Kummien 20-vuotisjuhlalehti (3/2013)

Kummit L AS T E N KL I N I K OI D E N KUMMI T RY : N LEHTI

3/2013 www.kummit.ямБ

Kummit 20 vuotta

Kaksi hyvää tapaa auttaa!

KuukausiKummiksi

KummiKaveriksi

Pienet potilaat tarvitsevat sinua – ihan tässä lähellä, ihan joka päivä. Ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi olet mukana luomassa parhaat mahdolliset hoito-olosuhteet sairaille lapsille Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa.

Lastenklinikoiden Kummit ry tukee Suomen viiden yliopistollisen lastenklinikan hoitolaitehankintoja, rahoittaa kehitys-ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Kummit ry osallistuu niin ikään työhön lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin puolesta.

Mikäli ajatus kuukausilahjoittajaksi ryhtymisestä kiinnostaa, niin nyt voit kätevästi valita itsellesi mieluisimman tavan e-laskun (entinen suoraveloitus) sekä operaattoriveloituksellisen kuukausilahjoittamisen väliltä.

Liittymällä KummiKaverien joukkoon saat kuusi kertaa vuodessa lähetyksen, joka sisältää Kummiviestin ja tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Muutamassa postituksessa vuoden aikana KummiKavereille lähetetään myös kortteja tai joku muu kausituote. KummiKaveruus on hyvä tapa olla toiminnassa mukana ja saada ajankohtaiset tiedot Kummien tapahtumista ja kampanjoista.

Ryhdy KuukausiKummiksi tai KummiKaveriksi osoitteessa www.kummit.fi/ lahjoita. Lisätietoa saat Kummien toimistolta p. (09) 6824 520

Kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

TäSSä LEHdESSä Numero 3/13 • 17. vuosikerta www.kummit.fi

LASTEnkLinikoidEn kUmmiT ry:n 20-VUoTiSJUHLAnUmEro

JUHLAHAASTATTELUT: 6

TEEMU SELÄNNE

8

HARRY HARKIMO

6 ja 64

24

10 TANELI MÄKELÄ 12 RIKI SORSA 14 JUHA RANTASILA 16 KALEVI TUOMINEN 18 MARIA EKROTH 20 HILKKA AHDE 22 KIKKA CLAVERTH 24 ANNA-LIISA TILUS & HEIDI SOHLBERG 26 JARI PETÄJÄ

mUUT JUHLAJUTUT: 28 VAPAAEHTOISET 32 YRITYSYHTEISTYÖ 36 KUMMIEN HISTORIA

30

42 LASTENTAUTIEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ 57 KATSAUS MUUALLE SUOMEEN

26 ja 65

61 KUMMIVIERASKYNÄ: NIINA KAUPPINEN

TApAHTUmAT: 23 JUMBON SYYSTAPAHTUMA 30 KUMMIT-RISTEILY 30 KORVAPUUSTIPÄIVÄ 31 TIVOLI SARIOLA 31 DANIEL HELAKORPI OYS:SSA 44 ELÄMÄ LAPSELLE -KONSERTTI 52 SMURFFIT2-ELOKUVA 53 KESÄTAPAHTUMA TAMMISAARESSA 54 KUMMIT GOLF 59 SMURFFIPÄIVÄ KLINIKOILLA 60 MUNDUS AER LAHJOITTI ILMANPUHDISTIMEN 60 KOOP ARPONEN TYKS:SSA

36–41 44–51

62 KUMMIT BOWLING

VAkiopALSTAT: 3

TÄSSÄ LEHDESSÄ

4

NÄIN TOIMII KUMMIT RY

5

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER

64 PÅ SVENSKA 66 YHTEYSTIEDOT 67 ILMOITUSOSIO Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (15,36 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

JUHLAVUOSI PÄÄTTYMÄSSÄ, MUTTA TYÖ JATKUU

pääToimiTTAJALTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

LASTEnkLinikoidEn kUmmiEn 20-vuo-

neet vuosien varrella runsaasti palautetta kummeiltamme, ja vaikka soraäänet välillä muuta kaiuttavat, niin he tekevät työtä mielellään ja pyyteettömästi. Tosiasia on, että me tarvitsemme toisiamme, ja yksin täällä on aika ankeaa olla. On tärkeää olla mukana jossain merkityksellisessä. Pienten potilaiden sekä heidän perheidensä tukeminen on erittäin merkityksellistä ja tärkeää työtä. Kiitos kaikille yli 400 kummillemme! Jaksakaa olla mukana edelleen!

Toivotan myös uudet kummit tervetulleeksi tähän mukavaan porukkaan.

Kummit perustettiin vuonna 1993 täydentämään aukkoa – tarvetta, jota julkinen terveydenhuoltomme Suomessa ei pystynyt täyttämään. Aukko, joka edelleen on olemassa, ei liity osaamiseen, sillä terveydenhoito Suomessa on maailman huippuluokkaa, ja meillä on hyvä syy olla siitä ylpeitä. Erityisen tärkeää on ylläpitää hyvää osaamista sekä tutkimusta, jotta meillä ovat jatkossakin asiat yhtä hyvin. Aukko ei myöskään liity perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon hyvän perustason ylläpitämiseen. Tarve, jota Kummit on ansiokkaasti täyttänyt, liittyy nykyaikaisten ja usein varsin kalliiden laitteiden hankintaan sekä lasten viihtyvyyden huomioimiseen pitkien sairaalajaksojen aikana.

Tässä työssä Kummit on ollut aivan erityisessä asemassa jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Kummit on lahjoittanut vuosittain runsaat miljoonaa euroa, joka jakaantuu lastentautien tutkimuksen, Hus lasten ja nuorten sairaalan sekä Turun, Tampereen, Oulun ja Kuopion yliopistollisen lastenklinikan kesken.

Julkkiskummien, vapaaehtoisten sekä työntekijöiden lisäksi iso kiitos kuuluu yksittäisille lahjoittajille sekä yrityksille, joita on varsin runsaasti mukana Kummien toiminnassa. Esittelemme muutamia isoja kumppaneitamme tässä lehdessä, mutta tahdon välittää kiitokset aivan jokaiselle mukana olevalle. Te kaikki olette meille erittäin tärkeitä!

tisjuhlavuosi alkaa olla pistettä eli Joulu Mielelle -konserttia vaille valmis. Vuosi on ollut tapahtumia täynnä, ja tänä vuonna olemme erityisesti halunneet panostaa viihtyvyyteen. Lapsipotilaita ja heidän perheitään on kutsuttu niin konsertteihin kuin jääkiekko- ja koripallo-otteluihin, autoja lentonäytöksiin sekä nauttimaan erilaisista elämyksistä, kuten International Horse Showsta tai Suomen Kansallisbaletin esityksistä vain muutamia tapahtumia mainitakseni.

Kummien tekemä työ on alun hankaluuksien jälkeen ollut todella näkyvää. Kum-

meilla on ollut myös paljon onnea, että olemme saaneet erittäin päteviä ja ahkeria ihmisiä mukaan niin työhön toimistoon kuin vapaaehtoisiksi auttamaan erilaisissa tapahtumissa. Kummien toiminnanjohtajat, työntekijät sekä hallitusten jäsenet vuosien varrella eivät ole laskeneet työtuntejaan, vaan ovat olleet aina valmiina käärimään hihat ja tekemään työtä lasten hyväksi. Tämän lehden juhlahaastatteluissa on runsaasti esimerkkejä henkilöistä, joiden pitkäjänteisen ja päämäärätietoisen työn avulla Kummit on siinä asemassa missä on: yhtenä Suomen hyvämaineisimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä vuonna 2013. Arvostamme heitä kaikkia suuresti ja tahdomme antaa kiitoksemme heille arvokkaasta työstä.

Julkisuudesta tuttujen kummiemme panos tässä työssä on aivan korvaamaton, eikä sitä edes voi laskea rahassa. Julkkiskummit ovat tehneet ahkerasti töitä, uhranneet aikaansa sekä antaneet kasvonsa ja äänensä hyvän asian puolesta. Palkaksi he ovat saaneet hyvän mielen. Olemme saa-

Työmme ei suinkaan pääty, vaan päinvastoin vauhti on melkoinen myös tulevaisuudessa. Kummit tekee osansa, että Helsingin uusi lastensairaala valmistuu aikataulussa ja että sairaalasta tulee ”paras lastensairaala”, jos ei koko maailman mittakaavassa, niin ainakin hyvin lähelle sitä.

Päämäärämme on korkealla, ja tulemme saavuttamaan sen yhteisillä talkoilla. Uusi Lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen varainhankinnan avulla sairaalarakennus lähtee nousemaan Meilahteen jo vuonna 2015. Kummien tehtävä on auttaa erityisesti huipputasoisiin hoitolaitteisiin sekä potilasviihtyvyyteen liittyvissä asioissa – kuten muillakin lastenklinikoilla. Sairaalan pitäisi valmistua vuonna 2017, jolloin Suomi täyttää 100 vuotta. ●

Osallistumalla autat 1.

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 15,36 € + pvm.

2.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155. Tekstiviestin hinta on 10 €.

3.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

4.

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

5.

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

6.

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

JUHLAHAASTATTELU

6

www.kummit.fi • Juhlahaastattelu

Teemu Selänne,

superkummi TeKsTi mATTi HAnnULA

KUvaT JAri ToLVAnEn JA kUmmiEn ArkiSTo

Teemu Selänne on ollut Kummien keulakuva alusta asti.

Itse asiassa paljon enemmänkin kuin vain keulakuva: Teemu on tehnyt säännöllisesti joka kesä pitkän vierailun Lastenklinikalle, ennen kuin on vuosi toisensa jälkeen palannut Pohjois-Amerikkaan jatkamaan huimaa NHL-uraansa.

T

EEmU mUiSTAA yHä hyvin lähes neljännesvuosisadan takaiset tapahtumat, jotka edelsivät Lastenklinikoiden Kummit ry:n perustamista vuonna 1993.

– Toiminnanjohtaja Matti Toivonen pyysi minua 1980-luvun lopulla mukaan Lastenklinikan Tuki ry:n toimintaan. Taisi olla Jokerien divisioonakaudella 1988–89. Olin vasta nousemassa jääkiekkoilijana huipulle ja olin päiväkodissa töissä. Hommat ovat niistä ajoista monilta osin aika lailla muuttuneet, Teemu naurahtaa.

Heti Tuki ry:n toimintaan mukaan tultuaan Teemu vieraili Lastenklinikalla ja totesi, että apua todella tarvitaan. Hän lupasi auttaa niin paljon kuin pystyy.

– Samantien halusin kytkeä Jokerit siihen mukaan. Siitä se lähti rullaamaan.

Paha takaisku Toiminnanjohtajansa taloudellisten väärinkäytösten vuoksi Tuki ry joutui keväällä 1993 erittäin huonoon valoon. Sairaille lapsille kerätyt varat oli kavallettu.

”Olisiko Kummeistakaan koskaan tullut näin vahva organisaatio, jos ei silloin alussa olisi ollut pahoja vaikeuksia?”

– Kaikella on kai tarkoituksensa, Teemu tuumii taktisesta takaiskusta, joka on tavallaan hyvin verrattavissa hänen pahaan loukkaantumiseensa heti ensimmäisenä SM-liigasyksynään. Lokakuun 19.

– Se on minulle sydämenasia. On hienoa, kun näkee, kuinka lapset tykkäävät ja silminnähden piristyvät vierailustani. Kerran eräs hoitaja kertoi minulle, ettei lapsille tarvitse pariin päivään antaa särkylääkkeitä sen jälkeen kun minä olen siellä käynyt. Se on paras palaute, jonka olen klinikalta saanut. Se on se juttu.

päivän iltana 1989 Jokerien kotiottelussa JyP HT:tä vastaan Teemulta katkesi sekä sääri- että pohjeluu. Seurauksena oli lähes vuoden pakkolepo.

– Olisiko Kummeistakaan koskaan tullut näin vahva organisaatio, jos ei silloin alussa olisi ollut pahoja vaikeuksia?

Teemu kysyy.

– Oli hienoa, ettei itse asiaa hylätty, vaan kaikki enemmänkin sisuuntuivat siitä, mitä oli tapahtunut. Kaikki ymmärsivät, että tärkeintä on, että lapset eivät kärsi. Tuki ry ajettiin alas ja alettiin täydellä höyryllä perustaa uutta yhdistystä. Haasteita oli, mutta onneksi oli hieno porukka ja ahkeria ihmisiä: Taneli Mäkelä, Riki Sorsa, Hjallis Harkimo, Juha Rantasila, Kallu Tuominen ja kumppanit. Aikamoinen voimavara. Oli hieno fiilis. erilainen särkylääke Samoihin aikoihin ”syntyi” Lastenklinikoiden Kummien tunnusnalle, joka sai nimensä Selänteen mukaan. Teemu-nallesta tuli nopeasti käsite.

– Se on tietysti suuri kunnia.

– Nyt Kummeilla on takanaan huikea 20 vuoden taival. Oma roolini siinä on vuosien mittaan pienentynyt, koska hommat ovat menneet muiden toimesta niin hyvin eteenpäin, että olen huoletta voinut jättää omaa osuuttani vähemmälle.

Mutta jokakesäisestä klinikkavierailustaan Teemu ei tingi.

Usa:ssa buumi päällä Teemu Selänne on pelannut jääkiekkoa ammatikseen Pohjois-Amerikassa vuodesta 1992. Myös sikäläiset hyväntekeväisyysorganisaatiot ovat tulleet hänelle tutuiksi.

– Siellä hyväntekeväisyystoiminta on vielä suurempaa. Jo vuosikausia on ollut buumi päällä tällaisten asioiden tiimoilta.

Siellä kaikessa ollaan tietysti vähän edellä, ja varmasti olisi asioita, joista Kummit voisi ottaa mallia, jotta toiminnan saisi täällä Suomessa vielä paremmalle tasolle.

Teemu on joka tapauksessa tyytyväinen ja ylpeäkin siitä, mitä on saanut Kummien puitteissa aikaiseksi.

– Ensisijaisesti olen kiitollinen, että olen saanut olla mukana. Tämä on eräs tapa antaa takaisin sitä, mitä on itse aikanaan saanut. ”Terve lapsi ei ole itsestäänselvyys” Teemu muistaa yhä hyvin ensimmäisen Kummi-vierailunsa Lastenklinikalla.

– Vastasyntyneiden teho-osastolla ollessani kävi ilmi, ettei siellä ole tarpeeksi edes keskoskaappeja. Se oli sokki. Nykyään asiat ovat pitkälti Kummien ansiosta paljon paremmin siltä osin. Upeaa palautetta on sekin, kun joku keskoslapsen saanut äiti tai isä pysäyttää minut kadulla ja kiittelee Kummien arvokkaasta toiminnasta, Teemu kertoo.

– Moni valitettavasti havahtuu arvostamaan tätä ja olemaan tavalla tai toisella mukana vasta sitten, kun on joutunut oman lapsensa kanssa olemaan sairaalassa. Lapsen terveys ei ole niin itsestäänselvyys kuin moni luulee, hän muistuttaa.

Teemu Selänne täytti heinäkuussa 43 vuotta, mutta kiekkoilu maistuu yhä ja satumainen ura jatkuu.

– Pelaaminen on tämän kauden jälkeen ohi, mutta Kummien toiminnassa olen varmasti mukana sen jälkeenkin, Teemu lupaa. ● Juhlahaastattelu • www.kummit.fi

7

JUHLAHAASTATTELU

Harry Harkimo,

primus motor Vuodesta 1991 jääkiekkoseura Jokerit omistanut liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo oli Lastenklinikan Kummit ry:n perustamisen tärkein tekijä ja alullepanija. Hänen viime kesään asti omistamansa Hartwall Areena on myös ollut jo 10 vuoden ajan Kummien vuosittaisen päätapahtuman, Elämä Lapselle -konsertin näyttämö.

H

arkimon ja Teemu Selänteen kautta Jokerit teki paljon yhteistyötä jo Lastenklinikan Tuki ry:n kanssa, mikä näkyi hyvin myös ulospäin. Niinpä Tuen toiminnassa paljastuneet väärinkäytökset olivat Jokereillekin paha taktinen takaisku.

Harry Harkimo olikin pääosassa, kun uutta yhdistystä alettiin nopeasti perustaa ja mainetta paikata.

– Myös Teemu oli siinä aktiivisesti mukana, Hjallis korostaa.

”Kun katsoo, missä tilassa Lastenklinikka on, luulisi olevan kaikille selvää, että uusi lastensairaala on ykkösprioriteetti.”

Hänen ja Teemun lisäksi uuden yrityksen perustajajäseniä olivat Juha Rantasila, Taneli Mäkelä ja Riki Sorsa.

Imago-ongelmat olivat tietysti aluksi haittana.

– Koin tilanteen aika vaikeana, totta kai, niin kuin varmasti siinä porukassa kaikki muutkin, Hjallis sanoo.

– Mutta emme lannistuneet, ja kun meillä oli mukana niin hyviä tyyppejä, 8

www.kummit.fi • Juhlahaastattelu

Teksti ja kuva Matti Hannula

saimme imagon melko nopeasti paremmaksi. Lähdimme viemään uutta yhdistystä eteenpäin.

Julkkiksia mukaan Hjallis houkutteli vastikään Olympiakomitean valmennuspäällikön tehtävistä eläkkeelle jääneen Kalevi Tuomisen Kummien toiminnanjohtajaksi.

– ”Kallu” oli siihen hommaan hyvä tyyppi: jämäkkä ja teki kaikki asiat pilkulleen oikein, Hjallis kehuu.

– Hänenkin ansiostaan saimme mukaan paljon ihmisiä. Monet julkisuuden henkilötkin lähtivät innoissaan mukaan Kummien toimintaan. Kukaan ei todellakaan näyttänyt pelkäävän oman maineensa menettämistä.

Harkimo oli Kummien hallituksessa aina siihen asti, kun se ja Suomen Lastenklinikoiden yhdistys vuoden 1996 lopulla yhdistettiin.

– Kummit on sen jälkeenkin ollut tärkeä osa suomalaista hyväntekeväisyyttä; eräs näkyvimmistä kotimaisista hyväntekeväisyysorganisaatioista kautta aikojen, Harkimo sanoo.

Kummeilla oma hinta Hjallis Harkimo oli primus motorina myös, kun Puhdas Elämä Lapselle (sittemmin Elämä Lapselle) -konsertteja laitettiin alulle. Ensimmäisinä vuosina ne järjestettiin Helsingin Olympiastadionilla ja vuodesta 2004 alkaen Hartwall Areenassa.

– Niiden konserttienkin myötä Kummien imago parani merkittävästi. Jopa Stadion oli joskus täpötäynnä. Kummeille tuli niistä konserteista aika paljon rahaa, Hjallis tietää.

Harkimon omistamaa Hartwall Areenaa on vuokrattu Kummeille konsertteja varten erikoishintaan.

– Halvemmalla kuin kenellekään muulle, käytännössä omakustannushintaan, Hjallis vakuuttaa.

Hartwall Areena siirtyi viime kesänä venäläisomistukseen. Hjallis ei usko sen jatkossa yhtään muuttavan Kummien tilannetta tilojen vuokraamisen suhteen.

– Olen edelleen halliyhtiön hallituksessa. Mutta tuskin tuollaisista asioista siellä edes tullaan keskustelemaan. Ja vaikka keskusteltaisiinkin, niin tokkopa siitä mitään ongelmaa tulee.

Kulttuuriongelma Hyväntekeväisyystoiminta ei ole Suomessa helppoa. Sen on Kummitkin saanut kokea.

– Se johtuu pitkälti siitä, etteivät yksityishenkilöt ole tottuneet lahjoittamaan rahaa hyväntekeväisyyteen, Harkimo sanoo.

– Sen vuoksi on pakko keksiä yrityksille erilaisia tempauksia. Muualla maailmassa yksityishenkilöiden lahjoitukset ovat paljon suuremmassa roolissa, Hjallis tietää.

– Toisaalta se on täkäläisen kulttuurin ongelma, toisaalta täällä ei ole niin paljon rikkaita ihmisiä kuin muualla, esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Harkimon mielestä Kummien olisi joka tapauksessa syytä miettiä, miten hyväntekeväisyys saataisiin kohdistettua niin, että yksityishenkilöt lahjoittaisivat rahaa auliimmin.

– Kummit voisi esimerkiksi järjestää gaalaillallisen, johon kutsuttaisiin vain sellaisia ihmisiä, jotka pystyisivät lahjoittamaan omistaan, Hjallis vinkkaa.

– Voisi edes yrittää muuttaa kulttuuria.

Hankkeelle pitää vain löytää oikeat vetäjät.

Uusi sairaala ykkösprioriteetti Hjallis Harkimokaan ei ymmärrä, että uuden lastensairaalan rakentamiseksi tarvitaan kansalaiskeräystä.

– Kyllä sen pitäisi syntyä kunnan ja valtion varoin, hän sanoo.

– Ei sellaiseenkaan hankkeeseen ole helppoa kerätä yksityistä rahaa. Uskon kuitenkin, että tähän tarkoitukseen tarvittava rahamäärä saadaan kasaan. Kun katsoo, missä tilassa Lastenklinikka on, luulisi olevan kaikille selvää, että uusi lastensairaala on ykkösprioriteetti. Kummien rooli olisi varmaan ensisijaisesti tuoda hankkeelle lisää julkisuutta, vaikka rahaa siihen ei omalta osalta olisikaan niin paljon kohdistettavissa, Harkimo tuumii. ●

Juhlahaastattelu • www.kummit.fi

9

JUHLAHAASTATTELU

ensimmäinen puheenjohtaja Taneli Mäkelä,

Teksti ja kuva Matti Hannula

Näyttelijä ja laulaja Taneli Mäkelä oli 20 vuotta sitten perustamassa Kummeja.

Hänestä tuli myös yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja.

– En ymmärrä, miksi, Mäkelä naurahtaa.

– Vastustinkin, mutta Hjallis Harkimo ja Juha Rantasila ilmoittivat, että minä olen puheenjohtaja, ja sillä selvä.

T

aneli Mäkelä oli ollut ”rivikummina” Lastenklinikan Tuki ry:ssä.

– Olin mukana hyväntekeväisyysjääkiekko-ottelussa, johon minut oli pyydetty julkkisten joukkueeseen ensisijaisesti esiintyvänä taiteilijana ja kaiketi toissijaisesti Jokerien kannattajana. Vastustajana oli joku Jokerien juniorijoukkue, Mäkelä muistelee.

– Siinä yhteydessä minua pyydettiin mukaan Tuki ry:n toimintaan. Mielelläni toki lähdin, mutta melko pian valitettavasti paljastuivat Tuen toiminnanjohtajan taloudelliset väärinkäytökset. Ahdistavaa salamyhkäisyyttä oli ollut jo jonkin aikaa ilmassa.

Mäkelä ihmettelee yhä ääneen, kuinka joku kehtaa käyttää hyväkseen jaloa aatetta ja kavaltaa sairaille lapsille kerättyjä varoja.

