Kummit-lehti 4/2014

kummit L AS T E N KL I N I K OI D E N KUMMI T RY : N LEHTI

4/2014 www.kummit.fi

Joulu Mielelle -konsertti

taas täynnä kohokohtia Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen:

Herätys, vanhemmat!

Lara-tytön kova kohtalo JULISTEESSA Diandra ja Robin

Kiitos, kun autoit

vuonna 2014!

12–17 Viisivuotias helsinkiläinen Lara Mennander sairastui runsaat puolitoista vuotta sitten meningokokkibakteerin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen.

Valtakunnallistakin huomiota herätti tuolloin se, että ambulanssin tulo kesti 45 minuuttia, kun hätäkeskuspäivystäjä erehtyi kirjaamaan tehtävän vähemmän kiireelliseksi. Kukaan ei tiedä, mikä vaikutus tuolla viiveellä oli, mutta bakteeri pääsi joka tapauksessa riehumaan Larassa niin pahasti, että häneltä jouduttiin amputoimaan molemmat jalat ja toinen käsi. Lara on kaikista vastoinkäymisistä huolimatta osoittanut henkisen vahvuutensa.

– Hän on varmasti vahvempi kuin kukaan aikuinen, Mikko-isä sanoo.

Laran kovasta kohtalosta voit lukea tarkemmin tästä lehdestä.

2

www.kummit.fi • Sisältö

kummit

IT KuMM SA: S o K R e V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT Ry:N LEHTI

HENKILöT: 8

12 44 51 54 62

JARI SInKKonen Kysytyn lastenpsykiatrin haastattelu LARA MennAnDeR Pikku prinsessan kova kohtalo IRInA BJÖRKLunD Ripaus ranskalaisuutta joulukonserttiin MILLA RoMPPAnen Perintöprinsessa vieraili KYS:ssä MATIAS MIKKonen Nuori laulajakomeetta Myyrmannissa SAMuLI RAuTAVA Mikrobikontaktitutkimus toi Hallmanpalkinnon

26 28 39 46 52 55 60

SALKKARIT KLInIKALLA Tv-tähdet porukalla pieniä piristämässä ISÄT HeMMoTeLTAVInA KHL-peli päivän kohokohtana ÄIDIT HeMMoTeLTAVInA Tukat kuntoon ja teatteriin JouLu MIeLeLLe Kummien joulukonsertti Logomossa KLIFF JA JouLuPuKKI KIMPASSA Perinteinen joulunavaus klinikalla KuMMIT BoWLInG Keilakisan tuotto mielenterveystyöhön RIKI JA LAuRA oMPuSSA Kummit kauppakeskus Isossa Omenassa

MUUT: 38

KAnTASoLuSIIRToJA Jo 40 VuoTTA Miehiä kaivataan luovuttajarekisteriin

32

42

SAIRAALAKAMuT Sairaalaantutustumissovellus perheiden parhaaksi

50 51 52 53 53 58 62

neSTe oIL JA eSPoo BLueS Kummeille taas rahaa kotiosumista noRSTAR Prisma-yhteistyötä Kummien eduksi TAALeRITeHDAS Sijoitusyhtiö hyödynsi joulukonsertin MAInoSLAHJA-TeAM Suojalasilahjoitus Silmä- ja kudospankkisäätiön kanssa ASIAnAJoToIMISTo RoSCHIeR Hyvän mielen tontut toivat joulun klinikalle PoSTnoRD Kummipaketit taas veloituksetta perille ABB Laatikoittain leluja lastenklinikoille CoMPAnY RoCK Firmabändikisan parhaat keikkailevat rahaa Kummeille LAKIASIAInToIMISTo JuKKA KuMPuVuoRI Ilmaista puhelinneuvontaa nyt saatavilla

TApAHTUMAT: 20 22 23 24

PÖYTÄTAVAT HALTuun Lapset Kaarina Suonperän opissa PALoMIeHeT KLInIKoILLA Pelastuslaitos teki rynnäkön lasten pariin SunAn KouLun KuoRoLLe KuLTAA Kiekkokisabiisistä jättimenestys KuMMIT RISTeILeMÄSSÄ Nyt mentiin Turusta Tukholmaan

Numero 4/14 • 18. vuosikerta www.kummit.fi

8 –11

KUMppANIT: 27

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SINKKOSEN SUORAT SANAT Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri haastattelussa.

VAKIOpALSTAT: 3 5 7 18 37 60 63 64 66 66

TÄSSÄ LeHDeSSÄ Se on tämä sivu!

PÄÄKIRJoITuS: Anne KnASTeR Toiminnanjohtajan puheenvuoro nÄIn ToIMII KuMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa PIenI HeTKI Tunnelmapala klinikalta HAnnA-KuMMIn VIISAAT VALInnAT Hanna Partasen reseptivinkit KuMMIVIeRASKYnÄ Musiikin moniottelija Tommi Läntinen RoJALTITuoTTeeT Näistä tuotteista tuloja Kummeille PÅ SVenSKA Artikkeleita toisella kotimaisella TAPAHTuMAoPAS Pikaesittelyssä tulevat tapahtumat YHTeYSTIeDoT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

28–31 39–41

VANHEMPIA HEMMOTELTIIN

Kummit kutsui sairaiden lasten vanhempia Helsinkiin hemmoteltaviksi.

46–49

KANNEN KUVA: NIKI STRBIAN

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 15,36 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

JOULUKONSERTTI TÄLLÄ KERTAA TURUSSA Logomon lava oli tähtiä täynnä.

55–57

KORISEVAKIN KEILAAMASSA

Kummit Bowling -tapahtuman tuotto lasten mielenterveystyöhön.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

Hyvää Joulua! a

toivottakioski R-

ILMO ARRÄ

4kpl10€ Fazerin isot suklaalevyt 4 x 235-250 g (10,00-10,64/kg) 4 €/kpl Tarjous voimassa 28.11.-25.12.

R-kioski Oy tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa.

pÄÄTOIMITTAJALTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Vuosi loppuu, työ jatkuu

Året tar slut, arbetet fortsätter

VUODEN LÄHESTyESSÄ LOppUAAN voimme jälleen kerran todeta, että vuotemme on ollut työntäyteinen. Mukaan on mahtunut paljon tapahtumia ja myös muutto uusiin tiloihin. Vanhat toimitilamme Helsingin keskustassa olivat hyvällä paikalla ja hienot, mutta samalla hyväntekeväisyysorganisaatiolle epäkäytännölliset. Tilanne korjaantui, kun muutimme takaisin Lauttasaareen, tällä kertaa hiukan pienempiin mutta logistiikan kannalta huomattavasti toimivampiin tiloihin.

NÄR ÅRET NÄRMAR SIg SITT SLUT kan vi igen en gång konstatera att vi haft ett arbetsdrygt år. Det har innehållit många evenemang och även en flytt till nya utrymmen. Våra gamla verksamhetsutrymmen i Helsingfors centrum hade ett bra läge och var fina men samtidigt var de inte praktiska för en välgörenhetsorganisation. Detta avhjälptes när vi flyttade tillbaka till Drumsö, denna gång till lite mindre men logistiskt sett mycket bättre utrymmen.

Kulunut vuosi 2014 on ollut teemoitettu ”lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Suomessa” -aihepiirin ympärille. Toukokuussa kävimme Aira Samulinin ja yhdistyksemme puheenjohtajan Tuomo Raasion kanssa kutsumassa teemavuotemme suojelijaksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön, joka otti tehtävän ilolla vastaan. Niinistön tavoin Kummit kantaa järjestönä huolta lisääntyneistä lieveilmiöistä, jotka purkaantuvat muun muassa koulukiusaamisena, nuorten pahoinvointina sekä monilla paikkakunnilla avun saannin viivästymisenä. Ovatko ongelmat todella lisääntyneet – vai mistä on kysymys?

Myös lastenpsykiatri Jari Sinkkonen pohtii omassa haastattelussaan asiaa tässä lehdessä sivuilla 8-11.

Syitä on luonnollisesti monia, ja heikentynyt taloustilanne antaa varmasti oman leimansa perheiden ja sitä kautta myös lasten ja nuorten pahoinvoinnille. Koska tarve aiheen käsittelylle on edelleen suuri, olemme päättäneet jatkaa samalla teemalla myös ensi vuonna. Yksi selkeistä tavoitteistamme on vaikuttaa varhaisen puuttumisen merkitykseen, psykiatristen sairaanhoitajien saamiseen osaksi lastenpoliklinikkojen henkilöstöresursseja sekä hoitokäytäntöjen selkeyttämiseen.

Det gångna året 2014 har kretsat kring temat ”barns och ungas mentala välmående i Finland”. I maj åkte vi tillsammans med Aira Samulin och föreningens ordförande Tuomo Raasio för att inbjuda republikens president Sauli Niinistö till att bli beskyddare för vårt temaår, ett uppdrag som han med glädje tog emot. I likhet med Niinistö bekymrar sig Faddrarna som organisation för ökade sekundära effekter, som bland annat tar sig uttryck i form av mobbning, illamående bland unga samt en fördröjning på många orter i att få hjälp. Har problemen verkligen ökat – eller vad är det frågan om? Även barnpsykiater Jari Sinkkonen delar sina funderingar kring fenomenet i sin intervju i denna tidning på sid 64.

Det finns naturligtvis många orsaker till detta och det försvagade ekonomiska läget påverkar säkert familjerna och därigenom barns och ungas illamående. Eftersom det fortfarande finns ett stort behov att behandla detta ämne har vi beslutat att fortsätta på samma tema även nästa år. Ett av våra klara mål är att lyfta fram betydelsen av tidigt ingripande, att få psykiatriska sjukvårdare att bli en del av barnpoliklinikernas personalresurser samt att klarlägga vårdpraxisen.

Det ekonomiska läget syns också hos oss och redan Taloustilanne näkyy myös meillä, ja jo ennen jouluinnan julsäsongen kulminerar står det klart att detta år sesongin huipennusta on selvää, ettei tästä vuodesta Anne Knaster tule kaikkein parhainta keräysvuotta. Kummienkin inte blir ett av de bästa insamlingsåren. Projektet Nya toiminnanjohtaja tukema Uusi Lastensairaala -hanke on kuitenkin Barnsjukhuset, som också understöds av Faddrarna, verksamhetsledare lähtenyt valmistumaan, ja se on luonnollisesti meille har dock kommit igång och det är naturligtvis väldigt kaikille erittäin tärkeää. Sairaala valmistuu vuonna viktigt för oss alla. Sjukhuset blir färdigt år 2017 och 2017, ja meillä on vielä sitä ennen paljon työtä, jotta saisimme uuden vi har ännu mycket arbete kvar innan dess för att det nya sjukhuset skall sairaalan mahdollisimman viihtyisäksi ja hyvin varustelluksi. Lisäksi bli så trivsamt och välutrustat som möjligt. Dessutom är de övriga barnkaikki muutkin Suomen lastenklinikat ovat enemmän tai vähemmän klinikerna i Finland mer eller mindre i behov av sanering. Vi har alltså saneerauksen tarpeessa. Meillä on siis paljon työtä Uuden Lastensaimycket arbete framför oss även efter att det Nya Barnsjukhuset står klart. raalan valmistumisen jälkeenkin. Årets donationsresultat ser vi förstås först alldeles vid årsskiftet när vi Tämän vuoden lahjoitustuloksen toki näemme vasta aivan vuoden vaihkunnat räkna ihop intäkterna från Joulu Mielelle -konserten och från teessa, kun Joulu Mielelle -konserttimme tuotto ja joululahjoitukset juldonationerna. Gåvor, så som leksaker, elektronik, spel och musik har on saatu kaikki yhteen. Lahjoja, kuten leluja, elektroniikkaa, pelejä ja också denna jul skickats i stor mängd till barnklinikerna runtom i Finmusiikkia, on lähetetty tänäkin jouluna runsaasti lastenklinikoille ympäri land. Under året har vi satsat stort på att barnen skall trivas under sin tid Suomen. Vuoden aikana olemme panostaneetkin voimakkaasti lasten på sjukhuset. Det kan ses i de många evenemang som vi kunnat genomviihtyvyyteen sairaalajaksojen aikana. Siitä osoituksena ovat lukuisat föra med hjälp av faddrar och ett stort antal frivilliga. Vi är verkligen tapahtumat, joita olemme voineet kummien sekä lukuisten vapaaehtacksamma för den värdefulla hjälp som våra ofta upptagna faddrar och toisten kanssa ja avulla toteuttaa. Olemme todella kiitollisia siitä arvokvåra frivilliga understödjare ger oss. kaasta avusta, jota itsekin usein kiireiset kummimme sekä vapaaehtoiset tukijamme meille antavat.

Vi går in i det nya året med ett positivt sinne och genom att starta upp nya projekt. Som en helt ny tjänst startar vi en avgiftsfri juridisk rådgivUuteen vuoteen siirrymme positiivisin mielin ja myös uutta käynnisning tillsammans med vår samarbetspartner Advokatbyrå Jukka Kumtäen. Aivan uutena palveluna aloitamme yhteistyökumppanimme Lakipuvuori för familjer som har svårt att klara av alla lagparagrafer och hela asiaintoimisto Jukka Kumpuvuoren kanssa maksuttoman lakineuvonunderstödsdjungeln när ett barn insjuknat. De tjänster som familjerna enligt lag har rätt till är ofta så svårtolkade eller så är informationen om nan perheille, joilla on lapsen sairastuttua vaikeuksia selviytyä kaikista lakipykälistä ja tukiviidakosta. Perheille lain mukaan kuuluvat palvedem så knapp att hjälp verkligen är av nöden. En presentation av Jukka Kumpuvuori finns i denna tidning på sid 62. lut ovat usein niin vaikeasti tulkittavia tai tiedottaminen niin vähäistä, Och du kommer väl ihåg att det i Kummit-tidningen alltid också että apua todella tarvitaan. Jukka Kumpuvuoren esittely on tässä lehfinns artiklar på svenska. Denna gång hittar du dem på uppslaget 64-65. dessä sivulla 62.

Tahdomme kiittää teitä mukanaolosta ja tuestanne, hyvät lehtemme lukijat, ja samalla toivottaa Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle 2015!

Vi vill tacka er, kära läsare av vår tidning, för att ni varit med oss och för ert stöd och samtidigt önska er en God Jul och ett Gott Nytt År 2015!

päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Jouluvalmistelut yhtä juhlaa Tervetuloa tekemään onnistuneita löytöjä pukinkonttiin sekä nauttimaan ohjelmasta Varsinais-Suomen suurimpaan kauppakeskukseen!

Su 21.12. ”Mikä se joulu oikein on”, miettivät talviuniltaan kesken heränneet Muumipeikko, Niiskuneiti ja Pikku Myy klo 13, 15 ja 17. Luvassa myös tuttuja lauluja ja halauksia!

(Esityksen kesto n. 20 min)

Pidätämme oikeudet muutoksiin.

Katso koko ohjelma sekä lahjavinkkejä: kauppakeskusmylly.fi

Joulun alla Myllyssä mm.

• pe 19.12. kauneimpia joululauluja lasten laulamana • la 20.12. klo 13 ja 15 TV:stä tuttu Kelly • joulupukki tonttuineen tavattavissa perjantaista sunnuntaihin • maksuton askartelupiste • palveleva paketointipiste

Lahjoitimme jokaisesta joulunavauspäivänä 16.11. meillä vierailleesta 10 senttiä lyhentämättömänä Lastenklinikoiden Kummit ry:lle Tyksin Lasten ja nuorten poliklinikan toiminnan tukemiseen.

Kaikki liikkeemme palvelevat: ark. 10–21, la 9–18 ja su 12–21* (Prisma ark. ja la 8 alkaen) *Poikkeuksena Alko. Joulun poikkeusaukioloajat löydät Myllyn netistä. www.kauppakeskusmylly.fi

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (15,36 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

Teksti Matti Hannula kuvat Mainostoimisto King ja Matti Hannula

”Ei ole häiriintyneitä lapsia vaan häirittyjä lapsia”

Jari Sinkkonen kehottaa vanhempia pitämään silmänsä auki Lastenklinikoiden Kummien tämän vuoden teemana on lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi.

– Ärsykkeiden määrä on massiivisesti lisääntynyt, sanoo asian ytimessä jo yli kolme vuosikymmentä ollut lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.

S

inkkonen työskentelee Pelastakaa Lapset ry:ssä ylilääkärinä jo kahdeksattatoista vuotta. Hän on yhdistyksen omien lastenkotien konsultoiva psykiatri. Turun yliopistossa Sinkkosella on lastenpsykiatrian dosentuuri. Hän on kirjoittanut toistakymmentä kasvatusta, lastensuojelua ja lasten kehitystä käsittelevää kirjaa ja peräti kolme uutta on parhaillaankin työn alla.

Sinkkonen, 63, on erittäin kysytty kouluttaja ja luennoija. Hänellä on itsellään kolme aikuista lasta, mutta ei vielä lapsenlapsia.

– Se on ainoa asia, josta voin olla kenellekään kateellinen.

paikka. Meillä on jäykkyyttä ja toimintatapoja, jotka eivät ole tätä päivää. Kun esimerkiksi perheen kanssa lähdetään työskentelemään, pitäisi toiminnan olla aktiivisempaa ja nopeampaa eikä niin varovaista ja hienotunteista, Sinkkonen huomauttaa.

Psykodynaamisuus johtotähtenä Koko perheen hoitamisen tärkeys lasten tai nuorten mielenterveysongelmien kohdatessa on viime aikoina nostettu ykkösteemaksi. Mutta menetelmä ei suinkaan ole uusi.

– Se tuli voimalla kuvioihin jo 1980-luvun alussa, kun minä aloitin erikoistumisen, Sinkkonen muistaa.

– Muun muassa ensimmäinen kouluttajani, ylilääkäri Jussi Sierla, oli erittäin vahvasti perheorientoitunut jo silloin. Tosin toiminta oli tuolloin paljon psykodynaamisempaa kuin nykyään. Se piirre on mielestäni jäänyt turhankin pahasti taka-alalle.

Minulle psykodynaamisuus eli menneisyyden vaikutusten huomioonottaminen on johtotähti, sillä näen useimmat lasten mielenterveysongelmat yrityksenä sopeutua olosuhteisiin, jotka ovat kaukana optimaalisesta, Sinkkonen sanoo.

