Kustannusliike Parkon kirjakatalogi 2023

Page 1

Parkko • KUSTANNUSLIIKE •

Julkaisija: Kustannusliike Parkko

Graafinen suunnittelu: Salla Kaarin Kalkas

Tekstien editointi: Tuula Sipilä

Kansikuvan puu: Terhi Adler

Painopaikka:

Kuva: Antti Mannermaa
Sisältö Uutuudet....4 Klassikot....20 Nykyrunous.....38 Antologiat....42 Pohjola....46

Kustannustoimintaa suurella tunteella

Elokuussa 2023 tulee viisi vuotta Kustannusliike Parkon ensimmäisen kirjan julkaisusta. Vuoden loppuun mennessä julkaistuja teoksia on jo yli kaksikymmentä. Käännösrunouden joukossa on yksi poikkeus, suomenruotsalaisen runoilijan Gunnar Björlingin ruotsista suomennettu elämäkerta.

Kustannusliike Parkko pyrkii määrätietoisesti esittelemään lukijoille uutta runoutta eri puolilta maailmaa. Samalla kustantamo tarjoaa taidokkaille suomentajille työmahdollisuuksia ja kouluttaa uusia kääntäjiä. Suomentajat ovat muunkielisen runouden lähettiläitä maassamme. Vaikka englanti on tärkeä runouden kieli, ovat sen rinnalle tulleet esimerkiksi italia, espanja ja viro, joista kaikista on jo suomennettu useampi teos. Tulevina vuosina runoutta käännetään kielistä, joista ei juurikaan ole aiemmin suomennettu, tai teoksia on vain vähäinen määrä. Näitä ovat arabia, kiina, norja, tšekki ja portugali.

Kustannusliike Parkkoa vetää runoilija, tietokirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja Tommi Parkko. Toimintaa sävyttää vahva mieltymys käännösrunoutta kohtaan ja pyrkimys tarjota suomenkielisille lukijoille maailmanlyriikan paras ta antia. Kustantamo on saanut laadukkaista käännösteoksistaan myös tunnus tusta, näitä ovat esimerkiksi Suomen arvostelijain liiton (SARV) vuoden 2020 Kilon punnus ja vuonna 2021 myönnetty WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustus palkinto.

Tervetuloa loistokkaan lyriikan pariin!

Tommi Parkko

Psst! Haluatko runouden uutiset suoraan sähköpostiisi?

Tilaa uutiskirjeemme verkkosivuiltamme. Kun liityt sähköpostilistalle saat etukoodin, jota voit käyttää tilauksessasi vuoden 2023 loppuun asti.

3

Vyöhyke

Lopulta olet väsynyt tähän vanhaan maailmaan

Paimen oi Eiffel-torni siltojen katras määkii tänä aamuna

Kylliksi olet elänyt Kreikan ja Rooman antiikissa

Autotkin näyttävät täällä ikivanhoilta

Vain uskonto on säilynyt tuoreena uskonto

On säilynyt yksinkertaisena kuin Port-Aviationin hallit

Euroopassa vain sinä oi kristinusko et ole antiikkia

Modernein eurooppalainen olette te paavi Pius X

Ja sinä jota ikkunat tarkkailevat häpeä pidättää sinua

Astumasta kirkkoon ja ripittäytymästä tänä aamuna

Luet mainoksia kuvastoja julisteita jotka laulavat kimeästi

Siinäpä runoutta täksi aamuksi ja proosaksi sanomalehtiä

On sarjakertomuksia 25 sentiimiä numero pullollaan rikoksia

Suurmiesten muotokuvia ja tuhatmäärin nimikkeitä

Tänä aamuna näin ihastuttavan kadun jonka nimeä en tahdo muistaa

Auringon merkkitorvi se oli uutuuttaan hohtava

Päälliköt työmiehet ja kauniit konttoristit

Kiiruhtavat maanantaiaamusta lauantai-iltaan neljästi päivässä

Aamulla sireeni voihkaisee kolmasti

Äkäinen soittokello hätyyttelee puolilta päivin

Kirjoitukset kylteissä ja kivimuureilla

Plakaatit kuulutukset kirkuvat papukaijojen lailla

Kuinka minua viehättääkään tuo tehdaskatu

Pariisissa rue Aumont-Thiévillen ja avenue des Ternes’n välissä

Suomennos ja jälkisanat Janne Salo | Esipuhe Tuija Vertainen | Kansi / taitto: Terhi Adler 390 sivua | suomi / ranska | ISBN: 978-952-7302-19-4. Julkaisuvuosi 2024. Hinta 30 € (sis. alv).

Guillaume Apollinaire Alcools
Uutuus 4
Kuva: Wikimedia Commons

Guillaume Apollinaire

Alcools

Guillaume Apollinaire (1880–1918) oli aikansa merkittävimpiä kulttuurivaikuttajia Pariisissa, Ranskassa ja koko Euroopassa, joka oli hänen todellinen henkinen kotinsa. Hän oli lyyrikko, prosaisti, näytelmäkirjailija, taidekriitikko, kubismin puolestapuhuja sekä modernismin airut.

Viime vuosisadan ranskalaisen runouden tärkein teos Alcools (1913) tutkii tietoisuuden värittömiä syvyyksiä ja halun tutkimattomia maastoja. Sen vaikutus koko 1900-luvun länsimaiseen kirjallisuuteen on ollut tavaton. Moniääninen ja -säikeinen kokoelma sisältää viisikymmentä runoa, joissa tekijä ottaa railakkaasti vapauksia suhteessa klassiseen runomuotoon, aikaan, paikkaan ja aiheisiin. Apollinaire osaa hurmata. Mennyt, nykyhetki ja tulevaisuus sekoittuvat alkoholin, juopumuksen ja ihmeellisen todellisuudeksi. Matkaa tehdään Pariisin kaduilla, Reinin laaksossa, mytologisilla joutomailla, ellei sitten viruta vankisellissä, jonne kirjailija joutui epäiltynä Mona Lisan varastamisesta.

Janne Salo on tamperelainen tulkkaus- ja käännösalan ammattilainen työkielinään ranska ja espanja. Kirjallisuutta hän on suomentanut yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Salon intohimoja ovat ranskalainen 1900-luvun alun runous ja proosa, erityisesti surrealistien oudonhehkuvat tekstit. Vuonna 2021 hänet palkittiin Ylen Kääntäjäkarhulla kokoamastaan ja suomentamastaan André Breton -valikoimasta Unen hiekkarannoilla.

5
Kuva: Saija Raskulla

Äitini tango

Näen hänen ikkunansa auki sateessa, pyykkiä ikkunoilla –syntymäpäivänäni hän ratsastaa villiponilla valkoisella ponilla seitsemännessä kerroksessa.

”Mutta missä me pidämme sitä?” ”Parvekkeella!” Poni hirnumassa parvekkeella yhdeksän viikkoa. Elämäni keskiössä: äitini tanssii

niin, täällä niin kuin lapsuudessa, äitini haluaa kuvailla onnellisuuteni vaiheet –hän puhuu keitoista, hän on samaa tarinaa kuin keitot:

teevatien ja liinojen rykmenttien välissä hän liikkuu niin nopeasti – hän on liikkumaton avaa ja sulkee ovia.

Mutta mitä onni oli? Poni parvekkeella! Äitini menneisyys, viitta hänen olkapäällään. Piirrän akselin iltapäivän läpi

nähdäkseni hänet, kuusikymmentä, kosiskelemassa vierasta kieltä –nuori, ei nuori – äitini laukkaa ponilla seitsemännessä kerroksessa.

Hän muuttuu vieraaksi, hän näyttelee, avaa sen mikä on kiinni, sulkee sen mikä on auki.

Ilya Kaminsky Me Tanssimme Odessassa Suomennos ja esipuhe Cristina Sandu | Kansi / taitto Terhi Adler. 80 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-17-0. Julkaisuvuosi 2023. Hinta 30 € (sis. alv).

Uutuus 6

Ilya Kaminsky

Me tanssimme Odessassa

Ilya Kaminsky syntyi Odessassa entisessä Neuvostoliitossa vuonna 1977 juutalaiseen perheeseen. Hän on julkaissut kaksi runokokoelmaa, Dancing in Odessa (2004), ja Deaf Republic (2019). Nämä kokoelmat on kirjoitettu englanniksi, kielellä, jota Kaminsky oppi vasta 16-vuotiaana muutettuaan Yhdysvaltoihin. Siihen asti hän kirjoitti venäjäksi. Kaminsky on kutsunut englantia rinnakkaistodellisuudeksi, jota kukaan hänen lähipiiristään ei tuntenut, ja jossa hän koki olevansa vapaa.