– Hjallis Harkimo ja Teemu Selänne olivat oitis vaatimassa, että sotku pitää totaalisesti selvittää. Kaikkien puhtainkin paperein mukana olleiden maine ryvettyi, keulakuvana olleen Teemun tietysti etunenässä, hän toteaa.

– Äärimmäinen turhautuminen valtasi mielet, mutta siitä tunteesta kumpusi ajatus uuden yhdistyksen perustamisesta.

Me kaikki halusimme olla siinä mukana.

Hjallis ja Teemu pyysivät entisen huippukiekkoilijan, asianajaja Juha Rantasilan mukaan perustajajäseneksi ensisijaisesti 10

www.kummit.fi • Juhlahaastattelu

siksi, että juridinen puoli on hallussa sekä entisen yhdistyksen sotkujen selvittelyssä että uuden yhdistyksen luomisessa. Myös esiintyvät taiteilijat Taneli Mäkelä ja Riki Sorsa pyydettiin perustajajäseniksi.

Ei aiempaa kokemusta Uusi yhdistys, Lastenklinikan Kummit ry, perustettiin. Yhdistykselle tarvittiin tehokas toiminnanjohtaja. Hjalliksella oli siihen ratkaisu: tuolloin vastikään Suomen olympiakomitean päävalmentajan työstään eläkkeelle jäänyt Kalevi ”Kallu” Tuominen.

– Se oli loistava veto, Mäkelä sanoo.

– Kallu oli täynnä virtaa, ja paitsi että hän oli tarmokas ja aikaansaava, hänellä oli myös loistavat verkostot.

Mäkelästä tehtiin hallituksen puheenjohtaja.

– Minun piti ruveta opettelemaan hallitustyöskentelyä. Minulla ei ollut sellaisesta mitään aiempaa kokemusta.

Mäkelä oli Lastenklinikan Kummit ry:n hallituksen puheenjohtajana aina siihen saakka, kun Kummit ja Suomen Lastenklinikoiden Yhdistys loppuvuodesta 1996 yhdistyivät ja syntyi Lastenklinikoiden Kummit ry.

”Olen aina korostanut, että kaikkien niiden kerättyjen miljoonien ja hienojen tapahtumien keskellä pitäisi muistaa, keitä varten me tätä kaikkea olemme tekemässä.”

– Ei ollut tarkoituskaan paistatella siinä hommassa hamaan tappiin saakka, Mäkelä sanoo.

– Hjallis oli vetäytynyt hallituksesta jo vähän ennen minua. Ajatuksena oli nimenomaan se, että kun saamme homman rullaamaan, voimme pikku hiljaa vetäytyä. Ja me saimme homman rullaamaan.

Maine on tärkein pääoma Suurin haaste uuden yhdistyksen alkutaipaleella oli maineen puhdistaminen.

– Se oli pahasti ryvettynyt, vaikka uudella yhdistyksellä ei ollut mitään tekemistä vanhan yhdistyksen kanssa, Taneli Mäkelä toteaa.

– Rehabilitointi kesti todella pitkään.

Ihmisten reagointi oli toisaalta täysin ymmärrettävää. Onneksi pikku hiljaa alettiin ymmärtää, että kyseessä on aivan eri organisaatio, hän jatkaa.

– Kun hyvä maine oli palautunut, oli hienoa tuntea, kuinka asiat rupesivat rullaamaan. Yhteistyökumppaneita olikin yhtäkkiä tyrkyllä paljon, joukossa tietysti pelkästään oman edun tavoittelijoitakin. Jyvät oli erotettava akanoista. Maine on tällaisen hyväntekeväisyysyhdistyksen tärkein pääoma, Mäkelä painottaa.

– Jos se tahriintuu, kaikki on mennyttä.

Kasvattava kokemus – Hyvältä Kummien toiminta on oman puheenjohtajakauteni jälkeenkin, ”rivikummin” silmin, näyttänyt. Onnellisena, vähän ylpeänäkin, olen sitä sivusta seurannut. Perintö, joka meiltä perustajajäseniltä jäi, on sisäistetty, Mäkelä myhäilee.

– Itse olen aina korostanut, että kaikkien niiden kerättyjen miljoonien ja hienojen tapahtumien keskellä pitäisi muistaa, keitä varten me tätä kaikkea olemme tekemässä, hän sanoo.

– Joku laite saattaa pelastaa jonkun pienokaisen hengen, mutta ei se häntä ilahduta. Pikkupotilaiden konkreettinen kohtaaminen, työ, jota eritoten Teemu on tehnyt alusta saakka ja tekee vieläkin, on käytännössä vielä arvokkaampaa kuin esimerkiksi esiintyminen ilmaiseksi konsertissa, Mäkelä huomauttaa.

– Toki Teemun on helppo mennä klinikkavierailulle, koska kaikki tuntevat hänet. Mutta joku tuntemattomampikin kummi voi mennä vaikka kitaran kanssa klinikalle lapsia ilahduttamaan. Kyllä sekin heitä piristää. Sitä paitsi osaston arjen ja pienten potilaiden sekä heidän perheidensä kohtaaminen on kasvattava kokemus, Mäkelä tietää. ●

Juhlahaastattelu • www.kummit.fi

11

JUHLAHAASTATTELU

pitkäaikaisin hallitusjäsen Riki Sorsa,

Teksti ja kuva Matti Hannula

Laulaja Riki Sorsaa ei tarvinnut kahta kertaa pyytää mukaan Lastenklinikan Kummit ry:tä perustamaan. Riki oli jo yli 20 vuotta sitten omin silmin nähnyt Lastenklinikan tilanteen, joka ei vieläkään ole oleellisesti parantunut.

– Uuden lastensairaalan rakentamisen olisi pitänyt alkaa jo 10 vuotta sitten, Sorsa sanoo.

P

oikiensa Rasmuksen (s. 1989) ja Rufuksen (s. 1990) elämän alkutaipaleella Lastenklinikka tuli Rikille tutuksi.

– Ei mitään erityisen dramaattista. Mutta totesin heti, kuinka surkeassa kunnossa leikkipaikat, tv:t ja videot klinikalla oikeasti olivat. Siitä tämä juttu minun osaltani lähti. Ystäväpiirissä tuli sitten puhetta, että jotakin pitäisi tehdä asian hyväksi. Aloimme selvitellä tilannetta ja saimme tietää, että kaikki tuo ”ylimääräinen” tulee lahjoituksina. Yhteiskunnalla ei ole resursseja.

Riki Sorsa oli ollut esiintymässä muutamissa Lastenklinikan Tuki ry:n tilaisuuksissa. Heti kun Tuki ry:n katastrofaalinen taloustilanne vuonna 1993 selvisi, Harry Harkimo soitti Rikille ja pyysi tätäkin mukaan laittamaan ”kuviot kuntoon”.

– Totta kai lähdin mukaan, Riki sanoo.

Riki oli tuntenut Hjalliksen lapsuudesta asti ja ollut taustavoimana ja julkisuusmagneettina mm. Hjalliksen maailmanympäripurjehdusprojektissa 1986–87.

– Sen jälkeen kun Hjallis vuonna 1991 osti Jokerit, olin siellä ”laskemassa lippuja” kuten moni muukin avulias.

12

www.kummit.fi • Juhlahaastattelu

Sopiva hetki vetäytyä Riki Sorsa valittiin Kummien ensimmäiseen hallitukseen, ja hän oli siinä viitisentoista vuotta putkeen, aina kevääseen 2009.

– Kaikki pyöri hyvin. Kalevi Tuominen lupautui jatkamaan puheenjohtajana vielä vuoden. Tumppi Raasio oli jo hallituksessa, ja oli selvää, että hän ottaa sitten ”Kallulta” puheenjohtajan nuijan, Riki luettelee perusteita vetäytymiselleen.

– Olin jo sitä ennen muutaman vuoden miettinyt, onko minulla enää mitään annettavaa tähän juttuun.

Maaliskuussa 2006 Rikillä oli todettu kurkkusyöpä.

– Sairaalaelämä tuli omien syöpähoitojeni myötä minullekin tutuksi. Nyt pystyn vielä paremmin kuvittelemaan, millaista on pikkupotilaan ja hänen vanhempiensa epätoivo ja pelko, hän sanoo.

– Sairauden myötä menetin kuitenkin ammattini. En pysty enää keikkailemaan entiseen malliin. Mutta olinhan jo kokenut kaiken, mitä laulaja voi Suomessa kokea.

Korkeassa luottoluokituksessa Marraskuussa 2008 Riki nousi lavalle kahden ja puolen vuoden tauon jälkeen laulamaan yhden kappaleen. Sen jälkeen oli taas parin vuoden paussi, jonka jälkeen ilmestyi Elän kuin haaveilin -single. Laulu sujuu yhä, sopivin annoksin kerrallaan.

”Kummien toiminta on alusta asti ollut täysin avointa. Luurankoja ei ole kaapissa. Kummit on korkeassa luottoluokituksessa.”

– Yksityistilaisuuksissa ja pienimuotoisissa konserttitapahtumissa voin edelleen laulaa, kertoo Riki, jonka laulukyvyn tallella olosta on hyvänä osoituksena myös 18. lokakuuta julkaistu, suomalaisia klassikoita sisältävä albumi Kun tunnet rakkauden – Suomalainen laulukirja. Se on Riki Sorsan ensimmäinen pitkäsoittolevy 13 vuoteen. Päivää aiemmin Riki lauloi itseoikeutetusti Kummien 20-vuotisgaalassa.

– Me Kummeissa olemme tehneet parhaamme. Varmasti paljon on jäänyt tekemättäkin. Ainakin meillä on aina ollut hyvä tekemisen meininki, ja olemme pyrkineet ottamaan tasapuolisesti huomioon kaikki viisi yliopistollista keskussairaalaa, hän korostaa.

– Kummien toiminta on alusta asti ollut täysin avointa. Luurankoja ei ole kaapissa. Kummit on korkeassa luottoluokituksessa. ”Puhtaan elämän puolesta” Riki Sorsa on vuosien mittaan käynyt Lastenklinikalla esiintymässä ja ilahduttamassa lapsipotilaita ja heidän vanhempiaan osastoilla.

– On upeaa, että klinikkavieraiksi on jatkuvasti saatu myös nuoremman polven tähtiä: Elastista, Cheekiä, Haloo Helsinkiä! ynnä muita, monista urheilutähdistä puhumattakaan.

Perustajajäsen Sorsa on tyytyväinen Lastenklinikoiden Kummien saavutuksiin.

– Olemme pyrkineet siihen, että nuorilla olisi hyviä esimerkkejä. ”Puhtaan elämän puolesta”, hän toteaa.

– Luulen, että Kummit on 20 vuoden aikana lunastanut paikkansa suomalaisella hyväntekeväisyysjärjestökartalla. Ja onhan Kummit kerännyt lastenklinikoille ja lastentautien tutkimustyölle mahtavan rahasumman, Riki Sorsa muistuttaa. ●

Juhlahaastattelu • www.kummit.fi

13

JUHLAHAASTATTELU

Juha Rantasila,

Kummi-juristi Entinen huippukiekkoilija Juha Rantasila kutsuttiin 20 vuotta sitten hätiin, kun tarvittiin hyvää lakimiestä. Juha tuli selvittämään Lastenklinikan Tuki ry:n jäljiltä jäänyttä tunkiota. Saman tien hänestä tuli yksi Lastenklinikan Kummit ry:n perustajajäsenistä.

R

antasilahan on leimallisesti HIFK:n mies, mutta 1990-luvun alussa hän oli tekemisissä Jokerien kanssa.

– Siinä Tuen sopassahan olivat liipasimella varsinkin Teemu Selänne ja Leena Harkimo, joka oli yhdistyksen hallintoneuvoston puheenjohtaja, Rantasila muistelee.

– Hjallis (Harkimo) soitti minulle ja sanoi, että soppa on selvitettävä. Rupesin hommiin.

Väistämätön ja välitön seuraus oli, että Lastenklinikan Tuki ry pantiin konkurssiin.

– Koska asia sinänsä oli hyvä ja kannatettava, päätimme perustaa uuden yhdistyksen vanhan raunioille.

”Seinä oli vastassa, kun kysymys oli hyväntekeväisyydestä ja taustalla kummitteli täysin munittu samalla alalla toiminut yhdistys.”

Rantasilan lisäksi perustajajäseniä olivat Harry Harkimo, Taneli Mäkelä, Riki Sorsa ja Teemu Selänne. Melko pian toiminnanjohtajaksi saatiin Kalevi Tuominen.

– Meillä oli hyvä porukka, ja jokaisella 14

www.kummit.fi • Juhlahaastattelu

Teksti ja kuva Matti Hannula

oli siinä yhteisössä oma roolinsa, Rantasila toteaa.

– Mutta olihan se alku todella vaikeaa.

Seinä oli vastassa, kun kysymys oli hyväntekeväisyydestä ja taustalla kummitteli täysin munittu samalla alalla toiminut yhdistys. Luotettavuuden, vakuuttavuuden ja toimivuuden suhteen oli todella tekemistä.

Paikasta toiseen Kummien ensimmäinen toimisto sijaitsi Lastenklinikan tiloissa ja toinen Helsingin Ruskeasuolla.

– Kaikki olivat intoa täynnä, ja toimintaperiaatteet olivat aivan toisenlaiset kuin edeltäjällä. Onnistuimme startissa tosi hyvin.

Rantasila oli Tuen konkurssipesän hoitaja.

– Käytännössä juridisen prosessin ja konkurssipesän hoiti suurimmalta osin Leena Pyymäki Asianajotoimisto Bützowista, Rantasila kertoo.

Asianajotoimisto Bützowilla oli toimitilat Lauttasaaressa Itälahdenkadulla, ja kun sieltä vapautui tilaa, muutti Kummien toimisto joksikin aikaa Bützowin kylkeen, kunnes löysi tilat itselleen Töölöstä Ruusulankadulta. ”Olin tehtäväni tehnyt” Kun Suomen Lastenklinikoiden yhdistys toiminnanjohtajansa Hilkka Ahteen johdolla tuli Kummien kanssa samoille ”markkinoille”, syntyi pieni konflikti.

– Ei ollut järkevää, että kaksi samalla asialla olevaa yhdistystä taisteli keskenään.

Tilanne ajautui kestämättömäksi, Rantasila muistaa.

– Lopputulos oli onneksi se, että Suomen Lastenklinikoiden yhdistys ja Lastenklinikan Kummit yhdistyivät. Syntyi Lastenklinikoiden Kummit ry, jonka toiminnanjohtajaksi Hilkka Ahde tuli.

Melko pian yhdistymisen jälkeen Juha Rantasila erosi Kummien hallituksesta.

– Olin tehtäväni tehnyt.

Hän ei kokenut Hjallikselta 20 vuotta sitten saamaansa selvitystehtävää toimeksiantona.

– Se oli tavanomaisesta poikkeava, mielenkiintoinen projekti, Rantasila luonnehtii.

– Ja lopputuloksena saimme synnytettyä yhdistyksen, joka on tänä päivänä yksi tunnetuimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä, ellei peräti tunnetuin. Kummit on tehnyt erittäin hyvää työtä, eikä sen toiminnasta pysty varmasti löytymään mitään moitteen sijaa.

1990-luvun lopulla Rantasila joutui vielä torpedoimaan Pentti Sainion kirjoittaman kirjan ’Harkimoiden hattutemppu – Lastenklinikalta Hartwall Areenalle’ pääsyn kirjakauppoihin.

– Se oli täynnä valheisiin ja vääriin johtopäätöksiin perustunutta sontaa.

Minustahan siinä kirjassa tehtiin suurin konna. Mutta se kuuluu tämän ammatin varjopuoliin, Rantasila hymähtää.

Hyödyntämätön idea Juha Rantasilan aloitteesta Kummit ry:n rinnalle perustettiin aikoinaan Suomen Lastenklinikoiden Kummisäätiö.

– Sen toiminta ei ole lähtenyt kunnolla kehittymään siihen suuntaan kuin olisi pitänyt. Joku toinen voi vastata kysymykseen, miksi ei.

– Kummien saamat testamentit pitäisi säätiöidä, tarpeeksi suuret testamentit rahastoida testaattorin nimellä ja jakaa sitä kautta tuottoa vähin erin. Testamentteja ei pysty ennakoimaan, mutta testamentin tuoton voi, Rantasila neuvoo.

– Säätiötoiminnalla pystyttäisiin palvelemaan toista aluetta, mitä Kummit ry operatiivisena, päivittäisiä asioita hoitavana organisaationa ei pysty palvelemaan.

Mutta kaikki eivät jostain syystä pitäneet säätiö- ja rahastoideaa hyvänä. Minusta ei ole ollut viisasta jättää sitä mahdollisuutta käyttämättä, pääosin Nizzassa Ranskassa tätä nykyä elelevä Rantasila sanoo. ●

Juhlahaastattelu • www.kummit.fi

15

JUHLAHAASTATTELU

16

www.kummit.fi • Juhlahaastattelu

Teksti ja kuva Matti Hannula

Kalevi Tuominen,

kunniapuheenjohtaja Opetusneuvos Kalevi Tuominen oli lähes 17 vuotta näkyvästi mukana Kummien toiminnassa, ensin toiminnanjohtajana ja sitten yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Keväällä 2010 Tuominen luovutti puheenjohtajan nuijan Tuomo Raasiolle.

Siitä lähtien ”Kallu” on ollut Kummien kunniapuheenjohtaja.

T

uominen pyydettiin mukaan Lastenklinikan Kummien toimintaan syyskuussa 1993. Hän oli vuotta aiemmin jäänyt eläkkeelle Suomen olympiakomitean valmennuspäällikön toimesta, jota oli hoitanut peräti 23 vuotta.

– Pientä palkkiota vastaan lähdin Kummeihin osapäiväiseksi toiminnanjohtajaksi. Ehdoksi asetin vain, että pöytä on Lastenklinikan Tuen jäljiltä putsattava.

Kavallusasia olikin jo oikeuskäsittelyssä ja ratkeamassa entisen toiminnanjohtajan pitkään vankeustuomioon, Kallu muistelee.

– Lokakuun 1. päivä 1993 aloitin Kummeissa ja olin kolmisen vuotta ”jonkinlaisena toiminnanjohtajana”, Kallu vähättelee.

– Kun Lastenklinikan Kummit ja Lastenklinikoiden yhdistys fuusioituivat ja syntyi Lastenklinikoiden Kummit, siirryin Kummien puheenjohtajaksi.

Sekä toiminnanjohtajana että puheenjohtajana Tuomisen panos oli Kummeille korvaamaton.

– Toki minua auttoi, että olin aiemmissa tehtävissäni luonut melkoisen määrän yhteiskuntasuhteita ja tunnen valtavan määrän ihmisiä. Yhteydenotto on silloin paljon helpompaa. Se on kuitenkin vain yksi tekijä, Tuominen toteaa.

Epäilykset karisivat äkkiä Sittemmin pitkään Kummien toiminnanjohtajanakin ollut Maria Ekroth oli työskennellyt sekä Tuessa että Kummeissa osapäiväisenä työntekijänä jo ennen Tuomisen mukaantuloa.

– Ensi töikseni minä valitsin kauppatieteiden maisteriksi vähän aiemmin valmistuneen ”Maiten” Kummeihin päätoimiseksi sihteeriksi, Kallu muistelee.

Vielä ensimmäisen syksyn aikana Tuomiselle tuli paljon Tuki ry:n väärinkäytöksiin viittaavia soittoja.

– Mutta kaikki muuttui jo joulukuun 1993 alussa, kun Kummit järjesti Kaivohuoneella gaalaillan tähtivierainaan muun muassa Renny Harlin ja Geena Davis.

Epäilykset ja ikävät soitot loppuivat saman tien kuin taikaiskusta. Se on pitkän kummitaipaleeni ajalta yhä kaikkein myönteisin kokemus ja sellaisena pysyy, sanoo Tuominen. Hänen miellyttävimpien kummimuistojensa joukossa ovat myös Olympiastadionilla pidetyt Puhdas Elämä Lapselle -konsertit, joissa yleisöä oli parhaimmillaan 40 000.

– Sitten stadionin vuokrat valitettavasti alkoivat nousta niin reippaasti, että jouduimme siirtymään Hartwall Areenalle, jonne pääsimme kohtuullisen edullisesti.

Samalla poistui mahdollisen sateen tai muuten huonon sään merkitys.

”Olemme joka tapauksessa jo hyvin lähellä oikeaa sapluunaa, ja näilläkin resursseilla olemme jo useamman vuoden ajan tutkitusti olleet maamme nykyaikaisin hyväntekeväisyysjärjestö.”

Tuomisen viimeisenä täytenä puheenjohtajavuonna, 2009, Kummien tulos oli kaikkien aikojen ennätys: 2 250 000 euroa.

– Kun kahden miljoonan raja ensimmäisen kerran rikkoutui, mietimme, onko pyrkimyksenämme yhä kasvaa. Päädyimme siihen, että tämä on sopiva suhde ja että tämänsuuruisella henkilökunnalla ei juuri enempään ole mahdollisuuksiakaan. Mutta jos menee hyvin, niin menköön, Tuominen sanoo.

– Testamenttien osuus on onneksi merkittävästi kasvanut. Sehän on tuloa, joka ei teetä työtä.

Mallia maailmalta Toiminnanjohtajuus- ja puheenjohtajuusaikaansa Kummeissa Tuominen luonnehtii ”valtavan antoisana”.

– Yleisesti ottaen meni pirun hyvin.

Mutta siitä iso kiitos ennen kaikkea Maria Ekrothille, joka oli jo sihteerinä peijakkaan pätevä ja toiminnanjohtajana aivan mahtava tyyppi. Koko tämänhetkinen henkilökuntakin on huippuporukkaa. Kummeissa tosiaankin tapahtuu, Tuominen ylistää.

Ehdotuksia Kummien vielä paremmaksi huomiseksi Tuomisella toki riittää: – Olisi ehkä järkevää ottaa hiukkasen oppia USA:sta, missä hyväntekeväisyystyö on kaiken kaikkiaan aivan erilaisissa sfääreissä kuin meillä Suomessa, hän pohtii.

– Olemme joka tapauksessa jo hyvin lähellä oikeaa sapluunaa, ja näilläkin resursseilla olemme jo useamman vuoden ajan tutkitusti olleet maamme nykyaikaisin hyväntekeväisyysjärjestö. Siitä voimme olla hyvin ylpeitä. Olemme myös nallelogomme kanssa näkyvyydessä kärkikastia yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Punaisen Ristin kanssa. Äärimmäisen tärkeää on myös, että olemme luotettavuudessa aivan kärjessä, Tuominen painottaa.

Hän kehottaa kuitenkin jatkuvasti miettimään uusia toimintamuotoja ja olemassa olevien kehittämistä.

– Hyväntekeväisyydessähän järjestys on sellainen, että ensin tulevat sotainvalidit ja sitten sairaat lapset. Sen jälkeen on pitkä matka seuraaviin. Kohta ei sotainvalideja enää ole. Sitten sairaat lapset ja nuorison hyvinvointi tulevat nousemaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti ehdottomaan ykköskastiin, Kallu ennakoi.

Kolmekymmentä prosenttia Lastenklinikoiden Kummien tuotosta menee tutkimustyöhön.