Remontin paikka Sinkkonen ei pidä itsestään selvänä, että lasten ja nuorten henkisessä hyvinvoinnissa olisi tapahtunut dramaattista käännettä huonompaan, vaikka välillä siltä tuntuukin.

– Polarisoituminen on terminä klisee, mutta uskon vahvasti, että meillä on suuri joukko lapsia, jotka voivat erittäin hyvin sekä aineellisesti että henkisesti ja ovat sosiaalisesti aktiivisia. Mutta sitten meillä on vähemmistö, joka ei voi ollenkaan hyvin.

– On äärettömän vaikea sanoa, onko tuo vähemmistö määrällisesti kasvanut. Mihin sitä pitäisi verrata? Sinkkonen kysyy. Häntä on jo pitkään askarruttanut lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tarjonta.

– Koko ajan puhutaan, ettei sitä ole tarpeeksi.

Kuitenkin meillä Suomessa lastenpsykiatritiheys on hyvällä tasolla kaikkiin muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Mutta täältä ”puusta katsoen” voisin ottaa asiaan kantaa sanomalla, että olisi remontin à Jari Sinkkonen on työskennellyt Pelastakaa Lapset ry:ssä ylilääkärinä jo yli 17 vuotta.

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

”

Vanhempien olisi vähän syytä ottaa selvää, minkälaista tavaraa heidän lastensa selaamilla sivustoilla on tarjolla. Vanhemmat tuntuvat olevan aivan pihalla näistä.

– Lapsen konsteilla sopeutuminen onnistuu kotona, mutta kodin ulkopuolella nuo konstit johtavat konflikteihin. Lapsen kiintymyssuhteen luonne on aina seurausta siitä, millaisissa olosuhteissa hän elää ja kuinka ennakoitava tuo ympäristö on. elämän valttikortti ”Ei ole häiriintyneitä lapsia vaan häirittyjä lapsia”, on lentävä lause, joka on todennäköisesti alun perin lähtöisin suomalaisen lastenpsykiatrian uranuurtajan, viime tammikuussa edesmenneen Terttu Arajärven suusta.

– Se sopii hyvin kiintymyssuhdeteoria-ajatteluun. Lapsi yrittää katsoa, miten hän saa maksimaalisesti turvaa ja läheisyyttä niissä oloissa, missä hän on, Sinkkonen tietää.

– Jos vanhemmat ovat ”pöhkönä” lapseensa, pitävät tätä sylissään ja tarvittaessa lohduttavat sekä välillä pistävät rajat, niin eihän lapsella tuollaisessa turvallisessa kiintymyssuhteessa ole hätäpäivää. Tuollainen suhde on monelta kantilta katsottuna lapselle elämän valttikortti, ja meillä kaikilla on syytä olla ikionnellisia, jos turvallisen kiintymyssuhteen paikka on koti, Sinkkonen sanoo.

– Mutta vaikka kiintymyssuhde ei olisikaan turvallinen, on lapsella silti paljonkin mahdollisuuksia selviytyä. Jos perheessä on vakavia päihde- tai mielenterveysongelmia tai lasten laiminlyöntiä tai kaltoinkohtelua, lapsen oma strategia auttaa selviämään hengissä kotona, mutta aiheuttaa ongelmia kodin ulkopuolella, hän jatkaa.

– Monissa yhteyksissä olen törmännyt tapauksiin, missä pyritään määrittelemään diagnoosi heti kun lapsi tulee vastaanotolle. Se on somaattisesta lääketieteestä peräisin oleva menetelmä, joka toimii psykiatrisella alueella useimmiten huonosti. On turha alkaa heti etsiä lapsesta ADHD- tai Aspergerpiirteitä. Sen sijaan pitää kiinnostua siitä lapsesta itsestään, Sinkkonen painottaa.

– Eräs nuorempi kollegani vastikään sanoikin osuvasti: ”Mitä enemmän minä tätä alaa olen harrastanut, sitä tärkeämmältä tuntuu jututtaa sitä lasta.”

– Jess! Hän ainakin on oppinut jotakin, Sinkkonen ”tuulettelee”.

”

Huostaanottotapauksissa biologisten vanhempien suhtautuminen, salliminen ja käyttäytyminen ovat useimmiten ratkaisevia tekijöitä lapsen juurtumisessa sijaisperheeseen.

– Meillä Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodeissa pyritään biovanhemmat pitämään mukana lapsen elämässä niin paljon kuin järkeväksi katsotaan, Sinkkonen kertoo.

Huostaanottokriitikot pitivät vielä muutama vuosi sitten yllä kovaa meteliä siitä, että sosiaalitoimi ei koskaan palauttaisi huostaanotettuja lapsia takaisin biologisille vanhemmilleen, vaikka edellytykset siihen olisivat.

– Se on täyttä puppua, Sinkkonen tuhahtaa.

– Päinvastoin: eräskin tyttö oli ollut 30 kertaa huostassa, eli hänet todellakin oli palautettu vanhemmilleen ja vieläpä monta kertaa – ainakin 25 liian monta. Tällaisissa tapauksissa sosiaalitoimi myötävaikuttaa lasten vaikeuksiin eikä ole auttavana osapuolena, kuten sen pitäisi.

Herätkää, pahvit!

Yhdysvaltalainen tutkijaprofessori Christopher Ferguson on sitä mieltä, ettei ole riittävästi näyttöä siitä, että väkivaltaisten pelien pelaamisella olisi vaikutusta lapsen käyttäytymiseen.

– Kysymys on hirveän paljon monimutkaisemmasta asiasta, Sinkkonen toteaa.

– Tampereen yliopistollisessa sairaalassakin työskennellyt kansainvälisen lääketieteen professori, lastentautien erikoislääkäri Per Ashorn on lähettänyt minulle linkin ravitsemustieteeseen liittyvään julkaisuun, missä kerrottiin tutkimuksesta, jossa osa nuorista miehistä pelasi tunnin ajan väkivaltapelejä ja osa ei-väkivaltaisia pelejä. Väkivaltapelejä pelanneilla verenpaine oli merkittävästi korkeampi. Heillä myös makeannälkä korostui, Sinkkonen kertoo.

– Eräässä toisessa alan julkaisussa todettiin metaanalyyseihin ynnä muihin tutkimuksiin pohjautuen, ettei paniikkiin ole aihetta, mutta silmät olisi syytä pitää auki; katsoa, minkälaisia pelejä lapset pelaavat ja kuinka pitkiä aikoja.

– Väkivaltapelien kanssa on vähän vastaava tilanne kuin pornon, Sinkkonen toteaa.

– Ala-asteikäiset pojat menevät älypuhelimilsosiaalitoimen haasteet laan pornosivustoille. Koulujen vanhempainillassa Pelastakaa Lapset ry. muun muassa valmentaa sijaisongelmaa sitten vähätellään vertaamalla sitä vanperheitä ja seuraa huostaanotettujen lasten sijoitushempien omassa nuoruudessa 1980-luvulla tapahten onnistumisia. tuneeseen omalta isältä tai isoveljeltä esille unohtu– Huostaanotettujen lasten mahdollisuudet selneen Ratto- tai Kalle-lehden selailuun, Sinkkonen vitä elämässä riippuvat milpyörittelee päätään. joonista asioista, Sinkkonen – Herätkää, pahvit! hän sanoo. huudahtaa pointiksi.

– Kunnat rahapulassaan – Vanhempien olisi väMistä lasten lääketieteen valitettavasti viivästyttävät hän syytä ottaa selvää, minaiheesta haluat lukea huostaanottoa niissäkin takälaista tavaraa heidän laspauksissa, joissa tarve sille tensa selaamilla sivustoilla on Kummit-lehdestä on ilmeinen. Se on aina viitarjolla. Vanhemmat tuntuvat asiantuntija-artikkelin? mesijainen päätös, ja aina on olevan aivan pihalla näistä.

Kerro se osoitteessa ensin perusteellisesti tutkitEikä oikeilla poluilla olla kummit@kummit.fi tava, mitä muita keinoja on silloinkaan, jos ala-asteen mahdollisesti olemassa. viidennen luokan pojat eivät 10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

á – En muista omalta kouluajaltani kertaakaan tulleeni haukutuksi sen vuoksi, että vaatteeni eivät olisi muodinmukaiset.

Nyt nuori joutuu tuon tuosta tosissaan pohtimaan, mitä kaverit tuumivat, lastenpsykiatri Sinkkonen hämmästelee.

muusta puhu kuin GTA5 (Grand Theft Auto V) -pelistä.

– Se on K18-peli! Sinkkonen huomauttaa. Hän tietää hyvin, mitä GTA:t sisältävät.

– Kenties sopivaa kamaa parikymppiselle älykölle, muttei 10-vuotiaalle tohelolle. sielunmurha Jari Sinkkonen on itse ollut koulukiusattu.

– En ollut kovin sporttinen. Harrastin huilunsoittoa, hän kertoo.

– Lumipesuja, simputtamista, porukasta eristämistä, Sinkkonen luettelee silloisia ”metodeja”.

– Joensuun yhteiskoulussa välituntivalvonta oli onneksi melko hyvää. Peloissaan ei tarvinnut olla.

Terapian kautta Sinkkosella on kosketusta tämän päivän kiusattuihin, sekä lapsiin että nuoriin.

– Systemaattisen kiusaamisen nykyulottuvuudet ja sen aiheuttamat vauriot ovat minullekin valjenneet. Voidaan puhua sielunmurhasta. Dramaattinen sana, mutta osuva.

Sinkkonen ymmärtää, että opettajien on vaikea nähdä ns. läpikatsomista.

– Lasta saatetaan kohdella kuin häntä ei olisi lainkaan olemassa. Esimerkiksi luokkachatti oli minulle aivan uusi juttu. Lapsen suosiota mitataan sillä, onko päässyt mukaan luokkachattiin vai ei.

Tuollaiseen syrjimiseen on kenenkään vaikea puuttua, Sinkkonen harmittelee.

Vähemmän järkevää tätä päivää ovat myös

pukeutumisvaatimukset.

– En muista omalta kouluajaltani kertaakaan tulleeni haukutuksi sen vuoksi, että vaatteeni eivät olisi muodinmukaiset, Sinkkonen sanoo.

– Nyt nuori joutuu tuon tuosta tosissaan pohtimaan, mitä kaverit tuumivat. ”Onks mun tennarit liian fruittarit?” aukusti ja iPad ok Kaiken kaikkiaan lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi näyttäytyy tänä päivänä Jari Sinkkosen silmiin ”äärimmäisen kirjavana”.

– Olen harrastanut lastenpsykiatriaa yli 30 vuotta.

Eräs mieliteemoistani on lasten kuormittuminen eli ärsykkeiden määrän massiivinen lisääntyminen, hän sanoo.

– Me suojaamme lapsia ärsyketulvalta huonosti.

Takavuosien idyllisen maalaiskylän turvalliseen ympäristöön ei toki ole paluuta. Mutta esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran lanseeraama ’pelipaussi’ on loistojuttu. Kahden viikon jaksosta alkuosa menee kähistessä, mutta toisella viikolla posket alkavat jo punoittaa lumilinnan teosta, mäenlaskusta tai luistelusta, Sinkkonen hymyilee.

– Joidenkin lasten kohdalla kyse on tosiaankin vieroittamisesta. Ihan oikeasti! hän korostaa.

– Koodaamistakin voi kaikin mokomin opettaa lapselle. Ei siinä ole mitään väärää. Kaksivuotias Aukusti ja iPad on aivan hurmaava yhdistelmä. Kysymys on pelaamisen sisällöstä ja määrästä. ● Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA

Meningokokki on raju bakteeri

Laran kohtalo jätti jossiteltavaa

Teksti ja kuvat Matti Hannula

Varhainen perjantaiaamu 15. maaliskuuta 2013 muutti yhden Mellunmäessä Itä-Helsingissä asuvan perheen arjen kertaheitolla. Meningokokkibakteeri pääsi riehumaan pienessä Larassa pahasti. Elämä jatkuu, mutta todella paljosta joutui Lara luopumaan.

K

olme ja puoli ensimmäistä elinvuottaan ilman normaalia flunssaa suurempia sairauksia elänyt Lara Mennander ei silläkään kertaa aluksi tuntunut mistään sen kummemmasta kärsivän.

– Tarhasta tullessaan Lara oli hyvin väsynyt. Hän meni nukkumaan, heräsi vain hetkeksi ja nukahti taas. Sitten kuume nousi lähelle 40 astetta, muistaa isä Mikko Mennander ensimmäisiä oireita.

– Itse asiassa Lara oli jo pari päivää aiemmin valittanut kurkkukipua, mutta oli tarhassa vielä silloin torstainakin, äiti Marianne Falck kertoo.

– Utelin Laran kaksi vuotta vanhemmalta isosiskolta Marissalta, oliko Lara nukkunut tarhassa päiväunet. Kun Marissa vastasi, ettei ollut, ajattelin vain, että väsymys johtuu siitä.

– Kun korkea kuume oli todettu, annoimme Laralle kuumelääkettä. Tunti myöhemmin hän oksensi. Epäilin vatsapöpöä. Jo siinä vaiheessa soitin terveysneuvontaan, koska Laralla ei aiemmin ollut koskaan ollut niin korkeaa kuumetta. Sieltä kehotettiin antamaan kuumelääkettä ja seuraamaan tilannetta.

Viisi hätäpuhelua tarvittiin Laran tilanne huononi nopeasti, ja Marianne-äiti soitti yön aikana terveysneuvontaan kaikkiaan kolmesti.

– Kolmen aikaan yöllä huolestuin itse varsinaisesti ensimmäisen kerran, kun Lara laski kiinteät ulosteet alleen. Kun vein Laraa vessaan, hän valitteli kovasti jalkojaan. Ne olivat kuin spagettia eivätkä oikein toimineet. Siinäkin vaiheessa terveysneuvonnan puhelinohje oli: kuumelääkettä ja seurantaa, tarvittaessa aamulla terveyskeskuspäivystykseen.

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

– Aamuyöstä saimme jonkin verran nukuttua, kunnes Lara kuuden maissa valitteli janoa. Siinä vaiheessa totesimme, että hänen ihoonsa on ilmestynyt mustikkatäpliä. Silloin terveysneuvontakin jo konsultoi Lastenklinikan lääkäriä, joka kehotti soittamaan ambulanssin.

– Soitimme välittömästi hätäkeskukseen, mutta ambulanssin tulo kesti kolme varttia. Soitimme hätäkeskukseen viisi kertaa, ensin minä kolme ja sitten Mikko kaksi.

Laran isälle, joka oli viiveestä ymmärrettävästi jo hieman hermostunut, hätäkeskuspäivystäjä löi luurin korvaan.

– Hätäkeskus oli luokitellut tilanteen D-tasoon eli ei-kiireelliseksi, emmekä itse asiassa tiedä, olivatko he missään vaiheessa soitoistamme huolimatta muuttaneet sitä kiireellisemmäksi, Marianne Falck hymähtää.

à Meningokokkibakteerin aiheuttamat verenkiertohäiriöt ja kudosvauriot olivat niin vakavat, että Laralta jouduttiin amputoimaan molemmat jalat ja vasen käsi.

Lisäksi hänelle tehtiin useita ihonsiirtoja.

 Kolmivuotissynttäreitään Lara vietti vielä täysin terveenä tyttönä. Kuva Laran perheen albumista.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

”

Soitimme välittömästi hätäkeskukseen, mutta ambulanssin tulo kesti kolme varttia.

Soitimme hätäkeskukseen viisi kertaa, ensin minä kolme ja sitten Mikko kaksi.

– Jälkeenpäin olen lukenut papereista, että ambulanssimiesten tarkkaillessa meillä kotona Laran tilannetta hänen kuntonsa oli romahtanut täysin.

– Kyllä he aika nopeasti tuntuivatkin tajuavan, miten vakava tilanne oli, Mikko Mennander sanoo.

– He soittivat saman tien Lastenklinikalle ja veivät Laran autoon.

Laran mukana ambulanssiin meni kolmannella kuulla perheen kolmatta lasta odottanut Marianneäiti. Mikko-isä jäi Marissan kanssa kotiin.

– Minä en siinä tilanteessa ymmärtänyt, kuinka paha Laran tilanne oli. Mikko taisi ymmärtää, Marianne toteaa Mikon nyökätessä vieressä.

Lääkäriambulanssi oli Laraa vastassa jo muutaman kilometrin päässä, Itäkeskuksessa.

– Sieltä tuli lääkäri katsomaan Laraa, totesi heti, että kyseessä on bakteeri, ja laittoi Laran tiputukseen.

tenklinikalla ottamassa estolääkitys. Niinpä Mikolle ja Marissalle sekä Laran molemmille mummeillekin tuli äkkilähtö Lastenklinikalle.

– Samalla pääsimme pikaisesti katsomaan Laraa teho-osaston eristyshuoneeseen, Mikko Mennander muistaa.

– Lastenklinikalle tulostamme ei ollut siinä vaiheessa kulunut kuin pari tuntia, mutta Lara oli jo aivan turvonnut ja sininen. Vielä teho-osastolle mennessämme hän oli mustikkatäpliä lukuun ottamatta

”

â Lara vihdoinkin ambulanssissa matkalla Itä-Helsingistä Lastenklinikalle.

Kuva Laran perheen albumista.

Lähipiirillekin äkkilähtö Lastenklinikalla Lara pääsi tietysti heti ensiapuun, äiti joutui odottamaan ensihoitohuoneen ulkopuolella.

– ”Saisinko edes hampurilaisen ja barbeja?” oli Lara kuulemma jossakin vaiheessa kysynyt hoitohenkilökunnalta, Jossakin vaiheessa minulle tultiin kertomaan, että Laralla on aivokalvontulehdus.

Vähän myöhemmin sain itse saattaa Laran tehoosastolle. Jäin sinne omaisten huoneeseen tietämättä edelleenkään tarkemmin, mistä kaikesta on kysymys. Aloin väkisinkin tulla levottomaksi, Marianne Falck kertoo.

– Kesti melko pitkään, kunnes lääkäri tuli ilmoittamaan, että epäilevät meningokokkibakteeria ja että koko Laran lähipiirin on välittömästi käytävä Las-

Huonojen sattumien summa

K

olmen vartin viive ambulanssin tulossa nosti Laran tapauksen toissakeväänä esiin monissa medioissa.

Laran vanhemmat olivat lähisukulaistensa avustamana tehneet saman tien Hätäkeskuslaitokselle valituksen sen toiminnasta. Laitoksen laillisuusvalvontayksikkö otti tapauksen selvitettäväkseen.