Me Tanssimme Odessassa kertoo Odessasta musiikin, mytologian ja kirjallisuuden kaupunkina. Runojen keskiössä on poika, joka Kaminskyn tavoin kuuroutuu lapsena ja muuttaa Yhdysvaltoihin.

Kaminsky on toiminut myös luovan kirjoittamisen opettajana, kustannustoimittajana ja kääntäjänä. Hän on ollut mukana toimittamassa mm. käännösrunouden antologiaa Ecco Anthology of International Poetry ja kääntänyt englanniksi Marina Tsvetaevan runoja. Kaminskyn kirjoja on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle.

Cristina Sandu (s. 1989) on suomalaisromanialainen kirjailija ja kääntäjä. Hän on opiskellut ranskalaista filologiaa ja kirjallisuutta. Hän asuu tällä hetkellä Kölnissä, jossa hän työskentelee freelance-kääntäjänä ja kirjailijana. Sandu on julkaissut romaanit Valas nimeltä Goliat ja Vesileikit. Kääntäjänä hän työskentelee etenkin englantilaisen ja ranskalaisen proosan parissa.

7
Kuva: Gloria Ruiz M

Pakkasen kasvoja katselen yksikseni.

Minä en tule mistään, se ei mene minnekään.

Ja aron hengityksen ihme kaiken silittää, kaiken rypistämättä poimuttaa.

Aurinko vilkaisee tärkättyä köyhyyttäsen siristys on tyyni, tyydytetty.

Melkein kuin katsoisi metsähehtaareja... Ja lumi narskuu silmissä kuin leipä, puhtaana, synnittömänä.

Voronež, 16. tammikuuta, 1937

Osip Mandelstam Pidä puheeni tallessa aina Suomennos ja esipuhe Marja-Leena Mikkola | Kansi / taitto Terhi Adler.

200 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-22-4. Julkaistaan 2023. Hinta 30 € (sis. alv).

Kuva: Wikimedia Commons
8
Uutuus

Osip Mandelstam

Pidä puheeni tallessa aina

Osip Mandelstam (1891–1938) on venäläisen runouden "hopeakauden" merkittävimpiä edustajia. Neuvostoajan kirjallisuuden tähtijärjestelmässä hän oli laiton komeetta, jonka kohtalona oli ensin karkotus ja sitten kuolema kauttakulkuleirillä lähellä Vladivostokia. Tällä hetkellä hänen tuotantonsa on maailmankuulua, ja hänen poetiikkansa tutkimus on kasvanut räjähdysmäisesti.

Mandelstam oli monipuolisesti sivistynyt runoilija, joka sai vaikutteita paitsi venäläisistä klassikoista myös länsimaisesta runoudesta Ovidiuksesta Danteen, Villonista Verlaineen. Hän tutki arkkitehtuuria ja biologiaa, arvosti käsityöläisiä, puuseppiä ja kirvesmiehiä. Hänen sanataiteensa on hengeltään eurooppalaista runoutta venäläisessä muodossa.

Pidä puheeni tallessa aina -valikoima sisältää edellisen käännösvalikoiman (Kivitauluoodi, 1997) tarkistettuna, sekä runsaasti uusia runosuomennoksia, muun muassa laajat otteet ”Armenia” -sikermästä ja kuuluisista ”Voronezhin vihkoista”. Suomentaja on laatinut teokseen uuden esipuheen.

Marja-Leena Mikkola on kirjailija ja suomentaja, joka 1980-luvulla tarttui suomentajana suureen runouteen. Sanantuoja, valikoima Sylvia Plathin runojen suomennoksia ilmestyi 1987 ja Dylan Thomasin Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan 1990.

Venäjän kielen opinnot veivät venäläisten kirjoittajien pariin. Ensimmäinen Anna Ahmatova -suomennoskokoelma ilmestyi 1991, ja sitä seurasivat valikoimat Osip Mandelstamilta, Boris Pasternakilta ja Marina Tsvetajevalta.

9

Villihanhet

Aina surin eniten juuri eläimiä

niitä eläimiä jotka olin nähnyt ja niitä

joista olin vain kuullut tai joista olin uneksinut tai nähnyt häkeissä tai makaamassa tien vieressä

unohdettuja ja pitkään muistettuja

kadonneita joita ei koskaan löydetty

ihmisillä oli sanoja jotka kaikki tiesimme

vaikka emme käyttäneet niitä ja vaikka

ne olivat aina riittämättömiä kun ne lausuimme

eläimillä oli aina vain

läsnäolo niin kauan kuin ne olivat ja sitten

ainoastaan poissaolo yhtäkkiä eikä sanaa sille

kaikessa Kiinan suuressa kirjoitetussa viisaudessa

missä eläimet ovat milloin ne kadotettiin

missä esi-isät kuka tiesi tien

ilman niitä kaikki viisaat sanat ovat hiekan hituja

jotka sätkivät dyyneillä missä metsät

kerran kuiskasivat kaikuisalla muinaisella kielellään

ja puiden keskellä eläimet tiesivät tiensä

vain vanhoissa runoissa niiden läsnäolo säilyy

gibbonit kutsuvat vuorten rotkoista

kaikki vanhat sanat syventävät suurta poissaoloa

kaiken kadonneen valtavuus

on yhä läsnä kun maanpakolaisrunoilija

katsoo ylös kauan sitten ja kuulee villihanhien äänet

kaukana yllään kun ne lentävät kotiin

W.S. Merwin Siriuksen varjo ja muita runoja

Suomennos ja jälkisanat Kimmo Räntilä | Esipuhe Anna Helle | Kansi / taitto Terhi Adler. 150 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-11-8. Julkaisuvuosi 2023. Hinta 30 € (sis. alv).

Uutuus 10
Kuva: Wikimedia Commons

W.S. Merwin Siriuksen varjo ja muita runoja

William Stanley Merwin (1927–2019) oli amerikkalainen runoilija ja syväekologi. Merwin julkaisi 26 runoteosta, ja hänet palkittiin kahdesti Pulitzer-palkinnolla. Hän oli myös buddhalainen ekofilosofi ja ekoaktivisti.

Etenkin vanhemman W.S. Merwinin runous on helppoa luettavaa, ja hänen runojaan ymmärtää myös suuri yleisö. Hän käytti suuren osan elämästään asioiden yksinkertaistamiseen. Usein tämä johtaa poleemisuuteen ja populismiin, mutta Merwin lähti päinvastaiseen suuntaan: hän ei koskaan kiellä asioiden moniulotteisuutta, kontekstuaalisuutta tai intersubjektiivisuutta.

Merwin kirjoitti ensin normaalia, modernia runoutta välimerkkeineen, mutta kesken vuonna 1963 ilmestynyttä kokoelmaa The Moving Target hän jätti välimerkit pois eikä koskaan palannut niiden käyttöön. Kokoelmaa The Lice leimaa lähes nihilistinen pettymys ja uskon menetys ihmiseen. Myöhempien vuosien kokoelmia puolestaan sävyttävät buddhalaissävytteinen viisaus, näkemisen teemat, luonnon ja ihmisten samanarvoisuuden korostaminen sekä vanhuuteen totuttautuminen.

Runot on suomentanut helsinkiläinen Kimmo Räntilä (1963), joka on myös käsikirjoittaja, toimittaja ja viestintäkouluttaja. Hän on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa, Teatterikorkeakoulussa ja Kriittisessä korkeakoulussa. Räntilä kirjoittaa runoja, proosaa ja draamaa. Käännöstyössään hän on keskittynyt amerikkalaisen nykyrunouden suomentamiseen. Hänen suomentamanaan on ilmestynyt myös Robert Lowellin runojen valikoima Päivä päivältä ja muita runoja.

11

Cosante

Kieli halki ja silmät auki

satakieli muurilla

Silmien patoutunut tuska ja höyhenten veri

satakieli muurilla

Sulat verta ja lyhyt leimahdus

vastasyntynyt vesi kurkussa

satakieli muurilla

Vesi joka virtaa kuin rakkaus vesi kuin siivet

satakieli muurilla

Mustien kivien välissä

rakkauden veden valkea ääni

satakieli muurilla

Kieli halki laulaa verta kiven päällä

satakieli muurilla

Octavio Paz Salamanteri

Suomennos: Markus Jääskeläinen. Esipuhe: Auli Leskinen | Kansi / taitto Terhi Adler.

72 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-10-1

Julkaisuvuosi 2023. Hinta 30 € (sis. alv).

