Kummit-lehti 1/2014

kummit L AS T E N KL I N I K OI D E N KUMMI T RY : N LEHTI

Elisan erilainen elämä Ennaltaehkäisy avainsanana osteoporoosissa Golfväki täysillä mukana talkoissa

1/2014 www.kummit.fi

ä n e t h ä t Tea TISSA

R E A S S S N U O U NK UKOK E T S LA TO

12–17 Kohta 24 vuotta täyttävä rautavaaralainen Elisa Kokkonen on lyhytkasvuinen ja kärsii muun muassa suolistosairauksista. Elisalle tehtiin ensimmäinen iso suolenkorjausleikkaus jo yhdeksän päivän iässä, ja sen jälkeen erilaisia operaatioita on ollut kymmeniä. Muutamankin kerran Elisan elämä on ollut hiuskarvan varassa.

– Elisa on taistelija, sanoo hänen Leenaäitinsä.

Elisan erittäin hankalista elämänvaiheista voit lukea tarkemmin tästä lehdestä.

2

www.kummit.fi • sisältö

kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

LAsTenKLInIKOIden KuMMIT ry:n LeHTI

HenKILÖT: HELENA VALTA Erikoislääkäri kertoo osteoporoosista

VIIRU JA PESONEN Lahjoitus lastennäytelmän tuotosta

42

12

ELISA KOKKONEN Erilainen elämä

TAIKUUTTA OULUSSAKIN Taikuri Kari viihdytti OYSissa

44

23

HENRI KEMPPAINEN Taikuutta Lastenklinikalla

KÄSITYÖLÄISET TYKSISSÄ Ikonen ja Häkkinen Turun klinikalla

48

24

PEKKA HYYSALO Taistellen takaisin

TUKHOLMAN-RISTEILYLLÄ Tallink Silja lahjoitti vaihtelua arkeen

56

32

OLLI PUNTILA Kummien testamenttispesialisti

TEEMU-NALLEN KONSERTTI DCA-tanssijoitakin Barona Areenalla

57

38

LOTTA HINTSA Miss Suomi klinikkavisiitillä

JORVISSA TOIVOTAAN TÄYTTÄ AREENAA Tuotto lapsipotilaiden viihtyvyyteen

52

KALLU TUOMINEN Kunnianosoitus kunniapuheenjohtajalle

54

TEA HIILLOSTE Mehudiskoa lastenkonsertissa

3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

5

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

18

PIENI HETKI Tunnelmapala klinikalta

26

LIVE NATION Tapahtumalippuja Kummeille

37

HANNA-KUMMIN VIISAAT VALINNAT Hanna Partasen reseptivinkit

28

GOLFFARIT Golfväki mukaan viihtyvyystalkoisiin

57

KUMMIVIERASKYNÄ Alexander Stubb

42

CLICK HENKILÖSTÖPALVELUT Lahjoitus Taysin lastenkirurgialle

60

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

43

ORIOLA Jatkoa arvokkaalle yhteistyölle

64

TOIVELISTAT Mitä klinikoilla tarvitaan?

45

STAPLES Lahjoitus lastentautien tutkimukseen

65

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

47

KULTAISET POJAT Tavarapyörät tulossa muotiin meilläkin

66

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä tulevat tapahtumat

66

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

20

FROZENIA KATSOMASSA Pikkupotilaita ja kummeja leffassa

31

PEHMOKOIRIA POTILAILLE Marko Lappeteläinen järjesti keräyksen

ENNALTAEHKÄISY AVAINASEMASSA

Lastentautien erikoislääkäri Helena Valta kertoo osteoporoosin hoidosta.

24-25

PALsTAT:

KuMPPAnIT:

TAPAHTuMAT:

numero 1/14 • 18. vuosikerta www.kummit.fi

8 –11

40

8

TÄssÄ LeHdessÄ

TAISTELLEN TAKAISIN

Pekka Hyysalo ei lannistunut loukkaannuttuaan lasketteluonnettomuudessa.

28-29 34–35

KANNEN KUVA: MATTI HANNULA

GOLFFARITKIN HYVÄLLÄ ASIALLA

Osallistumalla autat 

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 15,36 € + pvm.



Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155.

Tekstiviestin hinta on 10 €.



Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi



Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi



Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi



Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Golfväkikin on päättänyt yhdessä rintamassa aktivoitua pienten potilaiden viihtyvyyden lisäämiseksi. Tempauksen suojelija Mikko Ilonen keskiaukeamajulisteessamme.

48-51

POTILASPERHEITÄ RISTEILYLLÄ

Yhdeksän potilasperhettä pääsi laivayhtiön lahjoittamalle Tukholmanristeilylle

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

Staples Finland tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa

Staples Foundation tukee maailmanlaajuisesti tuhansien hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaa. Vuoden 2013 2 Million & Change –ohjelmassa Staples Finlandin työntekijät päättivät mitkä järjestöt Suomessa saavat Staples Foundationin lahjoittamat apurahat. Jo kolmantena vuotena peräkkäin tukisumma päätettiin antaa Lastenklinikoiden Kummien toimintaan.

Lahjoitussumma oli 22 700€ ja se kohdistetaan lastentautien tutkimukseen.

Staples Finland on osa maailman suurinta toimistotarviketoimittajaa Staplesia. Tavoitteenamme on tehdä toimistotarvikkeiden ostamisesta helppoa. Tarjoamme tuotteita, palveluita ja asiantuntemustamme toimistotarvikkeiden, kopioinnin, tulostuksen ja teknologian saralla.

Työllistämme maailmanlaajuisesti 88 000 henkilöä ja toimimme 26 maassa.

Lue lisää Staplesista osoitteesta www.staples.fi.

PÄÄTOIMITTAJALTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Hevisauruksia ja heiluvia helmoja

Hevisaurusar och svängande kjolar

Kummien uusi kymmentaival on juhlavuoden jälkeen lähtenyt vauhtiin ripeästi, ja tapahtumat tälle vuodelle ovat jo lähes valmiina.

Varainhankintaa teemme edelleenkin niin yksityisten kuin yrityslahjoittajien avulla, arpajaisilla sekä lukuisilla tapahtumilla, joista kevään aloittaa Teemu-nallen lastenkonsertti Barona Areenalla toukokuun alussa. Kyseessä on perheen pienimmille tarkoitettu lauantai-iltapäivän tapahtuma sekä konsertti. Kummien ”tuotevalikoimaan” ei ole kuulunut aivan vastaavaa, ja meiltä on usein kysytty ja toivottu konserttia alle kouluikäisille. Niinpä odotamme nyt hallia täyteen, kun matkaamme Espooseen ja Hevisaurukset sekä muut lasten suosikit pääsevät lavalle.

Faddrarnas nya decennium har efter jubileumsåret tagit god fart och innevarande års evenemang är nästintill klara. Vi fortsätter med medelinsamling med hjälp av både privata gåvogivare och företagsdonatorer, lotterier samt ett flertal evenemang, av vilka vårens första är nallen Teemus barnkonsert på Barona-arenan i början av maj. Det är frågan om ett eftermiddagsevenemang och en konsert på en lördag för familjens yngsta medlemmar. Något motsvarande har inte ingått i Faddrarnas ”produktsortiment” och vi har ofta fått förfrågningar och önskemål om en konsert för barn under skolåldern. Vi förväntar oss således en fullsatt hall när vi åker till Esbo där Hevisaurus och andra barnfavoriter får inta scenen.

Vuoden aikana matkaamme myös Turkuun – kaksi kertaa. Ensimmäinen Turun tapahtuma on erityisen mielenkiintoinen, sillä 2.10. esittelemme syksyn ja talven muotia yhdessä huippuartistien kanssa. ”Fashion show with friends” on ensimmäinen suuren luokan muotitapahtumamme. Turun Logomon catwalkilla tullaan näkemään liki 40 henkilöä – ammattimalleja, kummeja ja erityisesti paikkakunnalta yllätyshenkilöitä. Artisteista mukana ovat mm. Robin ja Jannica B. sekä taikuri Henri Kemppainen. Ikuiset timantit välkkyvät ja helmat heilahtelevat, kun tämä hiukan tavanomaisuudesta poikkeava hyväntekeväisyystapahtumamme toteutuu syksyllä. Liput tulevat myyntiin kesällä Lippupisteen kautta. Vuoden muita tapahtumia olemme koonneet tässä lehdessä olevaan tapahtumakalenteriin (s. 66).

Anne Knaster

toiminnanjohtaja verksamhetsledare

Tapahtumien lisäksi panostamme viihtyvyyteen, ja kummit vierailevat ahkerasti klinikoilla. Miss Suomi Lotta Hintsa ehti jo tehdä helmikuussa visiitin sekä Helsinkiin että Kuopioon ja taisi saada pienet prinsessat aivan ihastuksesta sekaisin. Viiru ja Pesonen ovat niin ikään viihdyttäneet lapsia ja heidän vanhempiaan klinikkatapahtumassa Helsingissä. Uusimmista kummeistamme Pekka Hyysalo kävi tapaamassa Pepin ja Samun lisäksi myös muita Helsingin klinikan lapsia. Pekka, josta juttua tämän lehden aukeamalla 24 –25, on poikkeuksellisen esimerkillinen nuori mies monelle lapselle, nuorelle ja myös vanhemmille. On meille suuri ilo, että hän on Lastenklinikoiden kummi.

Under året åker vi också till Åbo – två gånger. Det första Åbo-evenemanget är speciellt intressant då vi 2.10. förevisar höstens och vinterns mode tillsammans med toppartister. ”Fashion show with friends” är vårt första stora mode-evenemang. Närmare 40 personer kommer att stiga upp på Logomos catwalk i Åbo. Det är frågan om proffsmodeller, faddrar och i synnerhet överraskningsgäster från orten. Bland de medverkande artisterna finns Robin och Jannica B. samt trollkonstnären Henri Kemppainen. Eviga diamanter glittrar och kjolarna svänger när detta välgörenhetsevenemang, som avviker en aning från det vanliga, går av stapeln på hösten. Biljetterna kommer till försäljning på sommaren via Lippupiste. Årets övriga evenemang har vi samlat i händelsekalendern som finns i den här tidningen.

Utöver våra evenemang satsar vi på trivsel och faddrarna gör flitiga besök på klinikerna. Miss Finland Lotta Hintsa hann redan i februari göra ett besök både i Helsingfors och i Kuopio och de små prinsessorna såg ut att bli alldeles vimmelkantiga av beundran. Pettsson och Findus har också underhållit barnen och deras föräldrar vid ett klinikevenemang i Helsingfors. En av våra nyaste faddrar Pekka Hyysalo besökte utöver Peppi och Samu också andra barn på Barnkliniken i Helsingfors. Pekka är en ovanligt föredömlig ung man för många barn, unga och också föräldrar. Det är en stor glädje för oss att ha honom som Barnkliniksfadder.

Tässä lehdessä on viihtyvyyden lisäksi painavampaakin sanottavaa.

Dosentti Outi Mäkitien tutkimusryhmä on julkaissut ja jatkaa edelleen erittäin arvokasta ja laajaa tutkimusta liittyen lasten ja nuorten osteoporoosiin. Ryhmään kuuluva lastentautien erikoislääkäri Helena Valta kertoo (s. 8 –11) eri osteoporoosityypeistä, taudin syistä, oireista ja tutkimuksen edistymisestä. Tutkimusta rahoitetaan Lastentautien tutkimussäätiön toimesta Kummien kautta tulevasta lahjoituksesta.

Mahdollistamme vuosittain useamman tutkimusryhmän tai yksittäisen tutkijan mahdollisuuksia tehdä lastentautien tutkimustyötä. Tutkimustyö on uusien laitehankintojen ja viihtyvyyden ohella tärkeimpiä kohteita, joihin lahjoitusvaramme ohjautuvat, ja haluamme mahdollistaa laadukkaan lastentautien tutkimustyön Suomessa myös jatkossa.

Utöver trivsel finns det alltid ärenden med mera tyngd i Kummit-tidningen och vi har alltid artiklar också på svenska, i detta nummer på sid 60 – 63. Docent Outi Mäkities forskningsgrupp har publicerat en undersökning om osteoporos hos barn och unga och hon fortsätter ännu detta värdefulla och breda forskningsarbete. Specialistläkare inom pediatrik Helena Valta, som är med i gruppen, berättar om olika typer av osteoporos, om orsakerna till sjukdomen och om dess symptom samt om hur forskningen framskrider. Forskningen finansieras av Stiftelsen för pediatrisk forskning med medel som kommer in via Faddrarna. Varje år möjliggör vi ett flertal forskningsgruppers och enskilda forskares forskningsarbete inom pediatrik. Utöver apparatanskaffningar och trivsel hör forskningsarbetet till våra viktigaste objekt dit våra donationsmedel riktas och vi vill också framöver möjliggöra ett högkvalitativt forskningsarbete inom pediatrik i Finland.

Tule mukaan toimintaan ja osallistu Kummien tapahtumiin!

Kom med i verksamheten och delta i Faddrarnas evenemang!

Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Ostamalla Biolantuotteita tuet Lastenklinikoiden Kummien toimintaa.

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (15,36 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO

Teksti ja kuvat Matti Hannula

Liikunta, lihaskunto, kalsium ja D-vitamiini avainasemassa

Osteoporoosin hoidossa on panostettava ennaltaehkäisyyn Sekundaariset eli hankinnaiset osteoporoosit koskevat lähes kaikkia lastentautien osa-alueita.

– Niiden suhteen on tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisyyn, painottaa vuodesta 2008 HYKS Lastenklinikan metabolisella luustovastaanotolla työskennellyt lastentautien erikoislääkäri Helena Valta.

Hän myös vastaa lasten osteoporoosin hoidosta Lastenklinikalla.

L

apsuusiän osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun heikentynyt lujuus altistaa murtumille.

– Luun lujuuteen vaikuttavat luun määrä ja laatu, kiteyttää Helena Valta. Hän on ollut lastenlääkärinä lähes 20 vuotta, ensin suppeana erikoisalanaan lasten nefrologia eli munuais- ja virtsatiesairaudet.

– Siinä työssäni hoidin runsaasti elinsiirtopotilaita. Tein sitten väitöskirjani lasten hankinnaisesta osteoporoosista. Sitä varten tutkin kaikki sairaalamme seurannassa olleet, alle 18-vuotiaat elinsiirtolapset ja -nuoret. Myös osteoporoosin esiintymistä reumalapsilla kartoitettiin. Sitä kautta perehdyin luustoasioihin, kertoo Valta.

Valta teki väitöskirjansa munuaisja elinsiirto-osaston ylilääkärin, professori Hannu Jalangon ja nykyään

Lastentautien erikoislääkäri Helena Valta vastaa lasten osteoporoosin hoidosta Lastenklinikalla.

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

Tukholmassa työskentelevän dosentti Outi Mäkitien ohjauksessa. Valta on jäsenenä Mäkitien johtamassa tutkimusryhmässä, joka tutkii muun muassa osteoporoosia ja luustodysplasioita. Tutkimukseensa Mäkitie on saanut tälle vuodelle Lastentautien tutkimussäätiöltä 30 000 euron apurahan. Lastentautien tutkimussäätiö on eräs Kummien keskeisistä tukikohteista.

Lasten kohdalla diagnoosi tiukassa Osana lasten osteoporoosin diagnostiikkaa käytetään luun mineraalitiheysmittausta eli DXA-tutkimusta.

– Aikuiselle voidaan osteoporoosidiagnoosi asettaa pelkästään luuntiheysmittauksen tuloksen perusteella, lasten kohdalla sen sijaan ei koskaan, Helena Valta korostaa.

– Lapsella pitää olla matalan luuntiheyden lisäksi merkittävä murtuma, kuten joko yksi alaraajan pitkän luun murtuma tai kaksi yläraajan pitkän luun murtumaa tai selkärangan nikaman kompressiomurtuma.

Lasten osteoporoosin kansainväliset kriteerit päivitettiin vuonna 2007, jotta osteoporoosidiagnoosia ei asetettaisi liian kevyin perustein tai aloitettaisi lapselle turhaan bisfosfonaattilääkitystä. Joissakin erityistapauksissa lapselta otetaan suoliluusta koepala, jonka avulla voidaan tutkia luun uudelleen muotoutumista ja aineenvaihduntaa.

Kahta päätyyppiä Osteoporoosia on kahta päätyyppiä: primaaria ja sekundaarista.

– Primaari osteoporoosi on synnynnäinen. Se voidaan jakaa kahteen pääryhmään: perinnölliset sidekudossairaudet, joista yleisin on osteogenesis imperfecta eli synnynnäinen luuston haurastuminen, sekä juveniili idiopaattinen osteoporoosi, joka usein diagnosoidaan vähän ennen murrosikää. Viimemainitun aiheuttaja on toistaiseksi selvittämättä, Valta kertoo.

– On myös suvuittain kulkevia primaareja osteoporooseja. Parhaillaan pyritään tutkimaan, mitkä geenit niitä aiheuttavat. Outi Mäkitien tutkimusryhmä on

Kuusivuotias Victoria Rask luuntiheysmittauksessa.

Erikoislääkäri Helena Valta juttelee Victorialle mukavia ennen kivuttoman DXA-tutkimuksen alkua.

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

selvittänyt, että WNT1-geenin mutaatio voi aiheuttaa varhain alkavaa perinnöllistä osteoporoosia.

Osteogenesis imperfectaa on useaa eri tyyppiä ja vaikeusastetta.

– Osteogenesis imperfectasta tunnetaan myös väistyvästi periytyviä muotoja, jotka ovat meillä Suomessa hyvin harvinaisia.

Perussairauden jälkiongelma Sekundaariset eli hankinnaiset osteoporoosit koskevat melkein kaikkia lastentautien osa-alueita. Ne voivat aiheutua joko lapsen perussairaudesta tai lapsen saamasta hoidosta.

– Aikaisemmin oli vallalla käsitys, ettei lapsilla ole osteoporoosia. Mutta kun asiaa ruvettiin tarkemmin selvittelemään, todettiin, että sitä on pitkäaikaissairailla lapsilla yllättävänkin paljon, Valta kertoo.

– Nykykeinoin pystytään hoitamaan hyvinkin vaikeita lasten sairauksia, mutta joskus osteoporoosi ilmaantuu ”myöhäisongelmana”, hän jatkaa.

– Alkuvaiheissa se on usein vähäoireista ja paljastuu vasta, kun lapselle tulee toistuvasti murtumia.

Esimerkiksi selkärangan nikamamurtumia voi olla

pitkäaikaissairailla lapsilla aivan oireettomina. Ne ovat kuitenkin yleensä merkki merkittävästä osteoporoosista, Valta huomauttaa.

– Osteoporoosin syntyyn voi olla osallisena monen pitkäaikaissairauden hoidossa käytettävä kortisonilääkitys.

Muun muassa kaikki elinsiirtopotilaat saavat siirron jälkeen kortisonilääkityksen, aluksi suurempina ja myöhemmin pienempinä annoksina.

– Varsinkin ennen biologisten lääkkeiden markkinoille tuloa myös lastenreumapotilaat ja tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat lapset saivat kortisonilääkitystä hyvinkin pitkiä aikoja.

Kortisonia käytetään myös muun muassa leukemian hoidossa ja kantasolusiirtojen yhteydessä.

– Myös lapsen perussairaus, esimerkiksi synnynnäinen sappiteiden puutos, voi aiheuttaa osteoporoosia, samoin Suomessa harvinainen kystinen fibroosi, Valta toteaa.

Lähes sata lasta seurannassa – Eräs tärkeä riskiryhmä hankinnaiselle osteoporoosille on vaikeasti liikuntavammaiset lapset, Helena Valta kertoo.

 – Alkuvaiheissa osteoporoosi on usein vähäoireista ja paljastuu vasta, kun lapselle tulee toistuvasti murtumia, Helena Valta kertoo.

10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

– Myös hoitamaton kasvuhormonipuutos tai kilpirauhasen liikatoiminta voivat aiheuttaa osteoporoosia.

Entistä pienemmät keskoset pystytään nykyään hoitamaan menestyksekkäästi, ja myös heillä on myöhemmin riski sairastua osteoporoosiin.

Osteogenesis imperfectaa sairastavia lapsia on tällä hetkellä Lastenklinikalla seurannassa ja hoidossa vajaa sata.

– Sekä hankinnaista osteoporoosia että osteogenesis imperfectaa voidaan nykyisin hoitaa tehokkaasti, mutta hankinnaisen osteoporoosin suhteen on tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisyyn, Valta painottaa.

– Pyrimme nykyisin aloittamaan kaikille osteoporoosin suhteen riskiryhmään kuuluville lapsille hyvissä ajoin asianmukaisen kalsium- ja D-vitamiinilääkityksen ja seuraamme luuston terveyttä luustontiheysmittauksilla.

Tietyissä riskiryhmissä tarkistetaan myös, onko lapselle kehittynyt selkärangan nikamiin osteoporoottisia murtumia.

– Lapsilla nikamamurtumat ovat usein oireettomia, aikuiset oireilevat selkeämmin. Aina kun pitkäaikaissairautta poteva lapsi valittaa selkäkipuja, kannattaa tilanne ottaa vakavasti, Valta korostaa.

Hyvä lihaskuntokin tärkeää Riittävän kalsiumin ja D-vitamiinin saannin turvaamisen lisäksi on riittävä liikunta tärkeä osa osteoporoosin ennaltaehkäisyä.

– Niinpä lasta pitää kannustaa liikkumaan niin paljon kuin mahdollista, Valta sanoo.

– Myös pyörätuolipotilailla päivittäinen alaraajoille tuleva kuormitus esimerkiksi seisomatelineessä olemalla on suotavaa.

Fysioterapia on tärkeä osa hoitoa. Hyvä lihaskunto on luuston kannalta tärkeää.

– Pitkäaikainen makuuttaminen vähentää aina luumassaa ja on haitaksi luuston terveydelle, Valta huomauttaa.