Kuunneltujen puhelutallenteiden perusteella voitiin todeta, ettei hätäpuheluissa tehdyissä riskinarvioissa tunnistettu sitä, että kyseessä oli korkeariskinen tehtävä, vaan päivystäjät päätyivät kirjaamaan tehtävän D-kiireelliseksi. Lisäksi osassa hätäpuheluista tilannetta ja sen muuttumista ei selvitetty riittävällä huolellisuudella.

– Riskinarvio on hätäkeskuspäivystäjän tärkein tehtävä. Hätäpuhelun sisällön perusteella päivystäjä arvioi, millaista apua ja kuinka nopeasti apua paikalle lähetetään. On erittäin valitettavaa, että tässä tilanteessa ris-

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

kinarviossa ei tunnistettu tehtävää korkeariskiseksi, sanoo Hätäkeskuslaitoksen lakimies Anna Alarautalahti.

Hätäkeskuksen tehtävä on hätäpuhelussa saatujen tietojen perusteella suorittaa riskinarvio kunkin toimialan vastuuviranomaisen antaman ohjeistuksen mukaisesti, määrittää tehtävän kiireellisyys ja välittää tehtävä oikealle viranomaiselle. Terveystoimen riskinarvio-ohjeistuksen laatiminen on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vastuulla. Hätäkeskuslaitoksen, HUS:n ja STM:n välisessä keskustelussa on ko. tapauksen johdosta nostettu esiin epäkohtana se, että nykyinen riskinarvio-ohjeistus ei ohjaa tunnistamaan sepsiksen eli yleisinfektion oireita.

Lisäksi nykyinen ohjeistus ei riittävästi huomioi sitä, että potilas on lapsi. Riskinarvio-ohjeistuksen kehittäminen on jatkuvaa ja tapahtuu viranomaisten yhteistyönä.

(Lähde: Hätäkeskuslaitos)

á Laran ja Marissan sisaruussuhde on vain lujittunut Laran kokemien vastoinkäymisten myötä.

à Sisätiloissa Lara pärjää proteeseilla jo melko mukavasti.

aika normaalin näköinen, Marianne Falck jatkaa.

– Kun sitten pari tuntia myöhemmin olimme Mikon ja hänen veljensä kanssa teho-osaston odotushuoneessa odottamassa seuraavaa vierailuaikaa, lääkäri tuli sanomaan, että on syytä valmistautua siihen, ettei Lara elä seuraavaan päivään asti.

– Olihan se lievästi sanottuna mullistavaa, että niin lyhyessä ajassa tilanne voi muuttua tuollaiseksi.

Muistan ajatelleeni, ettei se voi olla minun Larani, josta nyt puhutaan.

Jossittelulle sijaa Kukaan ei pysty sanomaan, kuinka suuri merkitys hälytyskeskuksen väärällä kiireellisyysluokituksella oli siihen, että Laran tilanne heikkeni Lastenklinikalla niin jyrkästi.

– Lääkäri siellä joka tapauksessa suuresti ihmetteli 45 minuutin viivettä, Marianne Falck muistaa.

– Luulenpa, ettei noin rajuja operaatioita olisi jouduttu tekemään, jos ambulanssi olisi tullut nopeammin, Mikko Mennander sanoo.

Meningokokkibakteerin aiheuttamat verenkiertohäiriöt ja kudosvauriot olivat niin vakavat, että Laralta jouduttiin ensin amputoimaan molemmat jalat polven alapuolelta ja sitten vasen käsi kyynärtaipeen alapuolelta.

– Lääkärit tekivät todella kovasti töitä ja useita operaatioita, että Laran oikea käsi säästyi. Se oli kuukauden päivät sidottuna kyynärtaipeesta kiinni kylkeen ja ranteesta nivusiin. Siihen tehtiin muun muassa useita ihonsiirtoja, äiti kertoo.

Kuitenkaan Laran oikea käsi ei tule koskaan palautumaan täysin entiselleen.

– Muun muassa puristusvoima on aika heikko, ja lisää käsioperaatioita on vielä edessä.

Isompia ja pienempiä operaatioita Kaksi ensimmäistä vuorokautta Lastenklinikalla olivat Laralle kriittisintä aikaa.

– Mutta oli Lara sen jälkeenkin hengityskoneessa pitkään, ja hänellä taisi olla kolme eri sydänlääkitystä, Marianne-äiti kertoo.

– Ja Laran pulssi löi kahtasataa, muistaa Mikkoisä.

Lara oli teho-osastolla kuukauden päivät.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

”

Lääkäri sanoi, ettei Lara ehkä elä seuraavaan päivään asti. Ajattelin, ettei se voi olla minun Larani, josta nyt puhutaan.

– Raajat menivät kuolioon. Iho oli kuin pahasti palanutta. Pääsiäisen tienoissa, maalis-huhtikuun vaihteessa tehtiin ensimmäiset amputaatiot. Laran toistakin kättä yritettiin kovasti saada pelastettua, mutta siinä lääkärit eivät onnistuneet, Mikko Mennander huokaa.

– Meille kerrottiin amputaation todennäköisyydestä jo silloin, kun kehotettiin varautumaan myös siihen, että menetämme Laran kokonaan. Mutta aluksi puhuttiin muistaakseni vain varpaiden amputoinnista, Marianne Falck sanoo.

– Joka tapauksessa meitä valmistettiin amputaatioihin hyvin. Laraa pidettiin muutamia viikkoja koomassa, ja jo ennen varsinaisia amputaatioita hänelle tehtiin joka toinen päivä erilaisia pienempiä operaatioita. Muun muassa kireät lihaskalvot avattiin, jotta veri pääsi kiertämään. Kuolioon mennyttä lihasta ja kudosta poistettiin vähän kerrallaan.

Kesäkuun 2013 alussa Laraa jouduttiin hoitovirheen vuoksi elvyttämään ihonsiirto-operaation yhteydessä viitisen minuuttia.

– Hänen päästään otettiin ihoa vartaloon. Päänahan alle oli pistetty vahvaa adrenaliinia, vaikka piti olla lievempää, Marianne Falck selvittää.

– Laran sydän petti. Olin Marissan kanssa Uimastadionilla odottamassa, että pääsisimme teho-osastolle Laraa tapaamaan. Itkin ja oksensin siellä säi-

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

”

kähdyksestä, kun klinikalta soitettiin ja kerrottiin, mitä oli tapahtunut.

Lara oli sinä vuonna jo järjestyksessään kolmas erittäin harvinaisen meningokokkibakteerin aiheuttamaan hengenvaaralliseen aivokalvontulehdukseen ja verenmyrkytykseen sairastunut lapsi Suomessa.

– Toisen vastaavanlaisen kohtalon kokeneen perheen kanssa olemme olleet jonkin verran yhteyksissä. Myös heidän lapseltaan jouduttiin amputoimaan raajoja, Marianne Falck kertoo heidän saamastaan vertaistuesta.

Kuin toinen vauva Perheen rutiinit menivät Laran äkillisen sairastumisen seurauksena tietysti täysin uusiksi.

– Mutta kaikki normaalit arjen asiat oli kuitenkin pakko hoitaa. Siihen ajatukseen minä tarrauduin, ja se ehkä osaltaan auttoikin minua selviytymään henkisesti, Marianne Falck sanoo.

– Pyrimme pyörittämään Marissan osalta arkea normaalisti: olimme Mikon kanssa vuorotellen sairaalassa Laran luona, ja se meistä, joka oli kotona, vei ja haki Marissaa tarhasta. Äidistäni ja serkuistani kuten myös Mikon siskosta ja äidistä oli lapsenkaitsijoina silloin iso apu, ja pystyimme olemaan välillä samaankin aikaan sairaalassa.

â Perhepotretissa Marianne-äiti, Lara, Marissa, Javi ja Mikko-isä.

á Laralla on äidille kahdenkeskistä asiaa.

Lara pääsi kotiin elokuun 2013 alussa.

– Hänellä oli vielä siinä vaiheessa muun muassa avanne ja letkuruokinta.

Syyskuussa Laralle syntyi pikkuveli.

– Olihan se ”hieman” rankkaa. Tavallaan oli kaksi uutta vauvaa, Marianne Falck toteaa.

Henkisesti kivikova Proteesimestari oli käynyt jo osastolla Laraa mittailemassa.

– Melkein heti kun alipainepumput pystyttiin ottamaan polvista pois, Mikko Mennander kertoo.

à Tietyt temput ja leikit sujuvat Laralta kuin keneltä tahansa viisivuotiaalta.

– Jalkaproteesit Lara sai vuosi sitten joulukuussa, mutta käsiproteesin vasta viime juhannuksena, Marianne Falck jatkaa.

Lara on kaikista vastoinkäymisistä huolimatta osoittanut henkisen vahvuutensa.

– Hän on varmasti vahvempi kuin kukaan aikuinen, isä sanoo.

– Ehkä Larasta on tullut vähän itsepäisempi. Voi toki olla, että se on normaalia uhmaiän mukanaan tuomaa, äiti tuumii.

Elokuussa Lara aloitti jo tarhassa osapäiväisesti.

– Hän sai palata samaan tarhaan, missä oli aiemminkin ollut. Etukäteen minua pelotti, miten siellä sujuu, Marianne-äiti tunnustaa.

– Mutta tarhakaveritkin ovat suhtautuneet Laran tilanteeseen tosi hienosti. Laralla on siellä oma avustaja, Samira nimeltään.

Ensi syksynä Laran on vaihdettava päiväkotia, koska nykyisessä ei ole esikoulua. Vuosi sen jälkeen onkin jo edessä meno peruskouluun, todennäköisesti samaan, missä isosisko Marissa on nyt ensimmäisellä luokalla.

Lara kävelee jo proteeseillaan sisätiloissa melko hyvin. Sen sijaan ulkoleikeissä niistä on vielä toistaiseksi enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Säännöllisen toiminta- ja fysioterapian avulla tilanne paranee koko ajan, Marianne-äiti sanoo.

– Odotamme, että Lara viimeistään kouluun mennessään osaisi kävellä proteeseilla jo ihan kunnolla.

Nyt pitää olla koko ajan vierellä vähän varmistamassa.

Pupu pukilta?

Marianne-äiti on Laran omaishoitaja ja kotihoidon tuen turvin Javi-pojan kanssa kotiäitinä muutenkin.

– Ennen Laran sairastumista työskentelin Helsingin kaupungin palveluksessa erään iäkkään, halvaantuneen naisen henkilökohtaisena avustajana.

Hänelle soitin sinä maaliskuisena aamuna ja sanoin, etten pääse sinä päivänä tulemaan, enkä ehkä koko viikkoon…

Mikko Mennander joutui kaksi vuotta sitten työttömäksi Itellan logistiikkakeskuksesta ja on nyt sen vuoksi koti-isänä, jollaiselle varmasti on nyt perheessä tarvettakin.

– Laran tapaus on opettanut ainakin sen, että elämä voi olla lyhyt. Koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu ja kenelle, Mikko ja Marianne sanovat.

– Vanhempina pystymme nyt silti nauttimaan arjesta. Se on kaikkein parasta, he toteavat.

– Kun Lara oli teho-osastolla, meitä kehotettiin varautumaan aivokalvontulehduksesta johtuvaan aivovaurioonkin, jopa sokeuteen. Mutta heti kun Laraa heräteltiin nukutuksesta, oli heti helpotus todeta, että ihan samanlainen Lara se on kuin ennenkin, Marianne Falck naurahtaa ja haluaa nyt suuresti kiittää kaikesta saamastaan avusta heidän sukulaisiaan, Lastenklinikan hoitohenkilökuntaa sekä teho-osastolla että K6:lla ja erityisesti lastentarhanopettaja Kirsi Kuusjärveä, jonka leikittämiset ja askarteluttamiset olivat pitkänä sairaala-aikana Laralle todella iso henkinen apu.

Lara täytti lokakuussa viisi vuotta ja odottaa nyt tietysti innolla joulua kuten kaikki muutkin ikäisensä lapset.

– Pupu, paljastaa Lara joululahjalistansa ykköstoiveen. Ihan kohta siis selviää, tuleeko perheeseen pieni, pörröinen lemmikki. ● Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

pIENI HETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran pieneen potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

18

www.kummit.fi • pieni hetki

Helsingin Lastenklinikka 27.10.2014 kello 11.34 Kaikkiaan kahdeksan ’Salatut elämät’ -tv-sarjan tähteä kävi lokakuun lopulla piristämässä lapsipotilaita. Osastolla K4 nelivuotias kokkolalainen Venla Salmela sai vieraikseen Sami Uotilan (Salkkareissa Aki Nikkinen) ja Maija-Liisa Peuhun (Ulla Taalasmaa).

Salkkaritähtien klinikkavierailusta lisää aukeamalla 26–27.

pieni hetki • www.kummit.fi

19

KUMMITApAHTUMA

Kaarina-kummi jakoi arvokasta tietoa Demossa

Pöytätavat haltuun pienestä pitäen

TeksTi ja kuvaT MATTI HANNULA

Veistä ei ruokaillessa saa laittaa suuhun, rapuveitsi on ainoa poikkeus. Korkeajalkaista lasia pidetään kiinni jalasta eikä varsinaisen lasiosan pohjasta, jotta lasissa oleva juoma ei lämpene.

S

iinä pari esimerkkiä niistä monista hyviin ruokatapoihin liittyvistä asioista, joita tapakouluttaja, kummi Kaarina Suonperä opasti lapsille lauantaina lokakuun 11. päivä helsinkiläisessä ravintola Demossa.

Lastenklinikoiden Kummien kanssa tekemänsä yhteistyön merkeissä ravintola tarjosi parillekymmenelle lapsipotilaalle – ja olipa joukossa muutama aikuinenkin – perinteistä kotiruokaa, joka tarjoiltiin tv:stäkin tutun kokin, Demon toisen omistajan Tommi Tuomisen apureineen luomina, silmiäkin hivelevinä annoksina.

20

www.kummit.fi • Kummitapahtuma

å Ravintola Demon toinen omistaja ja ykköskokki Tommi Tuominen kutsui lapset muutama kerrallaan keittiön puolelle katsomaan, miten ruoka ammattilaisten käsissä valmistuu.

 – Lautasliinaa pidetään sylissä kaksinkerroin taitettuna, ja kun liina otetaan sylistä, se taitetaan nätisti lautasen vasemmalle puolelle, opasti tapakouluttaja, kummi Kaarina Suonperä. Hänen vieressään Demon ravintolapäällikkö Timo Hannula.

Korkeajalkaista lasia pidetään kiinni jalasta eikä varsinaisen lasiosan pohjasta.

á

à Jälkiruoka, banana split, oli viimeistään viedä kaikilta kielen mennessään.

á Pikku-Siiri sai Kaarinalta lähiopetusta.

Reipas 14-vuotias Anton piti tilaisuuden päätteeksi kiitospuheen koko porukan puolesta ja sai lämpimät aplodit kaikilta.

Banana splitit kaiken kruununa Kolmen ruokalajin lounas oli kauttaaltaan suussa sulavaa. Ihmekös tuo: Suomen Gastronomien Seura on vuonna 2006 valinnut Demon Vuoden Ravintolaksi, ja sitä seuraavana vuonna Demo sai ravintoloitsijoiden keskuudessa erittäin himoitun Michelintähden. Ja Uudenmaankadun varrella Helsingin keskustan liepeillä jo lähes 12 vuotta toiminut Demo on tosiaankin pitänyt tasonsa. Valitettavasti tuo laaturavintola kärsi 24. marraskuuta sen verran mittavia vahinkoja kyseisen kerrostalon sisäpihalla syttyneessä tulipalossa, että se on ollut siitä lähtien suljettuna.

Tietoakin sopivin annoksin Alkuruoaksi lapsille tarjoiltiin lohta, pääruoaksi kananugetteja ja jättiranskalaisia. Jälkiruoaksi pöytiin kiikutettiin banana splitejä, jotka viimeistään olivat viedä kaikilta kielen mennessään.

Kaarinan käytösvinkit tulivat ruokailun ohessa juuri sopivina annoksina, jotta lapset saman tien ne myös helposti omaksuivat. Tapahtuman päätteeksi Anton, 14, sai kunniatehtävän pitää koko ryhmän puolesta kiitospuheen.

Anton inspiroitui ravintolavierailustaan niin paljon, että teki seuraavana päivänä kotona ihan itse koko perheelle sunnuntailounaaseen sekä alku- että pääruoan. Jälkiruoan tekemisen hän delegoi 12-vuotiaalle pikkusiskolleen Danielalle.

Tapahtuma tuntui jo paikanpäällä kaikin puolin onnistuneelta. Seuraavan päivän koskettavat terveiset Antonin perheeltä oli kaiketi paras kiitos sekä Kummeille että ravintola Demolle ja samalla vankka todiste siitä, ettei kaksituntinen tuona lokakuisena lauantaina mennyt todellakaan hukkaan. ● Kummitapahtuma • www.kummit.fi

21

KLINIKKAVIERAILU

Piristävä perinne sai jatkoa

Nämä palomiesvisiitit pysyvät mielessä pitkään Teksti ja kuvat Matti Hannula

S

uomessa vietettiin taas marraskuun lopussa, jo seitsemännen kerran, Paloturvallisuusviikkoa. Osana siihen kuuluivat tälläkin kertaa Päivä Paloasemalla -tapahtumat. Niiden puitteissa perheet pääsivät paloasemille oppimaan tärkeitä paloturvallisuustaitoja ja saivat muutenkin tutustua palokunnan toimintaan.

Koska lastensairaaloiden pienet potilaat eivät helposti pääse paloasemille vierailemaan, järjesti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK tänäkin vuonna yhdessä Lastenklinikoiden Kummien kanssa pihatapahtuman ja osastokierroksia kaikissa viidessä à Ruutanasta Kangasalan taajamasta kotoisin oleva kolmevuotias Aaron oli kantasolusiirron vuoksi K10:llä.

Palomiesten visiitti toi toivottua vaihtelua niin Aaronin kuin Kristiina-äidinkin päivään.

22

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

 Palomies Petri Nevalainen ja palomies-sairaankuljettaja Niklas Kaukonen piristivät neljävuotiaan vantaalaisen Anten päivää Helsingin Lastenklinikan osastolla K8. Antelta oli kotitapaturmassa murtunut reisiluu, mistä seurasi useamman viikon sairaalareissu. á Myös kirkkonummelainen Martin, 4, sai palomiehiltä tuliaisia.