Kuva: Rafael Doniz
Uutuus 12

Octavio Paz Salamanteri

Meksikolainen Octavio Paz (1914–1998) oli runoilija, esseisti ja diplomaatti, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1990. Pazin varhaistuotannossa on vaikutteita sekä marxismista, surrealismista että eksistentialismista. Siitä löytyy myös yhtymäkohtia itämaiseen uskonnolliseen ajatteluun, etenkin buddhalaisuuteen ja hinduismiin. Myöhemmässä tuotannossa Pazin keskeiseksi teemaksi nousi eksistentialistista yksinäisyyttä vastaan taisteleminen eroottisen rakkauden ja taiteellisen luovuuden avulla.

Vuonna 1962 ilmestyneessä Salamanterissa Paz pyrkii silmin havaittavan todellisuuden tuolle puolen, mutta mielii samalla vangita ohimenevän todellisuuden. Pazille tyypillinen symbolinen ja surrealistinen kuvasto yhdistyy kokoelmassa proosamaisen selkeään runokieleen.

Markus Jääskeläinen on Australiassa asuva suomalainen runoilija ja suomentaja. Hän on toiminut myös Turun Sanomien ja Parnasson kirjallisuuskriitikkona, Kirjailija-lehden kolumnistina sekä Helsingin Sanomien matkareportterina. Jääskeläinen perusti runoilija ja kustantaja Tommi Parkon kanssa Runoyhdistys Nihil Interitin vuonna 1993 ja työskenteli Tuli&Savu -lehden ensimmäisenä päätoimittajana vuosina 1994–1996. Jääskeläinen on suomentanut runoutta ja proosaa englannista, saksasta ja espanjasta. Salamanteri on Jääskeläisen ensimmäinen espanjasta suomentama teos.

13
Kuva: Päivi Arvonen

Olla satunnaista onnea

Käydä osattomissa paikoissa, niin kuin totisesti kävitkin, antamassa sateen takkuunnuttamalle koiranpennulle –Tortuguero, Costa Rica –miltei puolikas aamiainen, kokonainen munakas.

Hyvitellä Tiranan asemalla kahta kulkukoiraa: ensin neljännes kanasta, entisestä kanaemosta, sitten toinen neljännes, ja vielä vähän lisää.

Käydä pitkiä henkeviä keskusteluja kahden eksyneen kanssa: tyypin, joka halusi liittyä muukalaislegioonaan ja luopui haaveestaan, ja häiriintyneen psykologin, joka halusi vain kaikkea vähän enemmän kuin vähän.

Antaa vähän enemmän kuin kaikki lukemattomille sameakatseisille miehille, buenosairesilaisillekin, jotka haluavat sekä kaiken että eivät mitään.

Palata kahden rakkautta janoavan tykö, Taigan ja Lilikan luokse, Ateenaan ja Jerusalemiin: jatkaa loputonta vaellusta ulkona ja sisällä, loppuun asti loputtomiin jättää jälkeensä tyytyväisiä eläimiä, liuta satunnaista onnea.

Rami Saari Sateen jalkapohjat Suomennos ja jälkisanat Minna Tuovinen | Toimitus Anni Sumari | Kansi / taitto Terhi Adler. 250 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-14-9. Julkaisuvuosi 2023. Hinta 30 € (sis. alv.)
Kuva: Mihalis Mouhtaris
Uutuus 14

Rami Saari

Sateen jalkapohjat

Sateen jalkapohjat on israelilais-argentiinalais-kreikkalais-suomalaisen Rami Saaren runojen ensimmäinen suomennosvalikoima. Saari on hepreaksi kirjoittava runoilija, kääntäjä, kirjallisuuskriitikko ja kielitieteilijä. Hän on kääntänyt hepreaksi yli 95 kirjaa yhdeksästä eri kielestä, suomesta muun muassa Sirkka Turkkaa.

Sateen jalkapohjat sisältää runoja lähes kaikista Saaren kahdestatoista runoteoksesta, jotka ovat ilmestyneet Israelissa vuosina 1988–2021. Runoilija itse on valinnut tämän teoksen runot suomalaisia lukijoita varten. Ne on järjestänyt ja temaattisesti koonnut osioiksi runoilija Anni Sumari.

Maailman raadollisuus ja sen vastakohta – rakkaus – ovat vahvasti läsnä Saaren runoissa. On kestävää rakkautta ja hetken hurmiota, maanista rakkautta, rakkautta ystäviin, vanhempiin, rakkautta koiriin, kieliin, kielioppiin, elämään ja Jumalaan.

Saaren runouden erotiikka on aistillista, se on kosteiden tuoksujen kokoelma, jalkapohjien ja peniksen makua, lihan värikästä vallankumousta, viikunakakkua ja meheviä taateleita, aitoissa ja ladoissa höylättyä lihaa ja suolla litiseviä saappaita.

Minna Tuovinen on tätä nykyä jyväskyläläinen terveydenhuollon ammattilainen, jonka rakkain vapaa-ajan askare on suomentaa kaunokirjallisuutta heprean kielestä. Aiemmin hän on suomentanut hepreasta Amos Ozin ja David Grossmanin proosaa. Tuovinen on opiskellut 1990-luvulla Helsingin yliopistossa pääaineenaan seemiläisiä kieliä ja sittemmin Jyväskylän yliopistossa psykologiaa. Hän on työskennellyt kustannustoimittajana Kustannusyhtiö Otavassa ja freelancerina, nykyään hän toimii neuropsykologina.

15
Kuva: Hilla Tuovinen

Avaa illan kirja sivulle

jossa kuu, aina kuu, ilmestyy

kahden pilven välissä, liikkuen niin hitaasti että tunteja näyttää kuluneen ennen kuin pääset seuraavalle sivulle

jossa kuu, nyt kirkkaampana, madaltaa väyläänsä johdattaakseen sinut pois sieltä minkä olet tiennyt

paikkoihin joissa se mitä olit toivonut tapahtuu, sen yksinäinen tavu kuin lause tasapainoilemassa

mielen reunalla, odottaen sinun sanovan sen nimen vielä kerran samalla kun nostat silmäsi sivulta

ja suljet kirjan, yhä tuntien millaista oli majailla tuossa valossa, äkillisessä äänen paratiisissa.

Mark Strand Yhden pyry ja muita runoja

Suomennos ja esipuhe Mika Saranpää | Kansi / taitto Terhi Adler. 100 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-18-7. Julkaisuvuosi 2023. Hinta 30 € (sis. alv).

Kuu
Uutuus 16
Kuva: Wikimedia Commons

Mark Strand

Yhden pyry ja muita runoja

Kanadassa syntynyt yhdysvaltalainen kirjailija Mark Strand (1934–2014) palkittiin elinaikanaan monin yhdysvaltalaisin runouspalkinnoin ja huomionosoituksin. Suomennosvalikoimaan on poimittu runoja hänen koko tuotannostaan sekä Pulitzer-palkittu teos Yhden pyry (Blizzard of One).

Strand teki paljon käännöksiä ja myös yhteistyötä eri maiden runoilijoiden kanssa, merkittävimpänä kenties Octavio Paz. Yksi hänen keskeisimmistä vaikuttajistaan oli Wallace Stevens. Strand toimi usean yliopiston professorina ja vierailevana professorina. Hän oli Yhdysvaltain taiteiden ja kirjallisuuden akatemian jäsenenä vuodesta 1981.

Strand oli laaja-alainen kirjailija. Hän kirjoitti runouden kirjoittamisesta teoksen The Weather of Words (2000), lyhytproosateoksen Me And Mrs. Baby (1985) ja useita taidekirjoja. Strandin runoissa limittyvät ja sekoittuvat syvä, olemisfilosofinen älykkyys, sanojen ja käsitteiden tutkiminen sekä vallaton huumori, paikoin surrealistiseksikin äityvä ilottelu. Tämä kaikki asettuu tarkkaan miljöiden ja luonnon kuvaukseen sekä monissa runoissa suomalaistakin lukijaa viehättävään talvisten ilmiöiden käsittelyyn.

Mika Saranpää on helsinkiläinen ohjausalan ja opettajien kouluttaja. Hän on kääntänyt antiikin kreikkalaista filosofiaa ja runoutta, mukaan lukien Platonin kirjoittamat runot. Saranpää on julkaissut runoteoksen Rakkaus, kutina, runous (2016). Runouden lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluu tietotekstejä ohjaamisen, pedagogiikan ja johtamisen alueilta. Saranpää on myös lauluntekijä, joka on julkaissut kolme laulukokoelmaa ja singlejä.

Kuva: Katja Saranpää
17

Surullinen gaseeli

Laske kynäsi – et laadi riimejä tänä yönä. Kuu on kirottu. Sanat eivät ole yleviä tänä yönä.

Syy ei ole kenenkään, viestissä ei lukenut muuta. En ole kukaan; rakkauteni ei ole pennin väärti tänä yönä.