Osteoporoosi saattaa tuntua perussairauden rinnalla pieneltä ongelmalta, mutta se voi aiheuttaa paljon kipuja, murtumia ja muullakin tavoin elämänlaadun huononemista.

– Se voi vaikuttaa huonontavasti aikuispituuteen, ja huippuluumassa voi jäädä tavanomaista matalammaksi ja johtaa oireiseen osteoporoosiin jo nuorella aikuisiällä, lastenlääkäri Valta kertoo.

Luuntiheysmittauksen jälkeen potilaat käyvät aina Lastenklinikan metabolisella luustovastaanotolla.

Tässä Helena Valta tutkii nelivuotiasta Jason Hangoa.

– Mutta on pyrittävä ennaltaehkäisyyn, Valta korostaa.

– Pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla pystytään tekemään paljon ja jo tällä hetkellä meillä Suomessa tehdäänkin. Liikunnan lisäksi myös ravitsemus on erittäin tärkeää, ja siihenkin panostetaan.

Näitä varten meillä on esimerkiksi Lastenklinikalla hyvät fysioterapeutit ja ravitsemusterapeutit.

Kalsium pyrkii unohtumaan Eräs merkittävä osteoporoosipotilasryhmä on anorektikot, sillä anoreksiaan liittyy monta osteoporoosille altistavaa tekijää. Myös maitoproteiiniallergia voi ”poikia” osteoporoosin.

– Joskus on niin, että lapset, jotka ovat olleet vauvoina maitoallergisia, eivät korvikemaidosta luopumisen jälkeen ole tottuneet juomaan tavallista maiBisfosfonaatit hoidon mullistajina toa, Helena Valta kertoo.

– Alle kouluikäisenä he vielä saavat tarvittavan Nykyään lasten vaikeaakin osteoporoosia voidaan ja sitä myös pitää hoitaa. kalsiumin tableteista. Myöhemmin kalsiumtablet– Erityistapauksissa voidaan käyttää bisfosfotien käyttö voi jäädä pois, ja jos tilalle ei oteta mitään naattilääkitystä, joka on täysin muuttanut osteopomaitotuotetta, esim. juustoa tai hapanmaitotuotteita, roosin hoidon, Valta toteaa. lapselle voi alkaa tulla murrosiässä luunmurtumia.

– Ensin niitä käytettiin vain aikuispotilailla, sitten Jos alle 10-vuotiaalla lapsella on ollut kaksi tai myös osteogenesis imperfecyli 10-vuotiaalla kolme ns. taa sairastavilla lapsilla. Viipitkän luun murtumaa, on meisen 10 vuoden aikana suosituksen mukaan pyritbisfosfonaattien käyttö on tävä selvittämään, onko lapMistä lasten lääketieteen laajentunut myös lapsiin, sella mahdollisesti osteopoaiheesta haluat lukea joilla on hankinnainen osteoroosia. poroosi. Kyseisellä lääkityk– D-vitamiinista kirjoiteKummit-lehdestä sellä on saatu hyviä hoitotaan paljon, ja sitä annetaan asiantuntija-artikkelin? tuloksia. lapsille joskus jopa liian palKerro se osoitteessa Osteoporoosiriskissä olejon. Kalsium sen sijaan tahkummit@kummit.fi vien lasten määrä tulee jattoo helposti unohtua, Helena kossakin kasvamaan.

Valta päättää. ● Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA

Elisa ei anna periksi

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Taistelija TeksTi ja kuvaT MATTI HAnnuLA

rautavaaran ylä-Luostalla Pohjois-savossa asuva elisa Kokkonen ei saanut syntyessään käteensä parhaita mahdollisia kortteja. Tämän kuun lopulla 24 vuotta täyttävä elisa on lyhytkasvuinen, kärsii suolistosairauksista ja on ehtinyt jo selättää muun muassa imusolmukesyövän. Positiivinen asenne ja elämänhalu ovat olleet elisan valttikortteja. Hän jaksaa katsoa eteenpäin, vaikka tulevaisuuden suunnitelmien perässä onkin isoja kysymysmerkkejä.

E

LIsA KOKKOnen syntyi 25. huhtikuuta 1990.

– Raskausviikolla 32 varmistui, että lapsi on lyhytkasvuinen, Elisan äiti Leena Kokkonen kertoo.

– Jo sitä ennen oli ollut ”pallottelua” asiasta.

Kun lasketusta ajasta oli kulunut reilut kaksi viikkoa, synnytys käynnistettiin, ja se oli hyvin hankala.

– Elisalla oli lyhyt napanuora, ja se oli kaksi kierrosta tiukasti kaulan ympärillä, äiti kertoo.

– Elisa vietiin heti teho-osastolle. Minäkin sain nähdä hänet vasta pari tuntia myöhemmin. Hyvävointinen, virkeä tyttö hän kuitenkin oli, Leena Kokkonen muistaa.

– Se on jäänyt mieleen, että silloin Elisa imi tuttipullosta maitoa posket lommolla. Sen jälkeen ei ole Elisan suu ruoalle auennut. Ensimmäiset vuodet olivat väkisin syöttämistä.

 Positiivisuus ja elämänhalu ovat olleet Elisan valttikortteja vastoinkäymistenkin keskellä.

 Elisa tykkää eläimistä. Kotona hänen hellyydestään pääsee nauttimaan muun muassa nelivuotias sekarotuinen Alma.

Paksusuolesta heti pätkä pois Elisan lyhytkasvuisuusoireyhtymä on nimeltään rusto-hiushypoplasia. Elisalla on myös lyhytsuolisyndrooma, joka usein johtuu lyhytkasvuisuudesta, ja vajaan vuoden vanhana hänellä diagnostisoitiin Hirschbrungin tauti eli paksusuolen hermosoluvajaus.

– Syndroomasta tekee niin vaikean se, että koko paksusuoli on poistettu ja ohutsuolestakin yli puolet, Leena Kokkonen selvittää.

Elisalle tehtiin ensimmäinen iso suolenkorjausleikkaus jo yhdeksän päivän iässä. Paksusuolesta leikattiin silloin pois pätkä, kun luultiin taudin ulottuvan vain pienelle alueelle. Samalla Elisalle laitettiin ohutsuoliavanne, ja sellainen hänellä on siitä lähtien ollut koko elämänsä ajan. kymmeniä operaatioita Leena-äiti ei tarkalleen edes muista tai tiedä, kuinka monta kertaa Elisan suolistoa on operoitu.

– Kymmeniä kertoja, suurimmaksi osaksi seitsemän ensimmäisen vuoden aikana. Mutta ei vatsa ole lähtenyt millään konstilla toimimaan. selviytymistarina • www.kummit.fi

13

Melko pian syntymän jälkeen Elisalle laitettiin myös nenä-maha -letku. Mutta hän oksensi kaiken pois. Suoli ei toiminut, ja vatsa rupesi paisumaan.

Kesti suhteellisen pitkään, ennen kuin Hirschbrungin taudista tuli varmuus.

– Lääketiede on niistä päivistä niin paljon kehittynyt. Nykyään ei varmasti kenenkään tarvitse päiviä saati viikkoja odotella saadakseen tietää, mistä on kysymys. Näin vaikeaa tapausta ei ollut aiemmin ollut. Siinä mielessä ymmärrän, että lääkäritkin olivat silloin aivan ymmällään, Leena Kokkonen toteaa.

Vajaan vuoden ikäisenä Elisa oli ensimmäistä kertaa Helsingin Lastenklinikalla.

– Suolistosairauksiin erikoistuneeseen lastenkirurgian professori Risto Rintalaan olimme kyllä olleet jo aiemmin puhelimitse yhteydessä, Leenaäiti muistelee.

– Rintala taisi käydä kahdesti Kuopiossakin Elisaa operoimassa. Suurin ongelma oli siinä, ettei se vähäinen tervekään suolenpätkä oikein toiminut.

Kun suoleen kertyy bakteerin liikakasvua, joudutaan turvautumaan antibiootteihin. Eikä tulehduksiin aina oikein tahdo löytyä tepsivää antibioottia, kun Elisa on tullut immuuniksi niin monelle lääkeaineelle.

Suonensisäinen ravitsemuskaan ei ole ongelmaton.

– Muun muassa laskimotukoksia ilmaantuu, eivätkä Elisan pintasuonet enää kestä minkäänlaista piikitystä, Leena Kokkonen kertoo.

– Niinpä Elisalle on jo neljästi operoitu laskimoportti sydämen eteiskorvakkeeseen. Seitsemän vuotta se on pisimmillään kestänyt samalla asennuksella.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Elisa aloitti esikoulun vuoden myöhässä normaalista aikataulusta.

– Koulunkäynti oli vaikeaa ja vaihtelevaa. Mutta oli vuosissa aina parempiakin pätkiä, Leena-äiti muistelee.

Uusi takaisku Vuonna 2010 kaikki meni vielä entistäkin vaikeammaksi: Elisalla todettiin lymfooma eli imusolmukesyöpä.

Sytostaatit veivät suolen toimintaa entisestäänkin alaspäin. Kesästä 2012 asti lymfooma on ollut periaatteessa voitettu kanta, mutta tietysti Elisa on edelleen koko ajan seurannassa sen suhteen.

– Varpaillaan on oltava koko ajan, Leena-äiti toteaa.

– Lyhytkasvuisuus lisää riskiä sairastua syöpätauteihin. Esimerkiksi vuosi sitten keväällä Elisan veriarvot antoivat viitteitä leukemiasta. Luuydintutkimustakin jo suunniteltiin, mutta sitten arvot alkoivat kohota.

Muutaman kerran Elisan elämä on ollut hiuskarvan varassa.

– On ollut tilanteita, ettei kukaan ole enää osannut auttaa. Mutta Elisa on selvinnyt niistäkin. Hän on taistelija, sanoo äiti silmänalustaan pyyhkien.

Lyhytkasvuisuus on periytyvää. Elisalla on kaksi lyhytkasvuista tätiä isän puolelta.

– Joku on väittänyt, ettei se ole periytyvää. Mutta olihan se ja vieläpä heti seuraavassa polvessa, Leena Kokkonen hymähtää.

 Perhepotretissa Elisan äiti Leena Kokkonen sylissään perheen kissa, Elisan oikealla puolella äidin avomies Jari Vehviläinen ja Alma-koira.

”Nykyään ei varmasti kenenkään tarvitse päiviä saati viikkoja odotella saadakseen tietää, mistä on kysymys. Näin vaikeaa tapausta ei ollut aiemmin ollut. Siinä mielessä ymmärrän, että lääkäritkin olivat silloin aivan ymmällään.”  Muun muassa kirjat antavat Elisalle voimaa.

– Varsinkin iltaisin ennen nukkumaanmenoa tykkään lukea fantasiakirjallisuutta ja hevosseikkailuja.

– Sanoisin, että koko Suomessa ei näin vaikeita lyhytsuolisyndroomatapauksia ole kuin korkeintaan kaksikymmentä. Joillekin heistä on jo tehty suolensiirto. Mutta lyhytkasvuiselle sitä ei voida hylkimisreaktion vuoksi ajatella. Hylkimislääkkeistä tulisi kuitenkin ongelmia. Muuten Elisa olisi varmasti ollut siirtojonossa ensimmäisten joukossa, Leena-äiti uskoo.

Elisa ei lainkaan pysty syömään suun kautta.

– Aina välillä tekisi mieli maistaa jotakin, Elisa kertoo.

– Mutta olen aina kuitenkin pystynyt hillitsemään itseni. Sillä jos söisin, niin mahani voisi mennä tukkoon.

Suun kautta Elisa pystyy ainoastaan juomaan vettä. Kun hänellä on parempi vaihe menossa, hän saa letkuruokaa suoraan gastrostoomanappiin. Huonomman vaiheen aikana Elisa saa ravitsemuksensa laskimoportin kautta.

– Perinnöllisyyslääkärit ovat sanoneet, että hyvin harvoin käy niin. Yleensä jää yksi tai kaksi sukupolvea väliin.

Leena Kokkosen nuorin lapsi, nyt 16-vuotias Joonas, tutkittiin jo hyvin aikaisessa sikiövaiheessa.

Todettiin, että hän ei ole lyhytkasvuisuusgeenin kantaja. Elisan vanhempien sisarusten, 1982 syntyneen Johannan ja 1985 syntyneen Saaran geeninkantavuutta ei ole tutkittu, mutta kaikki muut kolme ovat joka tapauksessa kaikin puolin terveitä.

 Elisa joutuu edelleen olemaan paljon sairaalassa.

Niinpä hoitohenkilöstöstä on tullut hänen ystäviään. Tässä sairaanhoitaja Hannele Partanen ja Elisa esittelevät Elisan tekemiä helmiä.

Normaalimpaakin elämää Viime aikoina Elisa on pääsääntöisesti ollut viikot sairaalassa ja viikonloput kotona.

– Meillä on tippakoneet kotona. Minä olen häntä täällä hoitanut, kuten hoidin muutaman vuoden kokonaankin 2000-luvun alussa. Opettelin silloin asiat ja sain luvat. Kovin yleistä tällainen oma kotihoito ei taida olla, Leena Kokkonen tuumii.

– On vaikea sanoin kuvata, mitä kaikkea siihen liittyy. Ventovieras ei siihen pystyisi, ja henkinen vastuukin olisi varmasti liian suuri, hän arvelee.

Elisan palveluasuntoon muuttamisestakin on ollut puhetta.

– Siinä tulee kuitenkin nopeasti raja vastaan, kun siellä ei kuitenkaan pystyttäisi Elisaa hoitamaan, Leena Kokkonen sanoo. Hän itse työskentelee osa-aikaisena lastenhoitajana päiväkodissa.

järki voitti Kuopion yliopistollinen sairaala oli lähes pari vuosikymmentä myös Leena Kokkoselle kuin toinen koti.

– Nyt kun Elisa on jo vanhempi, ei minun ole siellä sairaalassa tullut niin paljon aikaa vietettyä.

Elisaa oltiin taannoin siirtämässä aikuisten osastolle.

– Kovat taistelut asiasta käytiin.

Onneksi aikuisten puolen lääkärit olivat riittävän tiukasti sitä mieltä, ettei Elisaa kannata siirtää pois lasten osastolta, missä kuitenkin on niin hirveän pitkältä ajalta kaikki tietämys Elisan sairauksista, Leena Kokkonen selvittää.

– Helsingissä Elisaa ei ole yritettykään siirtää aikuisten puolelle. Ei ole sielläkään mitään järkeä kenenkään ruveta uudestaan opettelemaan näitä Elisaan liittyviä asioita, hän jatkaa. selviytymistarina • www.kummit.fi

15

”Pojat eivät sitten edes omille vanhemmilleen uskaltaneet minun tilanteestani kertoa.

Heidän vanhempansa luulivat, että minä olen joku mutantti. Ärsytti, kun pojat eivät sitten edes yrittäneet puolustaa minua.”  – On minulla haaveita. Mutta niiden kaikkien perässä on erittäin iso kysymysmerkki, Elisa tietää.

– Siinä määrin kuin Elisan hoitamiselta pystyn.

Hektisissä vaiheissa tuppaa niin sanottu normaali elämä unohtumaan. Kun Elisalla on parempi vaihe, huomaa taas, että sellaistakin elämää voi olla.

Elisan infektioherkkyys asettaa joka tapauksessa omat rajoituksensa parempinakin aikoina.

– Hän saa hyvin helposti esimerkiksi vatsataudin, jos olemme jossakin yleisötapahtumassa, Leena Kokkonen kertoo.

– Mutta eihän silläkään tavalla voi elää, ettei koskaan missään kävisi. Olen pyrkinyt tarjoamaan Elisalle niin normaalin elämän kuin näissä olosuhteissa on mahdollista.

Kokkoset ovat asuneet Nilsiässä vuoteen 2009 ja siitä lähtien Rautavaaran Ylä-Luostalla suurehkolla maatilalla, missä heillä ehti olla kaksi poniakin. Elisan sittemmin sairastaessa imusolmukesyöpää oli poneista luovuttava. Elisan vanhemmat ovat eronneet, ja Elisan kotia isännöi nyt Leena Kokkosen avomies Jari Vehviläinen. Perheeseen kuuluvat myös nelivuotias sekarotuinen Alma-koira ja kolmannella ikävuodellaan oleva kissa.

Heppatyttönä pitkään Elisan lyhytkasvuisuus, rusto-hiushypoplasia, on luuston ja ruston sairaus. Sen vuoksi hänen hiuksensa ovat aina olleet erittäin hennot ja kynnet hauraat.

– Elisalla on sairaudesta kaikkein vaikein muoto, ja hän on saanut kaikki mahdolliset siihen liittyvät liitännäissairaudet vaikeimman kaavan mukaan, Leena-äiti kertoo.

Kaikesta huolimatta Elisa harrasti ratsastusta 7-vuotiaasta alkaen koko peruskouluvaiheen ajan.

Mäntykankaan erityiskoulussa Elisa kävi vielä kymppiluokan ja yritti sen jälkeen, syksystä 2009,

jatko-opiskelua Pieksämäellä Agricola-opistossa.

Sairastelut ovat kuitenkin kerta toisensa jälkeen romuttaneet suunnitelmat.

– Seitsemänkymmentä prosenttia, äiti arvioi Elisan huonommat vaiheet niihin parempiin verrattuna.

Viime marraskuussa Helsingin Lastenklinikalla lääkärit saivat Elisan asiat tilapäisesti tasapainoon.

– Mutta jo seuraavassa hetkessä saattaa matto taas lähteä jalkojen alta. Sen vuoksi ei oikein osaa etukäteen mitään suunnitellakaan, Leena Kokkonen toteaa.

Lontoon-matka haaveena Elisalla on kuitenkin omat suunnitelmansa: – Lontoossa aion päästä käymään.

Mäntykankaan ajoilta tuttu opettaja on pitänyt Elisaan tiiviisti yhteyttä ja on luvannut tarvittaessa lähteä mukaan toteuttamaan tuota Elisan haavetta.

Jotta Elisa saisi sairaalassa ollessaan aikansa paremmin kulumaan, hänellä on paljon harrastuksia.

– Tykkään huovuttaa erilaisia juttuja,

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

 – On ollut tilanteita, ettei kukaan ole enää osannut auttaa.

Mutta Elisa on selvinnyt niistäkin, toteaa Leena-äiti.

 Kokkosilla oli aiemmin kaksi poniakin, mutta niistä oli luovuttava Elisan sairastuttua lymfoomaan.

Tässä Elisa Kassuponin kanssa.

Kuva on Kokkosten omasta arkistosta.

esimerkiksi huopahahmoja ja tauluja. Teen myös kalvoväritöitä ikkunoihin sekä avainnauhoja ja helmiä. Tykkään myös piirtämisestä sekä maalaamisesta ja pelaan mielelläni esimerkiksi sellaisia lautaja konsolipelejä, joissa on vähän haastetta. Pidän myös shoppailusta.

Monenlaisia lisävirikkeitä Elisa saa sairaalan askarteluohjaajilta.

Myös musiikki, elokuvat ja kirjat ovat Elisalle tärkeitä, voimaa antavia asioita.

– Stella, Jippu, Irina, Jenni…, luettelee Elisa suosikkejaan.

– Tykkään tosi paljon laulaa lempikappaleideni mukana.

– Eläin- ja fantasiaelokuvista tykkään. Frozen oli pitkästä aikaa tosi hyvä elokuva. Kävin sen katsomassa Kuopiossa elokuvateatterissa kummitätinä kanssa. Saara Aallon siinä laulamaa Taakse jää -kappaletta olen viime aikoina kuunnellut, kun on ollut vaikeaa.

– Varsinkin iltaisin ennen nukkumaanmenoa tykkään lukea fantasiakirjallisuutta ja hevosseikkailuja. Telkkarista katson varsinkin koirankoulutus- ja luonto-ohjelmia. Salkkareitakin tulee seurattua, samoin sairaalasarjoja, vaikka luulisi, että saan sairaaloista muutenkin tarpeekseni, Elisa naurahtaa.

Isoja kysymysmerkkejä Elisa on iloinen ihminen. Mutta kun suolistovaivat piinaavat pahimmillaan, ei hän tietenkään voi kovin hyvällä tuulella olla.

– Minä en Elisan raivareihin säry, ja on ihan hyvä, että hän antaa aina välillä pahan olon tulla ulos, Leena-äiti sanoo.

Pahoja masennuskausiakin Elisalla on ollut muutama.

– Ensimmäinen oli suunnilleen kymmenen vanhana. Mielialalääkitystä hänelle ei kuitenkaan ole koskaan annettu.

Viimeksi sitä harkittiin viime joulun tienoilla, kun lyhytkasvuisuudesta ja lyhytsuolisyndroomasta Elisan tavoin kärsinyt, Kummit-lehden palstoiltakin tuttu nuorimies Valtteri Heikkilä kuoli. Valtterin ja Elisan ystävyys oli vastikään ehtinyt syventyä uudelle tasolle.

– Ensimmäistä kertaa olin löytänyt ihmisen, joka ymmärsi heti, mistä minun sairauksissani on kysymys, Elisa sanoo.

– Aiemmin minulla on ollut joitakin seurustelusuhteita terveiden kanssa. He eivät koskaan ymmärtäneet, miksi minä oikein olen sairaalassa, hän harmittelee.

– Kun ne pojat eivät sitten edes omille vanhemmilleen uskaltaneet minun tilanteestani kertoa, heidän vanhempansa luulivat, että minä olen joku mutantti. Ärsytti, kun pojat eivät sitten edes yrittäneet puolustaa minua.

Valtteri Heikkilän elämä päättyi 22. joulukuuta Helsingin Lastenklinikalla verenmyrkytyksen seurauksiin. Elisa Kokkosen elämä jatkuu.