á Helsingin VPK oli tuonut kalustoaan Lastenklinikan pihalle. Päällikkö Kari Kiiski pääsi Teemu-nallen kanssa lähituntumaan. Oikealla turvallisuuskouluttaja Pekka Kivi.

yliopistosairaalassa. Turussa palomiehiä nähtiin 4.11, Oulussa 6.11., Tampereella 11.11., Helsingissä 12.11. ja Kuopiossa 13.11.

Palomiehet jakoivat lapsille muun muassa Pikku Palomies -kypäriä, Pelasta mummo -puuhakirjoja ja värikyniä. ●  Leukemiaa sairastava espoolainen Joonas, 3, oli osannut pukeutua päivän teeman mukaisesti. Palomies Anssi Lindqvist (vas.) ja palomies-ensihoitaja Saku Kaipainen turisivat Joonaksen kanssa tovin osasto S10:n aulassa.

KUVA: JUKKA VILSKE

Teflon Brothers ja Sunan koulun kuoro saivat hyväntekeväisyyskappaleestaan kultaa

E

SpOOLAISEN SUNAN KOULUN KUORO on saanut kultalevyn yhdessä räp-yhtye Teflon Brothersin kanssa tekemästään kappaleesta Kendo Anthem. Kappaleen esittämisestä ja kuuntelemisesta kertyvät tuotot ohjataan Lastenklinikoiden Kummien kautta uuden lastensairaalan musiikkihuoneen soittimiin sekä musiikkivälineisiin ja sairaalan valmistuttua Kummien toimintaan. Kendo Anthem on remix-versio vuosi aiemmin

tehdystä Poika kotiin -kappaleesta, jolla niin ikään kerätään rahaa Kummien toimintaan.

Kendo Anthem, jonka kertosäkeessä kuullaan Sunan kuoron laulua, oli viime kevään jääkiekon MM-kisoissa Suomen virallinen kisakappale. Sitä on kuunneltu netissä yli kaksi miljoonaa kertaa. Single ylitti keväällä 20 000 myydyn singlen rajan.

Satajäseninen, viisi vuotta sitten perustetuttu Sunan koulun kuoro on esiintynyt

muun muassa Kummien Elämän Kevät -tapahtumassa Narinkkatorilla puolitoista vuotta sitten ja Elämä lapselle -konsertissa Hartwall Arenassa. Kuoro esiintyi myös marraskuussa Kummien joulunavaustapahtumassa Isossa Omenassa. Siitä lisää sivulla 60.

Sunan kuoro vastaanotti kultalevyn 30.10. omalla koulullaan. Kuvassa eturivissä musiikinopettaja Tiina Raula, Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster sekä Teflon Brothers -yhtye. ● Kummiuutisia • www.kummit.fi

23

Oriveteläisen Lumijärven perheen kaikki kuusi lasta olivat mukana risteilemässä. Vasemmalta Liisa, Venla, Niila, Luukas, Viola ja Linnea.

RISTEILyLLÄ

Lumijärvienkin lapsikatras lokakuisilla laineilla

Tallink Silja risteilytti taas klinikkapotilasperheitä

TeksTi ja kuvaT MATTI HANNULA

yhteensä viisi potilasperhettä Turun ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikoilta pääsi koulujen syyslomaviikolla lokakuun puolivälissä ilmaiseksi nauttimaan Turku-Tukholma -risteilystä Baltic princess -aluksella. Risteilyt lahjoitti Tallink Silja. Lastenklinikoiden Kummit avusti käytännön järjestelyissä.

T

ALLINK SILJA ON pAITSI LAHJOITTANUT kolmen viime vuoden aikana lapsipotilaiden perheille risteilyjä, niin se on samassa ajassa kerännyt Kummeille 180 808 euroa.

Lahjoituskohde on Helsingin Lastenklinikan leikkausosasto ja siellä O-kaaren hankinta. O-kaaren kokonaishinta on useita satoja tuhansia euroja. Sitä käytetään muun muassa ortopedisissä ja neurokirurgisissa leikkauksissa. koko ajan valppaana Melko tuore uusioperhe Valtonen-Nurminen Nousiaisista Turun kupeesta oli lähtenyt risteilylle neljän lapsen kanssa. Mukana olivat Tiina Valtosen lapset Lauri, 5, ja Eero, 3, sekä Marko Nurmisen lapset Aatu, 7, ja Ossi, 4.

24

www.kummit.fi • Risteilyllä

Heti risteilyn aluksi Muumi ja Pikku Myy kävivät tapaamassa lapsia.

Turun yliopistollinen keskussairaala on tullut Tiina Valtoselle hyvin tutuksi Laurin syntymästä lähtien.

– Sekä Laurilla että Eerolla on verisairaus nimeltään Wiskott-Aldrich -syndrooma, Tiina Valtonen kertoo.

– Taudin kuvaan kuuluvat erittäin matalat trombosyyttiarvot. Kun normaaliarvo on aikuisella 250, Laurin ja Eeron lukema on 20:n paikkeilla. Jo alle 50:n arvo aiheuttaa suuren verenvuotoriskin.

à Yliperämies Stefan Ölander valotti lapsille – ja vanhemmillekin – laivan ohjauslaitteiden toimintaa.

Potilasperheet risteilivät tällä kertaa Baltic Princessillä.

Komentosillalla Lauri, Aatu, Eero ja Ossi poseerasivat laivan kapteenin Juha Rautavirran kanssa.

â Tiina Valtosen lapset Lauri (oik.) ja Eero sairastavat Wiskott-Aldrich -syndroomaa.

Mukana risteilyllä oli myös uusioperheen toinen puolikas, Marko Nurminen poikiensa Aatun (vas.) ja Ossin kanssa.

Laurilla sairaus diagnosoitiin hänen ollessaan vuoden vanha, Eerolla heti hänen synnyttyään.

– Minä olen taudin kantaja ja olen saanut sen isältäni, jolla tuo tauti oli, Tiina-äiti sanoo.

Käytännössä Laurin ja Eeron kanssa pitää olla koko ajan valppaana.

– Kolhuja aiheuttavat harrastukset, muun muassa jalkapallo ja jääkiekko, ovat vaarallisina sopimattomia. Jos lapset esimerkiksi kiipeilevät, pitää olla koko ajan silmä tarkkana seuraamassa, ettei mitään pääse sattumaan.

Mustelmat herkässä Päähän kohdistuva isku on suurin riski, sillä siitä saattaa seurata aivoverenvuoto, joka on hengenvaarallinen.

– Mustelmia pojille tulee herkästi. Jos he esimerkiksi horjahtavat, ja nappaan käsivarresta kiinni, omat sormenjälkeni näkyvät siinä varsin nopeasti.

Mutta se ei ole sen vaarallisempaa. Isommasta kolhusta sen sijaan saattaa seurata veripatti, joka on erittäin kivulias ja voi aiheuttaa kuumeilua.

Pari kertaa on päässyt käymään pahemmin: – Eero putosi kerran rattaista, ja hänen silmänsä turposi umpeen. Laurin alta luiskahti tuoli, kun hän pienenä kiipesi pöydälle. Hän löi lattiaan takaraivonsa, johon tuli nyrkin kokoinen veripatti.

Sairaalassa tapahtuvalla gammaglobuliinitiputuksella saadaan trombosyyttiarvot melko nopeasti tasattua, mutta verisairaudestaan Lauri ja Eero eivät koskaan tule parantumaan. Mitään jatkuvaa lääkitystä tautiin ei ole olemassa.

– Joskus harvoin olen isompiin kolhuihin antanut kotona muutaman päivän ajan Cyklokapronia.

Se hajottaa verihiutaleita ja nopeuttaa paranemista.

Tiina Valtoselle oli syyskuun puolivälissä soitettu TYKS:n hematologiselta poliklinikalta, että koko perheellä olisi mahdollisuus päästä ilmaiselle risteilylle.

– Tämä on hieno juttu! Pojat eivät olekaan aiemmin olleet tällaisella koko vuorokauden risteilyllä. ● Risteilyllä • www.kummit.fi

25

KLINIKKAVIERAILU

porukalla pikkupotilaita piristämässä

Salkkaritähdet ihastuttivat ilmielävinä TeksTi ja kuvaT MATTI HANNULA

Helsingin Lastenklinikan poliklinikan aulassa oli maanantaiaamupäivänä 27. lokakuuta hieman epätodellinen tunnelma. peräti kahdeksan Salatut elämät -tv-sarjasta tuttua näyttelijää oli lähtenyt porukalla piristämään pienten potilaiden päivää.

S

ALKKARIOKTETTI KOOSTUI seuraavista näyttelijöistä: Oona Kare (Marianna), Pete Lattu (Kalle), Jarkko Nyman (Sebastian), Petteri Paavola (Elias), Maija-Liisa Peuhu (Ulla), Rosa Rusanen (Iida), Tero Tiittanen (Sergei) ja Sami Uotila (Aki).

He jakoivat ensin aulassa nimikirjoituksia. à K10:llä lohjalainen Veera Ahola, 12, sai toviksi seurakseen Rosa Rusasen (Salkkareiden Iida) ja Petteri Paavolan (Elias).

26

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

 Ranualaista Moona Väärälää, 10, onnisti poliklinikan aulassa.

Hän pääsi Pete Latun syliin ja kaikkien kahdeksan salkkaritähden kanssa samaan kuvaan.

à Espoolainen Mira Salonen pääsi poseeraamaan Tero Tiittasen (vas.), Rosa Rusasen, Jarkko Nymanin, Oona Kareen ja Maija-Liisa Peuhun kanssa.  Ortopedian ja traumatologian osastolla K8:lla Maija-Liisa Peuhu (Salkkareissa Ulla) ja Sami Uotila (Aki) piristivät muun muassa 15-vuotiaan helsinkiläisen Sanja Jernin päivää.

Moni muksu halusi myös ikuistuttaa itsensä kameraan tv:stä tuttujen hahmojen kanssa. Sitten puolet näyttelijöistä siirtyi kadun toisella puolelle Lastenlinnan osastoille. Lastenklinikan osastoja jäivät parivaljakkoina kiertämään Rosa Rusanen ja Petteri Paavola sekä Maija-Liisa Peuhu ja Sami Uotila.

Näyttelijöiden kommenteista päätellen visiitti tuntui olleen heille yhtä antoisa kuin lapsipotilaillekin, joiden sairaala-arkeen tuli varmasti kerralla iso piristysruiske. Potilaiden ja heidän vanhempiensa puheista taas pystyi helposti päättelemään, että Salatut elämät on seurattu sarja sairaalassakin. Mikä mukavinta: salkkaritähdet lupasivat tulla toistekin. ●

Neste Oilin ja Bluesin yhteistyö Kummien hyväksi jatkuu

J

ÄÄKIEKON LIIgASEURA ESpOO BLUES ja Neste Oil tukevat edelleen keskinäisellä yhteistyösopimuksellaan myös Lastenklinikoiden Kummien toimintaa. Neste Oil on jo useamman vuoden ajan lahjoittanut jokaisesta Bluesin tekemästä kotiottelumaalista Kummeille 100 euroa. Kummit ry ohjaa varat Jorvin sairaalan lastenyksikölle laitehankintoja varten.

Ennen lokakuun 17. päivä liiganousija Vaasan Sportia vastaan pelattua kotiottelua Neste Oilin markkinointijohtaja Sirpa Tuomi (kuvassa keskellä) ja Bluesin toimitusjohtaja Mika Rautio luovuttivat 3800 euron shekin Kummien toiminnanjohtaja Anne Knasterille. Summassa olivat mukana Bluesin viime kaudella vuodenvaihteen jälkeen tekemät maalit ja tämän kauden kolmen ensimmäisen kotipelin osumat. ●

Lahjoitus • www.kummit.fi

27

HEMMOTTELUPÄIVÄ Teksti ja kuvat Matti Hannula

Biljardia, spa-kylpyä ja KHL-kiekkoa

Viidelle isälle irtiotto arjesta

Joona Mujunen, Oulu Joonan vaimo synnytti viime huhtikuun lopulla hätäsektiolla 26. raskausviikolla kaksospojat, joista toinen kuoli 20 minuutin kuluttua synnytyksestä.

Eloonjääneen syntymäpaino oli 965 grammaa. ”Rajua draamaa, mutta onneksi toinen vauva voi nyt hyvin.”

Lastenklinikoiden Kummit jatkoi kiiteltyä hemmottelupäiväperinnettään lokakuun alussa, kun viisi sairaan lapsen isää eri puolilta Suomea oli kutsuttu pääkaupunkiseudulle vetämään henkeä yhdeksi kokonaiseksi päiväksi.

J

okainen yliopistoklinikka oli saanut ehdottaa yhtä isää mukaan hemmotteluun.

Tällä kertaa valinnat kohdistuivat HUS-alueelta espoolaiseen Markus Meriläiseen, TYKSalueelta ruskolaiseen Jari Soiniin, TAYS-alueelta tamperelaiseen Heikki Vähämasoon, KYS-alueelta varkautelaiseen Mika Soiniseen ja OYS-alueelta oululaiseen Joona Mujuseen.

Päivä aloitettiin Vantaalla BowlCircus Flamingossa, missä lajina oli biljardi. Ammatikseenkin pelannut Tommi Lamminaho jakoi neuvojaan.

Lajin perustaidot tuntuivat olevan isillä jo ennestään melko hyvin hanskassa.

Puolentoista tunnin mittaisen pelirupeaman jälkeen otti henkisen hyvinvoinnin valmentaja Sirpa Ärilä ohjat.

28

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

â Isät pääsivät yhteiskuvaan jokerikravattisten isäntien Jukka Kohosen (vas.) ja Jari Kurrin kanssa.

Kuvassa mukana myös Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster (edessä vas.) sekä kummit Heidi Sohlberg, Arttu Harkki ja Riki Sorsa.

Valmentamon tarjoama life coach -sessio laittoi isät puntaroimaan oman jaksamisensa painopisteitä.

La Famiglia -ravintolassa nautitun lounaan jälkeen isät pääsivät pariksi tunniksi nauttimaan Flamingo Span kylvyistä. Sitten Limousine Service

kyyditsi isät Helsingin puolelle Hartwall Arenaan, missä ohjelmassa oli KHL-liigan jääkiekko-ottelu Jokerit - Medvescak Zagreb. kiekko kiinnosti Isät saivat seurata peliä aitiosta, missä Jokerit tarjosi ennen peliä illallisen. Toimitusjohtaja Jukka Kohonen kävi kertomassa Jokerien KHL-kuvioista muun muassa taloudelliselta kantilta. General manager Jari Kurri puolestaan pistäytyi valottamassa pelillistä puolta.

Isien seurana Arenassa olivat kummit Heidi Sohlberg, Arttu Harkki ja Riki Sorsa, Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster sekä Kummien puolesta koko hemmottelupäivän järjestelyvastuun kantanut hallinnon ja markkinoinnin assistentti Kaisa Heinonsalmi.

Jokerit hävisi kroatialaisvierailleen 2–3, mutta ottelu oli joka tapauksessa isien mielestä hemmottelupäivän ehdoton huipentuma. Lätkämatsi oli itse asiassa ollut se täky, jonka vuoksi monet heistä olivat vastanneet Kummien kutsuun oitis myöntävästi.

– Eipä olisi tullut mihinkään tällaiseen lähdettyä, jos ei joku muu olisi järjestänyt, Markus Meriläinen totesi ikään kuin kaikkien viiden isän suulla.

– Ainakin minulle tämä hemmottelupäivä tuli todella hyvään saumaan, kun ei enää ole niin iso huoli lapsesta kuin vielä muutama kuukausi aiemmin. On ollut hauska päivä!

Rantasipi Airport tarjosi pidempimatkalaisille vielä yöpymisen ennen kotimatkaa. ●

MARKuS MeRILÄInen, espoo Markuksesta tuli kesäkuussa isä. Tyttövauva syntyi 23. raskausviikolla ja painoi 560 grammaa. Vauva oli ensin Lastenklinikan teho-osastolla ja sitten Jorvissa. ”Kotiin pääsy onneksi häämöttää jo, mutta kaikenlaista on matkan varrella ollut.”

JARI SoInI, Rusko Jarin 11-vuotiaalta pojalta löytyi vuosi sitten pahanlaatuinen aivokasvain.

Leikkauksen yhteydessä tuli toispuoleinen halvaus. Siitä toipuminen on ollut hidasta. ”Hoidot jatkuvat maaliskuulle, mutta sen jälkeenkin on vielä tiedossa muutama kuukausi infektioeristystä.”

à Henkisen hyvinvoinnin valmentaja Sirpa Ärilä piti isät tunnin ajan otteessaan.

á Tommi Lamminaho (kolmas oik.) tarjosi syventäviä biljardioppeja Flamingon BowlCircuksessa.

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

29

HEMMOTTELUpÄIVÄ

à Kummi Riki Sorsa oli pelkkänä korvana, kun Jari Soini kertoi hänelle Aleksi-poikansa sairaudesta Hartwall Arenan aitiossa KHLottelun erätauolla.

Piristysruiske omaishoitajalle

M

ARRASKUUN 18. pÄIVÄ 2013 Jari Soinilta jäivät työkalut Turun telakalla niille sijoilleen, eikä hän ole sen jälkeen työpaikallaan käynyt.

– Olen nyt 11-vuotiaan Aleksi -poikani omaishoitaja. Mitään mahdollisuuksia työelämään paluuseen ei ainakaan toistaiseksi ole, toteaa Turun kupeesta Ruskolta isien hemmottelupäivään matkustanut Soini.

Tuolloin, runsas vuosi sitten, Aleksilta diagnosoitiin pahalaatuinen aivokasvain, medulloblastooma.

– Pari kuukautta aiemmin oli jo ilmennyt oireita, muun muassa päänsärkyä jääkiekkoharjoitusten jälkeen. Sitten päänsärkyä alkoi olla myös aamuisin, ja oksentelukin tuli kuvaan mukaan, Jari Soini kertaa.