– Se on äärimmäisen tärkeää. Näin välitämme isille ja äideille tietoa, että huolehdimme paitsi sairaista lapsista myös sairauksien ennaltaehkäisystä. Varsinkin nuorten suhteen on tärkeää olla ennaltaehkäisevällä aallolla, toteaa elokuussa 86 vuotta täyttänyt Tuominen. ● Juhlahaastattelu • www.kummit.fi

17

JUHLAHAASTATTELU

18

www.kummit.fi • Juhlahaastattelu

Maria Ekroth,

tehopakkaus Maria Ekroth eteni Kummeissa ”toimistotytöstä” toiminnanjohtajaksi. Titteleillä ei ollut merkitystä tehokkuuteen; ”Maiten” työ oli Kummeille koko ajan kullanarvoista.

E

kroth ehti olla Lastenklinikan Tuki ry:ssä muutaman kuukauden projektituottajana, ennen kuin yhdistys piti ajaa sen toiminnanjohtajan väärinkäytösten myötä konkurssiin.

– Hälytyskellot alkoivat aika nopeasti soida. Kaikki oli niin epämääräistä, Ekroth muistaa.

Kun Lastenklinikan Kummit ry 20 vuotta sitten perustettiin Tuki ry:n raunioille ja Kalevi Tuominen palkattiin Kummien toiminnanjohtajaksi, hän otti kauppatieteiden maisteri Ekrothin ”oikeaksi kädekseen”.

– Aloitin Kummeissa 3. lokakuuta 1993. Heti aluksi oli todella kova homma saada luottamus herätettyä. Teemu Selänne perustajajäsenenä ja Kummien Kummina oli siinä loistava apu. Ihmiset pitivät häntä luotettavana, sympaattisena ja ystävällisenä. Yritin markkinoinnissa ja mielikuvissa liittää näitä Teemun ominaisuuksia Teemu-nalleen ja sitä kautta yhdistykseen, Ekroth kertoo.

– Saimme hyvän määrän julkisuuden henkilöitä mukaan hankkeeseen: perustajajäsenten lisäksi muun muassa Iiro Seppänen, Tony Montana ja Markus Selin olivat silloin hyvin aktiivisia.

Yliavoimuutta Heti joulukuussa 1993 Kaivohuoneella järjestetystä ’Renny ja Geena’ -gaalasta Kummit sai mielettömästi mediajulkisuutta.

– Siitä oli todella iso apu Kummien positiivisen julkisuuskuvan luomisessa, mutta kyllä Tuki ry:n synkkä varjo silti kulki taustalla ihmisten mielissä vuosikausia, Ekroth sanoo.

– Meidän kaikki toimintamme oli läpinäkyvää. Kaikista projekteista tuotto ja käyttökohde julkistettiin aina saman tien.

Olimme suorastaan yliavoimia, jotta luottamus Kummeja kohtaan rakentuisi.

Kun Lastenklinikan Kummit ja Suomen Lastenklinikoiden yhdistys vuoden 1996 lopulla yhdistettiin ja syntyi Lastenklinikoiden Kummit ry, nimettiin Ekroth fuusio-

yhdistyksen projektivastaavaksi. Toiminnanjohtajaksi tuli Hilkka Ahde Suomen Lastenklinikoiden yhdistyksestä. ”Kallu” Tuominen siirtyi Kummien hallituksen puheenjohtajaksi. Vuonna 1999, kun Arja Kangasharju tuli Ahteen tilalle toiminnanjohtajaksi, Ekrothin titteli vaihtui projektipäälliköksi. Kolmisen vuotta myöhemmin, elokuussa 2002, Maitesta tuli toiminnanjohtaja.

Pikainen paluu Ekroth oli todella tärkeä palanen Kummien toimintaa jo ennen toiminnanjohtajakauttaan, mutta varsinkin sen aikana.

Kun hän lähti Kummeista syksyllä 2008 hoitamaan perustamaansa tapahtuma-alan yritystä, kuului kutsu takaisin jo muutaman kuukauden kuluttua.

– Mikään ei Kummeissa toiminut.

Kevään tapahtumat jouduttiin perumaan, kun ei ollut sponsoreita eikä asiakkaita.

Oli hurja rutistus kuroa se vuosi taloudellisesti umpeen, Ekroth kertoo äänessään niin niukasti ylpeyttä, että enempäänkin olisi varmasti aihetta.

Jo Ekrothin toiminnanjohtaja-ajan alussa Kummit oli onnistunut puolessatoista vuodessa puolittamaan kulunsa ja enemmän kuin tuplaamaan tulonsa.

– Kulukontrolli oli kova, ja kun olen lapsesta asti organisoinut kaikenlaisia tapahtumia ja minusta oli tavallaan tullut ammattilainen konserttien järjestämisessä, saimme Elämä Lapselle -konsertit erittäin tuottaviksi. Myös konsertti-CD:tä myytiin paljon, ja silikonirannekkeista tuli hitti.

Kehitin koko ajan uusia varainhankintakeinoja jo olemassa olevien ympärille ja aloin systemaattisesti kehittää yritysyhteistyösopimuksia. Toteutimme suuren visuaalisen uudistuksen, ja yhdistys alkoi näyttää entistäkin nykyaikaisemmalta. Ne olivat mahtavia vuosia. Yhtäkkiä koko henkilökunta tajusi, että nyt lähdemme lujaa ylöspäin, ja kaikki olivat täysillä mukana.

“Meidän kaikki toimintamme oli läpinäkyvää. Kaikista projekteista tuotto ja käyttökohde julkistettiin aina saman tien. Olimme suorastaan yliavoimia.”

Teksti ja kuva Matti Hannula

Kovaääninen oppi-isä Ekroth irtaantui Kummeista lopullisesti vasta loppuvuodesta 2010, kun Anne Knaster palkattiin toiminnanjohtajaksi.

Sen jälkeen Maite on taas keskittynyt hoitamaan omaa yritystään, kunnes tuli vastikään valituksi Reumaliiton toimitusjohtajaksi.

Kummit-vuosiltaan Ekroth nostaa Kallu Tuomisen roolin erittäin merkitykselliseksi.

– Sekä Kummeille että minulle henkilökohtaisesti, Ekroth korostaa.

– Kallu on loistava tyyppi, ja hän on ollut minulle oppi-isä monessa asiassa.

Kun Kummien toiminta 20 vuotta sitten käynnistyi, Tuominen ja Ekroth työskentelivät ensin vähän aikaa Lastenklinikan tiloissa noin viiden neliön huoneessa.

– Kallullahan on tunnetusti kova ääni.

Siinä kopissa yhtaikaa puhelimessa puhuminen oli haasteellista mutta hauskaa, Maite naurahtaa.

– Siellä istuskellessa oli vaikea kuvitella, että Kummeista jonakin päivänä tulisi näin mittava hyväntekeväisyysorganisaatio.

Ilo syntyy pienistä asioista Elämä Lapselle -konsertti syyskuussa 2008, juuri ennen Ekrothin lyhytaikaista Kummeista poissaoloa, oli hänelle hieno kokemus.

– Myös toinen Elämä Lapselle -konsertti, vuonna 1996, on jäänyt mieleen erityisen hienona tapahtumana. Tein itse konserttijulisteet ja suunnittelin bussitarrat, Ekroth kertoo.

– Stadion myytiin täyteen; siellä oli 40 000 ihmistä. Kun seisoin alhaalla kentällä, yleisö teki katsomoissa aaltoja, ja stadionin täytti huikea tunnelma, ajattelin, että voiko tämä olla totta: olin valmistunut koulusta vasta pari vuotta sitten ja nyt johdin tällaista tapahtumaa. Olin ollut valitsemassa tapahtumaan artisteja, laatimassa ohjelmaa, tehnyt mainokset ynnä muuta. Se oli mahtavaa, Maite hehkuttaa.

– Kaikkein ikimuistoisimmat hetket ovat kuitenkin olleet kohtaamiset potilaiden kanssa, hän korostaa.

– Ilo syntyy yksinkertaisistakin asioista: kerran kun olimme tekemässä lasten kanssa joulukoristeita klinikalla, erään lapsen äiti kertoi kyynelehtien, ettei ollut sitä ennen kolmeen kuukauteen nähnyt lapsensa hymyilevän. Tuollainen palkitsee vielä enemmän kuin raha tai rahalahjoituksilla hankitut laitteet. ● Juhlahaastattelu • www.kummit.fi

19

JUHLAHAASTATTELU

20

www.kummit.fi • Juhlahaastattelu

1990-luvun lopun rautarouva Hilkka Ahde,

Teksti ja kuva Matti Hannula

Hilkka Ahde tuli Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtajaksi syksyllä 1996 Suomen Lastenklinikoiden yhdistys ry:n ja Lastenklinikan Kummit ry:n yhdistyttyä.

K

un yliopistollisten lastensairaaloiden professorit olivat 1990-luvun alussa perustaneet Suomen Lastenklinikoiden yhdistyksen, se tarvitsi toiminnanjohtajan. Hilkka Ahde nähtiin parhaana vaihtoehtona.

– Professori Olli Simell Turun yliopistollisen sairaalan lastenklinikalta ja taiteilija Pauli Rinkinen kävivät houkuttelemassa minua tehtävään. Simell oli myös Suomen Lastenklinikoiden yhdistyksen puheenjohtaja, Ahde kertoo.

– Minulla oli hyvä työpaikka Kauppalehdessä myyntineuvottelijana, mutta koko ajan veri oli vetänyt lasten parissa tehtävään työhön. Olenhan koulutukseltani lastentarhanopettaja.

Ahde aloitti Suomen Lastenklinikoiden yhdistyksen toiminnanjohtajana keväällä 1995.

– Lastenklinikan Tuki ry (ja sittemmin Lastenklinikan Kummit) ei tukenut lastentautien tutkimustyötä. Se oli kaiketi suurin syy, minkä vuoksi lastenklinikoiden professorit perustivat Suomen Lastenklinikoiden yhdistyksen, Ahde perustelee.

– Vasta Lastenklinikan Kummien ja Suomen Lastenklinikoiden yhdistyksen yhdistyttyä syksyllä 1996 Lastentautien tutkimussäätiökin pääsi Kummien tukialueelle.

Myös keräysvarojen tasapuolisen kohdistamisen ja lastenklinikoiden nimenkäytön valvonta olivat Suomen Lastenklinikoiden yhdistyksen perustamisen motiiveina.

Elämän korkeakoulu Käytännössä pitkälti samoilla reviireillä toimineilla yhdistyksillä ei oikeastaan ollut minkäänlaista yhteistyötä.

– Alkutilanne ei Suomen Lastenklinikoiden yhdistyksenkään näkövinkkelistä ollut helppo, kun väärinkäytöksillä mustattu Lastenklinikan Tuen maine langetti varjonsa myös toisen yhdistyksen ylle, Ahde kertoo.

Toiminnanjohtajalla oli tekemistä.

– Nyt, tämän päivän tiedoilla varustettuna, suorastaan ihmettelen, että uskalsin lähteä siihen mukaan. Mutta samaan hengenvetoon voin sanoa, että se oli minun elämäni korkeakoulu: rankin työ, joka minulla on ollut, mutta samalla työ, joka on antanut minulle eniten. Hurjaa hommaa, hienoja vuosia!

Hilkka Ahde pyöritti yksinään Suomen Lastenklinikoiden yhdistyksen palettia.

– Toki toiminnassa oli lisäkseni ystäviä ja vapaaehtoisia, mutta ei varsinaista työyhteisöä. Koska olen sosiaalinen ihminen, oli hienoa, kun yhdistymisen myötä tilanne korjautui siltäkin osin.

Hatunnosto Kallulle Pauli Rinkisen suunnittelemat Valtteri- ja Veera-nallet olivat Suomen Lastenklinikoiden yhdistyksen tunnusmaskotit, jotka tulivat jonkin aikaa ”hyvin toimeen” Kummien Teemu-nallen kanssa.

– Tekijänoikeuskuvioiden myötä Valtterin ja Veeran oli sittemmin vetäydyttävä, toteaa Ahde, josta tuli Lastenklinikoiden Kummit ry:n toiminnanjohtaja Kummien ja Suomen Lastenklinikoiden yhdistyksen yhdistyttyä 1.9.1996. Ahde oli tuossa toimessa marraskuuhun 1999.

– On vaarallista, jos hyväntekeväisyysjärjestö henkilöityy liiaksi. Olin minä kai aika väsynytkin, hän muistelee poislähtöpäätöksensä taustoja.

”Se oli minun elämäni korkeakoulu: rankin työ, joka minulla on ollut, mutta samalla työ, joka on antanut minulle eniten.”

– Se oli työ, jota ei määräänsä enempää jaksanut. Ainakin silloin henkilökunta oli niin pieni ja resurssit vähäiset, että me kaikki teimme ensin yhden työpäivän palkkamme edestä ja heti siihen perään toisen työpäivän ilmaiseksi. Lähes kaikki viikonloputkin menivät Kummien merkeissä, kun tapahtumia oli paljon.

Muun muassa Anne Rosvall, Sixa Pajukallio-Tinga, Kikka Claverth ja sittemmin pitkään toiminnanjohtajanakin ollut Maria Ekroth olivat Kummien toimistossa Ahteen lähimmät työtoverit.

– Eikä puheenjohtaja Kallu Tuomista voi tietenkään unohtaa. Hänen työlleen

Kummeissa pitää nostaa hattua, Ahde sanoo.

– Oli kaiken kaikkiaan haikeaa jättää se porukka.

Omakin pärstä likoon Kummit tarvitsi aluksi paljon julkisuutta ja nimenomaan myönteistä sellaista.

– Hieman rassasi, kun piti laittaa omakin pärstä likoon, Ahde naurahtaa.

– Mutta se oli tärkeää, että saimme Kummit tunnetuksi. Hyvin nopeasti olimmekin tutkimustuloksissa hyväntekeväisyysorganisaatioiden kärkijoukossa. Oli tullut uskottavuutta ja luottamusta, hän toteaa.

– Itse asiassa kun kävin monta vuotta luennoimassa Helsingin yliopistolla Vantaan täydennyskoulutuskeskuksessa eettisestä sponsoroinnista ja tapahtumien järjestämisestä, niin otin oikeudekseni aina aluksi esitellä Kummien toiminnan.

Unohtumaton hetki Kummeista Ahde siirtyi ohjelmatoimisto Bluewestin toimitusjohtajaksi. Viimeiset 10 vuotta hän on toiminut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n viestintäpäällikkönä.

– Hienoa työtä ovat kaikki seuraajanikin tehneet. Tiedän, että se vaatii hirvittävän paljon, mutta olen onnellinen, että toiminta on saatu hyvään vauhtiin ja nykyiseen asemaansa. Kummeja ei enää kyseenalaisteta.

Ahde muistaa yhä, kuinka Kummien toiminnassa mukana olevien julkkisten väitettiin paistattelevan Kummien nimissä vain saadakseen itselleen julkisuutta.

– Eikö sitten ole parempi, että he saavat siitä sitä julkisuutta, kuin että ei tapahtuisi mitään? Ahde ihmettelee.

– Sitä paitsi harva tietää, kuinka paljon julkkikset tekevät Kummeissa töitä sairaiden lasten hyväksi ilman julkisuutta.

Ja kun tiedän huippuartistien keikkapalkkiot, annan suurta arvoa sille, että he esiintyvät Kummien tapahtumissa ilmaiseksi, Ahde sanoo.

Hilkka Ahteen huippuhetki Kummien toiminnanjohtajana oli Helsingin Olympiastadionilla syksyllä 1997 pidetty Puhdas Elämä Lapselle -konsertti.

– Katselin ylhäältä katsomosta auringonlaskua. Stadion oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Silloin tuli tippa linssiin.

Tunne oli mahtava, sanoinkuvaamaton.

En unohda sitä ikinä. ● Juhlahaastattelu • www.kummit.fi

21

JUHLAHAASTATTELU

”Aina suurennuslasin alla”

Kikka Claverth tietää hyväntekeväisyystoiminnan haasteet

Kikka Claverthin Kummit-historia on yhtä pitkä kuin 20-vuotista taivaltaan juhlivan yhdistyksenkin.

Kirsti Claverth tuntee Kummien historian kaiketi paremmin kuin kukaan muu, sillä hän on ainoana ollut yhdistyksessä työssä koko sen 20-vuotisen historian ajan.

C

LAVErTH ALoiTTi Lastenklinikan Tuki ry:ssä vuonna 1991 vapaaehtoisena oltuaan tyttärensä syntymän jälkeen seitsemän vuotta kotiäitinä. Pian ”Kikka” alkoi myydä oman toiminimensä nimissä ns. starttirahan puitteissa Tuki ry:n nalle-tuotteita Lastenklinikalla.

Kun Lastenklinikan Kummit ry perustettiin, myyntityö jatkui vielä toiminimen puitteissa. Jonkin ajan kuluttua Kikka siirtyi virallisesti Kummien palvelukseen tehden puolta päivää tuotemyyntiä klinikalla ja puolta päivää Kummien toimistossa.

– Päivittäinen myyntitiskin pitäminen lopetettiin noin puolen vuoden kuluttua, ja aloin tehdä koko päivää toimistolla Maria Ekrothin ja Kalevi Tuomisen kanssa, Kikka kertoo.

– Olen kiitollinen ajasta, jonka sain olla ns. konkreettisesti Lastenklinikalla.

Sain nähdä, mitä pienten potilaiden elämä siellä on ja miten suurenmoista työtä siellä tehdään.

Konserteilla suuri merkitys Kikka Claverth on Kummien taloussihteeri ja tehnyt siihen liittyviä tehtäviä alusta asti.

– Silloin alussa tuli tosin tehtyä mitä milloinkin, hän muistaa.

– Lastenklinikan Tuen toiminnanjohtajan taloudellisten väärinkäytösten jäljiltä joutui melkein päivittäin vakuuttelemaan, että nyt kaikki rahat menevät varmasti perille oikeaan paikkaan. Jopa vieläkin joku vanhempi henkilö saattaa muistuttaa siitä, Kikka harmittelee.

22

www.kummit.fi • Juhlahaastattelu

– Kummien toiminta starttasi kuitenkin hyvin, kun saimme Teemu Selänteen ja kumppanit niin vahvasti siihen taakse.

Sillä oli suuri vaikutus. Toki toimistoporukkakin sai painaa tosissaan duunia, että saimme yrityksiä ja yhteistyökumppaneita mukaan auttamaan, Claverth sanoo.

Olympiastadionilla järjestetyillä Puhdas Elämä Lapselle -konserteilla, joissa Keuhkovammaliitto oli aluksi Kummien järjestäjäkumppanina, oli suuri merkitys näkyvyyden lisääntymisessä, imagon kohottamisessa ja tunnettuudessa.

– Vuosien mittaan otettiin mukaan joulukonsertit, Kummit-golfit ynnä muut pienemmät tapahtumat, Kikka Claverth kertoo.

– Erityisesti niiden alulle panemista ajoi Kummien puheenjohtajana ensimmäiset vuodet toiminut Taneli Mäkelä.

Hallituksessa niin ikään pitkään toiminutta Harry Harkimoa Kikalla on ikävä.

– Hjallis oli Kummien kannalta todella hyvä tyyppi. Valitettavasti hänen aikare-

surssina alkoivat Hartwall Areenan rakentamisen myötä olla niin rajalliset.

Lapset suurin motiivi Vaikka Kummeilla on aina ollut suhteellisen pieni henkilökunta, on Claverthilla ehtinyt vuosien mittaan olla paljon työkavereita.

– Alun alkaen on Kummien periaatteena ollut, ettei omaa organisaatiota laajenneta kovin isoksi, jotta henkilöstökulut pysyvät mahdollisimman pieninä. Hyväntekeväisyystoiminta on aina suurennuslasin alla, Kikka tietää.

– Kaikessa pitää olla erityisen tarkkana.

Pitää aina muistaa, että lapset ovat loppupäässä suurin häviäjä, jos jotakin ikävää ilmenisi. Sairaat lapset ovat myös aina olleet suurin motiivi, miksi tätä työtä teen, ja ovat edelleenkin. Varsinkaan takavuosina en mielelläni lähtenyt edes kesälomille, Kikka Claverth naurahtaa. Onnekseen hän sai muutamana kesänä olla ”mammana” Teemun kiekkoleireillä Vuokatissa. ●

kAUppAkESkUSTApAHTUmA

AnkkaRäp 2012 -voittaja Karu-Kopla (Nuutti, Niko ja Tuomas) oli Jumbon ja Kummien Koulukemujen tähtikokoonpano.

Karu-Kopla räppäsi Jumbon syysstartissa Viime vuoden lopulla Nelosella pyörineen AnkkaRäpin ensimmäisen tuotantokauden voittaja Karu-Kopla oli tähtiesiintyjänä kauppakeskus Jumbon ja Lastenklinikoiden Kummien perinteisessä syyskesän tapahtumassa 17. elokuuta.

Tapahtuman otsikkona oli tällä kertaa Koulukemut.

Pepe Jürgensin juontamassa tapahtumassa nähtiin myös Teemu-nalle ja Smurff i, joka oli pienimmille tarkoitetun väritystehtävänkin aiheena. Kummit oli pystyttänyt tapahtumaaukiolle myyntitiskin, ja arvat myytiin hetkessä loppuun lahjoituksena saatujen upeiden palkintojen vuoksi.

Pepe Jürgens juonsi.

Smurffilta sai pehmeitä haleja.

Karu-Kopla räppäsi Jumbossa kahteen otteeseen ja molemmilla kerroilla ihan kunnon setin.

Kauppakeskustapahtuma • www.kummit.fi

23

JUHLAHAASTATTELU

Anna-Liisa ja Heidi,

ahkerat kummit Heidi Sohlbergin ja Anna-Liisa Tiluksen kasvot ovat useimmille tutut. He molemmat ovat jo pitkään hyödyntäneet tunnettuuttaan Lastenklinikoiden Kummien hyväksi.

H

eidi Sohlberg (silloinen Willman) valittiin Miss Suomeksi alkuvuodesta 2001. Melko pian valinnan jälkeen tuli Kummeilta soitto. Heidi kutsuttiin Kummien tapahtumaan ja Kummiksi muutenkin.

– Olin todella otettu. Se oli minulle iso asia, hän muistaa.

– Yhtään vuotta ei ole jäänyt väliin, etten olisi ollut missään tapahtumassa mukana. Golfin green cardinkin suoritin silloin kesällä 2001, joten pystyin osallistumaan saman tien Kummit-golfeihin ja muihinkin golftapahtumiin.

Heidi on sittemmin golfannut melko säännöllisesti. Mutta tänä kesänä hän oli niin kiireinen, että golf jäi poikkeuksellisesti yhteen ainoaan kierrokseen: Kummit-golfiin Hirsalassa elokuussa.

Tärkeitä tapahtumia Aina misseydestään asti Heidi on ollut enemmän tai vähemmän kiireinen, joko töiden tai kahden pienen lapsen äidin roolin myötä. Hän on kuitenkin aina raivannut aikaa kalenteristaan Kummien tapahtumille.