– Eteenpäin on pyrittävä. On minulla paljon toiveita ja haaveita. Mutta niiden kaikkien perässä on erittäin iso kysymysmerkki. ● Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

PIENI HETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran pieneen potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

18

www.kummit.fi • Pieni hetki

Helsingin Lastenklinikka, 4.2.2014 kello 13.21 Niinimäen kylästä Leppävirralta PohjoisSavosta kotoisin oleva 10-vuotias Tiia Tervakangas oli hoidossa osastolla K8, kun hallitseva Miss Suomi Lotta Hintsa tuli klinikkavierailullaan kyselemään kuulumisia. Tiia sai Lotalta muistoksi nimmarikortin. Pari päivää myöhemmin Lotta-missi kävi ilahduttamassa potilaita Kuopion yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla.

Lotta Hintsan klinikkavierailuista lisää aukeamalla 38–39.

Pieni hetki • www.kummit.fi

19

eLOKuvIssA

 Minna Kuukka oli ottanut elokuviin mukaan 7-vuotiaat kaksosensa Violan ja Jooan.

 Saara Aalto oli antanut Frozen-elokuvaan äänensä prinsessa Annalle.

Animaatiokomediaa katsomassa

Frozen ei jättänyt kylmäksi

Taru Valkeapää pääsi ennen elokuvan alkua Teemu-nallen kainaloon.

Finnkino, Lastenklinikoiden Kummit ja The Walt disney company nordic järjestivät 16. joulukuuta Helsingissä Kinopalatsissa Frozen – huurteinen seikkailu -elokuvan ennakkonäytöksen. Tilaisuuteen oli kutsuttu teatterin täydeltä pikkupotilaita perheineen.

T

APAHTuMAn MAHdOLLIsTAJIA olivat myös Fazer, joka tarjosi Angry Birds -donitsit, ja Alfmix, joka tarjosi piparit. Ennakkonäytöstilaisuutta tähdittivät Frozenin ääninäyttelijät Saara Aalto (Anna) ja Axl Smith (Kristoff).

Ennen elokuvan alkua Saara Aalto lauloi livenä yhden laulun elokuvasta. Paikalla oli myös monta tuttua Kummia, kuten kuvista näkyy. unelmien täyttymys Muun muassa parin vuoden takaisesta The Voice of Finland -kilpailusta tutuksi tullut Saara Aalto oli antanut Frozen-elokuvaan äänensä prinsessa Annalle. Hän arvioi tehneensä dubbauksen eteen 20

www.kummit.fi • elokuvissa

töitä viitisentoista tuntia kahden viikon aikana.

– Olen jo useamman vuoden tehnyt dubbauksia sarjoihin ja leffoihin. Mutta tämä oli minulle ensimmäinen Disneyprinsessa -rooli ja unelmien täyttymys, Saara hihkui.

– Tällainen rooli on ollut toiveenani lapsesta asti, sillä Disney on aina ollut minulle hyvin tärkeä.

Tammikuussa Saara kävi konsertoimassa Kiinassa. Helmimaaliskuussa hän valmisteli sekä uutta levyään että 23. huhtikuuta Casino Helsingissä ensi-iltansa saavaa showtaan ’A Night in Hollywood with Saara Aalto’. Kaiken kaikkiaan Saaran show&dinner -esityksiä on Casinossa kahtenatoista iltana ajalla 23.4.–23.5.

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

 Hanna-Riikka Siitonen tuli elokuviin Vienotyttärensä ja tämän ystävän Iida-Sofian kanssa.  Saara esitti ennen elokuvan alkua livenä yhden kappaleen sen musiikkitarjonnasta.

 Axl Smithin äänellä oli elokuvassa dubattu erämies Kristoffin vuorosanat.

Anitra Ahtolan kuudesta lapsesta äidin mukana oli tällä kertaa kuusivuotias Anina.

 Arttu Harkin elokuvaseurana oli oma poika Nooa ja naapurinpoika August (vas.).

Mistä kyse?

Disneyn Frozen – huurteinen seikkailu on huikean hauska 3D-animaatiokomedia, joka ei jätä ketään kylmäksi. Siinä peloton optimisti Anna lähtee suurelle matkalle erämies Kristoffin ja hänen uskollisen poronsa Svenin kanssa. Heidän tarkoituksenaan on löytää Elsa, Annan sisar, jonka

jäiset voimat ovat vanginneet Arendellen kuningaskunnan ikuiseen talveen. Anna ja Kristoff joutuvat taistelemaan mahtavia luonnonvoimia vastaan pelastaakseen kuningaskunnan. Matkan varrella he kohtaavat myös salaperäisiä peikkoja ja huvittavan lumiukon nimeltä Olaf. ●

VUOSIKERTOMUS 2013

Kummien vuosikertomus 2013 luettavissa www.kummit.fi

ILMOITUS

KLInIKKAvIerAILu

 Viisivuotias Ninni Väätänen Monninkylästä oli ihmeissään taikurisedän tempuista.

Taikuri kävi klinikalla viime vuonna Lastenklinikoiden Kummien elämän Kevät -sirkuskonsertissakin tempuillaan hämmästyttänyt taikuri ja illusionisti Henri Kemppainen vieraili Helsingin Lastenklinikalla 12. helmikuuta. Kemppainen kävi muun muassa osasto K10:llä ja s10:llä ilahduttamassa lapsipotilaita.

 Kemppaisen raha- ja kynätemput jäivät ihmetyttämään yhdeksänvuotiasta tamperelaista Joonas Myllylää.

 Ilari Ahoranta, 9, Pirkkalasta sai taikurivieraan huoneeseensa kesken välipalan.  Simpeleläinen Tiitu Vento, 10, pääsi näkemään läheltä kuminauhamagiaa.

Klinikkavierailu • www.kummit.fi

23

KuMMIvIerAs TeksTi MATTI HAnnuLA kuvaT MATTI HAnnuLA JA susAnnA LAurILA

Pekka Hyysalo on loistava esimerkki lannistumattomuudesta Taistellen takaisin

Turkulainen Pekka Hyysalo oli huipputason freestylelaskija, kunnes hän huhtikuun lopussa 2010 loukkaantui vakavasti ylläksellä lasketteluvideota kuvattaessa. nyt Hyysalo, 23, on antanut omat kasvonsa ’FightBack’ -kampanjalleen, jonka myötä Pekka toivoo mahdollisimman monen nuoren potilaan ymmärtävän, ettei koskaan kannata antaa periksi. Pekka Hyysalo on myös Lastenklinikoiden kummi.

R

AJu, yLLÄTTÄvÄ TuuLenPuusKA lennätti Pekka Hyysalon 28.4.2010 Ylläksellä hyppyrin alastulopaikan ohi. Hän löi päänsä rinteeseen sillä seurauksella, että hän sai vammoja eri puolille aivojaan.

Keskeisiä hermoratoja katkesi.

Onnettomuuden jälkeen Hyysalo oli kolmisen viikkoa koomassa. Noin kuukauden kuluttua onnettomuudesta hänen päästään pystyttiin ottamaan magneettikuvat. Tulkinta oli musertava: voisi olla, että Pekkaan ei saataisi enää merkityksellistä yhteyttä ja hän saattaisi jäädä loppuelämäkseen vuodepotilaaksi.

Kun tilanne hieman parani, sanottiin, että kävelytaidon palautuminen vie varmasti noin kaksi vuotta.

Hyysalo päätti taistella, ja suorastaan käsittämättömän pikaisessa aikataulussa hän oppi uudelleen kävelemään.

– Finnair ”sponsoroi” minut kävelemään, Hyysalo kertoo.

– Hävittivät rollaattorini. En olisi päässyt kentältä kotiin, kun tulin Kuusamosta juuri ennen vuodenvaihdetta 2010–11. Oli pakko kävellä taksille. Niinpä myös kävelin, entisen tyttöystäväni tukemana tosin.

Onnettomuudesta oli silloin kulunut noin kahdeksan kuukautta. Rollaattori sittemmin löytyi, mutta Hyysalo ei sitä enää juurikaan käyttänyt.

– Sain kävelykepin ja pärjäsin sillä riittävän hyvin. Kävelykepin jätin ensimmäisen kerran kotiin, kun menin 27.3.2011 Hirvensalon laskettelurinteeseen. Mietin, etten voi ottaa kävelykeppiä mukaan, jos kerran menen laskettelemaan.

Onnettomuudesta oli silloin kulunut päivää vaille 11 kuukautta.

– Sen jälkeen käytin kylläkin keppiä vielä 24

www.kummit.fi • Kummivieras

 Tammikuun alussa Pekka Hyysalo vieraili Kummien toimistolla Helsingissä. Samalla hän näytti, että porrasjuoksukin sujuu jo suhteellisen hyvin.

Onnettomuuden jälkeen Hyysalo oli kolmisen viikkoa koomassa. Noin kuukauden kuluttua onnettomuudesta hänen päästään pystyttiin ottamaan magneettikuvat. Tulkinta oli musertava: voisi olla, että Pekkaan ei saataisi enää merkityksellistä yhteyttä ja hän saattaisi jäädä loppuelämäkseen vuodepotilaaksi.  – Jos päättää, ettei anna periksi, on ainakin huomattavasti pienempi todennäköisyys sille, että käy huonosti, Pekka Hyysalo korostaa.

kesinä 2011 ja 2012, kun meillä on mökillä niin jyrkkä alamäki rantaan.

Mallia lapsipotilaille Lastenklinikoiden Kummien kanssa Pekka Hyysalo haluaa tehdä yhteistyötä ollakseen esimerkkinä siitä, että tapahtuipa elämässä mitä tahansa, aina voi taistella itsensä ”takaisin ylös”.

– Haluan tsempata sairaita lapsia, Hyysalo sanoo.

– Toivo tulevaisuuden suhteen ei koskaan ole mennyttä. Sillä, mitä itse päättää, on todella iso merkitys. Jos päättää luovuttaa, ei käy hyvin. Mutta jos päättää, ettei anna periksi, on ainakin huomattavasti pienempi todennäköisyys sille, että käy huonosti, hän korostaa.

– Ainakin ajattelen, että vaikka kävisi huonosti, niin fiilis on silti parempi, jos on ennen sitä antanut itse kaikkensa. Jos käy huonosti, voi tietysti vain todeta, että ”tätähän minä pyysinkin”. Mutta ainakaan minulle ei sellainen mentaliteetti istu.

Helmikuun 27. päivä Hyysalo vieraili Helsingin Lastenklinikalla tapaamassa potilaita.

– En hirveästi tykkää sairaaloista, kun olen joutunut muutaman läpi kulkemaan, Hyysalo hymähtää.

– Mutta ei minulla sellaista kammoakaan ole, etten voisi mennä sinne tsemppaamaan muita. Haluan tukea lapsia, että he pystyisivät näkemään, että toivottomankin tuntuisesta tilanteesta on vielä nouseminen. kirja ja dokumentti tekeillä Pekka Hyysalo on itse kirjoittanut tarinansa kirjana julkaistavaksi.

– Siihen haastatellaan lisäksi läheisiäni. Sivuja tullee pitkälti yli 200. Kirjan nimi ei tule olemaan FightBack vaan Fight Book eli Taistelukirja.

Teos on tarkoitus julkaista Ylläksellä 28.04.2015

 Helmikuun lopulla Hyysalo vieraili Helsingin Lastenklinikalla jakamassa asennettaan muun muassa Samu Grundströmille ja Peppi Suomiselle. Kuulolla oli myös Pepin äiti, Leijonaemot ry:n puheenjohtaja Pia Lemmetty.

eli tasan viisi vuotta lasketteluonnettomuuden jälkeen. Samaan aikaan tähdätään myös dokumentin julkaisuun.

FightBack-kampanjatuotteita, muun muassa pipoja, lippiksiä ja kaulaliinoja, voi ostaa osoitteesta www.shop.fight-back.eu.

Maraton tavoitteena Tämän vuoden elokuulle Turkuun kaavaillaan Fight Back -juoksutapahtumaa.

– Matka on 2,5 kilometriä, ja haastan mukaan jokaisen sohvaperunan. Jos minä pystyn juoksemaan sen matkan, niin pystyvät kaikki muutkin, Pekka Hyysalo sanoo. Jatkossa tapahtuman matkaa on tarkoitus pidentää Pekan oman pystymisen mukaan. Kauempana tulevaisuudensuunnitelmissa Hyysalolla häämöttää täyspitkä maraton.

– Ennen kuin täytän 30, kaavailee Hyysalo, jonka juoksuvalmentajana toimii Topi Lösönen.

– Laitamme yhdessä kroppani kuntoon, niin että lihasparit yhdistyvät toisiinsa, Hyysalo sanoo.

– Topi on toinen Fustra-menetelmän (FusionFunctionalTraining) kahdesta kehittäjästä. Hän keskittyy nyt auttamaan minua maaliin.

Hyysalon ja Lösösen yhteistyön on taloudellisesti mahdollistanut Fysioline Fressi Oy. Alusta asti Pekan kuntoutuksessa on ollut vahvasti mukana turkulainen fysioterapeutti Anna Saunamäki.

– Annan kanssa tulemme hyvin keskenämme toimeen, ja hänellä on ollut iso panos edistymisessäni, Hyysalo kiittelee. Hänet on vastikään valittu Vuoden turkulaiseksi, ja Turun liikuntalautakunta on päättänyt, että Hyysalo saa käyttää kaupungin kuntosaleja ja uimalaitoksia ilmaiseksi tammikuun 2015 loppuun asti. ● Kummivieras • www.kummit.fi

25

Promoottori Johan Hollsten on hyvillään Live Nationin ja Kummien kumppanuudesta.

KuMPPAnI

Hyväntekeväisyyttä jo vuosikausia

Live Nation lahjoittaa tapahtumalippuja Kummeille Kun disney On Ice -jääshow, Apassionata tai Monster Jam vierailee Helsingissä, on aitiovieraina useimmiten myös potilaita suomen yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikoilta. siitä on kiittäminen Live nation Finland Oy:tä, joka vastaa kyseisten tapahtumien järjestämisestä suomessa.

P

rOMOOTTOrI JOHAn HOLLsTen on hyvillään mahdollisuudesta.

– On hienoa, että voimme tarjota Lastenklinikoiden Kummeille lippuja meidän vastuullamme oleviin tapahtumiin.

Kummit lahjoittaa sitten liput itse kartoittamansa tarpeen mukaan eri lastenklinikoiden potilasperheille, Hollsten kertoo.

– Tämä vakiintunut käytäntö on ollut voimassa niin kauan kuin minä muistan.

Kun Kummit on saanut Hartwall Areenan tapahtumiin käyttöönsä yritysten aitioita, me olemme tarjonneet sisäänpääsyyn oikeuttavat liput, jotka kaikilta aitiovierailtakin vaaditaan, Hollsten selvittää systeemiä. suosittuja tapahtumia Johan Hollsten on toinen Live Nation Finland Oy:n kahdesta pääpromoottorista, toinen on Scott Lavender. Walesilaislähtöisen Lavenderin vastuualueeseen kuuluvat ennen muuta pop ja rock, Hollsten vastaa ’Family Entertainment’ -osiosta eli käytännössä perheviihde- ja erikoistapah26

www.kummit.fi • Kumppani

tumista, joihin yhteistyö Kummien kanssa nimenomaan siis liittyy. Hollstenin vastuulla ovat Suomessa joka vuosi nähtävä Disney On Ice, lähes jokavuotinen Monster Jam, jo yhdeksänä vuonna peräkkäin vieraillut hevosshow Apassionata sekä sirkuskiertue Cirque du Soleil. Kahden ensin mainitun lisenssit ovat Hollannissa Euroopan-pääkonttoriaan pitävällä Feld Entertainmentilla. Disney On Ice -jääshow on kerännyt vuosittain Hartwall Areenan lehtereille noin 40 000 katsojaa, Apassionata sekä Monster Jam kumpikin noin 20 000.

Ylivoimainen ykkönen Live Nation Finland Oy:n ”emo” Live Nation Entertainment on amerikkalainen pörssiyhtiö, maailman suurin ja monellakin eri mittarilla mitattuna myös maailman johtava elävän viihteen tapahtumatalo. Viimeisen kymmenen vuoden aikana se on levittäytynyt laajasti myös muualle maailmaan.

Live Nation Entertainment on syntynyt Live Nationin ja Ticketmasterin fuusiosta.

Live Nation Finland Oy on Suomessa alan ylivoimainen ykkönen. Vajaat kym-

menen vuotta kyseisellä nimellä Suomessa toimineen yrityksen juuret juontavat Risto Juvosen yli 20 vuotta sitten perustamaan Welldone-nimiseen organisaatioon. Muutaman yrityskaupan kautta Welldonesta aikoinaan tuli Live Nation Finland.

Live Nation Finland Oy:ssä on viitisenkymmentä työntekijää, ja alihankkijoiden kautta tapahtumajärjestelyihin tietysti osallistuu tavalla tai toisella – etenkin tuotantoteknisellä puolella – vielä huomattavasti suurempi joukko.

Luonteeltaan kauppamies Johan Hollsten aloitti ”viihdemanageroinnin” 1990-luvun alussa, kun hänen kotikaupunkiinsa Turkuun oli valmistunut uusi jäähalli (ensin nimeltään Typhoon, sittemmin Elysée Areena tai Turkuhalli ja nykyään HK Areena).

– Sain päähäni ruveta järjestämään sinne tapahtumia. Aika nopeasti muodostin Welldonen Juvosen kanssa yhteistyöparin. 1990-luvun puolivälissä siirryin sitten Live Nationin leipiin, kertaa Hollsten, joka ennen viihdemanageriuraansa oli ehtinyt toimia muun muassa Åbo Underrättelser -lehden toimitussihteerinä, Ruotsalaisen kansanpuolueen Turun piirin toiminnanjohtajana, Turun Palloseuran jääkiekkojoukkueen managerina sekä ammattimaisen varainhankintatyön uranuurtajana urheilun ja kulttuurin parissa.

– Olen luonteeltani kauppamies. ●

LASTENFESTARIT 5.–6.8.2014 Europan 22 h -risteily Tallinnaan on täynnä erikoisohjelmaa perheen pienimmille. Tällä lähdöllä lapset käskevät ja kapteeni seuraa!

Mukana mm.

Kliff Hevisaurus Nukke Maddaleena Muumi Teemu-nalle Varaukset: www.tallink.fi tai puh. 0600 157 00 Osa lipputuloista lahjoitetaan Kummeille.

(0600-puhelut 1,74 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm)

Yhteistyöss Kummien ä kanssa

golftempauS

Teksti Matti Hannula kuvat VeVe Media / Juho Vesanen ja Matti Hannula

Hyvällä draivilla Uuden Lastensairaalan hyväksi

Golfväki ja Kummit yhteiseen projektiin Suomen Golfjohtajat ry, Suomen PGA ry (Professional Golfers’ Association) ja Lastenklinikoiden Kummit ovat käynnistäneet yhteisen tempauksen vuonna 2017 valmistuvan Uuden Lastensairaalan potilasviihtyvyyden parantamiseksi.

S

uomen tämän hetken ylivoimaisesti kirkkain golftähti Mikko Ilonen on tempauksen suojelija. Ilonen ”julkistikin” tempauksen sopivasti tammikuussa suorassa tv-lähetyksessä Suomen Urheilugaalassa videotervehdyksensä yhteydessä.

Tempausidean isä on Helsingin Golfklubin toiminnanjohtaja ja Suomen Golfjohtajat ry:n varapuheenjohtaja Markku Ignatius.

– Facebookista näin jonkun ehdottaneen, että Uudelle Lastensairaalalle kerättäisiin rahaa golfseurojen mestaruusturnauksista. Olen järjestänyt paljon golf-kilpailuja ja -turnauksia, ja kun näin sen postauksen, päässäni syntyi heti ajatus, että jos jokainen Suomen golfklubi järjestäisi jonkun kisan tai tapahtuman, saisimme aika näppärästi kerättyä 200 000 – 300 000 euroa vuodessa, Ignatius laskee.

Tämän projektin on tarkoitus olla nelivuotinen.

– Siinä ajassa lastensairaalalle kertyisi noin miljoona euroa. Se olisi aika komeaa, Ignatius sanoo.

Lupaava startti Ilosen hyväntahtoisuuden tuntien Ignatius myi ideansa heti hänelle.

– Mikko ”osti” sen välittömästi. Kahden lapsen isänä hän ymmärtää lasten hyvinvoinnin merkityksen, Ignatius toteaa.

28

www.kummit.fi • Golftempaus

 Suomen tämän hetken ylivoimaisesti kirkkain golftähti Mikko Ilonen on golffareiden ja Kummien yhteisen tempauksen suojelija.

– Esimerkiksi USA:ssa hyväntekeväisyyskulttuuri golfin ympärillä on aivan huikeissa mittasuhteissa. Suomessakin jotkut seurat ovat järjestäneet komeita tempauksia. Golffarit pelaavat mielellään, eikä jokaisen rivigolffarin parinkymmenen euron panostus siinä yhteydessä varmasti tunnu missään.

– Mikolla ei oman kilpailukalenterinsa puitteissa ole hirveästi aikaa olla itse läsnä tempaustapahtumissa, mutta hän on aivan varmasti täysillä hengessä mukana.

Jo helmi-maaliskuun vaihteeseen mennessä oli kolmisenkymmentä golfseuraa ilmoittanut olevansa varmasti mukana.

– Se tarkoittaa jo noin 50 000 jäsentä, Ignatius laskeskelee.

– Eli keskimäärin viiden euron henkilökohtaisella lahjoituksella saisimme jo kasaan 250 000 euroa. PGA-ammattilaisten joukko ei ole vielä nostanut häntäänsä, mutta uskomme, että sieltäkin suunnalta tulee vetoapua.

Mukaan kampanjaan ovat sen sijaan jo ehtineet lähteä Suomen Golfseniorit ry, joka päätti lahjoittaa kampanjaan 2500 euroa.

Keväällä ilmestyy suomeksi käännettynä Bob Rotellan kirjoittama, henkistä valmennusta käsittelevä kirja Golf is not the game of perfect. Sitä on myös Ignatius ollut kääntämässä.