– Kävimme jo siinä vaiheessa lääkärissä, mutta ei Aleksi saanut lähetettä jatkotutkimuksiin. Lopulta hän ei enää pystynyt menemään kouluun. Kun tilanne yhä paheni, vein Aleksin yhtenä iltana päivystykseen, mistä saimme lähetteen neurologille ja sieltä magneettikuvauksiin. Kuvista löytyi syy kaikkeen. Ei ollut tullut mieleenikään, että kysymyksessä olisi aivokasvain, toteaa Aleksin kanssa kahdestaan asuva Jari Soini. Kaksi vuotta Aleksia vanhempi Niko-poika jäi taannoisessa erossa äidilleen.

– Kuten Aleksikin ensin, mutta kolmisen vuotta sitten hän muutti minun luokseni, Jari Soini kertoo.

Märkä rätti päin naamaa Hän oli vienyt Aleksin maanantaiaamuna 18.11. ensin magneettikuvauksiin ja sitten kouluun ja mennyt sen jälkeen työpaikalleen.

– En ehtinyt olla siellä kuin puolisen tuntia, kun TYKSistä soitettiin, että on ikäviä uutisia. Sanoivat vielä, etteivät yleensä kerro tällaisia uutisia puhelimitse, mutta nyt on pakko.

Jari haki saman tien Aleksin koulusta ja vei TYKSiin.

– En halunnut siinä vaiheessa kertoa hänelle, mistä on kysymys. Sairaalassa Aleksilla oli aivopaine jo niin korkea, että hänelle jo samana päivänä asennettiin shuntti.

Aleksi pääsi viikoksi kotiin. Hänet leikattiin joulukuun 2013 alussa. Leikkaus kesti koko päivän.

– Ennen kuin pääsin leikkauksen jälkeen tehoosastolle Aleksia tapaamaan, anestesialääkäri varoitteli minua mahdollisista hengitysvaikeuksista, käsien ja jalkojen liikkumattomuudesta sekä siitä, ettei ollut varmuutta, pystyykö hän itse nielemään. Se oli kuin märkä rätti päin naamaa. Hän ja leikannut lääkäri

30

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

olivat käyneet etukäteen kertomassa operaatiosta.

En muista, kertoivatko he, mitä kaikkea voi olla odotettavissa. Jos kertoivat, niin se oli mennyt minulta ohi, Jari Soini toteaa.

Hyvä uutinen oli, että kasvain oli saatu kokonaan pois. Pikku hiljaa Aleksi alkoi hengittää itse. Hän oli ensin pari päivää aikuisten ja sitten pari viikkoa lasten teho-osastolla.

– Muutamaan viikkoon Aleksi ei pystynyt puhumaan sanaakaan, eivätkä kädet ja jalat liikkuneet, koska paine aivoissa leikkauksen jäljiltä oli niin suuri.

Se oli hirveää aikaa, Jari Soini muistaa.

– Runsaan kuukauden päästä leikkauksesta alkoivat raajat vähitellen toimia ja Aleksi alkoi päästellä jonkinlaisia ääniäkin.

Aleksi oli sairaalassa kolmisen kuukautta. Jariisä oli tiiviisti läsnä.

– Sängyn vierellä olijoiksi ei hirveästi ilmennyt halukkaita, hän hymähtää. ”Tämä tuli todella tarpeeseen” Aleksin silmien ja kasvolihasten toiminnassa on edelleen suuria puutteita. Hän ei esimerkiksi pysty hymyilemään eikä saa suutaan kokonaan kiinni.

Niinpä äänteiden muodostus ei toimi normaalisti, vaikka puhe muuten sujuukin jo melko hyvin. Aleksi liikkuu pyörätuolilla. Hän ei pysty syömään eikä pukeutumaan itse eikä olemaan yksinään käytännöllisesti katsoen hetkeäkään. Sytostaattihoidot jatkuvat ensi kevääseen asti. Niiden vuoksi Aleksi ei pysty vielä olemaan normaalisti ”ihmisten ilmoilla” vaan elää infektioeristyksessä.

– Toinen käsi ja toinen jalka toimivat jo lähes normaalisti, mutta koordinaatio on pahasti hakusessa. Lääkärit ovat antaneet toivoa kävelykyvyn palautumiseen, mutta huono yleiskunto on toistaiseksi ollut vaativimpien fysioterapia- ja toimintaharjoitteiden esteenä, Jari-isä kertoo.

Isien hemmottelupäivänä Aleksista huolehti hänen äitinsä.

– Tämä tuli todella tarpeeseen, Jari Soini sanoi lähes liikuttuneena.

– Elämä on niin hektistä, etten ole edes ehtinyt analysoimaan omaa jaksamistani, hän tuumi aamupäivän biljardisession jälkeen.

– Eniten odotan illan KHL-ottelua, totesi Mestisjoukkue TuToa kannattava Soini.

– Vauhdikasta peliä, hän totesi sitten illalla Hartwall Arenassa toisella erätauolla.

– Enpä olisi pari vuotta sitten uskonut joskus olevani KHL-ottelussa kannustamassa Jokereita! ●

HeIKKI VÄHÄMASo, Tampere Heikillä on vuoden vanha tytär, jolla todettiin yhden päivän ikäisenä CNFmunuaissairaus. Yhdeksän päivän iässä vauvalle tuli laskimotukos, joka aiheutti aivoverenvuodon.

Useita leikkauksia takana. ”Tällä hetkellä näyttää melko hyvältä, mutta tilanne voi koska tahansa kääntyä huonommaksi.”

á Flamingo Span tarjoamassa parituntisessa hemmottelupäivä oli lähimpänä nimensämukaista. à Jokerien general managerina nykyään työskentelevä pelaajalegenda Jari Kurri kävi aitiossa kertomassa KHL:n kaukalonsisäisistä koukeroista.

â Ennenkokemattomat elämykset alkoivat jo KHL-ottelun alkuseremonioista.

MIKA SoInInen, Varkaus Mika on 3-vuotiaan pojan isä. Helmikuussa 2012 pojalla diagnosoitiin vaikeahoitoinen epilepsia. Viime kesänä löytyi geenivirhe, joita tutkitusti on maailmassa vain seitsemällä muulla. ”Vertaistukea löytyisi esimerkiksi Israelista ja Japanista, mutta ensin pitäisi opetella kieli.”

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

31

LAHJOITUS

Norstar jatkaa Kummien kumppanina

Fisher-Price on oikea lelumerkki pukinkonttiin Johtava lelujen maahantuoja Norstar Oy on jo runsaan vuoden ajan lahjoittanut Lastenklinikoiden Kummeille osuuden prisma-liikkeistä ostettujen Fisher-price -tuotteiden myynnistä. Ensimmäisen kauden lahjoitussummaksi kertyi 10 000 euroa. Uusittu rojaltisopimus jatkuu ensi vuoden elokuun alkuun.

S

OpIMUKSEN JATKAMISEN merkeissä avainasiakaspäällikkö Johanna Kirjonen Norstarista ja hankintapäällikkö Marju Ström SOK:sta vierailivat Helsingin Lastenklinikalla. Tuliaisinaan heillä oli monta upeaa lelupakettia lapsipotilaiden mielen virkistykseksi.

– Hienoa, että SOK antaa Prismahypermarketketjunsa kautta meille tämän lahjoitusmahdollisuuden, kun Norstar ei myy suoraan kuluttajille, Kirjonen kiittelee yhteistyökuviota.

– Tämä on ollut meidänkin kannaltamme hyvä kampanja. Se on näkynyt myyntiluvuissa selvästi, toteaa Ström.

Prismoja on ympäri Suomea runsaat 60, ja Norstarin, SOK:n ja Kummien 32

www.kummit.fi • Lahjoitus

yhteistyö palvelee kaikkien Suomen yliopistosairaaloiden lapsipotilaita. Tuotolla parannetaan viihtyvyyttä osastoilla.

– Valtakunnallinen tasapuolisuus on tavoitteemme, kun jaamme lahjoitusvaroja, korostaa Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster.

Norstarin lelubrändejä ovat FisherPricen lisäksi muun muassa Barbiet, Hot Wheels- ja Siku-autot, Schleich-eläimet sekä pienen tauon jälkeen uudelleen suureen suosioon vähän vanhempien lasten keskuudessa tulleet Turtles-hahmot. Kaikkia näitä löytyy Prismojen hyllyistä.

– Fisher-Price on meidän leluosastojemme vauvalelujen ykkösbrändi, hankintapäällikkö Ström kertoo.

á Johanna Kirjonen Norstarista (toinen vas.) ja Marju Ström SOK:sta (kesk.) toivat leluterveisiä Lastenklinikalle. Lastentarhanopettaja Marja Lopperi (vas.) ja ylihoitaja Briitta Klemetti (oik.) olivat erittäin mielissään tuliaisista. Kuvassa mukana myös Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster sylissään Teemu-nalle.

Tutusta lelusta turvallinen olo Lastenklinikalla ”leluvieraita” emännöivät ylihoitaja Briitta Klemetti ja lastentarhanopettaja Marja Lopperi. Klinikalla lahjoituslelut sijoitetaan tilanteen ja tarpeen mukaan eri osastoille tai alakerran leikkihuoneeseen, missä käy lapsia kaikilta potilasosastoilta.

– Lapsen kannalta on tosi kiva juttu, jos sairaalassa on joku samanlainen lelu kuin kotona tai päiväkodissa. Se tuo kummasti turvallisuuden tunnetta, Lopperi tietää. Lelujen puhtauden kanssa klinikalla on oltava tarkkana. Niinpä helposti puhdistettavat tai pestävät lelut ovat käyttökelpoisimpia.

– Jos lelussa on kangasta, se viedään esimerkiksi röntgenhuoneeseen tai muuhun sellaiseen paikkaan, missä lapsi ei pääse koskemaan leluun. Muuten se pitäisi pestä jokaisen kosketuskerran jälkeen, Lopperi kertoo.

Fisher-Price -lelut ovat helposti puhdistettavia ja siten ”klinikkakelpoisiakin”.

Mutta joka tapauksessa se on oikea lelumerkki myös pukinkonttiin. ●

Kummit kuva Tomi Palsa

&

Diandra Robin

HANNA PARTANEN Hanna-kummin viisaat valinnat

Pähkinää purtavaksi!

E Kysy!

Hanna vastaa Äiti puhuu jostain kuidusta.

Mitä se on, ja miksi sellaista kuitua pitää syödä?

Amanda 7 v.

Ravintokuitua saadaan muun muassa leivästä, puurosta, marjoista, hedelmistä ja kasviksista. Kuitua on kahdentyyppistä: liukenevaa ja liukenematonta, ja niillä on hieman eri tehtävät. Kuitu parantaa suoliston toimintaa ja on myös tärkeää ruokaa suolistossa eläville hyville bakteereille. Suomalaiset saavat yleensä liian vähän kuitua, joten riittävään kuidun saantiin on hyvä kiinnittää huomiota. Jos kuidun määrää lisää ruokavaliossa, se kannattaa tehdä pikkuhiljaa, jotta välttyy ylimääräisiltä vatsan väänteiltä. ●

rilaiset pähkinät ja siemenet ovat vihdoin rantautuneet myös Suomeen. Uusissa ravitsemussuosituksissa pähkinät ja siemenet on jo nostettu ihan päivittäiseen käyttösuositukseen – pieni kourallinen päivässä. Pähkinöiden ja siementen terveellisyydestä ollaan toki oltu tietoisia jo vuosikymmeniä, mutta nyt niiden saatavuus ympäri Suomea on parantunut niin paljon, että ne kirjattiin suosituksiinkin. Vaikka pähkinät ovat terveellisiä, sisältävät ne myös hyvin paljon energiaa. Aliravitsemuksen ehkäisyssä pähkinät ovat oivaa naposteltavaa, mutta mikäli ylipaino uhkaa, kannattaa pähkinöitä syödä kohtuudella. Jo 6-8 pähkinää päivässä antaa terveysvaikutuksia!

Pähkinä- ja siemeninfoa

Hasselpähkinä – Suomalaisille tuttu jo vuosien ajan muun muassa leivonnassa käytettynä. Kuitupitoinen ja maukas pähkinä.

Parapähkinä – Sisältää runsaasti seleeniä. 1-2 parapähkinää päivässä takaa hyvän seleenin saannin, mutta päivittäin nautittuna 4-5 kpl ylittää jo suositeltavan maksimisaannin.

Saksanpähkinä – Todellinen aivopähkinä ja näyttääkin siltä!

Sisältää ainoana pähkinälaatuna runsaasti elimistölle välttämätöntä omega-3-rasvahappoa – alfalinoleenihappoa. Pähkinöiden aateli ravitsemuksellisesti.

Pellavansiemen – Sisältää myös alfalinoleenihappoa, mutta ei imeydy niin hyvin, vaan toimii paremminkin kuitulisänä. Sisältää erityisesti geeliytyvää kuitua, joka on hyväksi suolistolle.

Kurpitsansiemen – Todella rautapitoinen siemen. Käy naposteluun tai myslin sekaan.

Reseptit Pähkinäinen kauramysli 150 g pähkinöitä

(esim. saksanpähkinää, parapähkinää, hasselpähkinää)

50 g auringonkukan siemeniä 50 g kurpitsan siemeniä 3-4 dl kaurahiutaleita 2-3 rkl juoksevaa hunajaa 2-3 rkl rypsi- tai saksanpähkinäöljyä 2-3 rkl vettä Pilko pähkinät veitsellä sopivan kokoiseksi rouheeksi. Rouhi myös kurpitsan siemenet.

Sekoita siemenet ja pähkinät kaurahiutaleiden kanssa. Sekoita keskenään vesi, hunaja sekä öljy ja lisää seos hiutaleiden sekaan.

Sekoita hyvin. Laita seos uunipellille leivinpaperin päälle ja paahda 180-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia. Puolessa välissä voit sekoittaa hieman, jotta mysli paahtuu sopivasti kauttaaltaan.

Anna jäähtyä ja purkita.

Kokeile mysliä seuraavaan tapaan aamu- tai iltapalaksi Kokoa kuppiin kerroksittain 1 pieni banaani viipaloituna tai 1-1,5 dl marjoja pakastimesta 1,5 dl maustamatonta jogurttia 2–3 rkl pähkinäistä mysliä

Hanna Partanen • www.kummit.fi

37

kliNikkAkUUlUMisiA

Neljä viidestä paranee

Lasten kantasolusiirtoja tehty Suomessa jo 40 vuotta Lokakuussa tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomen kantasolusiirtotoiminta sai alkunsa lasten syöpäosastolla Hyksin Lastenklinikalla.

M

AAilMAN ENsiMMäiNEN lAPsUUsiäN kantasolusiirto tehtiin Seattlessa USA:ssa jo vuonna 1968.

Suomessa ensimmäinen siirto lapsipotilaalle tehtiin Lastenklinikalla 24. lokakuuta 1974.

Kyseinen potilas kuoli hieman myöhemmin, mutta potilaana vuonna 1975 tehdyssä Suomen toisessa siirrossa ollut henkilö on yhä elossa.

Suomessa sairastuu syöpään vuosittain 130 –150 lasta ja nuorta. Heistä noin kolmasosa hoidetaan Lastenklinikalla. Lasten yleisin syöpä on akuutti lymfoblastileukemia, ja toiseksi yleisin syöpämuoto on pahanlaatuinen aivokasvain. Syövän hoitomuodot ovat solunsalpaajahoito, kirurginen hoito ja sädehoito erilaisina yhdistelminä sekä kantasolusiirrot. Lasten ja nuorten syövän hoitotulokset ovat Suomessa kansainvälisesti korkeaa tasoa: noin 80 prosenttia potilaista paranee.

Miespuolisia luovuttajia kaivataan Kantasolusiirtoja on kahdenlaisia: allogeenisissa siirroissa, joita Lastenklinikalla tehdyistä siirroista on ollut lähes 60 prosenttia, kantasolut saadaan terveeltä luovuttajalta, autologisissa siirroissa käytetään potilaan omia soluja. Lastenklinikalla on tehty yhteensä lähes 800 kantasolusiirtoa.

– Noin kolmasosa allogeenisen siirteen saavista potilaista saa siirteen omalta sisarukselta.

Kaksi kolmesta potilaasta tarvitsee siirteen vapaaehtoiselta luovuttajalta, kertoo ylilääkäri, dosentti Matti Korhonen Veripalvelusta.

– Kaksi kolmesta potilaasta tarvitsee siirteen vapaaehtoiselta luovuttajalta, kertoo ylilääkäri Matti Korhonen Veripalvelusta.

38

www.kummit.fi • Klinikkakuulumisia

Veripalvelun ylläpitämässä, vuonna 1992 perustetussa Suomen Kantasolurekisterissä on noin 25 000 jäsentä, jotka ovat valmiita auttamaan tuntematonta potilasta. Heistä noin kolme neljäsosaa on naisia.

– Miespuolisia luovuttajia kaivataan lisää, koska potilaista enemmistö on poikia, Korhonen toteaa.

Rekisteriin voi liittyä 40:een ikävuoteen asti, ja siinä voi olla 55-vuotiaaksi.

Kantasolurekisterin jäsenistä noin 500 on luovuttanut kantasoluja. Koska siirteen tulee kuitenkin olla potilaan kudostyyppiin nähden ehdottoman sopiva, etsitään sopivaa siirrettä myös kansainvälisistä rekistereistä.

– Kantasolurekisteriin tarvitaan jatkuvasti uusia jäseniä, jotta mahdollisimman monelle vakavasti sairaalle potilaalle löytyisi sopiva luovuttaja, Korhonen korostaa.

– Yksikään maa ei ole omavarainen, vaan esimerkiksi vuonna 2013 tehdyistä siirroista 46 prosenttia tehtiin ulkomaisella siirteellä.

Kantasolujen luovuttaja joutuu olemaan operaation vuoksi sairaalassa kaksi päivää.

Kantasolujen vastaanottaja joutuu olemaan Lastenklinikalla osasto 10:llä eristyksissä 1–2 kuukautta. aihealue laajenee Kantasolusiirtotoiminnan osalta Lastenklinikan syöpä-, veritauti- ja kantasolusiirtoyksikkö on Pohjoismaiden suurimpia alan toimijoita. Toiminta on ensimmäisenä pediatrisena keskuksena Pohjoismaissa ja ainoana Suomessa alan eurooppalaisen kattojärjestön, JACIE:n, akkreditoimaa.

– Kantasolusiirtotoiminnan osalta tuloksemme ovat lapsuusiän akuutin lymfoblastileukemian osalta hyvää ja myeloisen leukemian osalta erinomaista kansainvälistä tasoa, toteaa Lastenklinikan osastonylilääkäri Kim Vettenranta.

