fi

lainkaan. Onneksi vähintäänkin kohtalaisena työ-

tehtäviensä vastaavuutta piti yhteensä noin 70

10

ti. Älä siis pelkää hakea niin sanottuja oman alan

KYliste. 1/15

Salli Laakio

+358505143913

Nukkuvat kylterit Joka vuosi uusille pupuille hehkutetaan pyörryksiin asti, kuinka helppoa, hauskaa ja hyödyllistä on liittyä osaksi suurta kyltereiden perheyhteisöä ja osallistua TuKYn toimintaan. On jaostoa, toimijaryhmää, hallitusta. Nakkihommia, Speksiä, KYlistettä, Parkkiryhmää, tapahtumien tuottamista.

On isoja pestejä, pieniä pestejä, keskikokoisia pestejä. TuKY tarjoaa kaikille mahdollisuuden osallistua opiskelijaelämään juuri sillä tavalla kuin itse haluaa, juuri niin intensiivisellä omistautumisella kuin haluaa.

TEKSTI VARPU SOMERSALO KUVITUS KATERINA PANINA

K

aikkia ei TuKY-toiminta kuitenkaan nappaa. Kauppa-

se, että tapahtumien organisointi sekä jatkuva vastuu eivät ole tun-

mahdollisesti osallistuvat satunnaisiin tapahtumiin sen

Tehtäviin on aina ollut porukkaa, joka on todella innostunutta

korkean nurkissa lymyilee lukematon määrä opiskelijoita, jotka ovat tulleet kouluun opiskelemaan ja jotka

enempää mihinkään sitoutumatta. KYliste päätti herätellä muutamia näistä nukkuvista kyltereistä pienen haastattelun ajaksi saadakseen selville, miksi aktivismi ei ole innostanut.

Kyselyssä vahvistui todeksi olettamus siitä, että useimmat puput

osallistuvat kyllä ensimmäisen syksynsä aikana orientaatioviikon

tapahtumiin ja pupuinfoihin. Pupusyksyn tapahtumat onnistuvatkin yleensä haalimaan kiitettävän osuuden kohderyhmästä, mutta

tämän jälkeen moni kylteri tyytyy täyttämään vapaa-aikansa muulla tekemisellä (kyllä, huhujen mukaan joillakin opiskelijoilla on

tuneet houkuttelevilta. Harvoin kyse oli pelkästä ajanpuutteesta. Ja kuten eräs haastateltavistamme totesi:

päästessään vaikuttamaan ja organisoimaan. Aktiivisista henkilöistä ei siis ole ollut pulaa.

Mitä tästä opimme?

Emme oikeastaan juuri mitään. Tärkeintä lienee, että uudet opis-

kelijat jatkossakin tuntevat itsensä tervetulleiksi osallistumaan

opiskelijaelämään juuri sillä tavalla kuin itse haluaa, juuri niin intensiivisellä omistautumisella kuin haluaa.█

elämää myös kauppakorkeakoulun ulkopuolella) ja osallistumaan

korkeintaan muutamille excuille ja suurimpiin tapahtumiin kuten Pikkulaskiaiseen.

Tavallisimmiksi syiksi tähän metaforiseen nukkumiseen osoit-

tautuivat yleinen kiinnostuksenpuute jatkuvaa biletystä kohtaan ja

1/15 KYliste.

11

Kauppakorkeakoulusta eduskuntaan?

TEKSTI LAURI LEHTONEN KUVAT LAURI LEHTONEN, VILLE VALKONEN, NIKLAS MANNFOLK, JOHANNES JANSSON

Kauppakorkeakoulu on opiskelijoilleen tärkeä etappi ennen työelämään siirtymistä. Suurin osa hakeutuu töihin kaupallisiin yrityksiin, mutta muutamat uskaliaat yksilöt tavoittelevat toisenlaista työpaikkaa. Tänä keväänä avautuu 200 paikkaa instituutiossa nimeltään Suomi. 2315 hakijan joukosta löytyy useita kauppakorkeakoulun entisiä ja nykyisiä opiskelijoita. KYliste etsi käsiinsä heistä kolme, Ville Valkosen, Konsta Weberin ja Niklas Mannfolkin.

16

KYliste. 1/15

Ville Valkonen Miten kansalaisia voitaisiin paremmin osallistaa päätöksentekoon?

Mitkä ovat pääteemojasi kevään kampanjoinnissa?

Kansalaisaloitteiden käsittely voisi olla selkeämpää,

Kattoteemani on kannustava Suomi. Se perustuu

laiset voisivat päästä kommentoimaan keskeneräisiä

paras itsemme. Kaikkien yhteiskunnan päätösten pi-

yhdenmukaisempaa ja asianmukaisempaa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia vaikuttaa, esimerkiksi kansa-

hankkeita, ehkä jopa koeäänestyksiä. Normitalkoissa ihmiset pääsivät kertomaan, mitä turhia sääntöjä voisi purkaa. Poliitikoilla on iso vastuu. Tulevaisuuden päättäjien tulisi olla avoimempia ja keskustelevampia.

Suomalaisilla on valtavaa osaamista ja hyvä koulutustausta. Poliitikoiden on syytä pyrkiä rikkaaseen vuorovaikutukseen kansalaisten kanssa.

Mitkä ovat seuraavalla kaudella tärkeimmät asiat, joihin eduskunnan tulisi puuttua?

Talous, työllisyys ja Suomen osaamispohjan kehittäminen.

Yrityksillä on toimialasta riippuen kolme haastetta,

jotka muodostavat kansantaloutemme rakenteelliset

ongelmat. Niitä ovat työmarkkinoiden ongelmat, verotuksen rakenne ja taso, sääntely, byrokratia ja lupakäytännöt. Kaikkiin näistä voidaan vaikuttaa poliittisilla

päätöksillä. Yritysverotusta olisi uudistettava. Vaikka

esimerkiksi Viron mallia ei voida suoraan kopioida, voitaisiin verotusta viedä siihen suuntaan. Sääntelyä tulisi

purkaa, sillä se haittaa yritysten toimintaa. Kun yritysten toimintaedellytykset ja politiikka on ennakoitavaa,

yritykset pärjäävät paremmin maailmanlaajuisessa kilpailussa ja pystyvät paremmin työllistämään ihmisiä.

Julkinen talous on toinen meidän suurista haasteis-

tamme. Lähitulevaisuudessa ei ole realistisesti nähtävissä sellaista kasvua, joka vapauttaisi meidät julkisen

talouden haasteista. Kun ei ole tulossa kasvua, meidän on pystyttävä priorisoimaan ja asettamaan julkiset menot tuloihin, jotta me pystymme turvaamaan kaikkein tärkeimmät asiat, eli terveydenhuollon, turvallisuuden

ja koulutuksen. Jotta 20 vuoden päästä Suomi olisi yhtä hyvä kuin nyt, velkaantuminen on lopetettava, julkisen sektorin tuottavuutta on parannettava ja meidän on

valittava, mitä asioita julkinen sektori tulevaisuudessa tekee ja ei tee.

ajatukseen siitä, että hyvä ja parempi Suomi on sellainen, joka kannustaa meitä jokaista olemaan oma täisi peilautua siihen, rakentaako se yhteiskuntaa, joka

kannustaa ihmisiä löytämään ja saavuttamaan omat

tavoitteensa. Meidän pitää rakentaa Suomi sellaiseksi, että jokainen meistä voi tavoitella omia tavoitteitaan.

Tällä hetkellä meillä on pahoja kannustinloukkuja

ja varjokannustinloukkuja. Tekemättä mitään voi saada melko hyvän toimeentulon, joka on pahimmillaan

jopa parempi kuin työstä saatava. Esimerkiksi yksinhuoltajan töihin menemisen marginaalivero voi olla kohtuuttoman suuri. Sosiaaliturva voitaisiin saada

kannustavammaksi esimerkiksi perustilimallilla, joka kannustaisi ottamaan vastaan mitä vain tarjolla olevaa työtä.

Koulutusjärjestelmämme ei tällä hetkellä löydä

koululaisten ja opiskelijoiden vahvuuksia riittävän tehokkaasti, eikä kannusta kehittämään niitä täyteen

potentiaaliinsa. Esimerkiksi yliopistotutkinnossa tulisi siirtyä tutkintokeskeisestä yliopistokoulutuksesta

osaamiskeskeiseen ja rohkaista opiskelijoita kehittämään ja löytämään omat vahvuutensa sekä paikkansa.

Konsta Weber Miten kansalaisia voitaisiin paremmin osallistaa päätöksentekoon?

Kansalaisaloitteet ovat hyvä keino. Niiden käsitteleminen voisi olla suoraviivaisempaa. Aloitteiden eteneminen on liian mutkikasta ja niiden pääseminen suureen

saliin on liian pitkän prosessin takana. Suoraa demokratiaa voisi käyttää useammin, ainakin selvittämään kansan mielipidettä, kun tehdään tärkeitä päätöksiä.

Mitkä ovat seuraavalla kaudella tärkeimmät asiat, joihin eduskunnan tulisi puuttua?

Vietäisiin verotusta enemmän kohti sitä, että verotetaan vähemmän työtä ja enemmän saastuttamista.

Myös omistamisen ja kuluttamisen verotusta voitaisiin uudistaa. Yhteiskunnan vieminen perustuloa kohti on

myös tärkeää, sen avulla saataisiin purettua kannustinloukkuja ja luotua turvallisempi ympäristö yrittää.

Vihreät ovat puhuneet perustulon puolesta jo pitkään, joten on mukava nähdä, että muutkin puolueet alkavat nähdä sen varteenotettavana vaihtoehtona.

Mitä muita keinoja yrittäjien tukemiselle voisi käyttää?

Siirtyminen starttirahasta perustuloon olisi hyvä keino

edistää yrittäjäksi ryhtymistä. Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan reipas nostaminen 8 500 eurosta vaikka 30 000 euroon parantaisi pienyrittäjien tilannetta.

Yritystukijärjestelmän muuttaminen niin, että raha menisi paremmin kohteisiinsa, sillä nykyään tukea saavat myös yritykset, jotka eivät sitä tarvitse.

Millaisia keinoja voitaisiin käyttää Suomen taloudellisen tilanteen parantamiseksi?

Puhuimme jo aiemmin alv-velvollisuuden alarajan nostamisesta ja perustulosta. Osatyökykyisten palkkaamisen helpottaminen tarjoaisi sekä yrityksille että työntekijöille mahdollisuuksia. Ympäristölle haitallisten verotukien poistaminen, esimerkiksi lentopolttoaineen ja turpeen käytön verotusta pitäisi muuttaa.

Miten Suomi olisi seuraaville sukupolville vähintään yhtä hyvä kuin se meille on?

Ympäristöhaittojen verotusta olisi syytä pohtia uudestaan. Clean techiin olisi syytä panostaa, viime aikoina

on huomattu että ympäristöön positiivisesti vaikutta-

villa aloilla on todellisia yrittämisen mahdollisuuksia.

Suomeen ostettiin juuri ydinvoimala sotaa käyvältä

maalta, yritykseltä jolla on taustallaan maailman vakavin ydinonnettomuus, mikä on hyvin huolestuttavaa.

Nyt pitäisi melko nopeasti alkaa siirtyä uusiutuvaan

energiaan. Saksaa parjattiin paljon päätöksestä lopettaa ydinvoiman käyttö, mutta siitäkin seurannut suuri

fossiilisten polttoaineiden hetkellinen kulutus on jo alkanut taittumaan. Uusiutuvaan puhtaaseen energiaan olisi syytä panostaa paljon nykyistä enemmän ja olla yksi maailman edelläkävijöistä sillä alalla.

Mitkä ovat pääteemojasi kevään kampanjoinnissa?

Aiheeni kumpuavat omista työkokemuksista ja koulutuksesta. Työn antamisen ja yrittämisen helpottaminen

ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä. Luovan talouden eli kulttuurialan mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää paremmin ja useammissa yhteyksissä. Niiden tunnistaminen oikeaksi työksi on vielä puutteellista,

vaikka monet ovat jo pitkään saaneet siitä elantonsa.

Rahan saaminen luovista töistä on hankalaa verrattuna siihen, millainen potentiaali siellä olisi. Omistamisen

verotusta olisi myös syytä uudistaa, koska nyt raha jakautuu liian epätasaisesti.

Niklas Mannfolk Miten kansalaisia voitaisiin paremmin osallistaa päätöksentekoon?