Kaikki on muuttunut ja entisellään mustan veden yllä. Mosambisi on appelsiini on pieni limetti tänä yönä.

Tappajasi hymyilee, tarjoaa paukut ja lasin viiniä.

Kelpaa minulle, hän on rikoskumppanini tänä yönä.

Feikkaamalla pärjää, AA:n kahvirinki toistelee. Kiitos ei, otan viskiä ja valkoisen viivan tänä yönä.

Itseinho, sinun oikea nimesi on köyhyys –ja runous, joka ei voita palkintoja tänä yönä.

Mysteeri minulle: miksi ystäväni ovat niin auki? Soita Mefistolle, tahdon pitää hauskaa tänä yönä.

Murtunut kuu, murrettua sineä ja posliininvalkeaa, vain sinä olet minua toivottomampi tänä yönä.

Jeet, miksi näet nälkää, vaikka kulhosi on täynnä?

Jaatko sinä Shaktin paradigman tänä yönä?

Jeet Thayl Nämä virheet ovat oikein Suomennos ja jälkisanat Aki Salmela | Esipuhe Jeet Thayl | Kansi / taitto Terhi Adler. 100 sivua | suomi | ISBN: ISBN: 978-952-7302-15-6. Julkaisuvuosi 2023. Hinta 30 € (sis. alv).

Uutuus 18
Kuva: Ashish Jaiswal

Jeet Thayil

Nämä virheet ovat oikein

Intian Keralassa vuonna 1959 syntynyt Jeet Thayil on kirjailija, jonka tuotanto käsittää runoutta, proosaa ja kaksi oopperalibrettoa. Runoilijana Thayil on yksi sukupolvensa omaperäisimmistä kirjoittajista. Hänen neljä kokoelmaansa ja niistä laajennetusti koottu The Collected Poems käsittää tyylillisesti monipuolista, kokeiluille altista ja liikkuvaa runoutta, joissa eteläaasialainen perinne yhdistyy maailmanrunouden virtauksiin.

Thayil kirjoittaa yhtä luontevasti niin gaseeleja kuin sonettejakin, mutta myös pitkiä, virtaavia kollaaseja ja kertovia proosarunoja. Hänen tuotantonsa läpäisevät teemat liittyvät menetykseen, kaipaukseen, suruun, addiktioon ja tiettyyn kosmopoliittiseen juurettomuuteen. Vaikka runojen teemat ovat vakavia, on kirjoituksen sävy usein huumorintajuista ja ironista tavalla, joka resonoi monien viime vuosikymmenten länsimaisten virtausten kanssa. Intian sijasta Thayilin runouden konteksti tuntuukin olevan ennen kaikkea oman aikamme kosmopoliittisessa kokemuksessa.

Kirjailijuuden ohella Jeet Thayil on myös muusikko, jonka projekteihin kuuluu mm. Delhissä 2014 perustettu bändi Still Dirty.

Aki Salmela on helsinkiläinen runoilija ja runouteen erikoistunut suomentaja. Hän on julkaissut yhdeksän runoteosta ja viitisentoista suomennosta. Suomentajana Salmela on keskittynyt ennen kaikkea amerikkalaiseen nykyrunouteen, mutta hän on kääntänyt myös romaaneja, novelleja ja esseistiikkaa sekä yksittäisiä runoja myös ranskasta ja italiasta. Vuonna 2021 Salmelan suomentama Lydia Davisin novellivalikoima Kafka valmistaa päivällistä (2021) oli ehdolla Jarl Hellemann -palkinnon saajaksi.

19

Ikuisuuden vastaanotolla

Menen itsenäisyyspäivän vastaanotolle

juomaan niiden kanssa

jotka sanovat rakastavansa vapautta

ja ovat yhtä vapaan maan kanssa

menen itsenäisyyspäivän vastaanotolle

juomaan niiden vanhojen miesten terveydeksi

jotka kuolevat kadulla

ja lasten terveydeksi

jotka kuolevat sairaalassa

erotettuina

köyhistä ja kelvottomista äideistään

menen itsenäisyyspäivän vastaanotolle

juomaan kaikkien niiden terveydeksi

jotka asuvat teltoissa

tai nukkuvat pankkiautomaattikopeissa

menen itsenäisyyspäivän vastaanotolle

keuhkot terveinä psyyke kunnossa vaate laskeutuvana

tallentumaan kuvaan lasi kädessä

ikuisuuteen sydän paikallaan

Elo Viiding Tuhannelle äänelle
Uutuus 20
Suomennos Katja Meriluoto | Jälkisanat Mart Velsker | Kansi / taitto Terhi Adler. 260 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-16-3. Julkaisuvuosi 2023. Hinta: 30 € (sis. alv).

Elo Viiding

Tuhannelle äänelle

Tallinnalainen Elo Viiding (s. 1974) on virolaisen nykyrunouden tärkeimpiä tekijöitä. Kulttuurisukuun kuuluva Viiding julkaisi esikoiskokoelmansa jo 16-vuotiaana. Kolmessa ensimmäisessä teoksessaan hän käytti pseudonyymiä Elo Vee, mutta luopui tästä myöhemmin.

Tähän mennessä Viidingiltä on ilmestynyt kaksitoista runokokoelmaa, joista viimeisin on vuonna 2019 ilmestynyt Assisi luulet. Viiding on terävä yhteiskunnallisen ajattelija, joka ei päästä lukijaansa vähällä. Ironisen otteen lisäksi hänen runoissaan on riemastuttavaa kepeyttä ja leikillisyyttä, johon feministisen ja yhteiskunnallisen kritiikin pureva kärki on usein puettu.

Elo Viidingin varhaisemmasta runotuotannosta on ilmestynyt suomeksi valikoima Paljastuksia (suom. Katja Meriluoto, 2000, Nihil Interit). Tuhannelle äänelle esittelee Viidingin tähänastista tuotantoa laajasti ja se on kiinnostava katsaus siihen, miten tekijän runous on kolmen vuosikymmenen kuluessa kehittynyt.

Katja Meriluoto suomentaa ja kirjoittaa runoutta sekä lastenproosaa. Meriluodon esikoisrunoteos Mehiläisen paino (Aviador) ilmestyi keväällä 2023. Käännöstyössään Meriluoto on keskittynyt virolaisen nykyrunouden (Kaplinski, Viiding, Mathura) suomentamiseen. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan itämerensuomalaiset kielet ja opiskellut Tarton yliopistossa virolaista ja vertailevaa kansanrunoustiedettä.

’’Elo Viidingin runot eivät nimittäin tunnusta mitään väriä. Niiden puhuja vaihtaa herkeämättä asentoa, pyrähtelee sinne tänne ja liukastelee lauseidensa kanssa herkullisesti.’’

Jukka Koskelainen HS 4.3.2000

21

Minä en kirjoita kirjallisuutta, minä etsin kasvojani ja sormia. Minä tulin niin kuin vaivannäköni ilon varjo minä tulin kuin kaipaus suureen elämänrunoon ja minä kannoin runoani kuin rusennettua elinpäivää niin kuin elämän päivää joka virtasi uusiin muotoihin, rikas ja eheäksi tullut, niin kuin päivien sorinaa, kaikki yhteensä, ja ihmisten, joiden kanssa minä elän.

(suom. Tuomas Anhava)

Hannimari Heino on suomentaja ja runoilija, joka on ansioitunut etenkin italialaisen runouden suomentajana. Hän on suomentanut mm. klassikkorunoilijoita Giuseppe Ungarettia ja Eugenio Montalea sekä nykyrunoilija Antonella Aneddaa. Omaan tuotantoon kuuluu neljä runokokoelmaa sekä kaksi kaunokirjallista kirjeteosta, jotka hän on kirjoittanut yhdessä runoilija Kristiina Wallinin kanssa.

Juhani Ihanus on kirjailija ja kulttuuripsykologian dosentti. Ihanuksen tuotantoon kuuluu tieteellisiä teoksia ja artikkeleita sekä tieto- ja oppikirjoja psykologian monilta eri alueilta, oppi-, kulttuuri- ja aatehistoriasta, terapiatyöstä, kirjallisuudesta ja kuvataiteista. Tieteellisen tuotannon lisäksi hän on julkaissut runo-, aforismi- ja esseekokoelmia sekä lyhytproosateoksen. Ihanus on suomentanut erityisesti aforistisia teoksia mm. Georg Christoph Lichtenbergiltä, Karl Krausilta ja E. M. Cioranilta.

Fredrik Hertzberg Kieleni ei ole sanoissa. Gunnar Björlingin elämä ja teokset Alkuteos Mitt språk är ej i orden. Gunnar Björlings liv och verk. (2018).

Suomennos Hannimari Heino ja Juhani Ihanus | Kansi / taitto Terhi Adler

560 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-21-7.