– Leukemian vuoksi tehtävien siirtojen määrä on vähenemässä tavanomaisen hoidon tulosten paranemisen myötä, Vettenranta sanoo.

– Toisaalta immunologisten sairauksien diagnostiikan nopea kehitys tuo uusia potilaita, jotka tarvitsevat allogeenisen kantasolusiirron. Lisäksi väestön etnisen taustan monipuolistumisen myötä tulee lisää potilaita, jotka lapsuusiässä tarvitsevat allogeenisen kantasolusiirron jonkin hemoglobiinisairauden vuoksi, Vettenranta ennakoi. ●

HEMMOTTElUPäiVä

Keilahalliyrittäjä, mestarikeilaaja Kimmo Lehtonen tarjosi pelaamisen lomassa äideille kuohuviinit. Äidit oikealta Ulla Rauma, Niina Piippo, Jessica Nylund, Susanna Kangas ja Terhi Mäntyvaara.

Vasemmalla hemmottelupäivän järjestelyistä vastannut hallinnon ja markkinoinnin assistentti Kaisa Heinonsalmi Kummeista.

äitejä hemmoteltiin Helsingissä

Keilaisäntä kustansi kuoharitkin TeKSTi Ja KUvaT MATTi HANNUlA

Kun sairaiden lasten isiä hemmoteltiin lokakuussa (s. 28 -31), piti äideille tietysti tasapuolisuuden nimissä tarjota vastaavantyyppinen päivä. Viisi äitiä kokoontuikin marraskuun 20. päivä Helsinkiin. Oli hyvä saada edes yhdeksi päiväksi unohtaa normaalit, raskaat arkirutiinit.

L

AsTENkliNikOidEN kUMMiT oli kutsunut äitien hemmottelupäivään yhden äidin jokaiselta yliopistosairaala-alueelta. Hemmoteltavina olivat Susanna Kangas Oulaisista (OYS), Terhi Mäntyvaara Virroilta (TAYS), Jessica Nylund Helsingistä (HUS), Niina Piippo Liedosta (TYKS) ja Ulla Rauma Savonlinnasta (KYS).

Aamupäivä vietettiin mestarikeilaaja Kimmo Lehtosen isännöidessä omistamassaan BowlCircus Ruusulassa.

Tunteikkaan esittelykierroksen jälkeen äidit nauttivat aamupalan, jonka jälkeen ohjelmassa oli tunnin verran keilailua.

Ruusulankadulta Töölöstä äidit kuskattiin mustalla, yli yhdeksän metriä pitkällä limousinella Helsingin keskustaan. La Famiglia -ravintola tarjosi jo perinteiseen tapaan hemmottelupäivän lounaan.

Sen jälkeen Limousine Service vei äidit kampaamo

Butikiin, missä laitettiin kutrit kuntoon.

Sitten olikin jo päivällisen aika. Monen ruokalajin mahtavan makuelämyksen tarjosi ravintola Demo. Siellä äideille piti pöytäseuraa yllätysvieras, kummi Riki Sorsa.

Hemmottelupäivän päätteeksi äidit pääsivät Aleksanterin teatteriin. Siellä ShoWhat-duo Jarkko Valtee ja Osku Heiskanen sekä StepUp Dancersin miestanssijat esittivät Joulun Tähdet 2014 -spektaakkelin. Ennen esitystä äidit pääsivät pikaisesti tapaamaan suosittua drag-kuningatarkaksikkoa.

Ennen kotimatkaa pitkämatkalaiset saivat vielä nauttia Cumulus Airportin tarjoamasta yöpymisestä. ●

á Limousinella liikkeellä olleet äidit käänsivät ohikulkijoiden katseet Aleksanterinkadulla.

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

39

HEMMOTTELUPÄIVÄ

Hemmottelupäivä oli Ulla Raumallekin enemmän kuin paikallaan.

Päivän paussi sairaalaelämään Tohmajärveltä Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva Ulla Rauma oli yksi viidestä hemmottelupäivään kutsutusta äidistä. Ullan koti on nykyisin Savonlinnassa, mutta hän asuu Kuopiossa entisen opiskelukaverinsa luona, koska Ullan vajaan puolentoista vuoden ikäinen Eikka-poika on ollut Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehohoidossa yhtämittaisesti jo runsaat seitsemän kuukautta.

E

ikka syntyi sektiolla heinäkuussa 2013, raskausviikolla 30, kun hän ei enää kohdussa kasvanut. Eikan syntymäpaino oli 650 grammaa. Ravinnonsaannissa oli alusta asti normaaleja keskosiän ongelmia, mutta varsinaiset hankaluudet ilmenivät vasta myöhemmin.

– Eikka ei yhtäkkiä enää ottanut kasvukäyriä kiinni, Ulla-äiti kertoo.

– Hänellä todettiin geenivirheestä johtuva Mulibrey-nanismi, joka aiheuttaa muun muassa lyhytkasvuisuutta ja lihasten heikkoutta.

Keuhkojen vajaatoiminnan vuoksi Eikalla on koko ajan ollut happiviikset. Lokakuusta helmikuuhun hän oli kotona, mutta sitten keuhkoissa alkoi kovasti ahdistaa. Savonlinnan keskussairaalassa ongelmaa jonkin aikaa tutkittiin, mutta mitään konkreettista syytä ei löytynyt.

– Kun Eikka sitten huhtikuussa alkoi mennä tosi huonoksi ja siniseksikin, tuli tehoryhmä Kuopiosta hakemaan meidät, Ulla Rauma jatkaa.

– Eikka laitettiin hengityskoneeseen, josta vieroittaminen ei sitten onnistunutkaan, kun keuhkot tuntuivat aina pakkautuvan kiinni. Niitä yritettiin pitää auki nenän kautta annettavalla painehoidolla, mutta sekään ei toiminut.

Ilkka Moilanen Ulla Rauman ja Darja Mentsikainen Jessica Nylundin kuontalon kimpussa.

40

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

Syyskuun alussa Eikalle tehtiin trakeostomia.

– Sen myötä keuhko-ongelma on hieman alkanut helpottaa ja liikkuminen on taas ollut mahdollista. Mutta välillä on hyviä ja välillä huonoja viikkoja.

Eikka oli puoli vuotta hengityskoneessa. Kotiventilaattorin käyttöä harjoitellaan nyt sairaalassa muutama tunti päivässä. Kotiin pääsy saattaa häämöttää jo lähitulevaisuudessa.

Joka toinen kellonympärys klinikalla Mulibrey-nanismiin liittyy usein myös sydänvaurio.

– Eikalla todettiinkin sydänpussin puristusta, joka aiheutuu siitä, että sydän kasvaa, mutta sydänpussi ei, Ulla valottaa ongelmaa.

– Sen vuoksi joudumme syöttämään hänelle diureetteja, jotka ovatkin auttaneet.

Hemmottelupäivää edeltävänä maanantaina Eikan sydän oli määrä katetroida Helsingin Lastenklinikalla, mutta tilanpuutteen vuoksi operaatio peruuntui.

– Ja lääkärit ovatkin nyt halunneet lykätä katetrointia, koska diureetit pitävät tilanteen hallinnassa.

Ulla-äiti on Eikan luona sairaalassa joka päivä lähes kellonympäryksen.

– Kotona Savonlinnassa uskallan käydä vain, kun Eikalla on riittävän hyvä vaihe. Mutta ei sellaisia ole ollut kuin kerran kahdessa kuukaudessa.

Eikan isä käy vapaapäivinään Kuopiossa, jonne Savonlinnasta on matkaa 160 kilometriä.

– Salilla käyminen on minun ja mieheni yhteinen terapiamuoto. Se oli yhteinen harrastuksemme jo ennen Eikan syntymää. On parempi purkaa aggressioita siellä, Ulla naurahtaa. Hänellä on sairaanhoitajan koulutus ja taustaa kehitysvamma- ja mielenterveyspotilaiden hoidosta palvelukodissa.

– Kuntouttava hoitotyö -kokemuksestani on ollut Eikan kanssa todella paljon apua. Äitien hemmottelupäivään pääsemisestään Ulla sai tietää jo lokakuun alkupuolella.

– Olin tosi, tosi onnellinen. Olin miettinyt, että johonkin tämänkaltaiseen pitäisi päästä, mutta omista säästöistäni en olisi arvannut tällaisessa tilanteessa lähteä sijoittamaan. ●

Viisi kertaa täydet pisteet Butikille.

ß Ravintola Demossa äidit saivat päivällisseurakseen Riki Sorsan. Takana keskellä kokki Tommi Tuominen eli ravintoloitsija itse.

á Kampaaja Kalevi Hyppönen tekee Butikissa suunnitelmaa Susanna Kankaan suhteen.

ß Ennen illan showta äidit tapasivat päätähdet Jarkko Valteen (takana vas.) ja Osku Heiskasen.

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

41

kUMMiUUTisiA

Sairaalakamut-palvelu tarjoaa vanhemmille välineen tutustua lapsen kanssa etukäteen sairaalaympäristöön.

TeKSTi MATTi HANNUlA

KUvaT MATTi HANNUlA JA ACTiVEARk JWT

Lapsen näkökulma kärkenä

Sairaalakamut antaa tietoa ja hälventää pelkoja Sairaalakamut.fi-verkkosivustoa rakennetaan parhaillaan kaikkien lapsiperheiden käyttöön. Hanke toteutetaan lahjoitusvaroin. Sivuston valmistuessa lapset perheineen voivat jo kotona tutustua sairaalaelämään aina poliklinikkakäynneistä pidempiin hoitojaksoihin – ja kaikki sisällöt tehdään juuri lasten näkökulmasta.

S

AiRAAlAkAMUT TARJOAA TiETOA lapsia kiinnostavalla ja inspiroivalla tavalla sekä samalla hälventää mahdollisia pelkoja liittyen sairaalaan ja siellä tehtäviin toimenpiteisiin.

– Palvelun rakentaminen lähti tarpeesta tarjota etukäteen perheelle mahdollisuus tutustua sairaalaan; mahdollisuus tutkia, mitä sairaalassa tapahtuu ja minkälaisia tiloja, tutkimusvälineitä ja ihmisiä siellä on, kertoo lastentarhanopettaja Marja Lopperi Helsingin Lastenklinikalta.

42

www.kummit.fi • Kummiuutisia

– Pientä lasta pitää etukäteen auttaa ymmärtämään, mihin hän on menossa. Se helpottaa sopeutumista, Lopperi jatkaa.

– Ja sairaalaympäristöä on hyvä katsella jälkikäteenkin, koska varsinkin pienelle lapselle se on vieras ympäristö.

Sairaalakamut-palvelu tarjoaa välineen myös vanhemmille, sillä sairaalasta voi olla vaikea keskustella lapsen kanssa.

à Muun muassa pehmolelu Nuppu on sairaalakamu, sairaalaan tulevan Vilma-tytön mukana oleva kaveri.

– Lapselle on kuitenkin hyvä etukäteen puhua tulevista, vaikeistakin asioista, Lopperi korostaa.

Kummien kautta valtakunnalliseksi Sairaalakamut.fi-sivuston toteutuksesta vastaa Activeark JWT. – Tällainen palvelu on ollut haaveissamme jo pitkään, kertoo Hyksin Naisten- ja lastentautien tulosyksikön tiedottaja Niina Kauppinen.

– Me emme ole tätä pyörää keksineet, vaan maailmalta löytyy paljon erilaisia esimerkkejä eri lastensairaaloiden sivustoilta.

Tämä on vain jäänyt HUSin muiden viimeaikaisten nettihankkeiden jalkoihin.

Samoihin aikoihin, kun päätimme, että on hyvä hetki, Kummit tarjoutui hankkeeseen kumppaniksi ja otti projektijohtamisen hoitaakseen.

– Se vähensi meidän työtaakkaamme huomattavasti, Niina Kauppinen huokaa.

– Me olemme nyt mukana asiantuntijoina, mikä on meille tietysti luontevin rooli. Meidän lisäksemme asiantuntijoina on tietysti ollut joukko eri yksiköiden hoitajia ja lääkäreitä. Lasten kanssa koko ajan työtätekevillä on paljon sellaisia käytäntöjä ja kikkoja, joita erilaisissa hoitotilanteissa voi hyödyntää.

Kummien mukaantulon myötä palvelusta tulee valtakunnallinen. Sairaalakamut ei suinkaan ole sidottu pelkästään Helsinkiin tai Lastenklinikkaan.

– Hullua olisikin näin pienessä maassa tällaisia hankkeita moneen kertaan toteuttaa, Kauppinen toteaa.

– Jotkut asiathan sitä paitsi pätevät joka ikiseen lääkärikäyntiin terveysasemallakin. Mutta kun puhutaan esimerkiksi nukuttamisesta, siirrytään tietysti enemmän sairaalamaailmaan. ”Juuri tällaista tarvitaan” Palveluun pääsee osoitteesta sairaalakamut.fi. Sairaaloiden omille sivuille tulee myös linkki palveluun.

Palvelun etusivu on kuin aukileikattu nukkekoti, mistä näkee ”mallisairaalan” erilaisia toimintoja. Sairaalan sisällä pääsee liikkumaan klikkaamalla.

– Kun uuden lastensairaalan suunnittelun puitteissa on ollut paljonkin yhteistyötä muun muassa potilasjärjestöjen ja vanhempien kanssa, on sitäkin kautta tullut toiveita tällaisen valmistavan materiaalin tuottamisesta, tiedottaja Kauppinen kertoo.

– Myös Lastenklinikan henkilökunta tuntuu olevan sataprosenttisesti sitä mieltä, että juuri tällaista tarvitaan.

ß Hyksin Naisten- ja lastentautien tulosyksikön tiedottaja Niina Kauppinen (vas.) ja lastentarhanopettaja Marja Lopperi Lastenklinikalta ovat olleet Sairaalakamut-hankkeen suunnitteluvaiheessa keskeisissä rooleissa.

Sovelluksessa sairaalakamu on esimerkiksi Nuppu-niminen pehmolelu, sairaalaan tulevan Vilma-tytön mukana oleva kaveri.

– Pehmohahmoa jännittää, mutta lapsi itse on reipas ja tietävä, Lopperi raottaa ”juonta”.

– Toki sairaalaan tulo on lapselle totinen paikka, eikä itkuakaan tarvitse hävetä, jos on kipeä. Mutta sairaalahoito auttaa.

Markkinointitapoja on monia Sairaalakamut-palvelua tullaan markkinoimaan paitsi lastensairaaloiden nettisivuilla niin myös muissa kanavissa.

– Vielä emme ole projektiryhmän kanssa ehtineet kovin syvällisesti pohtia, mitä kaikkia markkinointitapoja tulemme käyttämään, Niina Kauppinen sanoo.

– Voimme toki esimerkiksi jakaa flaijereita täällä sairaalassa tai laittaa palvelusta maininnan ajanvarauskirjeeseen.

Tapoja on joka tapauksessa monia.

Hankkeen rahoitukseen on alkuvaiheessa käytetty Kummien keräämiä, Helsingin Lastenklinikalle kohdennettuja lahjoitusvaroja.

– Sillä rahalla saamme tehtyä suunnittelutyön, konseptoinnin ja teknisiä määrittelyjä sekä luotua visuaalisen ilmeen ja toteutettua poliklinikka-osion täysin toimivaan muotoon, Kauppinen kertoo.

Kummit kerää edelleen kohdennettuja lahjoituksia palvelun muiden osioiden toteuttamiseksi.

Tarkkaa käyttöönottopäivämäärää ei ole vielä päätetty. Osallistumismahdollisuus sivustoon kohdistuviin lahjoituksiin löytyy osoitteesta sairaalakamut.fi. ● Kummiuutisia • www.kummit.fi

43

å Irina Björklund viettää tällä kertaa takuuvalkoisen joulun Lapissa.

Multitalentti kummidebytantti

Irina Björklund ryyditti joulukonserttia ripauksella ranskalaisuutta TeKSTi Ja KUvaT MATTi HANNUlA

Irina Björklund tunnetaan kaiketi parhaiten näyttelijänä. Hän on myös lahjakas laulaja ja lauluntekijä. Viime aikoina Irina on saavuttanut runsaasti kansainvälistäkin suosiota suomalaisista klassikkosävelmistä tekemillään ranskankielisillä käännöksillä.

I

RINa BJöRKLUNd ESIINTYI marraskuun 26. päivä Turun Logomossa tallennetussa Lastenklinikoiden Kummien Joulu Mielelle -konsertissa, joka nähtiin MTV3:lla 14. joulukuuta. Hän oli nyt ensimmäistä kertaa mukana Kummien tapahtumassa.

– Ensimmäistä kertaa pyydettiin, huomautti Irina, joka esitti konsertissa kehtolaulun Le rêve bleu, jonka Tapio Rautavaara on aikoinaan säveltänyt ja tehnyt suomalaisille tutuksi nimellä Sininen uni.

– Ei varsinaisesti joululaulu, mutta sopii teemaan, Irina totesi.

44

www.kummit.fi • Joulu Mielelle

Hän on kääntänyt tunnettuja suomalaisia lauluja ranskaksi, ja niitä ilmestyi aiemmin tänä vuonna hänen itsensä laulamana kokonainen albumillinen, joka kantaa nimeä La vie est une fête. Nimikappale on käännös Samuli Putron säveltämästä ja sanoittamasta laulusta Elämä on juhla.

Toinen käännösalbumi tulossa Irina Björklund asuu tätä nykyä EteläRanskassa ja on tuoreimman levyjulkistuksensa jälkeen käynyt Suomessa noin kerran kuussa tekemässä muutaman keikan kerrallaan.

– Olisi tietysti kiva, että olisi aina useampikin keikka samaan putkeen, mutta aikataulujen yhteensovittaminen ei ole helppoa. Ulkomailla asuvalle tällainenkin keikkatahti on kuitenkin varsin tiivis, Irina sanoi. Hän kääntää parhaillaan lisää suomalaisten laulujen tekstejä ranskaksi.

– Se on tällä hetkellä päätyöni. Ensimmäinen levy sai niin hyvin tuulta siipiensä alle Ranskassakin, ettei kannata siihen jättää, hän myhäili. Seuraava albumi äänitetään näillä näkymin toukokuussa ja on tulossa ulos ensi vuoden lopulla.

La vie est une fête on julkaistu jo monessa maassa ympäri maailmaa, muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa, Saksassa, Espanjassa ja Hollannissa.