– Kustantaja Basam Books on luvannut lahjoittaa jokaisesta myydystä kirjasta yhden euron tähän keräykseen.

 Golfaavat kummit Jaana Puupponen (vas.), Kaarina Suonperä ja Virve Rosti tekivät tempausta tunnetuksi golf-messuilla Helsingissä maaliskuun alussa.  Idean isä on Helsingin Golfklubin toiminnanjohtaja ja Suomen Golfjohtajat ry:n varapuheenjohtaja Markku Ignatius.

Monta tapaa Golfseurat voivat tänä vuonna olla tempauksessa mukana joko lipaskeräyksellä, Kummien logo -tuotteiden myynnillä, lähtemällä mukaan Kansallisen Golfviikon teemakilpailuun, ottamalla teeman osaksi olemassa olevaa klubin avointa tai sisäistä kilpailua/tapahtumaa tai järjestämällä kokonaan uuden, oman tapahtuman.

Muita toimijoita, jotka ovat tulossa mukaan tempaukseen, ovat mm. Nexgolf, joka tarjoaa uudella teetime-sovelluksella mainion hyväntekeväisyyskanavan, sekä Etelämatkat, joka on yhdessä Tapsa Saarentolan kanssa rakentanut matkakonseptin Espanjaan. Jokaisesta matkasta menee 100 euroa keräykseen. ● Lisätietoa kampanjasta löytyy osoitteesta www.kummit.fi/golf

Ensimmäinen luovutus ”Ellissä” Kummien avulla mukaan on otettu kampanjatuotteita, jotta seuroilla olisi mahdollisimman matala kynnys tulla mukaan.

– Nyt on tarkoitus osoittaa golffareiden yhteinen tahtotila ilman pienintäkään taloudellista riskiä. Aiomme näyttää voimamme ja auttaa pahimmassa ahdingossa olevia lapsiperheitä, kun Uusi Lastensairaala vuonna 2017 valmistuu. Meidän keräyksemme keskittyy aikanaan sairaalan sisutukseen, siellä tarvittaviin laitteisiin ja kalustuksiin, eli tiloissa nauttimiseen, Ignatius sanoo.

Golffareiden ’Uusi Lastensairaala’ -tempauksessa on siis kysymys nelivuotisesta projektista.

– Elokuun lopussa laitetaan katko, ja Elämä Lapselle -konsertissa 17. syyskuuta luovutamme siihen mennessä kertyneen potin Kummeille, Ignatius kertoo.

Golftempaus • www.kummit.fi

29

TEEMU-NALLE COMPOSABLE -PALA 18K KULTAA JA TERÄSTÄ 23,KAIKISTA LAATUKORUN MYYMÄLÖISTÄ! TUET KUMMIT RY:TÄ.

WWW.NOMINATION.COM

LAHJOITus

Labbisväki keräsi pehmokoiria klinikkalapsille Labradorinnoutajien isäntien, emäntien ja ystävien Facebookryhmä pani talvella tuulemaan.

Lopputuloksena oli mittava kasa pehmokoiria Helsingin ja Kuopion lastenklinikoille lahjoitettaviksi.

I

deAn IsÄ OLI nyKyIsIn Karkkilassa asuva helsinkiläissyntyinen Marko Lappeteläinen.

– Facebookissa oli sivu, missä kerättiin erilaisia koiravideoita Helsingin Lastenklinikan potilaiden katsottaviksi, Lappeteläinen kertoo.

– Minä heitin sitten yhteisöllemme idean pehmokoirien keräämisestä. Ajattelin, että saamme tätä kautta samalla labradorinnoutajille rotuna vähän mainostusta. Onhan se Suomen yleisin koirarotu.

Facebookin labbisryhmässä keräysinnostus on ollut kiitettävää luokkaa. Helsingin Lastenklinikalle Lappeteläinen kiikutti 12. helmikuuta 56 ”iskemätöntä” pehmokoiraa. Käytettyjä pehmokoiria hänellä oli sillä hetkellä kasassa 70 kappaletta ja lisää

oli vielä tulossa. Kuopiossa koirat luovuttaa 4.4. alueen oma yhteyshenkilö Sari Ollikainen. Käytetyt yksilöt on lahjoitettu Kuopion seudun Ensikoteihin ja Hope Ry:n Lohjan toimipisteeseen.

– Katsotaan sitten ensi vuonna uudelleen. Tällaisen keräyksen järjestäminenhän ei ole suuri vaiva näin some-aikana, Lappeteläinen toteaa.

– Kun ei ole mahdollisuutta rahallisesti itse auttaa Kummeja, on kiva, että voi olla tällä tavalla tekemässä hyvää, hän sanoo.

– Pehmolelusta voi monelle lapselle olla tosi iso ilo, ja pehmolelu pääsee usein hyvinkin isoon roolin lapsen arjessa.

Hugo hengenpelastajana Labradorinnoutajat ovat seurakoirina luonteeltaan parhaasta päästä. Niitä käytetään myös palveluskoirina moniin eri tarkoituksiin. Lappeteläisellä on itsellään kaksi ”labbista”.

– Viisivuotias Hugo tuli minulle vuodenikäisenä, ”vähän käytettynä”, ja vuodenikäinen Hector on minulla sijoituskoirana.

Hugo ylsi viime syyskesällä urotekoonkin löydettyään yli 80-vuotiaan marjastajan, joka oli eksynyt metsään.

– Miesvanhus istui kannonnokassa jo melkoisen huonokuntoisena. Hugon ansiosta silläkin tarinalla oli onnellinen loppu. ●

LISTAYKKÖNEN Labradorinnoutaja on yksi maailman suosituimmista koiraroduista. Se on suosituin koirarotu esimerkiksi Englannissa, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Meillä se ohitti sekä saksanpaimenkoiran että suomenajokoiran vuonna 2010 ja on siitä lähtien saanut pitää ykkössijansa. Suomessa on rekisteröity kaikkiaan noin 50 000 labradorinnoutajaa.

Labradorinnoutaja on väriltään joko musta, keltainen tai harvinaisempana ruskea. Se on ystävällinen, miellyttämishaluinen, tottelevainen ja innokas. Se on hyvin kärsivällinen, hyväntuulinen, eloisa ja uskollinen seuralainen, joka sopeutuu yhtä hyvin maalle kuin kaupunkiasuntoonkin. Liikuntaa tälle toiminnanhaluiselle ja aktiiviselle koiralle tulee kuitenkin olla tarjolla runsaasti molemmissa asumismuodoissa.

Nopean oppimiskykynsä, älykkyytensä ja yhteistyöhalunsa vuoksi se on useimmiten helppo kouluttaa. Sitä käytetään oppimiskykynsä vuoksi laajasti paitsi riistan noutajana niin myös esimerkiksi palveluskoirana, fyysisesti toimintarajoitteisten henkilöiden avustajakoirana, opaskoirana, huumekoirana ja pelastuskoirana. ●

Labradorinnoutajat Hugo (vas.) ja Hector olivat mukana, kun isäntä Marko Lappeteläinen helmikuussa kiikutti Helsingin Lastenklinikalle suuret pehmokoirapaketit. Vastaanottajina olivat Hyksin Naisten- ja lastentautien tulosyksikön tiedottaja Niina Kauppinen (oik.) ja projektipäällikkö Susanna Laurila Lastenklinikoiden Kummeista.

Lahjoitus • www.kummit.fi

31

TESTAMENTIT

Kummien hallituksen varapuheenjohtaja, varatuomari Olli Puntila:

”Testamenteilla merkittävä rooli Kummien varainhankinnassa” Jos Lastenklinikoiden Kummeille testamenttaaminen kiinnostaa, Kummeilta saa veloituksetta apua testamentin tekemiseen.

Avainhenkilönä testamenttiasioissa on Kummien hallituksen varapuheenjohtaja, varatuomari Olli Puntila.

L

astenklinikoiden Kummit saa vuosittain useampia, erisuuruisia testamentteja.

– Testamenttien kautta tulevat tuotot ovat useina vuosina satojakin tuhansia euroja, varatuomari Puntila kertoo.

– Jollei testamenttaaja ole erikseen määrännyt käyttötarkoitusta, rahat käytetään Kummien yleismääräysten mukaisesti: 30 prosenttia Lastentautien tutkimussäätiölle ja loput Suomen viiden yliopistollisen sairaalan lastenklinikoille.

Taustalla aina rakkaus lapsiin Lastenklinikoiden Kummien toimintaan kymmenisen vuotta sitten mukaan tullut Puntila on ollut Kummien hallituksessa vuodesta 2007 ja varapuheenjohtajana vuodesta 2010. Kummien toiminnassa juristille on runsaasti töitä. Testamenttien lisäksi Puntilan erikoisalueisiin kuuluvat erilaiset sopimus- ja sääntöasiat.

Myös varatuomari Olli Puntila on Teemu-nallen hyvä kaveri.

32

www.kummit.fi • Testamentit

Varatuomari Puntilan testamenttivinkkejä • Testamentin tekijän on syytä muistaa, että testamentin on oltava määrämuotoinen, jotta se on pätevä.

• Sisällön suhteen on syytä miettiä, miten tahto voidaan käytännössä toteuttaa. Toteutukseltaan hankalia sisältömääräyksiä on syytä välttää. Testamentissa on hyvä kuitenkin selkeästi olla tieto, miten ja mihin testamenttaaja haluaa varat käytettävän.

• Jos kyseessä on suurempi summa ja perustetaan nimikkorahasto ja jos vain pääoman tuotto on käytettävissä, hyöty jää usein varsin vähäiseksi. Testamenttiin pitäisi sisällyttää mahdollisuus käyttää myös pääomaa.

• Testamentissa on hyvä myös määrätä sen toimeenpanija. Jos Kummit on yleistestamentin saaja, voidaan Kummien toiminnanjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö määrätä toimeenpanijaksi. Asianajotoimistokin voi olla toimeenpanija, mutta siitä seuraa luonnollisesti enemmän kustannuksia. ●

– Toimin Kummien edustajana ja usein toimeenpanijana niissä tapauksissa, joissa Kummit on yleistestamentin saajana, Puntila kertoo. Yleistestamentin saajahan on se taho, joka saa testamenttaajan jälkeen koko omaisuuden tai kaiken sen jälkeen, kun erityismääräykset eli legaatit on suoritettu.

– Olen tehnyt myös perunkirjoituksia, kun esimerkiksi Kummien toiminnanjohtaja on määrätty testamentin toimeenpanijaksi, Puntila toteaa.

Hän tietää, että rakkaus lapsiin on aina jollakin tavalla ollut testamenttauspäätöksen taustalla.

– Monissa tapauksissa testamenttaajalla ei ole ollut omia lapsia, mutta hän on halunnut jättää omaisuutensa lasten hyväksi. Joskus perusteena on ollut, että omat sisarukset tai sisarusten lapset ovat olleet hoidettavana lastenklinikalla.

Korkeatasoisesti hoidettu yhdistys – Lastenklinikoiden Kummien yhteydessä toimii Lastenklinikoiden Kummisäätiö, jolle testamentatessa voidaan testamenttaajan niin halutessa perustaa nimikkorahasto, josta varoja voidaan käyttää testamenttaajan määräämiin tarkoituksiin pidemmän ajan kuluessa, Puntila valottaa.

– Kummisäätiön tarkoituspykälä on sama kuin Lastenklinikoiden Kummien, eli varoja voidaan käyttää samoihin tarkoituksiin, hän jatkaa.

– Jos testamentissa ei ole rajoitusta perustettavan rahaston pääoman käytölle, voidaan koko rahasto purkaa tietyn määräajan kuluessa. Se on hyvä tapa toimia varsinkin, jos testamentattu summa ei ole merkittävä, Puntila painottaa.

Hän korostaa Lastenklinikoiden Kummien olevan sekä juridisesti että moraalisesti erittäin korkeatasoisesti hoidettu yhdistys.

– Tulovirrasta esimerkiksi hallintoon käytettävä osuus on hyvinkin kohtuullinen, varsinkin ottaen huomioon, kuinka merkittäviä projekteja Kummit vuosittain toteuttaa.

– Esittelemme mielellämme Kummien toimintaa, jotta testamenttaajan olisi helpompi harkita, mihin tarkoitukseen hän haluaa varoja osoittaa, Kummien hallituksen varapuheenjohtaja, varatuomari Olli Puntila sanoo lopuksi. ●

1.

2.

3.

10

4.

Tekee lapsen kehityksestä hauskaa

5.

6.

Ensimmäisestä hymystä ensimmäisiin horjuviin askeliin – lapsella on valtavasti opittavaa ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Oppiminen sujuu parhaiten, kun lapsella on hauskaa.

Fisher-Price on valinnut 10 suosikkilelua, jotka edistävät lapsen kehitystä – aisteista mielikuvitukseen ja kurkottelusta liikkumiseen ja oppimiseen.

7.

8.

9.

1. Stroller Mobile, 2. Shake ´n Rattle Maracas, 3. Stackin´ Sounds Animals, 4. Lion Stroller Plush, 5. Peek-a-Boo Friends Flip Phone, 6. Baby´s First Blocks, 7. Cash Register, 8. Little People School Bus, 9. Little People SUV, Dump Truck, Recycle Truck & Helicopter

Auta pieniä potilaita!

Jokaisesta Prisma –perhemarketista ostetusta Fisher-Price –tuotteesta lahjoitetaan 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille. Tehdään yhdessä hyvää!

Tummy Wedge © 2014 Mattel, Inc. All Rights reserved

Kummit kuva VeVe Media / Juho Vesanen

Ilonen

Mikko

! a o l u t e Terv

www.tivolisariola.fi

/TivoliSariola Osallistu kilpailuun!

On The Road 2014 LAHTI 12.4.-21.4.

TURKU 25.4.-4.5.

KUOPIO 9.5.-25.5.

IISALMI 28.5.-1.6.

KAJAANI 4.6.-8.6.

JOENSUU 12.6.-21.6.

RAAHE 25.6.-28.6.

TUURI 2.7.-31.7.

MALMI 16.8.-17.8.

HELSINKI AIRSHOW

HYVINKÄÄ 20.8.-24.8.

KIRKKONUMMI 27.8.-31.8.

LOHJA 3.9.-7.9.

TAPANILA 10.9.-14.9.

TAMMISAARI 17.9.-19.9.

SALO 25.9.-27.9.

LAHJOITAMME KIERTUEEN 2014 jokaisesta myydystä päivärannekkeesta 0,10 € Yliopistollisten Lastenklinikoiden viihtyvyyteen.

TEEMME ..Ä ..ÄKUMMITIVOLI VIERAILEE ensi kesänä karusellin YHTEISTYOTA kanssa kaikilla viidellä tuoden LASTEKLINIKOIDEN Lastenklinikalla iloa lasten arkeen.

KUMMIEN KANSSA! Sariolan sirkus- ja tivolihuveja jo vuodesta 1888

HANNA pARtANeN Hanna-kummin viisaat valinnat

Rytmiä syömiseen!

K

iUKKU tAi Väsymys vaivaa niin aikuisella kuin lapsellakin, mikäli ateriarytmi venyy liian pitkäksi.

Yleensä ateria tai välipala on hyvä syödä noin 3-4 tunnin välein. Tällöin annoskoko on helpompi pitää kohtuudessa, verensokeri pysyy tasaisempana ja vatsaoireitakin tulee vähemmän. Vaikka säännöllisellä ateriarytmillä tiedetään

olevan paljon positiivisia vaikutuksia, tutkimusnäyttö on valitettavan vähäistä. Viime syksynä Itä-Suomen yliopistossa julkistettiin tutkimus, jossa todistettiin, että erityisesti lihavuuteen taipuvaisilla lapsilla ja nuorilla säännöllinen ateriarytmi on äärimmäisen tärkeää. Viisi ateriakertaa päivässä suojasi lihomiselta, vaikka perimässä olisikin lihavuudelle altistavia geenejä.

eSIMeRkkI PÄIvÄN RuOkaRYTMISTÄ: Klo 7.15 Klo 11.30 Klo 14.30 Klo 17.00 Klo 20.00

Aamupala (esim. voileipää, puuroa, jogurtti + mysliä ja kasviksia) Lounas (lautasmallin mukaan tai voi olla myös keitto- tai salaattilounaskin) Välipala (esim. rahkaa, viiliä, jogurttia + hedelmää /marjoja) Päivällinen (lautasmallin mukaan) Iltapala (esim. lämpimiä voileipiä, marjarahkaa tai dippikasviksia)

Reseptit

Helppo kalkkunanakkikeitto

Miten salamipizzasta voisi tehdä terveellistä?

Kalle, 9 v.

(4–6 annosta)

Suomalaiset tykkäävät makkarasta ja nakeista. Tässä keitossa on hieman normaalia terveellisempi nakkivaihtoehto, ja proteiinia saadaan myös linsseistä.

Kevyt ja nopea keitto, jossa voidaan käyttää perunan ja porkkanan tilalla vaikkapa peruna-sipulisekoitusta pakasteestakin. Silloin kannattaa ensin keittää linssit ja lisätä peruna-sipulisekoitus samaan aikaan kuin keittojuurekset.

1 pkt kevytkalkkunanakkeja 4 isoa perunaa 2 dl punaisia linssejä 2 porkkanaa 400 g keittojuureksia 8–10 kpl kokonaisia musta- tai maustepippureita 1 kasvisliemikuutio persiljaa maun mukaan suolaa maun mukaan noin 1,5–2 l vettä

Kysy!

Hanna vastaa Totta, salami ei ole mitään terveysruokaa, sillä siinä on paljon suolaa ja kovaa rasvaa.

Yhdistettynä vielä pizzaan, niin epäterveyspaketti on valmis. Jos salamia laittaa päälle kohtuudella ja heittää sekaan myös kasviksia, esim. kirsikkatomaattia, paprikaa ja/tai ananasta, niin kokonaisuus alkaa olla terveyden kannalta jo parempi.

Pohjan voi leipoa vielä osin tai täysinkin täysjyvävehnäjauhoista.

Pese, kuori ja kuutioi perunat ja porkkanat. Laita ne kiehumaan veteen. Huuhtele linssit tiheässä lävikössä ja lisää myös ne kiehuvaan veteen. Mausta liemikuutiolla ja pippureilla. Keitä noin 10 minuuttia ja lisää keittojuurekset. Pilko nakit sentin siivuiksi ja paahda niitä hetki pannulla. Kun keitto on kiehunut yhteensä noin 15 minuuttia, lisää paahdetut nakinpalat ja persilja. Maista ja lisää suolaa tarvittaessa.

hanna partanen • www.kummit.fi

37

KliNiKKAVieRAs

TekSTI mAtti HANNUlA

kuvaT mAtti HANNUlA JA sUsANNA lAURilA

Lotta hintsa toi kruununsa näytille

Miss Suomi sai suut hymyyn Miss Suomi 2013 Lotta hintsa luovuttaa ensi kuussa kruununsa seuraajalleen. helmikuun alussa Lotta kävi jo viime keväänä antamansa lupauksen mukaisesti sekä helsingin että Kuopion lastenklinikoilla tuottamassa pientä piristystä potilaiden arkeen.

L

OttA Oli Nyt siis missivierailuilla lastenklinikoilla ensimmäistä kertaa, mutta sairaalaympäristö on hänelle ennestään tuttua. Toisaalta sen vuoksi, että hänen isänsä Aki Hintsa on lääkäri, ja toisaalta siitä syystä, että hän oli itse 14-vuotiaana muutamia kuukausia Jyväskylässä sairaalahoidossa anoreksian takia.

– ’Samaistuminen’ on ehkä väärä sana, mutta jotakin siis kuitenkin tiedän sairaalaelämästä. Omaankin kokemukseeni perustuen lapset ja nuoret hoidetaan sairaaloissamme hyvin ja heistä todella välitetään.

– Yleisellä tasolla todella positiivi38

www.kummit.fi • Klinikkavieras

nen kokemus. Onneksi ei verta tarvinnut nähdä, Lotta Hintsa huokaisi Helsingin klinikkavierailun päätyttyä.

– Minusta ei olisi sairaanhoitajaa tai lääkäriä tullut.

– Lapset ja nuoret ovat sairauksistaan huolimatta elämäniloisia ja vastaanottavaisia, Lotta totesi.

– Kaikenlaista tuli heidän kanssaan juteltua. Oli paljon hyviä hetkiä. vuodessa valmiiksi Nurmossa syntynyt, tätä nykyä Jyväskylässä asuva Hintsa, 25, kruunattiin Miss Suomeksi viime toukokuussa.

– En yhtään kadu lähtöäni kisaamaan.

Kaipasin vähän irtiottoa, ja tämähän oli huipputapa toteuttaa se. On ollut mahtava vuosi.

15-vuotiaalla Emma Ruohotiellä riitti juttua. Osastolla N12 hoidossa ollut Emma kertoi Lotalle muun muassa aikovansa isona juristiksi.

 Osastolla K10 Lotta Hintsa toi piristystä muun muassa 16-vuotiaan pyhtääläisen Robert Karlssonin päivään.

 Adelina Veikkola, 7, Vaasan Sundomista sai Lotta Hintsan vierelleen osastolla K8.

 Espoolainen Enni Rissanen, 5, oli Helsingin klinikalla S10:llä ja sai Miss Suomen hetkeksi seurakseen. Ennin Molla-Maijakin näytti olevan mielissään.

Nurmon ja Jyväskylän lisäksi myös Seinäjoella, Espoossa ja Etiopiassa asunut Lotta osallistui Suomen edustajana Miss Universum -kisoihin, jotka pidettiin marraskuussa Moskovassa. Hän ei sijoittunut 15 parhaan joukkoon.

– Kun Suomi ei kuulunut kisan sponsorimaihin, oli tyydyttävä olemaan vain taustalla, Lotta valottaa ”systeemiä”.