Julkaisuvuosi 2023. Hinta 35 € (sis. alv)

Kuva: Ebbe Linde
Kuva Juhani Ihanus
22
Uutuus

Fredrik Hertzberg

Kieleni ei ole sanoissa. Gunnar Björlingin elämä ja teokset

Gunnar Björling (1887–1960) on yksi merkittävimmistä suomalaisen modernin runouden suunnannäyttäjistä ja yhä tärkeä esikuva sekä suomen- että ruotsinkieliselle nykyrunoudelle. Vaikka Björlingiä on jonkin verran suomennettu, hänen henkilöhistoriansa on jäänyt melko tuntemattomaksi. Nyt on suomenkielisilläkin lukijoilla mahdollisuus entistä laajemmin tutustua Gunnar Björlingin runomaailmaan ja saada lisäperspektiiviä Björlingin aikalaiskirjallisuuteen ja kulttuurihistorialliseen taustaan.

Fredrik Hertzbergin Gunnar Björling -teos on ensimmäinen Björling-elämäkerta kautta aikojen. Palkittu teos avaa kiehtovasti näkymiä Björlingin persoonallisuuteen ja runouteen hyödyntäen myös aiemmin tutkimatonta aineistoa.

”Kasvan yli sen mitä sanon. […] runon kieli on ’rivien välissä’, sävyissä, ei yksittäisissä sanoissa vaan sanojen välisissä yhteyksissä, runojen välisissä yhteyksissä, teosten ja elämän kokonaisuudessa.”

Fredrik Hertzberg (s.1966) on kirjallisuudentutkija ja kriitikko, jonka erikoisalaa on suomenruotsalainen modernismi. Hertzberg on toiminut opettajana Åbo Akademissa ja Helsingin yliopistossa sekä kriitikkona muun muassa Hufvudstadsbladetissa ja Svenska Dagbladetissa. Lisäksi hän on ollut mukana toimittamassa Biografiskt lexikon för Finland -hakuteosta. Björling-elämäkerrasta Fredrik Hertzbergille on myönnetty Ruotsin Akatemian Axel Hirsch -palkinto, Samfundet De Niosin erityispalkinto sekä Svenska Litteratursällskapetin Eklund-Modeenska-säätiön palkinto.

‘‘HERTZBERGIN kuvaus kirjailijan elämästä tarjoaa apuneuvoja hänen tuotantonsa ymmärtämiseen. Kun kirjoitukset saatetaan yhteyteen aikalaishistorian kanssa, syntyy lisäarvoa runon lukijoille.’’

Pekka Tarkka HS 6.1.2019

23
Kuva Janne Rentola

Paul Celan Lumen ääni / Schneepart

Suomennos ja jälkisanat Riikka Johanna Uhlig | Esipuhe Christoph Parry |

Kansi / taitto Terhi Adler. 192 sivua | suomi / saksa | ISBN: 978-952-7302-07-1. Julkaistu 2021. Hinta 30 € (sis. alv).

Klassikko 24
Kuva:Wikimedia Commons

Paul Celan Lumen ääni

Romanialaissyntyisen runoilija Paul Celanin (1920–1970) suhdetta äidinkieleensä saksaan sävyttivät toisen maailmansodan aikaiset kokemukset työleirillä. Hänen vanhempansa kuolivat natsien leirillä, ja vanhempien kohtalo oli trauma, joka varjostaa Celanin koko tuotantoa.

Paul Celanin runous tunnetaan erityisesti omalaatuisesta kielestään. Alkutuotannon jälkeen runojen säkeet lyhenivät, yhdyssanat lisääntyivät ja syntaksi mutkistui. Mitä lyhyemmäksi runot ja yksittäiset säkeet muuttuvat, sitä enemmän sanat vaativat lukijan huomiota. Näiden runojen lukemiseen tarvitaan kaikkia aisteja. Sanojen sointi on yhtä tärkeää kuin niiden graafinen muoto paperilla, ja myös sanojen välittämät kuvat vaativat huomiota.

Lumen ääni on ensimmäinen kokonaan suomennettu Paul Celanin kokoelma. Alkuteos ilmestyi Celanin kuoltua, ja sitä pidetään yhtenä hänen keskeisimmistä kokoelmistaan.

Riikka Johanna Uhlig on Berliinissä asuva suomalainen kääntäjä, joka kääntää sekä runoutta että asiatekstiä saksasta suomeen ja toisinpäin. Uhlig syntyi Jyväskylässä ja vietti lapsuutensa Säynätsalon saarilla. Opiskellessaan Jyväskylän yliopistossa hän kiinnostui saksankielisestä sotien jälkeisen ajan lyriikasta. Hän valmistui 2002 maisteriksi pääaineenaan suomen kieli ja muutti Berliiniin, jossa asuu perheineen.

Uhligilta on ilmestynyt yksi runokokoelma, ja hänen runojaan ja suomennoksiaan on julkaistu lehdissä ja antologioissa.

‘‘Lumen ääni on teos, jota on syytä lukea ennakkoluulottomasti. Se alkaa hajonneena ja sirpaleisena, mutta rakentaa ajan mittaan oman kehikkonsa ja säännöstönsä.’’

Atte Koskinen Nuorivoima.fi 21.6.2021

25

T. S. Eliot Joutomaa

T.S. Eliot Joutomaa

Suomennos Markus Jääskeläinen | Jälkisanat: Pekka Vartiainen | Kansi / taitto Terhi Adler. 52 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-03-3. Julkaistu 2020, toinen painos 2022. Hinta 30 € (sis. alv).

suomentanut Markus
Jääskeläinen
Klassikko 26
Kuva: Lady Ottoline Morrell

T.S. Eliot Joutomaa

Amerikassa syntynyt, nuorena Englantiin muuttanut T.S. Eliot (1888–1965) tunnetaan erityisesti ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa syntyneestä The Waste land -runoteoksesta (1922). Sen ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1949 Lauri Viljasen suomentamana teoksessa Autio maa: Neljä kvartettia ja muita runoja Joutomaa tuo vanhan käännöksen rinnalle uuden, 2000-luvun suomen kielelle tulkitun version.

Uskonnollisia ja mytologisia alluusioita vilisevä teos perustuu löyhästi tarinaan Graalin maljasta. Nykypäivän lukijaa Joutomaa puhuttelee paitsi historiallisena merkkiteoksena ja oman aikansa dokumenttina myös kielellisen rikkautensa ansiosta. Sadassa vuodessa se ei ole menettänyt rahtuakaan elinvoimaisuudestaan.

T.S. Eliot sai vuonna 1948 Nobelin kirjallisuudenpalkinnon ja häntä pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimpana 1900-luvun anglosaksisena runoilijana. Eliot on vaikuttanut vahvasti myös suomalaiseen modernistiseen runoon.

Markus Jääskeläinen on Australiassa asuva suomalainen runoilija ja suomentaja. Hän on toiminut myös Turun Sanomien ja Parnasson kirjallisuuskriitikkona, Kirjailija-lehden kolumnistina sekä Helsingin Sanomien matkareportterina. Jääskeläinen perusti runoilija ja kustantaja Tommi Parkon kanssa Runoyhdistys Nihil Interitin vuonna 1993 ja työskenteli Tuli&Savu -lehden ensimmäisenä päätoimittajana vuosina 1994–1996. Jääskeläinen on suomentanut runoutta ja proosaa englannista, saksasta ja espanjasta.

’’Ikiaikaiset kuvat kriisin keskelle saapuvasta keväästä ovat lohdullisia, mutta väkivaltaisia. Eliotin viisisäkeistöinen runoelma tavoittaa tunnelman paremmin kuin juuri mikään muu taideteos.’’

Vesa Rantama HS 28.4.2020
27
Kuva: Päivi Arvonen
Vicente Huidobro Altazor Suomennos ja esipuhe Emmi Ketonen | Kansi / taitto Terhi Adler. 136 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-04-0. Julkaistu 2020. Hinta 30 € (sis. alv). Vicente Hui d o b r o suomentanut Emmi Ketonen Altazor matka tai laskuvarjolla
Commons Klassikko 28
Kuva:Wikimedia

Vicente Huidobro Altazor

Chilessä syntynyt Vicente Huidobro (Vicente García-Huidobro Fernández, 1893–1948) oli monen aikalaisrunoilijan tapaan varsinainen kosmopoliitti, joka matkusteli 1910–1930-luvuilla etenkin Euroopassa. Hän oli tuottelias avantgarden isähahmo, joka näytti tietä uusille runoilijasukupolville niin Latinalaisessa Amerikassa kuin Espanjassa.