– Ne ovat minulle niin tärkeitä, että laitan ne aina saman tien kalenteriini, kun kutsu tulee. Eikä niitä kovin helposti sieltä pois pyyhitä, Heidi toteaa.

– Koen, että omalla läsnäolollani on selkeästi myönteinen vaikutus mm.

Kummien yhteistyökumppaneihin. Meiltä kummeilta se ei paljon vaadi, mutta antaa muille sitäkin enemmän.

Heidi kertoo miettivänsä aina tarkkaan, minkälaisiin tilaisuuksiin osallistuu.

24

www.kummit.fi • Juhlahaastattelu

Teksti ja kuva Matti Hannula

– Kaiken maailman ”kissanristiäisissä” minua ei näe. Kummien tapahtumat ovat kaikkea muuta.

Pienimuotoisemmissa Kummien yleisötapahtumissa Heidi on nähty juontotehtävissäkin.

– Kummien ison konsertin juontaminen olisi minulle kuin lottovoitto, Heidi haaveilee.

Naama hyödyksi Anna-Liisa Tilus, Miss Suomi mallia 1984, luonnehtii omaa kummiuraansa kaksivaiheiseksi.

– Olin jonkin verran mukana jo Lastenklinikan Tuki ry:n toiminnassa. Uuden yhdistyksen toiminnassa olen ollut mukana käytännössä alusta asti, joskin siinä oli välissä sellainen muutaman vuoden suvantovaihe, hän muistelee.

– Tuki ry:n toimintaan verrattuna Kummien toiminta on paljon organisoidumpaa ja selkeämpää; tässä on enemmän pointtia ja mielekkyyttä.

Lastenklinikoiden Kummit ry tekee Tiluksen mielestä todella tärkeää työtä keräämällä varoja muun muassa laitteisiin, joiden avulla pieni ihminen pääsisi paremmin elämän alkuun.

”Lapsipotilaiden kohtaaminen on henkisesti tiukka paikka. Tsemppasin itseäni siihen edellisillasta asti.

Kaikki meni klinikalla hyvin.

Mutta kun pääsin kotiin, tunteet purkautuivat.”

– Elämä on epäreilua. Siihen me kummit yritämme puuttua, hän sanoo.

– Minulla ei ole mikään hinku esiintyä lehtien kansissa tai lööpeissä, mutta jos johonkin tarkoitukseen haluan julkista naamaani käyttää hyödyksi, niin tähän, Tilus painottaa.

”Ansku” on ollut erittäin säännöllisesti mukana varsinkin Kummien golftapahtumissa lajikärpäsen puraistua häntä viitisen vuotta sitten.

– Olen enemmän innokas kuin taitava.

Ikuinen lupaus, hän naurahtaa.

Tiukka paikka Anna-Liisa Tilus työskentelee Ylellä muun muassa tv-kuuluttajana. Heidi Sohlbergin tavoin hän on ollut juontamassa pienimuotoisempia Kummien yleisötapahtumia.

Kanavasidonnaisuus estää Tilusta juontamasta MTV3:lla esitettäviä Kummien konsertteja.

”Elämä on epäreilua.

Siihen me kummit yritämme puuttua.”

– Todella mielekästä olisi sen sijaan päästä mukaan siihen kummiporukkaan, joka kiertää lastenklinikan osastoilla ilahduttamassa potilaita, Tilus sanoo.

– Esiintyvän taiteilijan on tietysti helpompi sinne mennä, kun mukana on laulut tai jotakin muuta. Mutta minä voisin mennä osastoille vaikka lukemaan satuja.

Heidi Sohlberg oli kerran klinikkavierailulla laulaja Pete Seppälän mukana.

– Tiesin, että sinne meneminen ja lapsipotilaiden kohtaaminen on henkisesti tiukka paikka. Tsemppasin itseäni siihen edellisillasta asti. Kaikki meni klinikalla hyvin. Mutta kun pääsin kotiin, tunteet purkautuivat.

Sekä Heidi että Anna-Liisa kaipaavat uusia ”julkkiskummeja” mukaan.

– Uskon, että moni varmaan lähtisikin.

Suomalaiset ovat kuitenkin keskimäärin aika huonoja tyrkyttämään itseään. Pitää älytä pyytää, Tilus neuvoo.

– Eikä tarvitse osata esimerkiksi golfata. Kummien golf-tapahtumaan voi osallistua muutenkin, joko caddiena tai kahvinkaatajana, sanoo nimimerkki ”Kokemusta on”. ●

Juhlahaastattelu • www.kummit.fi

25

JUHLAHAASTATTELU

TeKsTi Ja KUvaT mATTi HAnnULA

Johtava ylilääkäri Jari Petäjä:

” Kummit on osa sairaalaamme” Hyksin lastentautien johtava ylilääkäri Jari Petäjä on myös Lastenklinikoiden Kummit ry:n hallituksen jäsen. Petäjällä on erittäin myönteinen kuva 20-vuotista taivaltaan juhlivan yhdistyksen toiminnasta, katsoi hän sitä kummalta puolen pöytää tahansa.

T

oimiALAJoHTAJA pETäJä laskee yhteisen aikansa Kummien kanssa alkaneen käytännössä vuonna 2008 hänen siirryttyään Jorvin lastentautienosaston ylilääkärin virasta Hyksiin.

– Siinä vaiheessa Kummit oli jo pitkään ollut ammattimainen, hyvin toimiva organisaatio. Jo ennen nykyistä rooliani näin ”lattiatasolta”, miten Kummien tuki klinikoille tuli ja mitä se niille merkitsi.

Jari Petäjä on ollut Kummien hallituksessa keväästä 2011.

– Siellä olen mukana miettimässä rahojen kohdentamista. Pääsen puhumaan ja sparraamaan suoraan Kummien muiden päätöksentekijöiden kanssa. Siitäkin näkövinkkelistä minulla on erittäin myönteinen kuva Kummien toiminnasta.

Tasapuolinen tukija Kaiken kaikkiaan Lastenklinikoiden Kummit ry:llä on Jari Petäjän mielestä suuri merkitys yliopistollisten lastensairaaloiden toiminnassa.

– Erityisen tärkeää on, että Kummit on kansallinen eikä pelkästään paikallinen tukija. Se tukee tasapuolisesti kaikkia Suomen lastenklinikoita. Toinen ykkösjuttu on, että Kummeilla on selkeä agenda lastentautien tutkimuksen tukemisessa, Petäjä korostaa.

– Näillä kahdella asialla varmistetaan tasapuolisuus ja pitkällä juoksulla huolehditaan myös meidän sairaalatoimintamme tasosta.

Tämän päivän tavaraa Petäjä kiittelee myös Kummien panostusta potilasviihtyvyyteen.

– Sairaala-arjessa on todella merkittävää, että lapsen ja hänen perheensä olotilaa helpotetaan viihtyvyystekijöillä, Petäjä toteaa.

”Kummien antamaa tukea pidetään usein itsestäänselvänä. Voisimme tehdä enemmän tukeaksemme omalta osaltamme Kummien varainkeräystä.”

– Rahaa siihen on riittänyt hyvin. Kysymys on ollut enemmän siitä, miten tilat antavat periksi. Lapsipotilaiden kannalta on myös tärkeää, että viihtyvyyteen liittyvät välineet ovat tätä päivää eivätkä esimerkiksi yli viisi vuotta vanhoja PlayStation-pelejä.

– Kummit ovat kasvaneet osaksi järjestelmäämme, eikä sitä kukaan kyseenalaista, Petäjä painottaa.

– Omiin porukoihini voisin kohdistaa sen verran kritiikkiä, että Kummien antamaa tukea pidetään usein liian itsestäänselvänä. Voisimme tehdä enemmän tukeaksemme omalta osaltamme Kummien varainkeräystä, ja tässä kohtaa haluaisin Helsinki-keskeisyyden karistamiseksi haastaa myös muuta Suomea.

Jari Petäjä löytää Kummien toiminnasta myös rahasta riippumattoman aspektin.

– Yhdistyksellä on luontevia tapoja saada lasten erikoissairaanhoidollisille saavutuksille näkyvyyttä. Kummit tekee Lastenklinikoiden imagotyötä.

Tukitoimet tärkeysjärjestykseen Monet yritykset ovat Kummien kautta lahjoittaneet täsmäkohdennettuja varoja laitehankintoihin.

– Niillä on oma erittäin tärkeä merkityksensä, sillä sitä kautta saamme hankittua parasta ja pidettyä laitekantamme  Jari Petäjä on ollut Hyksin lastentautien johtava ylilääkäri vuodesta 2008 ja istunut Kummien hallituksessa vuodesta 2011.

26

www.kummit.fi • Juhlahaastattelu

– Erityisen tärkeää on, että Kummit on kansallinen eikä pelkästään paikallinen tukija, Jari Petäjä sanoo.

uutena, Petäjä toteaa mutta kehottaa samalla varovaisuuteen.

– Olemme todella kiitollisia suurista laitehankinnoista. Ne palvelevat hyvin myös lahjoittajien tarkoitusperiä. Mutta olisi väärä viesti, ettemme saisi tarpeellisia laitteita sairaalan puolesta. Niiden lahjoittaminen on toki positiivista, vaikka sairaala itse huolehtiikin välttämättömästä, Petäjä korostaa.

– Itse näen potilaiden viihtyvyyteen ja lastentautien tutkimukseen suunnatun rahan eniten toimintaamme muuttavana ja parantavana.

Muutama vuosi ahtaampaa Kummit on täysillä mukana Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeessa. Petäjä kuuluu myös tukiyhdistyksen hallitukseen.

– Olen kiitollinen Kummien erittäin myönteisestä suhtautumisesta yhteisiin talkoisiin. Toisinkin voisi olla, sillä ahtauttaahan Uusi Lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen toiminta juuri sitä tilaa, missä Kummit itse liikkuu.

Petäjä kehuukin Kummeja kaukonäköisyydestä.

– Uuden lastensairaalan saaminen vie nyt hirmuisesti resursseja viitisen vuotta. Mutta Kummien perinne ja läsnäolo Suomessamme tulee jatkumaan senkin jälkeen, toimialajohtaja Petäjä muistuttaa. ●

Testamentti elämälle.

Testamenttilahjoitukset muodostavat erittäin tärkeän osan Kummien välittämästä avusta. Ne ovat Kummeille verovapaita ja menevät lyhentämättöminä kohteisiinsa. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitun lastenklinikan tietylle osastolle. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520.

VAPAAEHTOISET

Tekstit ja kuvat Matti Hannula

”Usein tarvitaan ravisteleva, omakohtainen kokemus”

Vapaaehtoisin voimin

Vapaaehtoistyöntekijät ovat erittäin tärkeä osa Kummien toimintaa. Kummeissa vapaaehtoisille on tarjolla monenlaista keikkatyötä, yleensä muutaman kerran vuodessa. Elämä Lapselle -konsertit ovat vapaaehtoisten suurin työllistäjä.

Niissä touhuaa useita kymmeniä vapaaehtoisia.

Tässä esittelyssä kolme Kummien vapaaehtoista, jotka ovat kaikki jo runsaan kymmenen vuoden ajan olleet monin eri tavoin mahdollistamassa Kummit-tapahtumien onnistumista ja samalla tuottaneet hyvää mieltä itselleenkin.

Laulaen ja laulattaen Espoolainen kolmen aikuisen lapsen äiti, kampaamoyrittäjä ja laulaja Ulla Maija Rantio aloitti vapaaehtoistyön Lastenklinikoiden Kummeissa 2000-luvun alussa.

– Olin samoihin aikoihin kouluttautunut artistiksi. Kun aloitin keikkailun ja tein ensimmäisen levyni, olin yhteydessä Lastenklinikan Kummeihin. Aika pian sen jälkeen olin mukana Kummien ja Purjehdusliiton Course 2001 -kiertueella länsirannikolla.

Ulla Maija on ollut sittemmin Elämä Lapselle -konserteissa lähes joka kerta joko myymässä kummien tuotteita tai vastaamassa lahjoituspuhelimiin.

Kummien pienemmissä yleisötapahtumissa hän on ollut muun muassa lastenkaraoken juontajana.

Kova paikka Ulla Maijalla on myös omakohtaisia kokemuksia Lastenklinikalta.

– Esikoispoikani joutui heti syntymänsä jälkeen Lastenklinikan osasto 10:lle vii-

Omakohtainen kokemus Lastenklinikalla vei Ulla Maija Rantion Kummien vapaaehtoistoiminnan pariin.

koksi hengityskoneeseen. Syynä oli synnytyksen yhteydessä ollut hapenpuute, jota ei heti havaittu. Tuolloin ei tiedetty, jääkö hän henkiin. Se oli kova paikka. Mahdollisuudet vaikka minkälaiseen vammaan olivat olemassa, Ulla Maija kertoo.

– Mutta meillä oli onnea ja lapsemme selvisi. Monella muulla vastaavaan tilanteeseen joutuneella tarina on valitettavasti jatkunut vuosikaudet.

– Tuon Lastenklinikan-viikon jälkeen jouduimme olemaan vielä puolitoista viikkoa Jorvin sairaalassa, kunnes pääsin vauvani kanssa kotiin. Syliin sain hänet ensimmäisen kerran vasta viikon vanhana, Rantio muistaa.

– Olimme onneksi hyvässä seurannassa. Pääsimme vieläpä mukaan Arvo Ylppö -tutkimukseen, jonka puitteissa olimme vielä toissa keväänäkin haastateltavina, hän kertoo.

– En voi koskaan täysin korvata sitä, että lapseni sai silloin erinomaista hoitoa ja selviytyi. Minulle on sen vuoksi tärkeää

Sykäys siskonpojan syntymästä

tolla, mistä siirtyi laskettuna päivänä seurantaan Kätilöopistolle. Kotiutuminen oli vasta neljä kuukautta synnytyksen jälkeen.

Vauva leikattiin useita kertoja, ja seuranta Lastenklinikalla on jatkunut viime vuosiin asti, kertoo Saija, joka silloin kymmenen vuotta sitten huomasi Lastenklinikan ilmoitustaululta Kummien hakevan vapaaehtoistyöntekijöitä. Hän ilmoittautui ja pääsi vapaaehtoisille järjestettyyn perehdyttämistilaisuuteen.

– Usein tarvitaan omakohtainen, ravisteleva kokemus. Minulle se oli se, kun

katselin siskonpojan ja muiden pienten lasten taistelua elämästään, Saija toteaa.

– Tajusin, miten tärkeää on kerätä rahaa lastensairaalaan toimintaan, sillä Kummien toiminta mahdollistaa monen pienen potilaan selviytymisen.

Saija on kymmenen vapaaehtoisvuotensa aikana ehtinyt tehdä monenlaista työtä.

– Keilatapahtumia, lahjoituspuheluiden vastaanottoa, joulu- ja kevätkonsertteja, elokuvatapahtumia ja postitus- sekä paketointikeikkoja on vuosien varrella joku-

Helsinkiläisen Saija Haapasen sisko synnytti vuonna 2003 raskausviikolla 25 pojan (840 gr/33 cm).

– Vauva joutui olemaan monta viikkoa keskoskaapissa Lastenklinikan teho-osas-

28

www.kummit.fi • Vapaaehtoiset

Laidasta laitaan HELSinkiLäinEn Timo Lötjönen, 55, on ollut Kummien vapaaehtoistoiminnassa mukana jo pitkälti toistakymmentä vuotta.

– Kummeilla oli keväällä 2001 helikopterilennätystapahtuma Jätkäsaaressa, Lötjönen muistaa.

– Avovaimoni Pirjo Kaljunen oli nähnyt siitä lehdessä ilmoituksen. Menin Pirjon kanssa paikalle. Siellä hän sanoi, ettei uskallakaan lähteä helikopterin kyytiin.

Minä menin, Lötjönen jatkaa.

– Sillä aikaa kun minä katselin taivaalta upeita näköaloja, Kummien edusta-

jat olivat puhuneet Pirjon mukaan yhdistyksen toimintaan. Kun palasin maanpinnalle, Pirjo sanoi, että mennään Kummeihin vapaaehtoisiksi. Sanoin: ”Mennään vaan. Mutta mihin me mennään?” Minulle tyypillistä: lupauduin, vaikka en edes tiennyt, mistä on kysymys, Lötjönen nauraa.

Muutaman kerran vuodessa Kummien toimistolta tuli sitten pariskunnalle kutsu vapaaehtoisiltaan.

– Siellä selvisi moni asia. Mutta samalla minulle tuli rimakauhu: osaanko tehdä mitään? Kantapään kautta olen pikku hiljaa opetellut tekemään Kummeille hommia laidasta laitaan.

Timo Lötjösestä on kehittynyt aika haka muun muassa arpojenmyynnissä. Viime helmikuun ystävänpäivätapahtumassa kauppakeskus Jumbossa Lötjösellä oli leikkimielistä myyntikisailua Maija Tiensuun kanssa.

Lötjönen on ollut auttamassa muun muassa postituksissa ja erilaisissa yleisötapahtumissa. Ne ”työllistävät” häntä 5-6 kertaa vuodessa.

– Sopiva määrä, mutta vähän enemmänkin mahtuisi kalenteriin.

Elämä Lapselle -konsertti on vapaaehtoisillekin joka vuoden suurin satsaus.

– Otan aina sitä varten töistä kaksi vapaapäivää: tapahtumapäivän ja sitä edeltävän päivän, Lötjönen kertoo.

– Jo muutamana syksynä peräkkäin olen lappeenrantalaisen työparini kanssa hakenut pakettiautolla tavaroita ympäri pääkaupunkiseutua ja roudannut niitä Hartwall Areenalle. Siellä sitten autamme muun muassa kalusteiden kokoamisessa ja tavaroiden toimittamisessa Areenan eri pisteisiin. Vastaamme omalta osaltamme siitä, että pienimpiä yksityiskohtia myöten kaikki on ok sekä ennen tapahtumaa että sen aikana.

Miehiä kaivataan! ”Ellissä” työskentelee nelisenkymmentä vapaaehtoista.

– Miehiä saisi olla enemmänkin, Lötjönen vinkkaa. Hän on itse ollut sairaalassa leikattavana ”vähän liian monta kertaa”.

– Tiedän, mitä pitkään sairaalassa oleminen on. Joskus olen ollut kriittisessäkin tilassa. Silloin olen päättänyt, että jos jollakin tavalla pystyn antamaan apua eteenpäin, niin annan. Tämä on nyt se tapa, Lötjönen korostaa.

– Me olemme Pirjon kanssa molemmat todenneet, että tämä on hyvä tapa.

Usein kysytään, mitä tästä saa. Olen vastannut, että hyvän mielen, ja että siinä vaiheessa, kun verottaja alkaa sitä verottaa, niin lopetan. ●

osallistua Lastenklinikan Kummien vapaaehtoistoimintaan.

Paljon ystäviä Ulla Maija Rantio ei voi ymmärtää, että uuden lastensairaalan toteuttaminen on kestänyt näin kauan.

– Jo silloin, lähes 30 vuotta sitten, Lastenklinikan tilat olivat todella ahtaat. Itse en ole Lastenklinikalle pystynyt menemään tapahtumien jälkeen, niin iso järkytys se tilanne silloin oli, ensisynnyttäjälle varsinkin, hän korostaa.

– Kummeissa voi onneksi auttaa mo-

nin eri tavoin, ja olen saanut tämän vapaaehtoistyön kautta myös paljon uusia ystäviä.

Ulla Maija käy laulattamassa myös vanhuksia palvelutaloissa ja on iloinen, kun voi tuottaa musiikin kautta elämyksiä kaikenikäisille ihmisille. ●

Saija Haapaselle tuli vastikään kymmenen vapaaehtoisvuotta täyteen.

nen kertynyt.

Päätapahtumassa sata lasissa – Vuonna 2004 Elämä Lapselle -konsertit siirtyivät Olympiastadionilta Hartwall Areenaan. Siellä olin kahtena ensimmäisenä vuonna tuotemyynnissä ja sen jälkeen olen ollut joka kerta backstagella touhuamassa, hän kertoo.

– Kummien konserttipäivät otan lomaa päivätyöstäni, lakkautettavassa Liikkuvassa poliisissa Helsingin yksikön sihteerinä tällä

hetkellä työskentelevä Saija toteaa.

– Työpäiväni Areenalla alkaa aamukahdeksalta, ja olen siellä iltayöhön asti.

Siellä riittää tekemistä koko ajaksi. Meille on kehittynyt upea ja ammattimainen tiimi, hommat hoituvat hyvin.

Kummien vapaaehtoiseksi ei kannatakaan hakeutua konserttien näkemisen toivossa.

– Tämän vuoden ”Ellissä” katsoin kahden artistin harjoitukset ja esitykset. En ole Areenassa konserttia katsomassa, vaan sitä varten, että taustalla homma toimii. ●

Vapaaehtoiset • www.kummit.fi

29

Isac Elliot otti yleisönsä Europalla.

LAiVATApAHTUmA

Isac Elliot

vetonaulana risteilyllä

Kuluvan vuoden laulajakomeetta Isac Elliot oli päätähtenä Lastenklinikoiden Kummien ja Tallink Silja Oy:n yhdessä järjestämällä risteilyllä elokuun alussa.

I

SAC ELLIOT, 12, on esiintynyt tänä vuonna myös sekä Kummien kevätkonsertissa että syyskuun Elämä Lapselle -konsertissa.

Europa-aluksella Isac esiintyi heti vajaan vuorokauden risteilyrupeaman aluksi ja villitsi monisatapäisen tyttölauman täysin.

First Kiss ja debyyttisingle New Way Home puraisivat tietysti parhaiten, mutta kylmäksi eivät jättäneet noin puolen tunnin mittaisen setin muutkaan kappaleet.

Esiintymisen jälkeen Isac jakoi vielä auliisti melkoisen määrän nimikirjoituksia.

Kummit oli järjestänyt laivalle myös mm. onnenpyörän pyöritystä ja Kummituotteiden myyntipöydän. ●

Risteilyalus Europan estradilla nähtiin myös Teemu-nalle sekä kummi Kaarina Suonperä.

VAASAN Oy tempaisi taas korvapuusteilla VAASAn oy:n EdUSTAJAT kävivät tuomassa lastenklinikoille ilmaiset korvapuustit, kun 4. lokakuuta vietettiin kansallista korvapuustipäivää.

Perinne on peräisin Ruotsista, missä Kanelbullens dag -päivää on vietetty niin ikään 4.10. jo vuodesta 1999 lähtien. Helsingin Lastenklinikalla kanelipullia jakoivat Katariina Ketola (vas.) ja Kaisa Kivistö.

Muun muassa pikkupotilas Maisa Vainikka oli poliklinikan aulassa oikeaan aikaan. Ketola ja Kivistö kiertelivät myös osastoilla korvapuustikorejaan tyhjentämässä. ● 30

www.kummit.fi

kUmmiTApAHTUmiA

 Tivolin väki lahjoitti kaikille lastenklinikoille Tivolimäen Kalle -kirjoja. Teos kertoo tositarinoita Tivoli Sariolan historiasta.

Tässä lastenhoitaja Kirsi Kuusjärvi (vas.) saa Helsingin Lastenklinikalle kirjat Anna Kontiselta.