– Hyviä ystäviä ja mahtavia kokemuksia kuitenkin sain.  Kuopiossa paikalliset sairaalaklovnit halusivat missin kanssa samaan kuvaan.  KYS:n lastenklinikalla Lotta Hintsa vieraili myös vastasyntyneiden osastolla.

Lotalla on ollut työntäyteinen missivuosi.

– Olen ollut jopa yllättynyt, kuinka paljon on ollut hommia.

Hiljaista ei näillä näkymin tule olemaan sen jälkeenkään, kun uusi missi on toukokuussa kruunattu.

– Siitähän se vasta alkaa, Lotta sanoo.

– Kuten Sara Chafak minut kruunatessaan vuosi sitten sanoi: ”Kruunaan sinusta missikokelaan. Vuoden kuluttua olet valmis missi, ja sitten on aika testata, miten vuoden aikana opittuja asioita voi käytännössä hyödyntää.” Lupaavalta ainakin tällä hetkellä näyttää, sanoo jääkiekkoliigassa JYPin puolustajana pelaavan Kristian Näkyvän kanssa avoliitossa asusteleva Lotta. ● Klinikkavieras • www.kummit.fi

39

lAHJOitUs

Teatterimuseossa Viirun syntymäpäivistä nähtiin runsaan puolen tunnin versio.

teatteri Soittorasia hyvällä asialla

Viiru ja Pesonenkin viihdyttivät varoja Kummien kassaan

TekSTI Ja kuvaT mAtti HANNUlA

teatteri Soittorasia tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla teatterimuseossa Kaapelitehtaalla 19. maaliskuuta esittämiensä Viirun syntymäpäivät -näytäntöjen tuotoista puolet helsingin Lastenklinikalle potilaiden viihtyvyyden parantamiseen.

E

sitys NäHtiiN Teatterimuseossa kahdesti, sekä iltapäivällä että alkuillasta. Sven Nordqvistin lastenkirjojen Viirun syntymäpäivä ja Viiru kateissa pohjalta runsaan puolituntisen näytöksen oli sovittanut porvoolainen lastenja nuortenkirjailija Maijaliisa Dieckman.

Näytelmässä kerrottiin muun muassa Viiru-kissan tulemisesta Ukko-Pesoselle ja valmisteltiin Viirun kolmansia synttäreitä – vieläpä samalle vuodelle.

Teatteri Soittorasia on itäuusmaalainen lasten, nuorten ja koko perheen teatteri. Sen tarjonta on suunnattu vauvasta vaariin, ja siitä voi nauttia koko perheen kanssa yhdessä. Teatteri Soittorasian TeatteriTalo sijaitsee Porvoossa Suomenkylän mäellä vanhassa kyläkoulussa.

Siellä nähdään myös Viirua ja Pesosta.

40

www.kummit.fi • Lahjoitus

 Lastenklinikalla Jami Baggström, 5, pääsi näytöksen jälkeen poseeraamaan Pesosen ja Viirun kanssa.

– Kesällä Porvoon Kesäteatterissa nähdään Viirusta ja Pesosesta puolentoista tunnin versio, mainostaa Teatteri Soittorasian johtaja Pentti Kinosmaa, joka itse esittää Viirua. Pesosena nähdään Raimo Hirvonen.

– Toimimme pääsääntöisesti Por-

Jamilla ja Karinalla oli kivaa

voossa, mutta kierrämme sen lisäksi jonkin verran pitkin ja poikin Uuttamaata, Kinosmaa jatkaa.

– Tämänkertaisen Teatterimuseo-vierailun lisäksi Teatteri Soittorasia kävi maaliskuun alussa Helsingissä Annantalolla esittämässä ensin Punahilkkaa ja viikko myöhemmin Täti Monikaa.

Teatteri Soittorasia on toiminut vuodesta 2007.

– Olemme erikoistuneet nimenomaan lastenteatteriin. Näin kevättä kohti teemme

 Teatteri Soittorasia piipahti jo helmikuussa Helsingin Lastenklinikalla esittämässä hieman tiivistetyn version.  Muun muassa Karina Seppä viihtyi Teatterimuseossa.

paljonkin erilaisia esityksiä erilaisille, esimerkiksi Porvooseen kevätretkelle tuleville ryhmille, Pentti Kinosmaa kertoo. ●

Esimakua Viirusta ja Pesosesta saatiin jo 26. helmikuuta Helsingin Lastenklinikalla, kun Pentti Kinosmaa ja Raimo Hirvonen kävivät siellä esittämässä hieman lyhyemmän version aiheesta. Estradina oli klinikan luentosali, jonka katsomossa istui muun muassa viisivuotias vantaalainen Jami Baggström.

– Kiva oli. Kivointa oli, kun se kissa pyyhki lattiaa, totesi Jami ja jatkoi, että olisi katsonut Viirua ja Pesosta vähän kauemminkin.

Kuusivuotias helsinkiläinen Karina Seppä oli puolestaan 19. maaliskuuta Teatterimuseossa katsomassa Viirua ja Pesosta.

– Kiva esitys. Kissa oli kiva, ja kivoin kohta oli se, kun se kissa sekoitteli niitä jauhoja, Karina kommentoi. ●

Testamentti elämälle.

Testamenttilahjoitukset muodostavat erittäin tärkeän osan Kummien välittämästä avusta. Ne ovat Kummeille verovapaita ja menevät lyhentämättöminä kohteisiinsa. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitun lastenklinikan tietylle osastolle. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520.

lAHJOitUs

Click Henkilöstöpalvelut Oy lahjoitti 10 000 euroa

Y

RittäJäpARisKUNtA Kirsti ja Jani Tuiskun omistama Click Henkilöstöpalvelut Oy kävi maaliskuun 20. päivä lahjoittamassa Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikan kirurgiselle osastolle 10 000 euroa. Varoilla hankitaan mm. infuusio- ja ruiskupumppuja, pulssioksimetri, apneamonitori sekä lapsille viihtyvyyteen Nintendo-laitteita ja -pelejä.

Click Henkilöstöpalvelut Oy:llä on toimisto Tampereella, Turussa ja Helsingissä.

Viime syyskuun alussa käynnistyneeseen Kummit-yhteistyöhön tyytyväiset Tuiskut kertoivat, että jatkoa seuraa. Seuraavat lahjoitusvarat he kohdentavat Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Kuvassa Taysin lastenklinikan ylihoitaja Tarja Heino-Tolonen (vas.), kirurgisen osaston osastonhoitaja Helena Rautakorpi ja Click Henkilöstöpalvelut Oy:stä Tampereen aluejohtaja Juho Siikaluoma sekä yrittäjät Kirsti Tuisku ja Jani Tuisku. ●

Taikuri Kari hämmästytti Oulun klinikalla

T

AiKURi KARi KäVi viihdyttämässä lapsia taikatempuilla ja ilmapalloilla Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikalla 11. maaliskuuta.

Lapset saivat itse taikoa värityskirjaan värejä ja hämmästellä, kuinka noppa siirtyi näkymätöntä taikakäytävää pitkin taikalaatikkoon. Kaikki lapset saivat esityksen päätteeksi taikurilta muistoksi upeita ilmapallohahmoja.

Kuvassa omaa ilmapallopingviiniään esittelee neljävuotias Jerry. ●

42

www.kummit.fi • Lahjoitus

KUmppANi

Kaksi uutta gefilus®-ravintolisätuotetta mukaan kampanjaan

Oriola jatkaa arvokasta Kummit-yhteistyötään Lääketukkukauppa Oriola jatkaa Lastenklinikoiden Kummien kumppanina jo neljättä vuotta. Koko ajan on lahjoituskohteena ollut helsingin Lastenklinikan elinsiirto-osasto ja nyt toista vuotta myös lastenkirurgian poliklinikan uro-gastro -toiminta, jonka puitteissa tutkitaan ja hoidetaan polikliinisesti virtsateiden ja suoliston toiminnallisista, rakenteellisista ja neurogeenisista häiriöistä kärsiviä potilaita.

O

RiOlA CONsUmeR HeAltH -yksikkö on kolmen viimeisen vuoden aikana lahjoittanut osan Gefilus®-ravintolisien myynnin tuotosta Kummeille. Lahjoitussumma on ollut joka kerta merkittävä.

Runsas vuosi sitten myös konsernitaso (Oriola-KD) osallistui Kummit-yhteistyöhön sijoittamalla joulutervehdysrahat hyväntekeväisyyteen. Lahjoitussumma kohdistettiin Helsingin Lastenklinikan elinsiirto-osastolle K3 sähköisten, dialyysi- ja elinsiirtopotilaiden hoitotyötä helpottavien pinnasänkyjen hankintaan. Kaikki lasten elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty kyseiselle osastolle.

– Hankintaprosessin monimutkaisuudesta johtuen nuo pinnasängyt ovat vasta nyt meille tuloillaan, kertoi elinsiirto-osaston osastonhoitaja Annika von Schantz helmikuun lopulla, kun Oriolan tuotepäällikkö Johanna Svensk kävi klinikalla uudella lahjoitusvierailulla.

– Nyt tarkoituksemme on käyttää Oriolan lahjoitus pienempiin, potilaiden viihtyvyyttä parantaviin hankintoihin, esimerkiksi iPadeihin, Annika von Schantz kertoo.

– Tavoitteena on, että jokaisella olisi oma iPad kuulokkeineen. Näin kukin voisi esimerkiksi katsoa mitä tv-ohjelmaa itse haluaa. Kuulokkeita voidaan hyödyntää myös lääkärinkierroilla, kun ei ole tarkoitus, että kaikki kuulevat, mitä yhdelle potilaalle kerrotaan. Valvontamonitoreja on niin ikään tarkoitus hankkia, kuten myös väliverhoja potilassänkyjen väliin, von Schantz jatkaa.

– Vanhemmat ovat puolestaan toivoneet tuoleihin hieromaselkänojia, sillä osastoilla olevat tuolit eivät ole pitkäaikaiseen istumiseen kovinkaan hyviä. ”Pienillä valinnoilla paljon hyvää” Oriolan lahjoitussumma perustuu siis Gefilus®-ravintolisätuoteperheen myyntiin.

Jokaisesta myydystä tuotteesta on Kummeille lahjoitettu neljä senttiä. Tuoteperheeseen ovat uutuuksina tulleet 10 kapselin Gefilus-kuuri -pakkaus sekä appelsiinin ja persikan makuinen purutabletti.

Ne ovat automaattisesti mukana Kummitkampanjatuotteissa.

– On kaikille osapuolille selkeämpää, että koko tuoteperhe kuuluu kampanjaan, tuotepäällikkö Svensk kertoo.

– Kaikki Gefilus®-ravintolisätuotteet käyvät myös lapsille. Se on se juttu, hän korostaa.

TARVIKKEITA TARPEESEEN Oriolan tämänkertaisella lahjoitussummalla hankitaan Helsingin Lastenklinikan elinsiirto-osastolle (K3) ja lastenkirurgian poliklinikan uro-gastro -toimintaan seuraavia tarvikkeita: • nahkasohva • jakoverhoja päiväsairaalaan • hieromaselkänojia vanhemmille • kuulokkeita potilaille • iPadeja • kuntopyörä • verenpainemonitori • urodynamiatutkimuspöytä • UPP-mittauslaite urodynamialaitteeseen • odotustilan sohvia • vaakoja • mittalaitteita

– Meidän asiakkaistamme esimerkiksi apteekkihenkilökunta arvostaa suuresti Lastenklinikalla tehtävää työtä ja sitä kautta myös meidän Kummit-yhteistyötämme.

Pienillä valinnoilla pystyy tekemään paljon hyvää. ●

Tuotepäällikkö Johanna Svenskin (oik.) helmikuussa Lastenklinikalle tuomaa ”ilosanomaa” oli vastaanottamassa muun muassa osastonhoitaja Marjukka Lehtipuu lastenkirurgian poliklinikalta.

Oriolan lahjoittamilla varoilla hankitaan esimerkiksi uusi verenpainemonitori poliklinikan uro-gastro -toimintaan.

Kumppani • www.kummit.fi

43

KLINIKKAVIERAILU

Käsityöläisiä tammikuussa Turussa

K

äsityöläiset-yhtyeen solisti Mica Ikonen ja kitaristi Anssi Häkkinen vierailivat tammikuussa Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla. He ilahduttivat lapsia muun muassa lasten itsensä toivomilla lastenlauluilla sekä cover-versioilla esimerkiksi Robinin, Jenni Vartiaisen ja Cheekin kappaleista. ●

Lentopisteitä tarvitaan

Viisivuotiaalla Elias-pojallamme todettiin helmikuussa 2013 ALL eli akuutti lymfaattinen leukemia. Elias joutui korkeimman riskin hoitokaavioon ja automaattisesti kantasolusiirtoon.

Koko kesän olimme Helsingissä lastenklinikalla. Kantasolusiirto (14.6.–17.9.2013) onnistui hyvin. Kolme kuukautta siirron jälkeen luuydin oli puhdas ja siitä iloittiin.

Joudumme käymään Helsingissä luuydintutkimuksessa kolmen kuukauden välein ensimmäisen vuoden ajan. Sen jälkeen luvassa on viisi vuotta kontrollia puolen vuoden ja vuoden välein. Ilman Kummien antamia pistelentoja olisimme joutuneet ajamaan Oulusta omalla autolla koko perheen kanssa. Toivommekin, että kaikki jatkavat Finnair Plus -pisteiden luovuttamista sairaiden lasten ja heidän perheidensä hyväksi.

Terveisin

Karjalaisen perhe Oulusta Monien potilasperheiden arki helpottuu Kummeille lahjoitettujen Finnair Plus -lentopisteiden avulla. Pistelennot vievät potilasperheet nopeasti ja turvallisesti hoitojaksoihin – ja taas takaisin kotiin.

Lue Eliaksen tarina kokonaisuudessaan ja muita pistelentokertomuksia osoitteessa kummit.fi

44

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

LAHJOITUS

Teemu-nalle kävi Staples Finland Oy:n pääkonttorissa Lauttasaaressa kiittämässä toimitusjohtaja Bo Nymania ja HR Advisor Kirsi Uttia lahjoituksesta.

Lastentautien tutkimukseen iso pino dollareita

Staples taas hyvällä asialla Maailman suurimman toimistotarviketoimittajan Staplesin Suomen yksikkö, Staples Finland Oy, lahjoitti jo toisena vuonna peräkkäin Lastenklinikoiden Kummeille 30 000 dollaria. Se on noin 22 700 euroa.

L

ahjoituspotti tuli perinteiseen tapaan Staples Foundation -hyväntekeväisyyssäätiöltä ja on osa sen ’2 Million & Change’ -ohjelmaa, jonka kautta jaetaan kaikkiaan n.

700 000 dollaria (510 000 euroa) hyväntekeväisyysjärjestöille 25 osallistujamaassa, joissa Staples on edustettuna.

Suomen Staplesin henkilöstöstä 59 prosenttia äänesti muutamasta annetusta vaihtoehdosta lahjoituskohteeksi Lastenklinikoiden Kummeja. Myös kakkoseksi tullut Suomen Luonnonsuojeluliitto sai Staplesilta lahjoituksena mukavan summan, vajaan kymppitonnin.

– Vuonna 2011 äänestysprosentti oli 94,80, vuonna 2012 se oli 99,17 ja nyt vuonna 2013 tasan sata, kertoo HR Advisor Kirsi Utti Staples Finland Oy:stä.

– Prosenttia ei enää ole varaa parantaa, mutta tavoitteena on pitää se jatkossakin sadassa.

Vuosi sitten Staplesin lahjoituksella hankittiin Helsingin Lastenklinikalle sydänultraäänilaite.

– Tällä kertaa lahjoitus käytetään lastentautien tutkimustyöhön, eli se ohjautuu Kummien kautta Lastentautien tutkimussäätiölle, Kirsi Utti kertoo.

– Säätiön kautta lahjoitus puolestaan kohdistuu kaikkiin yliopistollisiin lastensairaaloihin, ja sen voi samalla katsoa kohdistuvan myös tulevaan, uuteen lastensairaalaan.

– Tämänkaltainen hyväntekeväisyystoiminta parantaa varmasti yrityksen yhteishenkeä, Staples Finland Oy:n toimitusjohtaja Bo Nyman uskoo.

– Kohteen pitäminen samana on niin ikään varmasti hyvä juttu. Se tuo toimintaan jatkuvuutta, hän toteaa.

Staples Foundation jakaa lahjoitusvaroja eri maiden Staples-organisaatioille yhtenä tärkeänä kriteerinään äänestysprosentti.

– Henkilökuntamme ansaitsee isot kiitokset aktiivisuudestaan. Sen ansiosta saimme taas näin suuren summan lahjoitettavaksi, Nyman kiittelee.

Tulevaksi syksyksi Staples kaavailee vielä toteutettavaksi tavaralahjoituksen:

ainakin paperia, koulutarvikkeita, ynnä muuta soveltuvaa on klinikoille luvassa.

Staples vastaa haasteeseen Staplesin edeltäjä Lindell oli 120-vuotias perheyritys neljännessä sukupolvessa ja toiminut alusta asti toimistotarvikealalla sen eri muodoissaan. Kesällä 2010 Lindell myytiin kansainväliselle Staples-yritykselle.

Staplesin myynnistä 75 prosenttia on toimisto- ja atk-tarvikkeita. Yrityksen Suomen pääkonttori on Helsingin Lauttasaaressa. Varsinaisia myyntitoimistoja on kymmenkunta ympäri valtakunnan. Omia myymälöitä Staplesilla on seitsemän, joista kaksi Helsingissä.

Staplesilla on Suomessa henkilökuntaa n. 120, joista puolet pääkonttorissa.

Moderni keskusvarasto sijaitsee Tuusulassa. Siellä on kolmisenkymmentä työntekijää.

Verkkokauppa on vahvasti valtaamassa alaa toimistokaupassakin.

– Keskitämme ja tehostamme toimintoja, jotta mekin pystymme elämään tässä ”uudessa maailmassa”, toimitusjohtaja Bo Nyman korostaa.

– Tiedostamme, että kauppaa tehdään tulevaisuudessa yhä enemmän myös uusilla tavoilla. Vastaamme siihen haasteeseen. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

45

KUmppANi

tavarapyörät kasvattavat suosiotaan Suomessakin

Lapset kyytiin ja menoksi! nettiosoitteella www.tavarapyora-asiantuntija.fi operoiva espoolaisyritys Kultaiset pojat Oy tuo Suomeen hollannista siellä erittäin suosittuja tavarapyöriä, joilla muun muassa voi turvallisesti kuljettaa myös lapsia ja vaikka perheen koiraakin.

P

eRHeyRityKseN tOimiNtA alkoi kolmisen vuotta sitten.

– Kun meille syntyi poika, hollantilaissyntyinen mieheni sanoi, että ”nyt hankimme Cargo Biken”, kertaa starttivaihetta toimitusjohtaja Mia Storm-Hendriks.

– En edes tiennyt, mikä se on. Niinpä matkustimme Amsterdamiin katsomaan pyöriä. Koeajoimme niitä siellä ja päätimme sitten tuoda itsellemme Suomeen Babboe-merkkisen pyörän. Siitä lähti ajatus perustaa tavarapyörien maahantuontiyritys. Aluksi toimme Suomeen vain Babboe-merkkisiä pyöriä, mutta sitten laajensimme muun muassa Johnny Locoon ja Urban Arrowiin, Storm-Hendriks kertoo.

– Nyt meillä on kaikkiaan seitsemää eri merkkiä, joista Babboe on 85 prosentin osuudella ylivoimaisesti suosituin. Siinä hinta/laatu-suhde on parhaiten kohdallaan.

Tavarapyörien hinnat vaihtelevat 1500 eurosta yli neljään tuhanteen.

– Viime vuonna, yrityksemme toisena toimintavuonna, tavarapyöriä meni Suomessa jo kaupaksi pitkälti toistasataa, Storm-Hendriks toteaa. Kiinnostuneille pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään koeajo.

– Meillä on edustajia monilla eri paikkakunnilla, ja olemme myös mukana ympäri Suomea monissa tapahtumissa ja erilaisilla messuilla. Olemme vasta alussa, mutta tuntuu siltä, että tavarapyörät herättävät yhä enemmän ja enemmän kiinnostusta. Monet ostavat mieluummin perheeseen tavarapyörän kuin toisen auton, ja tuleehan tämä vaihtoehto huomattavasti halvemmaksi, StormHendriks mainostaa.

– Polkupyörän perässä vedettäviin lastenkuljetuskärryihin verrattuna tavarapyörän suuri etu on, että kun kuljetustila on pyörän edessä, on polkijalla koko ajan lapsen/lasten tilanne aina täydellisesti hallinnassa ja heidän kanssaan on paljon helpompi keskustella, Storm-Hendriks korostaa.

– Koska lapset istuvat tavarapyörässä paljon matalammalla kuin esimerkiksi tavallisessa turvaistuimessa, eivät he pyörän mahdollisesti kaatuessa putoa läheskään yhtä korkealta. Niinpä tämä on monin tavoin turvallisempi vaihtoehto, varsinkin kun niitä on saatavana kolmipyöräisinäkin, jolloin kaatumisriski on lähes olematon, hän toteaa.

– Kolmipyöräinen, puisella kuljetuslaatikolla varustettu Babboe onkin kaikkein suosituin malli. Niitä ostavat erityisesti äidit. Isät sen sijaan suosivat kaksipyöräisiä – tai nelipyöräisiä eli autoja, Storm-Hendriks naurahtaa.

– Tavarapyörät, niin kaksi- kuin kolmipyöräisetkin, ovat joka tapauksessa paljon helpompia pysäköitäviä.

Tavarapyörät ovat Suomessa vielä niin uusi asia, ettei niiden kierrättämisestä ole juurikaan kokemusta.