Tanskassa on panostettu vahvasti pyöräilyyn. Nykyisiä

Itse olen aika voimakas edustuksellisen demokratian

kivihiiltä kuin roskia, mikä on aika ristiriitaista.

kannattaja, eli mielestäni varsinkin juoksevissa asioissa kuten lainsäädännössä vallan tulee olla kansanedustajilla ja ministereillä. Heidän työtään on tehdä näitä päätöksiä. Toisaalta ymmärrän myös sen ja pidän

itsekin sitä tärkeänä, että kansalaiset haluavat ilmaista mielipiteensä asioihin. Mielestäni kansalaisaloitteet

ovat loistava esimerkki siitä. En näe, että olisi syytä järjestää enemmän kansanäänestyksiä, mutta jos käsittelyssä on riittävän merkittävä asia, voi kansanäänestykselle olla hyvät perusteet.

Mitkä ovat seuraavalla kaudella tärkeimmät asiat, joihin eduskunnan tulisi puuttua?

järjestelmiä olisi syytä järkevöittää. Muistaakseni tällä

hetkellä biopolttolaitoksissa on edullisempaa polttaa

Pitkällä tähtäimellä pyrkisin eroon myös ydinvoi-

masta, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että emme voi korvata fossiililla polttoaineilla tehtävää teollisuutta

pelkästään uusiutuvilla energiamuodoilla. Ydinvoimasta mainittakoon kuitenkin viimeaikainen Rosatom-

päätös, jota pidän turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta kyseenalaisena valintana. Lyhyellä tähtäimellä

suhtaudun kuitenkin positiivisesti ydinvoimaan, sillä

realistisena vaihtoehtona sille ovat fossiiliset polttoaineet.

Mitkä ovat pääteemojasi kevään kampanjoinnissa?

Totta kai talouteen ja sosiaalipolitiikkaan liittyvät asiat

Jatkan osittain europarlamenttivaalien teemalla. Meillä

jäykkä. Se, miten firmat palkkaavat väkeä ja toisaalta

lalla. Kolme pääteemaani tulevat olemaan työllisyyden

ovat kaikkein tärkeimpiä. Meidän työelämämme on tällä hetkellä moneen muuhun maahan verratuna todella

myös pääsevät työntekijöistä eroon on turhan monimutkaista. Meidän tukijärjestelmämme on hyvä, mutta siinä on olemassa suuria kannustinloukkuja.

Negatiivisen tuloverotuksen malli voisi tuoda rat-

kaisun kannustinloukkuihin. Siinä kaikki saavat tietyn määrän rahaa, joka verotuksellisesti poistetaan niiltä jotka sitä eivät tarvitse. Kantavana ajatuksena on se,

että työttömänä saat tukia kuin nytkin, mutta se tuki ei

häviä kun otat vastaan töitä. Alv-velvollisuuden alarajaa voitaisiin nostaa 50 000 euroon. Pienyrittäjä ei enää

maksaisi veroa alvin muodossa, vaan hän maksaisi itselleen palkkaa, sitä kautta työllistäisi itsensä tehokkaammin ja maksaisi toki myös tuloveroja.

Miten Suomi olisi seuraaville sukupolville vähintään yhtä hyvä kuin se meille on?

Meillä on jo siirrytty oikeaan suuntaan, monet kaupungit ovat alkaneet pyrkiä pääsemään neutraaleiksi hiilen suhteen. Muista Pohjoismaista voitaisiin ottaa oppia.

Esimerkiksi Ruotsissa käytetään paljon biokaasua ja

on oltava talous kunnossa, jotta voimme hoitaa sosiaalisen puolen tehokkaasti, eikä sitä voida rahoittaa velisääminen, yritysten, etenkin pienten yritysten, tukeminen ja energiapolitiikassa fiksulla tavalla puhtaan sähkön tuottaminen.

En pidä lyhyellä tähtäimellä velkaantumista täl-

lä hetkellä suurena ongelmana, mutta jos pitkällä tähtäimellä jatkamme tällaista velanottamista, tulee

seuraavilla sukupolvilla olemaan päättömiä velkoja maksettavanaan. Haluan olla myös vahvasti mukana

normitalkoissa, joissa pyritään purkamaan turhia ja kohtuuttomia säädöksiä.█

KYLTERISTÄ ON MONEKSI TEKSTI MIIKA TIAINEN KUVA SAMULI SALO

Yhdettätoista kertaa järjestetyt Kylteripäivät kokosivat yli 500 kylteriä Helsingin keskustaan verkostoitumaan. Teeman ”Kylterin monet mahdollisuudet” kautta pureuduttiin kyltereiden asemaan ja tulevaisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa.

S

uomen Ekonomit järjestivät Kylteripäivät yhdet-

nykypäivän stara. Slush on kuin rokkikonsertti, Lehtonen

mi elokuvateatteri Bio Rex, iltajuhlaa taas vietet-

muuttumista viimeisten vuosikymmenien aikana ja sen

tätoista kertaa 29.–30. tammikuuta. Tänä vuonna Kylteripäivien päiväseminaarin näyttämönä toi-

tiin Radisson Blu –hotellissa Mikonkadulla. Perinteiseen tapaan päivä aloitettiin jonottomalla. Parin sadan metrin

jono laukkujen luovutuspisteeseen Lasipalatsin edessä riitti herättämään ihmetystä jopa kaikkeen tottuneissa helsinkiläisissä.

Seminaaritilaisuudessa puhujat avasivat päivän tee-

maa neljästä eri näkökulmasta. Käsittelyyn nousivat yhteiskunnan, yksityisen sektorin, yrittäjyyden ja yksilön

näkökulma. Tilaisuuden avannut Suomen Ekonomien hallituksen jäsen Rasmus Savander painotti itse tekemisen mahdollisuuksia.

– Start up –yrityksissä työskentelemällä voi oppia pal-

jon uutta, Savander korostaa.

Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena

Hemming sekä Radical Marketing Groupin toimitusjohtaja Karoliina Lehtonen painottivat verkostojen asemaa kylterin tulevaisuudelle. Hemmingin mukaan työelämän

monipuolisuuden takia verkostoilla on merkitystä työelämässä.

– Muistakaa verkostoitumisen lisäksi myös ystävystyä,

huomauttaa Karoliina Lehtonen. Lehtonen korosti myös

20

yrittäjyyttä tulevaisuuden toimintamuotona. – Yrittäjä on

KYliste. 1/15

nauraa.

Filosofi Lauri Järvilehto korosti maailman nopeaa

mukanaan tuomaa epävarmuutta sekä mahdollisuuksia.

– Destruktiiviset innovaatiot muuttavat peruuttamat-

tomasti toimintaamme ja ajatteluamme, Järvilehto toteaa.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Leena Mörttinen nosti innovaatiot avainasemaan.

– Talouskasvu ja teknologia kulkevat käsi kädessä,

Mörttinen korostaa. Mörttisen havainnollinen esitys maa-

ilman taloudellisesta tilanteesta keräsi paljon kiitosta kylterien keskuudessa. Kylteripäivien live-viestiseinällä

nimetön kylteri kaipaili makron maisterikursseille samanlaista luennointia.

Järvilehdon mukaan muutos itsessään on muuttunut.

– Olemme murrosvaiheessa ihmiskunnan historian

suurimman rakennemuutoksen jäljiltä. Järvilehdon ennustaa, että kymmenen vuoden päästä meillä on vain dynaamisia yrityksiä.

– Puolet olemassa olevista yrityksistä muuttaa toi-

mintatapojaan, hän uskoo. Järvilehto korostaa myös ihmisläheisyyden merkitystä tulevaisuuden liiketoiminnan ydinarvona.

– Esimerkiksi Koneen keskeinen arvo on henkilöstö-

keskeisyys, Järvilehto huomauttaa.

KONEen henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas painotti

monipuolisen osaamisen tärkeyttä. – Ota tutkinto ulos

kauppakorkeasta ja liitä siihen jopa yllättäviä ainevalintoja, Tuomas ohjeistaa. Tuomaksen mukaan nykyään työpaikoilla vaaditaan monikanavaisuutta ja nopeaa olennaisen tiedon omaksumista. Omaa asemaa ei kuitenkaan

tarvitse löytää heti. – Oma ura löytyy kokeilemalla, esimerkiksi Koneen entinen toimitusjohtaja Matti Alahuhta löysi oman alansa vasta 33-vuotiaana, Tuomas korostaa.

Päivän viimeinen puhuja, Madventuresin Riku Ranta-

la nosti esiin intohimon merkityksen liiketoiminnassa.

– Unelmien eteen pitää tehdä töitä. Meilläkin oli käsissämme vain hullu haave, josta lopulta teimme itsellemme ammatin, Rantala kertoo. Rantalan mukaan intuitio on

olennaisinta tuotekehityksessä. – Se vaatii rennon tilan ja ympäristön, sekä paljon assosiaatioiden luomista. Mieti,

missä tapahtuu seuraava suuri mullistus ja miten voisit

saada etumatkaa muihin nähden juuri tällä saralla, Rantala ohjeistaa. Rantalan mukaan bisnestä ja viidakkoa yhdistää yksi asia: epävarmuus toimintaympäristönä.

– Epämukavuusalueelle meneminen kuitenkin palkit-

see aina, Rantala huomauttaa.

Päiväseminaarista tilaisuus jatkoi Radisson-hotellille,

jossa ohjelmassa oli juhlaillallinen, Suomen Ekonomien puheenjohtajan Timo Saranpään puhe sekä tanssiesityksiä. Seuraavan päivän silliksellä kylterit vietiin rantatunnelmiin nauttimaan hyvästä, mutta vähän väsyneestä seurasta. Kaksipäiväinen tapahtuma tarjosi varmasti

jokaiselle jotakin – ainakin verkostoitumista, ystäviä ja

uusia ideoita. Parasta Kylteripäivissä oli kuitenkin osallistujien yhteinen henki, se voimakas yhteenkuuluvuuden tunne.█

1/15 KYliste.

21

Lenita Toivakka

- ekonomi ja vaikuttaja

22

KYliste. 1/15

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka vieraili Turun yliopistolla luennoimassa aiheesta "Suomi, EU ja muuttuva maailma". KYliste onnistui nappaamaan kiireiseltä ministeriltä vaikuttamisteemaan sopivan haastattelun.

TEKSTI JA KUVAT LINDA-LOTTA LUHTALA

T

yksittäi-

lipiteemme sosiaalisessa mediassa tai

Jokaisella ministerillä on vai-

tamista. Yleinen mielipideilmapiiri ja

oivakan

mukaan

sen ministerin vaikutusvalta

riippuu monestakin asiasta.

kutusvaltaa oman sektorinsa esittelijänä

hallituksen kokouksissa. Eriäviä mielipi-

teitä esitetään, mutta perehtymisellä ja valmistelulla rakennetaan luottamusta ja

vahvistetaan omaa asemaansa hallituksen jäsenenä. Loppujen lopuksi hallitusyhteistyö nojaa juuri keskinäiseen luottamukseen.

Kyltereitä Toivakka kannustaa roh-

keasti etsimään omia mielenkiinnon kohteita ja olemalla sitä kautta aktiivinen yhteiskunnan jäsen.

– Keskustelkaa itseänne askarruttavis-

ta asioista, kysykää ja kuunnelkaa, ja ker-

tokaa omia näkemyksiänne. Sillä pääsee pitkälle niin politiikassa kuin yrityselämässäkin.

Toivakka tyrmää käsityksen siitä, että

politiikka ja vaikuttaminen olisivat välttämättä vahvasti sidoksissa tiettyihin aatesuuntauksiin tai rakenteisiin.

– Vaikuttaminen on kaikkea sitä, mitä

me jokapäiväisessä elämässämme teemme.

Virallisia

kanavien,

äänestämisen,

kansalaisaloitteiden, mielenilmauksien ja

poliittisen osallistumisen, lisäksi Toivakka korostaa, että jokainen meistä toimii

vaikuttajana päivittäisissä kanssakäymisissään: kun keskustelemme ystäviemme

tai perheemme kanssa, ilmaisemme mie-

osallistumme kerhotoimintaan – jopa

jokainen ostopäätös on osaltaan vaikutpolitiikka rakentuvat kaikista pienistä ja suurista vuorovaikutuksista.

– Kukaan yksilö ei elä tyhjiössä, vaan

olemme osa jatkuvasti muovautuvaa yhteiskuntaa. Olemme kaikki vaikuttajia omassa elämässämme.

Yrittäjyydestä saa hyvät eväät Tähänastisen uransa pisimmän rupeaman Toivakka on tehnyt yrittäjänä

miehensä kanssa. Yrittäjänä sekä kovan työn merkitys että tietynlainen yrittäjän

mentaliteetti tulivat tutuiksi Toivakalle – molemmista on ollut huomattavaa

hyötyä nykyisessä tehtävässä suomalaisten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemisessa.

Kokoomuksen

kansanedustajana

Toivakka on toiminut vuodesta 2007.

Poliitikonuran hän aloitti ruohonjuuritasolta tullessaan valituksi Mikkelin

kaupunginvaltuustoon 2004 ja sitä seuraavana vuonna Etelä-Savon maakuntaliiton valtuustoon. Paikallistasolta on

siirrytty kohti laajempaa työkenttää ja työtehtäviä.