Tivoli Sariola sairaalakierroksella Tivoli Sariola vieraili menneen kevään ja kesän aikana kaikilla lastenklinikoilla ilahduttamassa pieniä potilaita.

Lastenklinikoiden Kummit kiittää!

Ihana runopoika vieraili OYS:ssa Talent Suomi -tv-ohjelman neljännen tuotantokauden vuosi sitten voittanut kiiminkiläinen runonlausuja Daniel Helakorpi, 8, vieraili kansallisena korvapuustipäivänä 4. lokakuuta Oulun yliopistollisessa sairaalassa esiintymässä ja jakamassa puusteja.

 Daniel Helakorpi ja lastentarhanopettaja Mervi Rauatmaa.

 Osastokierroksella potilas Henna pääsi Danielin kanssa kahdenkeskiseen keskusteluun.

Kummitapahtumia • www.kummit.fi

31

KUMPPANIT

Yritysyhteistyö on Kummien vahva tukijalka Yritysyhteistyökumppanit ovat koko Lastenklinikoiden Kummien 20-vuotisen taipaleen olleet erityisen merkityksellisiä yhdistyksen toiminnalle. Kumppaneiden kanssa Kummit on järjestänyt konsertteja ja golf-tapahtumia, ja monet Kummien yritysyhteistyökumppaneista ovat vierailleet klinikoilla ja tutustuneet toimintaan sekä erilaisiin tarpeisiin ja toiveisiin, joita klinikoilla on.

C

hiquita yhdessä Keskon kanssa oli Kummeille aivan erityinen kumppani useamman vuoden ajan, ja monet muistavat Elämä Lapselle -konserteista isot puhallettavat Chiquita-banaanit, joita nuoret heiluttelivat lavan edessä.

– Viimeisen kahden kolmen vuoden aikana Kummeilla on ollut erityinen ilo tehdä upeita sopimuksia maamme eturivin yritysten kanssa, Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster kertoo.

– Yhteistyö yritysten kanssa on kumppanuutta, jonka haluamme pitää molemminpuolisena. Yritykset auttavat lapsipotilaita sekä tukevat lastentautien tutkimusta

Veljekset Laakkonen Oy:n toimitusjohtaja Timo Yli-Salomäki kävi 9. lokakuuta luovuttamassa muhkean shekin käytettäväksi lasten syöpätautien tutkimukseen. Klinikkaylilääkäri Sanna-Maria Kivivuori kertoi samalla Yli-Salomäelle osasto K10:n ja S10:n toiminnasta.. Mukana myös Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster. Kuva: Matti Hannula

Suomessa, ja me Kummeissa autamme kumppaneitamme, kun heillä on tarpeita, joissa me voimme olla avuksi.

Johdon tuki keskeistä Monen Kummien yrityskumppanin henkilökunta on erittäin sitoutunutta ja motivoitunutta auttamaan, ja he saavat siihen myös yrityksen johdon tuen, joka on aivan

Yhteistyökumppanit saavat niin halutessaan runsaasti näkyvyyttä Kummien tapahtumissa. Tässä kuva Elämä Lapselle -konsertista vuodelta 2003, jolloin ”Elli” oli viimeistä kertaa Olympiastadionilla. Kuva: Juha Loikkanen

32

www.kummit.fi • Kumppanit

keskeistä hyvässä yhteistyössä. Henkilökuntaa kannustetaan hyväntekeväisyyteen, ja se on osa yrityksen normaalia toimintaa.

– Iso halaus ja kiitos tässä yhteydessä Finnairille, sen henkilökunnalle ja matkustajille, joiden lahjoittamien pisteiden avulla olemme voineet todella tehdä ihmeitä vuosikausia, Knaster mainitsee.

– Finnair Plus -pisteillä mahdollistamme vuosittain kymmenille perheille matkan sairaalaan ja takaisin kotiin.

Tiheä seula Lisäksi Kummeilla on suuri joukko rojaltikumppaneita. Ostamalla rojalti-tuotteen lahjoittajilla on mahdollisuus samalla, kun he ostavat hyvälaatuisen tuotteen, auttaa Kummeja auttamaan.

– Olemme erittäin tarkkoja yritysten valinnassa, ja aika ajoin käy myös niin, ettei hallituksemme tahdo myöntää lupaa aloittaa yhteistyötä, johtuen epävarmuustekijöistä, joista suurin osa liittyy maineen ylläpitämiseen, Knaster kertoo.

– Rojaltikumppanuudet ovat myös usein pitkiä, vuosikausia kestäviä, Knaster jatkaa.

– Tällaisia erityisen kiitoksen ansaitsevia kumppanuuksia ovat esimerkiksi

Herkuttelemallakin voi tehdä hyvää VAASAN on mukana suomalaisten arjessa monella tavalla, ja lapsiperheiden hyvinvointi on sille tärkeää.

VAASAn on oLLUT mUkAnA Lastenklinikoiden Kummien toiminnassa jo usean vuoden ajan.

– Olemme olleet erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön, konsepti- ja tuotepäällikkö Anne Giersberg VAASAN Oy:stä sanoo.

– Kummien avulla pääsemme auttamaan konkreettisesti, ja hyvällä asialla on ammattitaitoisen organisaation johdosta paljon näkyvyyttä.

Kummien tekemisestä huokuu vahva usko omaan asiaan sekä valtava innostus, Giersberg näkee.

– Positiivinen energia leviää sitten yhteistyökumppaneiden kautta eteenpäin. ”elämä Lapselle upea kokemus” Tänä vuonna VAASAN on mukana sekä nimetyillä Food Service -tuotteilla että KOTIUUNIN kuluttajapakatuilla leivonnaispakasteilla. Jokaisesta VAASAN KOTIUUNIN korvapuusti -kampanjapakkauksesta VAASAN lahjoittaa 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille.

– Olemme myös kahtena vuonna olleet mukana Elämä Lapselle -konsertissa, ja se on ollut upea kokemus!

Giersberg hehkuttaa.

– On hienoa, että noin laaja tähtikaarti Suomen eturivin artisteja saadaan mukaan tukemaan hyvää tarkoitusta ja antamaan kampanjalle

Blues Hockey/Neste Oil Espoosta, Laatukoru Oy, Oriola, Aurinkomatkat, Kauppakeskus Jumbo, Newtop Oy, Hoxit Oy, Fazer, Vileda, Aavasaksan Vesi sekä Calligrafen.

Taas uusia kumppaneita Ohessa tarkemmassa esittelyssä kolme yrityskumppania suuremmasta päästä: Autotalo Laakkonen, VAASAN Oy ja Tallink Silja.

– Samalla kiitämme myös Tiimaria, joka on usean vuoden ajan ollut erittäin tärkeä ja iso tukija kummityössä, Anne Knaster toteaa.

kasvoja. Sen myötä kaikenikäiset suomalaiset pääsevät tutustumaan Lastenklinikoiden toimintaan. Konsertissa KOTIUUNIN-brändimme on saanut hyvää näkyvyyttä, ja haluamme kannustaa suomalaisia herkuttelemaan ja tekemään samalla hyvää. asiakkaatkin aktiivisia VAASAN Oy:n asiakkaat ovat ottaneet Kummit-yhteistyön hyvin vastaan.

– Olemme olleet positiivisesti yllättyneitä siitä, kuinka paljon hyvää palautetta olemme saaneet yhteistyön johdosta sekä asiakkailta että kuluttajilta, Giersberg toteaa.

– Asiakkaat ovat myös itse aktiivisesti lähteneet tuomaan Kummitteemaa esille esimerkiksi erilaisissa kahviloissa. Kaikki uskovat yhteiseen hyvään asiaan.

– Omalta osaltamme erittäin mieleenpainuva osa yhteistyötä ovat myös olleet sairaalavierailut, joiden aikana olemme tavanneet pieniä potilaita ja heidän perheitään, Giersberg jatkaa.

– On ollut hienoa nähdä sitä iloa, positiivista asennetta ja voitontahtoa, joka heistä löytyy, vaikka olosuhteet eivät aina olisikaan helpot. Olemme päässet tuomaan päivään pientä piristystä uunituoreen pullan muodossa, mutta ajatus ja muistaminen vaikeina hetkinä on ollut tärkeintä.

VAASAN on saanut kerättyä merkittävän summan Kummien toiminnalle: vuonna 2012 noin 50 000 euroa.

– Ja tälle vuodelle tavoitteet ovat vieläkin korkeammalla, Anne Giersberg kertoo. ●

Konsepti- ja tuotepäällikkö Anne Giersberg, VAASAN Oy

– Uusista kumppaneista toivotamme tervetulleiksi Biolanin, Unileverin, Norstarin, Click-henkilöstöpalvelut sekä R-kioskin/Rautakirjan, jonka kanssa yhteistyö käynnistyi syyskuussa, juuri 20-vuotispäiviemme kynnyksellä.

Kaikkien Kummien tämän hetken kumppaniyritysten logot on koottu tämän juhlalehden yhdelle sivulle (s. 35).

– Olemme kiitollisia teille kaikille, että olette mukana tässä arvokkaassa työssä maamme lasten hyvinvointia edesauttamassa, toiminnanjohtaja Knaster korostaa. ●

Pasi Näykki, Tallink Silja

Tallink Siljan varatoimitusjohtaja Pasi Näykki:

”Tärkeintä on lasten ilo” LApSET JA LApSipErHEET ovat aina olleet yksi Tallink Siljan tärkeimmistä kohderyhmistä, siksi myös hyväntekeväisyysyhteistyö Kummien kanssa on Tallink Siljalle luontevaa.

– Toivomme voivamme levittää paljon hyvää niin Kummien kautta lastenkirurgiaan kuin risteilyjen kautta kaikille matkustajillemme, sanoo Tallink Siljan varatoimitusjohtaja Pasi Näykki.

Ensimmäisenä yhteistyövuonna, vuonna 2012, Tallink Siljan ja Kummien yhteistyö poiki jo paljon: Tallink Silja sai lahjoitettua Kummeille huimat 51 356 euroa.

– Kuluvana vuonna pyrimme vähintään samaan, Näykki vakuuttaa. >> Kumppanit • www.kummit.fi

33

KUMPPANIT

<< Vaikka Tallink Siljan pääavustuskohde on lasten ja nuorten kirurginen hoito, se haluaa auttaa vaikeassa tilanteissa olevia perheitä muillakin tavoin kuin vuotuisella rahalahjoituksella. Esimerkiksi maaliskuussa Tallink Silja pääsi auttamaan klinikkaperheitä suoraan järjestämällä laivaristeilyn kanta-asiakkaiden Club One -pistelahjoituksen turvin. Pisteitä kertyi valtavasti.

– Asiakkaamme saivat näin mielekkään ja helpon tavan osallistua ja olla tekemässä hyvää yhdessä, Näykki toteaa.

– Meille risteilyjärjestelyjen toteuttaminen pikkupotilaita ajatellen oli todella sydämen asia. Vanhemmille lasten ilon näkeminen ja yhteisen ajan viettäminen sairaalaympäristön ulkopuolella oli ikimuistoinen kokemus. Laivalla kiireinen arki tiskeineen ja siivoamisineen ei kaadu niskaan, vaan siellä ollaan aidosti yhdessä.

Monipuolista ja laadukasta Risteilyn lisäksi Tallink Silja on ollut monessa muussakin mukana: esimerkiksi tämän vuoden elokuussa se järjesti Helsinki-Tallinna -linjalla koko perheen Kummit-risteilyn, jossa osa Kummit-tuotetunnuksella matkansa varanneiden lipputuloista lahjoitetaan Kummeille. Tallink Silja oli myös yksi pääyhteistyökumppaneista Elämä Lapselle -konsertissa 18. syyskuuta. Lisäksi Tallink Silja on järjestänyt kuluvan vuoden aikana Silja Linen Helsingin-linjalla kaksi Kummit-kuukautta, ensimmäisen huhtikuussa ja toisen näyttävällä Jokainen lippu auttaa -kampanjalla lokakuussa. Näiden kuukausien aikana matkustettaessa osa lipputuloista lahjoitettiin Kummeille. Kuka tahansa on siis voinut auttaa lapsia risteillen itse!

– Varoja olemme keränneet myös myymällä Kummit-nalleja laivoilla ja omissa matkamyymälöissämme, varatoimitusjohtaja Näykki kertoo.

– Yhteistyömme Kummien kanssa on ollut monipuolista ja laadukasta. Meille palkitsevinta on ollut sairaiden lasten ja heidän vanhempiensa kasvoilta välittynyt aito ilo ja innostus. Olemme huomanneet, että ihmisillä on aitoa auttamis- ja osallistumishalua, jos vain kanava siihen on luotettava ja kunnossa. Kummien kanssa olemme mielestäni onnistuneet tässä hyvin. ● 34

www.kummit.fi • Kumppanit

Laakkonen-konsernin markkinointijohtaja Tea Brchisky

Autoja ja alan palveluita suurella sydämellä Laakkonen-konsernin juuret ovat syvällä Pohjois-Karjalan metsissä ja suomalaisessa perheyrittäjyydessä. Yrityksen sydäntä lähellä ovat muun muassa yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvät asiat. Osana sosiaalista vastuutaan Laakkonen haluaa huolehtia myös pienistä lapsipotilaista tukemalla Lastenklinikoiden Kummit ry:n arvokasta työtä.

Laakkosen ja Lastenklinikoiden Kummit ry:n yhteistyösopimus on kolmivuotinen – Tuemme lasten syöpätautien tutkimusta vähintään 40 000 eurolla vuodessa. Kun asiakas huollattaa autonsa Laakkosella, hän on mukana jakamassa hyvää ja auttamassa meidän kanssamme vakavasti sairaita lapsia. Näin pienistä teoista syntyy suuria asioita, markkinointijohtaja Tea Brchisky kertoo.

Lastenklinikoiden Kummien valinta avustuskohteeksi oli Laakkoselle selkeä: – Kohde on luotettava suomalainen yhteistyökumppani, joka kiistatta tekee merkityksellistä työtä tulevaisuuden toivojemme terveyden ja hyvinvoinnin puolesta, Brchisky taustoittaa.

– Yhtiö halusi myös keskittyä kunnolla yhteen avustuskohteeseen useampien pienten kohteiden sijaan.

Pikkuautojen Vaihtopäivä Laakkonen on sitoutunut lahjoittamaan Kummeille vähintään 40 000 euroa vuosittain. Jos rahaa kertyy enemmän, tämäkin osuus luonnollisesti tuloutetaan Kummeille. Yritys järjestää toimipisteissään yhdessä julkkiskummien kanssa myös ylimääräisiä keräyksiä, joiden tulot menevät kokonaisuudessaan avustuskohteen hyväksi.

– Vuosittainen lapsille suunnattu Pikkuautojen Vaihtopäivä on esimerkiksi ollut todellinen menestys,

Brchisky naurahtaa.

– Tapahtumassa pienet autoilijanalut voivat vaihtaa pikkuautonsa yhden euron välirahaa vastaan uuteen hienoon pikkuautoon ihan oikeassa autoliikkeessä.

Lapsiperheessä autolla on väliä Laakkonen on maanlaajuinen autoliikeketju, jonka 31 autotaloa ulottuvat Helsingistä Kajaaniin asti. Yritys myy vuodessa noin 36 000 autoa, ja autonhuoltoja tehdään keskimäärin 250 000 joka vuosi. Yritys edustaa 20 automerkkiä, ja vaihtoautojakin on tarjolla lähes 4 000.

– Vaihtoautomme ovat aina kuntotarkastettuja ja siten luotettavia myös lapsiperheiden käyttöön, Brchisky painottaa.

– Uusien autojen merkkivalikoimastamme jokainen perhe varmasti löytää tarpeitaan vastaavan mallin.

Panostamme vahvasti asiakaspalveluumme, ja sen onnistunutta toteutumista myös seurataan aktiivisesti.

Kun lapsi syntyy, perheen menoerät kasvavat, ja autokin voi joutua vaihtoon. Muun muassa tällaisia tilanteita varten Laakkonen tarjoaa asiakkailleen rahoituspalvelua auton ostoa, huoltoa tai varaosien hankkimista varten.

– Meidän kauttamme, saman katon alta, järjestyvät vaivattomasti niin rahoituspalvelut kuin autovakuutuksetkin, markkinointijohtaja Brchisky kertoo. ●

Kiitos mukanaolostanne

nyt ja vuosien varrella!

HiSToriAkATSAUS

KUvaT PASI MENNANDER, JUHA LOIKKANEN, MATTI HANNULA JA KUMMIEN ARKISTO

Kummien 20 vuotta  Elämä Lapselle (alkuvuosina Puhdas Elämä Lapselle) -konsertit järjestettiin Olympiastadionilla 1995–2003.

 Kummien perustajajäsenet Harry Harkimoa lukuun ottamatta 10-vuotisjuhlakuvassa: Juha Rantasila (vas.), Teemu Selänne, Taneli Mäkelä ja Riki Sorsa.

1993 Lastenklinikan Kummit ry perustettiin 21. syyskuuta perustajajäseninään Juha Rantasila, Teemu Selänne, Hjallis Harkimo, Riki Sorsa ja Taneli Mäkelä.

Joulukuussa järjestetty ja MTV3:lla televisioitu Renny ja Geena -gaala ravintola Kaivohuoneella käynnisti Kummien matkan vauhdikkaasti.

1994 Ensimmäinen Kummit-risteily järjestettiin Viking Linella. Kummeista mukana olivat mm. Teemu Selänne ja Riki Sorsa sekä taikuri Iiro Seppänen. Muilta osin toiminta oli ensimmäisen kokonaisen vuoden aikana pientä, mutta tehokasta.

Monia tärkeitä yhteistyöavauksia tehtiin.

1995 Ensimmäinen Puhdas Elämä Lapselle -konsertti järjestettiin Olympiastadio-

36

www.kummit.fi • Historiakatsaus

nilla. Konserttia tehtiin aluksi yhteistyössä Keuhkovammaliiton ja sittemmin muutamia vuosia Sydänliiton kanssa.

Ensimmäisen ”Ellin” esiintyjälistalla olivat muun muassa Anna Hanski, Tommi Läntinen, Riki Sorsa, Katri Helena, Kaija Koo, Aki Sirkesalo ja Kirka.

1996 Suomen Lastenklinikoiden yhdistys ry:n ja Lastenklinikan Kummit ry:n toiminnot yhdistettiin 1.9. lähtien. Yhdistyksen nimeksi valittiin Suomen Lastenklinikoiden Kummit ry. Hilkka Ahteesta tuli sen toiminnanjohtaja Kalevi ”Kallu” Tuomisen siirryttyä hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Yhteistyö Spede-yhtiöiden kanssa käynnistyi. Speden Speleissä julkkisosallistujat keräsivät rahaa pienille potilaille. Toimintavuosi päättyi Kaivohuo-

neelta televisioituun perinteiseen Renny ja Geena -gaalaan.

Teemu-nalleja myytiin huimat 30 000 kappaletta.

1997 Kummikeskiviikot eli säännöllisesti tapahtuvat Kummien vierailut lastenklinikoilla aloitettiin.

Kummit-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran.

Uusia tapahtumia lanseerattiin: ”Laskettele lapsen tähden” -hyväntekeväisyystempaus järjestettiin Rukalla maaliskuussa, ja yhteistyössä Superpesiksen kanssa toteutettiin koko kesän kestänyt ”Juoksu lapsen tähden” -projekti.

1998 Puhdas Elämä Lapselle -konsertti järjestettiin Helsingin Olympiastadionin ohessa Tampereen Ratinassa. Helsingissä yleisöä

 Kummit lahjoitti 10-vuotisjuhliensa yhteydessä Kaivohuoneella ison shekin lastenklinikoille ja Lastentautien tutkimussäätiölle.

 Myös suosittu tyttöbändi TikTak kuului vuoden 2002 Elämä Lapselle -konsertin vetonauloihin.

 Kummit vieraili ensimmäisen kerran eduskunnassa maaliskuussa 2004. Kansanedustaja Ben Zyskowicz kättelee Husin edustajana mukana ollutta professori Christer Holmbergia.

oli n. 40 000 ja tähtiesiintyjänä ruotsalaisyhtye Ace of Base.

Planet Hollywoodissa järjestetyissä Kummien 5-vuotisjuhlissa huutokaupattiin mm. Sylvester Stallonen Kummeille lahjoittama nahkatakki.

1999 Arja Kangasharjusta tuli marraskuussa Kummien toiminnanjohtaja.

Kesäkuun 18. päivä tasavallan presidentti Martti Ahtisaari joutui viime hetkellä perumaan osallistumisensa Kummit Golfiin Talmassa. Syy oli kuitenkin hyvä: Kosovo-neuvotteluissa tarvittiin hänen apuaan.

Elokuun puolivälissä Casino RAY:n tiloissa pidettiin Teemu ja Sirpa Selänteen ideoima ja isännöimä huippugaala.

Neljättä kertaa järjestetyn Puhdas Elämä Lapselle -konsertin tähtiesiintyjänä oli irkkubändi Westlife.

2000 Kummien kevätgaalaa Kämpissä tähdittivät viulisti Pekka Kuusisto sekä pianisti Iiro Rantala.

Syksyn Elli-tähdeksi saapui Boyzoneyhtyeestä maailmanmaineeseen ponnahtanut Ronan Keating. Karmeasta myrskystä huolimatta Stadionilla oli 38 700 ihmistä.

Samaisen vuoden joulukonsertin helmi oli puolestaan Dire Straits -yhtyeen keulakuva Mark Knopfler.

2001 Kummit järjesti ennätysmäärän suurkonsertteja. Maaliskuussa LänsiAuto-areenalla (nyk. Barona-areena) Espoossa oli Valoa Lapselle, jolla tuettiin lasten psykiatrista hoitoa ja toukokuussa toista kertaa järjestetty Young Aid Finnair Stadiumilla (nyk. Sonera Stadium) Helsingissä.

Elämä Lapselle -konsertti oli elokuussa

Olympiastadionilla, ja suurkonserttien sarjan päätti marraskuussa Hartwall Areenalla järjestetty Joulun Tähti -konsertti.

Jazz-illan huutokauppakohteena oli presidentti Tarja Halosen maalaama akvarelli.

2002 Toiminnanjohtajaksi Arja Kangasharjun tilalle nimettiin aiemmin Kummien projektipäällikkönä työskennellyt Maria Ekroth.

Elämä Lapselle -konserttia Olympiastadionilla tähdittivät Def Leppard, Sarah Connor sekä Ronan Keating.

Joulun Tähti -konsertti pidettiin Finlandia-talossa.

Tähtien Ottelussa Finnair Stadiumilla 10.7. nähtiin huippufutaajia, olympiamitalisteja sekä NHL-tähtiä.

Helsingissä Hakaniemen kauppahallissa sijainnut Kummit-myymälä lakkautettiin.

Historiakatsaus • www.kummit.fi

37

 Saman vuoden euroviisuvoittaja Lordi esiintyi syksyn 2006 Ellissä.