– Mutta esimerkiksi Saksassa ja Hol-

lannissa, missä tavarapyöriä myydään vuosittain tuhansia, on käytettyjen pyörien myyminen ja ostaminen erittäin yleistä, Mia Storm-Hendiks kertoo.

– Tavarapyöriä voidaan käyttää myös kuriiripalveluissa, varsinkin kun nettikauppa on kovasti lisääntynyt. Etenkin kaupunkien keskustoissa tavarapyörällä saa helposti kuljetettua isommatkin paketit nopeammin ja vieläpä paljon vähemmällä ilmansaastuttamisella kuin farmaritai pakettiautoa käyttäen, Storm-Hendriks vinkkaa alan yrityksille. etu kummien ystäville Kultaiset Pojat Oy on päättänyt lahjoittaa yhden tavarapyörän Lastenklinikoiden Kummien kautta potilasperheiden käytettäväksi esimerkiksi ympäristössä, missä lapsipotilaiden kanssa on mahdollista ulkoilla. Kummit-lehden lukijoille Kultaiset Pojat Oy tarjoaa tavarapyörän ostajalle kaupanpäälliseksi tavaratilan päälle kiinnitettävän, 175 euron arvoisen sadesuojan.

– Lähes kaikki sellaisen joka tapauksessa aina saman tien hankkivat, StormHendriks kertoo.

– Mutta jos ei halua sadesuojaa, annamme pyörän hinnasta 100 euron alennuksen, hän lupaa.

Nettikaupasta www.tavarapyoraasiantuntija.fi ostettaessa on syötettävä tarjouskoodi KUMMIT1, jos haluaa 100 euron alennuksen, ja tarjouskoodi KUMMIT2, jos haluaa ilmaisen sadesuojan. ●

– Kolmipyöräinen, puisella kuljetuslaatikolla varustettu Babboe on suosituin malli. Isät suosivat kaksipyöräisiä, kertoo Kultaiset Pojat Oy:n toimitusjohtaja Mia Storm-Hendriks.

Turvallisempi vaihtoehto Tavarapyörällä voi lähteä ostoksille, viedä lapset kouluun tai mennä muuten vain ajelulle. Sillä voi kuljettaa jo 3-4 kuukauden ikäisiä lapsia. Tavarapyörien kuljetustilaan voi kiinnittää normaalimallisen turvaistuimen. Noin vuoden iässä lapset voivat jo istua pyörässä ilman turvaistuinta.

Kumppani • www.kummit.fi

47

Risteilyllä Joona pääsi ottamaan tuntumaa ruoriin, joka oli komentosillalla muistona suurtenkin laivojen entisaikojen ohjausjärjestelmästä.

TekSTI Ja kuvaT mAtti HANNUlA

tallink Silja risteilytti potilasperheitä

Tukholman-visiitiltä kertyi monta mukavaa muistoa Yhteensä yhdeksän potilasperhettä helsingin, Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikoilta pääsi maaliskuun alussa ilmaiseksi nauttimaan risteilystä Silja Serenadella. tukholman-risteilyt lahjoitti tallink Silja. helsingissä europark tarjosi potilasperheille maksuttoman pysäköinnin sataman välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa pysäköintiluolassa. Korsisaari puolestaan hoiti veloituksetta lentokenttäkuljetukset pitkämatkalaisille.

L

AsteNKliNiKOiDeN KUmmit oli lähettänyt sairaaloille Tallink Siljan terveiset, että tietty määrä perheitä jokaisesta kolmesta sairaalasta pääsee risteilylle. Sairaalat saivat itse tehdä valinnan.

– Yritämme olla mukana mahdollisimman monipuolisesti, kertoo risteilystä Tallink Siljan puolelta vastannut kumppanuuspäällikkö Minna Varis.

48

www.kummit.fi • Risteilyllä

– Suurin tukemme menee Lastenklinikan laitehankintoihin, mutta on tärkeää, että perheetkin pääsevät kokemaan meidän ja Kummien yhteistyön tuloksia.

Heti risteilyn aluksi Taikuri Klabbis esiintyi lapsille laivan kokoustilassa.

Myös Muumi ja Pikku Myy kävivät tervehtimässä ryhmää.

Tukholman satamasta kaikkiaan noin 60 hengen ryhmä kuljetettiin linja-autolla

 Kumppanuuspäällikkö Minna Varis Tallink Siljalta hoiti hienosti risteilyn monet vaativammatkin käytännön asiat.

 Junibackenissa Helmi pääsi kokeilemaan useampaakin liukumäkeä.

 Myös Muumi ja Pikku Myy olivat mukana matkassa.

 Iivar pääsi Junibackenissa kehyksiin.

 Ennen paluumatkaa risteilypäällikkö Kyösti Kosola esitteli komentosillalla laivan ohjausjärjestelmää.

 Laivalla taikuri Klabbis sai muun muassa Ahmedin mietteliääksi.

Risteilyllä • www.kummit.fi

49

RISTEILYLLÄ

Hetkeksi irti arjesta

K

irkkonummelainen Jani ja Miia Kytöharjun perhe oli yksi yhdeksästä lapsipotilasperheestä, jotka olivat saaneet kutsun Tallink Siljan kustantamalle Ruotsin-risteilylle. Kytöharjut olivat lähteneet matkaan kaksivuotiaan Nella-tyttärensä ja seitsemänvuotiaan Onni-poikansa kanssa. Onni oli saanut ottaa mukaan hyvän ystävänsä Emerikin.

– Täksi kevääksi oli laivaristeily muutenkin suunnitelmissa. Kun meille soitettiin, että pääsemme tällaiselle mukaan, niin totta kai lähdimme, Miia Kytöharju kertoo.

Kytöharjujen keskimmäinen lapsi, viisivuotias Venla, ei ollut matkassa mukana.

– Olisi ollut melkoinen haaste ottaa Venla mukaan, sillä hän sairastaa geenivirheen aiheuttamaa, keskushermostoa etenevästi vaurioittavaa INCL-tautia. Se diagnostisoitiin hänen ollessaan puolitoistavuotias, Jani Kytöharju kertoo.

Ennenaikaiseen kuolemaan johtavaa INCL-tautia tavataan Suomessa keskimäärin kolme uutta tapausta vuodessa. INCL-tautia ei voi havaita heti lapsen synnyttyä.

Lapsi saattaa kehittyä täysin tavanomaisesti ensimmäisen puolen vuoden ajan, toisinaan pitempäänkin. Yleensä oireet ovat selkeitä 12–18 kuukauden iässä: ensin kehitys pysähtyy, ja sitten kaikki jo opitut taidot unohtuvat.

INCL johtaa syvään kehitysvammaisuuteen sekä täyteen

Kytöharjut (Jani, Miia, Onni ja Nella) kävivät Tukholmassa ensin Junibackenissa ja sitten Vasa-museossa, missä napattiin ryhmäkuva. Matkalla oli mukana myös Onnin hyvä kaveri Emerik (oik.).

50

www.kummit.fi • Risteilyllä

liikuntakyvyttömyyteen ja aiheuttaa muun muassa epilepsiaa, lihasvelttoutta, pakkoliikkeisyyttä, näkövammautumisen sekä syömis- ja nukkumisongelmia.

Pyrkimys normaaliin arkeen – Venla on saanut kolmivuotiaasta lähtien usein epileptisiä kohtauksia. Hän ei pysty liikkumaan eikä tarttumaan käsillään mihinkään, Miia Kytöharju selvittää tilannetta.

– Ravinto menee letkun kautta. Kuulo- ja tuntoaisti ovat tallella. Tutut ihmiset hän tunnistaa, jatkaa Jani-isä, joka on nyt vuorotteluvapaalla Miian palattua työelämään tuoreimman äitiys- ja vanhempainvapaansa jälkeen.

– Venla käy kuitenkin päiväkodissa, missä hänellä on oma avustaja. Lisäksi Venla on intervallijaksoilla Rinnekodissa, Jani ja Miia kertovat.

Venlan sairaudesta huolimatta Kytöharjun perhe pyrkii elämään normaalia arkea.

– Meillä on sekä työmme että harrastuksemme, Jani Kytöharju sanoo.

– Aina on kuitenkin takaraivossa ajatus, että Venlaa koskeva puhelinsoitto voi tulla minä hetkenä hyvänsä, Miia Kytöharju toteaa.

– Tammikuussa hänet jouduttiin viemään pitkittyneen epileptisen kohtauksen vuoksi ambulanssilla sairaalaan suoraan päiväkodista. Helmikuussa ei ollut isompia kohtauksia, mutta nyt laivalla ollessamme avustaja ensimmäisenä yönä soitti Venlan saaneen pitkittyneen kohtauksen Rinnekodissa ja joutuneen sairaalaan.

Useimmiten Venla kiidätetään Jorvin sairaalaan Espooseen, mutta joskus Helsingin Lastenklinikalle.

– Paikkatilanteesta riippuen, Miia ja Jani toteavat.

Ihana avustaja Jo taksissa Rinnekotiin mennessä Venla oli saanut kohtauksen, jonka hänen avustajansa lääkitsi.

– Ihanan avustajamme ansiosta pääsimme mukaan tälle risteilylle. Hän sanoi, ettei meidän tarvitse murehtia. Hän kyllä menee tarvittaessa Venlan mukaan sairaalaan, Miia Kytöharju kertoo.

– Venlan avustajalla on muutenkin iso rooli siinä, että perheemme arki rullaa. Venlan isovanhemmat asuvat monen sadan kilometrin päässä Kirkkonummelta, ja Venlan hoito sitä paitsi vaatii muutenkin niin erikoisia tietoja ja taitoja.

Lääkkeillä hoidettavia kohtauksia Venla saa lähes viikoittain, ambulanssia tarvitaan muutaman kerran vuodessa.

– Pääkaupunkiseudulla hoito on kaiken kaikkiaan toiminut aina hyvin, Jani Kytöharju kiittelee.

– Suomen INCL-yhdistyksestä olemme saaneet vertaistukea. Sen avulla olemme alkusokista toivuttuamme päässeet eteenpäin ja saaneet samalla tietää, mitä meillä on edessämme. ●

 Nella Kytöharju ja Miia-äiti Tove Jansson -talon kuistilla Junibackenissa.

 Herbertti Junibackenin juoksupyörässä.

Djurgårdenin saarelle. Siellä oli vaihtoehtoina käydä Junibackenissa, Vasamuseossa tai Skansenilla – tai vaikka kaikissa kolmessa kohteessa. Aikaa oli kaksi ja puoli tuntia, jonka jälkeen bussi vei perheet takaisin laivalle. Junibacken oli selkeästi suosituin valinta, ja siellä ajasta helposti kuluikin suurin osa. Ennen Silja Serenaden lähtöä Tukholmasta oli vielä mahdollisuus päästä komentosillalle tutustumaan laivan ohjausjärjestelmään. Suurin osa ryhmästä käyttikin tilaisuuden hyväkseen.

Menomatkalla merenkäynti oli melkoinen. Tukholmassa suosi aurinkoinen sää. Paluumatkalla aallokotkaan eivät enää olleet risteilijöiden riesana.

Monessa muussakin mukana Tämän vuoden syyslomaviikolle on suunnitteilla Turun ja Tampereen yliopistosairaaloiden lastenklinikoiden potilasperheille risteily Turusta. Toukokuussa Tallink Silja on yhteistyökumppanina Espoon Barona Areenassa järjestettävässä, perheen pienimmille suunnatussa Kummien Teemunalle -konsertissa.

– Tuomme pallomeren Barona Areenaan, Minna Varis kertoo.

– Syksyllä olemme risteilyn lisäksi vahvasti mukana kahdessa Turun Logomon Kummi-tapahtumassa: 2.10. muotinäytöksessä ja 27.11. joulukonsertissa.

 Lapset pääsivät komentosillalta katselemaan maisemia muun muassa ohjelmaisäntä Tero Koistisen esitteleminä.

Perinteisesti Tallink Silja on vahvasti mukana tukemassa myös sekä Kummitvuoden päätapahtumaa Elämä Lapselle -konsettia (17.9.) että Kummit-golfia Hirsalassa (14.8.).

– Olemme saaneet Kummit-yhteistyöstämme erittäin runsaasti myönteistä palautetta, kumppanuuspäällikkö Varis sanoo.

Laitehankintoja varten Tallink Silja on viimeisen kahden vuoden aikana kerännyt Kummeille 110 208 euroa. Varat on luovutettu Helsingin Lastenklinikan leikkausosastolle O-kaaren hankintaan. O-kaaren kokonaishinta on useita satoja tuhansia euroja. O-kaarta käytetään muun muassa ortopedisissä ja neurokirurgisissa leikkauksissa. ● Risteilyllä • www.kummit.fi

51

KUMMIUUTISIA

 Kalevi Tuominen vastaanotti ”Urheilun Elämäntyö -Uunon” Olympiakomitean ja Suomen Urheilugaala ry:n puheenjohtajalta Risto Niemiseltä. Oikealla Hjallis Harkimo, yksi Lasten klinikoiden Kummien perustajajäsenistä.

Kummien kunniapuheenjohtajalle suuri tunnustus

Kallu Tuominen palkittiin elämäntyöstään urheilun parissa

Teksti Matti Hannula kuvat Suomen Urheiluga ala

Lastenklinikoiden Kummien pitkäaikainen puheenjohtaja, nykyinen kunniapuheenjohtaja Kalevi ”Kallu” Tuominen palkittiin tammikuussa Suomen Urheilugaalassa Elämänuraerikoispalkinnolla. Tuominen oli muun muassa Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentajana 1955–1969 ja Suomen olympiakomitean valmennuspäällikkönä 1969–1992.

T

uominen on 86-vuotias. Itse hän hetken pohdittuaan nostaa pitkältä uraltaan päällimmäiseksi saavutuksen tasan 50 vuoden takaa.

– Johdatin päävalmentajana Suomen koripallomaajoukkueen virallisten karsintojen kautta Tokion olympialaisiin 1964. Vastaavaan saavutukseen ei ole mikään muu suomalainen ns. kesäpalloilulajien maajoukkue yltänyt, Kallu toteaa.

– Pelasimme silloin alkukesästä Genevessä olympiakarsintaturnauksen. Kun 52

www.kummit.fi • Kummiuutisia

12.6. voitimme turnauksen finaalissa Bulgarian, historiallinen paikka olympiaturnauksessa aukesi.

– Toki tuota saavutusta edelsi monta tapahtumaa, jotka tuon ja kaikki myöhemmätkin meriittini mahdollistivat.

Eräs sellainen oli, kun Kallu oli kevätlukukauden 1960 USA:ssa, kävi läpi kaikki koripallon ’Big Ten’ -yliopistot ja sai läheltä seurata huippuvalmentajien ja -johtajien toimintaa.

– Sieltä sain mielettömän määrän paitsi lajiin liittyvää tietoa niin myös viimeisen

silauksen sille, miten urheilijaa käsitellään ja mitä ryhmädynamiikka merkitsee. Se oli ratkaiseva askel, ja heti tuon matkan jälkeen sain soveltaa oppeja käytännössä koripallomaajoukkueen päävalmentajana.

Mexicon esiolympialaisissa vuonna 1967 Tuominen oli yksi yhteispohjoismaisen koripallojoukkueen valmentajista.

Samana vuonna Suomi järjesti koripallon EM-kisat. Isäntä sijoittui Kallun luotsaamana kuudenneksi, joka on koripallossa yhä Suomen kaikkien aikojen paras saavutus.

Mittava paketti Vuonna 1965 Tuomisesta oli tullut Olympiakomiteaan perustetun valmennusvaliokunnan sihteeri, ja neljä vuotta myöhemmin hänestä tuli Olympiakomitean valmennuspäällikkö.

– Sain aseman, josta pystyin vaikuttamaan suomalaiseen urheiluun erittäin paljon, Kallu toteaa.

”Olisin tietysti kiittänyt kaikkia läheisiäni. Heiltä on kysytty valtavasti kärsivällisyyttä ja ymmärrystä, kun olen ollut tällaisissa toimissa. Ennen kaikkea olisin kiittänyt vaimoani Ailaa, että hän on kestänyt minua lähes 40 vuotta.”

– Jo ennen valmennuspäälliköksi valintaa minut oli pyydetty Suomen Urheiluliiton ryhmään, joka mullisti liiton organisaation. Oli ennenkuulumatonta, että yleisurheiluväki kuunteli palloiluvalmentajaa.

Kokonaisuuteen liittyi koko huippuurheilun kokonaiskuvan uudelleenajattelu, missä puheenjohtaja Jukka Uunila näytteli suurta roolia. Heti seuraavan vuosikymmenen alussa, Suomen kannalta katastrofaalisten Sapporon 1972 olympiakisojen jälkeen, samanlainen myllerrys toteutettiin Hiihtoliitossa.

– Siitä muotoutui urallani melkoinen paketti: koripallomaajoukkueen päävalmentajana vuodesta 1955 alkaen, 1960 USA ja sitten sekä Urheiluliiton ja Hiihtoliiton myllerrys, Kallu kertaa.

– Tuo paketti oikeastaan huipentui vuonna 1971 pidettyyn Tukitoimenpide-seminaariin, joka oli hieman vastaava kuvio kuin Olympiakomitean neljä vuotta sitten asettama Huippu-urheilun muutostyöryhmä.

Seminaarissa oli hyvä otanta ihmisiä pohtimassa, mitä kaikkea voidaan tehdä.

Muodostettiin työryhmiä ja vuoden loppupuolella koko konklaavi koottiin uudelleen yhteen ja tehtiin jättimäinen huippuurheilun ja valmentajakoulutuksen paketti.

Uudelleensyttyminen 1950-luvun loppu ja lähes koko 1960luku olivat huonoa aikaa suomalaiselle huippu-urheilulle. Menestyshetket olivat todella harvassa.

– Oli välttämättä tehtävä jotakin. Kurssin korjaamiseksi tarvittiin mieletön ponnistus, Kallu kertoo.

– 1960-luvun lopulla Olympiakomiteaan tuli myös teknis-luonnontieteellinen valiokunta, johon kerättiin kaikki huippufyysikot, -kemistit jne. Perustettiin myös urheilupsykologinen valiokunta.

Valmennusvaliokunta käytti kaikkia näitä huippuasiantuntijoita maksimaalisesti hyväkseen.

1960-luvun lopulla käynnistynyt uudelleenajattelu tuotti yleisurheilun parissa hedelmää jo vuoden 1971 EM-kotikisoissa, kun Juha Väätäinen voitti kaksi kultaa, ja vuoden 1972 kesäolympialaisissa Münchenissä, missä Lasse Viren juoksi kaksi ja Pekka Vasala yhden kultamitalin.  Tuominen pitää itse parhaana valmennussaavutuksenaan Suomen koripallomaajoukkueen luotsaamista karsinnoista olympialaisiin vuonna 1964.

Vastaavaan saavutukseen ei ole kesäpalloilulajeissa kukaan muu pystynyt.

– Menestystä riitti sitten 1970-luvulla pitkälle. Minulla oli valtava onni, kun Olympiakomitean puheenjohtajana oli Jukka Uunila. Häntä minulla on jumalattoman paljon kiittäminen monessakin asiassa, Kallu suitsuttaa.

– Hän oli tuon yleisurheilumyllerryksen isä ja alan täydellinen asiantuntija.

Yhdessä muodostimme toimivan parivaljakon, mutta edelleen korostan, että minulla oli käytettävissäni huippuvalmentajia ja -tiedemiehiä sekä Suomesta että ulkomailta. Sain koko ajan ammentaa kansainvälistäkin tietoa sovellettavaksi käytäntöön.

Sillä oli urheilijoille ja valmentajillekin iso psykologinen merkitys, kun he ymmärsivät, että heidän edestään ajatellaan paljon ja yritetään tehdä kaikki mahdollinen.

Hyödyntäminen hiipui Tuomisen jäätyä eläkkeelle Olympiakomiteasta päävalmentajien yhteiset palaverit katosivat pikku hiljaa ohjelmasta, yhteistyö muun muassa Puolustusvoimien kanssa väheni ja loppui sitten kokonaan.

– Hieman olen huolestunut siitä, ettei ihan kaikkea ole tehty, mitä olisi voitu, Kallu toteaa.

Joissakin palavereissa Kallu oli vielä mukana eläkkeelle jäätyään.

– Sain keskustella seuraajieni kanssa todetakseni, että he tietävät paljon, mutta ovat erilaisia kuin minä.

Pikku hiljaa Kallun mittavan kokemuksen hyödyntäminen hiipui.

– Tavallaan sen ymmärrän. Huippuurheiluyksikön kanssa olen ollut muutamassa palaverissa. Olen kertonut, mitä minun aikanani tehtiin, ja sanonut, että ottakaa tai jättäkää.

Yhteiskuntasuhteille Kallu on aina laskenut paljon painoarvoa.

– Jo koripallovalmentajavuosinani halusin systemaattisesti palaveerata median kanssa. Loin toimittajiin kaverisuhteita. Halusin luoda hyvät suhteet myös yhteiskunnan vaikuttajiin.

Tämä jäi sanomatta Tuomista luonnollisesti lämmittivät Suomen koripallomaajoukkueen, ”Susijengin”, viimesyksyiset otteet EM-kisoissa.

Yhdeksäs sija poiki paikan ensi syksyn MM-kisoihin Espanjaan, tosin maksullisen ”villin kortin” kautta.

– Arvostan erittäin paljon Henrik Dettmannin (nyk. päävalmentaja) työtä, mutta myös seurojen tekemää pohjatyötä. Onhan ennenkuulumatonta, että paitsi koripallossa niin myös lentopallossa olemme päässeet niin korkealle. Odotan innolla tulevan syksyn MM-kisoja, mutta myös koripallon olympiakarsintoja.

Tammikuussa Urheilugaalassa Kallulla olisi lavalla ollessaan ollut vielä sanottavaa.

Suoran tv-lähetyksen tiukka aikataulu ei kuitenkaan sallinut ”ylimääräisiä”.