– On tärkeä ymmärtää, mitä suoma-

laisten jokapäiväisessä elämässä tapah-

tuu, jotta kykenee tekemään päätöksiä yhteisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.

1/15 KYliste.

23

Opiskeluaikoina Toivakka työskente-

kusuhteeseen, samoin Suomesta valit-

vällä tavalla lähemmäs toisiaan:

tärkeä ja tarjosi mahdollisuuden nähdä

suurempi. Lisäksi Toivakka muistuttaa,

pieni menestymään modernissa keski-

li myös muutaman vuoden Finnairin

lentoemäntänä, joka oli kokemuksena maailmaa.

– Paljon samaa siis nykyiseen työ-

höni verrattuna. Enää en ehkä pysyisi mukana

vauhdissa.

matkustamohenkilökunnan

Yhteistyössä on voimaa Toivakka korostaa EU:ta Suomen

luontaisena toimintaympäristönä ja viiteryhmänä:

– Suomi on osa EU:ta ja EU on osa

meitä.

Toivakka korostaa, että Suomen vai-

kutusvalta on ehdottomasti noussut

EU-jäsenyyden myötä. Ministerineuvoston päätöksenteossa vaikutusvaltamme

on kaksinkertainen verrattuna väkilu-

24

KYliste. 1/15

tavien europarlamentaarikkojen määrä

on väkilukuun verrattuna suhteessa että Suomen kaltainen pieni vientiriippuvainen maa tarvitsee toimivat kansainväliset suhteet oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Maamme viennistä yli puolet menee EU-alueelle.

Suomea ja EU:ta haastetaan nyt sekä

sisältä että ulkoa: viime vuosien aikana

– Se on välttämätöntä sillä yksin

ja erillään suurinkin EU-maa on liian näisriippuvaisessa ja globaalissa maailmassa.

Nyt agendalla: pk-yritysten kansainvälistyminen ja TTIP Eurooppa- ja ulkomaankauppami-

taloudellinen kehitys on vaikuttanut

nisterin työtehtävistä keskeisessä roo-

suhteisiin lisääntyneen protektionis-

listymisen edistäminen. Suomalaisilla

eurooppalaisten maiden hyvinvointiin,

mutta myös heijastunut kansainvälisiin min muodossa.

– Rohkeita ja välttämättömiä päätök-

siä ei saa jättää nyt tekemättä pelosta.

Eurooppa löytää muutoin päättämättömyyden aina uudelleen edestään.

Toisaalta Ukrainan tilanteen eskaloi-

tuminen on tuonut EU-maita kiitettä-

lissa on yritysten, erityisesti pienten

ja keskisuurten, viennin ja kansainväyrityksillä on suuri tarve uusien markkinoiden avaamiseen, joten vastikään

Kiinasta palanneen ulkomaankauppaministerin agendalla ovat vienninedistämismatkat niin Turkkiin, Norjaan, Yhdysvaltoihin kuin Meksikoon.

– Suomalaisista pk-yrityksistä vien-

tiä harjoittaa vain noin 14 prosenttia,

mikä on EU-maiden alhaisimpia lukuja.

Määrä pitää kaksinkertaistaa vuoteen

2020 mennessä, Toivakka korostaa painottaen samalla pk-yritysten kansainvälisille markkinoille siirtymisen myötä syntyviä työpaikkoja.

Toinen tärkeä seikka ministerin

asialistalla on kaupan vapauttaminen.

Toivakka huomauttaa, että ympäristöä ja valtioiden päätöksenteko-oikeutta

kunnioittaen solmittuna paljon puhuttu

TTIP (Transatlantic Trade and Investment Partnership) voisi olla se kaivattu piristysruiske Suomenkin talouteen

"

Rohkeita ja välttämättömiä päätöksiä ei saa jättää nyt tekemättä pelosta.

"

alentaen kuluttajahintoja ja auttaen erityisesti suomalaisia pk-yrityksiä.

Markkinointia, vieraita kieliä ja pilkettä silmäkulmassa Vielä koulun penkillä istuvaa kylte-

riä kokenut ekonomi haluaa rohkaista lukemaan kieliä sekä kehittämään myynti- ja markkinointitaitojaan:

– Me suomalaiset olemme ratkai-

sukeskeisiä ihmisiä ja osaamistamme

arvostetaan maailmalla. Meidän on entistä rohkeammin ja avoimemmin myös

markkinoitava itseämme ja tuotteitamme.

Suomalainen

huippuosaaminen,

kuten cleantech-ratkaisut, on kysyttyä maailmalla. Mielikuvat Suomesta ovat

valtaosin positiivisia, Toivakka korostaa palattuaan juuri vienninedistämismatkaltaan Kiinasta, jossa valtaosa vä-

estöstä on joskus kantanut taskussaan Nokiaa.

Lopuksi Toivakka haluaa vielä ki-

teyttää sen kaikkein olennaisimman KYlisteen lukijoille:

– Nauttikaa elämästä, nähkää maa-

ilmaa, opiskelkaa kieliä ja samalla

kerätkää ja arvostakaa erilaisia työkokemuksia. Pitäkää myös aina pilke

silmäkulmassa. Kauppatieteilijöiltä jos joiltain sen pitäisi onnistua.█

1/15 KYliste.

25

TYYn uudet tuulet Vuoden 2015 Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen on soluttautunut kaksi kylteriä, mutta mitä TYY oikeastaan merkitsee tavalliselle Merca-hengailijalle? KYliste lähti ottamaan asiasta selvää haastattelemalla hallitukseen valittuja Lauri Liljenbäckiä ja Jesse Huovista.

TEKSTI JA KUVAT KAROLIINA RAJALA

Lauri Liljenbäck

Jesse Huovinen

Vuosikurssi: 2009

Vuosikurssi: 2012

Kiinnostuksenkohteet: Opiskelijajärjestötoiminta

Kiinnostuksenkohteet: Ylipäätään mielenkiinnon

Pääaine: Toimitusketjujen johtaminen

Motto: If it's worth doing, it's worth doing well

on vienyt erittäin suuren siivun vapaa-ajastani koko

opiskeluaikana, mutta muu aika menee lähinnä valokuvatessa ja kuntoliikkuessa. Nautin metallimusiikista, tietokonepeleistä, korkeakoulupolitiikasta ja tietysti talousasioista.

Pääaine: Laskentatoimi ja rahoitus

Motto: Älä murehdi tulevaa, vaan elä nyt ja tässä.

kohteena on asioihin vaikuttaminen. Tästä syystä

olen myös ajautunut pitkälti järjestötoimintaan mukaan. Jos en ole asioihin vaikuttamassa niin aika ku-

luu lenkkipolulla, salibandyn tai mielenkiintoisten dokkareiden ja sarjojen parissa.

Missä tehtävässä toimit TYYn hallituksessa vuonna 2015?

Milloin kiinnostuit ensimmäisen kerran TYYn hallituspai-

Mitä kaikkea tehtäväsi sisältöön kuuluu?

kan hakemisesta ja miksi?

Jesse: Toimin hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana.

Toimenkuvaan kuuluvat opinto- ja tutkintoasiat, opetuksen kehittäminen, opiskelijaedustus yliopiston hallinnossa sekä paljon muuta koulutukseen liittyvää. Sivusektorina minulla on myös työelämäasiat.

Lauri: Olen alayhdistys-, viestintä- ja tutorointivastaava.

Alayhdistyskentällä vastaan yhteydenpidosta alayhdistyksiin,

yhteistyön kehittämisestä ja yhdistystoiminnan koordinoinnista. Viestinnän osalta ohjaan TYYn viestintää taktisella ja strategisella tasolla sekä hoidan muutamia operatiivisempia asioita.

Tutorointi käsittää TYYn tasolla lähinnä tutoreiden ohjausta sekä koulutusta ja uusien opiskelijoiden perehdytysasioita.

Mihin tavoitteisiin pyrit pestissäsi vuonna 2015? Mitä haluaisit kehittää TYYssä?

Jesse: Heräsin hakemaan vain muutamia viikkoja ennen ha-

kuajan sulkeutumista. Tässä merkittävä rooli oli muutamilla henkilöillä, jotka kannustivat minua hakemaan ja toimimaan ylioppilaskunnassa.

Lauri: Käytännössä siinä vaiheessa, kun TYYn hallituspaikka

oli viimeisiä luottamustoimia, joita en ollut vielä tehnyt ja kun opinnot olivat myös siinä vaiheessa, että gradu on ainoa asia

maisterinpapereiden tiellä. Oli erinomainen tilaisuus hoitaa luottamustoimia kun kiinnostusta oli vielä valtavasti, opinnot eivät

olleet tiellä ja työpaikan saattoi hyvin jättää. Itse ajatushan oli joskus käynyt mielessä jo aiemmin, mutta tilaisuus ei ollut ollut sopiva.

Mikä merkitys TYYllä on juuri TuKYläisille?

Lauri: TYYllä ja TuKYllä on aivan erityinen suhde historiansa

Jesse: Pyrin vaikuttamaan yliopiston rakenteisiin, jotta opis-

takia. Itse olen viimeistä vuosikurssia Turun kauppakorkeakou-

sessä kehityksessä ja pystymme tarjoamaan laadukasta opetusta.

aivan omaa luokkaansa kaikilla osa-alueilla, mutta ei kuitenkaan

kelusta saataisiin entistä toimivampaa ja joustavampaa. Myös

yliopiston on kehityttävä, jotta pysymme mukana kansainväli-

Toivoisin, että TYY tulisi vuoden aikana edes hieman lähemmäksi opiskelijoita. TYY tarjoaa meille kuitenkin muitakin arvokkaita palveluita kuin vain sen opiskelijatarran, joka syyskuun alussa.

Lauri: Haluaisin luoda TYYn, jossa alayhdistykset toimivat tii-

viimmässä yhteistyössä keskenään ja hyödyntäisivät TYYn palveluita paremmin. TYYn viestinnässä on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia, ja niiden vakiinnuttaminen, hyödyntäminen

sekä viimeistely ovat tämän vuoden suurimmat teemat. Kaikilla

sektoreilla on myös pienempiä tai suurempia käytännön seikkoja, joissa on parannettavaa. Sektorikokonaisuuteni on hyvin kiintoisa ja minulle sopiva, on mukava päästä työstämään näitä asioita.

Millä tavoin olet ollut mukana TYYn toiminnassa ennen hallituspestissä aloittamista?

Lauri: TuKYn alla olen tehnyt vuosien varrella ”lähes kaiken

lun ylioppilaskunnassa aloittaneista ja olen siis nähnyt koko yhdistysajan. TuKY on edelleen muihin TYYn toimijoihin verrattuna

voi tehdä kaikkea. TYY tekee jatkuvaa työtä etenkin edunvalvonnan ja alayhdistyskentän osalta, mutta mikäli kaikki sujuu hyvin,

ei se juuri näy kylterille. Yliopiston hallinto, opintotukiasiat ja neuvontapalvelut ovat esimerkkejä näistä kanavista. Ennen kaikkea TYYn avulla TuKYläiset ovat osa yliopistoyhteisöä ja mahdollisuuksia on halutessa vaikka mihin.

Jesse: TYY tarjoaa arvokkaita edunvalvonta- ja neuvontapal-

veluita, jotka on hyvä tiedostaa. Lisäksi meidän toimijaryhmät

saavat TYYltä arvokasta tukea toimintansa pyörittämiseen. TYYssä vaikutetaan asioihin ja tehdään päätöksiä, joilla on vaikutusta meidän jokaisen arkeen. TYYn merkitys on ainakin taustalla

suuri meille kaikille, vaikka se ei aina suoraan meidän luennoilla välttämättä näy. Kannustankin kaikkia hakemaan mukaan TYYn toimintaan.█

mitä voi”, nakkeilusta TuKYn hallitukseen, oluen panemisesta valtavaan verkkolevyprojektiin ja KYlisteestä Parkkiryhmään.

TuKYn sateenvarjon ulkopuolella olin mukana kahden harrastusyhdistyksen hallituksessa, TYRMYssä ja AAlyssä. TYYssä istuin

varaedaattorina 2011–2014, olin SYL:n liittokokousdelegaatiossa 2014 ja toimin Avustustoimikunnassa 2014.

Jesse: TYYn toiminnassa olen ollut mukana lähinnä TYYn

alayhdistysten kautta ja varaedaattorina. Liikaa kokemusta TYYstä ei siis todellakaan ennen hallituspestiä ole, joten vuoden aikana tulen varmasti kokemaan ja oppimaan paljon uutta. TYYn toiminta on kuitenkin mielenkiintoista, joten kannustan kaikkia mukaan toimintaan. Kauppislaisen tarvitsee kuitenkin ylittää vain Rehtorinpellonkatu, joten kauas ei tarvitse lähteä.

