KYliste 2014/4 Juhlanumero

Talo täynnä mahdollisuuksia

Kiinnostaako sinua työskentely liikkeenjohdon konsultoinnin, tilintarkastuksen tai yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyvien palveluiden parissa?

Katso tietoa mm. tarjoamistamme harjoittelumahdollisuuksista osoitteesta www.pwc.fi /careers!

Seuraa meitä: PwC Suomi

PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainväliseen 157 maassa toimivaan PwC-ketjuun. Suomessa meitä on yli 800 asiantuntijaa ympäri maan. Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia ja aikaansaavia ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta ja kehittyä kanssamme. Tarjoamme sinulle hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen, mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut.

Sisällys.

KYliste 4/14 VAKIOT: Päätoimittaja Sara Lehtinen

Toimitus Ville Kaukonen, Miika Tiainen, Fida Kettunen, Maria Kim, LindaLotta Luhtala, Karoliina Rajala, Lauri Liljenbäck, Elisa Kalliola, Jarkko Louhelainen, Iiris Seppälä, Samuli Salo, Salla-Mari Koskela, Lauri Lehtonen, Mirva Juntunen, Essi Kela, Karri Kilpeläinen, Helmi Lötjönen, Varpu Somersalo, Pia Rawlins Lehtikohtaiset toimittajat Paula Peltomaa Painopaikka Newprint, Raisio

38. vuosikerta ISSN-L 1458-4077 ISSN 1458-4077 (Painettu) ISSN 2242-6760 (Verkkolehti) Julkaisija Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU www.tuky.fi

KYliste ilmestyy viisi kertaa vuoden 2014 aikana. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja.

Kannen kuva Pia Rawlins

Mainosmyynti ja mediatiedot Ristomatti Vahe TuKY ry myyntipäällikkö 050 547 9007 myyntipaallikko@tuky.fi

5 6 7

Pääkirjoitus 40 vuotta aikaa...

Kaksi marjaa ja kylista On ne niin näköisiä

kuukauden kommentit Me saadaan näistä kicksejä

8 10 11 28 31 54 55

tässä lehdessä:

12 16 17 22 24 26 34 38 41 42 46 48 51

Kyliste-historiikki Pelkkiä täytejuttuja

matkaopas TuKY goes Kanaria!

mies kauppalehden takana Juha-Petri Loimovuori

tapio reposen muistoksi

käytävagallup Juttua löytyy

Meidän Tapsa

let's be international!

Avautuminen Loch Nessin hirviöt

KV-viikko lähestyy

turku pride

Kyllin hyvää Aikansa kutakin

Sateenkaaren väreissä

mentorointi

kaupsuhuumaa KYleisö is back

Koska lukeminen ei riitä

Avaimet menestykseen

Pupuinfot KYliste testaa

Petteri Koponen

tyy – jargonia?

Meemit Olen päärynä

Edarikuulumisia

Norsuunluutornissa?

Takasivun kolumni Vuonna 1974

Johtoryhmärämä

tulin, näin, voitin Pelko pois!

kämppäkierroksella KYliste huolehtii

pyöräillen turussa Kyl mar!

Palaute ja mielipiteet osoitteeseen kyliste@tuky.fi

4/14 KYliste.

3

We want to make your time at EY the most valuable experience in your career.

Therefore, you will be assigned a personal counselor from the first day. A colleague who will help you to develop and achieve your goals. This helps us too. For the better you get, the better we become. ey.com/fi/careers

Š 2014 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.

As your career accelerates, EY has your back.

PÄ Ä K I R J O I T U S

40 vuotta aikaa...

Mikään ei ole muuttunut, mutta kaikki on toisin. Twiitti liittyen lokakuun alussa Docventuresin näyttämään dokumenttiin suomalaisuudesta. Perkele! Kuvia Suomesta tehtiin

vuonna 1971 ja se nimensä mukaisesti pyrki kuvaamaan suomalaisten elämää. Vaikka

katkonaiset kuvat ja haastattelut tuntuivat aluksi historian havinalta, niissä oli silti jotain hyvin tuttua. Samaistuminen ei ollut loppujen lopuksi kuitenkaan niin vaikeaa. Onko mikään oikeasti muuttunut?

Sanomattakin on selvää, että reilussa neljässäkymmenessä vuodessa ehtii tapahtua

paljon. 1970-luvulla pystytettiin hyvinvointiyhteiskunnan tukipilareita, esimerkiksi

ilmainen peruskoulu, työttömyyspäiväraha ja kunnalliset terveyskeskukset ovat 70-luvun

perua. Monelle opiskelijalle elintärkeä opintotuki lanseerattiin ja sukupuoliroolit alkoivat karista päivähoitolain mahdollistaessa vapauden valita. Neljäkymmentä vuotta sitten otettiin myös ensi askelia seksuaalivähemmistöjen suvaitsevuutta kohti kun homous dekriminalisoitiin vuonna 1971.

Ihmiset ovat loppujen lopuksi pohjimmiltaan hyvin samanlaisia kuin neljäkymmentä

vuotta sitten, mielessä pyörivät ihmissuhteet, arjen askareet, työt ja unelmat. Kuitenkin,

jos ei muuta niin asenteet ovat muuttuneet aikalailla. Nykypäivän Suomessa yhä useampi

uskaltaa olla oma itsensä ja tehdä omat valintansa. Suvaitsevaisuus on pikkuhiljaa raivannut tietään Pohjolassa. Tämän vuoden syyskuussa ensimmäistä kertaa järjestetty Turku Pride teki osaltaan historiaa tässä talkoossa.

Opintotuen lisäksi myös KYliste on 70-luvun lapsi: ensimmäinen KYliste näki päi-

vänvalon 1974. Tänä vuonna juhlitaan siis KYlisteen 40-vuotistaivalta ja pitelet

käsissäsi juhlanumeroa! Infolehtisestä alkunsa saanut Turun kyltereiden oma lehti on

näiden neljänkymmenen vuoden aikana kasvanut, kehittynyt ja muuttunut melko tavalla.

KYlisteen toimitus poimikin teille parhaat palat historian varrelta (s.10). Lisäksi juhlanumeron kunniaksi KYlisteen ensimmäinen päätoimittaja Risto Pitkänen raottaa takasivun kolumnissa opiskelijan arkea 40 vuotta sitten.

Lukuiloa ja ihanaa syksyä toivottaen,

Sara Lehtinen Päätoimittaja

4/14 KYliste.

5

A l kupa l at

. a t s i l ] Y [K M-klubi järjesti historiansa ensimmäiset sitsit some-teemalla. KYliste odottaa vielä twiittiä Ulkkiksen sitseistä ennen kuin väittää nähneensä kaiken.

KYliste ehdottaa menneinä vuosina vujuparin etsinnässä käytössä olleen "sinkkulistan" paluuta ja sen integroimista TJ5-kurssille, missä työparin etsiminen näyttää olevan yhtä epätoivoista.

▲ Näyttelijä Tamzin Merchant

▲ Kylteri Ella Iivanainen

Kulttiksen ja KYSSin pupuinfossa selvisi, että jaksavat ne vanhuksetkin, kun pupujen väsähdettyä Parkin valtasi rusakkoinfo.

Pohjois-Kor... TuKKK:ssa päätettiin kieltää omien laskinten käyttö tenteissä. KYliste jää innolla odottamaan kohuttujen uusien laskukoneiden käyttöönottoa.

Tuleepahan ainakin vaihtelua siihen jokasyksyiseen TKMY1-tenttiin.

Kesän remontoinnista saatiin kaivattuja ryhmätyötiloja, mutta naulakot siirrettiin kätevästi ATK-käytävälle, jotta saisi kävellä vähän enemmän takkinsa säilyttämisen eteen. Meeting point on myös oleellinen lisä, pääaulahan on liian suuri käsite treffipaikaksi.

▲ Happy Cat

▲ TYY:n puheenjohtaja ja SYL:n PJ-ehdokas Jussi Nieminen

6

KYliste. 4/14

KYliste liittyi syksyn alussa Twitteriin.

Edes TuKY ry ei seuraa @KYlistettä.

KYliste suunnitteleekin budjetin laajentamista markkinointivastaavan pestaamiseksi.

A l kupa l at

K uukau d e n ko m m e n tit

""Snapchat ei ole hälyä tai melua! Se on taidetta!"

"On se economics vaan ihan

- Loukkaantunut kuntalainen

- Martti Vihanto KT6 I -luennolla

paras tiede. Mä saan siitä kicksejä."

"Hui kauhiaa! Joutuuko hallitus tulemaan tornista alas? Onhan kriisiapua tarjottu sitä tarvitseville?"- Kunta-Täti

P R O F F A G A LL U P

KYliste päätti neljänkymmenen vuoden taipaleensa kunniaksi haastatella kanssaopiskelijoiden sijaan yläkerroksista löytyviä professoreja ja tohtoreita.

Huomattavasti monisanaisempia vastauksia tarjoilleet tiedon jakajat pakottivat perinteisesti yhdelle sivulle ängetyn gallupin laajentamisen aukeamalle.

Teksti ja kuvat Jarkko louhelainen

1. Mikä on viimeisimmän tutkimuksenne aihe?

2. Mitä tulee mieleen sanasta kylteri?

3. Mitä terveisiä opiskelijoille?

4. Mitä mieltä KYlisteestä?

Niina Nummela Kv-liiketoiminnan professori, ja kv-liiketoiminnan ja markkinoinnin laitoksen varajohtaja 1.

Juuri tällä hetkellä valmistelen isompaa monitieteistä

tutkimushanketta liittyen tunteiden johtamiseen

2.

kansainvälisissä yrityskaupoissa.

Rakkaat opiskelijat. Kv.

liiketoiminnan opiskelijat

olleet paljon ylioppilaskunnan

toiminnassa aktiivisia. On ollut ilo, että omat opiskelijat ovat 3.

aktiivisena toiminnassa.

Joskus näkee tai kuulee, että

opiskelijat on huolissaan siitä, että yliopistoissa painotetaan tutkimusorientaatiota. Kyllä

me ihan vakavasti ajattelemme opetusta ja sen kehittämistä, Kommentti: Toimitus lupaa uuden lukijan kiilto silmissään kiikuttaa KYlisteen jatkossa myös Nummelan postilaatikkoon.

8

KYliste. 4/14

sitä ei ole unohdettu. Vaikka

tehtäisiinkin huippututkimusta,

niin pitää antaa myös huipputason

opetusta. Akkreditointiprosessissa tämä tulee vahvasti esiin, ja

4.

opiskelijoita tarvitaan paljon.

Jos se tulisi minun

postilaatikkooni, niin lukisin

sen varmasti, sillä luen kaiken

mitä sinne tulee. Jos se on tuolla

ständeillä ja Mercalla kerättävänä tai pöydissä, niin harvemmin

tulee luettua. Luen satunnaisesti ja enemmänkin törmään siihen

jossain aina. Tietoisesti en hae sitä luettavakseni. Markkinointia voisi

miettiä paremmin henkilökuntaan päin. Ensimmäisen lukemani

KYlisteen kannen muistan vieläkin, sillä se liittyi omiin pupujaisiin.

Minusta KYliste on myös tärkeä

koulutuksellinen väline, sillä moni haluaa erikoistua viestintään

ja se toimii hyvänä viestinnän harjoitteluvälineenä. Oikein

paketoituna se näyttää CV:ssä tosi hyvältä.

P R O F F A G A LL U P

Martti MarttiVihanto vihanto Taloustieteen tutkijatohtori ja dosentti 1.

Kalatalous: kalastusta koskeva oikeudellinen sääntely; pyyntikiintiöt;

pyydysrajoitteet, millaisia pyydyksiä kalastajat saavat käyttää. Miten lainsäätäjät

pystyvät vaikuttamaan virkistys- tai ammattikalastajien toimintaan ja kalakannan hoitamiseen sekä kestävän kalakannan aikaansaamiseen ilman, että se rajoittaa

2.

3.

4.

kalastajien vapaata valintaa.

Mikä? Kylterit juhlii.

Opinnot kannattaa ottaa vakavasti. Kauppakorkeakoulussa kun ollaan, niin pitäisi miettiä ammattisuunnitelmaa jollakin tarkkuudella. Käytännön liike-elämän palvelukseen miettien.

Aika satunnaisesti luen sitä, vähän opiskelijoiden sisäpiirin juttu. Joskus

nuorempana olen etsinyt viittauksia omaan itseen ja omaan opetukseen, mutta ei oikein ole ollut positiivisessa eikä negatiivisessakaan mielessä. Viittaukset

opetuksen sisällön kehittämiseen varmaan saisivat lukemaan lisää. Opetuksen

palautelomake on aika muodollinen, mutta KYliste voisi kanavana toimia paljon paremmin kylläkin tässä saralla.

Mika Vaihekoski Rahoituksen professori 1.

2.

3.

4.

Tuoton ja varianssin eli riskin suhdetta. Työn alla on ensimmäinen versio valmistumaisillaan lähiaikoina – klassinen tutkimusaihe. Mielestäni olemme kollegani kanssa kehittäneet tähän uuden tarkastelunäkökulman.

Kauppatieteiden opiskelija: hyvin aktiivinen ja eteenpäin menevä, dynaaminen ja positiivinen fiilis, kielitaitoinen ja toivottavasti kansainvälinen.

Itsekin olen ollut kylteri.

Kun miettii omaa elämää ja opiskeluaikoja, niin näköala maailmaan oli kyllä aika kapea. En olisi ikinä uskonut löytäväni itseni viisi vuotta valmistumisen jälkeen USA:sta jatko-opintovuotta viettämässä. Terveiseni ovat: maailma on avoin ja työtä voi löytyä mistä vain. Kannattaa käydä ulkomailla jo opiskeluaikana.

Opiskeluaikana tuli luettua ja kyllä edelleenkin jonkun verran, jos vain satun näkemään. Hyvin tehty lehti. Lainauksia vanhoista vuosikerroista voisi olla enemmän tyyliin: ”tapahtui 20 vuotta sitten”.

4/14 KYliste.

9

A l kupa l at

Avautuminen.

Kauppakorkeakoulusta määräajassa valmistunut.

Tuo opiskelijaelämän Loch Nessin hirviö, jonka niin moni väittää nähneensä aamusumussa Aurajoen rannalla Fortesta kotiinpäin hoiperrellessaan. Me kuitenkin tiedetään totuus.

Ei niitä ole.

E

ikä ihmekään. Ensimmäisestä vuosikurssis-

LTYB:n kursseilla viihdytään keskimäärin niin hyvin,

taistellaan. Kieltenkursseista, harkkaryh-

Jälleen luonnonvalinta karsii heikoimmat ekonomin-

ta lähtien elo Rehtorinpellonkadun pimeäl-

lä puolella on jatkuvaa Nälkäpeliä. Kaikesta

mistä, sitsilipuista, hallituspaikoista, vuosijuhlista.

Elämä on yhtä refleksitestiä, Amazing Racea, Lyytin

klikkailua, Opsu-taistelua. Ja aina todennäköisyydet

ovat sinua vastaan. Muistat elävästi lapsuutesi uimakoulutunnit, jolloin kersat paiskattiin veteen ja siinä joko opit uimaan tai hukut.

Ansoja on monia. Joskus kv-liiketoiminnan kurssit

unohtuvat kurssitarjonnasta. Toisinaan uhataan, että joulun lisäksi myös eräs pakollinen tilastotieteen tentti olisi vain kerran vuodessa. Yhtäkkiä löydät

itsesi ilmoittautumasta Avoimen yliopiston maksullisille kursseille vain päästäksesi sille puuttuvalle

kurssille. Tuoreimman uudistuksen mukaan aakkos-

ten loppupäässä olevat eivät päässeet En1a-kursseil-

le tänä syksynä. Niin, että too bad Virtaset, palaillaan asiaan sitten keväällä.

Sitten on ne iänikuiset neulat kynnen alla.

Ranskankurssit osuvat aina perjantaiaamuun ja

joka ainoassa kurssissasi on ryhmätyö. Roikkumaan

jääneet matikat ja laskikset piinaavat pientä ihmistä vuodesta toiseen kuin sääski muusissa. TKMSY:n ja

10

KYliste. 4/14

että jengi istuu ne joka vuosi uudestaan. Hetkinen..

Eihän kyseisiä kursseja ole enää olemassakaan!

rääpäleet; kurssien ja pääaineiden nimiä vaihdetaan niin tiuhaa tahtia, etteivät opiskelijat enää löydä pakollisia opintojaan kurssitarjottimesta.