HISTORIAKATSAUS

 Teemu Selänne kävi kesällä 2007 Lastenklinikalla näyttämässä Anaheimissa voittamaansa Stanley Cup -pyttyä. Samu Grundström sai samalla Teemun nimmarin Suomi-paitaansa.

Ridge Forrester alias Ronn Moss oli vuoden 2005 joulushown kirkkain tähti.

2003 Kummit Bowling järjestettiin ensimmäistä kertaa, tapahtumapaikkana oli Ruusulankadun keilahalli.

Sairaiden lasten vanhemmille suunnatut hemmottelupäivät tulivat mukaan Kummien tapahtumavalikoimaan. Teemu Selänne lahjoitti kesäkuussa Helsingin lastenklinikalle keskoskaapin.

Elämä Lapselle -konsertti pidettiin viimeistä kertaa Olympiastadionilla esiintyjinä mm. Samuli ja Sani sekä PMMP. Kummit-Jazz järjestettiin keväällä Uunisaaressa ja Joulun Tähti joulukuussa Finlandia-talossa. Kummien 10-vuotisjuhlat järjestettiin Kaivohuoneella.

2004 Elämä Lapselle -konsertti pidettiin ensimmäistä kertaa Hartwall Areenalla

38

www.kummit.fi • Historiakatsaus

mukana mm. Idolsin ensimmäisen tuotantokauden tähdet Hanna Pakarinen ja Antti Tuisku sekä ulkomaisena huippuna Europe-yhtye. Kummit järjesti ensimmäistä kertaa itsenäisesti Elämä Lapselle -päivätyökeräyksen oppilaitoksissa.

Uutena tukimuotona palettiin ilmestyi kuukausilahjoitusmahdollisuus.

Maaliskuussa Kummit – mm. Tommi Läntinen, Aira Samulin ja Tommy Tabermann – vieraili eduskunnassa.

Yhteistyö Spede-yhtiöiden kanssa jatkui Kymppitonnissa.

2005 Taloustutkimuksen selvitys: Kummit mielletään perhekeskeiseksi, vilpittömäksi, ystävälliseksi ja rehelliseksi hyväntekeväisyysjärjestöksi.

Elämä Lapselle -konsertissa ensim-

mäistä kertaa käytössä 1000 euron lahjoitus, jolla saa tervehdyksen suoraan konserttilähetykseen. Esiintyjinä mm. Yö, Antti Tuisku, Maija Vilkkumaa, Pandora sekä PMMP. Keilakisassa kerättiin rahaa Aasian tsunamikatastrofissa olleiden suomalaislasten psyykkiseen hoitoon. Kummien joulushowssa artistivieraana oli Kauniit ja Rohkeat -sarjan Ridge Forrester eli Ronn Moss.

2006 Kevätgaala järjestettiin hotelli Kämpissä samana päivänä Hirsalassa kisatun Kummit Golfin iltatilaisuutena.

Euroviisuvoittaja Lordin myötävaikutuksella Elämä lapselle -konsertti myytiin loppuun jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Muita esiintyjiä olivat mm. Tiktak,

 Kalevi Tuominen (oik.) luovutti Kummien puheenjohtajan nuijan Tuomo Raasiolle toukokuussa 2010.

 Kummit on jo vuosien ajan järjestänyt sairaiden lasten vanhemmille hemmottelupäiviä.

Tässä turkulainen Riikka Elo hemmoteltavana Helsingissä.

Sakea räntäkuuro yllätti Tony Montanan ja muut pelaajat toukokuussa 2008 Vanajanlinnan Linna Golfissa.

Antti Tuisku, Kwan ja Neljä Ruusua. Erikoisuutena kuultiin Kummien yhteiskappale September, jonka tahdissa tanssittiin Marco Bjurströmin opastuksella.

Parane pian -gaala sekä Kuusigaala jäivät pois tapahtumavalikoimasta.

2007 Saksalainen Tokio Hotel villitsi Elämä Lapselle -konsertissa. Muita huippuesiintyjiä olivat mm. Mutya Buena, Leningrad Cowboys, Apocalyptica sekä Negative.

Joulu Mielelle -konsertti järjestettiin Helsingin jäähallissa. Elokuinen Hämeenlinnan-konsertti jäi kertakokeiluksi.

Ensimmäinen runsaasti huomiota herättänyt mielenterveyskampanja lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi tehtiin yhteistyössä mainostoimisto Kingin ja Helsingin Sano-

mien kanssa. Peijakseen perustettiin Kummien lahjoitusvaroilla nuorisopsykiatrinen työryhmä.

toisten duettoparien varaan, ja kaikki esittivät suosituimpia joululauluja omien kappaleidensa sijaan.

2008 Kummit ry täytti 15 vuotta. Kummit Tahkolla järjestettiin viidettä ja toistaiseksi viimeistä kertaa. Elämä Lapselle -bowling kiersi kaikilla viidellä klinikkapaikkakunnalla juhlistaen Keskon ja Chiquitan kanssa tehtävän yhteistyön kymmenettä vuotta.

Elämä Lapselle -konsertin pääesiintyjänä oli The Rasmus, ja tapahtuma sai oman verkkosivustonsa.

Toukokuussa Vanajanlinnassa järjestettyä Kummit Golfia sävytti reipas räntäkuuro.

Joulu Mielelle -konsertti rakennettiin ensimmäistä kertaa useiden mielenkiin-

2009 Kummeilla ensimmäinen talk show, Unelmien Ilta, jonka juonsi Marco Bjurström. Ohjelmassa käsiteltiin vanhempien ja lasten välistä suhdetta sekä perhe-elämässä yleisesti kohdattavia pulmatilanteita ja haasteita.

Mainostoimisto Kingillä ja Kummeilla jo kolmannen kerran laajamittainen mielenterveyskampanja lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kärkenä oli ’Sinä riität’ -ilmoitus.

Tokio Hotel hullaannutti Elämä Lapselle -yleisön jo toistamiseen. Lavalla nähtiin myös euroviisuvoittaja Alexander Rybak.

Historiakatsaus • www.kummit.fi

39

HiSToriAkATSAUS

 Arttu Wiskarin ja 6-vuotiaan Jamin yhteinen ’Mökkitie’ sykähdytti syksyn 2011 Elämä Lapselle -konsertissa.

 ”Kummipukki” käy joka vuosi lastenklinikalla viemässä pienen paketin pikkupotilaille. Tässä omansa on saamassa Tilda Kylla joulun 2010 alla.

Jenni Vartiainen ja monet muut artistit sekä taiteilijat vierailevat pyyteettömästi lastenklinikoilla ja Kummien tapahtumissa.

Tässä Jenni on Iina Tähtisalmea tapaamassa klinikalla joulukuussa 2010.

40

www.kummit.fi • Historiakatsaus

2010 Kummien oma Facebook-sivusto avattiin. Kummien ja Kingin ilmoituskampanjan teemana oli esitellä lapsipotilaiden hoidon eri osa-alueita kärki-ilmoituksena ”Avataan tästä. Öppnas här.”

Teemu-nalle -logo uudistui. KesäKummit-konsertti täydensi Elämä Lapselle ja Joulu Mielelle -tapahtumien ohessa Kummien konserttisarjan.

Finnairin kanssa aloitettiin uusi yhteistyömalli: lentomatkaajat voivat lahjoittaa keräämiään Finnair Plus -lentopisteitä pikkupotilaiden ja heidän perheidensä käyttöön.

Kallu Tuominen luovutti Kummien puheenjohtajuuden Tumppi Raasiolle. Anne Knasterista tuli uusi toiminnanjohtaja.

2011 Kummien toinen talk show: Elämän Kevät -keskusteluohjelmassa pureuduttiin mm. sydänlapsiin sekä anoreksiaan.

KINGin Kummeille suunnittelema ”Avataan tästä” äänestettiin vuoden 2010 parhaaksi Hesari-ilmoitukseksi.

Uusi kummit.fi-sivusto lanseerattiin. Uudistuksen merkittävin tavoite oli selkeyttää sivuilla navigointia, helpottaa tiedonhankintaa ja parantaa lahjoitussekä osallistumismahdollisuuksia.

Elämä Lapselle -konsertin huippuhetkeksi muotoutui Arttu Wiskarin yhdessä pikkupotilas- Jamin kanssa esittämä Mökkitie.

 Tasavallan presidentin Sauli Niinistön puoliso Jenni Haukio vieraili Lastenklinikalla toukokuussa 2012 oppaanaan mm. vastasyntyneiden teho-osaston osastonylilääkäri Sture Andersson.

 Heikki Kovalainen Lastenklinikalla sipoolaisen Noel Sirenin tentattavana karkauspäivänä 2012.

KUVA: HIPPOS/IRINA KEINÄNEN

Ori Brad de Veluwekin on kiinnitetty Kummitalliin.

Elokuusta 2012 alkaen se on ravannut Kummeillekin rahaa.

2012 Kummit järjesti jääkiekon MM-kotikisojen avajaiskonsertin yhdessä Jääkiekkoliiton ja kisaorganisaation kanssa. Konserttia tähdittivät mm. Cheek, Apulanta, The Rasmus, Suvi Teräsniska ja Paula Koivuniemi.

Elämä Lapselle -konsertissa nähtiin mm. teini-idoli Robin ja ruotsalainen euroviisuvoittaja Loreen sekä Cheek, Anna Puu, Diandra ja PMMP. Kummit mukaan Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeeseen.

Kummien ravitalliin saatiin Master Sharkin ja Tiger Sharkin seuraksi huippuravuri Brad de Veluwe.

Lastentautien tutkimussäätiö, eräs Kummien keskeisistä tukikohteista, täytti 50 vuotta.

Uusi yhteistyö Tallink Siljan kanssa

palautti Kummiristeilyt osaksi tapahtumakalenteria.

2013 Lastenklinikoiden Kummit täyttää 20 vuotta, ja juhlavuosi on näkynytkin Kummien toiminnassa monin tavoin. Sekä ’Elämän Kevät’ että ’Elämä Lapselle’ -konsertin ykkössuosikiksi nousi vasta 12-vuotias Isac Elliot, joka villitsi myös Tallink Siljan Kummiristeilyllä elokuun alussa. ”Ellissä” esiintyivät myös mm. Cheek, Jenni Vartiainen, Robin ja Antti Tuisku.

Kummien 20-vuotisjuhlagaalaa vietettiin 17. lokakuuta Vanhalla Ylioppilastalolla.

Lue lisää netistä: www.kummit.fi/historia

Historiakatsaus • www.kummit.fi

41

 Muun muassa dosentti Olli Lohi on saanut tutkimuksiinsa useita rahoituksia Lastentautien tutkimussäätiöltä, joka saa rahaa Kummeilta.

Lohen meneillään oleva tutkimusprojekti tähtää lasten leukemian syntymisen ja tautimekanismin selvittämiseen.

TUTkimUSTyÖ

Sirpa Smolsky maksaa velkaa

S

irpA SmoLSky on oLLUT Lastentautien tutkimussäätiön hallituksessa vuodesta 2010 ja Lastenklinikoiden Kummien hallituksessa vuodesta 2011. Kummien hallituksessa hän on nimenomaan Lastentautien tutkimussäätiön edustajana.

– Mielelläni teen tätä työtä. Olen niin paljon velkaa Helsingin Lastenklinikalle.

Smolskyn esikoistytär sairastui 12-vuotiaana, vuonna 1990, akuuttiin myelooiseen leukemiaan (AML).

– Silloin noin joka kolmas siihen sairastuneista selvisi. Tyttärelläni oli hoidon

42

www.kummit.fi • Tutkimustyö

aikana paljon komplikaatioita. Veitsenterällä mentiin koko ajan, Smolsky kertoo.

– Silloin tuli nähdyksi, kuinka suuri merkitys kansainvälisillä verkostoilla on.

Sytostaattihoitojen komplikaationa tulleen sieni-infektion seurauksena Smolskyn tyttären munuaisten toiminta lakkasi.

Lastenklinikalla vieraillut göteborgilainen lääkäri kertoi kokeilleensa kyseiseen tulehdukseen tiettyä lääkettä.

– Tyttäreni sai sitä sitten ensimmäisenä Suomessa, ja se auttoi. Rankka ja tiivis hoitojakso kesti kaiken kaikkiaan vuoden. Nyt tyttärelläni on kolme omaa lasta, Smolsky hymyilee.

– Silloin tuli välillä mietittyä, olisiko tyttäreni jossain muussa maassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, saanut parempaa hoi-

toa. Lopputuloksena syntyi kuitenkin rajaton luottamus Suomen lääketieteen tasoon.

Jotain ihan muuta Sirpa Smolsky teki koko työuransa suomalaisen metallinjalostuksen parissa, ensin 1975–88 silloisessa Ovakossa ja sen jälkeen vuonna 2009 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseensä asti Etelärannassa Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtajana.

– Se oli mielenkiintoinen näköalapaikka, ja pääsin sitä kautta tekemisiin yliopistojen ja tutkimusten kanssa. Annoin kaikkeni, ja nyt on eläkepäivien ratoksi aivan ihanaa tehdä ihan muuta, Smolsky sanoo.

Kun Anne Brunila jäi kesken toimikautensa pois Lastentautien tutkimussäätiön hallituksesta, puhui Harri Malmberg

TeKsTi Ja KUvaT mATTi HAnnULA

Kummit isossa roolissa lastentautien tutkimuksessa Lastentautien tutkimussäätiö on jo yli 50 vuoden ajan myöntänyt apurahoja lastentautien tutkijoille. Lastenklinikoiden Kummit on ollut merkittävässä roolissa varojen keräämisessä säätiölle.

A

rkkiATri ArVo yLpÖn 60-vuotispäivän kunniaksi perustettiin vuonna 1947 Lastentautien Tutkimusrahaston Kannatusyhdistys. Se säätiöitiin vuonna 1962, ja nimeksi tuli Lastentautien tutkimussäätiö.

– Lastenklinikoiden Kummien toiminta hyvämaineisena yhdistyksenä on ollut merkittävässä roolissa varojen keräämisessä jo vuodesta 1996 lähtien, kertoi Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Tor Bergman Kummit-lehdelle vuosi sitten säätiön 50-vuotishaastattelussa.

Esimerkiksi vuosina 2007–2011 Kummit lahjoitti Lastentautien tutkimussäätiölle noin kaksi miljoonaa euroa.

Lastentautien tutkimussäätiö julistaa kerran vuodessa haettavaksi apurahoja.

Esimerkiksi vuonna 2012 apurahaa haettiin yhteensä noin 4,6 miljoonan euron

Sirpa Smolsky on Lastenklinikoiden Kummit ry:n hallituksessa Lastentautien tutkimussäätiön edustajana.

edestä. Apurahoja jaettiin noin kolmasosa siitä.

– Se on normaalistikin ollut myönnettyjen apurahojen suuruusluokka, ja siitä puolestaan noin kolmasosa on Kummien kautta saatua rahaa, Bergman totesi.

– Kummeilta saadut rahat kohdistetaan määrättyihin tutkimushankkeisiin, ja ne jakautuvat tasaisen laajasti erilaisille erikoisaloille. ”Pitää tavata potilaitakin” Vuosi sitten Lastentautien tutkimussäätiö lahjoitti viisivuotisen päätoimisen tutkimusprofessuurin, joka nimettiin säätiön pitkäaikaisen kantavan voiman, Niilo Hallmanin (1916–2011) mukaan. Professuurin saajaksi valittiin dosentti, lastenlääkäri Taneli Raivio Helsingin yliopistosta. Professuuri sijoittui Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan vuosiksi 2013–2017. Raivio johtaa biolääketieteen laitoksella tutkijaryhmää, joka tutkii murrosiän käynnistäviä tekijöitä.

– Se on iso panostus, ja myös siihen tullaan käyttämään Lastenklinikoiden Kummeilta saatuja rahoja, Tor Bergman kertoi.

– On selvää, että ulkopuolisten tahojen on jatkossakin tuettava tutkijoiden toimintaa. Sitä ei pystytä ns. normaalien virkojen puitteissa ylläpitämään, Bergman korosti.

– Jo Niilo Hallman aikanaan korosti, että meillä pitää olla sellaisia tutkijoita ja lääkäreitä, jotka osaavat tehdä myös kliinistä työtä, ei pelkästään tutkimuksia. Pitää tavata potilaitakin. Se on tutkimustoiminnan lähtökohta. vapaaehtoistyötä tarvitaan Kun Lastentautien tutkimussäätiö aikoinaan perustettiin, oli tärkeää saada suomalainen lastentautien tutkimus liikkeelle.

Säätiöllä oli siinä vaiheessa merkittävä rooli.

– On helppo ennustaa, että säätiön rooli jopa korostuu jatkossa. Sen vuoksi vapaaehtoistyötä tarvitaan, Tor Bergman sanoi.

– Kummien ja Lastentautien tutkimussäätiön yhteistyö on onnistunut hienosti sen myötä, että Kummit osaa puhutella suurta yleisöä ja järjestää suuria massatapahtumia rahan keräämiseksi. Ei meillä olisi sellaiseen mitenkään resursseja. Mutta toisaalta meillä on erittäin vahva osaaminen apurahojen jakoprosessissa.

Apurahalautakunta paitsi käsittelee hakemukset omalla asiantuntemuksellaan niin myös kerää lausunnot erikoisalueiden dosenteilta ja muilta ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

– Kerätty raha tulee näin varmasti kohdistettua järkeviin tutkimuskohteisiin, Bergman vakuutti. ●

Smolskyn ensin Brunilan tilalle Lastentautien tutkimussäätiön hallitukseen ja vuotta myöhemmin omalle paikalleen Kummien hallitukseen.

– Sekä Kummit että Lastentautien tutkimussäätiö työskentelevät lasten hoidon edelleen parantamiseksi, ja niiden keskinäisestä suhteesta löytyy selviä synergiaetuja, Smolsky toteaa.

– Tietysti Kummien vuosittainen lahjoitus tutkimustyöhön on erittäin oleellinen.

Kummien lisäksi toinen suuri vuotuinen lahjoittaja on Kansanterveysyhdistys.

– Ei Lastentautien tutkimussäätiö yksinään pysty rahoittamaan suuria hankkeita, mutta niitä saadaan käynnistettyä oikeaaikaisella panostuksella, Smolsky sanoo.

– Mutta kansainvälisiä aspekteja ja verkostoja ei voi koskaan liikaa korostaa. ●

Tutkimustyö • www.kummit.fi

43

TeKsTiT Ja aiTiOKUvaT mATTi HAnnULA KONseRTTiKUvaT TOMI PALSA, AKU-AXEL MUUKKA, VALTER ANDERSSON, JONI WINSTEN

Juhla-Ellissä oli huikea tunnelma

Areenassa laitettiin taas kaikki peliin Lastenklinikoiden Kummien 20-vuotisjuhlavuoden Elämä Lapselle -konsertissa Hartwall Areenassa oli tavallistakin kovempi ”Elli-kattaus”: mm. Cheek, Antti Tuisku, Jenni Vartiainen, Isac Elliot, Hanna Pakarinen, Robin, Redrama, Reckless Love…

Konsertti huipentui shekinluovutukseen: HUSin Naisten- ja lastentautien tulosyksikön johtaja Jari Petäjä vastaanotti 1 277 300 arvoisen ”pahvin” kolmelta Kummien perustajajäseneltä: Hjallis Harkimolta, Taneli Mäkelältä ja Riki Sorsalta.

Neljäs perustajajäsen Teemu Selänne toi tapahtumaan videotervehdyksensä.

44

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

ELämä LApSELLE

Robinin esityksestä ei tälläkään kertaa vauhtia puuttunut: Boom Kah.

Aleksi Valavuori ja Elina Viitanen juonsivat illan. Kummien toiminnanjohtajalla Anne Knasterilla oli mieluinen tehtävä kertoa tapahtuman tuotosta.

Cheek kisasi Isac Elliotin kanssa illan kovimmasta yleisön kiljunnasta. Cheekin kappale oli Timantit ovat ikuisia.

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

45

Elämä Lapselle

Elli-debytantti Nuppu esitti esikoisalbumiltaan kappaleen Tie.

Vuosi sitten Talent Suomen neljännen tuotantokauden voittanut kiiminkiläinen runonlausuja Daniel Helakorpi, 8, näytti kykynsä Ellissäkin.

Redrama on englanninkielisen rapin ekspertti.

Elämä Lapselle -juhlakonsertilla oli upeat puitteet.

46

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Antti Tuisku lauloi Leilasta.

Amerikkalaiseen, elektronista tanssimusiikkia esittävään Jutty Ranx -yhtyeeseen kuuluvat laulusolisti Justin Taylor, Beats and Styles -yhtyeestä tuttu suomalainen Jaakko Manninen (vas.) sekä multi-instrumentalisti Ryan Malina. Ellissä Jutty Ranx kävi lavalla jo lämmittelytunninkin aikana. Live-osiossa yhtye esitti kappaleen I See You.

Cheek: ”Urani suurin viikko”

J

are Henrik Tiihosella menee kovaa.

Paremmin Cheekinä tunnettu räppäri ehti superhektisten päivienkin edellä toki esiintymään Elämä Lapselle -konserttiin.

– Tämä on urani toistaiseksi suurin viikko, Cheek hehkutti.

– Nyt täällä Hartwall Areenalla Elämä Lapselle -konsertti, perjantaina (20.9.) julkaistaan uusi albumini Kuka muu muka, ja viikonloppuna (21.-22.9.) on kaksi soolokeikkaa Helsingin täpötäydessä Jäähallissa. Tästä täytyy osata nauttia.

Cheekillä on ollut supervauhdikas syksy.

Cheekin molempien soolokeikkailtojen liput myytiin hetkessä loppuun.

– Omanlaisensa paineet tuollaisesta tietysti tulee, Cheek myönsi.

– Ne pitää osata käsitellä. Itse pitää tehdä asiat niin hyvin kuin omat resurssit antavat myöten. Sen jälkeen voi aina olla tyytyväinen omaan suoritukseensa.

Vain elämää -tv-ohjelman vuodentakainen ensimmäinen tuotantokausi oli mukana olleista artisteista varsinkin Cheekille kuin lottovoitto.

– Todella iso juttu mulle. Sen kautta ihmiset löysi mun jutun. Ymmärrys kasvoi; sain tosi paljon uusia kuulijoita, mikä on näkynyt kaikkialla, hän kertoi.

– Jo ennen sarjan kuvauksia tiesin, että ollaan hyvän jutun äärellä. Kuvausten jälkeen olin varma, että tehtiin aitoa asiaa: musiikkia hyvällä porukalla ja hyvällä hengellä. ●

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

47

ELämä LApSELLE

Isac Elliot esitti Ellissä kaksi tämän hetken kaiketi suosituinta kappalettaan: First Kiss ja New Way Home.

Jenni Vartiainen halajaa klinikkakäynneille

P

ari vuotta piilossa ollut Jenni Vartiainen on palannut estradeille uuden albuminsa myötä. Elämä Lapselle -konsertissa Jenni esitti ensimmäistä kertaa livenä tuolta Terraalbumiltaan kappaleen Junat ja naiset.

– En minä varsinaisesti missään piilossa ole ollut. Kameralinssien edessä on vain viime aikoina tullut oltua vähemmän, Jenni totesi.