1/15 KYliste.

27

KYLISTE TESTAA, JOTTA SINUN EI TARVITSE:

MARKETIT

TEKSTI VILLE KAUKONEN, JARKKO LOUHELAINEN, HELMI LÖTJÖNEN, VARPU SOMERSALO KUVAT STOCK EXCHANGE, UNSPLASH

M

uiden valtamedioiden tavoin myös KYliste yrittää aika ajoin leikkiä ajankohtaista, ja nyt siihen tarjoutuikin oiva tilaisuus, kun kauppaketjujen hinnanalennukset (älkää käyttäkö sanaa ”halpuuttaminen”, toimitus saa siitä syövän) ovat ravistelleet yhteiskuntaa. Yksi kylterin perimmäisistä taloudellisista ongelmista, laskiksen pakollisten kurssien ohella onkin ruokaostokset: mennäkö lähikauppaan ostoksille vai jaksaisiko sitä mennä kauempaan markettiin halpojen hintojen perässä? Entä onko niissä kauemmissa hypermarketeissa oikeasti halvempaa?

KYliste lähti ottamaan selvää, mikä missäkin maksaa ja millaisia marketteja Turusta löytyy.

Koska opiskelijan ostosbudjetti on yleensä korkeintaan kaksinumeroinen summa ja alkaa silloinkin maksimissaan ykkösellä, otimme testiin vain kaikkein olennaisimmat tuotteet. Pyrimme kuitenkin ottamaan mukaan monipuolisesti erikokoisia ja eri ketjujen marketteja, jotta tulos olisi mahdollisimman kattava.

Testaajille tosin annettiin hieman liian vapaat kädet ostoslistojen kanssa johtuen testin vetäjän journalistisesta pätemättömyydestä, joten hyödykekorit poikkeavat vähän toisistaan. Maidot ovat vaihtelevasti puolen tai yhden litran tölkkejä, Karhut 0,33l tai 0,5l ja Lidlistä ja Deli Marketista ostetut tomaatit olivat ulkomaisia.

Jos siis etsit optimaalista ostovoimapariteetilla mitattua hyödykekoria, kannattaa ehkä vain lukea se Hesarin tekemä hintavertailu. Ja jos et tiedä, mitä ”ostovoimapariteetti” tarkoittaa, käy KTY-kurssi uusiksi.

28

KYliste. 1/15

K-Citymarket Turku Länsikeskus

K-extra Kylänvalinta

K-Citymarket Länsikeskus on testattavista marketeista

Kylänvalinta on kaikkien Ylioppilaskylässä asuvien tuttu

kaupan valikoima on ylivoimaisesti laajin sisältäen muun

kuputiikki, mutta kätevän sijaintinsa ansiosta se on varsin-

suurikokoisin, mutta sijaitsee myös kauimpana noin viiden kilometrin päässä kauppakorkeakoululta. Koosta johtuen

muassa hyllyn täynnä amerikkalaisia erikoisuuksia ja suuren hedelmä- ja vihannesosaston. Kauppaanmenon ajalla

on tosin väliä, sillä etenkin perjantaisin maitohyllylle pääseminen voi vaatia kyynärpäätaktiikkaa tai mummojen jyräämistä ostoskärryillä.

Opiskelijan kannalta isona plussana lienevät kaupan ku-

peesta löytyvä Alko ja edullinen hintataso.

lähikauppa. Se on lähellä kaikkia ja keskeisellä paikalla. Kylänvalinta on kooltaan ja valikoimaltaan hyvin suppea pikkin pikkuostosten ja nopean purtavan unelmakauppa.

Kylänvalinnan hyviä puolia ovat selkeästi sen sijainti

keskellä Ylioppilaskylää, asioinnin helppous ja ystävällinen palvelu. Myös aktiiviset Facebook-sivut ovat plussaa.

Huonoja puolia ovat pienen kaupan tuoma kallis hintataso

verrattuna isompiin kauppoihin ja suppea valikoima. Aukioloajat myös häviävät esimerkiksi Siwalle ja Salelle, sillä Kylänvalinta on auki klo 10–22 välisen ajan.

Deli Market

Lidl Eerikinkatu

Suomalaiseen kulttuuriin ja ruokaan kyllästyneelle löytyy

Eerikinkadun Lidl tarjoaa arki-iltojen jonotusmaratonin

ostoksiin riemastuessaan tuotevalikoiman eksoottisuudes-

kokemuksesta miellyttävän.

Turun ytimestä Deli Market. Kaupassa asioidessaan opis-

kelija saattaa yllättää itsensä päätymällä mitä erikoisimpiin ta.

Innokkaimmat kulinaristit Deli tavoittaa myös sosiaali-

sessa mediassa. Sen mieltä lämmittävät Facebook-sivut takaavat tyytyväisyytesi.

lisäksi myös opiskelijaystävällisen hinnaston. Tuotevalikoiman laajuus ja ja myymälän avara tilaratkaisu tekevät ostoVäenpaljoudesta ja stressaantuneelta vaikuttavasta hen-

kilökunnasta huolimatta Lidl on yksi suosituimmista ruokakaupoista keskustan tuntumassa.

1/15 KYliste.

29

K-Extra Puhakka

Sale Käsityöläiskatu

Puhakka on miellyttävä lähikauppa, joka on kätevästi monen

Keskustan kupeesta löytyvä Sale on hyvin tyypillinen lähi-

suutensa ja luo katsekontaktin. Luonnollisesti suurempiin

pitkät aukioloajat.

kylterin kotimatkan varrella. Työntekijät ovat ystävällisiä

ja moikkaavat, jos asiakas vahingossa unohtaa suomalaikauppoihin verrattuna tuotevalikoima ei ole kovin laaja,

mutta riittää hyvin täyttämään arkiset tarpeet. Lisäksi pitkät aukiolojat helpottavat iltakukkujien elämää.

Testipäivänä suomalaiset ja kanarialaiset tomaatit sattui-

vat olemaan samanhintaisia ja tavallista edullisempi hinta herätti hetkeksi tunteen talven keskelle tulleesta kesästä.

kauppa: valikoimaa on tyydyttävästi, mutta hinnat hieman isompaa kauppaa korkeammat. Tätä tietysti kompensoivat

Henkilökunta on ystävällistä, mutta jonoon saa varautua

lähes aina, sillä kassoja on vain kaksi. Kauppa on myös melko ahdas, joten käytävillä kohdatessa pitää varoa, ettei tuupi

tavaroita alas hyllyltä. Salesta -30%-tuotteita löytyy melko runsaasti, joten himohamstraajalle löytyy helposti täytettä pakastimeen.█

Hinnat Maito 1l

Vaasan ruispalat (12kpl)

Paprika, 200g

Tomaatti, 100g

0,65

1,09

0,64

0,81

1,99

0,52

2,05

0,51

Deli Market

Ei myydä maitoa; Nido maitojauhe 400g 4,49 Tebrizi Leipä 1,80 0,60 0,22

Ei alkoholijuomia;

2,99

1,49

Naz-jogurttijuoma

Kahvi

3,01 (Pirkka)

2,99 (Rainbow)

5,40 (Najjar)

Puhakka

Lidl

Kylävalinta

1,15

2,49

Maito 0,5l

Vaasan ruispalat (12kpl)

Paprika, 200g

Tomaatti, 100g Karhu III olut Kahvi

Yhteensä

KYliste. 1/15

Sale

Karhu III olut

Yhteensä

30

Citymarket

6,79

5,95

0,60

0,73

0,78

0,52

2,45

0,40 3,19

2,99 (Pirkka) 7,42

0,39 1,05

3,54 (Juhla Mokka) 3,84

1,79€/0,5l 14,30

1,29

1,33 0,60 1,28

4,99 (Juhla Mokka) 6,99

Leikkausta ja liimausta opintotukiin 2015 Vuonna 2015 opintotukiin on luvassa muutoksia. Kelan myöntämään opintotukeen kuuluvat opintoraha, asumislisä sekä opintolainahyvitys korkeakouluopiskelijoille.

TEKSTI JA KUVITUS HELMI LÖTJÖNEN

Toisen tutkinnon suorittaminen vaikeutuu Hallitus esittää uudistusta enimmäistukiaikojen lyhentämiseksi.

Tällä se tähtää siihen, että opiskelijat siirtyisivät työelämään entistä nopeammin.

Jos esimerkiksi haluat kauppakorkean jälkeen suorittaa toisen

samantasoisen korkeakoulututkinnon, et tule saamaan silloin opintorahaa tai asumislisää.

Rajoitus koskee opintoja, joissa opiskelupaikka on vastaan-

otettu syysluukaudella 2016 tai sen jälkeen alkavassa toisessa

Asumistuki tarkastetaan esimerkiksi 1.7.2015 alkaen, jos tulot

ovat muuttuneet 12.5.2015. Muutokset siis tarkastetaan sitä seuraavan kuukauden alusta, jota edeltävän kuukauden ensimmäisenä päivänä tulojen muutos on ollut voimassa.

Syyskuun alussa voimaan astuu 300 euron suuruinen ansio-

tulovähennys asumistuesta. Vähennys tehdään kunkin ruokakunnan jäsenen yhteenlasketusta ansio- ja yrittäjätulosta.

Muutoksia ulkomailla suoritettaviin opintoihin

samantasoisessa koulutuksessa. Mikäli eduskunta hyväksyy esi-

Jos eduskunta hyväksyy ehdotukset, 1.8.2015 alkaen opintotukea

Muutoksia asumistukiin

edeltävien viiden vuoden aikana. Tämä koskee EU- tai Eta-maan

tyksen, uudistus tulee voimaan 1.8.2016.

Asumistuen määrä pysyy edelleen 80 %:ssa hyväksyttävien,

enintään enimmäismääräisten asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko.

Muutoksena on, että asumistukeen ei vaikuta enää asunnon valmistumis- tai perustamisvuosi, pinta-ala eikä lämmitysjärjestelmä. Hyväksyttävien asumismenojen ylittäessä enimmäisasumismenot, tuen määrä lasketaan enimmäisasumismenojen mukaan.

Uusi laki asumistuesta astui voimaan 1.1.2015.

Aiemmin asumismenoiksi hyväksyttiin vain omistusasuntojen

lainojen korkoja. Nykyään Kela hyväksyy asumismenoiksi myös

asumisoikeusasunnon asumisoikeuden hankkimiseksi otettujen lainojen korkoja 73 %.

Uuden lain mukaan asumistuen saajan alaikäisten lasten tulot

eivät vaikuta yleisen asumistuen määrään. Lisäksi omaisuusrajat

poistuvat. Omaisuuden määrä ei vaikuta asumistuen määrään,

mutta omaisuudesta saatava tuotto, esimerkiksi korkotuotto, vaikuttaa.

Muutoksia on luvassa myös asumistuen tarkistamiseen, jos

voi saada jos on muita kiinteitä suhteita Suomeen, vaikkei olisi asunut Suomessa vähintään kahta vuotta opintojen aloittamista kansalaisia.

Ennen kyseisen tuen saaminen edellytti, että opiskelijalla oli

ollut vakituinen kotikunta vähintään kahden vuoden ajan opintojen aloittamista edeltävän viiden vuoden aikana.

Oikeus vähäiseen opiskeluun sairauspäivärahalla Sairauspäivärahaa saavan on mahdollista opiskella toipumisen edetessä hieman. Opiskelijan tulee itse arvioida milloin vähäisen

opiskelun raja ylittyy ja ilmoittaa siitä Kelaan. Vähäinen tarkoittaa enintään 40 % ohjeellisesta lukukauden tavoitteesta.

Kyseisillä muutoksilla ei ole vaikutusta tuen hakemiseen, eikä

tuen maksaminen katkea uudistusten takia. Tuet tarkastetaan

seuraavassa väli- tai vuositarkastuksessa uuden lain mukaisesti.

Kela arvioi tuen nousevan tai pysyvän ennallaan noin 73 prosentilla. Noin 27 prosentilla tuensaajista sen arvioidaan pienentyvän.

Myös muita Kelan myöntämiä tukia muutetaan 2015. Esimer-

kiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärään tehdään 0,4 %:n korotus.█

tulot pienenevät 200 euroa tai nousevat 400 euroa kuukaudessa.

1/15 KYliste.

31

Taloustiedettä kritisoidaan usein liiasta rationaalisuudesta ja yrityksiä moraalisen toiminnan rajat ylittävästä voitontavoittelusta. Lehman Brothersin toiminta ja kansainvälinen finanssikriisi ovat herättäneet kysymyksiä etenkin pankkien toiminnan eettisyydestä ja valvonnan lisäämisen tarpeellisuudesta. On myös pohdittu, pitäisikö liiketoimintaetiikan opetusta yliopistoissa lisätä. Eettiset kysymykset ovat johtamisen kentällä ajankohtainen ja suosittu aihe. Myös yritysten sosiaalinen vastuu on kriisien jälkimainingeissa saanut huomiota.