Ja viimein koittaa se iso G. Puhkut intoa ja ener-

giaa. Olet jo niin lähellä. Voit jo haistaa valmistumisen, rahan, kunnian, isän ylpeyden. Syksyn mittaan

graduryhmän jäsenmäärä kuitenkin puolittuu yhtä huolestuttavasti kuin luonnossa elävien selkärankaisten määrä.

Liian moni uupuu matkan varrelle. On kuin

taistelisit kukistaaksesi videopelin loppuvastuksen – luulet tappaneesi sen jo moneen kertaan, mutta aina vaan se syntyy uudelleen eri muodossa. Miten tästä oravanpyörästä saa repäistyä itsensä irti?

Niin no, jos vaikka aloittaisit tekemällä ne pakol-

liset laskikset ja matikat silloin kun ne suositellaan

käytävän? Ja tee se HOPS. Se on hyödyllinen. Emme

tarvitse enää yhtään varoittavaa esimerkkiä Mercan nurkkiin lipittämään kahvia ja pakoilemaan valmistumista.█

K Y l l i n h y v ää

Aikansa kutakin Joskus kyllitiimin kesken on todettu, ettei ”tämä ole

set ovat niitä voimakkaita hetkellisiä tunteita, joita

tässä tiimissä kuulostakaan niin pahalta. Väitän vaka-

ta ottaa hivenen verran järjettömiä riskejä, tehdä

monta kertaa nykyiseen. Mutta on järkevää lopettaa,

huomatakseen, että järki ei lähtenytkään. Se vaatii

mikään eläkevirka, tee kaikki mahdollinen heti”. Kun

omalla kohdalla lopettaminen lähestyy, ei eläkevirka vissani, että motivoivampaa työpaikkaa ja tiimiä voi

hakea. Ja varmasti vertaan tulevia ”oikeita töitä” vielä kun intoa olisi vielä hetkeksi. Sen voi suunnata seuraavaan projektiin, sillä aika aikaansa kutakin.

Nykyinen työ ja sen suomat keskustelut ihmisten

kanssa ovat saaneet minut kysymään uudestaan mikä työpaikassa motivoi. Miksi juuri tämän tiimin kanssa tuntuu, että ylitämme jatkuvasti itsemme? Saattaa jollekin nuorelle kylterille tulla yllätyksenä, mutta raha ei riitä. Se motivoi suunnilleen viikon.

Suurimmalla osalla ihmisistä on tarve kehittyä ja

uudistua. Kun tekee paljon, oppii paljon. Jos tekee

monenlaista, oppii monenlaista. Halu tulla parem-

maksi ajaa eteenpäin. Jos sen onnistuu sisällyttämään siihen mitä tekee, joka päivä, on helppo tulla paremmaksi. Jos samalla saa vapauden toteuttaa asioita omalla tyylillä ja aikataululla, on helppo innostua

kaikesta. On helppo kokea jatkuvasti pieniä onnistumisia ja mennä vielä pidemmälle.

On taito kysyä itseltään jatkuvasti miksi teen niitä

asioita, joita teen, mikä todella motivoi ja mikä hidas-

saa heittämällä tikan kahden tuopin jälkeen suoraan häränsilmään. Isot onnistumiset vaativat uskallus-

projekti mahdottomalla aikataululla, saada itsensä

ja muut painamaan hieman yli sietokyvyn rajan vain sitä, että jossain vaiheessa kyseenalaistaa itsensä ja tuntee itsensä idiootiksi. Vain huomatakseen, että

voi ratkaista mahdottomia ongelmia. Sitä seuraava

helpotuksen ja voiman tunne tekee seuraavista mahdottomuuksista heti käsiteltävän kokoisia ja kantaa pitkälle.

Toisinaan haaveilen lapsuuden kesälomista, kol-

mesta kuukaudesta omaa aikaa ilman aikatauluja. Viime kesänä sain käyttööni kuusi vapaata viikkoa ja se riitti. Enempään en olisi pystynyt. Ideoita tunki joka

suunnalta. Aloin turhautua, kun mitään ei tapahtunut.

Niin kuin yleensä ei tapahdu, jos ei tee mitään. Ensi kevääksi lähden toteuttamaan lisää ideoita, koska aika nykyisten parissa on tullut täyteen.

Kohta olisi mahdollisuus isoihin onnistumisiin. Haluatko ottaa paikan vastaan?

Uuden kyllin haku aukeaa lokakuun lopussa. Työteh-

taa. Jos taito kyseenalaistaa puuttuu, yleensä löytää

tävät alkavat 1.1.2015. Lisätietoja allekirjoittaneelta.

helpottaa hahmottamista, vaikka matka sinne vaatii

Veera-kylli

itsensä tahattomasti harhailemasta ja turhautumasta.

Ja hiljalleen alkaa pelätä haasteita. Iso päämäärä työtä, uskoa ja järkyttävän määrän itsetuntoa.

On kahdenlaisia onnistumisia. Pienet onnistumi-

Lämmöllä,

4/14 KYliste.

11

– pelkkiä täytejuttuja jo vuodesta 1974 Kyliste - entinen Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan lehti, nykyinen Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n lehti. Päätoimittajan kosteiden unien erikoislehti. Puhelinseksin ja pyykinpesun lahjomaton ammattilainen. Perässähiihtämisen erikoislehti. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Teksti Linda Luhtala, Salla-Mari Koskela Kuvat KYliste, unsplash.com

Ensimmäinen KYliste ilmestyi vuonna

1974. Toimituksella ei tosin ole tästä

Lehti 4 / 1994 : Tiukkoja aiheita:

mitään fyysistä todistusaineistoa – herää

Sukupuolten välinen segregaatio

epäilys lehden polttamisesta roviolla

– eli miksi miehen työpanos vas-

sopimattomasta sisällöstä johtuen.

1974

1990 1990-luvulla lehden taitto siirtyi tietokoneille

12

KYliste. 4/14

taa kahden naisen työpanosta.

1993

Lehti 6 / 1993 : KYlisteen tiedettävästi ensimmäinen (ja myös viimeinen) seksitarina näkee päivänvalon. Kiihkeitä kisuja

ja karvaisia kaapoja osa 1/1enempää ei tipu.

1994 KYlistan rivompi edeltäjä,

Huhutaan että…. –palsta kertoi karmaisevia paljastuksia.

Parkilla panevat muutkin kuin Pintahiivalaiset.

KYlisteen 40-vuotisjuhlan kunniaksi toimitus penkoi vuosien takaisia lehtiä. Arkistojen aarteet saivat meidät sekä punas-

telemaan häpeästä että nauramaan vedet silmissä. KYlisteen sensaationhakuisissa edeltäjissä on saanut julkaista lähes

mitä vain. Lainataksemme itse lehteä: ”Julkaistavalle materiaalille ei ole sisällöllisiä rajoituksia, eikä juttujen tarvitse käsi-

tellä kouluasioita, politiikkaa, yhteiskunnallisia probleemia tai muuta moskaa.” KYliste onkin kulkenut pitkän tien yliopistomaailman Iltalehdestä nykypäivän asiapitoiseksi, kuntalaisia viihdyttäväksi laatujournalismiksi.

Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan oman lehden juuret yltävät aina 1960-luvulle asti. Tuolloin tiedotuksesta

alkoi vastata Ekumeenisanomat, jota seurasi jo 1960-luvun puolivälistä alkaen Aika-Akseli. Vuonna 1974 perustettua Kylistettä edelsi nykyistä KYräilijää muistuttava Information, joka otti Aika-Akselin paikan kuntalaisten tiedottajana vuonna 1969.

KYliste näki päivänvalon ensi kerran 24. huhtikuuta 1974. Se oli hyvin paljon edeltäjänsä kaltainen, vain kahdeksansi-

vuinen tiedotuslehtinen. Vuosien mittaan KYlisteen rooli laajeni tulevien bileiden ja saunailtojen tiedottajasta kuntalaisten keskustelufoorumiksi, jolloin KYliste alkoi tarjota myös laajempia artikkeleita.

KYlisteen 40 vuoteen on mahtunut monenlaista. Juttutarjontaan on kuulunut muun muassa elokuva- ja levyarvosteluja,

toimituksen tyttöjen pornoleffatestausta, koskettavia luontohetkiä, eroottisia novelleja, törkeitä yksityisyyden rikkomuk-

sia “huhutaan, että..” -palstan muodossa, horoskooppeja sekä monenlaisia kannanottoja. Aikajanalta voit löytää herkkupaloja vuosien varrelta.

Horoskoopista riippumatta kuntalaisia tasapuolisesti solvaava KYroskooppi

vuodelle 1995 ilmestyy. Nykyisessä toimituksessa lobataan aktiivisesti pseu-

Vuosina 1997-1998 sähköpostin käyttö

dotieteiden uudelleenlanseeraamista KYlisteeseen.

Vastuu KYlisteen toiminnasta siirtyy Media-Klubille

1995

matta jotkut perustavanlaatuiset asiat

pysyvät samana vuodesta toi-

seen: KYlisteen taittokokous 28.11.1994

ryhmät ottavat tiedotuksessa käyttöön

sähköpostilistat. Tällöin myös KYlisteen

Lehden ensimmäinen

rooli muuttuu.

nettiversio ilmestyy.

1996

7 / 1994 : Suurista muutoksista huoli-

yleistyy ja esimerkiksi monet toimija-

1997

1998

Lehti ottaa kylterille epätyypillisen herkän linjauksen, kun KYlisteen runopalsta debytoi.

“Hanki nääntyväl mielelles idearäpsä,

josta jokainen on alta minuutin kypsä”

- Aatteettomuuden aate Toimitus ei ihmettele, miksei tämäkään perinne ei ole jatkunut…

4/14 KYliste.

13

▼Lehti on vaihtanut ulkonäköään useaan kertaan vuosien varrella.

▼ Valveutunut toimitus on pitänyt huolta, että jokainen kylteri tietää, mitä taskusta kuuluu löytyä.

▲KYliste on aina pyrkinyt raportoimaan ajankohtaisista asioista.

1 / 2000 : Kyliste luonnossa –

Toimitus on harrastanut myös lintubongausta.

1 / 2005 : KYlista:

“Tappajaovet have left the TuKKK building –

vihdoinkin. Vanhat ovet pakottivat olemaan

jatkuvasti varuillaan.”

4 / 2012 : KYliste on ollut huolissaan

myös kuntalaisten jaksamisesta: Vois olla

paskemmi – tsemppikirjoitus kaikille niille, joille Turun kauppakorkeakoulu olikin suunnitelma B

2000 5 / 2000 : Kahta marjaa on etsitty jo 2000-luvun alkupuolella.

2005

2012

5 / 2005 : “Opintolaina, ruokarahat ja tyttöystävän auto peliin. Se on pokeria.” KYliste on aikoinaan ruokkinut uhkapelikierteeseen ajautuneita

14

KYliste. 4/14

kyltereitä.

2014

KYliste juhlii neljääkymmentä vuottaan ja julkaisee ihka ensimmäisen juhlanumeronsa

MAistA UUsi PePsi Next Aito KolANMAKU. 30 % v채heMM채N soKeriA.

hartwall

TuKY goes Kanaria!

Matkaopas Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry viettää lokakuussa 64. vuosijuhliaan. Akateemisiin vuosijuhliin kuuluu olennaisesti seuraavan aamun akateeminen silliaamiainen, jota tänä vuonna vietetään Kanariansaarten teemassa, kaukana poissa lokakuun kylmyydestä. Mitä tälle huikealle matkalle tulee pakata mukaan?

Mistä lennot lähtevät? Onko lennon aikana tarjoilua?

Kaikki tämä ja paljon muuta selviävät seuraavasta matkaoppaasta.

Lähtöselvitys ”Vuosijuhlavieraat kaivautuvat koloistaan, toiset kotoaan, urheimmat suoraan jatkoilta, kauppakorkeakoulun edustalle, josta TuKY

Saapuminen TuKY goes Kanaria –silliaamiaiselle

pukeutumisesta ja iloisesta mielestä, loppu on hoidettu puolestasi!

”Pahimman jetlagin selvittämiseksi on silliaamiaisel-

Airlinesin pikavuorot lennättävät matkalaiset suoraan Kanarian

lämpöön. Matkalaisen ei tarvitse huolehtia kuin asianmukaisesta

Matkan aikana juhlakansaa viihdyttävät matkaoppaat, asianmukai-

sin virvokkein.”

le luonnollisesti varattu mahantäytettä ja virvoketta, joten juhlatunnelmalle tarvitsee vain antautua.

Terminaalista poistuessasi saatat jo kuulla Jari

Sillanpään ”Malagaan” sävelmän, ja havaijipaitaisen tarjoilijan ojentaessa jääkylmän juoman käteesi, ei ”dagen efteristä” ole enää tietoakaan.”

Ohjelma ”Jotta yksikään juhlavieras ei jäisi hauskanpidosta paitsi, on

koko silliaamiaistapahtuma perinteisesti täytetty monenlaisella

aktiviteetilla. Päivän aikana nautitaan niin huippuluokan musiikkiesityksistä kuin eilisillan uusien kontaktien jälleennäkemisen riemusta. TuKYn silliksillä on aiemmin nähty niin paljuja kuin

pomppulinnojakin, kuka tietää mitä kaikkea vuosijuhlatiimi on tällä kertaa järjestänyt paikalle?”

16

KYliste. 4/14

Paluu ”Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös sillis, ja samalla TuKYn 64.

vuosijuhlat. Jos vieläkään ei väsytä,

voivat innokkaimmat juhlijat jatkaa

vielä Parkille silliksen jatkoille, jot-

ka perinteisesti käydään ns. ”Survival of the fittest” hengessä.

Mies Kauppalehden takana

Vuonna 1991 Juha-Petri Loimovuori valmistui Turun kauppakorkeakoulusta.

Kolme vuotta myöhemmin hän aloitti Kauppalehdessä. Loppu on historiaa.

Teksti Karoliina Rajala

H

Kuvat Aleksi Poutanen

uipulla tuulee. Tänä päivänä Suomen suurimpana taloussanomalehtenä pidetään vuodesta 1898 lähtien ilmestynyttä, Alma Media -konserniin kuuluvaa, Kauppalehteä. Siitä kertovat viisi printtinumeroa viikossa,

sadat tuhannet lukijat, painetun ja digitaalisen median onnistunut yh-

distäminen sekä nopeus ja tuoreus uutisvalikoimassa. Ympäri vuorokauden hereillä oleva Kauppalehti on Suomen Financial Times ja The Economist.

4/14 KYliste.

17

Tänä vuonna tulee kuluneeksi

Loimovuori kertoo olleensa opis-

20 vuotta siitä, kun Juha-Petri

keluaikoina monipuolisesti mukana

siitä, kuinka uskollisuus yhdelle organi-

Turun kauppakorkeakoulun opiske-

Loimovuori lähti mukaan Kauppaleh-

den maailmaan. Hän on hyvä esimerkki saatiolle voi johtaa vuosia jatkuvaan

yhteistyöhön. Vuonna 1994 julkaisussa aloittanut mies on toiminut jo viimeiset kahdeksan vuotta sen toimitus-

johtajana. Tänä vuonna ikämittarissa

tuli täyteen 50 vuotta eikä tahti näytä hiipuvan.

Tarina alkaa Turusta Alkujaan Juha-Petri Loimovuori on

turkulainen, ”Heidekenin poikia”, kuten hän itse mainitsee. Lukion jälkeiset

opintonsa hän suoritti Turun kaup-

pakorkeakoulussa. Valinta oli alusta alkaen selkeä:

– Päätin sen lukiossa ensim-

mäisenä tai viimeistään toisena

vuonna. Opinto-ohjaaja suositteli

erilaisissa luottamustehtävissä. Hän

juristi, Loimovuori naurahtaa.

Vuonna -83 hän aloitti opintonsa

painottaen niissä markkinointia ja kansantaloustiedettä. Selkeitä urasuunnitelmia ei ollut, mutta ainevalinnat tuntuivat oikeilta.

nut:

puheenjohtajana.

ja kiihkeän kulutusjuhlan aikaa. Silloin

lijayhdistyksen sosiaalisihteerinä ja Mukaan opiskeluvuosiin mahtui

myös pesti Ekonomiliiton hallituksessa. Loimovuori kommentoi monien tuon aikaisten kontaktien olevan edelleen ajankohtaisia:

– Suomi on niin pieni maa, että

silloin esimerkiksi Ekonomiliiton

hallituksessa olleita ihmisiä tapaan nykyharrastuksissani.