– Toivon tietysti, että keikkakysyntääkin tulee jatkossa sieltä sun täältä. Se ei tosin olisi mikään helppo paletti järjestää, kun esiintyjäryhmäni koostuu seitsemästä

suomalaisesta. Itse pyrin joka tapauksessa olemaan paikalla eri maissa ainakin levynjulkistukseen liittyvissä tapahtumissa.

– Niitä odotellessa nautin täysillä musiikin tekemisestä ja ennen kaikkea konsertoimisesta.

Uusia produktioita odotellessa Suomessa Irina Björklund tunnetaan edelleenkin kaiketi paremmin näyttelijänä, muun muassa elokuvista Rukajärven tie, Levottomat sekä Minä ja Morrison, josta Irina sai parhaan naispääosan Jussi-palkinnon roolistaan Millana.

Irina asui miehensä Peter Franzénin kanssa Yhdysvalloissa pitkälti toistakymmentä vuotta, ja nelisen vuotta sitten siellä julkaistussa elokuvassa The American hän näytteli George Clooneyn tyttöystävää.

Irina on tänä vuonna ollut New Yorkissa brasilialaisen Emilia Ferreiran ohjaaman The Erotic Fire of the Unattainable -elokuvan kuvauksissa. Sen ensi-ilta on jossakin vaiheessa tulevaa vuotta.

Suomessa Irina on nähty elokuvien lisäksi muun muassa tv-sarjoissa Kaverille ei jätetä, Muodollisesti pätevä ja Karjalan kunnailla.

– Täällä Suomessa muutamakin produktio, joissa minun on tarkoitus olla mukana, odottaa vielä rahoituspäätöstä, Irina kertoi.

Saha-artistikin Irina Björklund on erikoinen artisti siinäkin mielessä, että hän osaa soittaa sahaa.

– Olin 16-vuotias ja asuin silloin Pariisissa, kun paikallisilla läpiyön kestäneillä elokuvafestareilla näin mustan komedian nimeltä Delicatessen. Sen maagisessa loppukohtauksessa soitetaan sahaa. Se kolahti todella voimakkaasti.

Päätin, että siitä tulee eläkesuunnitelmani: jos ei mikään muu toimi, niin voin sitten vanhana naisena istua tien reunalla ja tienata sahaa soittamalla ruokarahat perheelle.

No, toki moni muukin Irinan ”juttu” on toiminut, mutta 30-vuotiaana, eli runsaat 10 vuotta sitten hän joka tapauksessa alkoi totisemmin perehtyä aiheeseen.

– Tilasin netistä opetusvideon ja rupesin sen avulla itsekseni opiskelemaan.

– On sahoja ja sahoja, ja on soittajia ja soittajia, Irina kuittaa lähinnä ennakkoluuloihin perustuvat kommentit, joissa sahansoittoa pidetään vain toisarvoisena vingutteluna.

Irinalla on jo työn alla toinen tuttuja suomalaisia sävelmiä sisältävä ranskankielinen albumi.

– Sitä se toki voi pahimmillaan ollakin.

Kyllä soittaminen ihan tavallisella mökkisahallakin onnistuu, muttei kuulosta niin hienolta, Irina naurahti.

– Kauniinsävyinen saha ja taitava soittaja on sen sijaan hieno yhdistelmä. Ei sahansoittoa kuitenkaan voi kovin paljon yhtämittaa kuunnella, eikä sitä kannata samalle albumille kovin moneen kappaleeseen sovittaa.

La vie est une fête -albumilla sahansoittoa ei kuulla lainkaan, ja vaikka Irina soittaa sahaa vuonna 2006 ilmestyneen, yhdessä Peter Foxin kanssa tekemänsä Oh l’Amour -albumin kannessa, ei saha silläkään levyllä ole mukana kuin kolmessa kappaleessa. Kyseisen albumin myötä Irinan sahansoittotaidot joka tapauksessa tulivat Suomessa tunnetuiksi.

– Live-keikoilla otan yleensä sahan esiin kerran illassa. Minulla on niitä useampi. Eri maissa pitää olla eri saha odottelemassa. Lopetin niiden roudaamisen, kun kyllästyin selittelemään lentokentillä.

Irina suosii ruotsalaista Sandvikin Stradivariusta, eivätkä musiikkisahat ole kappalehinnaltaan kovin kalliitakaan.

– Alle satasen maksoin.

Kesät Suomessa Monet Irina Björklundia vähemmänkin lahjakkaat suomalaiset ovat perustelleet muualle muuttamistaan kotimaansa pienillä markkinoilla. Irinalla on aivan muut syyt ulkomailla asumiseensa.

– Muistan, kun ennen täältä lähtöäni väänsin samaan aikaan viittä näyttelijäntyöhön liittyvää duunia. Ehkä täällä ei olisi jäänyt riittävästi aikaa ja tilaa omille haaveilleen ja luovuudelleen sekä ajatuksilleen omasta tulevaisuudestaan.

Irina on syntynyt Ruotsissa, mutta asunut jo lapsesta asti paitsi Suomessa niin hyvin paljon myös Ranskassa.

– Juureni ovat Suomessa, Porvoon saaristossa, hän sanoo. Mutta ainakaan toistaiseksi Irina ei ole muuttamassa perheineen takaisin Suomeen.

– Mutta kaikki kesät on ehdoton pakko viettää täällä. Tällä hetkellä Ranska tuntuu kuitenkin hyvältä maalta asua, ja koen, että siellä, missä on perhe, on myös koti. Sitä paitsi muutot ovat niin isoja asioita, etten halua harrastaa niitä kovin usein.

Takuuvalkoista joulua Vuosi sitten Irina, Peter ja heidän tällä hetkellä seitsemänvuotias poikansa viettivät joulun Suomessa.

– Toki olimme viettäneet monta joulua Los Angelesissa, missä lumesta ei ole tietoakaan kuin korkeintaan vuoristossa. Mutta lumeton suomalainen joulu oli todella iso pettymys varsinkin tuollaiselle vaahtosammuttimen kokoiselle ihmiselle.

– Tulemme taas jouluksi Suomeen, mutta nyt otamme varman päälle ja menemme Lappiin. Kinosjoulu on se juttu, jonka perhe ja hyvät ystävät sitten läsnäolollaan täydentävät. ● Joulu Mielelle • www.kummit.fi

45

Linda Lampeniuksen taitavaa viulunsoittoa kuultiin Kummien konsertissa 17 vuoden tauon jälkeen. Sylvian joululaulu soi todella upeasti.

TeKSTiT MATTi HANNUlA

KUvaT TOMi PAlsA JA MATTi HANNUlA

Kansikuvatyttö teki paluun

Kummien joulukonsertti oli täynnä huippuhetkiä Lastenklinikoiden Kummien joulukonsertti, Joulu Mielelle, taltioitiin tänä vuonna ensimmäisen kerran Turussa. Näyttämönä oli monista muistakin tv-tuotannoista viime aikoina tutuksi tullut Logomo. Marraskuun 26. päivän iltana Logomon lavalle nousi joulumieltä tuomaan toinen toistaan upeampia artisteja ja kokoonpanoja.

Joulu Mielelle -konsertti esitettiin MTV3:lla 14. joulukuuta.

K

UMMIT-LEHTI aLKOI ILMESTYä vuoden 1997 alussa. Ensimmäisen numeron kansikuvapoikana oli Teemu Selänne.

Numeron 2/1997 kannessa oli Linda Lampenius. Saman vuoden lopulla viulisti Linda esiintyi Kummien Joulun Tähdet -konsertissa. Nyt, 17 vuotta myöhemmin, hän esiintyi Joulu Mielelle -konsertissa. Tällä välillä Lindaa ei ole näissä ympyröissä näkynyt.

– Muutin silloin 1997 USA:han ja sieltä Englantiin. En ole asunut Suomessa 17:ään vuoteen. Vuonna 2001 olin tosin jonkin aikaa Suomessa mutta vähän salaa.

Olin syömishäiriöiden vuoksi täällä sairaalassa. En esiintynyt juuri lainkaan. Sitten sain yllättäen työtarjouksen Ruotsista eräästä musikaalista ja lähdin sinne, Linda selvittää ”näkymättömyyttään”.

– Musikaali oli vain puolen vuoden projekti, mutta sen jälkeen alkoi tulla niin paljon muita töitä, ettei ollut mitään syytä lähteä Ruotsista pois.

46

www.kummit.fi • Joulu Mielelle

Vuonna 2008 Linda avioitui ruotsalaisen asianajajan Martin Cullbergin kanssa. Heillä on kaksi lasta, joista vanhempi täyttää tulevan vuoden alussa kuusi ja nuorempi kaksi.

Tavallaan Lindan toi nyt Suomeen Yle Fem -kanavalla 27.12. alkava kuusiosainen Nästan unplugged -musiikkisarja, jonka ensimmäisessä jaksossa tähtenä on Irina Björklund ja toisessa, 3.1. nähtävässä, Linda Lampenius. Ohjelman tuottaja Niklas Rosström järjesti kaksikon myös Kummien konserttiin.

– Ruotsissa teen paljonkin hyväntekeväisyyskeikkoja, sanoo Linda, jonka viimeisin albumi on neljä vuotta sitten julkaistu erittäin laadukas joululevy Angels. Albumin ainoa suomalaisen säveltäjän tekemä kappale on Sylvian joululaulu. Tuon Karl Collanin kauniin teoksen Linda soitti myös Joulu Mielelle -konsertissa. ●

â Irina Björklund tulkitsi Rautavaaraa ranskaksi. Sininen uni on Le rêve bleu.

Lisäksi konsertin alkajaisiksi kuultiin Irinan lausumana jouluruno.

Vuoden komein comeback kUMMiEN TAPAHTUMissA AkTiiVisEsTi mukana oleva Pepe Willberg lauloi Joulu Mielelle -konsertissa mahtipontisesti ranskalaisperäisen Oi jouluyön.

Pepellä on takanaan mahtava vuosi.

Muusikko-tuottaja Matti Mikkolan kanssa toteuttamansa Pepe & Saimaa -projekti oli yksi menneen kesän sensaatioista. Pepe & Saimaa -albumi nousi heti julkaisuviikollaan Suomen virallisen albumilistan kärkeen. Se on saavutus, johon yksikään Pepen yhdeksästä aiemmasta albumista ei ollut yltänyt.

– Eihän tällaista vanhaa sotaratsua tuollainen heilauta suuntaan eikä toiseen, Pepe vitsailee.

– Totta puhuen olen selkeästi hämmentynyt tästä kaikesta hulinasta. Että pitikin vielä tulla tällainen tähän, totesi tässä kuussa 68 vuotta täyttävä Willberg, jolle kolme vuotta sitten myönnettiin taiteilijaeläke.

– Olen ollut menneinäkin vuosikymmeninä tekemässä omasta mielestäni hemmetin hyviä levyjä, mutta mitään ei

ole tapahtunut, Pepe kummastelee. Ruisrockin Rantalavalla heinäkuun alussa Pepen Saimaa-kappaleet kuultiin ensimmäisen kerran livenä. Kriitikotkin lähes mykistyivät.

– Jo pikkupoikana asetin tavoitteekseni maailmanvalloituksen. Nyt olen päässyt jo Ruissaloon asti. En päässytkään hautaan laulajana, jonka lauluja lauletaan joulukaduilla, mutta joka ei ole saanut kultalevyä ja joka ei ole esiintynyt Ruisrockissa.

Jatkossa Pepe on kääntymässä klassisempaan suuntaan.

– Olen kiinnostunut tenoriaarioista.

Kolmessa lokakuun konsertissani lauloin encoren encorena Nessun Dorman. Se teki pahaa jälkeä katsomossa, naurahtaa Pepe, joka lauloi 1990-luvulla kolmena kesänä Savonlinnan Oopperajuhlien kuorossa.

– Harmi, etten silloin saman tien älynnyt kovemmin tarttua klasarihommaan.

Mutta onhan minulla vielä pari kolme vuosikymmentä aikaa, Pepe tuumii. ●

Heidi Sohlberg ja Janne Virtanen juonsivat joulukonsertin vuodentakaiseen tapaan – jouheasti.

á Pepe Willberg tutkailee jatkossa klassisempia polkuja.

Myös Martti Saarisen Varpunen jouluaamuna teki vaikutuksen.

â Kliff lauloi ensimmäisen kerran julkisesti englanniksi. Sitä ei olisi Christmas (Baby, please come home) -esityksestä uskonut.

à Esikoistaan odottava Suvi Teräsniska lauloi tuoreelta joululevyltään kappaleen Taivas sylissäni.

Joulu Mielelle • www.kummit.fi

47

JOUlU MiElEllE

Jannike Sandström esitti kappaleen Hallowed ground, joka on hänen pian ilmestyvä singlensä.

Jonne Aaron vaihtoi kieltä JOs TOi Vain elämää -ohjelman ensimmäinen tuotantokausi Cheekille tuhdin lisäboostin kansansuosioon, niin melkein saman voi todeta tapahtuneen myös Jonne Aaronille.

– Yllätyshän se oli. Ihmeen laajasti tuo televisio vaikuttaa ihmisiin, hän tuumii.

– Sen ohjelman myötä olen päässyt toteuttamaan tätä soolohommaa vähän eri levelillä kuin muuten olisin pystynyt.

Negative-yhtyeen keulahahmona Jonne Aaron lauloi englanniksi. Nyt soolouralla kieli on suomi.

– Vain elämää toi minulle tavallaan myös momentumin kielen vaihtoon.

Suomeen olen syntynyt ja suomea olen puhunut lapsesta asti. Se on aika luontevaa, ja olinhan minä jo aiemmin tehnyt muille paljon suomenkielisiä biisejä. On selvää, että yhteys kuulijoihin on aivan erilainen, kun laulaa suomeksi.

Joulu Mielelle -konsertissa Jonne Aaron lauloi tuoreelta Risteyksessä-albumiltaan kappaleen Kaipaan sua. Risteyksessä on jo toinen Jonne Aaronin suomenkielinen albumi.

Jonne Aaron oli aiemmin ollut Kummien konsertissa Negativen riveissä.

– Mutta siitä on jo aikaa. Emme kai yleensä oikein olleet salonkikelpoisia, hän naurahtaa.

– Tosi kiva, kun saan taas olla mukana. ●

à Lauri Tähkä oli loukannut muutama päivä aiemmin nilkkansa pahasti.

Kyynärsauvat olivat kuitenkin jääneet backstagelle, kun Lauri vetäisi kappaleen Joulu tuo luoksein rakkaat.

Arttu Wiskari lauloi yhdessä Aikamiesten kanssa lämmöstä ja läheisyydestä.

Jonne Aaron oli ensimmäistä kertaa sooloartistina Kummien konsertissa.

Tänä vuonna 50 vuotta täyttänyt Aikamiehet kajautti komeasti laulun Sydämeni joulun teen.

48

www.kummit.fi • Joulu Mielelle

Diandralla lyhyt joulu diANdRA EsiiNTyi JOUlU MiElEllE -konsertissa kahdesti. Hän lauloi soolona kappaleen Kuitenkin ja illan päätteeksi duettona Robinin kanssa upean sovituksen Wham!-yhtyeen 30 vuotta sitten julkaisemasta joululaulusta Last Christmas.

Siitä on vasta kaksi ja puoli vuotta, kun Diandra voitti Idols-laulukilpailun. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Päättyvän vuoden keväällä Diandra hurmasi Tähdet, tähdet -ohjelmassa, missä hän ylsi jopa finaaliin Jari Sillanpäätä vastaan. Nyt syksyllä nähdyssä The Voice Kids -ohjelmassa Diandra oli tähtivalmentajana. Ja kaiken tuon ohessa häneltä ilmestyi lokakuussa toinen studioalbuminsa Dynamiittii, mistä tuo Logomossa kuultu Kuitenkinballadikin löytyy ja on kolmas siitä lohkaistu single. Logomo tuli Diandralle hyvin tutuksi The Voice Kidsin myötä.

– Oli hauska juttu, että minut pyydettiin valmentajaksi, vaikka olen itsekin vielä aika nuori, 20-vuotias Diandra sanoo.

– Kai minun oli tarkoitus tuoda nuoren mielipide siihen. Se oli mahtava kokemus; hienoja lapsia ja upeita esityksiä. Oli hienoa nähdä heidän kehityksensä ohjel-

26.11.2014 Logomo, Turku Kummit kiittää:

á Logomosta tuli jo The Voice Kidsin myötä Diandralle hyvin tuttu talo.

manteon aikana. Omat Idols-muistot tulivat tietenkin mieleen. Onneksi sain nyt istua tuolissa eikä tarvinnut olla lavalla.

Diandran joulu jää tällä kertaa lyhyeksi.

– Lähden jo joulupäivänä laivakeikalle ja sitten esiinnyn Tampere-talossa YLEn uudenvuodenjuhlalähetyksessä. ●

Lokakuussa esikoisensa synnyttäneen Jipun Joulu Mielelle -laulu oli Heinillä härkien kaukalon.

Raskaampikin voi olla kaunista, kuten Jarkko Aholan Suojelusenkeli.

Robin lauloi Paperilennokin yksinään ja duettona Diandran kanssa Last Christmasin.

Sponsorit: Staples Kavli Aurinkomatkat Oriola Tallink Silja Laakkonen Radio Nova Lisäksi kiitämme: Artistit Levy-yhtiöt Esa Nieminen yhtyeineen Luovat Palvelut Oy Logomo EastwayPro Lastenklinikat Inserttiperheet Finnair Lumene Oy Goldwell Aavasaksan Vesi Viherlassila Leipomo Salonen Turun Citymarketit Vapaaehtoiset Taaleritehdas Aleksi Valavuori Jethro Rostedt Maski ja hiukset Työhuone Oy Krista Stenberg Susanna Eronen Suvianni Peltoniemi Maija Vanhanen TV-tuotanto Blue Media Productions Oy Artfarm/Noise House Ohjaaja Juha-Matti Valtonen Kuvaussihteeri/inserttitoimittaja Heidi Musakka Vastaava tuottaja Aarni Kuorikoski Vastaava tuottaja/MTV3 Tomi Suomela Juontajat Heidi Sohlberg Janne Virtanen

Joulu Mielelle • www.kummit.fi

49

Taaleritehdas Oyj:n toimitusjohtaja Juhani Elomaa ja viestintäpäällikkö Eeva-Kaisa Tarkkonen ovat tyytyväisiä ratkaisuun järjestää asiakastilaisuus Kummien joulukonsertin kyljessä.