– Olisin tietysti kiittänyt kaikkia läheisiäni. Heiltä on kysytty valtavasti kärsivällisyyttä ja ymmärrystä, kun olen ollut tällaisissa toimissa. Ennen kaikkea olisin kiittänyt vaimoani Ailaa, että hän on kestänyt minua lähes 40 vuotta. Tietysti olisin myös kiittänyt niitä tahoja, jotka ovat tästä huomionosoituksesta päättäneet. ”Mitäpä muuta olisin tehnyt?”

Lastenklinikoiden Kummeilla oli onni myötä, kun Kallu vielä pitkän varsinaisen työuransa jälkeen, vuonna 1993, suostui vastaperustetun hyväntekeväisyysyhdistyksen toiminnanjohtajaksi.

– Olin ollut vuoden verran eläkkeellä, kun Hjallis Harkimo, Teemu Selänne, Juha Rantasila ja kumppanit tulivat kysymään. Olin imarreltu, Kallu sanoo.

– Otin tehtävän isona haasteena. Minulla on aina tapana paneutua täysillä kaikkeen, mihin ikinä ryhdyn. Kun on elänyt sellaisen elämän kuin minä, ei kaikkea voi kertarysäyksellä jättää. Mitäpä muuta olisin näinäkin vuosina tehnyt? aprikoi Kallu, joka oli toiminnanjohtajuutensa jälkeen, vuodet 1997–2010, Kummien hallituksen puheenjohtaja ja nykyään siis kunniapuheenjohtaja. ● Kummiuutisia • www.kummit.fi

53

LASTENKONSERTTI TEEMU-NALLEN

LASTENKONSERTTI

TEEMU-N

LASTENKONSE

– Ihailen lasten energisyyttä, aitoutta ja rehellisyyttä, pikkuväen kanssa lähes koko ikänsä touhunnut Tea Hiilloste sanoo.

Teksti Matti Hannula kuvat Matti Hannula ja Nana Simelius

Barona Areenassa tapahtuu 10. toukokuuta

Tean Mehudisko tuo vipinää lastenkonserttiin Espoon Barona Areenassa on toukokuun 10. päivä Lastenklinikoiden Kummien järjestämä, perheen pienimmille tarkoitettu Teemu-nallen konsertti. Tea Hiilloste on eräs lastenkonsertin esiintyjistä.

54

www.kummit.fi • Lastenkonsertti

V

uosi sitten Tea julkaisi lasten poppia sisältävän Mehudisko-nimisen levyn. Kummien konsertissa Tea laulaa ja tanssii Mehudiskoa yhdessä tanssijoidensa kanssa, joista Barona Areenassa tulevat olemaan mukana Tommi Haapaniemi, Diana Pesonen, Aino Hyttinen, Emilia Tuovila ja Pinja Hirvonen.

– Tanssitan myös yleisöä, Tea lupaa.

Mehudisko on Jaakko Salovaaran säveltämä ja tuottama albumi. Laulujen sanat Tea on tehnyt itse.

– Paitsi että levyn nimikappaleen sanoja oli tekemässä myös Kana eli Marianna Alanen, Tea tarkentaa.

– Olen hyödyntänyt sanoituksissa terveyden- ja sairaanhoitajan ammattejani sekä myös kemian opintojani, Helsingin

”Hauskaa tulee varmasti olemaan, ja Mehudiskon tahdissa pääsee jokainen varmasti myös tanssimaan ja laulamaan mukana.” yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa kemiaa opiskeleva Tea kertoo.

– Haen leikin kautta syvyyttä sanoituksiin. Näin lapset hauskalla tavalla samalla oppivat paitsi motorisia niin myös tiedollisia taitoja ilman, että se tuntuu opettamiselta. Mehudisko on ikään kuin apuväline vanhemmuuteen, Tea luonnehtii.

Pienestä pitäen Tea tuli julkisuuteen kymmenen vuotta sitten Popstars-musiikkiohjelman toisella tuotantokaudella. Hän oli Jane-nimisen tyttökvartetin jäsen. Jane jäi kisassa kakkoseksi, mutta pääsi ennen kolme vuotta myöhemmin tapahtunutta hajoamistaan julkaisemaan kaksi albumia. Vuonna 2007 Tea lähti soolouralle, ja Mehudisko on hänen kolmas oma albuminsa.

Aivan sattumalta ei Tea ole lastenmusiikin pariin ajautunut.

– Äitini on ammatiltaan lastentarhanopettaja, ja hän toimi pitkään perhepäivähoitajana, kun olin pieni, Hollolassa runsaat 31 vuotta sitten syntynyt Tea taustoittaa.

– Niinpä meillä oli aina kotona paljon lapsia, ja opin itsekin toimimaan lasten kanssa. Jo pienenä vedin naapurin lapsille liikuntakerhoa ja järjestin suunnistusja hiihtokisoja. Kun olin 15-vuotias, menin Hämeenkosken kunnan hommiin vapaa-ajan ohjaajaksi. Minä keskityin liikuntapuoleen ja kollegani askarteluun.

– Ihailen lasten energisyyttä, aitoutta ja rehellisyyttä, Tea sanoo.

– Lapset sanovat suoraan, tykkäävätkö vai eivät. En itsekään osaa pitää tunteita sisälläni; kerron kyllä, jos minulla on huono päivä, Tea naurahtaa.

NALLEN

ERTTI

ammatista, mutta kun pääsin ensimmäisellä yrittämällä lukemaan kemiaa, innostuin siitä tosi paljon. Mutta eihän sitä tiedä, vaikka vielä pyrkisin lääketieteelliseenkin.

Tilanteen mukaan Viimeisen vuoden aikana Tea on esiintynyt paljon laivoilla.

– Olen tehnyt myös muun muassa kauppakeskuskeikkoja ja yksityiskeikkoja esimerkiksi lastensynttäreillä. Ne ovat olleet mahtavia tilaisuuksia. Lapset ovat onnessaan niin aitoja ja energisiä, Tea hihkuu. Hän esiintyy toki yhä aikuisyleisöllekin.

– Silloin on tietysti eri moodi päällä.

Osaan riehaantua aikuistenkin parissa, mutta osaan olla asiallinen, kun sellaista vaaditaan. Tiettyä pilkettä en kuitenkaan halua ottaa silmäkulmastani pois.

Tea on käynyt vetämässä Mehudiskon biisejä aikuistenkin bileissä.

– On ollut mainio meininki.

Vuosikaudet MTV3 Juniorilla kanavakasvona toiminut Tea kehottaa kaikkia lapsia ja lapsenmielisiä tulemaan 10. toukokuuta Barona Areenalle.

– Hauskaa tulee varmasti olemaan, ja Mehudiskon tahdissa pääsee jokainen varmasti myös tanssimaan ja laulamaan mukana, hän lupaa. ●

Tea hakee leikin kautta syvyyttä sanoituksiinsa.

– Näin lapset hauskalla tavalla samalla oppivat ilman, että se tuntuu opettamiselta.

Tutkijaksi tulossa Tea esiintyi Elämä Lapselle -konsertissa sekä vuonna 2007 että 2008. Toissakesänä Tea oli Kanan kanssa askarteluttamassa lapsia Kummien laivaristeilyllä, ja saman vuoden helmikuussa Tea-Kana -kaksikko oli ystävänpäivän merkeissä askartelemassa lasten kanssa Helsingin Lastenklinikalla. Tea on lisäksi ollut kerran Smurffien kanssa klinikkavierailulla.

Viimeiset kymmenen vuotta Helsingissä asustellut Tea opiskelee yliopistossa viidettä ja samalla viimeistä vuottaan.

– Syksyllä on tarkoitus alkaa valmistella gradua, kertoo Tea, joka tähtää tutkijaksi.

– Nuorempana haaveilin lääkärin Lastenkonsertti • www.kummit.fi

55

TEEMU-N

lAsteNKONseRtti TEEMU-NALLEN

LASTENKONSERTTI

LASTENKONSE

tarjolla liikunnan iloa ja riemua

Nuoret DCA-tanssijat mukana Teemu-nallen konsertissa Jo viidettätoista vuottaan toimiva tanssikoulu DCa on parinkymmenen 8–10vuotiaan tanssijan voimin esillä 10. toukokuuta teemunallen lastenkonsertissa espoon Barona areenassa.

D

CA:N tANssiJOitA on esiintynyt Kummien tapahtumissa aiemminkin, muun muassa Elämä Lapselle -konsertissa. DCA:n perustaja ja omistaja Anitra Ahtola, joka yhä toimii myös opettajana yrityksessään, on mielissään, kun hänen nuorille tanssijoilleen riittää kysyntää.

– Ja lapset ovat aina innoissaan, kun pääsevät tuollaisiin tapahtumiin esiintymään, hän sanoo.

– Tällä kertaa sattuu vielä niin mukavasti, että Teemu-nallen konsertti Barona Areenassa toimii DCA Street Kidz -ryhmälle hyvänä kenraaliharjoituksena, kun he seuraavana päivänä tanssivat disco-, show- ja streetdancen ikäkausimestaruuskisoissa Tapiolan urheiluhallissa eli Barona Areenan viereisessä rakennuksessa.

Parituhatta oppilasta Kummien lastenkonsertissa äitienpäivän aattona esiintyy kolme DCA:n hiphopryhmää sekä pari duoa ja sooloa. Tanssijat ovat 8–10-vuotiaita. Pitkään kokemukseensa perustuen Ahtola tietää, että tanssiesitykset antavat paljon sekä per-

heen pienimmille että myös vanhemmille katsojille.

– Tanssiesitykset vangitsevat usein jo 1–2-vuotiaidenkin katseet, sanoo Ahtola, joka perusti DCA:n (Dance Center Ani) vuonna 1999 Espoon Mankkaalle. Nyt toimipisteitä on paitsi Mankkaalla niin myös Espoon Tapiolassa ja Helsingin keskustassa. Näissä kolmessa pisteessä on yhteensä kuusi salia. Oppilaita on tätä nykyä hieman vajaa parituhatta, opettajia kaikkiaan 35.

DCA:n nuorimmat ”harrastajat” ovat 1-vuotiaita.

– Niin pienet käyvät tunneilla tietenkin vielä vanhempiensa kanssa. Mutta jo 3-vuotiaasta alkaen he jäävät saliin ilman äitejään ja isiään, ja sen ikäiset pääsevät jo esiintymään kevät- ja joulunäytöksiin.

Ahtola kertoo.

Mainio harrastus DCA:n esimerkki tosiaankin osoittaa, että tanssi on mainio harrastus jo ihan pienimmillekin muksuille.

– Samalla lapsi oppii, miten ryhmässä toimitaan, ja rohkaistuu esiintymään, Anitra Ahtola toteaa.

– Tanssimisesta saa tietysti myös liikunnan iloa ja riemua. 8–10-vuotiaasta alkaen voidaan jo puhua fyysisen kunnon kohottamisestakin ja sitä kautta monen negatiivisen asian ennaltaehkäisystä. Se on entistä tärkeämpää nykyään, kun lasten ns. luontainen liikkuminen ja leikkiminen on paljon takavuosia vähäisempää, korostaa Ahtola, joka vuonna 2003 palkittiin Espoon Vuoden yrittäjänä ja neljä vuotta myöhemmin pääkaupunkiseudun Vuoden nuorena yrittäjänä. ● DCA Street Kidz -tanssiryhmä esiintyy Teemu-nallen konsertissa parinkymmenen lapsen voimin. Mukana ovat muun muassa Aada (vas.), Alexandra, Lada, Anna ja Emilia sekä Aleksi, päällään seisova Kaapo, Jimmy ja Kalle. Kuvassa taaimmaisena tanssikoulu DCA:n omistaja ja johtaja Anitra Ahtola.

56

www.kummit.fi • Lastenkonsertti

Tapahtumatuotto Jorvin lapsipotilaiden viihtyvyyteen

T

OuKOKuun 10. pÄivÄ Espoon Barona Arenalla pidettävän Teemu-nallen lastenkonsertin tuotto käytetään lyhentämättömänä Jorvin sairaalan lastenosastojen potilaiden viihtyvyyden parantamiseksi.

Jorvissa on lapsille kaksi vuodeosastoa sekä poliklinikka ja neurologinen päiväosasto. Monitoimitilassa riittää tasaisesti lapsia, joille on keksittävä tekemistä ja virikkeitä.

– Tänne kokoontuu lapsia ns. puhtailta osastoilta eli L1:ltä, joka on lastentautien ja lastenkirurgian osasto, ja L5:ltä eli neurologian osastolta sekä lasten poliklinikalta, lastenhoitaja Anna-Liisa Vierikko kertoo.

– Infektio-osastolla käyn itse tarvittaessa leikittämässä.

Eniten Vierikko ja askarteluohjaaja Eija Kähärä kaipaavat täydennystä PlayStation 3 -pelivarastoon.

– Meillä ei ole niitä kuin muutama, ja osastoilla PlayStation 3 -pelikonsoleitakin

on liian vähän. Myös DVD-laitteita olisi sinne syytä saada lisää.

– Pöytäjääkiekkopelejä menee suunnilleen kolme kappaletta kaudessa, joten niitäkin olisi hyvä olla valmiiksi varalla, Kähärä vinkkaa.

– Ja lastenleluja tarvitaan aina lisää, samoin pieniä ns. reippauspalkintoja. Niitä osastot kyselevät jatkuvasti.

– Leikkihuoneessa lapset pääsevät hetkeksi pois varsinaisesta sairaalaympäristöstä ja sairautensa parissa pyörimisestä, Kähärä korostaa.

Vierikko ja Kähärä ovat mielissään, että lastenkonsertin tuotto ohjataan helpottamaan heidän jokapäiväistä työtään.

Lastenhoitaja Anna-Liisa Vierikko (vas.) ja askarteluohjaaja Eija Kähärä ovat mielissään heidän tärkeälle työlleen tiedossa olevasta tuesta.

lAsteNKONseRtti

– Todella hienoa. Yksityisiä lahjoituksia toki saamme, mutta tämäntyyppisestä isommasta tapahtumasta emme ole koskaan aiemmin päässeet hyötymään. ●

Suurella sydämellä.

Osta Kingis suurella sydämellä!

Yhteistyössä Unileverin kanssa lahjoitamme jokaisesta vuonna 2014 R-kioskilta myydystä Kingiksestä 0,10 euroa Lastensairaala 2017 –keräykseen.

KUmmiVieRAsKyNä Alexander Stubb Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lastenklinikoiden kummi

Liikunta on leikkiä

O

Len aina RaKaStanut uRheiLua. Lapsena pelasin jääkiekkoa, käsipalloa ja golfia. Kokeilin melkein kaikkia lajeja: voimistelua, yleisurheilua, tennistä ja laskettelua. Tykkäsin kaikesta ja minulla oli hauskaa.

Kahden lapsen isänä olen päässyt seuraamaan lasten ja nuorten liikuntaa eturivin paikalta. En ole ollenkaan varma, pidänkö näkemästäni. Lapset harrastavat liian paljon ja liian usein. Ilo ja hauskuus kuoritaan helposti pois.

Vanhemmat ja valmentajat suhtautuvat joskus urheiluun liian kunnianhimoisesti.

Jotkut saattavat toteuttaa omia unelmiaan lastensa tai valmennettaviensa kautta. Alle 8-vuotiaita lapsiakin jaetaan tasoryhmiin taitojensa mukaan: on huippuryhmä ja harrastelijaryhmä. Kymmenvuotiaat saattavat harjoitella joka päivä. Mielestäni se on liikaa.

En suinkaan vastusta kilpaurheilua, päinvastoin. Mielestäni lasten ei tarvitse eikä kannata urheilla seitsemää kertaa viikossa. Totisen treenaamisen sijaan lasten pitäisi saada kokeilla eri lajeja ja harrastaa juuri sitä, mikä tuntuu hauskimmalta. Lajivalinnan ehtii tehdä myöhemminkin. Paremmaksi lajissa kuin lajissa tulee, kun tekee sitä, mikä on hauskaa. Kun pikkupojat tekevät pihafutiksessa maaleja silkasta pelaamisen ilosta, taidot kehittyvät siinä samalla. Vain harvat huippu-urheilijat ovat luontaisesti lahjakkaita lajissaan. Useimmat pääsevät huipulle, koska he rakastavat lajiaan.

Urheiluharrastusten tarkoituksen pitäisi olla se, että liikunnasta tulee luonteva osa lasten elämää. Annetaan lasten leikkiä ja pelata! Jos he harrastavat liikuntaa vielä aikuisinakin, me vanhemmat ansaitsemme mitalin. ●

Vastasyntyneiden tehohoitopäivät Helsingissä Ter vetuloa neiden Vastasynty iville tehohoitopä 14!

30.-31.10.20

Vastasyntyneiden tehohoitopäivien aiheina on mm. vastasyntyneen elvytys, perhehoitotyö, uusien teho-osastojen suunnittelu ja vastasyntyneen aistien kehitys.

Aika: 30.-31.10.2014 Paikka: Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki Kohderyhmä: Vastasyntyneiden parissa työskentelevät hoitajat, kätilöt, lääkärit ja muut ammattilaiset Osallistumismaksu: 310 €/henkilö.

Järjestäjä: Vastasyntyneiden teho-osasto K7, HUS Ohjelma, ilmoittautumislinkki ja lisätietoja: www.hus.fi/koulutustarjonta

Kummivieraskynä • www.kummit.fi

59

pÅ sVeNsKA Svensk översättning: Larissa Krook

Faddrarnas viceordförande, vicehäradshövding Olli puntila:

”Testamenten har en betydande roll i Faddrarnas medelanskaffning” Om du är intresserad av att testamentera till Barnklinikernas Faddrar får du gratis hjälp av Faddrarna för uppgörandet av testamentet. nyckelperson i testamentärenden är Faddrarnas viceordförande, vicehäradshövding Olli puntila.

B

aRnKLiniKeRnaS FaDDRaR får årligen motta ett flertal testamenten av olika storlek.

– Intäkterna som kommer in via testamenten uppgår många år till hundratusentals euro, berättar vicehäradshövding Puntila.

– Om inte testatorn skilt utsett vad medlen skall användas till används pengarna enligt Faddrarnas allmänna bestämmelser: 30 procent till Stiftelsen för pediatrisk forskning och resten till barnklinikerna vid de fem finländska universitetssjukhusen. kärleken till barn alltid som grund I Faddrarnas verksamhet finns det gott om arbete för en jurist. Utöver testamentena hör olika avtals- och stadgeärenden till Puntilas specialområden.

Vicehäradshövding Olli Puntila är testamentexpert i Faddrarnas styrelse.

Foto: Matti Hannula

60

www.kummit.fi • på svenska

– Jag har också gjort bouppteckningar, till exempel när Faddrarnas verksamhetsledare har utsetts till testamentsexekutor, konstaterar Puntila.

Han vet att kärleken till barn alltid på något sätt funnits som grund för testamenteringsbeslutet.

– I många fall har testatorn inte haft egna barn men velat skänka sin egendom till förmån för barn. Ibland har motiveringen varit att de egna syskonen eller syskonbarnen fått vård på barnkliniken. en förening som sköts högklassigt – I anslutning till Barnklinikernas Faddrar fungerar stiftelsen Lastenklinikoiden Kummisäätiö. När man testamenterar till stiftelsen kan man om man så önskar grunda en namngiven fond, från vilken medel kan användas under en längre tid till ändamål utsedda av testatorn, belyser Puntila.

Han betonar att Barnklinikernas Faddrar är en förening som både juridiskt och moraliskt sköts på ett mycket högklassigt sätt.

– Den del av inkomstflödet som används till exempel till administration är mycket skälig, speciellt med tanke på hur viktiga projekt Faddrarna årligen förverkligar.

– Vi presenterar gärna Faddrarnas verksamhet så att testamentsgivaren lättare kan fundera över vilket ändamål han eller hon vill stöda med sina medel, avslutar Faddrarnas viceordförande, vicehäradshövding Olli Puntila. ●

VICEHÄRADSHÖVDING PUNTILAS TESTAMENTTIPS • Den som uppgör ett testamente bör komma ihåg att testamentet måste följa vissa formkrav för att det skall vara giltigt.

• Vad gäller innehållet är det skäl att fundera över hur ens vilja kan utföras i praktiken. Det är skäl att undvika sådana innehållsbestämmelser som är besvärliga att genomföra. Det är dock bra om det är klart uttryckt i testamentet hur och till vad testatorn vill att medlen används.

• Om det är frågan om en större summa och en namngiven fond grundas och om endast avkastningen av kapitalet är till förfogande blir nyttan oftast tämligen liten. En möjlighet att även använda kapitalet borde ingå i testamentet.

• Det är också bra att utse en testamentsexekutor. Om Faddrarna är mottagare av ett universellt testamente kan Faddrarnas verksamhetsledare eller en person utsedd av denne förordnas som exekutor. En advokatbyrå kan också vara exekutor men det medför naturligtvis större kostnader.

PÅ SVENSKA

Motion, muskelkondition, kalcium ochD-vitamin har en nyckelroll

Vid behandling av osteoporos bör man satsa på förebyggande åtgärder Sekundär, dvs. förvärvad benskörhet berör nästan alla delområden inom pediatrik.

– När det gäller osteoporos är det viktigt att sträva till förebyggande vård, betonar specialistläkare inom pediatrik Helena Valta, som jobbat på avdelningen för metabola skelettsjukdomar på Barnkliniken vid HUCS sedan 2008. Hon ansvarar också för behandlingen av osteoporos hos barn på Barnkliniken.

O

steoporos hos barn är en skelettsjukdom där försvagad skelettstyrka ökar risken för benbrott.

– Skelettstyrkan beror på benmängden och kvaliteten, sammanfattar Valta, som har doktorerat inom förvärvad osteoporos hos barn. Hon ingår i en forskningsgrupp som leds av docent Outi Mäkitie, som numera arbetar i Stockholm. Forskningsgruppen undersöker bland annat osteoporos och skelettdysplasier. Mäkitie har för sin undersökning beviljats ett anslag på 30 000 euro för innevarande år av Stiftelsen för pediatrisk forskning. Stiftelsen är ett av Faddrarnas centrala understödsobjekt.