Hänen edellinen albuminsa, kolme ja puoli vuotta sitten julkaistu Seili, myi multiplatinaa.

– Se, mitä Seilin kanssa tapahtui, on ’kerran elämässä’ -tyyppinen tilanne.

Samaa ei voi edes odottaa, Jenni korosti.

– Tästä tulee varmasti erilainen retki, enkä voi etukäteen tietää, millainen se on. Paineita en ota. Seili oli yhden ajan ilmiö. Eihän tämä olisi mielenkiintoista, jos kaikki jutut menisivät ennalta arvaten. Terraan olen kaikin puolin tyytyväinen. Olen tehnyt parhaani. Katsotaan, mihin se riittää, Jenni kliseili.

48

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

– Ennen kaikkea odotan nyt keikoille pääsyä. Niiden myötä näen ihmisiä, joita en ole nähnyt pariin vuoteen.

Albumi julkaistiin lokakuun alussa.

Viikko aiemmin Jenni Vartiainen yllätti Nelosen uudessa Dancing on Ice -ohjelmassa luistelemalla upeasti yhdessä Laura Lepistön kanssa. Niitä Jenni ei tosin yllättänyt, jotka tiesivät hänen luistelleen kilpaa SM-tasolla 16-vuotiaaksi asti.

Pari vuotta sitten Jenni kävi Lastenklinikalla laulamassa ja ilahduttamassa potilaita.

– Muistan sen visiitin edelleen valtavan hyvin, varsinkin vierailuni osastoilla. Sieltä jäi moni lapsi pysyvästi mieleen. Haluaisin ehdottomasti vierailla muillakin klinikoilla tapaamassa potilaita, jotka eivät pääse paikan päälle keikkoja katsomaan, hän sanoi.

– Olen pyytänyt, että kalenteristani raivattaisiin keikkapäivinä siihen aikaa. Se on pieni hetki minulle, mutta varmasti iso asia lapsille. ●

Jenni Vartiaisen silmämeikki mukaili hänen tanssiryhmänsä kaulamaalauksia.

Aikakone-yhtye vei 1990-luvulle.

If You Love Me, jossitteli Satin Circus.

Tommi Läntinen edusti lavalla pitkän linjan aktiivikummiartisteja.

Hanna Pakarinen edusti Suomea Euroviisuissa Hartwall Areenassa 2007.

Nyt hän lauloi samalla estradilla kappaleen nimeltään Jokapäiväinen.

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

49

ELämä LApSELLE

Reckless Love keulakuvanaan Olli Herman teki illasta tulisen: Night on Fire.

Jenni Vartiainen esitti ensimmäistä kertaa livenä tuoreen singlensä Junat ja naiset.

Riki Sorsa, eräs Kummien perustajajäsenistä, palautteli mieliimme Lasse Mårtensonin vuoden 1964 euroviisukappaletta Laiskotellen.

Siitä tulee muuten keväällä kuluneeksi 50 vuotta.

Nuppu teki Elli-debyytin

E Haltialan kotieläintilan nuori ravintolaemäntä panostaa nyt laulajan uraan.

50

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

siintyminen viime keväänä Elämän kevät -konsertissa heitti Nupun saman tien yhdeksi edellisen Kummit-lehden kansikuvatytöistä. Nyt Nuppu teki Elämä Lapselle -esiintymisdebyyttinsä.

– Katsomossa olen toki ollut useita kertoja, hän kertoi.

Kymmenisen vuotta sitten Kids-yhtyeessä laulaneen Nupun sooloura on startannut upeasti. Ensimmäinen single, Jumalan luoma, on keväästä lähtien soinut tiiviisti varsinkin Radio Novalla, ja

6. syyskuuta tuli ensimmäinen albumi ulos.

Nuppu, oikealta nimeltään Jenni Seppälä, on kahvila-ravintolayrittäjänä Haltialan tilalla Pohjois-Helsingissä.

– Äiti saa nyt hoidella vähän enemmän niitä hommia, totesi Nuppu, vuoden 1978 Miss Suomen Seija Paakkolan tytär. ”Ellissä” Nupulla oli taustallaan upeat kuorotytöt.

– Kuorolla on kappaleissani aika iso osuus. Olemme nyt harjoitelleet paljon yhdessä keikkoja varten.

Nuppu tietysti toivoi laulajan uransa lähtevän uuden albumin ja ”Ellissä” esiintymisen myötä vielä parempaan vauhtiin. ●

Neljävuotias Melis pääsi Teemunallen pehmeään syliin.

18.9.2013 Elämä Lapselle, Hartwall Areena Kummit ry kiittää: Pääsponsorit: Tallink Silja Vaasan Kotiuunin Neutral

Hannan ja Teemu-nallen kimppakierros

Tuotantotiimi: Vastaavat tuottajat Aarni Kuorikoski/Blue Media Oy Tomi Suomela/MTV3 Ohjaaja: Juha-Matti Valtonen Inserttitoimittaja/kuvaussihteeri: Heidi Musakka

monET ELämä LApSELLE -konsertin artistit vierailivat ennen tai jälkeen oman esityksensä Hartwall Areenan aitioissa, joissa Kummien kutsuvieraina oli lapsipotilaita muun muassa lastenklinikoilta ja vertaistukiyhdistyksistä. Hanna Pakarinen teki aitiokierroksen ennen esiintymisvuoroaan yhdessä Teemu-nallen kanssa. Kummitlehti meni Hannan ja nallen mukaan. ●

Tekniikka: Pade Parkkonen, Tumppi Toivola ja Marko Luukkonen/Eastway Valosuunnittelu Mikko Linnavuori/Artfarm Eero Helle/Noise House Artistimanageri: Gugge Wasenius

 Sarkolalainen Emilia Flyktman pääsi kättelemään Teemu-nallea. Ruoveteläinen Erika Viikki katseli vierestä.

Juontajat: Aleksi Valavuori Elina Viitanen  Hanna, Teemu-nalle ja Ninni Koskinen, 6, Espoosta.

 Tampereen yliopistollisen sairaalan potilaat Tiia Partanen ja Konsta Koivulahti halusivat ja saivat Hannalta nimmarin.

Mediayhteistyökumppanit: Radio Nova MTV3

Lisäksi kiitämme: Aavasaksan Vesi Aitiolahjoittajat Disney Suomi Fazer Finnair Hartwall Areena Huhtamäki Mainostoimisto King Olvi Ricoplaza Robinex Suomen Urheiluhierojaopisto Työhuone Vihannespörssi Levy-yhtiöt: Sony Music Finland Warner Music Finland Universal Music Finland

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

51

 Teemu-nalle ja Smurffi näyttivät tulevan hyvin toimeen keskenään.

eLoKuVISSa

Anna Hanski tarjosi elokuvaillan kummitytölleen Annikalle.

Kummit Smurffit 2 -leffassa Lastenklinikoiden Kummit järjesti 3. syyskuuta yhdessä Sony Pictures Finlandin ja Finnkinon kanssa Tennispalatsissa Helsingissä Smurffit 2 -uutuusleffan ennakkonäytöksen, johon kutsuttiin teatterin täydeltä lapsipotilaita perheineen. Paikalla oli myös paljon kummeja.

Kummit kiittää tapahtuman tarjoilut ja sisustuksen sponsoroineita yrityksiä: Ferrero, Haribo, Luovat palvelut, Valio, Ilmapallokeskus ja aavasaksan Vesi.

Scandinavian Hunks -ryhmän perustaja ja vetäjä Petri ”Mauno” Ahonen oli ottanut mukaan koko perheensä: Linda-vaimon sekä Fiona-tyttärensä ja Romeo-poikansa.

Näyttelijä Oskari Katajisto, tuore kihlattu Sanna ja Sannan tytär Vanessa.

Marita Taavitsaisen kahdesta tyttärestä elokuviin äidin kanssa pääsi esikoinen Stella.

Viihdetaiteilija Laura Voutilainen tuli leffaan 12-vuotiaan Veeti-poikansa kanssa.

52

www.kummit.fi • Elokuvissa

KeSÄTaPaHTuma

Cheek veti täysillä Tammisaaressakin.

Cheek oli kesäillan ykköstähti Sokka irti Tammisaaressa

raaseporiin valmistui viime vuoden lopulla jäähalli. Sen myötä syntyi jääkiekkoseura Ice Team raasepori. Lastenklinikoiden Kummit oli vahvasti mukana, kun seura järjesti elokuun ensimmäisenä lauantaina Tammisaaren palloiluhallissa hyväntekeväisyystapahtuman, jonka pääesiintyjä oli itse Cheek.

T

aPaHTumaN PrImuS motorina toimi Johanna WikströmFlemmich, jonka kaksi poikaa pelaavat Ice Team Raaseporissa.

– Idea tapahtumalle syntyi siitä, kun lapsuudenystäväni kuoli keväällä leukemiaan 42-vuotiaana. Vaikka hän sairasti viimeiset kuusi vuotta, hän yritti aina auttaa muita. Hän mm. auttoi uusia lääkkeitä kehittävää tutkimusryhmää. Ajattelin, että jos niin sairas ihminen on noin avulias, on meidän terveidenkin tehtävä jotakin, Wickström-Flemmich kertoi.

Tomi Sallinen toi Tammisaaren tapahtumaan Espoo Bluesin jääkiekkojoukkueen kesäterveiset.

Ice Team Raaseporin junnut Matias Itäluoma (vas.) ja Make Rees laittoivat Sallisen koville.

Voice of Finland -ohjelman menestyjät Emilia Ekström ja Dennis Fagerström ovat Raaseporin paikallisia tähtiä.

– Kun poikani aina laulavat kotona Cheekin ’Sokka irti’ -kappaletta, ajattelin, ettei yrittänyttä laiteta. Harvoinpa täällä Tammisaaressa noin suurta tähteä näkee, Wikström-Flemmich myhäilee.

– Kummien kautta ohjaamme tapahtuman tuoton Lastenklinikan osastolle 10 eli syöpäosastolle. Kuollut ystäväni sanoi aina, että pahinta oli nähdä siellä ne pienet, sairaat lapset.

Paikallinen tähtiduo Lastenklinikoiden Kummit oli järjestänyt Voice of Finland -ohjelman viime tuotantokaudella toisiaan vastaan kilpailleet Emilia Ekströmin ja Dennis Fagerströmin esiintymään Tammisaaren hyväntekeväisyystapahtumaan. Emilia lauloi yksinään useammankin kappaleen ja Denniksen kanssa duettona kauniin Mysteriet kappaleen, jonka Aki Sirkesalo ja Lena

Nilsson taannoin tekivät yhdessä tunnetuksi.

Voittaja Antti Raivion jälkeen kakkoseksi Voice of Finlandissa yltänyt Emilia Ekström asuu Raaseporissa, semifinaaliin yltänyt Dennis Fagerström on kotoisin Hangosta, joten kaksikon ympäripuhuminen kesälauantai-iltaiseen esiintymiseen ei liene ollut vaikeaa.

– Keikkoja on ja ihmiset tunnistavat kaupungilla, vastaa Emilia kysymykseen, kuinka VoF-menestys on muuttanut hänen elämäänsä.

Emilia sai keväällä valkolakin ja on nyt aloittanut viisi vuotta kestävät puheterapeuttiopiskelut Åbo Akademissa.

– Ehkä minun on jossakin vaiheessa muutettava täältä Raaseporista Turkuun, Emilia tuumi.

– Paljon keikkapyyntöjä on tullut ja erilaisia ehdotuksia moneltakin suunnalta, Dennis puolestaan kertoi VoF:n seurannaisista omalla kohdallaan.

– Nyt on tarkkaan harkittava, mihin suuntaan hommaa lähdetään kehittämään ja kenen kanssa.

Dennis käy päivätöissä ja jatkaa kauppatieteen opintojaan. Maisterin paperit siintävät kahden vuoden päässä.

– Vielä ei olla siinä tilanteessa, että pystyisin elättämään itseni pelkästään laulamalla, hän naurahtaa. ● Kesätapahtuma • www.kummit.fi

53

KummIT-GoLF

 Arttu Harkki ehti pitkästä aikaa mukaan Kummit-golfiin.

 Anna-Liisa Tiluksen joukkue 3 StepIt tarkkana viheriöllä. Artti Aurasmaa puttaa. Tilus sekä Janne ja Jarkko Veijalainen seuraavat katseella.

Tarkkaa puuhaa

Hirsalassa pelattiin taas lastenkirurgialle Hirsala Golf Kirkkonummella oli perinteisesti elokuisen Kummit-golfin näyttämönä.

Presidentti martti ahtisaarikin ehti taas mukaan. Tapahtuman tuotto, lähes 30 000 euroa, ohjattiin vuodentakaiseen tapaan lasten kirurgiseen hoitotyöhön. ennen viheriöille lähtöä nautittiin klubitalossa aamupala ja kuultiin muutaman potilasperheen tarina. upea kesä veti sillä viikolla vähän henkeä, ja jokunen sadekuurokin osui Hirsalan kohdalle. mutta se ei hyväntekijöitä haitannut.

54

www.kummit.fi • Kummit-Golf

 Laulaja-golfopettaja-ravimies Pete Seppälällä on monta rautaa tulessa.

 Kummit-golf Hirsalassa kuuluu presidentti Martti Ahtisaaren ohjelmaan joka vuosi, jos kalenteri suinkin sallii.

Ammatikseenkin pelannut Stenna Westerlund on vakiokasvo Hirsalassa.

15.8.2013 Hirsala Golf, Kirkkonummi Tuotto: n. 29 000 euroa lasten kirurgiseen hoitotyöhön Kummien tapahtumavastaavat: Anne Knaster ja Susanna Laurila  Raimo Sirkiä pelasi viimeisiä kotimaan kierroksiaan ennen etelämmäs talvehtimaan lähtöään.

Jari Isometsäkin oli tullut muutaman vuoden tauon jälkeen kolostaan Kummit-golfaamaan.

Pääsponsori: Tallink Silja Kummipelaajat: Arttu Harkki, Jari Isometsä, Jere Lehtinen, Tommi Läntinen, Tony Montana, Pirjo Nuotio, Hanna Partanen, Joona Puhakka, Jaana Puupponen, Martti Saarinen, Pete Seppälä, Raimo Sirkiä, Heidi Sohlberg, Kaarina Suonperä, Anna-Liisa Tilus, Kari Vepsä, Stenna Westerlund ja Pepe Willberg Kolmen kärki: 1. Gard Baltic, kummipelaaja Pete Seppälä Lencioni/Hanschmidt/Käll 41,2 (HCP) .......... -16 2. Lifemed, kummipelaaja Jaana Puupponen Willberg/Linnala/Linnala 51,3 ........................ -15 3. Valmennuskeskus, kummipelaaja Raimo Sirkiä Kasanen/Kasanen/Kasanen 35,4 ........................ -13 Lähimmäs lippua -kisan voittaja: Maria Elemo, AUS-Sähkö, 11 cm

 Hirsalassa kuultiin muutama potilastarina.

Outi Kesäniemi kertoi 4-vuotiaasta Kerttutyttärestään.  Imusolmukesyövästä toipuneen Ville Varhalan, 11, tarinan kertoi Minna-äiti.

Kiitämme: Kauppahuone Pesonen NewTop Photo Pasi Salminen Pro Ville Kalliala RM-Heino Suomen Urheiluhierojaopisto Roosters Karu-Kopla Kansallis-kuoro Ravintolakolmio-ryhmä Perheet Juvonen, Kesäniemi ja Varhala Nokia Lumenor Pilkkoset Oriola Paulig Vaasan Diswest Oy Aavasaksan Vesi Transmeri Panda

Kummit-Golf • www.kummit.fi

55

Iloa vuoden jokaisena päivänä!

Hankkimalla lapsipotilaiden piirroksilla ja kertomuksilla toteutetun Kummien vuosikalenterin 2014 olet mukana päivittäin tukemassa lastenklinikoiden toimintaa!

Tilattaessa 1-4 kpl hinta on á 59 €, 5-9 kpl á 50 € ja yli 10 kpl tilaukset á 47 €.

Hinnat sis. alv:n 24 %.

Nyt uusitussa ulkoasussa Kummit-lehti vuosikerta 60 € (ilm. 4 kertaa) 1/2-vuotta 35 €!

Tiedustelut: Tom Multisilta, 040 8222 679 tai tom.multisilta@kummit-lehti.com

:

Kummit vaikuttaa valtakunnallisesti

KLINIKKaKaTSauS

Lastenklinikoiden Kummit pitää majaansa Helsingissä, mutta vaikuttaa valtakunnallisesti Suomen kaikilla lastenklinikkapaikkakunnilla. Turun, Tampereen, Kuopion ja oulun yliopistosairaaloiden lisäksi Kummit on järjestänyt tapahtumia muun muassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa.

Tässä kertauksen vuoksi muutamia tunnelmapaloja Kummien ja ”muun Suomen” yhteisestä lähihistoriasta.

Suosikkiyhtye Haloo Helsinki! kävi helmikuussa 2012 esiintymässä Kanta-Hämeen keskussairaalassa. 11-vuotiaat hämeenlinnalaiset Niclas Ruokomaa ja Olli Pyhäluoto pääsivät poseeraamaan Ellin, Leon, Jeren ja Jukan kanssa. Niclas sai nimmarit pipoonsa.

Helsinkiläinen eläkkeellä oleva ompelija Sirkka Pitkänen on lahjoittanut vaatteita Suomen kaikille lastenklinikoille. Tässä lastentarhanopettaja Marja Rantanen (vas.) ja Kummien projektipäällikkö Susanna Laurila esittelevät Pitkäsen ”teoksia” Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Reckless Love -yhtyeen keulahahmo Olli Herman teki maaliskuun 2013 alussa visiitin Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle. Hematologian ja onkologian yksikössä potilaana ollut jämsäläinen Emilia Mäkinen oli yksi iloisesti yllättyneistä.

Keväällä 2012 Teemu-nalle ja Kummien toimiston edustajat kävivät Kuopion yliopistollisessa sairaalassa viemässä Norstar Oy:n lahjoittamia leluja. Muun muassa Lotta Ukonmäki pääsi silloin tutustumaan lähemminkin Teemu-nalleen.

Klinikkakatsaus • www.kummit.fi

57

KLINIKKaKaTSauS

Viime vapun alla Kummit järjesti Oulun yliopistollisessa sairaalassa vapputapahtuman, missä mukana oli myös tanssija ja tanssinopettaja Sanna Hirvaskari.  Turun oma poika Robin aiheutti tilapäisen kaaoksen TYKS:n lastenklinikalla lokakuussa 2012. Innostuksen näki muun muassa Johanna Vaahteran, tuolloin 12, ilmeestä.

 Kummien toimisto pystyttää aina klinikkavierailuillaan sairaala-aulaan myyntipöydän, josta voi ostaa esimerkiksi hellyttävän Teemunallen.

 Tampereen Pyrinnön liigakoripalloilijoita kävi marraskuussa 2011 Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalla ilahduttamassa potilaita. Tässä tuolloin kuusivuotias Akseli Poussu on saanut 210-senttisen Antti Nikkilän kuvakaverikseen.

Turun Palloseuran liigakiekkoilijat Marko Virtala (vas.), Markus Palmroth ja Jarkko Hattunen vierailivat huhtikuussa 2012, play off -partojen aikaan, Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla. Niko Sipilä pääsi silloin poseeraamaan TPS-kolmikon kanssa. Virtala ja Palmroth edustavat kuluvallakin kaudella Turun Palloseuraa, Hattunen pelaa Vaasan Sportissa Mestistä.

58

www.kummit.fi • Klinikkakatsaus

KLINIKKaTaPaHTuma

Lastenklinikoilla vietettiin Smurffipäivää

S

murFFIT oVaT oLLeeT isosti esillä kuluvan Kummit-juhlavuoden tapahtumissa. Smurffipäivää vietettiin 25. kesäkuuta Suomen kaikilla lastenklinikoilla. Juhlapäivä perustuu Smurffien luojan, belgialaisen Peyonin (Pierre Culliford) syntymäpäivään. Itse asiassa kyseinen, juhannuksen jälkeinen viikko oli peräti kansainvälinen Smurffijuhlaviikko.

Suomessa Lastenklinikoiden Kummit toimitti lastensairaaloihin lisenssinhaltijoiden lahjoittamia smurffituotteita ilahduttamaan pieniä potilaita. Leikkinurkkauksista tehtiin ”Smurffipuuhanurkkauksia” muun muassa Smurffi-DVD- ja CDlevyjen, Smurffi-konsolipelien, julisteiden, kellojen, eväsrasioiden, torkkupeittojen,

värityskirjojen, tarrojen, juomien ja Smurffi-vaahtokarkkien avulla.

Helsingin Lastenklinikalla myös Smurffihahmo vieraili tervehtimässä lapsia.

Smurffiviikon juhlallisuudet alkoivat jo juhannuspäivänä lauantaina 22.6 Belgian pääkaupungissa Brysselissä. Paikalle oli saapunut smurffifaneja kaikkiaan 28 maasta. Siellä Pierre Cullifordin tytär Veronique Culliford nimitti heistä nelisenkymmentä erityisiksi smurffilähettiläiksi.

Heinäkuun lopulla juhlistettiin myös Smurffit 2 -elokuvan maailmanensi-iltaa.

Lastenklinikoiden Kummit oli 3.9. mukana järjestämässä Tennispalatsissa Helsingissä Smurffit 2 -leffan ennakkonäytöstä, johon kutsuttiin teatterin täydeltä lapsipotilaita perheineen. Siitä tarkemmin sivulla 53. ● Klinikkatapahtuma • www.kummit.fi

59

LaHJoITuS

Mundus Aer lahjoitti ilmanpuhdistimen TYKS:iin

T

uruN YLIoPISToLLISeN KeSKuSSaIraaLaN vastasyntyneiden osasto sai 26. syyskuuta ilmanpuhdistimen. Sen lahjoitti Mundus Aer Oy. Yrityksen puolesta ilmanpuhdistinta olivat TYKS:ssa luovuttamassa toimitusjohtaja Karo Luhanka ja Länsi-Suomen alueen myyntijohtaja Matti Moilanen.

– Tänä vuonna olemme lahjoittaneet lastenklinikoille kaikkiaan kolme ilmanpuhdistinta ja ainakin yhden vielä lahjoitamme, kertoo toimitusjohtaja Luhanka.

– Ensi vuonna menemme saman suunnitelman mukaan. Haluan kiittää Lastenklinikoiden Kummeja hienosta toiminnasta, ja toivomme jatkossakin voivamme olla näissä merkeissä yhteistyössä Kummien kanssa.

Mistä kirposi ajatus ilmanpuhdistimien lahjoittamisesta lastensairaaloihin?

– Kolmen lapsen isälle nuo lastenosastot tulivat ensimmäisenä mieleen, varsinkin kun Suomen sairaaloiden kunto tiedetään, Karo Luhanka sanoo.