Huidobron teoksista kuuluisin on vuonna 1931 ilmestynyt Altazor. Se on kielellisesti ilakoiva runoelma, jossa runoilija kirjoittaa maailman luomisesta ja syntiin lankeamisesta oman modernin versionsa. Samalla se on yritys hajottaa tavanomainen kieli ja luoda sen tilalle uusi ja ainutlaatuinen.

Teos rakentuu esipuheesta ja seitsemästä cantosta eli laulusta, joita sävyttävät välimerkkien puute, fragmentaariset lauseet, erilaiset uudissanat ja sanaleikit, typografiset keinot ja kutkuttava sanasekamelska.

Emmi Ketonen, turkulainen FM, suomentaja ja kirjallisuusalan sekatyöläinen, kääntää espanjasta sekä runoutta että proosaa. Hän tekee töitä kääntäjänä, toimittajana ja kustannustoimittajana. Ketonen on työskennellyt kirjallisuuslehti Lumoojan päätoimittajana vuosina 2019–2021 ja kirjoittajayhdistys Kapustarinta ry:n puheenjohtajana vuodesta 2022. Teos-kustantamo myönsi Emmi Ketoselle Silja Hiidenheimon muistostipendin marraskuussa 2022 ansioistaan suomentajana, erityisesti Huidobron Altazorin suomentamisesta.

’’Kaikkeus ryöppyää Altazorin sisällä. Se ei tunnusta rajoja, ei normeja. Huidobro tekee runoelmallaan irtioton, mittojen, runousoppien ja riimien sitomasta runoudesta.’’

Jukka Koskelainen HS 9.1.2021

29

J aa n K apl in s ki

Ilta tuo takaisin kaiken

suomentaneet Anja Salokannel & Pauli Tapio

Anja Salokannel on suomentanut virolaista kirjallisuutta 1970-luvulta alkaen, novellien ja kuunnelmien lisäksi myös pitempää proosaa. Hän on suomentanut Kaplinskilta myös esseevalikoiman Törmäys todellisuuteen vuonna 2002. Salokannel julkaisi esikoisrunokoelmansa Metsän jälki vuonna 1982 ja sai Suomen Kulttuurirahaston L. Onervan palkinnon. Hänelle myönnettiin Eesti Kultuurkapitalin vuosipalkinto parhaasta vuonna 2021 julkaistusta viron kielestä käännetystä kaunokirjallisesta teoksesta.

Jaan Kaplinski Ilta tuo takaisin kaiken

Suomennos: Anja Salokannel ja Pauli Tapio. | Kansi / taitto Terhi Adler.

Esipuhe: Mart Väljataga. Kääntäjän jälkisanat: Anja Salokannel.

595 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-08-8. Julkaistu 2021.

Kuva: Heli Sorjonen
Klassikko 30
Kuva: Juhani Salokannel

Jaan Kaplinski

Ilta tuo takaisin kaiken

Jaan Kaplinski (1941–2021) oli aikansa kansainvälisesti tunnetuin virolainen runoilija ja 1960-luvun kirjallisen sukupolven keskeinen edustaja. Hän oli aktiivinen keskustelija ja kulttuurivaikuttaja myös Suomessa. Runojen lisäksi hän kirjoitti romaaneja, esseitä ja keskustelukirjoja. Ilta tuo takaisin kaiken kattaa Kaplinskin mittavan uran kuusi vuosikymmentä.

Kaplinski tuli suomalaisten runon ystävien tietoisuuteen vuonna 1984, jolloin valikoima hänen runojaan ilmestyi Anja Salokanteleen kääntämänä kirjassa Sama meri kaikissa meissä (Otava).

Kaplinskin runoutta sävyttää filosofisuus ja assosiaatio. Luonto ötököineen ja kasveineen on läsnä hänen runoissaan. Kaplinskin tuotantoa voikin luonnehtia myös ekorunoutena – hän pohti luonnon kestokykyä jo kauan ennen nykyisiä ekologisia painotuksia.

Ilta tuo takaisin kaiken -valikoiman pohjana on juuri Sama meri kaikissa meissä, jota on täydennetty viime vuosikymmenten aikana ilmestyneestä runotuotannosta. Mukana on runoja Kaplinskin neljästä venäjäksi kirjoittamasta kokoelmasta, ne on valinnut ja suomentanut Pauli Tapio.

Pauli Tapio on kääntäjä, tohtoriopiskelija, kriitikko ja runouslehti Tuli&Savun entinen toimittaja, joka on kirjoittanut esseitä ja arvosteluja kirjallisuus-, sanoma- ja aikakauslehtiin. Tapio kääntää erityisesti venäläistä kirjallisuutta. Tapion esikoisrunoteos Varpuset ja aika voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 2017. Toisesta runokokoelmastaan Tyhjä, suuri ja öinen Tapio sai Kalevi Jäntin palkinnon 2021.

’’Kaplinski on löytänyt sopivan vapaamittaisen runomuodon meditatiiviselle runolle, päiväkirjamerkinnöille, tunnustuksille, polemiikille ja jatkaa sitä elämänsä loppuun saakka.’’

Leena Kirstinä Elo 1/2022

31
Kuva: Timo Raunio

Päivä ja muita

ja

päivältä runoja

Lowell Päivä päivältä ja muita runoja. Suomennos ja jälkisanat Kimmo Räntilä | Esipuhe Anna Hollstén | Kansi / taitto Terhi Adler. | 200 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-02-6. Julkaistu 2019. Hinta 30 € (sis. alv).

Robert Robert Lowell
Päivä päivältä
Robert Lowell valikoinut suomentanut Kimmo Räntilä
Klassikko 32
Kuva: Elsa Dorfman

Robert Lowell

Päivä päivältä ja muita runoja

Kiistelty ja monipuolinen runoilija Robert Lowell (1917–1977) julkaisi 17 teosta. Häntä pidettiin aikanaan yhtenä maansa runouden suurimmista nimistä. Lowell oli aseistakieltäytyjä ja Vietnamin sodan vastustaja, joka kärsi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Elämän ja rakkauden rajallisuus askarrutti Lowellia varsinkin myöhemmällä iällä. Lowell tuli tunnetuksi ns. tunnustuksellisesta runoudesta (confessional poetry), mutta runoilija itse kavahti termiä. Hän sai runouden Pulitzer-palkinnon kahdesti.

Päivä päivältä -valikoima sisältää runoja Lowellin pitkän uran varrelta alkaen hänen ensimmäisestä vapaamittaisesta kokoelmastaan Life Studies (Elämätutkielmia, 1959). Valikoima on jaoteltu seitsemään jaksoon, joista kolme koostuu Lowellin viimeiseksi jääneen, laajan Day by Day - kokoelman runoista.

Runot on valikoinut ja suomentanut helsinkiläinen Kimmo Räntilä (1963), joka on kirjailija, kääntäjä ja käsikirjoittaja. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan viestintä. Hän on opiskellut myös Taideteollisessa korkeakoulussa, Teatterikorkeakoulussa ja Kriittisessä korkeakoulussa.

Räntilä kirjoittaa runoja, proosaa ja draamaa. Käännöstyössään hän on keskittynyt amerikkalaisen nykyrunouden suomentamiseen. Hänen suomentamanaan on ilmestynyt myös W.S Merwinin Siriuksen varjo ja muita runoja (2023).

”Itseironia, huumori, lämpö ja elämänmyönteisyys ovat vahvemmin läsnä. Samoin loputon surutyö myttyyn menneistä valinnoista ja sanoista, jotka jäivät iäksi sanomatta.”

Jani Saxell Kiiltomato 10.8.2020

33

Eugenio Montale Tuo minulle auringonkukka / Portami il girasole

Suomennos ja esipuhe Hannimari Heino

307 sivua | suomi / italia | ISBN: 978-952-7302-00-2

Julkaistu 2018. Hinta 30 € (sis. alv).

34
Kuva: Kaj Hagman
Klassikko

Eugenio Montale

Tuo minulle auringonkukka

Nobelisti Eugenio Montalea (1896–1981) pidetään italialaisen 1900-luvun runouden yhtenä suurimpana nimenä. Montalen varhaistuotantoa hallitsevat kotimaakunta Ligurian maisemat, jotka muodostavat omanlaisensa välimerellisen aution maan. Ihmisen vieraantuneisuus ja koko luomakunnassa läsnä oleva elämisen tuska kytkee Montalen Italian romanttisen runouden keskushahmoon Giacomo Leopardiin, ja myöhempien kokoelmien myötä myös kauemmas, Danten helvetinnäkyihin saakka.

Aikalaistensa Giuseppe Ungarettin ja Umberto Saban kanssa Montale oli muotoilemassa italialaista modernismia toimien esikuvana uudelle 1930-luvulla aloittaneelle sukupolvelle. Montale sai Nobelin kirjallisuudenpalkinnon vuonna 1975.