Loimovuori painottaakin, ettei

"Oli muutama vuosi, jolloin vietin enemmän aikaa Montussa ja opiskelijamatkoilla."

kannata väheksyä, koska se voi avata

uusia mahdollisuuksia ja luoda arvokkaita suhteita.

tään. Oli muutama vuosi, jolloin vietin

enemmän aikaa Montussa ja opiskelijamatkoilla.

KYliste. 4/14

opiskelija kantanut paljon huolta

tulevaisuudesta. Sitten iski lama ja

mietitytti, että olisiko pitänyt mennä

muuallekin kesätöihin kuin maalarin hommiin.

Idea itselle sopivasta alasta syntyi

gradua tehdessä:

– Tein aikoinaan graduni mainon-

nasta. Paikallisradio tuli Suomeen

vuonna -85 ja aloin kaverini kanssa tekemään tutkimusta kaupallisista

radioista. Myöhemmin oli luontevaa lähteä tähän hommaan.

Loimovuoren ensimmäinen työ-

paikka valmistumisen jälkeen löytyi sattumoisin radiosta:

myyntitehtävissä. Olin myyntihommissa kesällä -92, jolloin Suomi oli

pahimmassa vaiheessa devalvaatioi-

den ja muiden takia. Silloin ymmärsi,

ettei rahaa tule helpolla. Itse piti juttu ansaita.

Ura Kauppalehdessä

– Tein alusta alkaen kaikenlaisia

Ennen Kauppalehteä Loimovuori ehti

– Ensimmäisen vuoden aikana

sitten vähemmän ja pian en enää yh-

oli paljon työpaikkoja eikä kukaan

Kauppakorkeavuosinaan Loimovuo-

töitä. En tosin juurikaan sellaisia, jotka

suoritin hyvän määrän opintoviikkoja,

18

opiskeluiden ulkopuolista toimintaa

ri teki luottamustoimien ja opiskelui-

mässä:

– Silloin kun opiskelin oli 80-luvun

loppu, joka oli Suomessa avautumisen

– Työpaikkani oli Radio 3:ssa,

Loimovuori oli opintojensa alusta

asti aktiivisesti mukana opiskelijaelä-

ennen tulevaisuus ei paljon huoletta-

mainitsee toimineensa muun muassa

minulle juristin opintoja, mutta

totesin että olisin ollut aika huono

Urasuunnitelmat alkoivat selkiytyä

vasta opintojen loppuvaiheessa. Sitä

den ohessa myös ahkerasti töitä:

olivat paperitöitä. En koskaan ollut

pankissa tai sen tyyppisissä hommissa.

Olin ravintolan tarjoilijana, maalarina Norjassa ja niin edelleen. Koko ajan tein enemmän tai vähemmän.

viihtyä hetken aikaa myös aikakaus-

lehtitalossa. Sitten ovet Kauppalehteen avautuivat ja seurasi juurtuminen Helsinkiin:

– Lähdin täällä mainonnasta. Myyn-

tineuvottelijana aloitin Kauppalehdes-

"

S e, mihin törmään uudestaan ja uudestaan on, että johtaminen on ennen kaikkea viestintää."

sä vuonna -94. Jossain vaiheessa sain

kerrotaan työntekijöille siitä, miten

Siinä kuulee koko uutisvirran siitä,

viä. Meidän liiketoimintahan jakautuu

presentaatioita. Se on kahdensuuntais-

kuulohavaintopaikka. Kun on täällä

isompia asiakkuuksia vastattavakseni.

Pääsin tekemään kehitysjohtajan tehtäuseaan eri osaan. Näin mainonnan puolen kokonaisuudessaan.

Seuraavaksi Loimovuori päätyi

Alma Median sisällä vallitsevan kiertopolitiikan saattelemana Tampereelle.

– Siirryin mediamarkkinoinnin

johtajaksi Aamulehteen. Se oli aika uudentyyppinen juttu ja tuntui johtajan

tehtävältä. Siellä sain harjoitella ihmisten johtamista viiden vuoden ajan.

Vuonna 2006 Loimovuori palasi

Helsinkiin ja Kauppalehteen, tällä

kertaa toimitusjohtajana. Paluu ajoittui aikaan, jolloin mediamaailmassa

käytiin suuria muutoksia läpi. Niihin

liittyvät haasteet ovat läsnä myös nyt, kahdeksan vuotta myöhemmin.

– Markkinat ja median ympäristö

ovat muuttuneet todella voimakkaasti.

Vuonna 2006 Kauppalehti oli suurim-

massa osin sanomalehti. Nykyään puolet liiketoiminnastamme tulee digitaa-

firmalla menee.

– Viestintä ei ole sitä, että pitää

ta. Se on juttu, mikä pitää opetella, hän painottaa.

Loimovuori haluaa myös muistut-

mitä Suomen talouselämässä tapahtuu.

Se on loistava näköala- ja

töissä, niin pääsee myös kivasti tekemisiin Suomen talouselämän isoimman johdon kanssa.

taa, ettei johtaminen ole aina hauskaa:

Elämää työn ulkopuolella

aina mukavaa. Tässä joutuu teke-

Uraputkensa oheen Loimovuori on

henkilöstövähennyksiin. Työssä pitää

tamustehtävissä toiminen on jatkunut

– Se, miksi johtamisesta maksetaan

usein enemmän on juuri se, ettei se ole mään ikäviäkin asioita. Johtaja joutuu

antamaan palautetta ja turvautumaan päästä tulostavoitteisiin ja silloin se

vaatii tällaista ikävää. Suuri osa johtajan ajasta menee ikävien asioiden pa-

rissa, mutta muut jutut kompensoivat.

Loimovuori on työnsä ajoittaisesta

hektisyydestä huolimatta ollut tyyty-

väinen tehtäväänsä toimitusjohtajana.

Hänelle työ tarjoaa eturivin paikan suomalaiseen talouselämään:

– Seison päätoimittajan vieressä.

vuosien varrella ehtinyt mahduttaa

myös paljon muuta. Esimerkiksi luotaktiivisesti nykypäivään asti. Huhti-

kuussa 2014 Loimovuori valittiin STT:n hallituksen puheenjohtajaksi. Sen

lisäksi Loimovuori on mukana Suomen markkinointijohdon ryhmässä sekä Bonnier Businessin hallituksessa.

Kaikkein tärkeintä Loimovuorelle

on kuitenkin perhe.

– Minulla on vaimo ja kolme lasta.

Niin sanottuja ruuhkavuosia olen

lisesta maailmasta. Koko organisaation on päivittäin unohdettava osa vanhaa ja tehtävä jotain uutta. Meidän hen-

kilöstömme on vaihtunut aika paljon.

Toimittajien on pitänyt oppia tekemään täysin uudenlaista työtä.

Monimediavaltakunnan johtami-

sessa on paljon haasteita ja se vaatii oikeanlaiset lähestymistavat:

– Se, mihin törmään uudestaan

ja uudestaan on, että johtaminen on ennen kaikkea viestintää.

Loimovuoren työpaikalla viestin-

nästä pidetään huolta esimerkiksi kuukausittaisilla kokoontumisilla, joissa

▲ Juha-Petri Loimuvuori on työnsä kautta päässyt paraatipaikalle seuraamaan suomalaisen talouselämän muutoksia.

4/14 KYliste.

19

viettänyt viimeiset 17 vuotta. Olen käynyt 17 vuotta leikkipuistoissa, joten se on pitänyt minut leikkisänä.

Kiireinen mies kuvailee työ- ja perhe-

elämän tasapainottamista harjoittelua vaativaksi asiaksi.

– Tulospaineet eivät ole missään

vaiheessa vähentyneet vaan niitä on

tullut lisää. Siihenkin kuitenkin tottuu.

Pitää harjoitella tasapainottamaan.

Sähköisten laitteiden huono puoli on,

että niissä on koko ajan kiinni. Olen itse

ruvennut systemaattisesti tekemään sitä, etten esimerkiksi lue iltaisin sähköposteja. Nyt olen hieman lipsunut, mutta

pidän tällaisia ”kampanjoita” aina välillä.

Pyrin siihen, että joka päivä, kun lähden

työpaikalta niin sähköpostini saapuneet

-kansio on tyhjä. Asioita kuitenkin miettii alitajuisesti koko ajan. Sitä, paljonko

virrankäytöstä menee työhön, pystyy kuitenkin säätelemään.

Loimovuori kertoo myös fyysisen

kunnon olevan tärkeää jaksamisessa ja

kuvailee urheilun merkityksen lisääntyneen hänen elämässään viime vuosina.

– Tennis on nyt todella rakas harrastus

ja sieltä tulee myös sosiaalisia kontakteja.

Avoimin mielin kohti tulevaa

Loimovuori on ollut tyytyväinen vuosien saatossa kokemaansa urakehitykseen.

– Työelämän on hyvä mennä sykleissä,

ettei tylsisty. Rationaalisesti on sellainen fiilis, että pitäisi saada koko ajan jotain uutta. Tunnemielessä ei ole hätä tästä pois.

Tänä vuonna 50 vuotta täyttäneel-

lä Loimovuorella ei ole aikeita siirtyä sivuun työelämästä lähiaikoina.

– En ole vielä ajatellut jäädä eläkkeel-

le. Ei tässä vielä kannata ruveta jäähdyttelemään. Jos Alma Mediasta tai ulko-

puolelta löytyy mielenkiintoisia juttuja

niin olen kiinnostunut. En ole kuitenkaan lähdössä mihinkään. Viisikymmentä

20

KYliste. 4/14

vuotta ei ole muuta kuin numero.█

Maailma, jossa pärjää työpaikkojen välilläkin.

Tiesithän, että voit kerryttää IAET-kassan työssäoloehtoa jo opiskeluaikana? www.sefe.fi/kesatyo-iaet

Tapio Reposen muistoa kunnioittaen

T

urun yliopiston emeritusvararehtori, Turun

kauppakorkeakoulun viimeinen rehtori sekä

Turun KY:n pitkäaikainen ystävä, Tapio Reponen menehtyi 22.9.2014 Turussa. Hän toimi

kauppakorkeakoulun rehtoraatissa 80-luvun lopulta aina vuoteen 2010, jolloin kauppakorkeakoulu ja yliopisto yh-

distyivät uudeksi Turun yliopistoksi. Yhdistymisen jälkeen hän jatkoi yhdistyneen yliopiston rehtoraatissa, josta hän

eläköityi elokuussa 2014. Tapion saavutuksiin voidaan lu-

kea muun muassa Turun kauppakorkeakoulun nostaminen yhdeksi Suomen johtavista kauppatieteellisistä yksiköistä.

Tapiolla oli merkittävä rooli myös yhdistymisprosessin

toteutuksessa. Erityisesti kauppakorkeakoulun itsenäinen

(c) Riitta Reponen

asema uudessa yliopistossa on paljolti hänen ansiotaan.

Tämän kaiken lisäksi “Tapsarepsalla” oli myös aikaa

opiskelijoille. Hänen ovensa oli aina avoinna, jos Turun KY tai esimerkiksi hallopedit (hallinnon opiskelijaedustaja)

halusivat hänet tavata. Sama jatkui myös hänen siirrytty-

ään yliopiston vararehtoriksi. Itsekin sain Tapiolta apua ja neuvoja omana puheenjohtajavuotenani, jos sitä tarvitsin.

Eikä kyseessä todellakaan tarvinnut olla maailman tärkein

hallinnollinen asia, usein Tapion kanssa juteltiin esimerkiksi KY-Hunkseista ja miten pojilla menee. Turun kauppakor-

keakoulun oma korisjoukkue oli aina Tapion sydäntä lähellä, ja hänet näkikin usein kannustamassa Hunkseja Edulla kotimatseissa. Reponen oli myös harvinaisen aktiivinen

vuosijuhlakävijä. Merkittävästä siteestä Turun KY:hyn ker-

too myös Tapion väsymätön osallistuminen silliaamiaisille.

"Tapio oli niin ylioppilaskuntapolitiikasta mutta myös opettajana kunnioittamani henkilö. Lepää rauhassa."

Kaisa Ruotsalainen

"Tapion muistoa kunnioittaen ja lämmin osanotto perheelle.

Itselleni tulee ensimmäisenä mieleen TJ:n opinnot 90-luvun puolivälistä, iloinen luentotapa, sutatut kalvot ja myöhemmin jatkuva ja positiivinen suhtautuminen opiskelijoihin ja ylioppilaskuntaan."

Muistankin hyvin kuinka Tapsa oli vuoden 2010 silliksellä opiskelijoiden mukana pomppimassa pomppulinnassa ja

Turo Numminen

nauttimassa aivan kuin olisi ollut opiskelija itsekin.

Meidän Tapsan muistoa kunnioittaen, Turun KY:n puolesta, Olli Tehikari

22

KYliste. 4/14

"Opettajaani ja esimiestäni lämmöllä ja kiitollisuudella muistaen. Kannustuksesi ja rohkaisusi olivat minulle korvaamattoman arvokkaita nuorena opiskelijana ja opettajana 30 vuotta sitten."

Riitta Palomäki

"Tapsaa, tuota rentoa ja innostavaa luennoitsijaa, saan minäkin kiittää tietojärjestelmätieteen valinnasta “Tapio Reponen oli opiskelijoille hyvin tärkeä yhteistyökumppani, jolla oli aina tarvittaessa aikaa hallopedeille (hallinnon opiskelijaedustajille). Reponen

pääaineeksi ja IT-alalle päätymisestä. Onneksi ehdin nämä kiitokset hänelle esittää kun vihdoin vuonna 2008 kävin maisterin paperit pokkaamassa. Kiitos ja hyvää matkaa vapaalle sielulle!"

myös jakoi reilusti puheenvuoroja korkeakoulun

Jani Leino

hallituksen kokouksissa; ei jäänyt koskaan epäselväksi mikä oli ylioppilaskunnan kanta.”

Kaikista yhteisistä työskentelyvuosista kiitollisena, "Suuret osanottoni innostavan, lämpimän ja

Heidi Kronström

Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja 2006-2007

karismaattisen johtajan poismenosta. Tapasin Tapsan vain kerran henkilökohtaisesti, mutta sitäkin syvemmän muistijäljen siitä sain. Kiitos."

Hanne Kettunen

“Reposesta voi todella sanoa, että hänellä oli aina ovi avoinna opiskelijoille ja aikaa kuunnella TuKYn mielipide. Asiat käsiteltiin aina asiallisesti ja toista osapuolta kunnioittaen.”

Anu Böös

Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja 2008-2009

"Hienon miehen muistoa kunniottaen, osanotto perheelle ja läheisille."

Matti Meurman

"Osanottoni, muistoa kunnioittaen. Tapio oli erinomainen rehtori, joka suhtautui meihin

"Tapio Reposta lämmöllä muistaen. Innostava,

opiskelijoihin ja ylioppilaskuntaan erittäin

huumorintajuinen ja osaava opettaja ja

miellyttävästi ja asiallisesti. Ja hänen luentojaan

luennoitsija. Jätti hyvän muistijäljen, ja teki

kuunteli mielellään. Toivottavasti nykyopiskelijat

erittäin ansiokkaan uran kauppakorkeakoulun

saavat olla yhtä hyvässä ohjauksessa."

Perttu Korolainen

"Lämmin osanottoni perheenjäsenille sekä kaikille läheisille. Tapion säteilevää energiaa, vankkaa yritysmaailman kokemusta sekä innostavaa opetustapaa on kiittäminen siitä, että itse valitsin tietojärjestelmätieteen pääaineeksi. Näin jälkikäteen arvioituna, tuolla on ollut ratkaiseva vaikutus koko myöhempään työuraani. En taatusti ollut ainoa.

Huolehditaan osaltamme, että hänen inspiroiva esimerkki elää meidän kaikkien kautta."

Perttu Monthan

hyväksi. Kiitos."

Marjo Risku

“Tapio oli osa likaista tusinaa, joka Pentti Malaskan johdolla lähti tekemään Turun kauppakorkeakoulusta oikeaa yliopistoa. Puuha alkoi 70-luvun alussa ja Tapiolla oli aktiivinen rooli.

Otti vastuun TSE:stä kun Kanerva joutui nopealla aikataululla luopumaan rehtorin hommista. Tapsa varmaan tiesi, että tieteen kunniat oli pakko jättää syrjään, kun opinahjo kaipasi johtajuutta.”

Antti Paasio

4/14 KYliste.

23

Let’s be international!

Unelmoitko vaihto-opiskelusta tai työharjoittelusta ulkomailla?

Tai kiinnostaako sinua tutustua vieraisiin kulttuureihin erilaisten tapahtumien ja kokemusten kautta? Kansainvälisten asioiden jaosto CIA TuKY järjestää tänä vuonna ensimmäistä kertaa Kvviikon, josta löytyy runsaasti kansainvälistymiseen ja ulkomaille lähtöön liittyvää tapahtumatarjontaa.