32

KYliste. 1/15

Kohti vastuullisempaa taloutta TEKSTI MIRVA JUNTUNEN KUVITUS KATHARINA SCHMIDT KUVA STOCKSNAP

S

uomessa pankit ovat perintei-

turvassa. Vaikka markkinatalous tun-

toimineet kaikilla perinteisen

saanut osakseen myös paljon kritiikkiä.

sesti olleet niin sanottuja universaalipankkeja, eli ne ovat

pankkitoiminnan

alueilla.

Nykyisin

pankkeja voidaan pitää jo laajan tuotevalikoiman finanssitaloina. Pankkien

sääntelyä on ajan kuluessa vähennetty ja toiminnan esteitä poistettu, mikä on samalla tarkoittanut suurempaa

toiminnallista liikkumavaraa. Pankkikeskeisestä rahoitusjärjestelmästä on

siirrytty yhä markkinakeskeisempään ja vapaampaan järjestelmään, millä oli oma osansa kriisien syntymisessä.

Luottamus ja sen merkitys Taloustieteen

näkökulmasta

tarkas-

teltuna luottamuksella on taloudessa suuri merkitys. Markkinatalouden toi-

minta ilman luottamusta osapuolten välillä olisi hyvin hankalaa. Etenkin

Kreikan velkakriisi heikensi luottamusta pankkeihin ja herätti huolta pankkien maksuvalmiudesta. Pankkien

asiakkaat alkoivat olla huolissaan siitä,

ovatko heidän talletuksensa pankeissa

nustetaankin toimivimmaksi ja tehok-

kaimmaksi talousjärjestelmäksi, on se Etenkin sen moraalisuus on usein ase-

tettu kyseenalaiseksi. Myös yrityksissä moraaliset rajat tuntuvat olevan varsin häilyviä.

Yhdysvalloissa

esimerkiksi

Lehman Brothers, Merrill Lynch, Goldman Sachs ja Morgan Stanley ovat joutuneet negatiiviseen valokeilaan, kun

ne ovat toiminnallaan osoittaneet erittäin kyseenalaista liiketoimintaetiikkaa. Pankkeja on syytetty vastuuttomista

lainanmyöntämiskäytännöistä,

ja niiden väitetään olevan osasyyllisiä finanssikriisin puhkeamiseen.

Eettinen ja vastuullinen talous – täysin mahdoton ajatus?

Yhdysvalloissa subprime-kriisin ja Eu-

roopassa Kreikan velkakriisin jälkeen yritysten sosiaaliset sidosryhmät eivät enää ole hyväksyneet liiketoiminnan

perinteisinä pidettyjä arvoja. Esimerkiksi Iso-Britanniassa asenteet pank-

1/15 KYliste.

33

kitoimintaa ja palkitsemisjärjestelmiä kohtaan ovat

kansainvälinen, itsenäinen pankkien verkosto, joka

kin joutuneet miettimään arvojaan ja sidosryhmäsuh-

kestävän pankkitoiminnan periaatteisiin ja halu tar-

tullut suuri muutos. Pankit ovat menettäneet suuren

yleisön luottamuksen. Kriisien myötä yritykset ovatteidensa hoitoa aivan uudesta näkökulmasta.

Osittain tästä syystä yritysten sosiaalinen vastuu,

corporate social responsibility (CSR), on kasvattanut

merkitystään yritysten strategioissa viime vuosien aikana, vaikka sitä näkyi strategioissa ennen kriisejäkin.

On myös esitetty melko radikaaleja näkemyksiä, joiden mukaan kriisit olisivat voineet olla estettävissä tai

ainakin todennäköisyys niiden syntymiseen olisi ollut

pienempi, jos CSR olisi jo aikaisemmin saanut ansait-

rahoittaa kestävää kehitystä. Verkostossa on mukana

pankkeja ympäri maailmaa. Niitä yhdistää sitoumus jota vaihtoehto tämänhetkisessä talousjärjestelmässä.

Keskeinen periaate on se, että olemme vastuussa elinympäristöstämme nykyisille ja tuleville sukupolville.

Nyt myös Suomessa eettisen pankkitoiminnan periaatteisiin on kiinnitetty huomiota esimerkiksi Pankki 2.0 -aloitteen myötä.

Mikä on Pankki 2.0?

semaansa huomiota.

Pankki 2.0 on uusi, seuraavan sukupolven versio pank-

lista hyvinvointia, ja kuinka ne voivat vaikuttaa ym-

nan edistämiseksi. Aloitteen arvopohjana ovat rahoi-

CSR:n peruskysymyksiä ovat esimerkiksi se, miten

yritykset voivat omalla toiminnallaan edistää sosiaapäristöasioihin. Kriitikot kuitenkin kyseenalaistavat yritysten vastuullisuusohjelmat. Onko vastuullisuus

näennäistä, ja kyse ainoastaan pyrkimyksistä kirkastaa yrityksen profiilia ja imagoa kilpailussa? Etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina yrityksissä joudutaan

pohtimaan kuinka paljon niillä on varaa panostaa sosiaaliseen vastuuseen.

Vaarallisinta on kuitenkin jättää CSR kokonaan huo-

mioimatta, sillä tällöin yritys ainoastaan vahingoittaa omaa mainettaan. Yritykset myös helposti astuvat

sudenkuoppaan pyrkimyksissään osoittaa yleisölle

vastuullisuuttaan. CSR muuttuu etenkin sponsorointiprojektien osalta toisinaan puhtaasti markkinoinniksi,

jolloin sillä on yhtä lailla mainetta vahingoittava vaikutus.

kitoiminnasta Suomessa. Kyseessä on vuonna 2012

perustettu aloite suomalaisen, eettisen pankkitoimintuksen läpinäkyvyys sekä kestävän talouden rakentaminen. Aloitteen lähtökohtana on se, että asiakkailla

on oikeus tietää, mitä heidän rahoilleen tapahtuu ja mitä niillä tehdään. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan rahoilla tulisi saada aikaan myös jotakin hyvää,

kuten ekologisesti, sosiaalisesti tai kulttuurisesti vaikuttavaa toimintaa. Pankkien asiakkaiden toiveina on

ollut muun muassa mikroyritysten tukeminen, nuorten liikuntaprojektien rahoittaminen ja erilaiset reiluun kauppaan liittyvät hankkeet.

Pankki 2.0 -aloitteen yhteyshenkilö Marika Lohen

mukaan rahoitusmaailman muuttaminen on tärkeää,

sillä rahoittajat ratkaisevat, millaista taloutta tulevaisuudessa tehdään. Pankki 2.0 käyttää yhteisöbondia,

joka on maailmalla jo tuttu instrumentti. Yhteisöbondi

Kuluttajien vaikutusvalta

on paikallistalouden työkalu, jolla kaikki sellaiset yh-

Kuluttajat ja suuri yleisö vaativat pankeilta ja yrityksil-

riskiin nähden korkeinta mahdollista tuottoa, mutta

tä vastuullisuutta ja eettisten periaatteiden mukaista

toimintaa, mutta onko kuluttajilla minkäänlaista vaikutusvaltaa? Myös globalisaation ongelmiin liittyvät

kysymykset ovat lisääntyneet. Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa on jo Suomea aikaisemmin herätty

ongelmiin ja ilmiö läpinäkyvyyden lisäämisestä pankkitoiminnassa on jo yleistynyt.

34

Global Alliance for Banking on Values (GABV) on

vuosikymmenien ajan olleet suopeita, mutta tähän on

KYliste. 1/15

teisöt, jotka haluavat muuttaa yhteiskuntaansa paremmaksi, voivat hankkia rahoitusta. Sijoittaja ei tavoittele

tietää tarkkaan minkälaisessa toiminnassa hänen rahansa ovat. Mukana on monta sijoittajaa, ja mukaan voi tulla pienelläkin summalla, kuten sadalla eurolla.

Yhteisöbondilla sijoittaja ei rikastu, ja yhteisö päät-

tää kuinka paljon korkoa sijoittajalle tarjotaan. Idea on

alun perin lähtöisin Kanadasta, jossa yhteisöbondeilla on rahoitettu esimerkiksi suurten rakennusten re-

montointia. Useimmiten rahoitus tuleekin hankkeiden

laisjärjestö, joka pyrkii edistämään kriittistä globali-

Marika Lohen mukaan Pankki 2.0 -aloitteessa on

Alun perin Attac-liike syntyi Ranskassa vuonna 1998

läheltä, jossa ihmiset näkevät sen arvokkaana ja haluavat tukea toimintaa.

Suomessa toteutunut jo muutamia yhteisöbondeja.

Gaijan Luomukylä ry:n yhteisöbondilla kerättiin 16

000 euroa ekologisen osaamiskeskushankkeen rahoittamiseksi. Vantaan Nicehearts ry:n yhteisöbondilla puolestaan kerättiin 25 000 euroa tyttöjen ja naisten

yhteisölliseen toimintaan. Nämä hankkeet ovat osoitus konkreettisesta toiminnasta kestävän talouden kehittämiseksi.

Globalisaation ongelmat Globalisaatio ei ole enää maailmassa uunituore ilmiö,

mutta sen ongelmat vaativat entistä enemmän huomiota. Suomen Attac on vuonna 2001 perustettu kansa-

saatiokeskustelua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, yhteiskunnallista vaikuttamista ja kestävää kehitystä.

tarkoituksenaan ajaa kansainvälisen valuutanvaihtoveron käyttöönottoa. Valuutanvaihtoveron mahdol-

lisuus nousi otsikkoihin jälleen vuonna 2008, ja sen uskottiin ehkäisevän tulevia finanssikriisejä ja vakauttavan valuuttamarkkinoita. Veron tuotto oli tarkoitus

suunnata yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Suomessa järjestön tavoitteita ovat olleet muun muassa kehitysmaiden velkojen mitätöinti ja veroparatiisien sulkeminen.

Järjestö painottaa, että oikeudenmukaisessa talousjärjestelmässä ja yhteiskunnassa mahdollisuudet jakautuvat tasapuolisesti. Kaikkiin pätevät samat säännöt,

ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan

päätöksentekoon ja inhimillisen elämän edellytykset voidaan taata myös tuleville sukupolville. █

1/15 KYliste.

35

Ei teil mittää töit ois tarjota?

14 päivää työnhakua

Se on taas se aika vuodesta. Facebook täyttyy hiljalleen onnistumisen kiljahduksista kun jengi saa huikeita kesätöitä. Tänä vuonna aion olla yksi heistä.

Koneen ruudulla loistaa 10 potentiaalista CV-kuvaa. CV:tä itseään nyt ei uskalla edes avata ennen kuin kuva on kunnossa, koska muuten tulee se tyhjän paperin kammo.

On paljon kivempaa iskeä kuva kulmaan ja huijata itseään väittämällä olevansa jo melkein valmis. Sitten on jäljellä vain se kirjallinen viidakko, jossa vakuutan lukijan siitä että olen sitä mitä he työpaikkaan etsivät.

Kakkupala? Yrittänyttä ei laiteta. Tästä lähtee 14 päivää taltioitua työpaikan hakua.

TEKSTI ILONA MOLIN KUVAT ILONA MOLIN, STOCK EXCHANGE

36

KYliste. 1/15

Ma 12.1: Mistä mentorit ja motivaatio?

Kaikki alkaa motivaatiosta, eli googlettamalla miten tehdä työnhausta hauskaa. Eri kielillä tietysti. Aamukahvi on kylmää ja

kuuntelen naapurin hyllynripustusoperaatiota. Epätoivon syy lienee siinä, että useamman kilon painava hylly ei pysy kiviseinässä kiinni koukulla, joka on tarkoitettu kevyen taulun ripustukseen. Itkupotku-kohtauksen alkaessa päätän tarvitsevani omaan projektiini mentoreita. Semmoisia onnellisesti töissä olevia viisaita tyyppejä, jotka tietävät mistä puhuvat, ja uskaltavat antaa kriittistäkin palautetta. Suoranaisia senseitä ohjaamassa mahdottomalta tuntuvaa projektia oikeaan suuntaan!

Kännykässä vilahtaa punainen pallero: ”You have a new match!” se sanoo.

Tinder! Voisiko tämänkin applikaation käyttötarkoitusta laajentaa? Käyn match-listan läpi kriittisellä silmällä ja kysyn muu-

tamalta, olisiko heillä kiinnostusta auttaa työnhaussa. Vähän niin kuin tutkimusmielessä. Ja niitähän löytyi!

Mitä neuvoja antaisit motivaation löytämiseen?