Mundus Aer Oy tarjoaa kattavat ratkaisut sisäilmaongelmiin aina alkumittauksista lopullisiin korjauksiin saakka. NASA:n

Ilmanpuhdistimen luovuttivat Mundus Aer Oy:n puolesta toimitusjohtaja Karo Luhanka (kolmas vas.) ja Länsi-Suomen alueen myyntijohtaja Matti Moilanen. TYKS:n puolesta puhdistinta olivat vastaanottamassa infektiotautien osaston ylilääkäri Heikki Lukkarinen (vas.), osastonhoitaja Mirja OksanenSainio, TYKS:n keskolasta erikoislääkäri Raakel Luoto sekä osastonhoitaja Helena Leino.

kehittämällä ja patentoimalla huipputeknologialla taataan puhdas sisäilma.

– Yhteistyöllä Kummien – ja sitä kautta yliopistollisten lastenklinikoiden – kanssa

toivomme tietysti yrityksellemme näkyvyyttä ja joka tapauksessa tuomme apua pienten potilaiden arkeen, toimitusjohtaja Luhanka korostaa. ●

Koop Arponenkin kävi kavereineen SYYSKuuN 26. oLI VarSINaINeN tapahtumapäivä Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla. Paitsi että Mundus Aer Oy:n edustajat kävivät luovuttamassa ilmanpuhdistimen, niin vuoden 2008 Idols-voittaja Koop Arponen (vas.) vieraili lastenosastoilla Flute of Shame -yhtyeensä kanssa.

Koop on tuttu kasvo myös Kummien konserteista. Elämä Lapselle -konsertissa hän esiintyi soolona syksyllä 2010 ja Kummien joulukonsertissa 2011 yhdessä nykyisten bändikaveriensa, James Lascellesin (kesk.) ja Dan Stefanukin kanssa. Kuluvan lokakuun lopussa trio vierailee Helsingin Lastenklinikalla. Siitä seuraavassa numerossamme. ●

60

www.kummit.fi • Lahjoitus

KummIVIeraSKYNÄ

Positiivisia häiriötekijöitä ”oNKo TÄmÄ ToTTa VaI NuKuNKo mÄ” , kysyi eräs nuori tyttö herätessään

karkkipussin rapinaan. Sängyn vieressä seisoi Lastenklinikalla vieraileva Teemu Selänne, joka ei halunnut herättää nukkuvaa, mutta oli jättämässä nimmarija karkkitervehdystä yöpöydälle.

Teemu oN odoTeTTu VIeraS joka kerta, mutta niin ovat olleet vuosien var-

Kummit-lehden Kummivieraskynäpalstalla kirjoittaa nyt Kummien 20-vuotisjuhlien merkeissä Hyksin Naisten- ja lastentautien tulosyksikön tiedottaja Niina Kauppinen.

rella muutkin kummivieraat. Vierailuja odotetaan, jännitetään ja jälkikäteen muistellaan – ehkäpä puolin ja toisin. Nimittäin moni ensimmäisellä sairaalakäynnillä ollut kummi on vierailun päätyttyä tunnustanut, että vakavasti sairaiden lasten kohtaaminen jännitti etukäteen. Vielä useampi kummi ja yritysvieras on ihastellut positiivista ilmapiiriä, joka lastensairaalassa on. ”Ei täällä ollutkaan niin surullista kuin kuvittelin.”

SaIraaLoIdeN Ja KummIeN YHTeISTYÖ on ollut kahdenkymmenen vuoden

ajan tiivistä, monipuolista ja tarpeiden mukaan muokkautuvaa. Kummit yhteistyökumppaneineen vain kerta kaikkiaan saavat hommat hoitumaan. Kun henkilökunnallemme syntyi idea, että olisi kiva saada leikkipihalle teltta, emme saaneet mitä tahansa telttaa, vaan juhlateltan useaksi kesäksi. Kun sydänosastolle kaivattiin elävöitystä, muuttui osaston käytävä viidakoksi. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka. Kummeilla on ollut iso rooli lastenklinikoiden viihtyvyyden lisäämisessä.

YHTeNÄ SuomeN NÄKYVImPÄNÄ hyväntekeväisyysjärjestönä Kummien toi-

minta on tuonut runsaasti julkisuutta lasten sairaanhoidolle. Elämä Lapselle -konserttien ja Kummit-lehden potilastarinat kertovat, millaisia ja miten lapsia Suomen lastenklinikoilla hoidetaan. Erityismaininnan ansaitsee Kummien pitkäjänteinen työ lastenpsykiatrian esille nostamisessa. Todella oivaltavien kampanjoiden ja pitkäjänteisen viestinnän kautta Kummit on tehnyt lastenpsykiatriaa tutuksi niin suurelle yleisölle kuin lahjoittajillekin.

KummIT oN raHa-, LaITe Ja TaVaraLaHJoITuSTeN myötä edistänyt omalta

osaltaan lasten sairaanhoidon hyviä hoitotuloksia. Tämä työ jatkuu, mutta lisäksi Kummit on viime vuosina muuttunut enenevässä määrin pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä hyvinvointia edistäväksi järjestöksi. Esimerkiksi erilaiset virkistystapahtumat, ilmaiset lennot ja edullinen yöpyminen hotelleissa omalta osaltaan auttavat perheitä, joiden arjessa haasteita riittää. uudeN LaSTeNSaIraaLaN SuuNNITTeLuN yhteydessä Habitare-messuilla järjestetyssä workshopissa amerikkalainen ”design-guru” Gregory Perez peräänkuulutti uuteen lastensairaalaan kaikenlaisia positiivisia häiriötekijöitä edistämään sitä, että lapselle jäisi sairaalakäynnistä mahdollisimman positiivinen kokemus. Aina pelkoa, kipua ja huonoa oloa ei voida kokonaan poistaa, mutta ne voivat jäädä taka-alalle, kun huomio kohdentuu toisaalle – mieluisaan leluun tai peliin, kummivieraaseen, tulossa olevaan konserttireissuun tai vaikkapa dino- ja brontosaurukseen poliklinikan sisäpihalla. Kummit on tuottanut Lastenklinikoille noita positiivisia häiriötekijöitä jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Kiitos Kummit!

Niina Kummivieraskynä • www.kummit.fi

61

KummIT BoWLING

Keilaajakummit kimppakuvassa. Eturivissä Teemu-nalle kainalossaan 11-vuotias Pyry Puharinen, keilailun alimman kilpaikäluokan eli alle 15-vuotiaiden tuore SM-pronssimitalisti.

TEKSTIT JA KUVAT maTTI HaNNuLa

Kaatoja ja paikkoja hyvän asian puolesta

Ruusulassa keilattiin rahat veripesukoneeseen Jokasyksyisen Kummit Bowlingin areenana oli nyt toisen peräkkäisen kerran mestarikeilaaja Kimmo Lehtosen omistama ruusulankadun keilahalli Helsingissä. Tapahtuman tuotto oli 13 800 euroa. Sillä hankitaan Helsingin Lastenklinikalle veripesukone, jolla puhdistetaan suurten verensiirtojen yhteydessä verisoluja ja vähennetään siten sekä hylkimisreaktioita että infektioriskiä.

62

www.kummit.fi • Kummit Bowling

Antti Ketonen avasi Kummiuransa keilaamalla.

Ketonen tunnusteli Kummi-tunnelmaa NeLJÄNSuora-YHTYeeN SoLISTI Antti Ketonen oli ensimmäistä kertaa mukana Kummien tapahtumassa. Ketoselta ilmestyy oma joululevy, ja hän esiintyy 26. marraskuuta Finlandia-talossa Kummien joulukonsertissa.

– On tosi mukavaa olla täällä hyvän asian puolesta, Ketonen sanoi Ruusulan keilahallissa.

– Heti kun kutsu tuli, vastasin myöntävästi totta kai, ja toivottavasti kutsuja tulee jatkossakin. Sen verran kilpailuhenkinen olen, että kävin muutama päivä sitten vähän kokeilemassa, miten keilailu sujuu.

Lokakuun 30. päivä Neljänsuora kilpailee Syksyn sävelessä, ja marrasjoulukuun aikana yhtye on 11 paikkakunnalla mukana Jari Sillanpään ’Liekeissä’-kiertueella.

– Eli koko loppuvuosi on mukavaa täynnä, Ketonen totesi. ●

Risto odottaa jo ensilunta NÄYTTeLIJÄ Risto Kaskilahti on tunnetusti kova poika juoksemaan. Keilailulla ja juoksulla ei ole kovin paljon tekemistä keskenään.

– Keilailu on laji, jossa liikerataa pitäisi harjoitella vähän tiuhemmin, että palloa pystyisi siirtämään kohti keskustaa, että saisi enemmän kaatoja, Kaskilahti selvitti.

– Olen kohtuullisen hyvä keilaaja silloin, kun olen keilannut enemmän kuin viime aikoina.

Kaskilahti on myös innokas hiihtäjä.

– Sormet jo syyhyävät, että pääsen ensilumille Paloheinän laduille. Se on yhtä tärkeä syystapahtuma kuin tämä Kummit Bowling. Valitettavasti en ole näihin pitkään aikaan päässyt. Arki-illat ovat yleensä sellaisia, valitteli Helsingin Kaupunginteatterissa parhaillaan sekä Hotelli

Risto Kaskilahdella sattui olemaan vapaailta teatterista. Eikun keilaamaan.

Paradisossa että metsäpatruuna G.A. Serlachiuksesta kertovassa Metsäperkeleessä näyttelevä Kaskilahti.

– Ja helmikuussa on eräs komedia tulossa ensi-iltaan. Sen verran voin kertoa, että siinä hatut vaihtuvat vilkkaaseen ja hauskaa on, hän lupasi. ●

Tuotto: n. 13 800 euroa Kohde: Veripesukone Helsingin lastenklinikalle Kummien tapahtumavastaavat: Susanna Laurila Kaisa Heinonsalmi Anne Knaster Matti Valli Pääsponsorit: Helsingin Energia ja Oriola

Pikkupotilaiden joukkue: takana Jesse ja edessä vasemmalta Kaarlo, Anna, Helmi ja Peppi.

Juontaja: Marianne Harjula

Tommi Evilä ei uskaltanut selkäoperaation jäljiltä laittaa ihan kaikkea peliin.

Virheistä taas opiksi

Jaana Puupponen löysi keilailustakin tanssillisia aineksia.

4.10.2013 BowlCircus, Ruusula Helsinki

PITuuSHYPPÄÄJÄ Tommi Evilä oli ollut kilpailukauden jälkeen selkäleikkauksessa ja oli vielä siitä toipilaana.

– Lääkäri näytti tänä aamuna vihreää valoa keilaamiselleni, mutta kielsi laittamasta liian kovaa kierrettä, kertoi pituushypyn Suomen ennätyksen (822) haltija ja vuoden 2005 MM-kotikisojen pronssimitalisti, joka ei ollut muutamaan vuoteen ehtinyt mukaan Kummit Bowlingiin.

Evilä oli maaliskuun alussa halli-EMkisoissa kuudes, mutta huhtikuussa vasen polvi tähystettiin, joten lähtökohdat varsinaiselle kilpailukaudelle eivät olleet parhaat mahdolliset.

– Vaikka kausi jäi viiden kisan mittaiseksi, voitin Suomen mestaruuden ja olin ainoa kahdeksan metrin mies tässä maassa viime kesänä, Evilä kehaisi. Moskovan MM-kisoihin ei kuitenkaan ollut asiaa.

– Virheistä on taas otettava opiksi ja mentävä uusin ilmein ensi kautta kohti. ●

Kummipelaajat: Linnea Aaltonen, Petri ”Mauno” Aaltonen, Tommi Evilä, Mica Ikonen, Pepe Jürgens, Risto Kaskilahti, Antti Ketonen, Kimmo Lehtonen, Tatu Lehtonen, Tony Montana, Pirjo Nuotio, Taina Nyberg, Pyry Puharinen, Jaana Puupponen, Martti Saarinen, Anna-Liisa Tilus, Kimmo Vehviläinen, Kai Virtanen Kolmen Kärki: TeliaSonera Helsingin Energia II Vaisala Muut tapahtuman tukijat: Aavasaksan vesi Hartwall Ricoplaza Arnolds Robinex Bowl Circus Marianne Harjula juonsi jouheasti.

Kummit Bowling • www.kummit.fi

63

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

Teemu Selänne,

superfadder Teemu Selänne har varit Faddrarnas galjonsfigur ända från början. I själva verket har han varit mycket mer än bara en galjonsfigur: Teemu har regelbundet besökt Barnkliniken varje sommar innan han år efter år återvänt till Nordamerika för att fortsätta sin fantastiska NHL-karriär.

Teemu Selännes och Valtteri Heikkiläs glada ”high five” på Barnkliniken i augusti 2010.

Foto: Juha Loikkanen

T

eemu minns fortfarande bra de händelser för nästan ett kvarts sekel sedan som föregick grundandet av Barnklinikernas Faddrar r.f. år 1993.

– Verksamhetsledare Matti Toivonen bad mig redan i slutet av 1980talet att komma med i Barnklinikens Stöd rf:s verksamhet. Det var under Jokerits divisionssäsong 1988–89. Min karriär som ishockeyspelare hade just bara börjat och jag jobbade på ett daghem.

Genast efter att Teemu kommit med i Barnklinikens Stöd rf:s verksamhet besökte han Barnkliniken och konstaterade att det verkligen fanns behov av hjälp. Han lovade att hjälpa så mycket som möjligt.

– Jag ville genast koppla med Jokerit i det hela. Därifrån började det sedan rulla.

Hårt bakslag På grund av att verksamhetsledaren missbrukade föreningens ekonomi försattes Barnklinikens Stöd rf våren 1993 i mycket dåligt ljus. Medel som hade samlats in till sjuka barn hade förskingrats.

– Allt har väl en mening, funderar Teemu kring det taktiska bakslaget, som på sitt sätt bra kan jämföras med när han skadades svårt genast under sin första SMligahöst. I oktober 1989 i Jokerits hemmamatch mot JyP HT bröt Teemu både sken- och vadbenet. Som en följd var han tvungen att vila nästan ett år.

– Månne Faddrarna någonsin skulle ha blivit en så här stark organisation om det 64

www.kummit.fi • På svenska

inte då i början hade varit så stora svårigheter? frågar Teemu.

– Det var fint att man inte övergav själva saken utan att alla snarare fick en större glöd av det som hade hänt. Alla förstod att det viktigaste är att barnen inte lider. Barnklinikens Stöd rf kördes ner och man började för full ånga grunda en ny förening.

Det fanns många utmaningar men till all tur hade man ett bra gäng och flitiga människor: Taneli Mäkelä, Riki Sorsa, Hjallis Harkimo, Kallu Tuominen & company.

Inga dåliga resurser. ”Feelisen” var jättebra.

Annorlunda värkmedicin Barnklinikernas Faddrars nallelogo fick sitt namn efter Teemu och den blev snabbt ett koncept. Faddrarna har 20 fantastiska år bakom sig.

– Min egen roll har genom åren blivit mindre, eftersom saker och ting gått så bra framåt tack vare andra människors insatser att jag lugnt kunnat trappa ner på min egen andel.

Men Teemu prutar inte på sitt årliga sommarbesök på kliniken.

– Det är en hjärtesak för mig. Det är fint när man ser hur barnen gillar mitt besök och synbarligen piggnar till av det.

En gång berättade en sköterska för mig att man inte behöver ge värkmedicin åt barnen på ett par dagar efter att jag varit där på besök. Det är den bästa respons som jag har fått från kliniken. Det är det som är grejen. ”Ett friskt barn är inte en självklarhet” – Många vaknar tyvärr upp till att uppskatta det här och att delta på ett sätt eller annat först när man varit tvungen att tillbringa tid på sjukhus med sitt eget barn.

Att ett barn är friskt är inte så självklart som många tror, påminner Teemu. Han fyllde 43 år i juli men ishockeyn smakar fortfarande lika bra och hans sagolika karriär fortsätter ännu den här säsongen.

– Spelandet kommer att vara över i något skede inom den närmaste framtiden men jag kommer helt säkert att vara med i Faddrarnas verksamhet också efter det, lovar Teemu. ●

PÅ SVeNSKa

Ledande överläkare Jari Petäjä:

”Faddrarna är en del av vårt sjukhus” Ledande överläkare i pediatrik vid Hucs, Jari Petäjä, är också medlem i Barnklinikernas Faddrar r.f.:s styrelse. Petäjä har en mycket positiv bild av föreningen som nu firar sitt 20-årsjubileum, oavsett från vilken sida av bordet han ser på saken.

V

erKSamHeTSdIreKTÖr PeTÄJÄ räknar att hans gemensamma tid tillsammans med Faddrarna i praktiken började år 2008 när han lämnade sin tjänst som överläkare på pediatrikavdelningen vid Jorv för att jobba vid Hucs.

– Redan innan min nuvarande roll såg jag ”från golvnivå” hur klinikerna fick stöd från Faddrarna och vad det betydde för dem.

Petäjä har suttit med i Faddrarnas styrelse sedan våren 2011.

– Jag sitter med där och funderar över hur pengarna skall kanaliseras. Också ur den synvinkeln har jag en mycket positiv bild av Faddrarnas verksamhet.

Opartisk understödjare Enligt Jari Petäjä har Barnklinikernas Faddrar r.f. en stor betydelse i universitetsbarnklinikernas verksamhet.

– Det är speciellt viktigt att Faddrarna är en nationell och inte bara en lokal understödjare. De ger objektivt understöd till alla Finlands barnkliniker. En annan bra sak är att Faddrarna har en klar agenda i att understödja pediatrisk forskning, betonar Petäjä.

– Med de här två sakerna säkrar man jämlikhet och på långsikt skö-

ter man också om nivån på vår sjukhusverksamhet.

Moderna grejer Petäjä berömmer också att Faddrarna satsar på patienternas trivsel.

– I vardagen på sjukhuset har det stor betydelse att man förbättrar barnets och familjens mående med trivselfaktorer, konstaterar Petäjä.

– Det är också viktigt för barnpatienterna att den utrustning som hänför sig till trivseln är modern och inte t.ex. över fem år gamla PlayStation-spel.

– Faddrarna har vuxit till att bli en del av vårt system, betonar Petäjä och hittar också en aspekt i föreningens verksamhet som inte är beroende av pengar.

– Faddrarna har naturliga sätt att få synlighet åt de resultat man uppnått inom den pediatriska specialsjukvården. Faddrarna gör ett imagearbete för Barnklinikerna.

Stödfunktionerna i prioritetsordning Många företag har genom Faddrarna donerat medel till anskaffning av apparater till specifika ändamål.

– Vi är verkligen tacksamma för de stora utrustningsanskaffningarna. De tjänar bra också donatorernas syften. Men det skulle vara fel budskap att vi inte skulle få nödvändig utrustning från sjukhuset.

Det är positivt att apparater doneras men sjukhuset sköter själv om det nödvändigaste, betonar Petäjä.

– Själv ser jag att de pengar som riktas till patienternas trivsel och till pediatrisk forskning är det som mest förändrar och förbättrar vår verksamhet.

Trängre i några år Jari Petäjä hör också till styrelsen för stödföreningen Uusi Lastensairaala 2017.

– Jag är tacksam för Faddrarnas väldigt positiva förhållningssätt till gemensamt talkoarbete. Det skulle kunna vara annorlunda, eftersom verksamheten inom stödföreningen Uusi Lastensairaala 2017 gör det utrymme där Faddrarna själv rör sig trängre.

Petäjä berömmer Faddrarna för deras långsiktighet.

– Under de fem kommande åren tar det nya barnsjukhuset enormt med resurser. Men Faddrarnas tradition och närvaro i vårt Finland kommer att fortsätta också efter det, påminner Petäjä. ● – Det är speciellt viktigt att Faddrarna är en nationell och inte enbart en lokal understödjare, säger Jari Petäjä. Foto: Matti Hannula På svenska • www.kummit.fi

65

YHTeYSTIedoT

Kummit KUMMIT-LEHTI:

Päätoimittaja..................... Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi Toimitus .............................. Primastory Ky ja Mennu-Media Oy Toimitussihteeri ............... Matti Hannula 0400 845 590 Ulkoasu ............................... Viestintänetti Oy, Jyväskylä Postiosoite ......................... Kummit-lehti Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Tilaukset ............................. Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, Fax (09) 8867 5201

Toivelistat netissä Kaikkien viiden yliopistollisen lastenklinikan osastokohtaiset viihtyvyys- ja laitetoiveet löytyvät Lastenklinikoiden Kummien nettisivuilta osoitteesta www.kummit.fi Toivelistojen toivotaan helpottavan lahjoituksia harkitsevia yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä löytämään mieluisia tapoja auttaa klinikoita ja pieniä potilaita. Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimisto tarjoaa apuaan lahjoitusten käytännön toteutuksessa. Kun lahjoitus on tehty, Internetin listalle merkitään myös lahjoittajan nimi. ●

Ilmoitukset......................... Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, Fax (09) 8867 5201 Kustantaja .......................... Suomen LK Lehden Kustannus Oy Painos .................................. 10 000 kpl Painopaikka....................... Forssan Print Oy Paperi................................... MY Brite gloss 80 g/m2

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 5, 00130 Helsinki Puh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 5210 kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja ............ Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi Projektipäällikkö ............. Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna.laurila@kummit.fi Taloussihteeri .................. Kirsti ”Kikka” Claverth Puh. (09) 6824 5211 kikka.claverth@kummit.fi Hallinnon ja ....................... Kaisa Heinonsalmi markkinoinnin Puh. (09) 6824 5218 assistentti kaisa.heinonsalmi@kummit.fi Graafinen............................ Marja-Leena Palomäki suunnittelija Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 marja.palomaki@kummit.fi Viestintäpäällikkö ........... Matti Valli Puh. (09) 6824 5214 matti.valli@kummit.fi Projektiassistentti ........... Rudolf Donner (määräaikainen) Nettikauppa ...................... Marie-Louise Frölander-Ulf Puh. (09) 6824 520 ml.frolander@kummit.fi Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot Kummit verkossa ............ www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili ........................ Nordea FI29 1470 3000 2040 01

66

www.kummit.fi • Yhteystiedot

Lastenklinikoiden Kummien toimistohenkilökunta: edessä vas. MarjaLeena Palomäki, Anne Knaster ja Kikka Claverth, takana vas. Susanna Laurila, Matti Valli ja Kaisa Heinonsalmi.

Kummien juhlavuosi huipentuu tähtiartistien esittämiin jouluisiin sulosävelmiin tunnelmallisessa konsertissa Finlandia-talolla.

Katri Ylander

Koop

Laura Voutilainen Danny

Mukana myös: Antti Railio, Tapani Kansa, Krista Siegfrieds, Antti Ketonen, Maarit, Olli Lindholm, Riki Sorsa, Club for five sekä Boston Promenade -big band.

Juontajat: Heidi Sohlberg ja Janne Virtanen Ennakkolahjoitukset ja lisätiedot: www.kummit.fi

FINLANDIA-TALO TI 26.11. KLO 19.00

Liput: 25 € /20 € (parvi) Väliaika

Liput Lippupisteestä:

lippu.fi

0600 900 900 1,98 €/min+pvm/klo 7 - 22

Konsertti esitetään MTV3:lla su 22.12.

Lastenklinikoiden Kummit ry

www.kummit.fi Lahjoitustili Nordea FI29 1470 3000 2040 01