Teksti Iiris Seppälä Kuvat Unsplash.com

24

KYliste. 4/14

"

v-viikossa on kyse siitä, että jokainen K kylteri saa mahdollisuuden tutustua kansainvälistymiseen liittyviin asioihin. Jokaisella päivällä on oma teemansa, ja viikko on täynnä erilaista ohjelmaa," - Milla Anttonen, CIA TuKYn puheenjohtaja ►

Kansainvälistyminen. Se on asia,

monitaituri työskentelee nykyään

työmatkat ulkomaille sekä työkave-

kiksi kirjailijana, puhujana, juontajana,

johon opiskeluaikanaan kannattaa

panostaa: neuvottelut vierailla kielillä, rit ympäri maailmaa ovat monissa

yrityksissä jo arkea. Aina ei kuitenkaan tarvitse matkustaa maailman glo-

baaleimpiin metropolikaupunkeihin

Veikkaus Oy:n johdon neuvonantajana, mutta hänet tunnetaan myös esimer-

kolumnistina sekä muusikkona. Päiväl-

lä opiskelijoilla on myös mahdollisuus

vierailuun Turun Kauppakamarilla ja

maanantaisen syysillan kruunaa Wiini-

tunteakseen kansainvälisten tuulten

klubin järjestämät illanistujaiset.

opiskelijoille mahtavat ainekset oppia,

telemään ulkomaille, muttet tiedä

puhaltavan. Marraskuun ensimmäisellä viikolla järjestettävä Kv-viikko tarjoaa hyötyä ja nauttia monipuolisesta kansainvälisestä ohjelmatarjonnasta.

– Kv-viikossa on kyse siitä, että

jokainen kylteri saa mahdollisuuden

tutustua kansainvälistymiseen liitty-

viin asioihin. Jokaisella päivällä on oma teemansa, ja viikko on täynnä erilaista ohjelmaa, CIA TuKYn puheenjohtaja Milla Anttonen valaisee.

Luvassa onkin vaikka mitä. Maanan-

taina 3.11. on Kv-viikon avauspäivä ja

tällöin kauppakorkeakoulullemme saapuu puhumaan kanadalaissyntyinen

juristi André Noël Chaker. Speakersforumin Vuoden Puhujaksikin valittu

Tiistain teemana on työharjoittelu

ulkomailla. Jos haluat lähteä työsken-

mistä aloittaa, ei hätää! CIMO, AIESEC ja Turun Yliopiston rekrytointipalve-

lut, Rekry, tulevat tällöin valaisemaan opiskelijakuntaamme kaikista työ-

harjoitteluun liittyvistä kysymyksistä.

Kyltereillä on tiistaina mahdollisuus

myös mielenkiintoiseen yritysvierailuun Lindorffille.

Keskiviikkona paneudutaan ke-

hitysyhteistyöhön liittyviin asioihin.

Kauppakorkeakoulumme aula tulee

täyttymään erilaisista informatiivisista ständeistä, joissa mukana ovat esimerkiksi Turun YK-yhdistys, Plan Suomi sekä TYYn Meksiko-hanke. Kehy-

päivän ohjelmistosta löytyy

myös Reilun kaupan toteuttama Reiluttaja-koulutus,

jossa opiskelijapienryhmä

pääsee eettisen kuluttamisen, maailmankaupan ja

kehityskysymysten äärelle.

Päivän aktiviteetteihin kuuluvat myös EVAn järjestämä kirpputori sekä KYSportin kansainvälinen lajikokeilu.

Kansainvälisen viikon viimeisen

päivän, torstain, teemana on opiskelija-

vaihtoon lähteminen. Turun yliopiston kv-palvelut pitävät tällöin vaihtokou-

lutuksen, ja muutama kylteri tulee kertomaan omista vaihtokokemuksistaan: nyt jos koskaan voi mieltä askarrut-

taviin kysymyksiin saada vastauksen!

Päätöspäivän teema täydentyy Lan-

guage Café:lla, jossa on mahdollisuus

päästä juttelemaan vaihto-opiskelijoiden kanssa eri kielillä. Ilta huipentuu

vielä kansainvälisten sitsien merkeissä

– nyt on aika näyttää vaihtareille, miten Suomessa oikein sitsataan!

Kv-viikon virallinen aikataulu jul-

kaistaan lokakuun puolivälissä. Tapahtuma on kaikille avoin vuosikurssista riippumatta, ja kuten Milla Anttonen toteaa: ”Kv-viikolla on erinomainen

mahdollisuus oppia lisää kansainvälisyydestä. Vaikkei itseltä löytyisikään

kiinnostusta lähteä esimerkiksi työharjoitteluun tai opiskelijavaihtoon, kannattaa pitää ovet avoinna ja tulla silti tsekkaamaan mitä mahdollisuuksia

löytyy. Mitä uteliaampi ja aktiivisempi viikon aikana on, sitä enemmän siitä myös saa irti!”█

◄Aina ei tarvitse matkustaa ulkomaille kokeakseen kansainvälisten tuulten puhaltavan.

4/14 KYliste.

25

▲ Mielenosoitukseen osallistui viranomaisten

▲ Mukana oli myös lapsia.

mukaan yhteensä 3500 marssijaa.

TURKU PRIDE Syyskuun 20. päivä Turun keskustan kadut täyttyivät värikkäästä kulkueesta.

Kyseessä oli mielenosoitus, joka otti kantaa poliittiseen keskusteluun seksuaalija sukupuolivähemmistöjen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Turku Pride järjestettiin ensimmäisen kerran ja tapahtuma osoitti, että Turussa elää ja on aina elänyt sateenkaarikulttuuri. Tasa-arvon ja vapauden puolesta marssinut rauhanomainen kulkue antoi selkeän viestin: antaa kaikkien kukkien kukkia, vapaasti.

Teksti Sara Lehtinen Kuvat Linda Luhtala, Ricky Peters, Laura vähäsaari

26

KYliste. 4/14

▲ Osa mielenosoittajista oli panostanut

▲Opiskelijaedustusta. Päivä jatkui Kupittaanpuistossa

rekvisiittaan ja pukeutumiseen. Mukana oli

järjetetyllä ohjelmalla.

niin sateenkaarilippuja, ilmapalloja, hääpukuja kuin saippuakuplia. ◄Kulkueessa vallitsi iloinen tunnelma, kun monta sataa metriä pitkä jono lähti Taidemuseonmäeltä.

◄Turku Priden mukana tallustivat myös koirat, joista useampi oli saanut asiaankuuluvan asusteen.

◄Myös kulkueen vastustajia löytyi.

Mielenosoitus sai kuitenkin kulkea rauhassa ilman suurempia häiriöitä.

◄Värikkäissä kylteissä ja bannereissa viestittiin tasaarvon puolesta.

4/14 KYliste.

27

ky l e is รถ

28

KYliste. 4/14

ky l e is รถ

4/14 KYliste.

29

Nordea Pankki Suomi Oyj

Meille voit soittaa koska tahansa.

Ajanvaraukset, korttiongelmat ja useat muut akuutit pankkiasiat voit hoitaa puhelimitse nyt mihin vuorokaudenaikaan tahansa, myös viikonloppuisin. Me teimme senkin mahdolliseksi – ensimmäisenä pankkina Suomessa.

Asiakaspalvelumme henkilöasiakkaille suomeksi 0200 3000 (pvm/mpm) ma–su 24h/vrk.

Teemme sen mahdolliseksi

0200 3000 nordea.fi

KYliste testaa, jotta sinun ei tarvitse:

-infot

Syyskuussa TuKYn tapahtumakalenterin täyttävät vuosittain pupuinfot, ja jokainen meistä on varmasti käynyt ainakin muutamassa. Pupuinfoja on kuitenkin syksyn aikana kymmeniä, ja jopa vapaa-ajassa kylpevä joutuu priorisoimaan, että mihin infoon menisi, joko pupuna tai pupujahdista innostuneena kuokkivana rusakkona. Koska KYlisteellä ei ole omaa infoa, mistä ottaa mallia, suuntasi toimituksen puolueeton ja jäävi testipartio kiertämään ja arvioimaan jaostojen ja toimijaryhmien infoja.

Teksti Ville Kaukonen, Helmi Lötjönen, Karri Kilpeläinen Kuvitus Helmi Lötjönen Kuvat Lauri Lehtonen, Laura vähäsaari

4/14 KYliste.

31

Infojen määrästä kertonee kaiken olennaisen se, ettei edes kolmehenkinen testiryhmämme ehtinyt käymään kaikissa. Koitimme kuitenkin saada testiimme mukaan monipuolisesti infoja, jotka valittiin täysin sattumanvaraisesti, ja arvioida tilaisuuksia tarjoilujen, ohjelman, ihmismassan määrän ja yleisen fiiliksen pohjalta. Jaostojen ja toimijaryhmien vihan pelossa emme kuitenkaan uskaltaneet pisteyttää tuloksiamme, vaan tyydyimme sanal-

KY-sport Parkkihien virratessa kuumeisesti tarjolla on jälleen yllätys: pupuinfoissa tarjo-

taan oikeaa infoa oikeasta toiminnasta. Mitään konkreettista ei kuitenkaan tainnut mieleen jäädä infopläjäyksen jälkeisten viestien ja skabojen viedessä miestä jos

toistakin. Beer pong -pöydän ääressä kuhistaan, pallot lentelevät ihan minne sattuu

ja vastustajan suuntaan huudellaan rivouksia. On hyvä, että Sportin infossa pidetään huolta nestetasapainosta, sillä onhan tämä nyt 7-otteluakin vaativampaa suoritta-

mista. Soijan virratessa vuonoina tanssilattialla dancebattlejen yhteydessä nähdään taidonnäytteitä, laatoitustyötä ja liukastumisia. Pian ei kukaan tiedä enää mikä maa

tai valuutta, pupuja talutellaan kotiinsa ja paikallinen parantajakin käy vierailemassa.

Osanottajlla oli tosin kuulemma hieman muistiongelmia kyseisen infon yksityiskohdista saatuaan märän kolauksen päähänsä.

liseen arvioon. Testauspesti annettiin toimituksen tuoreille pupuvahvistuksille, sekä eräälle ikäkriisissä kylpevälle rusakolle, jolle pupun esittäminen nähtiin tarpeelliseksi.

Jos tässä vaiheessa jollekin parkkihiki ja kannut olivat vielä vieras käsite, tutustui pupu

näihin viimeistään Ulkkiksen johdattelemana. Yhtä nopeasti kuin kannut tyhjenivät, niin muistikuvat hämärtyivät. KYliste oli

Kasino Äveriäät pohatat rulettipöydillä pröystäilemässä ja

korruptoituneet hallitustyöläiset pimeässä kulmassa

hieromassa salaisia osakediilejä – nämä salamyhkäiset

mielikuvat vellovat päässä, kun huhu liikkuu eksklusiivisen Kasinon pupuinfon yllä.

Infoon pääsi mukaan vain noin 40 nopeinta, mikä

takasi Kasinon toiminnasta kiinnostuneen sakin Parkin tiloihin. Eipä siis ole ihme, että pöytien ääressä hämmästellään pahvilautasille infon aikana ilmestyneen koukeroisen differentiaalilaskennan sulokkuutta.

Sisällöllinen laatu huokuu myös ohjelmasta, joka oli

sekin rakennettu Kasinon ydinosaamisen ympärille:

pörssitietokilpailua, arvaa kuka sijoittaja olen -–visaa, hyvää dataa hulppeista excursioista, keskiviikkokahvitteluista, maukasta naposteltavaa ja jopa skumppatarjoilua. Vaihteeksi tarjolla oli hyveellistä

etkoilumeininkiä – boolikin on saanut vihdoin uudenlaisen twistin ja mielenkiintoinen

keskustelu virisi helposti aina pääomasijoittamisen saloista politiikkaan asti.

32

Ulkkis

KYliste. 4/14

päässyt keskelle syksyn yhtä juomapitoisimmista infoista. Vaikka havaittavissa olikin teknisiä ongelmia äänentoiston kanssa,

aamukrapulaiset selfiet kohottivat tunnel-

maa pupujoukkiossa. Illan ohjelmanumerot

testasivat pupujen kestävyyttä muun muassa Vergi-viestillä, eikä paljasta pintaakaan puuttunut. Parkin lämpötila pääsi koho-

amaan entisestään, kun mukaan lisättiin

hieman kermavaahtoa ja suklaakastiketta.

Kulttis ja KYSS Kulttuuria ja musiikkia täynnä oleva pupuinfo tarjosi boolin ohella pupuille myös erinomaisen ruokatarjoilun. KYSS rokkasi pupujen ujostellessa ja Kulttis tarjoili kulttuurillisia elämyksiä. Puput tuottivat kuitenkin petty-

myksen lähtiessään paikalta todella aikaisin. Tämä ei lannistanut rusakkoinfoksi muuttunutta iltaa ja tunnelma kohosi loppua kohden vanhempien

opiskelijoiden johdolla. Iltaa voidaan kuitenkin muistella hyvillä fiiliksillä.

Kaikin puolin hyvin organisoitu info rentojen ohjelmanumeroidensa kanssa ei voinut antaa huonoa kuvaa kummastakaan jaostosta.

CIA-TuKY CIA-TuKY oli, kenties ainoana, ottanut pupuinfossa sanan ”info” tosissaan ja otti pupuilta luulot pois

parinkymmenen minuutin kalvosulkeisilla. Tunnelma kuitenkin keveni hyvin nopeasti tämän jälkeen hallituksen hyvän meiningin ja juomapelien merkeissä. CIA oli ottanut tehtäväkseen porukan pitämisen kylläisenä ja tarjoilut olivat runsaat. Puput kuitenkin karkasivat infosta melko aikaisin ilmeisesti laittamaan makuupussejaan koulun eteen seuraavana aamuna ollutta Harkkasitsien lipunmyyntiä

varten. Aamuherätykselle immuunit puput ja hallitus jäivät kumminkin piiriin pelailemaan kannujuomapelejä, mutta ilta loppui silti valitettavan lyhyeen.

TuKY-Speksi TuKY-Speksin info oli järjestetty selkeästi rekrytointi mielessä ja tiskin vastainen seinä olikin koristeltu värväyslapuilla. Speksin infoon ei pupuja hirveämmin uskaltautunut ja lähes koko

ajan infossa olikin enemmän rusakkoja kuin pupuja. Se ei tosin meininkiä haitannut ja infon oh-

jelma oli kuitenkin testin paras: ainaiset juositäsyötätä –viestit ja osoitasitähallituslaistajokahyppäsilapsenasementtisäiliöön –pelit oli korvattu mm. hulvattomalla Spuutisvuodolla ja speksin

markkinointikampanjan suunnittelulla. Paikalla ollut porukka oli myös selkeästi kiinnostunut toiminnasta, eikä ollut vain ilmaisen Vergin, ruuan ja puputyttöjen perässä. Poikkeuksellisesti info oli suunniteltu kaikille speksistä kiinnostuneille, eikä vain pupuille.

Systeemin pupuinfo Massavirtaa vastaan hipsterin lailla seilannut

Systeemi valikoi vain nopeimmat (lue: köyhimmät) ja nälkäisimmät infoonsa ja lähti vekos-

telemaan sakkia eri kantilta. Parkin älämölön

TuKY-info pupuinfo:

sa hienostuneesti kynttilänvalon tunnelmassa viini- ja konjakkilasien kilkattaessa.

Ensikertalaisille TuKY:n pupuinfo saattaa aiheuttaa

ta, nystyröitä kutkuttelevista annossommitel-

hämmästystä: mitäköhän info koskee? Ties vaikka

odottaa ala-asteen mehudiskoa muistuttava Monttu:

sijaan istuttiin takakujalle piilotetussa bistrosPöydät täyttyivät sivistyneestä keskustelus-

mista ja leppoisasta tunnelmasta. Hurmaavat systeemiläiset voittivat vieraat puolelleen

suussasulavan suklaakakun ja runoleikkien

voimin. Myös osallistujilta nähtiin akrobaattista kielentaivutusta ja mielikuvituksen lennok-

kuutta mitä oivimpien sananparsien taipuessa jos johonkin sfääreihin. Meiningistä huokui se aikuismainen rentous: syömisen ja etkoilun

jälkeen toivotettiin vapaasti jatkomeininkeihin,

jos siltä tuntui. Ei kannuja, ei väkisin pakotusta, ei parkkihikeä vaan mukavaa illanviettoa.

infossa olisi jotain hyvinkin tärkeää tietoa. Paikalla

ikkunat ja pöydät on teipattu jätesäkeillä ja diskopallon pyöriessä katossa Monttu kuhisee pupuja. Täällä

mehussa ei ole kuitenkaan vain kattia, vaan kannulitku on höystetty nurkassa kierosti höhöttävän tutorin salaisella ainesosalla. Kannuhuutojen raikuessa mitä ihmeellisimmin koreografioin taidokkaasta ”We will

rock you” –coverista epämääräiseen örinään, nähdään

performansseja, esityksiä ja roasteja. Tutorit näyttävät mallia kuinka nolata itsensä poliittisesti korrektiin

tapaan. Spontaanijurbelon marinoidessa pupun aivokoppaa, pöytien ympärillä juoruillaan ja irstaillaan.