Valikoima painottuu Montalen neljään ensimmäiseen kokoelmaan Seepian kuoria (Ossi di Seppia, 1925), Tilaisuudet (Le Occcasioni, 1939), Myrsky ja muuta (La Bufera e altro, 1956), Satura (Satura, 1971).

Montale-valikoiman on koostanut ja kääntänyt runoilija ja suomentaja Hannimari Heino, joka on erikoistunut italialaiseen kirjallisuuteen. 1900-luvun klassikoiden Giuseppe Ungarettin ja Eugenio Montalen ohella Heino on suomentanut myös lukuisia nykyrunoilijoita. Eugenio Montale -suomennosvalikoimastaan Tuo minulle auringonkukka hänelle myönnettiin kansainvälinen Flaiano di Italianistica -palkinto.

”Kattavan ja hyvin taustoitetun valittujen runojen laitoksen julkaisu on odottamaton kulttuuriteko aikana, jolloin suuret kustantamot ovat jättäneet käännösrunouden täysin hunningolle.”

Vesa Rantama HS 17.12.2018

35
Kuva: Juhani Ihanus

72 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-06-4. Julkaistu 2021. Hinta 30 € (sis. alv).

Dylan Thomas Balladi pitkäsäärisestä syötistä Suomennos ja esipuhe Marja-Leena Mikkola | Kansi / taitto Terhi Adler. Kuva: GRANGERHistorical Picture Archive / Alamy Stock
Klassikko 36
Photo

Dylan Thomas

Balladi pitkäsäärisestä syötistä

Walesilainen Dylan Thomas (1914–1953) on modernin runouden keskeisiä nimiä. Suhtautumista hänen tuotantoonsa sävytti aluksi julkisuuden luoma legenda huonotapaisesta walesilaisesta boheemista, runoilijan klassisesta prototyypistä.

Dylan Thomasin muistiinpanot, kirjeet, esseet ja radioesitelmät ovat sittemmin auttaneet lähestymään hänen runouttaan, ja tieteelliset tutkimukset ovat keskittyneet hänen kuvalliseen ajatteluunsa. Nuorena kuolleen Thomasin omaperäinen runous on kestänyt sekä aikaa että nopeasti muuttuvien kirjallisten muotien paineen.

Balladi pitkäsäärisestä syötistä on Marja-Leena Mikkolan vuonna 1990 ilmestyneen klassisen Thomas-valikoiman Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan tarkistettu ja laajennettu laitos. Nimirunon ohella teos sisältää kolme uutta suomennosta ja aiemmin julkaistujen käännösten tarkistetut versiot kirkastavat kuvaa Thomasista 1900-luvun yhtenä tärkeimmistä runoilijoista.

Marja-Leena Mikkola on kirjailija ja suomentaja, joka 1980-luvulla tarttui suomentajana suureen runouteen. Sanantuoja, valikoima Sylvia Plathin runojen suomennoksia ilmestyi 1987 ja Dylan Thomasin Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan 1990.

Venäjän kielen opinnot veivät venäläisten kirjoittajien pariin. Ensimmäinen Anna Ahmatova -suomennoskokoelma ilmestyi 1991, ja sitä seurasivat valikoimat Osip Mandelstamilta, Boris Pasternakilta ja Marina Tsvetajevalta.

’’Thomasin runot liikkuvat hanakasti ihmisruumiista kosmoksen perimmäisiin salaisuuksiin ja saniaisista sotaan. Melodraama ja maailmanselitykset tulevat lukijalle hyvällä tavalla tutuiksi, puhuttiinpa sitten pommituksista tai merenrannan ihmeistä.’’

Sofia Blanco Runografi.fi

37

Antonella Anedda Anatomioita Suomennos ja jälkisanat Hannimari Heino | Kansi / taitto Terhi Adler.

176 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-13-2. Julkaistu 2022. Hinta 30 € (sis. alv).

Nykyrunous 38
Kuva: Maria Sofia Mormile

Antonella Anedda Anatomioita

Sardinialaistaustainen Antonella Anedda (s. 1955) on keskeisiä italialaisia nykyrunoilijoita. Roomassa asuvalta Aneddalta on ilmestynyt kuusi runokokoelmaa, kuusi esseeteosta ja käännöksiä. Hänen teoksensa ovat saaneet lukuisia palkintoja, ja tuotantoa on käännetty laajalti. Aneddalle on myönnetty ansioistaan runoilijana Sorbonnen yliopiston kunniatohtorin arvonimi. Runoilijantyönsä ohella hän opettaa italialaista kirjallisuutta Sveitsin italiankielisessä yliopistossa Luganossa.

Aneddan runouden intiimiys syntyy asumisen konkretiasta, kodin askareista ja arjen rituaaleista, mutta tilojen ja esineiden natura morta -tyyppisessä asetelmallisuudessa voi aistia myös samanlaista värinää kuin Giorgio Morandin pöytäjyrkänteen reunalle vaappumaan sysätyissä pulloasetelmissa. Tuon aavistuksenomaisen huojunnan saavat aikaan kysymykset ihmisen osasta sekä kodin seinät läpäisevä maailma, jolta ei voi suojautua mutta jonka kanssa voi opetella elämään.

Suomennosvalikoima Anatomioita esittelee Antonella Aneddan runoutta kolmenkymmenen viime vuoden ajalta.

Hannimari Heino on suomentaja ja runoilija, joka on ansioitunut etenkin italialaisen runouden suomentajana. Hän on suomentanut mm. klassikkorunoilijoita Giuseppe Ungarettia ja Eugenio Montalea sekä nykyrunoilija Antonella Aneddaa. Omaan tuotantoon kuuluu neljä runokokoelmaa sekä kaksi kaunokirjallista kirjeteosta, jotka hän on kirjoittanut yhdessä runoilija Kristiina Wallinin kanssa. Eugenio Montale -suomennosvalikoimastaan Tuo minulle auringonkukka (Kustannusliike Parkko 2018) hänelle myönnettiin kansainvälinen Flaiano di Italianistica -palkinto.

‘‘Klassikkojen, kuten Sapfon, kääntäjänä ansioitunut Anedda tuntuu katsovan eleettömyydellään ja symboleja tiivistämällä aikojen taakse, runon alakulähteisiin.’’

Mikko Lamberg Kulttuuritoimitus.fi 24.09.2022

39
Kuva: Juhani Ihanus
Tônu Ônnepalu Mitta Suomennos Katja Meriluoto | Esipuhe Mart Velsker | Kansi Terhi Adler | Taitto Timo Salo | 90 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-01-9. Julkaistu 2019. Hinta 30 € (sis. alv). Nykyrunous 40

Tõnu Õnnepalu

Mitta

Mitta on kirja rakkaudesta, seksuaalisuudesta, syyllisyydestä ja siitä vapautumisesta. Se linkittyy saumattomasti länsimaisen kulttuurin peruspilareihin. Mystiikka, jonka hämärään paisteeseen koko teos kietoutuu ei käy lukijalle ylivoimaiseksi, sillä kirjoittaja palaa aina kielellisten ja käsitteellisten vyörytysten jälkeen konkreettiseen, arkeen, tähän ja nyt: pihalle katajapensaan varjoon lukemaan kirjaa tai ullakkokerroksen suunnitelmaa luonnostelemaan.

Virolainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä Tõnu Õnnepalu on syntynyt Tallinnassa ja asuu Hiidenmaalla. Hän on julkaissut teoksia myös salanimillä Emil Tode ja Anton Nigov. Hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa vuonna 1985.

Õnnepalu on kääntänyt viroksi muun muassa Charles Baudelairen, Albert Camus’n, Allen Ginsbergin, François Mauriacin ja Marcel Proustin teoksia.

Katja Meriluoto suomentaa ja kirjoittaa runoutta sekä lastenproosaa. Meriluodon esikoisrunoteos Mehiläisen paino (Aviador) ilmestyi keväällä 2023. Käännöstyössään Meriluoto on keskittynyt virolaisen nykyrunouden (Kaplinski, Viiding, Mathura) suomentamiseen. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan itämerensuomalaiset kielet ja opiskellut Tarton yliopistossa virolaista ja vertailevaa kansanrunoustiedettä.

‘‘Merkittävä teksti on saanut arvoisensa kääntäjän ja käännöksen. Katja Meriluodon suomennos on tunnollisesti viimeistelty. Luonteva tiivi(st)ys ja huomaamaton sanaleikittely kertovat, että kääntäjä on rohkeasti tehtävänsä tasalla välittämässä sisältöä suomalaiselle lukijalle.‘‘

Hannu Oittinen Tuglas.fi 3/2019 41

Sielun kestää kauan palata kotimaahansa

Suomennos ja toimitus Rita Dahl | Esipuhe Rita Dahl | Kansi / taitto Terhi Adler.