Mentor 1: Kannattaa heti alussa päättää mitkä ovat sun päämäärät. Ja sitten kun tiedät ne niin et edes lähde hakemaan työtä,

joka ei ole siihen täydellinen.

Minä: Kävin kerran paikassa, joka omaa pystin Great place to work. Siellä oli jäätelöpakastin työntekijöiden käytettävissä. Voiko

sen laittaa päämääräksi?

Mentor 1: Sanoisin, että älä hyväksy mitään alle jäätelöpakastimen.

Mentor 2: Jos et osaa vastata hakemuksen tärkeimpään kyssäriin, et miksi haluat just siihen lafkaan, ni älä hae sitä paikkaa!

Kymmenen huonon hakemuksen sijaan lähetä yks ihan täydellinen hakemus.

Eli pakastinfirma?

Mentor 3: Kuuntele puhelinmyyjiä.

Tuijotan kolmatta vastausta hetken häkeltyneenä, koska se on ehkä paras vastaus mitä olen tähän kysymykseen saanut. Kir-

joitan lauseen lappuun ja liimaan motivaatiotauluun. Taulussa on tällä hetkellä possun kuva, sen, joka huusi vuosia sitten että kannattaa syödä kanaa. Ja yksi harjoittelijapaikkailmoitus nimeltänsä unelmaduuni.

Ke 14.1: Taustatyöskentelyä

~

Juttelen puhelinmyyjän kanssa pitkät pätkät 4G:n hyödyistä.

To 15.1: Se kuva

~

Mentor 1: Kuva on hakemuksen ainoa niin sanottu ihmiskontakti. Kannattaa nähdä vaivaa siihen, että kuva on lähestyttävä ja reipas. Ei kannata ottaa selfietä. Tai tee se sitten niin ettei se näytä siltä.

Mentor 2: Semmonen luonnollinen kuva on hyvä. En ehk muokkaisi kuvaa ainakaan liikaa.

Minä: Eli ei filttereitä vai?

Mentor 2: Kidding right?

Mentor 3: Jos kuva otetaan vessassa ni edes ne hammastahnatöhnät kannattaa putsata peilistä pois. …Okei?

Sovimme siskon kanssa CV-illan, siis semmoisen illan jossa syödään, juodaan viiniä ja otetaan CV-kuvat. Faktahan on, että

vaikka nykyisessä sosiaalisen median maailmassa kuvia otetaan päivittäin, niin itsensä kuvauttaminen tuntuu silti edelleen pöhköltä ja kankealta.

Valaistus on tärkeä asia. Rakennamme pientä tunnelmavalaistusta pöydän päähän ja sitten kamera esiin.

Käymme nopean väittelyn siitä kumman kuva on kriittisempi, eli kumpi joutuu kuvattavaksi ensin. Häviän ja asetun seinän

viereen. Kamera ääntelee ja ohjeistus ei mairittele: ”Hengitätkö sä?”

”Sokea peura ajovaloissa!”

”Tää on vähän semmoinen kankea missihymy.”

Tauko! Poskia kivistää mutta kuvassa näytän vakavalta albiinolta, jonka silmät tapittavat suurina tyhjyyteen. En palkkaisi

itseäni kuvan perusteella edes keittämään kahvia takahuoneeseen. Joutuuhan siinäkin laskemaan, joskus jopa kymmeneen.

Onnekseni seuraavan aamun Photoshop-taika tekee muutamasta kuvasta edes vaihtoehdon. Mutta ei filttereitä!

1/15 KYliste.

37

Su 18.1: Curriculum Vitae Joululoman hurjuuden keskellä keräsin pientä listaa markkinointifirmoista, joille menisin töihin vaikka ilman palkkaa. Yllättävän monella listani firmoista on harjoittelijahaku auki ja lopuille päätän laittaa avoimen hakemuksen. Jos siis pystyn päättämään vaikuttavien titteleiden takaa kenelle hakemus kannattaa lähettää. Nyt vain kuuluu kysymys: miten markkinoin itseni markkinoinnin ammattilaisille?

Apua.

Valitsen viisi potentiaalisinta yritystä ja avaan sen kirotun CV:n, joka on päivitetty kunnolla viimeksi kolme vuotta sitten.

Mitä on hyvä CV?

Mentor 1: Tee siitä selkeä ja painota niitä sulle tärkeitä asioita. Pitkäkin työsuhde saattaa jäädä ilman huomiota jos se on mer-

kittynä vain päivämäärinä ja yrityksen nimenä. Toisaalta taas ei kannata listata ihan jokaista nuoruusiän kesätyötä.

Mentor 2: Älä laita sinne sanaa elämänkoulu.

Mentor 3: Luulis et jos haet mainostoimistoon et niitä kiinnostais just kaikki taiteellinen setti?

Neljä tuntia ja hermoromahdus myöhemmin CV on lähellä sanaa lähetettävä. Siellä on ripaus sitä kuuluisaa taiteellista settiä,

mutta myös konkreettista työkokemusta ja työpanoksen tuloksia. On kuulemma tärkeää kertoa mitä konkreettista olet saanut

aikaan työtehtävissäsi. Eli onnistuitko kehittämään jotain. Olen säilyttänyt ensimmäisen version ansioluettelostani seitsemän vuoden takaa. Työkokemuksena kerron ylpeänä markkinointikampanjasta, jonka toteutin ollessani myyjänä turistiliikkeessä: ”Myimme ennätyspaljon kristallisammakoita.”

Onko mut oikeasti palkattu tällä joskus johonkin?

~

Ti 20.1: Hyväksy epätäydellisyys. Keskity vahvuuksiin.

Lisään motivaatiotauluun kuvan sammakosta.

38

KYliste. 1/15

Ke 21.1: Työhakemus - Miten esitellä itsesi, taitosi ja osaamisesi yhdessä A4:ssa ilman että jaarittelet tai satuilet?

Työhakemus vastaa työpaikkailmoitukseen, eli on siis tärkeää vastata jokaiseen ilmoituksen kysymykseen selkeästi ja ytimekkäästi. Myös niihin piilokysymyksiin! Ensimmäinen versio tulee takaisin lukukierrokselta melko lailla täysin punaiseksi värjättynä. Seuraava kierros on jo parempi. Kolmas versio hyväksytään jo kolmessa neljästä tarkistuspisteestä. Ainoa mikä herättää kummastusta on valittu kuva: Joo siis, onhan se… persoonallinen.

Kiva.

Joko saa lähettää?

Miltä hakemus näyttää?

Mentor 1: Mutta eikös tuo ole markkinointifirma? Kannattaa ehkä tehdä hakemuksesta yrityksen nettisivujen näköinen. Silloin

lukija näkee sut jo osana firmaa ja siinä olisi vähän jotain erilaista.

Syvä huokaus. Kuusi tuntia myöhemmin työpöydällä lepää neljä eri kuoseissa olevaa hakemusta.

Mentor 2: Se on hauska!

…Mikä on siis hyvä juttu?

Lopultakin, noin kymmenen tarkistuskierroksen jälkeen sähköposti on auki ja hakemus liitteenä. Onhan vastaanottaja oi-

kea? Firma oikea? Versio hakemuksesta oikea?

Lähetä! Hetkinen. On ehkä hieman outoa lähettää hakemus aamukahdelta. Huomenna siis.

Loppuviikko: Tuskallinen odotus

~

Seuraavana maanantaina sähköpostisovellus inahtaa. Joku on pitänyt värikkäästä hakemuksesta.█

1/15 KYliste.

39

Talo täynnä mahdollisuuksia

Kiinnostaako sinua työskentely liikkeenjohdon konsultoinnin, tilintarkastuksen tai yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyvien palveluiden parissa?

Katso tietoa mm. tarjoamistamme harjoittelumahdollisuuksista osoitteesta www.pwc.fi/careers!

Seuraa meitä: PwC Suomi

PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainväliseen 157 maassa toimivaan PwC-ketjuun. Suomessa meitä on yli 800 asiantuntijaa ja toimipisteverkostomme kattaa koko maan.

Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia ja aikaansaavia ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta ja kehittyä kanssamme. Tarjoamme sinulle hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen, mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut.

Vapaat ajattelij at Ajatushautomot Suomessa

Ensimmäiset ajatushautomot rantautuivat Suomeen jo vuosia sitten. Silti ne tuntuvat edelleen olevan suurelle osalle suomalaista väestöä enemmän tai vähemmän vieras käsite. KYliste päätti kumota omat ennakkoluulonsa tutustumalla neljään Suomessa toimivaan ajatushautomoon.

TEKSTI KAROLIINA RAJALA KUVAT ANTONIA WESTERHOLM, LIBERA, DEMOS HELSINKI

S

ana ”ajatushautomo” saattaa särähtää jonkun korvaan outona terminä. Vaikka ensimmäinen ajatus-

hautomo aloitti toimintansa Suomessa jo noin 40 vuotta sitten ja ajatushautomoiden määrä kentäl-

lä on lisääntynyt erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ovat ne vasta vähän aikaa sitten alkaneet herättää enemmän huomiota suomalaisessa yhteiskunnassa.

Mutta mitä ajatushautomot ovat ja mitä ne käytännössä

tekevät? Ajatushautomoiden toiminnan voitaisiin sanoa keskittyvän poliittisten, taloudellisten sekä sosiaalisten kysymysten ratkomiseen. Tässä prosessissa korostuvat

monipuolinen tutkimustyö sekä sen tulosten esilletuominen julkisessa keskustelussa. Ajatushautomoiden voi- taisiin todeta toimivan eräänlaisina keskustelufoorumeina,

joiden kautta on mahdollista nostaa esille tuoreita ideoita sekä toimintatapoja.

nen rooli Yhdysvaltojen poliittisessa keskustelussa ja pää-

töksenteossa, eikä niiden tärkeyden odoteta vähentyvän lähivuosina.

Suomessa ajatushautomoiden historia on huomatta-

vasti lyhyempi. Suuri osa niistä on aloittanut toimintansa

vasta vajaa kymmenen vuotta sitten. Motivaationa ajatus-

hautomoiden perustamiselle on toiminut muun muassa

tarve lisätä akateemista tutkimusta ketterämpää tiedon tuottamista.

Vuonna 2012 Suomessa oli 17 ajatushautomoa ja vuot-

ta myöhemmin määrä oli noussut jo 23:een. Myös viime

vuonna kasvu jatkui. Ajatushautomoiden lukumäärän määrittäminen aiheuttaa joskus kuitenkin hankaluuksia,

koska sanakirjamääritelmän mukaan ajatushautomo voi periaatteessa olla ”kuka tai mikä tahansa”.

Suomessa ajatushautomot ovat vielä toistaiseksi var-

Yhdysvalloista Eurooppaan

sin pieniä, alle kymmenen henkeä työllistäviä organisaa-

Ajatushautomot levisivät Eurooppaan aikoinaan Yhdys-

tukemaan ajatushautomotoimintaa jo vuonna 2005, mikä

valloista, missä valtaosa niistä on perinteisesti ollut sidoksissa politiikkaan. Monet amerikkalaisista ajatushautomoista keskittyvät vielä nykypäivänäkin ajamaan joko

republikaanien tai demokraattien agendaa. Poliittisesti sitoutuneilla ajatushautomoilla on ollut jo vuosia keskei-

tioita, jotka toimivat pääasiassa valtion, elinkeinoelämän

sekä säätiöiden tuella tai projektirahoituksella. Valtio lähti innosti monia puolueita perustamaan aatteitaan ajavia yksiköitä. Yksi uusimmista on perussuomalaisten ajatushautomo ”Suomen Perusta”.

Toki suomalaiselta kentältä löytyy myös poliittisesti si-

toutumattomia ajatuspajoja.

1/15 KYliste.

41

Eroavista arvoista vaihteleviin ideologioihin

Tutkimuksista mielenilmauksiin ja koulutustoimintaan

Mutta mitkä muut tekijät erottavat eri ajatushautomot toisis-

Kuten arvot, niin myös ajatushautomoiden toimintatavat saat-

jäsen Aleksi Neuvonen kommentoi seuraavasti: ”Suomalaiset

Viimeisen vuoden aikana esimerkiksi Libera herätti huomi-

taan, poliittisen sitoutuneisuuden tai sitoutumattomuuden

lisäksi? Demos Helsingin ennakoinnin johtaja sekä perustajaajatushautomot eroavat monella tapaa toisistaan sekä toiminnan tavoitteiden, ideologisen taustan että rahoituksen suhteen.”

Demos Helsingin omat arvot painottuvat kestävän yhteis-

kunnan rakentamiseen. Ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila taas kertoo pajansa keskittyvän erityisesti demokratiaan sekä

ympäristöön liittyvän tiedon tuottamiseen. Keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa biotalous sekä Itämeri.