Viimeistään Parkin jatkojen sekoilun keskellä huhut salaisesta aineosasta jäävät unholaan.

4/14 KYliste.

33

Kaikkea ei voi oppia lukemalla – mentoroinnin ihmeellinen maailma

Elämänkokemusta on hankala kirjoittaa paperille – hiljainen tieto kun siirtyy parhaiten henkilöltä toiselle kasvotusten rennon keskustelun yhteydessä. Henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa tieto välittyy niin sanojen kuin tekojenkin kautta.

Teksti Sara Lehtinen Kuvat Lauri Liljenbäck, freeimages

M

entoroinnissa on kyse

Mentoroinnissa kokenut ja osaava

mentori saa uutta tietoa sekä tuoreita

elämänkokemuksen

aktoria.

näkökulmiaan ja pysyä ajan tasalla. Li-

juuri keskusteluista,

ajatusten vaihdosta ja

jakamisesta. Ainoat vaatimukset men-

torointiin osallistuville ovat halu jakaa tietoa sekä sitoutua prosessiin. Tämä koskee suhteen molempia osapuolia,

niin mentoria kuin aktoria. Mutta mitä

edistää kokemattomampaa henkilöä,

Mentorointi perustuu kahdenkeski-

seen vuorovaikutussuhteeseen, jossa

avoimuus, molemminpuolinen luotta-

mus ja tasa-arvoisuus ovat tärkeitä.

ideoita. Suhteen kautta mentorille

tarjoutuu mahdollisuus avartaa omia

säksi mentorointi tarjoaa oivan väylän

verkostoitumiseen niin mentorille kuin aktorillekin.

Onnistunut mentorisuhde tarjoaa

Molemmat hyötyvät

siis molemmille osapuolille jotakin.

nissa kokeneempi opastaa ja tukee

Mentoroinnista on hyötyä molemmille.

sesti niin suhteen kesto, vuorovaiku-

välillä ja menetelmää hyödynnetään

mutta mentorikaan ei jää suhteessa

mentorointi oikeastaan on?

Lyhyestä virsi kaunis: Mentoroin-

kokemattomampaa. Mentorointi on tapa siirtää tietoa kahden ihmisen

34

asiantuntija, mentori, ohjaa, tukee ja

myös ammatillisessa kehittymisessä.

KYliste. 4/14

Menetelmä tähtää ensisijaisesti aktorin ammatilliseen ja henkiseen kasvuun,

puille paljaille: keskusteluiden kautta

Mentorisuhteen tyydyttävyyteen ja

tuottavuuteen vaikuttavat luonnollitusten tiheys, luottamus, läheisyys,

osapuolten odotusten selkeys, riittävä

ja oikeanlainen palaute sekä halukkuus ottaa palautetta vastaan.

"

Mentorointiohjelmassa opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus kartoittaa osaamistaan ja selvittää mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä."

Ei mikään uusi keksintö Mentorointi on yksi vanhimmista

tavoista kehittää yhteisöä. Iät ajat

kokeneet ammattilaiset ovat siirtä-

neet oppimansa taidot nuoremmille,

lahjakkaille ja lupaaville yksilöille. Tällä tavoin he varmistivat, että tieto säilyi ja yhteiskunnan kehitys jatkui. Suomessa mentorointia alettiin hyödyntämään

yrityselämässä 1970-luvulla, kun alun perin Japanissa havaittu idea men-

toroinnin positiivisista vaikutuksista

henkilöstön kehittämissä kantautui Yhdysvaltojen kautta Eurooppaan. Vaikka kansainvälisesti menetelmä onkin

saanut jalansijaa monessa yrityksessä, kotosuomessa sen hyödyntäminen on

ollut suhteellisen vähäistä. Viime vuosina mentorointi on kuitenkin kasvat-

tanut suosiotaan myös täällä tuhansien järvien maassa.

Ekonomien mentorointia vuodesta 1992 Suomessa mentoroinnin juuret ulottuvat ekonomitoiminnassa vuoteen

1992, jolloin Helsingin Ekonomit ry:n Ekonominaisten kerho päätti aloittaa mentoritoiminnan uutena verkos-

toitumisen ja osaamisen jakamisen

muotona. Vapaaehtoisvoimin vedetyn toiminnan mittasuhteet kasvoivat

kuitenkin vuosien varrella sen verran suuriksi, että Ekonominaiset yhdessä Liikkeenjohdon kerhon kanssa tekivät aloitteen mentoroinnin siirtämisestä Suomen Ekonomiliiton alaiseksi

toiminnaksi. Pilottiprojekti järjestettiin

vuonna 1997 ja vuodesta 1998 lähtien

Iliev peräänkuuluttaa myös esimies-

SEFE on tarjonnut jäsenilleen mento-

taitoja.

tarjonnassa ollut mentorointi on kui-

taitojen opiskelua ei painoteta meillä

rointiohjelmia.

Tähän asti Suomen Ekonomiliiton

tenkin keskittynyt vain ekonomi-ekonomi-mentorointiin, jossa kokeeneempi

ekonomi mentoroi kokemattomampaa, juuri työelämään astunutta kollegaansa.

Tänä vuonna Suomen Ekonomi-

liitto järjesti ensimmäisen kerran

kylteri-ekonomi-mentoroinnin, jossa

työelämässä oleva ekonomi mentoroi valmistumisen kynnyksellä olevaa

kauppatieteiden opiskelijaa. Pilottioh-

jelma järjestettiin Turussa ja ohjelman takaa löytyikin Turun kauppakorkean kylteriyhdyshenkilö, tutummin Kylli-

– Fakta on, että valtaosasta meistä

tulee joskus esimiehiä, mutta esimieslähes yhtään.

Tässä kohtaa SEFEn mentorointioh-

jelma pyrkii osaltaan tarjoamaan apua ja madaltamaan työelämään siirtymisen kynnystä. Mentorointiohjelmassa opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus

kartoittaa osaamistaan ja selvittää mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä. Mento-

rointi lähtee aina aktorin lähtökohdista ja toiveista, ja juuri tämän takia se

vaatii aktoria pohtimaan aihealueita, joista hän haluaa keskustella ja joita

täti, Veera Iliev.

Tarve mentoroinnille lähti Ilievin

omista havainnoista. Ilievin mielestä

työelämä pitäisi tuoda lähemmäksi yli-

opistomaailmaa. Teoriaa ei pidä sulkea

pois, mutta se pitäisi entistä paremmin linkittää käytäntöön.

– 5–6 vuotta yliopistossa on pitkä

aika ja monelle siirtyminen työelämään pelottaa. Muuri työelämän ja yliopis-

tomaailman välillä pitäisi murtaa, Iliev toteaa.

Opiskelijat tulisi Ilievin mielestä jo

opiskelujen aikana laittaa pohtimaan

mitä he todella haluavat tehdä tulevaisuudessa.

– Opiskelijat eivät osaa kertoa, mitä

osaavat tai eivät osaa, minkä takia

työelämään siirtyminen on pelottavan korkea kynnys, Iliev huomauttaa.

▲Veera Ilievin mukaan mentoroinnin avulla kynnys työelämään siirtymiseen madaltuu.

4/14 KYliste.

35

hän haluaa kehittää.

lisäksi Suomen Ekonomiliitto järjesti

sa ja heikkoutensa.

päätöstilaisuuden. Muutoin parit sopi-

Ilievin mukaan moni haluaakin sel-

vittää mentoroinnissa omat vahvuutenIliev kertoo, että usein ihmiset

kaipaavat myös rohkaisua ja ohjausta esimerkiksi ensimmäisen työpaikan

hakuun ja moni on esimerkiksi käynyt

mentoroinnissa työnhakuun ja haastat-

teluun liittyviä asioita.

– Esimerkiksi jotkut parit ovat teh-

neet keskenään haastattelustimulaatioita, hän kertoo.

Onnistunut pilottiohjelma Ensimmäistä kertaa järjestetty

kylteri-ekonomi-mentorointiohjelma käynnistyi vuoden alussa järjestetyllä

kick-off-tilaisuudella, jossa osallistujat ohjeistettiin ja mentoriparit tapasivat toisensa ensimmäisen kerran. Pilot-

tiohjelmassa oli mukana yhteensä 11

paria, jotka SEFE oli muodostanut ohjelmaan tulleiden hakemusten perus-

teella. Mentorointiparien yhdistämisen

ohjelman puolivälissä välitapaamisen koko ryhmän kesken sekä ohjelman

vat tapaamiset omien aikataulujensa

mukaan ja tapaamisten keskusteluai-

heet olivat vapaasti parin itse päätettävissä. SEFE loi raamit, mutta loppu oli kiinni osallistujista.

Kujala taas on gradua vaille valmis

ekonomi ja haki mentorointiohjelmaan, koska tiesi työelämään siirtymisen olevan pian edessä.

– Ajattelin, että työnhaku on tietyllä

tavalla jännittävä paikka ja tänne kannattaisi hakea. Pohdin, että tästä voi kyllä hyötyä, Kujala summaa.

Alkuun Sillander ja Kujala sopivat

Odotuksiin vastattiin

keskenään aikataulun, joka toimi ta-

Ensimmäisen mentorointiohjelman

nille. Pari tapasi aluksi noin kerran

päätöstilaisuus järjestettiin 29.9. Panimoravintola Koulussa, jossa KYliste

kävi haastattelemassa koekaniineja.

Mikko Sillander ja Jukka Kujala

muodostivat yhden pilottiohjelman

mentorointipareista, Sillander mentorina ja Kujala aktorina. Sillander

valmistui vuonna 2008 pääaineenaan

kansainvälinen liiketoiminta. Hankin-

nan ja materiaalinhallinnan tehtävissä

työskentelevä Sillander lähti mentoriksi, koska koki sen mielenkiintoiseksi.

Lisäksi hän haki uusia kokemuksia.

paamisten lähtökohtana. Lisäksi Kujala listasi kolme päätavoitetta mentoroinkahdessa viikossa, mutta ohjelman

edetessä tapaamiset pikkuhiljaa har-

ventuivat, kun suunniteltuja asioita oli saatu käsiteltyä.

Sillander ja Kujala hoitivat mento-

rointitapaamiset rennoissa merkeissä

– Me nähtiin pääasiassa räkälöissä,

Sillander kommentoi ja molemmat

naurahtavat. – Opittiin nopeasti ettei kannata ottaa kauluspaitaa mukaan, hän jatkaa.

Antoisinta Sillanderin mielestä on

ollut mahdollisuus peilata omaa tilannetta Kujalan mentoroinnin kautta.

– Välillä tuli jaettua niin hyviä

neuvoja, että on pitänyt noudattaa niitä itsekin, Sillander naurahtaa.

– Oli todella mukava auttaa semmo-

sia ihmisiä, jotka on nyt siinä tilanteessa, jossa itse olisin halunnut apua kun oli opiskelija, Sillander lisää.

Kujalan kommentoi, että hän sai

mentoroinnista juuri niitä vinkkejä,

joita lähti hakemaan. Kujalan mukaan

Sillander on myös haastanut häntä pois mukavuusalueelta.

– Koen, että tiedän paljon parem-

min kuin ennen mentorointia, että mitä ▲ Jukka Kujala ja Mikko Sillander olivat yksi pilottiohjelman yhdestätoista mentoriparista. Pallo pysyi halussa koko ohjelman ajan.

36

KYliste. 4/14

osaan ja mitä voin laittaa työhakemukseen tai sanoa työhaastattelussa.

Kahviloista lenkkipoluille Kansainvälisen liiketoiminnan

Åhman ja Masalin pyrkivät

pääaineopiskelijan Sonja Åhma-

keskustelemaan joka tapaamisella

Deltamarinin markkinointi- ja

sivuraiteille.

nin valmistuminen on myös enää

gradusta kiinni. Åhmania mentoroi viestintäpäällikkö Ringa Masalin.

Mentorointiparin kiinnostuksen

kohteet osuivat hyvin yhteen, sillä Åhman mainitsi hakemuksessaan

kiinnostuksensa juuri markkinointiin ja viestintään.

Åhman ja Masalin tapasivat noin

kuukauden välein ja usein pari hoiti tapaamiset lenkkeilyn merkeissä.

– Me sovittiin yleensä tapaa-

misten yhteydessä milloin nähdään seuraavaksi ja aika usein mentiin

lenkille kun puhuttiin ettei jakseta töiden jälkeen aina mennä istu-

maan kahvilaan, Åhman kertoo.

"

älillä tuli V jaettua niin hyviä neuvoja, että on pitänyt noudattaa niitä itsekin"

tietystä teemasta, mutta Åhmanin mukaan välillä keskustelu lähti

– Välillä meni sellaseksi, että

juteltiin vain muutakin juttuja, Åhman kertoo hymyillen.

Åhman koki saaneensa mento-

roinnin kautta selvyyttä tulevai-

suuden suunnitelmiinsa. Kaiken kaikkiaan hän piti mentorointia

hyvänä kokemuksena. Pari aikoo myös pitää tulevaisuudessakin yhteyttä.

– Kokonaisuudessaan on ollut

tosi kiva kokemus ja on kiva kun sovittiin Ringan kanssa, että voidaan nähdä myöhemminkin ihan vain kavereina.

Masalinin ja Åhmanin ajatus pitää

yhtä jatkossakin on iloinen uutinen

ohjelman vetäjille. SEFEn mentorointiohjelman epävirallisena tavoitteena nimittäin oli, että vähintään osalla

pareista mentorisuhde tulisi jatkumaan virallisen ohjelman jälkeen.

– On suunnattoman hieno juttu, jos

tulevaisuudessa sulla on joku, jolle voit soittaa työelämään liittyvissä asiois-

sa. Vaikka vain keskustellaksesi, Iliev kommentoi.

Pääasiassa positiivisia kokemuksia

kerännyt mentorointiohjelmaa voi

luonnehtia hyvillä mielin onnistuneeksi. Miksei vastaanvanlaisia kylteri-

ekonomi-mentorointia ole järjestetty ennen?

Iliev myöntää, että on kieltämättä

hassua että kylteri-ekonomi-mento-

▲ Kansainvälisen liiketoiminnan pääaineopiskelija Sonja Åhman koki, että mentorointi selkeytti tulavaisuuden suunnitelmia.

rointi näki päivänvalonsa vasta tänä vuonna.

– Ehkä opiskelijapiirit on koettu

vaikeammaksi järjestämisen kannalta, SEFE:llä on kaupungeissa vain kyllit,

joten ohjelmat tuominen omaan kau-

punkiin on paljolti kylteriyhdyshenkilöstä kiinni.

Nyt syksyllä käynnistyy haku seu-

raavan kylteri-ekonomi-mentorointiin.

Turun lisäksi ohjelma on tarkoitus

järjestetää myös Vaasassa, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa. █

SEFEn mentorointiohjelma on suunnattu opintojen loppuvaiheessa olevalle kylterille. Haku loppusyksyn ja kevään aikana järjestettävään mentorointiin aukeaa 20.10.2014.

4/14 KYliste.

37

AVAIMET MENESTYKSEEN Mitä tarkoittaa olla menestynyt? Miten menestys määritellään? Onko jättisummalla yrityksensä kaupannut menestyneempi elämässään kuin rannalla päivä kerrallaan huolettomasti loikoileva surffari? Historian toinen Tales-tapahtuma pureutui menestyksen teemaan. Tällä kertaa tarinansa oli jakamassa pääomasijoittaja ja sarjayrittäjä Petteri Koponen. Kyliste oli kuuntelemassa ja ampui Koposelle viisi erillistä salamakysymystä menestykseen liittyen. teksti karri kilpeläinen kuvat samuli salo

K

ello väijyy puolta seitsemää ja yliopiston salissa kuhisee. Reilu sata kuuliaista

opiskelijaa on kokoontu-

nut OP-Pohjola -saliin kuuntelemaan

menestyneen sarjayrittäjä ja sijoittaja

Petteri Koposen tarinoita matkaltaan menestykseen. Kaljatölkin raukea

avausäännähdys rikkoo hiljaisuuden, kun Tales-tapahtuman puuhamiehet Okko Mäkijärvi ja Eero Toppinen ojentavat mikrofonin Koposelle.