Två huvudtyper Som en del av diagnostiken av osteoporos hos barn används mätning av skelettets mineraltäthet, dvs. DXA-mätning. Det finns två huvudtyper av osteoporos: primär och sekundär.

– Primär osteoporos är medfödd. Den kan indelas i två huvudgrupper: ärftliga bindvävssjukdomar, varav den vanligaste är osteogenesis imperfecta, dvs. medfödd benskörhet, samt juvenil idiopatisk osteoporos, som ofta diagnostiseras strax före puberteten. Det är tills vidare oklart vad

– I början förorsakar osteoporos ofta få symtom och den upptäcks först när barnet har upprepade benbrott, berättar Helena Valta, specialistläkare inom pediatrik.

Foto: Matti Hannula

som orsakar den sist nämnda, berättar Valta.

– Det finns också primära osteoporoser som är släktburna. Som bäst försöker man undersöka vilka gener som orsakar dessa.

Det finns flera olika typer av osteogenesis imperfecta med olika svårighetsgrad. Man känner också till recessivt ärftliga former av sjukdomen som är mycket ovanliga hos oss i Finland.

Följdproblem av grundsjukdomen Sekundära, dvs. förvärvade osteoporoser kan antingen bero på barnets grundsjukdom eller på den vård som barnet får.

– Det har konstaterats förvånansvärt mycket osteoporos hos långvarigt sjuka barn, berättar Valta.

– Med dagens metoder kan man behandla också mycket svåra barnsjukdomar men ibland uppenbarar sig osteoporosen som ett ”sent problem”, fortsätter hon.

– I början har sjukdomen ofta få symtom och den upptäcks först när barnet haft upprepade benbrott.

En bidragande orsak till uppkomsten av osteoporos kan vara den medicinering med kortison som används vid många långvariga sjukdomar.

Bland annat alla organtransplantationspatienter får kortison efter transplantationen.

– I synnerhet innan biologiska läkemedel kom ut på marknaden fick också barnreumapatienter och barn med inflammatoriska tarmsjukdomar kortison under rätt så långa perioder, berättar Valta.

Kortison används också bland annat vid behandling av leukemi och i samband med stamcellstransplantationer.

Man strävar efter att i god tid påbörja en sakenlig kalcium- och D-vitaminmedicinering för alla barn som hör till riskgruppen vad gäller osteoporos. Tillräcklig motion är också en viktig del av förebyggandet av osteoporos.

– Man bör uppmuntra barnet att röra på sig så mycket som möjligt, säger Helena Valta.

– Långvarigt stillaliggande minskar alltid bentätheten och är skadligt för skelettet.

Bisfosfonater revolutionerar vården Numera kan och skall man behandla även svår osteoporos hos barn.

– I särskilda fall kan man använda medicinering med bifosfonat, som har förvandlat behandlingen av osteoporos totalt, konstaterar Valta.

– Först användes bifosfonater enbart på vuxna patienter, senare också på barn som insjuknat i osteogenesis imperfecta.

Under de senaste 10 åren har användningen av bifosfonater utvidgats till barn som lider av förvärvad osteoporos. Man har uppnått goda behandlingsresultat med ifrågavarande medicinering. ● På svenska • www.kummit.fi

61

pÅ sVeNsKA

Trollkonstnär besökte kliniken Trollkonstnär Henri Kemppainen besökte Barnkliniken i Helsingfors 12 februari. På avdelning 10 fick bl.a. sjuåriga Elin Nystedt från Helsingfors se magi på nära håll.

I bakgrunden följer 5-åriga Ninni Väätänen från Monby med tricksen.

Foto: Matti Hannula

Med bra drive till förmån för det nya Barnsjukhuset

Golfarna och Faddrarna i gemensamt projekt Suomen golfjohtajat ry, Suomen pga ry (professional golfers’ association) och Barnklinikernas Faddrar har satt igång en gemensam kampanj för att förbättra patienttrivseln på det nya Barnsjukhuset som skall stå färdigt 2017.

F

iNlANDs NUVARANDe överlägset klaraste golfstjärna Mikko Ilonen är kampanjens beskyddare. Ilonen ”offentliggjorde” kampanjen i direkt tv-sändning i samband med en videohälsning på Finska Idrottsgalan i januari.

Kampanj-idéns fader är Helsingfors Golfklubbs verksamhetsledare och Suomen Golfjohtajat ry:s viceordförande Markku Ignatius.

– Jag såg på facebook att någon hade föreslagit att man skulle samla in medel till det Nya Barnsjukhuset genom ett mästerskap golfklubbarna emellan. Jag har arrangerat många golftävlingar och -turneringar och när jag såg inlägget tänkte jag genast Finlands nuvarande överlägset klaraste golfstjärna Mikko Ilonen är beskyddare av golfarnas och Faddrarnas gemensamma kampanj. Foto: VeVe Media / Juho Vesanen

62

www.kummit.fi • på svenska

att om varje golfklubb i Finland ordnade en tävling eller ett evenemang skulle vi enkelt kunna samla in 200 000 – 300 000 euro i året, räknar Ignatius.

Projektet är tänkt att var fyraårigt.

– På den tiden skulle vi samla in ca en miljon euro till barnsjukhuset. Det skulle vara rätt så fantastiskt, säger Ignatius.

Lovande start Ignatius kände till Ilonens välvillighet och fick sin idé såld till honom på en gång.

– Mikko ”köpte” den omedelbart. I egenskap av tvåbarnsfar förstår han vikten

av barns välmående, konstaterar Ignatius.

Redan vid månadsskiftet februari-mars hade ett trettiotal golfklubbar anmält sig till evenemanget.

– Det betyder redan ca 50 000 medlemmar, räknar Ignatius.

– Det vill säga att vi med en personlig donation på i medeltal fem euro redan skulle få ihop 250 000 euro. PGA-proffsen har inte ännu kommit till skott men vi tror att vi får draghjälp också av dem.

Däremot har Suomen Golfseniorit ry redan hunnit komma med i kampanjen med en donation på 2500 euro.

Många sätt Faddrarna har hjälpt att få med kampanjprodukter, så att tröskeln för att komma med blir så låg som möjligt för klubbarna.

– Nu är det meningen att visa golfarnas gemensamma vilja utan minsta lilla ekonomiska risk. Vi tänker visa våra krafter och hjälpa de barnfamiljer som är i störst nöd när det Nya Barnsjukhuset blir färdigt 2017. Vår insamling fokuserar på sjukhusets kommande inredning, den utrustning och de möbler som behövs där, dvs. trivseln i utrymmena, säger Ignatius.

Golfklubbarna kan i år vara med i kampanjen antingen genom bössinsamling, försäljning av Faddrarnas logo-produkter, deltagande i den Nationella Golfveckans tematävling genom att göra temat till en del av klubbens planerade öppna eller interna tävlingar/evenemang eller genom att ordna ett helt nytt, eget evenemang. ●

pÅ sVeNsKA

Kämpade sig tillbaka

Pekka Hyysalo är ett fantastiskt exempel på uthållighet pekka hyysalo från Åbo var en freestyleåkare på toppnivå när han i april 2010 skadades allvarligt vid fi lmandet av en video om utförsåkning i Ylläs. nu har hyysalo, 23, gett ansikte åt sin kampanj ’FightBack’, genom vilken pekka hoppas att så många unga patienter som möjligt förstår att det lönar sig att aldrig ge upp. pekka hyysalo är också Barnkliniksfadder.

D

en 28.4.2010 i YLLÄS blåste en våldsam vindpust Pekka Hyysalo förbi landningspunkten efter ett hopp. Han slog huvudet i backen med skador på olika ställen i hjärnan som följd. Centrala nervbanor gick av.

Efter olyckan låg Hyysalo 17 dygn i koma. I det skedet var prognosen att han skulle förbli sängpatient för resten av livet och att man aldrig skulle få någon meningsfull kontakt med honom. När situationen förbättrades något sade man att det med säkerhet skulle ta ca två år innan han skulle återfå sin förmåga att gå.

Hyysalo beslöt sig för att kämpa och på otroligt kort tid lärde han sig gå igen.

– Finnair ”sponsorerade” mig till att gå, berättar Hyysalo.

– De tappade bort min rollator. Jag skulle inte ha kunnat ta mig hem från flygplatsen när jag kom från Kuusamo strax före årsskiftet 2010–11. Jag var tvungen att gå till taxin. Så det var vad jag gjorde, dock så att jag stödde mig på min före detta flickvän.

Då hade det endast gått åtta månader sedan olyckan. Rollatorn hittades senare men Hyysalo använde den knappt efter det.

– Jag klarade mig tillräckligt bra med käpp. Den lämnade jag hemma för första gången när jag 27.3.2011 åkte till slalombacken i Hirvensalo. Jag tänkte att jag

– Om man bestämmer sig för att inte ge upp är sannolikheten för att det skall gå dåligt åtminstone betydligt mindre, betonar Hyysalo. Foto: Matti Hannula

kunde ju inte ta käppen med mig om jag en gång skulle åka slalom.

Förebild för barnpatienterna Pekka Hyysalo vill samarbeta med Barnklinikernas Faddrar för att fungera som ett exempel på att man oavsett vad som händer i livet alltid kan kämpa sig ”upp igen”.

– Hoppet för framtiden är aldrig ute.

Vad man själv bestämmer sig för har enormt stor betydelse. Om man beslutar sig för att ge upp går det inte bra. Men om man bestämmer sig för att inte ge upp är sannolikheten för att det skall gå dåligt åtminstone betydligt mindre, betonar Hyysalo.

– Jag tänker i alla fall att fastän det skulle gå dåligt så känns det ändå bättre om man före det har gett sitt allt. Man kan naturligtvis bara konstatera att ”det var ju det här jag bad om” om det går dåligt.

Men en sådan mentalitet passar åtminstone inte mig.

Den 27 februari besökte Hyysalo patienterna på Barnkliniken i Helsingfors.

– Jag gillar inte sjukhus speciellt mycket eftersom jag varit tvungen att vistas på ett flertal sådana, småskrattar Hyysalo.

– Men sådan sjukhusskräck har jag inte att jag inte skulle kunna gå dit för att uppmuntra andra. Jag vill stöda barnen så att de kan se att det går att resa sig också från en situation som känns hopplös.

Maraton som mål Pekka Hyysalo har själv skrivit ner sin historia som skall publiceras som en bok. Det är tänkt att boken, som heter Fight Book, skall ges ut i Ylläs 28.4.2015, alltså exakt fem år efter utförsåkningsolyckan. Man siktar på att komma ut med en dokumentär samtidigt.

Ett FightBack -löpningsevenemang planeras att gå av stapeln i Åbo i augusti i år.

– Sträckan är 2,5 kilometer och jag utmanar varje soffpotatis att delta. Om jag kan springa den sträckan kan alla andra också göra det, säger Pekka Hyysalo. Framöver är det meningen att sträckan för evenemanget förlängs enligt Pekkas löpningskapacitet. En helmaraton skymtar längre fram i Hyysalos framtidsplaner.

FightBack-kampanjprodukter, så som mössor, kepsar och halsdukar kan köpas på adressen www.shop.fight-back.eu. ● på svenska • www.kummit.fi

63

tOiVelistAt

Kaikkien klinikoiden toivelistat netissä Kummit-lehti on jo pitkään julkaissut kaikkien yliopistollisten lastenklinikoiden osastokohtaisiakin toivelistoja. alla luettelo tavaroista, joita klinikoilla kaivataan lapsipotilaiden viihtyvyyden lisäämiseksi.

T

ARKemmAt OsAstOKOHtAiset toivelistat kaikkien viiden klinikan osalta löytyvät Kummien nettisivuilta osoitteesta www.kummit.fi.

Listojen toivotaan helpottavan lahjoituksia harkitsevia yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä löytämään mieluisia

tapoja auttaa klinikoita ja pieniä potilaita.

Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimisto tarjoaa apuaan lahjoitusten käytännön toteutuksessa. Toimiston yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 66. Kun lahjoitus on tehty, Internetin listalle merkitään myös lahjoittajan nimi.

Potilaiden viihtyvyyteen liittyviä toiveita hyksin lastenyksiköt Lastenklinikalla, Lastenlinnassa, Jorvin, peijaksen ja auroran sairaaloissa sekä muut yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikat tampereella, turussa, Kuopiossa ja Oulussa toivovat muun muassa seuraavanlaisia tavaroita potilaiden viihtyvyyden lisäämiseksi:                     

64

kirjoja musiikkia eri-ikäisille lapsille kovakantisia kirjoja pienille lapsille palapelejä eri-ikäisille pieniä värityskirjoja ja värikyniä DVD-elokuvia eri-ikäisille leluja eri-ikäisille soivia leluja pienille lapsille soittorasioita PlayStation 3 -ohjaimia ja pelejä mobileja Zaky-hoivakäsiä Nintendo-laitteita ja -pelejä X-BOX -pelejä pienille lapsille duploja pöytäjääkiekkopelejä muovisia keittiövälineitä muovisia keräilyhahmoja legoja Fisher Price -leluja Playmobil-leluja

www.kummit.fi • toivelistat

    

seinä- ja kattokuvia sekä tarroja imetystyynyjä torkkupeittoja julisteita eri-ikäisille ”urheuspalkintoja”

t Tarkemma tat iset toivelis osastokohta ät eista löytyv iv to e it la s myö ettisivuilta Kummien n osoitteesta mit.fi www.kum

KUmppANeitA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Click Henkilöstöpalvelut

Tallink Silja

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa 1.9.2013 – 31.8.2014 palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle.

Tallink Silja lahjoittaa osuuden kaikista Helsinki-Tukholma -reitin risteilylipputuotoista kampanjakuukausilta sekä Kummit-nallen myynnistä laivojen taxfree-myymälöissä.

Tefal

Unilever

Tefal lahjoittaa jokaisesta myydystä Tefal Hans Välimäki -sarjan keitto- ja paistoastiatuotteesta 0,50 € Kummeille.

Unileverin yhteistyötuote on Neutral®.

Unilever on yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista

Lahjalasit Oy Lahjalasit.fi toimii optisen alan tukkukauppana ja myy nyt verkkokaupastaan silmälaseja kuluttajille tukkuhintaan. Silmälasiostoksillasi voit tukea Kummien, WWF:n tai SPR:n toimintaa.

Laakkonen Biolan Biolan on jo 40 vuotta harjoittanut ekologisuutta edistävää liiketoimintaa.

Kummien toimintaa voi tukea ostamalla Biolanin tuotteita.

Laakkosen ja Kummien yhteistyöllä tuetaan lasten syöpätautien tutkimusta Suomessa. Kolmivuotisella yhteistyösopimuksella tähdätään vähintään 120 000 euron lahjoituspottiin, ja keräystalkoot on aloitettu vuonna 2012 autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla, joka kestää koko sopimuskauden ajan.

Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2014 – 31.12.2014 myydyistä Gefilus-tuotteista 4 senttiä / tuote Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan elinsiirto- ja suolistopotilaiden hoitoon

Oy Hoxit Ab

Laatukoru

Norstar

Oy Hoxit Ab tilittää 5 % leluautomaattiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2014 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

NORSTAR Oy lahjoittaa Kummeille osuuden Fisher-Price -tuotteiden myynnistä Prismaliikkeissä 1.8.2013 – 1.8.2014.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

65

tApAHtUmAOpAs

Kummeilla taas vilkas vuosi Lastenklinikoiden Kummeilla on tänäkin vuonna runsaasti tapahtumia: 10.5.2014 Teemu-nallen lastenkonsertti, Barona Areena, Espoo

Ohjelmistoltaan ensimmäistä kertaa perheen pienimmille kohdistettavassa Kummit-konsertissa kerätään varoja Jorvin sairaalan lastenosastojen potilaiden viihtyvyyteen.

21.5.2014 Kummit Bowling, Oulu

Kummit Bowlingissa on luvassa iloinen ja leikkimielinen keilailta, jonka tuotolla hankitaan Oulun lastenklinikan vastasyntyneiden hoitoyksikölle ja teho-osastolle keskoskehto. Mukaan mahtuu 23 energistä joukkuetta, joissa voi olla 2–5 keilaajaa/tiimi. Jokainen joukkue vahvistuu tämän lisäksi yhdellä Kummikeilaajalla.

27.5.2014 Kummit Golf, Vanajanlinna

Kummit Golf -sesonki käynnistyy yhdellä Suomen komeimmista golfkentistä, Vanajanlinnan Linna Golfissa Hämeenlinnassa. Tämän golfkisan tuotot käytetään Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle tehtäviin hankintoihin.

5.8.2014 Kummit-risteily, Tallink Silja

Tallink Silja vie Kummit merelle 22 tunnin perheristeilyn merkeissä. Laivalla luvassa hauskaa Kummit-ohjelmaa.

9.8.2014 Hyväntekeväisyystapahtuma, Tammisaaren palloiluhalli

Musiikkitapahtuman tuotot ohjataan Helsingin Lastenklinikan osastolle 10.

14.8.2014 Kummit Golf, Hirsala

kummit KUMMIT-LEHTI:

Päätoimittaja..................... Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi Toimitus .............................. Primastory Ky Matti Hannula 0400 845 590 Ulkoasu ............................... Viestintänetti Oy, Jyväskylä Postiosoite ......................... Kummit-lehti Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Tilaukset ............................. Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, ilmoitukset@kummit-lehti.com Ilmoitukset......................... Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, ilmoitukset@kummit-lehti.com Kustantaja .......................... Suomen LK Lehden Kustannus Oy Painos .................................. 10 000 kpl Painopaikka....................... Forssan Print Oy Paperi................................... MY Brite gloss 80 g/m2

Hirsalassa järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikat täyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyväntekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:

17.9.2014 Elämä Lapselle -konsertti, Helsinki

Toiminnanjohtaja ............ Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva Elämä Lapselle -konsertti järjestetään Hartwall Arenalla keskiviikkona 17. syyskuuta. Ensimmäiset konserttiesiintyjät kerrotaan kevään aikana ja artistijulkistuksia jatketaan aina syksyyn asti. Vuoden 2014 tapahtuma on kaikkiaan jo 20:s Elämä Lapselle -konsertti.

2.10.2014 Fashion with Friends, Logomo, Turku

Ensimmäisessä suuren luokan muotitapahtumassaan Kummit esittelee syksyn ja talven muotia yhdessä huippuartistien kanssa.

Hyväntekeväisyystapahtumassa Logomon catwalkilla tullaan näkemään ammattimalleja, kummeja ja yllätyshenkilöitä Turun seudulta.

29.10.2014 Kummit Bowling, Ruusula, Helsinki

Kummien keilatapahtuma kerää taas Helsingissäkin yrityksiä kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi.

27.11.2014 Joulu Mielelle -konsertti, Logomo, Turku

Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummitvuoden loppuhuipennukseksi. Tällä kertaa konsertti tallennetaan Turun Logomossa ja esitetään perinteisesti ennen joulua MTV3kanavalla.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistä löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • tapahtumaopas

Lastenklinikoiden Kummit ry Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 5, 00130 Helsinki Puh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 5210 kummit@kummit.fi

Projektipäällikkö ............. Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna.laurila@kummit.fi Taloussihteeri .................. Kirsti ”Kikka” Claverth Puh. (09) 6824 5211 kikka.claverth@kummit.fi Hallinnon ja ....................... Kaisa Heinonsalmi markkinoinnin Puh. (09) 6824 5218 assistentti kaisa.heinonsalmi@kummit.fi Graafinen............................ Marja-Leena Palomäki suunnittelija Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 marja.palomaki@kummit.fi Viestintäpäällikkö ........... Matti Valli Puh. (09) 6824 5214 matti.valli@kummit.fi Projektiassistentti ........... Rudolf Donner (määräaikainen) Nettikauppa ...................... Marie-Louise Frölander-Ulf Puh. (09) 6824 520 ml.frolander@kummit.fi Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot Kummit verkossa ............ www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili ........................ Nordea FI29 1470 3000 2040 01

TEEMU-NALLEN

LASTENKONSERTTI LAPSIPOTILAIDEN VIIHTYVYYDEN HYVÄKSI JORVISSA!

LA 10.5. BARONA AREENALLA KLO 15

TULKAA TEKIN! MENOSSA MUKANA MM. HEVISAURUS, KENGURUMEININKI TEA, SATU SOPANEN JA TUTTIORKESTERI LUVASSA PIENIÄ YLLÄTYKSIÄ!

www.kummit.fi

OVET AVATAAN KLO 14!

YHTEISTYÖSSÄ

11,50 €/lapsi (2 - 15 v.) 20,50 € /aikuinen (hinta sis. toim.kulut, alle 2-vuotiaat ilmaiseksi)

Pienistä huolloista kasvaa Pienistä huolloista kasvaa

suuri apu suuri apu Laakkonen tukee Lastenklinikoiden Kummien arvokasta työtä Suomessa vähintään 50.000 eurollaKummien vuodessa.arvokasta Lahjoitusvarat Laakkonen tukee Lastenklinikoiden työtä käytetään syöpäsairauksien ja uuden, Suomessa lasten vähintään 50.000 eurollatutkimukseen vuodessa. Lahjoitusvarat rakennettavan lastensairaalan viihtyvyyteen. käytetään lasten syöpäsairauksien tutkimukseen ja uuden, rakennettavan lastensairaalan viihtyvyyteen.

Kun huollatat autosi Laakkosella, olet mukana tekemässä hyvää ja auttamassa pieniä Laakkosella, potilaita.

Kun huollatat autosi olet mukana tekemässä hyvää ja auttamassa pieniä potilaita.

Huollon ajanvaraus www.laakkonen.fi/eservice.php Huollon ajanvaraus www.laakkonen.fi/eservice.php