Vuonna 2011 perustetun Liberan tunnuslause ”vapaus ja

vastuu” taas linkittyy klassisen liberalismin ideologiaan. Liberan johtajan Kristina Pentin mukaan Libera pyrkii edistämään

neljän eri vapauden toteutumista yhteiskunnassa. Näihin kuuluvat yksilönvapaus, vapaa yrittäjyys, vapaat markkinat sekä vapaa yhteiskunta.

Aiemmista esimerkeistä poiketen, suomenruotsalainen

ajatushautomo Magman ajama agenda on varsin erilainen. Kyseisen ajatushautomon keskeisenä mielenkiinnon kohteena

on kaksikielisyyden ylläpitäminen Suomessa. ”Magma tekee

analyysejä ja tutkimuksia liittyen yhteiskunnan muutokseen ja vähemmistöjen toimintamahdollisuuksiin”, kuvailee Magman yhteiskunta- ja mediasuhdevastaava Olav Melin.

▲Jörn Donner vieraili tammikuussa Magman koulutustilaisuudessa.

42

KYliste. 1/15

tavat erota radikaalistikin toisistaan. Yhdistävänä tekijänä toimii kuitenkin aina jossain muodossa ilmenevä tutkimustyö.

ota julkaisullaan ”Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot”.

Hiljattain Libera myös järjesti, yhdessä median moniarvoisuutta edistävän Vikes-säätiön kanssa, suomalaista sananvapautta käsittelevän keskustelutilaisuuden.

Ajatuspaja e2:n johtaja taas kommentoi, että heidän julkai-

suistaan erityisesti populismin nousua Euroopassa tarkasteleva tutkimus sekä tuoreet gallup-tutkimukset ovat saaneet aikaan

keskustelua. Aikaisemmin Ajatuspaja e2 on herättänyt huomiota myös ”Lunchbreaking News” -keskustelutapahtumillaan.

Demos Helsingin julkaisuista opiskelijoita saattaa kiinnos-

taa erityisesti tutkimus, jossa selvitettiin, miten opiskelijoiden kansainvälisyys kytkeytyy muihin piilossa oleviin, työelämän

kannalta olennaisiin taitoihin. Lisäksi Demos Helsinki julkaisi

viitisen vuotta sitten Suomen maabrändiraportin, jota työstet-

tiin yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Raportti on edelleen laajalti käytössä ja on suosittu apuväline esimerkiksi silloin, kun lähetystöt maailmalla esittelevät Suomea.

Mielenkiintoinen on myös Pasi Saukkosen ajatushautomo

Magmalle tekemä ”Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää?” -tut-

kimus. Magman erityisenä ansiona voidaan kuitenkin pitää sen

minen lähitulevaisuudessa on todennäköistä. Odotettavissa on erityisesti entistä enemmän puoluepoliittisesti sitoutumattomia toimijoita kentällä. Demos Helsingin Aleksi Neuvonen on tästä

iloinen ja kommentoi, että kilpailua kaivattaisiinkin lisää: ”Toivoisimme kentälle paljon lisää tekijöitä, kilpailu tekee kaikille hyvää.”

Toistaiseksi ajatushautomotoiminta painottuu pääkaupunki-

seudulle. Laajentuminen muille alueille on kuitenkin mahdollista. Joillain ajatushautomoilla, esimerkiksi Ajatuspaja e2:lla sekä Demos Helsingillä, on jo nyt tapahtumayhteistyötä eri puolilla

Suomea. Myös rajat ylittävän toiminnan odotetaan lisääntyvän. vuosi sitten aloittamaa 20–25-vuotiaille suunnattua koulutustoimintaa, joka tunnetaan nimellä ”Magma-akatemia”. Koulutuksen ideana on antaa nuorille aikuisille mahdollisuus tutustua eri yhteiskunta-alojen ajankohtaisiin kysymyksiin.

”Tavoitteena on lisätä kiinnostusta yhteiskunnallisiin kysy-

myksiin ja tutustuttaa nuoria virkamiesuraan sekä diplomatiaan. Avoin keskustelu kahdella kielellä ja verkostoituminen on tärkeä osa kurssia”, kommentoi Olav Melin.

Suomalaisista ajatushautomoista Demos Helsinki on jo aloittanut toiminnan Ruotsissa.

Lisäksi ajatushautomoiden välinen yhteistyö tulee luultavasti

lisääntymään lähivuosina.

”Monet tekevät jo yhteistyötä järjestämällä yhteisiä tapah-

tumia. Tapaamme muita ajatushautomoita suhteellisen säännöllisesti. Keskustelemme ajankohtaisista aiheista ja mietimme

omalta osaltamme koko ajan, missä projekteissa voisimme tehdä yhteistyötä. Mielellämme tekisimme enemmän yhdessä”, kertoo Katarina Penttilä.

Konsensusta vastaan

Tavoitteena kasvu ja vahvistunut rooli

Joitain vuosia sitten mediassa heräsi keskustelu siitä, etteivät

Kasvutavoitteita ei nykyisiltä toimijoilta myöskään puutu. Libe-

timaiset ajatushautomot ovatkin tehneet tutkimustyötä sekä

remmaksi kuin yhdelläkään suomalaisella puolueella on Face-

suomalaiset ajatushautomot ole onnistuneet vastaamaan niitä

koskeviin odotuksiin. Monet ovat sitä mieltä, että vaikka kojärjestäneet tutkimuksen teemoihin liittyviä tapahtumia ja

keskustelutilaisuuksia, niin ne eivät ole onnistuneet toimimaan sellaisina muutoksenkäynnistäjinä kuin alun perin oli tarkoitus.

Erityisiä haasteita muutostyölle asettaa Suomessa jo pit-

kään vallinnut konsensuksen ilmapiiri. Vanhoihin toimintamalleihin ollaan liian takertuneita ja perinteisiä ajatusmalleja

ei olla edelleenkään valmiita kyseenalaistamaan. Muun muassa

pääministeri Alexander Stubb onkin todennut konsensuksen ”halvaannuttavan Suomen”.

Pyrkimys entistä näkyvämpään vaikuttajan rooliin on kui-

tenkin vahva. Esimerkiksi Libera toimii tästä hyvänä suunnannäyttäjänä. Kristina Pentti kertoo, että kyseinen ajatuspaja pyrkii tuomaan toiminnallaan esille asioita, joista ei normaalisti haluta keskustella julkisuudessa.

Kun keskustelua saadaan herätettyä, niin sekään ei aina joh-

da yltiöpositiiviseen tilanteeseen kaikkien tahojen osalta. Pentti vitsaileekin kaikkien puolueiden ”inhoavan tasapuolisesti” hänen edustamaansa ajatushautomoa.

Kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä Ajatuspajojen numeerinen sekä maantieteellinen laajentu-

ralla oli vuoden 2015 alussa noin 4000 Facebook-seuraajaa ja

tänä vuonna se pyrkii kasvattamaan seuraajiensa määrän suubookissa. Myös muut ajatushautomot tavoittelevat lisääntynyttä näkyvyyttä.

Yhteiskunta muuttuu nopeasti ja on todennäköistä, että aja-

tushautomoiden yhteiskunnallinen rooli tulee lähivuosina kokemaan omat muutoksensa. Näin arvioi ainakin Karina Jutila:

”Rooli ja näkyvyys tulevat hitaasti vahvistumaan, kun ajatushautomot pitävät huolta työnsä laadusta ja ajankohtaisuudesta.”

Nähtäväksi jää, miten keskustelu tulee kehittymään ja toteu-

tuvatko asetutut tavoitteet lähivuosina.█

KOLUMN I

Vaikuttaminen on arkipäivää Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa. Moni asia on

jolla on vaikutusta siihen, mitä meille tuotetaan.

lit ovat kauan odotettu tilaisuus päästä ilmaisemaan

huomiota. Se kertoo muille myös sen, mitä pidäm-

muuttunut menneiden vuosien aikana, erityisesti Suomen taloudellinen tilanne. Monelle tulevat vaaoma kanta taloudellisen tilanteen, tai muun tärkeän aiheen suhteen.

Puolueiden viesti äänestäjälle on selkeä; nyt on

se hetki, jolloin vaikutetaan siihen millaista arkea

elämme seuraavien vuosien ajan. Puolueen ja ehdokkaan valinta on välillisesti Suomen tulevaisuuden valintaa. Tämä valinta ei ole kenellekään yhdentekevä.

Onneksi äänestäjän päätöksen tueksi on tarjolla

jatkuva vaaliuutisten ja -mainosten virta. Samoin tarjolla on useita vaalikoneita, jotka viimeistään mahdollistavat ehdokkaiden tehokkaan seulonnan.

Vaikuttamisen hetki on siis nyt.

On hyvä muistaa, että vaikuttamisen mahdolli-

suudet eivät rajoitu vain politiikkaan, äänestämiseen tai puolueisiin, eikä vain vaalien ajankohtaan.

Poliitiikka tapahtuu vahvasti myös vaalien ulkopuolella, arjessa.

Esimerkiksi opiskelijajärjestöt antavat mahdol-

lisuuden päästä osallistumaan aktiivisemmin kuin

Facebookissa jaetut uutiset puolestaan ilmaisevat

tutuille sen, mihin toivomme heidän kiinnittävän me meille tärkeänä, jakamisen arvoisena. Samalla tavalla vaikuttamista ovat kaikki käydyt keskustelut

digitaalisten ympäristöjen ulkopuolella. Pienimuotoisuudestaan huolimatta, tälläinen vaikuttaminen voi olla jopa merkittävämpää kuin äänestäminen.

Pienet valinnat luovat ne puitteet, joissa puolueetkin toimivat.

Ajatus vaikuttamisen arkipäiväisyydestä on va-

pauttava. Osallistuminen vaikuttamiseen on helppoa, arkista ja sillä on merkitystä. Ei ole tarvetta vaalikoneille ja uutisten politiikan syväanalyyseille.

Omien arvojen tiedostaminen omissa valinnoissa riittää. Tämä ei vie arvoa pois äänestämiseltä, vaan

antaa käyttöömme enemmän työkaluja vaikuttamiseen.

Vaikuttamisen hetki on siis nyt, tänään, vaalien

aikana ja niiden jälkeen.

Maria Elfvengren Porin Kylterit ry

äänestämällä. Joskus opintojen tahti voi olla niin

kiireinen, että aikaa ei tahdo riittää tällaiseen toi-

mintaan osallistumiseen, vaikka halua olisi. Huonoa omatuntoa ei silti pidä potea, sillä vaikuttaminen on

kaikenlaista omien arvojen mukaista toimintaa ja

kannanottamista yhteisiin, arkipäiväisiltäkin tuntuviin asioihin.

Jokainen valinta on omien, välillä jopa tiedosta-

mattomien, arvojen ilmaisua. On tärkeää olla tietoinen vaikuttamisen jokapäiväisyydestä.Vaikuttamisen hetkiä mahtuu useita yhteen päivään. Jokainen kaupassa koriin nakattu tuote on kulutusvalinta,

////////////////////////////////////////////////

44

KYliste. 1/15

KOLUMN I

Opiskelija: älä äänestä, vaan vaikuta!

Eduskuntavaalien ollessa nurkan takana kuulee jäl-

Loppuvuodesta maailman päättäjät kokoontuvat

leen sanottavan, että äänestämällä voi vaikuttaa. Ää-

Pariisiin solmimaan uutta kansainvälistä ilmastoso-

Näin on, mutta on harhaista kuvitella, että itselle

takin halutaan lähteä paikalle kannustamaan päät-

nestäminen on kansalaisvelvollisuus, jokainen ääni on tärkeä.

tärkeät asiat tulevat ajetuiksi vain äänestämällä oikea ihminen Arkadianmäelle tai Brysseliin. Äänestäminen on vasta vaikuttamisen ensiaskel, josta on hyvä siirtyä “kovempiin aineisiin”.

Suomessa on vaikuttamisen suhteen paljon vaih-

toehtoja: pääsemme verrattain helposti tapaamaan

poliitikkoja, voimme kirjoittaa mielipidekirjoituksia tai pitää blogia. Saamme vapaasti järjestää tempauksia, jakaa asioita netissä tai pyytää ihmisiä allekirjoittamaan vetoomuksia.

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet parani-

vat huomattavasti kansalaisaloitteen myötä. Meillä on valtaa, minkä osoittaa esimerkiksi tarvittavat

50 000 nimeä keränneiden aloitteiden aikaansaama keskustelu eduskunnassa. Viimeistään Tahdon2013-aloite osoitti, että kansalaisilla on mahdollisuus saada asioita esiin eduskunnassa silloin, kun poliitikot eivät niihin tartu.