Koponen kertoo monialaisesta uras-

taan ja johtaa sen pohjalta elämänopetuksia menestystä janoaville kuulijoil-

leen. Teemat ovat painavia ja oleellisia.

Koponen painottaa intohimon merkitystä ja sen paloa – sitä kiihkoa, joka

saa työskentelemään tarmokkaasti ajan viuhuessa ohitse silmänräpäyksessä.

Mikrofonin säröillessä luennon tähti

kertoo omasta intohimostaan: ohjel-

moinnista. Samalla hän tunnustaa, ettei uskaltanut aina seurata kutsumustaan, vaan harhaili opiskelu-uransa aikana

matematiikan opiskelusta kauppakor-

keakouluun. Vaikka kaikki Koposen vi-

lauttelemat ohjelmoinnin ja matematii-

38

kan koukerot eivät ole kylterille aivan

KYliste. 4/14

kristallinkirkkaita, on Koposen linjaus

sen sijaan selvä: ilman intohimon paloa

ei voi menestyä.

– Siinä vaiheessa, kun homma

alkaa maistua puulta ja tuntuu, ettei opi enää mitään uutta, kannattaa lähteä mene-

mään, Koponen neuvoo.

Ikuisen oppimisen

ja intohimon lisäksi Koponen puhuu

myös itsensä toteuttamisesta ja

itsetuntemuksesta: on tunnettava oman

intohimon

lähde. Vain intohimoinen tekijä

voi toteut-

taa itseään

piirteitä matkalla menestykseen. Tari-

noista kumpuavat menestystekijät ovat esillä myös arkipäiväisessä elämäs-

sämme: tarvitaan jonkin sortin tuuria,

juuri oikea ajoitus, paljon sinnikkyyttä ja jotain hyvin poikkeuksellista – oli se sitten vankka osaaminen, erityi-

nen tuote, uusi markkinarako, juuri

oikeanlainen tiimi tai juuri sinä itse persoonana.

Silti menestys ei vain jotenkin

maagisesti lankea ylle ilman kovaa työntekoa.

– Idea on siinä, että yrittää tarpeeksi

monta kertaa ja tarpeeksi korkealle, Koponen havainnollistaa.

– Tällä tavoin sinnikkyydellä on

mahdollista luoda se oma tuurinsa,

hän jatkaa. Tapahtuman toinen osio kääntyy astetta rennommaksi, kun

opiskelijat alkavat kysellä Koposelta

vapaamuotoisesti pääomasijoittamisesta ja elämästä.

Puhuttaessa näinkin subjektiivisesta

täysin. Kun ylittää oman mukavuus-

alueensa rajat, ottaen riskejä ja oppien virheistään, on löytänyt oikean tien.

Ne samaiset menestyksen osaset

- oppimisenhalu, intohimo ja itsensä toteuttaminen - ovat konkreettisesti

myös tapahtuman taustalla. Tales, eli

kaksi opiskelijaa tapahtuman taustalla,

ovat lähteneet tuomaan jotain itselleen merkityksellistä Turkuun. Inspiroidut-

tuaan Slush-tapahtumasta, he halusivat

▲ Tapahtuma keräsi tuvan täyteen kiinnostuneita kuulijoita

tuoda jotain yhtä inspiroivaa kotikau-

Kuulijat siirtyvät tauolle mietiskele-

aiheesta kuin menestys, on hyvä, että

kanssaopiskelijoiden puheita, vaikuttaa

nen havainnollistaa viiden eri yrittä-

menestys on ja mitä se tarkoittaa.

punkiinsa. Kuunnellessa ympärillä

istuvien, mietoja juomia siemailevien tapahtuma täyttäneen tavoitteensa.

mään Koposen inspiroivia teemoja.

Puheen toisessa osuudessa Kopo-

jyystarinan avulla yrittäjän tärkeimpiä

tapahtuma on epäformaali ja rento.

On mahdotonta linjata eksaktisti mitä Toiselle se on raha ja toiselle vapaus.

4/14 KYliste.

39

Tässä voimakkaasti individualistisessa

Viisi kysymystä Petteri Koposelle

koittaa itselleen. Sen saavuttamiseen

Koposen ura ja yrittäjyystarina

omalle itselleen ja sitä yrittäjämäis-

jälkeen on palloteltu toisen hyvin

maailmassa on siis tunnettava itsensä ja määriteltävä, mitä menestys tar-

tarvitaan aina kuitenkin tietynlaista

pilkettä silmäkulmassa, uskollisuutta tä pitkäjänteisyyttä, joka syntyy

luonnollisesti, kun toteuttaa itseään intohimoisesti.

"Ilman intohimon paloa ei voi menestyä"

alkoi jokseenkin elokuvallisesti

tenniskentiltä nuorena poikana. Sen

samannimisen kaverin tapaan paikasta toiseen. Oli First Hop, Blyk ja Jaikun

myynti Googlelle. Nykyisin Koponen toimii perustamassaan Lifeline

Venturesissa pääomasijoittajana.

1. Kuka tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta menestynyt ja millä perusteella?

Koponen: – Supercellin Ilkka

Paananen. Niiden juttu on ollut niin

räjähtävän nopea menestys. Menes-

tystä arvostaa paljon enemmän, kun

tietää, että se ei ole vain pelkällä tuurilla luotu, vaan taustalla on oikeasti

ollut taidokkuutta. Tietysti jokaisella

menestyjällä on myös ollut mukanaan tarvittava ripaus tuuriakin.

2. Miten itse määrittelisit menestyksen ja mitä se tarkoittaa sinulle?

– Minulle menestys tarkoittaa

ehdottomasti sitä, että on vapaus tehdä asioita sillä tavalla, mikä sopii itselle parhaiten. Eli jos rahallisesti lähtee

menestystä mittaamaan, niin aina on sinua menestyneempiä ihmisiä.

män riskejä. Olen aina toiminut hiukan liian hitaasti ja periaatteessa aika

varovasti. Nopeammin toimimalla ja

suuremmalla riskinotolla olisi varmasti nähnyt enemmän asioita. Ehkä tämän

kokemuksen kautta olisi myös oppinut enemmän.

4. Mitkä ominaisuudet tekevät pääomasijoittajan menestyksekkään?

– Oma tietämykseni keskittyy

alkuvaiheen sijoitustoimintaan, jossa suurin hyöty on ollut omasta yrittä-

jyystaustasta. Me puhumme yrittäjien kanssa samaa kieltä ja jopa viihdymme yrittäjien kanssa paremmin kuin

esimerkiksi muiden pääomasijoittajien keskuudessa. Vilpitön halu auttaa

yrityksiä menestymään on myös en-

siarvoista. Liika oman edun ajaminen kolahtaa helposti omaan nilkkaan.

5. Onko sinulla jotain mottoa tai hokemaa, jota viime aikoina olet toistanut itsellesi?

– Lifeline Venturesille tulee hirveä

määrä hakemuksia ja kaikki tarvitsevat idealleen rahoitusta taustalle. Siinä

nousee kriittiseksi tekijäksi, että pystyy sanomaan ei. On uskallettava sanoa ei.

Paitsi, jos asiasta oppii jotain. Silloin

on lähdettävä mukaan, vaikka se olisi kuinka epämukavaa.

3. Jos saisit aikakoneen käsiisi, mikä olisi se yksi elämänohje, jonka kävisit 21-vuotiaalle itsellesi kertomassa?

– Menisin ja sanoisin, että ota enem-

40

KYliste. 4/14

▲ Talesin Okko Mäkijärvi ja Eero Toppinen vastasivat illan isännöinnistä

Kolumni

TYY

– jargonia vai arkipäiväisiä asioita?

TYYn edustajiston ensimmäinen kausi lähenee loppuaan ja vihdoin me tällä kaudella aloittaneet edaattorit alamme ottaa vanhoja konkareita

kiinni osaamisessa, ymmärryksessä ja uskaliaisuudessa. Hankalien ter-

mien ja erilaisten käytäntöjen oppiminen vie toki aikansa, ja vaatii pientä perehtymistä taustoihin, mutta alkujännityksen jälkeen edaritoimintaan jää koukkuun. Itseäni helpotti ajatus siitä, että päätettävät asiat liittyvät

kaikki tavalla tai toisella ihan tavalliseen opiskelijan arkeen. Termit kuten filiaali, hallopedi ja tosu saivat nopeasti merkitykset ja keskustelua oli

helpompi seurata, ja jopa itse osallistua siihen tuomalla uusia näkökulmia esille. Edarin hienous piilee juuri näissä erilaisissa näkökulmissa. Ihmiset eri taustoista ja tiedekunnista esittävät asioista mielipiteitä, joita itsellesi ei tullut alun perin edes mieleen.

Vuosi on pärähtänyt käyntiin hyvin ja edustajistossa on päästy päättä-

määnkin jotain, eikä vain keskustelemaan asioista. Tekstiä kirjoittaessa tämän syksyn puolelle on mahtunut kaksi edustajiston kokousta. Koko

vuoden aikana kokouksia on ollut seitsemän, joissa on muun muassa ha-

luttu helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden osallistumista hankkimalla edarin kokouksiin simultaanitulkkaus ja kääntää enemmän tärkeitä asiakirjoja englanniksi. Kiivainta keskustelua tällä kaudella on ehdottomasti

aiheuttanut kysymys TYYn kirjastopalveluista, jotka päätettiin lakkauttaa lokakuun loppuun mennessä. Lisäksi olemme päättäneet asettaa Jussi

Niemisen TYYn ehdokkaaksi Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajakisaan.

Vaikka nämä asiat ja termit alkavatkin meille kuulostaa jo tutummilta,

tiedän että monelle pupulle sekä vanhemmalle rusakolle ne ovat vielä

epäselviä ja tuntuvat kaukaisilta. Tästä syystä haluankin, että vieraalta

tuntuvista asioista tultaisiin kysymään edaattoreilta, ainakin allekirjoittanut lupaa vastata oman osaamisensa rajoissa parhaansa mukaan. edariterkuin

Paula Peltomaa Edaattori, TuKY-lista

4/14 KYliste.

41

Norsuunluutornissa?

Luennoilla tai Mercalla istuskellessan normiopiskelija ei välttämättä tule ajatelleeksi kaikkea sitä työtä, mikä tapahtuu taustalla tämän koko järjestelmän pyörittämiseksi. Mitä, käykö joku oikeasti ylimmissä kerroksissa? KYlisteen toimitus lähti matkalle norsunluutorniin ja hämmentyi huomatessaan sen sijaitsevan suoraan kirjaston yläpuolella, yhden portaikon päässä aulasta.

Mikä uo mystinen johtoryhmä on ja keitä siihen kuuluu? Oliko niillä se blogi jossain? Toimitus tapasi johtoryhmän, eli Markus Granlundin, Aino HalinenKailan, Hannu Salmelan sekä Jani-Matti Lehdon ja keskusteli yleisesti niin heidän toiminnastaan kuin kauppakorkeakoulun tulevaisuudestakin.

Teksti Essi Kela, Miika Tiainen, Lauri Lehtonen, Kuvat lauri Lehtonen

42

KYliste. 4/14

Keitä he ovat?

J

ohtoryhmä on nelihenkinen tiimi,

Minun vastuulleni jäävät opetus, sen

tämisestä. Heillä kaikilla on oma

professori Hannu Salmela.

joka vastaa Turun kauppakor-

keakoulun hallinnosta ja kehit-

vastuualueensa. Kauppakorkeakoulun

kehittäminen ja sitä koskeva päätök-

senteko, kertoo tietojärjestelmätieteen Kauppakorkeakoululla järjestetään

johtaja Markus Granlundin työajasta

vuodessa yli viisisataa kurssia noin

linnossa. Lisäksi hänellä on profes-

kauppakorkeakoulu sai päättää melko

suuri osa menee yleishallinnon tehtä-

vissä, kehittämisessä ja henkilöstöhalsuuri laskentatoimen ja rahoituksen

laitoksella, opiskelijoiden kanssa töitä tulee tehtyä erityisesti graduryhmien vetäjänä. – Johtajan paikka ei siis ole

kokoaikainen, vaan olen myös mukana esimerkiksi tutkimushankkeissa, Granlund kertoo.

Varajohtaja Aino Halinen-Kaila

toimii pääasiallisesti markkinoinnin professorina.

– Hallinnollisiin asioihin kuluu

viikosta kuitenkin ainakin kaksi

työpäivää. Vastuullani on tutkimus

ja jatkokoulutus, näilläkin alueilla on

sadan opettajan voimin, niiden organisoinnissa riittääkin työsarkaa. Ennen

vapaasti opetuksestaan, mutta nykyään

Deittiprofiili

tarjontaan. Lisäksi yhdistyminen Turun

- Laskentatoimen professori, dekaani

esimerkiksi opetusministeriö haluaa yhä enemmän vaikuttaa opetuksen

yliopiston kanssa ja akkreditointien

tavoittelu luovat omat haasteensa opetuksen tarjonnalle.

– Työhöni kuuluu myös tieteellistä

Markus Granlund - Harrastaa jääkiekkoa ja jalkapalloa - Laskentatoimen ja rahoituksen KTM 1991, KTT 1998

tutkimusta ja opettamista. Tasapainon

ylläpitäminen näiden välillä tuottaa toisinaan päänvaivaa, sanoo Salmela.

– Minulle on jäänyt tämä hallinnolli-

sen puolen pyörittäminen, voisin sanoa toimivani Markuksen oikeana kätenä,

Palautteen merkitys

kuvailee hallintopäällikkö Jani-Matti

Tutkimuksen ja opetuksen suhde ko-

osalta on tukea oppiaineita ja laitoksia

henkilöstö-, talous- ja yleishallinnon

tutkimukseen perustuvaa opetusta,

sitä, että ylhäältä käsin käsketään

tämisestä.

paljon kehittämistyötä vireillä, kertoo Halinen-Kaila.

Hallinnon tehtävänä tutkimuksen

tekemään yhä parempaa tutkimusta.

– Tutkimuksen johtaminen ei ole

tutkimaan nyt tätä asiaa, vaan kaikki lähtee ruohonjuuritasolta tutkijoista

tai tutkijaryhmistä. Johto keskittyy vain tutkimustyön tukemiseen, esimerkiksi kehittämällä rahoituksen hankintaa, Halinen-Kaila korostaa.

– Olen varajohtaja, kuten Ainokin.

Lehto.

Käytännössä tämä tarkoittaa siis

hoitamista. Hallintopäällikkö vastaa

viime kädessä kaikesta hallinnon kehit– Esimerkiksi nyt on käynnissä

projekti, jossa pohditaan, millaiset

rakenteet hallinnossa olisi tulevaisuudessa syytä olla. Yksikään päivä ei ole samanlainen, hallinnon alle mahtuu niin paljon erilaisia asioita, Lehto toteaa.

rostuu johtoryhmän puheissa.

– Yliopiston tehtävä on antaa

vaikkei se aina kursseilla suoraan

näykään. Opiskelijoille jääkin helposti auki se, kuinka paljon tutkimusta

todellisuudessa tehdään. Koulutuksen

lisäksi yliopisto saa rahaa tutkimuksen määrän ja julkaisujen tason mukaan, sanoo Granlund.

– Kurssi- ja kandipalautteen mer-

kitys on todella suuri, monet opettajat lukevat ne todella tarkkaan. Heidän

4/14 KYliste.

43

Deittiprofiili

Aino Halinen-Kaila - Markkinoinnin professori, varajohtaja - Harrastukset tuppaavat jäävän, puutarhanhoito on lähellä sydäntä - Kansainvälisen kaupan (nykyisin markkinointi) KTM 1986, KTT 1995

Vastuullisuuden sekä Tulevaisuuden

tutkimuskeskuksen rooli kilpailuetuna on merkittävä.

– Tätä ennakointia ja tulevaisuus-

ajattelua pyritään tuomaan mahdolli-

simman hyvin myös opetukseen kaut-

innostuksensa ja halunsa tehdä hyviä

kursseja on opetuksen laadun kannalta ratkaiseva, jatkaa Salmela.

Ennakointi vahvuutena

Tulevaisuudessa kauppakorkeakoulun

tavoitteena on olla johtava, kansainvälisesti noteerattu koulutus- ja tutkimuslaitos.