124 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-05-7. Julkaistu 2021. Hinta 30 € (sis. alv).

Antologia 42
Kuva: Alberto Pombo

Sielun kestää kauan palata kotimaahansa

Kirjailija ja suomentaja Rita Dahl osallistui käännöstyöpajaan San Simónin saarella Galiciassa Espanjassa lokakuussa 2017. Työpajassa seitsemän runoilijaa käänsivät toistensa runoja niin, että yhteisenä kielenä oli portugali.

Antologia Sielun kestää kauan palata kotimaahansa kokoaa työpajan annin ja esittelee kuusi nykyrunoilijaa eri puolilta maailmaa. Antologian runoilijoita yhdistää jonkinlainen vapaaehtoinen sivullisuus, joka voi johtua kielellisistä, etnisistä tai sosiaalis-taloudellisista syistä. Runoilijat etsivät kotimaata, äidinkieltä ja identiteettiään transnationaalisen kaaoksen keskellä, pyrkien määrittämään nykyhetken minuuttaan suhteessa kokemuksiinsa, ulkoisiin rooliodotuksiin ja omiin muistoihinsa.

Antologiassa ovat mukana kroatialainen Tomica Bajsić, kiinalainen Hu Xudong, asturialainen Antón Garcia, galicialainen Estevo Creus Andrade, brasilialais-italialainen Francesca Cricelli ja galegoksi kirjoittava Yolanda Castaño

Rita Dahl on kirjailija, kääntäjä ja opettaja, joka on erikoistunut portugalinkielisiin runouksiin. Hän on suomentanut ja toimittanut ensimmäisen portugalilaista nykyrunoutta esittelevän antologian Maailman syrjällä (Palladium-kirjat 2017).

Dahlin oma kirjallinen tuotanto koostuu 21 kirjasta, joiden joukossa on niin tieto- kuin kaunokirjoja. Tietokirjojen aiheet ovat ulottuneet poetiikasta ja politiikasta viiteen eri maahan, Suomen kaivoksiin, maahanmuuttoon ja globalisaation uhkiin. Dahl on opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineenaan yleistä valtio-oppia ja kirjallisuustiedettä.

Teoksen sisältö ei kuitenkaan tyhjene yksinäisyyteen ja juurettomuuteen, vaan pohdinnat haarautuvat moniaalle näiden katveisiin. Kielen rajat kytkeytyvät identiteettiin, kuten Yolanda Castañon runossa: ”Millainen ihminen olisit toisella kielellä?”

Kuva: Jaani Föhr
Maiju-Sofia Pitkänen, Runografi 43

Villielämää

suomentanut ja toimittanut

Rita Dahl (toim.) Villielämää – nuoren galicialaisen runouden antologia Suomennos ja toimitus Rita Dahl | Esipuhe Rita Dahl | Kansi / taitto Terhi Adler. 336 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-12-5. Julkaistu 2022. Hinta 35 € (sis. alv).

Rita Dahl
Antologia 44
Kuva: Alberto Pombo

Villielämää

Nuoren galicialaisen runouden antologia Villielämää esittelee kolmentoista runoilijan omaäänistä runoutta. Runoilijat nostavat esiin teemoja kuten kielellisen ja kulttuurisen identiteetin, vallankäytön pienissä yhteisöissä, ongelmalliset perhesuhteet, sanan ja ruumiillisen kokemuksen yhteen kietoutumisen ja itsensä esittämisen sosiaalisen median aikakaudella.

Atlantin valtameren rannalla Espanjan luoteisosassa sijaitsevassa Galiciassa puhutaan omaa äidinkieltä, galegoa. Galicialaista runoutta ei juuri tunneta Suomessa. Villielämää-antologian lähtökohtana on vuonna 2017 ilmestynyt 13 Antoloxía da poesía galega próxima (Chan de Pólvora, toimittanut María Xesús Nogueira), joka esittelee enimmäkseen 1980–1990-luvuilla syntyneitä galicialaisrunoilijoita.

Nuorten runoilijoiden joukossa on todellisia vanhoja sieluja, jotka analysoivat tarkasti sukupolvien välisiä hankauskohtia sekä esi-isien vierautta. He eivät jätä käsittelemättä kipeitäkään kulttuurisia tapoja.

Rita Dahl on kirjailija, kääntäjä ja opettaja, joka on erikoistunut portugalinkielisiin runouksiin. Hän on suomentanut ja toimittanut ensimmäisen portugalilaista nykyrunoutta esittelevän antologian Maailman syrjällä (Palladium-kirjat 2017).

Dahlin oma kirjallinen tuotanto koostuu 21 kirjasta, joiden joukossa on niin tieto- kuin kaunokirjoja. Tietokirjojen aiheet ovat ulottuneet poetiikasta ja politiikasta viiteen eri maahan, Suomen kaivoksiin, maahanmuuttoon ja globalisaation uhkiin. Dahl on opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineenaan yleistä valtio-oppia ja kirjallisuustiedettä.

’’Erikoiset sanayhdistelmät, kieliopin venyttely ja epätavanomainen lauserakenne ilmentävät rikkonaisuutta materiaalisesti. Kenties runollisesti rikotulla ilmaisulla viestitetään, ettei kieli suinkaan ole neutraali väline, saati tarjoa kaikille samanlaisia sanomisen mahdollisuuksia.’’

Kuva: Jaani Föhr
Siru Kainulainen, Turun Sanomat 9.1.2023 45

Sigur ð ur Pálsson

Runon ääntä

etsimässä

Sigurður Pálsson Runon ääntä etsimässä

Suomennos ja esipuhe Tapio Koivukari | Jälkisanat Sigurður Pálsson | Kansi / taitto Terhi Adler. 186 sivua | suomi | ISBN: 978-952-7302-06-4. Julkaistu 2021. Hinta 30 € (sis. alv).

JPV
Kuva:
Pohjola 46
suomentanut Tapio Koivukari

Sigurður Pálsson

Runon ääntä etsimässä

Sigurður Pálssonin Runon ääntä etsimässä esittelee viime vuosikymmenien keskeisen islantilaisen runoilijan, jonka hauskat ja oivaltavat runot tarjoilevat aivan uuden puolen islantilaisesta runoudesta. Teos aloittaa Kustannusliike Parkon Pohjoismaiden runoutta esittelevän sarjan.

Sigurður Pálsson (1948–2017) oli Islannin sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä ja omaperäisimpiä runoilijoita. Hän toimi teatteriohjaajana ja opettajana ja kirjoitti runojen lisäksi näytelmiä, romaaneja ja oivaltavia muistelmateoksia. Jotkut Pálssonin runoista ovat kuin pieniä tarinoita, toiset taas pohtivia tai leikitteleviä. Niissä voi kuulla hiljaista ihmettelyä elämän mysteerin edessä, joskus esiin nousee pastorin tai opettajan neuvova sormi.

Monissa teksteissä runoilija kysyy myös oikeudenmukaisuutta. Runoissa voi nähdä häivähdyksen ranskalaisessa kulttuurissa elävästä käsityksestä runoilijoista ja ajattelijoista yhteiskunnallisen keskustelun kävijöinä ja johdattelijoina.

Kirjailija Tapio Koivukari aloitti suomentajan työt 1990-luvun alussa asuessaan Islannissa. Muun muassa Vigdís Grímsdóttirin ja Jón Kalman Stefánssonin romaanien ohella hän on suomentanut islantilaisia nykyrunoilijoita sekä proosaa ja draamaa noin kolmenkymmenen teoksen verran. Kirjan muodossa suomennoksista on julkaistu Gerður Kristnýn ja Sigurður Pálssonin runoutta. Vuonna 2020 Koivukarin suomennos Jón Kalman Stefánssonin romaanista Kaloilla ei ole jalkoja oli ehdolla Agricola-palkinnon saajaksi.

Kuva: Miikka Lappalainen

’’Antologian kääntäjä Tapio Koivukari on tehnyt kiitettävää työtä. Runon ääntä etsimässä avautuu elämäntyön kirjon ja kehityksen kattauksena, ja sen kieli vie huomion käännöksestä ja itsestään kohti merkityksiä, joita kenties Pálssonkin olisi tahtonut korostaa.’’

Carlos Lievonen, Runografi 47

parkkokustannus

Nunnankatu 4, 20700 Turku www.parkkokustannus.fi

Kirjatilaukset ja arvostelukappaleet: tommi@parkkokustannus.fi

Luettelon tiedot ovat osittain ennakkotietoja. Muutokset mahdollisia.

Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.