Asioiden agendalle saamiseksi ei tarvitse olla

korkean tason vaikuttaja. Hyvä porukka ja annos

sinnikkyyttä riittää. Esimerkiksi ilmastolakia ajava

Polttava kysymys -kampanja on toiminut jo seitse-

pimusta. Kokous on ratkaiseva ilmastonmuutoksen

pahimpien seurausten torjumiseksi, joten Suomestäjiä kunnianhimoiseen sopimukseen.

Ajatus yhteisestä matkasta on saanut jo lähes 200

innokasta liittymään projektin Facebook-ryhmään.

Suunnittelu on lähtenyt eteenpäin vauhdilla. Kivan

reissun lisäksi ryhmä haluaa nostaa kokouksen tärkeyttä esiin Suomessa koko vuoden ajan. Luvassa on tempauksia ja yleisesti kovan metelin pitämistä

siitä, että EU ja sen osana Suomi ovat menossa Pariisiin aivan liian matalin tavoittein.

Tätä kansalaisvaikuttaminen parhaimmillaan on:

yhteinen tavoite, innostunut porukka, tekemisen meininki ja jokaiselle hommaa omiin taitoihin sopien. Bussilla Pariisiin -projekti on kaikille avoin ja uusia ihmisiä tulee mukaan jatkuvasti.

Jokaisella ihmisellä on asioita, jotka hän kokee

tärkeiksi. Niihin voi ja kannattaa vaikuttaa äänestämistä laajemmin. Älä jätä kaikkea päätöksentekoa poliitikoille.

Sarianna Mankki Kirjoittaja on 350 Suomi -ilmastojärjestön puheenjohtaja.

män vuotta, ja nyt näyttää, että laki hyväksytään tänä keväänä. Osa aktiiveista on ollut mukana alusta

lähtien ja jaksanut kannustaa kansanedustajia kohti vahvaa ilmastolakia yhä uudelleen.

Toisin kuin äänestäminen, kansalaisvaikuttami-

nen on yhteisöllistä ja sosiaalista. Vapaaehtoishommiin lähtevät hakevat toiminnalta yleensä kahta asiaa: vaikuttamista itselle tärkeisiin asioihin sekä

kontakteja samanhenkisiin ihmisiin. Hyvä esimerk-

ki molempien yhdistämisestä on Bussilla Pariisin ilmastokokoukseen -projekti.

//////////////////////////////////////////////// 1/15 KYliste.

45

ALUMNIN SILMIN

Saara-Sofia Sirén Turun KY:n 65. juhlavuoden kunniaksi KYliste lanseeraa uuden juttusarjan, jossa tutustutaan Turun kauppakorkeakoulun alumneihin. Tässä numerossa esittelemme Lastenklinikoiden Kummien projektikoordinaattori Saara-Sofia Sirénin.

TEKSTI KAROLIINA RAJALA KUVA SAARA-SOFIA SIRÉN

Kuka?

Nimi Ikä Valmistunut Pääaine Sivuaineet

Saara-Sofia Sirén 28 2010 Kansainvälinen liiketoiminta Talousmaantiede, Taloussosiologia

" Kannattaa nauttia ja ottaa opiskeluelämästä kaikki irti!"

ALUMNIN SILMIN

Mitä teet nykyään?

– Työskentelen hyväntekeväisyysjärjestö Lastenklinikoiden Kummeilla vastuullani tapahtumat, toiminta ja yritysyhteistyö Varsinais-Suomessa. Käytännössä työni on kerätä varoja TYKS:n lastenklinikalle. Minulla on myös oma yritys, jonka kautta teen mm. konsulttihommia ja opetan

joogaa. Työn ohella vaikutan politiikassa Turun kaupun-

Suorititko opintojesi yhteydessä yliopiston kautta työharjoittelua?

– Olin melkein vuoden EU-harjoittelun kautta töissä Kööpenhaminassa. Hankin paikan itse, mutta työharjoittelu hyväksiluettiin tutkintooni.

ginvaltuustossa ja -hallituksessa sekä Varsinais-Suomen

Jos voisit, niin tekisitkö jotain toisin opintojesi suhteen?

na tavoitteenani kansanedustajuus!

Monta kertaa on harmittanut, ettei tullut opeteltua perus-

maakuntavaltuuston varapuheenjohtajana. Olen ehdolla

tulevissa eduskuntavaaleissa varsin realistiseksi arvioitu-

– Panostaisin enemmän laskentatoimen peruskursseihin.

koulun penkille. Aloitin syksyllä opinnot Tulevaisuuden

tarkistamaan tietojani.

Vähän harrastusmielessä olen myös palannut takaisin

tutkimuksen maisteriohjelmassa.

Minkä koet olevan opintojesi antama suurin hyöty?

– Koulutus opetti tietynlaista akateemista ajattelua ja lähestymistapaa asioihin. Osaan etsiä tietoa ja tarvittaessa

suhtautua siihen kriittisestikin. Taloustieteen perusosaamisesta on hyötyä oikeastaan alalla kuin alalla. Opinnot

avasivat paljon eri mahdollisuuksia työelämässä ja monipuolista koulutusta on ollut mutkatonta soveltaa erilai-

asioita kerralla kunnolla, vaan olen joutunut jälkikäteen

Miten olit opiskeluaikoinasi mukana opiskelijatoiminnassa?

– Pääasiassa olin mukana tapahtumiin osallistujan roolissa, mutta ehdin vaikuttaa yhden kauden TuKYn kansainvälisissä hommissa ja yhden kauden edarissakin.

Kerro jokin muisto, joka jäi opiskelijaelämästä mieleen.

sissa työpaikoissa eri aloilla. Valmistumiseni jälkeen olen

– Miksiköhän ensimmäiseksi tulee mieleen lähinnä muis-

hyviä ystäviä ja laaja verkosto.

pikkumustista pikkujouluista. Ihan viimeisimpiä muistoja

tehnyt töitä ensin bisneksen, sitten politiikan ja nyt hyväntekeväisyystyön parissa. Tietysti opiskeluajoilta jäi myös

Kävitkö vaihto-opiskelemassa opintojesi aikana? Jos kävit niin missä?

– Hyödynsin vaihto-opiskelumahdollisuuksia useampaankin otteeseen ja suosittelen vaihtoonlähtöä kyllä muillekin, mikäli sellainen mahdollisuus on! Kandivaiheessa

olin kesälukukauden UC Berkeleyssä Jenkeissä ja maisterivaiheessa Linköpingissä Ruotsissa. Osallistuin myös

vaihtoohjelmien ulkopuolelta kurssille YK:n yliopistossa Ammanissa Jordaniassa.

toja Mercalla hengailusta? Toki tietynlaisia kohokohtia ovat muistot erinäisistä Pikkulaskiaisista, vuosijuhlista ja

liittyy gradun palautukseen. Palautuksen kanssa tuli niin kiire, etten ehtinyt lukea koko tekstiä läpi ennen painoon

menoa. Minuuttiaikataululla kun oltiin liikkeellä, niin vein

kirjan arvioitavaksi suoraan painosta, eikä muste ollut ehtinyt vielä edes kuivua!

Mitä terveisiä haluaisit lähettää nykyisille Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoille?

– Ihan oikeasti kannattaa nauttia ja ottaa opiskelijaelämästä kaikki irti. Se oli ainakin itselläni mahtavaa aikaa.

Toivotan kaikille sellaista sopivaa tasapainoa ahkeran opiskelun ja muun elämän välillä! █

1/15 KYliste.

47

MEEMIT. 48

KYliste. 1/15

K ÄY T ÄVÄ G A L L U P

vaalit ja tulevaisuus 1. Aiotko äänestää?

2. Jos saisit päivän olla kuka tahansa koulumme lehtori, kuka olisit?

3. Mitä teet/missä olet keväällä 2019?

ANNA-REETA GRÖNROOS Pupu 1.

Aion, todellakin. Miksi en äänestäisi, se on kansalaisvelvollisuus.

3.

Ajattelin olla valmistunut.

2.

Joakim Schlabach. Ne nahkahousut. (Ei sitä joka päivä muuten tule pidettyä nahkahousuja)

JUHA JUNTTILA 3. vuosikurssi. johtaminen 1.

Kyllä aion, jokaisen kansalaisvelvollisuus.

3.

Olen Jenkeissä suuren yrityksen HR-puolella.

2.

Timo Leino. Haluaisin tietää sen kaiken koodaamisesta ja testata josko ne taidot pysyisivät kun palaan takaisin itsekseni.

CAROLINA VARELA 3. vuosikurssi, kansantaloustiede 1.

2.

3.

En ajatellut, haluan olla puolueeton.

Timo Leino. Se on vaan niin hyvä tyyppi.

Toivottavasti matkoilla

1/15 KYliste.

49

© 2015 Accenture. All rights reserved.

mentor

Be greater than.

Tuo kykysi ja innostuksesi kansainväliseen organisaatioon, joka työskentelee teknologian, liiketoiminnan ja innovaatioiden kärjessä. Tee yhteistyötä erilaisten, lahjakkaiden kollegoiden ja menestystäsi tukevien johtajien kanssa. Auta yrityksiä ja yhteisöjä ympäri maailman pysymään muutoksessa mukana. Teroita taitojasi alan johtavan koulutuksen ja kehityksen avulla samalla kun rakennat ihanteellista uraasi. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi! www.accenture.fi/tyopaikat

boss

TAKASI VUN KOLUMN I

#koulutuslupaus Suomalaisen opiskelijaliikkeen vahvuus mitataan kevään eduskuntavaaleissa. Onnistunut eduskuntavaalikampanja tarkoittaa sitä, että opiskelijaliikettä pidetään entistä varteenotettavampana poliittisena voimana suomalaisen politiikan kentällä. Tavoitteena on, että meitä pidetään asiantuntevana ja nuorena liikkeenä, joka on vaikuttava ja valveutunut.

Opiskelijaliike on erityisen vahva sil-

välttämään leikkaukset niin, ettei esi-

on ne helpompi saavuttaa. Koko Suo-

kelijaliikkeen eduskuntavaalikampanja

loin, kun se on yhtenäinen. Kun vaaleis-

sa on tietyt yhteiset, nimetyt tavoitteet, men laajuisen opiskelijaliikkeen takana

on melkein 300 000 nuorta, eikä heidän puheenvuoroaan voi olla kuuntelematta.

Ylioppilasliike on määrätietoisesti

pyrkinyt parantamaan opiskelijoiden toimeentuloa, asumisoloja ja elintasoa sen perustamispäivistä asti. Pitkälle ol-

laan tultu siitä, kun opiskelijan piti asua vankilaselliä muistuttavassa loukossa

valtavan lainan turvin. Opiskelijoiden elintaso ja toimeentulo ovat parempia kuin koskaan, mutta opiskelijat elävät

edelleen köyhyysrajalla. Monen täytyy

tehdä työtä maksaakseen vuokransa ja yhä useampi turvautuu opintolainaan

kattaakseen elinkustannuksensa. Opin-

totuen määrä on edelleen riittämätön, varsinkin pääkaupunkiseudulla asuville.

Poliittinen tilanne on kuitenkin tällä

hetkellä sellainen, että paljon jakovaraa

ei ole. Tärkeintä on siis pyrkiä pitämään

kiinni vallitsevasta tilanteesta ja pyrkiä

merkiksi opintotukea heikennettäisi tai

oikeutta työntekoon rajoitettaisi. Opiskeskittyy tulevaisuuteen. Me opiskelijat

lupaamme rakentaa tulevaisuuden Suo-

men kouluttautumalla asiantuntijoiksi

ja ammattilaisiksi, luomalla työpaikkoja yrittäjinä ja tekemään suomalaisia innovaatioita. Tulevien päättäjien täytyy

vastavuoroisesti luvata, että he takaavat

#

jokaiselle tasa-arvoisen mahdollisuuden opiskella, riittävän toimeentulon ja

#

laadukkaan, maksuttoman korkeakoulutuksen.

Oman elintason parantaminen ja lä-

hiyhteisön hyvinvointi ovat niitä asioita, jotka saavat ihmiset osallistumaan ja

tekemään vaikutustyötä. Niissä oikeissa pöydissä istuminen - niissä, joissa juuri

sinua koskevat päätökset tehdään, voi olla elintärkeää tulevaisuutesi kannalta. Siihen myös opiskelijaliike tähtää:

opiskelijoiden hyvän elämän puolesta vaikuttamiseen.

Opiskelijaliikkeen

vaalikampanja

starttaa 25. helmikuuta. Osallistu kampanjaan somessa #koulutuslupaus.

Siiri Nousiainen Hallituksen puheenjohtaja

Oulun yliopiston ylioppilaskunta

1/15 KYliste.

51

The most important thing for us at EY is your personal development. From the first day, you are assigned a counselor to help you achieve your goals and ensure that you continue to develop as you work with EY. Why? The better you get, the better we become. www.ey.com/careers

Š 2015 EYGM Limited. All Rights Reserved.

We are passionate about developing the same thing as you.

You.