– Onhan tilanne jo nytkin näin,

mutta ehkä korostetusti yksittäisten

henkilöiden tai tutkimusryhmien kautta, Granlund sanoo.

Tavoitteita ei ole kuitenkaan asetet-

tu liian korkealle.

– Maailman ykköseksi meillä ei ole

resursseja, mutta pitkäjänteisen ja laa-

valmistunut olisi kohdannut tämän

ajattelutavan opiskeluaikanaan, vielä

vähän näkyvämmin kuin tällä hetkellä, sanoo Halinen-Kaila.

Laaja-alaisuuden säilyttämistä täy-

Erikoistuminen tapahtuu myöhemmin ja tutkintorakenteeseen sisällytetään enemmän yhteisiä opintoja. Ei voida

sanoa, että tähän mennään meilläkin, mutta se on asia, jota on syytä miettiä. Vahvuudet halutaan kuitenkin

säilyttää. Tulevaisuudessa näemme

myös yrittäjähenkisyyden edistämisen tärkeänä, kertoo Granlund.

sellä huipulla tai olla jotenkin Suomen

Houkuttelevuuden kehittäminen kansainvälisesti on myös painopisteenä.

lisuudessahan meillä on todella laaja

maailmassa meillä on jo hyvä tunnet-

KYliste. 4/14

teriohjelmia. Periaatteessa meillä voisi olla muitakin englanninkielisiä väyliä,

sillä kursseja tarjotaan nyt jo riittävästi englanniksi tutkinnon opintopistevaatimuksiin nähden, Granlund väläyttää.

- Tietojärjestelmätieteen professori, varajohtaja

täytyy jotenkin profiloitua kansainväli-

uniikkia, Salmela huomauttaa.

sillä tarjoamme englanniksi vain mais-

hityskulku, että opetus virtaviivaistuu.

kin on ollut havaittavissa sellainen ke-

Kauppakorkea houkuttelee

tarjonta opetuksessa, mikä on varsin

lisillä tutkintomarkkinoilla on vaikea,

Deittiprofiili

– Maailmanlaajuisesti ja Suomessa-

yhä lähemmäs huippua, hän jatkaa.

sisäisesti erilaisia kuin muut. Todel-

– Vaihtokohteena olemme varmasti

hyvä, mutta kilpailutilanne kansainvä-

tyy kuitenkin pohtia tarkemmin.

dukkaan työn kautta voimme kehittyä – On helppoa ajatella, että meidän

44

taaltaan. Tavoitteena on, että jokainen

mainitsee.

– Monissa oppiaineissa ja tutkimus-

tavuus ja houkuttelevuus, mutta paljon kehittämistä löytyy vielä, Granlund

Hannu Salmela - Harrastaa muinaisjäännettä eli kaukalopalloa - Tietojärjestelmätieteen KTM 1989, KTT 1996

– Tavoitteena on myös saada enem-

män akkreditointeja. Tämä takaa myös meidän hyvän asemamme yhteishaussa, Lehto mainitsee.

– Tänäkin vuonna olimme hakumää-

rissä Suomen paras, kun kaikki kolme valintasijaa lasketaan yhteen. Ykkös-

sijoissa hävitään vielä vähän Aallolle, Granlund mainitsee.

– Näkisin tämän saman houkut-

televuuden saamisen myös tohtori-

koulutukseen ja tutkimusmaailmaan tärkeänä kehityskohtana, toivoo Halinen-Kaila.

– Tämä kaikki on brändin rakenta-

mista. Opiskelijat otettiin MAS35-kurssilla tähän työhön mukaan, Granlund hehkuttaa.

Unelmatyö dream teamissa Turun kauppakorkeakoulussa on

tunnetusti poikkeuksellisen hyvä

nuorten opiskelijoiden tulo kouluun

pakottaa meidät uudistumaan jatkuvasti, innostuu Halinen-Kaila.

– Vaikka työ ei kiireen keskellä aina

hohdokkaalta tunnukaan, on se kaikkine haasteineen ja mahdollisuuksineen ainakin minulle unelmatyö, Salmela maalailee.

Deittiprofiili

Pääsee katsomaan myös isoa kuvaa,

- Hallintopäällikkö

– Minäkin allekirjoitan tuon unel-

matyön, joka päivä oppii jotain uutta.

meillä on aitiopaikka siihen, miten kansallinen koulutusjärjestelmä toimii ja

teamkin tässä. Olemme kaikki tosiaan

tästä talosta valmistuneita, eli kauhean kauas ei ole päädytty, hän naurahtaa.

– Kun miettii esimerkiksi yhteis-

työtä laitosjohtajien kesken ja johto-

kunnankin kokouksia, niin sekin toimii äärimmäisen hienosti. Kaikki täällä

heijastaa sellaista yhteen puhaltami-

vaikka asiat ovat välillä hankalia hallintopäällikölläkin. Mielelläni sanon, että

Opiskelijan asialla

lussa, samoin kuin opiskellessaankin

sanoi mielellään olevansa täältä. Se ei

Johtoryhmän viesti opiskelijoille on selvä.

ole muuttunut yhtään, toteaa Lehto.

– Joka päivä saa vähän nauttiakin.

Tässä työssä on jatkuvat oppimisen ja kehittymisen mahdollisuudet. Uusien

- Tietojärjestelmätieteen KTM 2008

– Sitten on vielä tällainen dream

sen kulttuuria ja hyvää työympäristöä,

olen töissä Turun kauppakorkeakou-

- Harrastaa kuntosalia ja moottoripyöräilyä

kuinka sitä ohjaillaan, Granlund kertoo.

työilmapiiri.

– Töiden teko on aina mukavaa,

Jani-Matti Lehto

Granlund päättää.

– Me olemme täällä teitä kaikkia

varten, saa tulla koputtamaan oveen tai laittaa sähköpostia mistä vaan asiasta, Granlund korostaa.

– Opiskelijat pitävät usein vähän

turhaan sitä kynnystä yllä, on aina

hyvä mennä juttelemaan opettajan

kanssa, jos on jotain, mikä askarruttaa, Halinen-Kaila komppaa.

– Muistakaa myös antaa palautetta!

Käyttäkää kurssi- ja kandipalaute, kaikki mahdollisuudet hyväksi. Suunnitte-

lemme koko ajan sitä, kuinka voisimme toimia paremmin. Mitä kattavammin

saada palautetta kerättyä, sitä enem-

män opiskelijan ääni pääsee kuuluville, Lehto muistuttaa.█

4/14 KYliste.

45

Tulin, näin, voitin

- Siedätä pelko pois Teksti Elisa kalliola Kuvat Unsplash/Todd Quakenbusch, Stock exchange

M

itä me oikein pelkääm-

Pelon tunne on siis lähtöisin ajalta,

nen kuin ovat kaatuneet

tätä suoraa kuoleman vaaraa ei edes

me? Pikkulapset eivät

pelkää kaatumista, en-

Tunne syntyy nykyään tilanteissa, jossa

ja satuttaneet itsensä. Pelkäämme

ole. Tällöin kehomme valmistautuu

Jopa yllättävällä tavalla pelon tunne

lamaantumaan – raakaa. Tiedätkö

tärkeässä päätöksessä. Se voi romah-

kunnolla? Esimerkiksi esiintymisen

mutta oikein kohdistettuna se voi myös

ei toimi enää tässä yhteiskunnassa.

ajatuksiemme tuotoksia tietyistä

taistelemaan, pakenemaan

määrittää käyttäytymistämme ja on

sen tunteen, jossa jalat tuntuvat

duttaa toimintakyvyn, lamaannuttaa

yhteydessä voidaan kokea pelon

parantaa suoritusta.

Yleisöä ei voi mukiloida, lavalta pois

asioista, jotka tunnemme valmiiksi.

tai pahimmassa tapauksessa

läsnä lähes jokaisessa elämämme

makaronilta etkä pysty liikkumaan

ja saa meidät tekemään virhearvioita,

tunnetta, mutta sen synnyttämä reaktio

Pelon tunne on syntynyt evoluution

juokseminen näyttää typerältä ja

myötä. Ympäristömme muuttuu

toistaiseksi kukaan ei ole kuollut

vauhdilla, mutta osa mielen ja kehon

esitystä pitäessään. Älä taistele, pakene

reaktioista on vielä optimoituja

tai kuole, vaan siedätä pelko pois.

kivikaudelle. Luolamiesten elämässä oli enemmän vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kuin mitä meillä on tänä päivänä. Pelkoreaktio on syntynyt aiemmin hengenvaarallisista tilanteista ja silloin se mahdollisti henkiin jäämisen. Nyt se estää meitä näyttämästä parhaita puoliamme tilanteissa, joita pelkäämme. Pelottomat yksilöt ovat karsiutuneet evoluution myötä, joten voidaanko tästä päätellä, että mitä pelokkaampia esi-isämme olivat, sitä nössömpiä me olemme? Ei kuulosta kyllä yhtään seksikkäältä.

46

jolloin pihviä ei syöty vielä mediumina.

KYliste. 4/14

Pelätessä sydän alkaa lyödä nopeammin, pulssi nousee ja verta siirtyy enemmän suuriin lihaksiin, kuten reisiin ja pakaroihin. Adrenaliini ja kortisoli alkavat virrata vauhdilla, jotta selviytyisimme taistelusta tai pääsisimme vihollista pakoon. Lihakset jännittyvät ja muita prosesseja, kuten havainnointi- ja ajattelukykyä, vähennetään. Näin keho varmistaa, että pääsemme pakenemaan mahdollisimman pian tai kuolemaan ilman suurta kipua. Siksi esiintymistä pelätessä joskus saattaa tuntua siltä,

että ei ole mitään tietoa siitä, mitä piti

kääntämään innostukseksi, saa esiin

mukavuusalueellamme, se pikkuhiljaa

sanoa.

tuotua parhaat puolet itsestään

pienenee, pelon kohteita syntyy lisää ja

helpommin. Innostuksen tunne on

oma osaamisemme vähenee.

Nämä ovat autonomisen hermoston tahdosta riippumattomia reaktioita, joita pelon tunne synnyttää.

Pääroolia pelon tunteessa näyttelevät mantelitumake ja talamus. Nämä elimet käsittelevät pelkoja jopa tiedostamatta.

fysiologisesti samantyyppinen kuin pelon: Syke nousee, pupillit pienenevät ja veri alkaa kiertää nopeammin. Kun pelon kohdistaa eri tavalla, voidaan sillä näin myös parantaa omaa suoritusta.

High risk, high reward sanotaan. Mutta myös suuri riskinotto voi aiheuttaa meissä pelkoa. Jos tämän tunteen kääntää uteliaisuudeksi ja innostukseksi uudesta asiasta, onnistumme paremmin

Voimme pelästyä oksaa, kun luulemme

Tutkimuksen mukaan ihmiset alkoivat

ja emme anna pelon rajoittaa

sitä käärmeeksi. Mantelitumakkeen

Tappajahai-elokuvan jälkeen pelätä

toimintaamme. Kun toistamme

ja talamuksen välillä on hermosoluja,

enemmän merta, järveä ja jopa uima-

pelkäämiämme asioita tarpeen monesti,

jotka viestivät kehossa, kun näemme

allasta. Uima-allasta? Eihän siinä ole

pelon tunne siedättyy pikkuhiljaa

tai kuulemme pelon kohteen. Jos

mitään järkeä. Pelon tunnetta ohjaakin

pois. Esimerkiksi kyyasiantuntija Urpo

mantelitumake on vaurioitunut, emme

reaktio, omat ajatukset ja assosiaatiot,

Koponen, joka kuvaa kyykäärmeitä

tunne pelon tunnetta laisinkaan. Tämä

eikä niinkään järki. Pelkääminen

lähietäisyydeltä, ei pelkää enää, kun

ei kuitenkaan ole optimaalinen tilanne,

sulkee ovet loogiselta ja analyyttiselta

kyykäärme lipaisee hellästi hänen

koska pelko on selviytymistä tukeva

ajattelulta.

korvalehteään. Kuvaus alkoi alun perin

tunne. Se auttaa meitä varautumaan ja valmistautumaan tilanteisiin paremmin.

Pelon tunne johtuu siis omista ajatuksista. Väittelyä on ollut siitä,

suojavaatteissa ja kypärä päässä.

Nyt kolmen vuoden jälkeen pelko on siedättynyt pois.

Mantelitumakkeen ja talamuksen

onko meillä jotain tiettyjä geneettisesti

lisäksi kiertäjähermo hallitsee pelon

määräytyneitä pelon kohteita kuten

Omat ajatukset määrittävät pitkälle

tunnetta. Siitä on suora yhteys kurkun

käärmeet tai hämähäkit. Varmuudella

sen, miten suoriudumme erilaisista

päähän ja äänihuuliin, jonka vuoksi

voidaan kuitenkin sanoa, että meillä

tilanteista: Pelkäämällä suoritus on

ääni saattaa väristä tai suu tuntua

on uusia, yllättäviä ja epämääräisiä

heikompi ja innostumalla voimme

kuivalta jännittäessä. Kiertäjähermo

asioita kohtaan vinouma, jonka

tuoda esiin parhaat puolemme.

vaikuttaa myös suoraan hengityksen

vuoksi niitä lähestytään varovasti.

Esiintymistilanteessa omaa mokaamista

tihenemiseen pelätessä ja siitä lähtee

Mukavuusalueen tutut asiat eivät pelota

voi pelätä tai esiintymiseen voi

suora signaali sydämeen, joka vaikuttaa

ja epämukavuusalue on mehukasta

suhtautua niin, että pääsee olemaan

pulssin nousuun. Kontrolloimalla

maaperää pelon tunteelle. On kuitenkin

kerrankin onnekkaana huomion

omaa uloshengitystä voidaan huijata

syytä pitää mielessä, että kehitymme

keskipisteenä. Pelkääminen tai

kiertäjähermoa jännittyneessä tilassa.

ainoastaan silloin, kun poistumme

innostuminen – kumman tien sinä

Pidentämällä uloshengitystä signaali

omalta mukavuusalueeltamme.

kiertäjähermon ja sydämen välillä

Jos teemme asioita ainoastaan

valitset? █

vahvistuu ja pulssi hidastuu. Pelon tunnetta voi pienentää yksinkertaisesti laskemalla kolmeen hengittäessä sisään ja kuuteen hengittäessä ulos.

Yksinkertaista?

Kuinka ihmiset sitten käyttäytyisivät ilman pelkoa? Pelottomissa tilanteissa nähdään useampia vaihtoehtoja, havainnointikyky on parempaa ja ajattelu on luovempaa. Pelko on kuitenkin jossain määrin luonnollinen tunne, jota ei voi kokonaan välttää, mutta sen voi oppia kohdistamaan eri tavoilla. Jos pelon tunteen onnistuu

4/14 KYliste.

47

Kuntalaisten hyvinvoinnista huolestunut KYliste intoutui perustamaan syrjäytymisestopartion, joka vieraili satunnaisesti valittujen pahaa-aavistamattomien kyltereiden kodeissa tarkastamassa, onko kaikki kunnossa. Osassa suunnitelluista kohteista ei ollut ketään kotona ja yhteen kämppään KYlistettä ei päästetty edes sisälle. Syrjäytymisestä ei kuitenkaan löytynyt merkkejä, joten KYliste päätyi havainnoimaan asukkaiden sijaan asuntoja.

Ihan yleisesti siis, kun nyt paikalla olimme.

Kämppäkierroksella Teksti Lauri Liljenbäck, Sara Lehtinen, Ville Kaukonen, Helmi Lötjönen, Essi Kela, Miika Tiainen, Salla-Mari Koskela Kuvat Lauri LiljenBäck, helmi lötjönen, ville kaukonen

Kohde #1 – Sijainti: Hämeenkatu – Koko: kaksio, 34m² – Vuokra: 400-600 € Kaksiota odottaneet toimittajat

yllättyivät asunnon koosta: selkeästi erilliset eteinen, vessa, keittiö, ma-

kuuhuone ja olohuone eli asunto oli

käytännössä pieni kolmio. Kyyninen

toimittaja iski silmänsä heti klassiseen

IKEAn sohvapöytään, mutta leppyi pian tarkasteltuaan tarkemmin. Tyhjät, val-

koiset seinät, ikkunaa vastapäätä oleva laaja peili (jota samainen toimittaja

48

myös luuli ikkunaksi) ja studiolamp-

KYliste. 4/14

pua muistuttava valaisin huokuivat

porisemassa kattilassa. Ruuanlaittoa

kokonaisuutta. Olohuoneen laidalla

holilinjaa jatkoi eteisen Vergivarasto,

pelkistettyä, modernia fiilistä. Kylpy-

huoneen kylpyamme tasapainotti tätä lattialla oli suuri seinäkello; erittäin

kätevää ja varsin uniikkia. Sisustuksen

pikanttina yksityiskohtana toimi pyyhe roikkumassa boheemisti oven päällä.

Läheisestä intialaisesta ravintolasta löyhähtäneet tuoksut toivat veden

kielelle ja keittiössä oli myöskin ruoka

ja ruoanlaittokokemusta helpotti

kokkausviinitonkka pöydällä. Alkojoka viimeistään paljastaa asunnon opiskelijakämpäksi.

"

Alkoholilinjaa jatkoi eteisen Vergivarasto"

Kohde #2

Kohde #3

– Sijainti: Ylioppilaskylä

– Sijainti: Nummenranta

– Koko: yksiö, 18m²

– Koko: yksiö, 38,5m²

– Vuokra: 250-350 €

– Vuokra: 400-600 €

Kierroksen edullisinta asumista

Kohteen #1 tavoin asunnon koko

edusti kotoisa yksiö YO-kylässä. Asun-

hämmensi suuresti; lähes 40m² yksiö

ainakaan epäselvyyttä omasta ovesta

ne oli tilava ja vessa pienen kämpän

tojen numerot oli kirjoitettu kissankokoisin kirjaimin, joten eipähän synny

esim. baarireissujen jälkimainingeissa.

Ensitunnelma vierailuhetkellä varsin

sotkuisesta kämpästä on kompakti ja

heti käy mielessä, että jo kämpän koko rajoittaa turhan tavaran haalimista, kun ei sitä voi minnekään varastoi-

da. Neliöt on hyvin käytetty ja koko

toimittajaporukkaa ihastutti eteisen

rakennustekninen erikoisuus, käytän-

nöllinen näkemyksestä riippuen parvitai loft-tyyppinen ylälokero. Eteisessä oli myös jalkapeili ja päähuoneessa mainittava kokoelma radioita eri

aikakausilta. Suuret ikkunat avautuivat jokseenkin vilkkaalle kulkuväylälle ja

tarjoavat oivan mahdollisuuden exhibitionisteille, jos sellaisesta tykkää. Yksiö oli täysin varusteltu, mutta rakennuk-

seen kuuluu myös yhteistila, joka myös tarkastettiin. Penkkimäärä, mankka

ja VHS-tarjonta saivat toimittajat tulkitsemaan tilan viihdekeskukseksi, josta

puuttui vain laite VHS:ien toistamiseen.

Word: Vintage.

lienee TYS:n erikoisuus. Valtavan

olohuoneen lisäksi myös makuuhuo-

kokoinen: toimittaja uskoi vuokralaisen voivan rahanpuutteessa alivuokrata sen. Ensimmäiset fiilikset olivat

jouluiset, sillä avoliittokämpän lämmin mutta vähäinen valaistus ja vastaanottava olemus yllättivät porukan; jo

porraskäytävässä oli useita ovimattoja.

Vaikkei kumpikaan asukkaista ole

suomenruotsalaista alkuperää, koki

muutama toimittaja asuntokokonai-

suuden vahvan bättre folk -maiseksi.

Sisustuksesta ei osannut sanoa, onko se enemmän naisen vai miehen käsi-

alaa, minkä voi mieltää hienoksi tasa-

painoksi. Mieleenpainuvimpia yksityiskohtia olivat suloiset jääkaappinipsut

sekä ikkunasta paraatipaikalla näkyvä

Posankka. Maisemaa katsellessa kelpaa lukea jopa sitä johtamisen kurssin

artikkelia israelilaisista high tech -yrityksistä, kuten KYlisteen keskeyttämä herrasmies koetti.

4/14 KYliste.

49

Kohde #4 – Sijainti: Keskusta – Koko: yksiö, 30m² – Vuokra: 400-600€ Keskeisen sijainnin tilava yksiö oli

sisustukseltaan karu, sillä asukas oli

vastikään muuttanut sisään ja omai-

suus oli vielä matkalla tai kaupassa. Ensimmäisen viikon luksusasumismuoto ilman kalusteita oli todella vahvan

askeettinen ja erottuu jopa opiskelija-

asumisskenessä. Sänkynä toimi n. 3 cm paksu, kuulemma loistoyöunet takaava patja. Kalustuksen vähäisyys mah-

dollisti asunnon perusteellisemman

havainnoinnin: pohjaratkaisu oli varsin kätevä ja asunto oli hyvin valoisa

monien ikkunoiden ansiosta. Eteinen oli suuri ja säilytystilaa oli etenkin

tarpeeseen nähden paljon. Parveke oli kuitenkin asunnon erityisimpiä osia:

parvekepöytä lisäsi retkeilytunnelmaa ja näkymä Aurajoelle oli mieleenpai-

nuva. Näin jälkikäteen asukas haluaa

huomauttaa, että on sittemmin ottanut itseään niskasta kiinni ja kämppä on nykyään mukavasti sisustettu, jopa vähän väriä on saatu mukaan

Kohde #5

– Sijainti: Majakkaranta – Koko: 52m² – Vuokra: ”opiskelijaystävällinen” (toim. huom. sanoo kylteri) Kierroksen tilavimmassa ja sijain-

niltaan syrjäisimmässä asunnossa

huomion valtasi valtava hirventalja

keskellä olohuonetta. Tästä selvittyään toimittajat huomasivatkin jo Captain

50

KYliste. 4/14

Morgan -hyllyn, jota sopi havainnoida myös makuaistilla. Siis Captain

Morgania, ei itse hyllyä. Perusteellisemmalla sekä aikaa vievällä tarkastelulla asunnosta löytyi myös mm. poron

reisiluu, seinällä ristityt miekat sekä

toisen maailmansodan aikainen pistin.

Toimituksen naiset eivät olleet liian

ihastuneita näistä. Asunnon suuruu-

den mielikuvaa alleviivasi aivan oikea kattokynttelikkö, jollaisia toimitta-

japorukka oletti tapaavansa lähinnä

kartanoista. Lopulta löytyi vielä sauna

(!) sekä parveke, josta oli näkymät saaristoon. Kierros oli hyvä päättää näin erikoiseen opiskelija-asuntoon.█

Pyöräillen Turussa Turku on vanha ja kaunis kaupunki, jossa on paljon nähtävää.

Apostolinkyydillä kuljettuna paikkojen katseleminen on kuitenkin tuskallisen hidasta, ja autolla lyhyehköiden matkojen liikkuminen on melko epäekologista. Parempi vaihtoehto onkin ottaa fillari alle: polkupyörällä pääsee tutustumaan Turun ja sen ympäristön kohteisiin varsin näppärästi.

Hyötyliikunnan lisäksi polkupyöräily on muutenkin rattoisaa: fillaristin ei tarvitse tuskailla parkkipaikan löytämisen eteen ja Turusta löytyy pyörätietä kilometritolkulla. KYliste ottikin tehtäväkseen selvittää, mitä näiden pyöräteiden päästä löytyy. teksti mirva juntunen, ville kaukonen Kuvat Camilla Linko, UnSplaSh.COM

4/14 KYliste.

51

IKEA

Jokiranta

Kuusiston linnanrauniot

Etäisyys koululta: 7,1km

Etäisyys koululta: 2,3 km

Etäisyys koululta: 17,0km

Myös Raision IKEA:an on mahdollista

Tarvitseeko tätä edes perustella? Kesäi-

1500-luvulla hajotetun piispanlinnan

takuuvarma keino välttyä perinteiseltä

kuin Turun väkiluku olisi vähintäänkin

riittääkin tutkittavaa. Läheltä löytyy

Turusta pyöräillä, jos sisustuskärpänen puraisee. Pyörän valitseminen on myös "en mä nyt oikeasti näitä tarvitse, mutta ostin nyt kuitenkin" -syndroomalta,

kun kotiin voi kantaa tasan sen verran tavaraa kun pyörällä pystyy kuljettamaan.

sin Aurajoen ranta ja jokilaivat täyttyvät ihmisistä ja tosiaan vaikuttaa siltä kaksinkertaistunut.

"Ruissiin nyt vaan kuuluu mennä pyörällä"

rauniot löytyvät Kaarinasta. Raunioissa pääsee kulkemaan vapaasti ja niissä

myös Kuusiston kartano, missä alueen historiaan voi tutustua vielä tarkemmin.

Ispoisten uimaranta Etäisyys koululta: 6,2 Pidätpä kesärannalla loikoilusta tai

avantouinnista, molemmat onnistuvat Ispoisten uimarannalla. Uimarannan

vieressä on myös mahdollista harras-

taa soutua ja melontaa. Kesällä rantaa

piinaava parkkipaikkaongelmakaan ei vaivaa pyörän selässä.

Kuuvuoren näköalapaikka Etäisyys koululta: 1,0 km Kuuvuoren portaat lienevät monelle

urheilijalle tutut, mutta niiden vierestä löytyy jotain vieläkin parempaa. Kalli-

olta avautuu nimittäin huikea näkymä koko Turun yli aina satamaan asti.

Ruissalo Etäisyys koululta: 10,1 km Kuvankaunis Ruissalo houkuttelee etenkin kesäisin innokkaita uima-

reita ja auringonpalvojia. Vuoden kohokohta on heinäkuussa järjestet-

tävä Ruisrock, ja korvaamaton osa festarien tunnelmaa on pyörämatka sinne. Erään anonyymin turkulaisen sanoin: "Ruissiin nyt vaan kuuluu mennä pyörällä". Ruissalo on myös lenkkeilijöiden suosiossa ja eten-

52

kin sunnuntaisin lenkkipoluilla saattaa olla jopa ruuhkaa.

KYliste. 4/14

Turun linna Etäisyys koululta: 4,2km Yksi Turun tunnetuimmista nähtävyyksistä

ja maamerkeistä houkutteli tänäkin vuonna 60 000 turistia vierailulle. Nykyään Turun linna luetaan myös yhdeksi Suomen val-

takunnallisesti merkittävimmistä kulttuuriympäristöistä. Linnassa pääsee helposti

tutustumaan keskiaikaiseen Turkuun ja sen

suurimman maamerkin menneisyyteen. Lähistöltä löytyy myös merikeskus ja -museo Forum Marinum.█

Tiesitkö, että: Polkupyörässä pitää olla pimeällä valo. Poliisit ovat melko innokkaasti sakottaneet valottomia pyöräilijöitä.

Polkupyöräilijä saa ylittää suojatien vain taluttamalla.

Jos suojatiessä on pyörätien jatke, saa polkupyöräilijä ylittää tien ajamalla.

Tietä ylittäessä pyöräilijä on väistämisvelvollinen, jos kyseessä ei ole kiertoliittymä tai auton väistämisvelvollisuus on osoitettu merkillä.

Risteyksissä polkupyöräilijällä on etuajo-oikeus, jos auto kääntyy tai auton väistämisvelvollisuus on osoitettu merkillä.

Liikennemerkit, kuten ”kielletty ajosuunta” ja ”ajoneuvolla ajo kielletty”, pätevät myös polkupyöräilijöihin Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä pyöräilijän tulee aina ajaa oikealla Kävelykadulla polkupyöräilijän suurin sallittu nopeus on 20km/h Polkupyöräilijä saa ajaa autotiellä vain, jos pyörätietä ei ole Polkupyörän saa pysäköidä parkkiruutuun (aikamoinen dickmove kylläkin)

4/14 KYliste.

53

MEEMIT.

Hassut

T T O I TU

K K I A LE K

N : Y K Tu

L I N E JÄS

% 5 2 EET

Tarjous lasketaan suositushinnasta. Ei voida yhdistää muihin tarjouksiin.

Tarjous ei koske lahjakortteja, elektroniikkaa tai tilaustuotteita.

takasi v u n ko l u m n i

Kansainvälisenä ja avoimena eteenpäin KYlisteen juhlanumeron kunniaksi pyysimme KYlisteen ensimmäistä päätoimittajaa Risto Pitkästä kirjoittamaan mitkä asiat puhututtivat opiskelijoita vuonna 1974.

O

piskelijan arki vuonna 1974

– 40 vuotta sitten – oli hyvin samanlainen kuin tänään.

Päivittäin huolettavia asioita

olivat asumisen järjestelyt, rahojen

riittävyys ja opinnoissa menestyminen.

Työmarkkinoille pääsy ei juuri huolettanut, sillä valmistuneiden ekonomien määrä oli vielä pieni ja markkinat vetivät hyvin.

Kylisteeksi muuttunut Turun KY:n

infolehti oli keskeisessä asemassa, kun ylioppilaskunta toteutti erään histo-

riansa merkittävimmistä projekteista vuonna 1974. Turun kauppakorkeakoulu oli tuolloin yksityisen säätiön

omistuksessa oleva korkeakoulu, jossa oli varsin korkeat lukukausimaksut.

Tätä ei mitenkään kompensoitu opintolainojen määrässä. Muu opintotuki

oli vielä kehittymätöntä ja opintorahaa saivat vain hyvin harvat. Vuokratuesta ei kukaan ollut kuullutkaan.

Säätiölle tuli pahoja taloudellisia

ongelmia 1970-luvulla ja korkeakoulu joutui nostamaan lukukausimaksuja

entisestään. Ylioppilaskunta nousi yk-

simielisenä vastarintaan ja voimakkaan

aloittivat jo uusimuotoisen tutkinnon

Kehitys johti samalla kohti kauppakor-

opintosuunta. Turun kauppakorkea-

tiedotuskampanjan ja muiden toimen-

piteiden ansiosta korotus kumottiin.

keakoulun valtiollistamista, jota kor-

keakoulun opettajakuntakin myöhemmin piti onnistuneena ratkaisuna.

Opiskelija-asuntojen liian pieni

määrä on aina syksyisin toistuva ilmiö.

Itse törmäsin tähän konkreettisesti elokuussa 1974. Olin toukokuussa

sopinut vuokraemäntäni kanssa, että vuokrasopimus jatkuu entisellään

syyskuun alusta. Kun sitten varmistelin elokuussa asiaa, vuokraemännällä olikin uutisia: ”Hei Risto, minulla on

hyviä ja huonoja uutisia. Kummityttöni Forssasta pääsi kuin pääsikin opiske-

lemaan tänne Turkuun. Valitettavasti tämä tarkoittaa, etten voikaan jatkaa

vuokrasopimustasi!” Ei auttanut muu kuin etsiä väliaikainen kämppä ja

odottaa syksyllä onneksi valmistuvia ylioppilaskylän uusia asuntoja.

Olen viimeisen ns. vanhan ekono-

suorittamisen. Uutuutena tällä kurssilla oli ulkomaankauppaan erikoistunut koulu oli haistanut tulevat työelämän

haasteet hyvin, sillä Suomen kansainvälistyminen oli ovella.

Tuohon aikaan hyvin harvoilla oli

mahdollisuus päästä täydentämään

opintojaan ulkomaille. Myös työhar-

joittelupaikkoja oli tarjolla vain vähän.

Kuuluin niihin onnellisiin, jotka saivat AIESEC:n kautta hyvän kansainvälis-

tymisjakson ulkomailla. Kun nykyisin ulkomailla opiskelu ja työharjoittelu on mahdollista huomattavasti hel-

pommin ja on osin pakollistakin, tämä

mahdollisuus on jokaisen syytä käyttää

mahdollisimman tehokkaasti. Kertyvää ”kansainvälistymispääomaa” ja kieli-

taitoa tarvitaan jatkossa työelämässä, olipa työpaikka sitten kotimaassa tai ulkomailla.

Risto Pitkänen

min tutkinnon suorittaneelta kurs-

silta 1973. Vuoden 1974 kurssilaiset Risto Pitkänen toimi Kylisteen päätoimittajana 1974-1975. Turun KY:n pääsihteerinä hän toimi 1976-1978.

Pitkänen on ollut Danske Bankin ja sen edeltäjien palveluksessa eri jaksoissa yhteensä yli 30 vuotta. Työurallaan hän on lisäksi toiminut suunnittelijana, tilintarkastajana ja konsulttina.

4/14 KYliste.

55

Accenture Apprentice Program Visualize your Future

accenture.fi/apprentice

WHO: ambitious soon-to-graduate students on the lookout for future opportunities WHAT: all-year round program that will help us keep in touch with you WHY:

engage with Accenture and increase your chances of getting hired for internship, thesis project or for permanent position upon graduation

WHEN: apply anytime

Š 2014 Accenture. All rights reserved.

Let’s visualize your future together!