Konserttilippupaketista mukava potti TYKSille

Taaleritehdas kantoi mallikkaasti yhteiskuntavastuuta Sijoitusyhtiö Taaleritehdas järjesti Lastenklinikoiden Kummien Joulu Mielelle -konsertin yhteydessä Turun Logomossa asiakastilaisuuden. Juhlasalissa oli yhtiön vähäinen oma henkilökuntaedustus mukaan lukien runsaat 200 henkeä.

T

AAlERiTEHdAs Oli OsTANUT kaikille kutsuvierailleen konserttiliput. Vieraista suurin osa oli turkulaisia.

– Erään asiakastilaisuuden yhteydessä Helsingissä runsas vuosi sitten kannustimme asiakkaitamme sijoittamaan Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeeseen, missä olimme itsekin mukana, Taaleritehtaan toimitusjohtaja Juhani Elomaa kertoo ”tempauksen” taustoista.

– Helsingissä vastaanotto oli erittäin myönteinen. Mutta seuraavana päivänä Turussa vastaavanlaisessa tilaisuudessa eräs paikallinen lastenlääkäri ilmoitti, ettei senttiäkään pääkaupunkiseudun hankkeelle, kun Turunkin sairaalalla on suurta rahantarvetta, Elomaa jatkaa.

– Siinä sitten lupasin, ettemme toki jätä turkulaisiakaan yksin.

Uusi lastensairaala Turkuunkin Kovin montaa euroa ei Helsingin hankkeen kirstuun Turusta kilahtanut. Elomaan turkulaislähtöisyydestä huolimatta asia harmitti häntä hieman mutta unohtui pian.

– Kunnes turkulainen liikemies ja urheiluvaikuttajanakin kunnostautunut 50

www.kummit.fi • Joulu Mielelle

Seppo Sutela, mökkinaapurini Paraisilta, otti yhteyttä ja muistutti minua lupauksestani, Elomaa naurahtaa.

– Tulee aina aika, jolloin lupaus pitää lunastaa. Se on olennaista varsinkin meidän luottamusbisneksessämme.

Niinpä TYKS saa Taaleritehtaan panostuksen myötä Kummien kautta joulukonsertin lipputuloista mukavan lisäpotin.

Lahjoitusvaroja tullaan Turussakin tarvitsemaan toki enemmänkin, sillä samalla viikolla, kun Joulu Mielelle -konsertti Logomossa tallennettiin, päätti VarsinaisSuomen sairaanhoitopiiri rakennuttaa TYKSin alueelle uuden lasten ja nuorten sairaalan sekä synnytyssairaalan vuoteen 2018 mennessä. Hankkeelle on haettu valtionavustusta, mutta totta kai lahjoituksiakin tarvitaan taas.

– Meidän tilaisuudestamme kertynyt tuotto kohdistetaan näillä näkymin TYKSin lastenklinikan laitehankintoihin, toimitusjohtaja Elomaa kertoo. Laitteilla tulee varmasti olemaan käyttöä uudessakin sairaalarakennuksessa.

Turkulaistunut monitoimimies Aleksi Valavuori toimi Taaleritehtaan asiakastilaisuuden juontajana. Ennen konserttia saliin saatiin haastateltaviksi illan artisteista Diandra, Linda Lampenius ja Lauri Tähkä sekä konsertin yhdessä Janne Virtasen kanssa juontanut Heidi Sohlberg.

Ruokailun lomassa oli Kummien organisoima huutokauppa. Jethro Rostedt toimi meklarina, ja vieraat innostuivat huutamaan erilaisia lastensairaalan tarvikkeita ja välineitä peräti 20 000 euron arvosta.

Suomalaisuus tärkeä arvo Taaleritehdas on perustettu kahdeksan vuotta sitten. Juhani Elomaa on yksi yri-

tyksen perustajista ja ollut toimitusjohtajana alusta alkaen. Puolitoista vuotta sitten Taaleritehdas listautui pörssiin. Ylivoimainen omistusenemmistö on kuitenkin omilla työntekijöillä.

Yhtiö tarjoaa asiakkailleen arvopaperipalveluita sekä sijoittaa paitsi yhdessä asiakkaidensa kanssa niin myös itse. Taaleritehtaalla on lähes 3000 asiakasta ja varoja hoidossaan noin 3,3 miljardia euroa. Henkilökuntaa on noin 150. Pääkallonpaikka on Helsingissä. Suomessa toimipisteitä on lisäksi Turussa, Tampereella, Porissa ja Oulussa. ”Eksotiikkaa” Taaleritehtaan toimintaan tuo tytäryhtiö Turkissa Istanbulissa ja toimisto Kenian pääkaupungissa Nairobissa.

– Pyrimme erottautumaan saman alan muista toimijoista yhdistämällä arvopaperisijoittamisen ja omistamisen, Elomaa valottaa.

– Tuo omistaminen tarkoittaa erityyppisiä suoria sijoituksia erityisesti Suomeen, sillä suomalaisuus on meille tärkeä arvo.

Tavoitteenamme on lisätä omistajuuden iloa ja ymmärrystä ja saada hankkeiden kautta kansainvälistä hyötyä ja luotua työpaikkoja.

Taaleritehdas rakentaa parhaillaan Suomeen muun muussa biokaasulaitosverkkoa. Yhtiö on myös rakennuttanut toistatuhatta asuntoa. Taaleritehdas on Suomen viidenneksi suurin metsänomistaja ja vuoden takaisen yritysoston myötä eräs Suomen suurimmista sisäovien valmistajista.

– Uskomme hajauttavaan voimaan, ja missiomme on edistää suomalaista omistajuutta ja suomalaisen pääomamarkkinan kehittymistä, toimitusjohtaja Elomaa korostaa. ●

KUMPPANIT

Kolmikantayhteistyö jatkuu

Suojalaseilla silmävammat minimiin Lastenklinikoiden Kummit jakaa yhteistyössä Mainoslahja-Team Oy:n sekä Silmä- ja kudospankkisäätiön kanssa suojalaseja koululaisille. Juuri joulun alla jaettavat lasit säästävät taas tulevissakin uudenvuodenpaukutteluissa lapset monilta ikäviltä silmävammoilta.

K

ummit on tehnyt kaksi vuotta ennaltaehkäisevää yhteistyötä säätiön kanssa. Vuosi sitten Kummit jakoi MainoslahjaTeamin toimittamia suojalaseja Espooseen sekä Sunan että Kilonpuiston kouluun ja Nurmijärvelle Lepsämän ala-asteelle. Tänä jouluna laseja kiikutettiin turkulaiseen Puolalanmäen kouluun sekä Päivänkehrän ekaluokkalaisille Espooseen. Lisäksi niitä on jaettu joulun alla järjestetyissä kauppakeskustapahtumissa Isossa Omenassa ja Lippulaivassa.

Tänä vuonna yhteinen tukisumma, 3568 euroa, kohdistetaan Lastenklinikoille erityiskirjojen ja materiaalien hankintaan lapsipotilaille, joilla on rajoitteita näkö- ja kuuloaisteissa. Suojalasikampanjassa ovat mukana myös raahelainen Miilumachine Oy ja espoolainen Actavis Oy. Silmä- ja kudospankkisäätiö perustettiin vuonna 1956 silmälääkärien ja Lionsjärjestön yhteisvoimin.

– Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea silmätauteja, -vammoja ja -vikoja koskevaa tieteellistä tutkimustoimintaa myöntämällä muun muassa apurahoja, joita on tänäkin vuonna myönnetty 107 000 euroa, kertoo säätiön hallituk-

Silmä- ja kudospankkisäätiön hallituksen jäsen Kaj Oksanen (vas.) ja Mainoslahja-Teamin toimitusjohtaja Jarmo Sinisalo kävivät tuomassa kivoja suojalasiterveisiä Kummien toiminnanjohtaja Anne Knasterille.

sen jäsen Kaj Oksanen. Suojalasien jakaminen on keskeisessä roolissa silmävammojen ennaltaehkäisyssä. Säätiö on jakanut suojalaseja muun muassa alakoululaisille jo kymmenisen vuotta erityisesti juuri joululomien kynnyksellä. Tänä vuonna suojalaseja on jaettu yhteensä yli 20 000 kappaletta.

– Suojalasit ovat varsinkin paikallaan uudenvuodenraketteja ammuttaessa ja ympärivuotisesti esimerkiksi salibandya pelattaessa ja sekä metallitöissä että halonhakkuussa, Oksanen muistuttaa.

Kummien ikäkumppani Perheyritys Mainoslahja-Team on perustettu vuonna 1993, eli se on täsmälleen yhtä vanha kuin Lastenklinikoiden Kummit.

– Tosin sen edeltäjäyritys Mainoslahja

Oy perustettiin jo 35 vuotta aiemmin, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Sinisalo.

– Äitini työskenteli Mainoslahjassa vuodesta 1964 ja osti yrityksen liiketoiminnat perheellemme 21 vuotta sitten.

Hän jäi eläkkeelle kahdeksan vuotta sitten, jolloin vetovastuu siirtyi minulle.

Liike- ja yrityslahjojen osuus Mainoslahja-Teamin toimialasta on viime vuosina selvästi pienentynyt. Yritysten tilaamat erikoislahjat ovat vallanneet alaa. Myös logistiikkapalvelut ja verkkokauppa ovat vahvasti Mainoslahja-Teamin tätä päivää.

– Kummien kanssa olemme olleet enemmän tai vähemmän yhteistyössä koko yhdistyksen historian ajan. Yritämme keksiä kaikenlaisia uusia juttuja, joiden avulla pystymme auttamaan ja tukemaan, Sinisalo kertoo. ●

Milla-missi Kuopion klinikalla

M

arraskuussa Japanissa Miss International -kauneuskilpailussa upeasti viidenneksi sijoittunut Miss Suomi -kisan toinen perintöprinsessa Milla Romppanen vieraili kotikaupunkinsa Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenklinikalla. Milla piristi muun muassa yhdeksänvuotiaan kulholaisen Aino Hakkaraisen päivää.

Miss International -kilpailussa mittelivät kaikkiaan 73 eri maan edustajat. Kisa on aina 1970-luvulta asti pidetty joka kerta Japanissa.

Milla Romppanen tuli tv:stä monelle tutuksi jo vuoden 2010 X Factor -kisasta, missä hän kokeili siipiään laulajana. ●

Kumppanit • www.kummit.fi

51

kliNikkAViERAAT

Perinne parhaasta päästä

Joulu joutui taas Lastenklinikallekin

AsianJa tapahtui joulukuun 4. päivänä, että perinjo at tuliv ut tont n hieri Rosc ajotoimisto laitlle teiseen tapaan Helsingin Lastenklinika easta mak joulu tamaan pöydän monenlaisesta koreaksi ja koristelemaan kuusen. nJoulupukkikin oli matkustanut Korvatu iä pien ille laps toi ja iin unk aup turilta pääk in ja upuk Joul htui tapa Ja n. ssaa tulle tuliaisia ollessa, Roschier-tonttujen poliklinikan aulassa taman muu i laulo että poikabändi Kliff tuli ja suuvielä alla paik oli kappaleen. Ja yhtäkkiä . iaan emp vanh än heid ja ia rempi joukko laps niminut jaka ja t tyny esiin oli f Klif Kun ut puhuikirjoituksia, niin Joulupukki ja tont tokierosas nyt vat toisillensa: ”Menkäämme eivät jotka ia, laps rokselle katsomaan niitä kävi ki upuk Joul Ja an.” aula päässeet tulemaan , tolla osas alla tam muu sa kans n Hanna-tontu rin, Oska ja he näkivät muun muassa pienen Hannajoka makasi K4:llä. Joulupukki ja erittäin selta rrok tonttu palasivat osastokie ensa tane tuot vät tiesi he hyvillä mielin, sillä koko s myö en Kut iloa. n paljo le lapsipotilail a! rukk tupo tont in Roschier

á Osastokierroksellaan Joulupukki vieraili muun muassa kolmen kuukauden ikäisen helsinkiläisen Oskari Pulkkisen luona. ”Tonttutyttönä” toimi Hanna Salo Asianajotoimisto Roschierilta. â Klinikan joulutapahtuman musiikillisesta annista vastasi tällä kertaa Kliff-yhtye (vas.

Elie, Topias, Ville ja Tomi).

á Kahdeksanvuotias angolalainen Elsa oli sairastunut Suomessa sukuloidessaan. Hän joutui Lastenklinikalle, ja kotiinpaluu vähän venähti. Mutta pääsipä Elsa koristelemaan klinikalla joulukuusta.

52

www.kummit.fi • Klinikkavieraat

KUMPPANI

ß PostNordin koko johtoryhmä lastaamassa joulupaketteja autoon. Vasemmalta Vesa Karjalainen, Varpu Lazarides, Piritta Häkkinen, toimitusjohtaja Jari Rinnekoski, Jouni Lamberg (autossa) ja Kimmo Hyttinen.

ummien vapaaehtoiset pakkasivat lelut ja pelit ynnä muut lahjat paketteihin PostNordin varastolla. Sitten PostNordin autot kuljettivat paketit veloituksetta lastensairaaloihin. PostNord on muutenkin jo useamman vuoden ajan kohdistanut kaikki hyväntekeväisyyteen menevät varat Kummeille. PostNord on niin ikään jo kuuden

vuoden ajan ollut toukokuisin Vanajanlinnan Linna Golfissa järjestettävän Kummit Golfin pääsponsori.

Vaikka suhdanteet ovat kaiken kaikkiaan olleet jo pitkään alakantissa, jatkaa verkkokauppa kasvuaan. Se tietää jatkuvaa säpinää myös PostNordilla.

– Lähettämisen ja kuljettamisen malli on muuttunut. Nykyään kulkee paljon aiempaa enemmän pienempää ja kevyempää pakettia ja paljon aiempaa nopeammassa syklissä, kertoo verkkokaupasta, kansainvälisistä postiratkaisuista ja markkinoinnista PostNordilla vastaava Jouni Lamberg.

Samaan konserniin jo aiemmin kuulunut kansainvälinen postipalveluyhtiö DirectLink Worldwide Oy yhdistyy vuodenvaihteessa PostNord Oy:n kanssa, joka on jo aiemmin tarjonnut pohjoismaiden kattavimmat logistiikkapalvelut.

– Sen myötä saamme yhden katon alle aiempaa kattavammat, maailmanlaajuiset posti- ja logistiikkaratkaisut asiakkaidemme käyttöön, Lamberg myhäilee. ●

teiseen leikkikäyttöön, syntymäpäivälahjoiksi sekä hoitoihin liittyviksi kannustuslahjoiksi. Legot ovat suosittuja ja motivoivia eri-ikäisille lapsille, niin tytöille kuin

pojille. Legoilla leikkiminen voi olla osa kuntouttavaa toimintaa, ja niitä voidaan hyödyntää myös tutkimuksellisissa leikkituokioissa. ●

Luotettavaa palvelua ja vieläpä veloituksetta

PostNord vei taas Kummien joulupaketit perille Logistiikkayritys PostNord Oy toimitti tänäkin vuonna Suomen kaikkien yliopistosairaaloiden lastenklinikoille lahjat, jotka Lastenklinikoiden Kummit oli saanut yrityksiltä.

K

ABB lahjoitti Legoja lastenklinikoille

K

ummien monivuotinen tukija ABB on täyttänyt tänä vuonna 125 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi ABB jatkoi joulutervehdyslahjoitustensa perinnettä Lastenklinikoiden Kummien kanssa ja lahjoitti 125 Lego-rasiaa lastenklinikoille Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun pikkupotilaiden käyttöön. Lisäksi ABB lahjoitti 50 Lego-rasiaa Vaasan sairaalan lastenosastolle.

Kuopion yliopistollisen sairaalan Lasten ja nuorten klinikalla olivat Legoja luovuttamassa Kuopion ABB:ltä Antti Tervonen (vas.) sekä Kaj Andtbacka ja vastaanottamassa apulaisosastonhoitajat Mari Heikkinen (toinen vas.) ja Jaana Hyvönen, osastonhoitajat Anneli Alho ja Anita Karppinen sekä askartelunohjaaja MaijaRiitta Pelkonen.

Legoja on tarkoitus jakaa potilaille yh-

Kumppani • www.kummit.fi

53

TAPAHTUMA

Matias Mikkonen Kummien tähtivieraana Myyrmannissa

”Pelaaminen ei saa olla pakkomielle” Nuori laulajalupaus Matias Mikkonen esiintyi marraskuun lopussa kauppakeskus Myyrmannissa Vantaalla koko perheen joulutapahtumassa Lastenklinikoiden Kummien kutsumana tähtivieraana.

M

aTIaS MIKKOSELLa, 11-vuotiaaalla myrskyläläispojalla, on ollut huima vuosi. Kaikki lähti siitä, kun hän pari vuotta sitten lähetti tuottaja Maki Kolehmaiselle demona Ystävyyden laulun, jonka oli kuullut koulussa ja ihastunut kappaleeseen.

– Maki sanoi, että olen sen verran hyvä, että voidaan alkaa tehdä musaa, Matias kertoo.

Sitten Kolehmainen joukkoineen alkoi väsätä Matiakselle omaa materiaalia. Ensimmäisenä syntyi #Dissaa-niminen, Kolehmaisen säveltämä ja Sana Mustosen sanoittama kappale. Sen Matias esitti muun muassa syyskuussa Elämä Lapselle -konsertissa lämmittelytunnilla ennen suoran tv-lähetyksen alkua. #Dissaa kertoo koulukiusaamisesta.

Matiaksen lauluissa on aiheena myös muun muassa elektroniikkapelien pelaaminen. Ensi vuoden aikana on tulossa ensimmäinen kokonainen albumillinen kappaleita.

Matias Mikkosella on ollut kiireinen vuosi.

Kauppakeskus Myyrmannissa hän oli pikkujoululauantaina Kummien kutsumana tähtivieraana.

54

www.kummit.fi • Tapahtuma

á Matias joutui keikkansa jälkeen nimikirjoitushommiin.

– Itse päätän, mistä aiheista laulan, hän korostaa.

– Ja jos en pidä jostakin laulun sanasta, se vaihdetaan. varovainen pitää olla Matias Mikkosella on kokemusta jo valkokankaaltakin. Hänellä on rooli myös ensi syksynä ensi-iltaan tulevassa Hukkakaurat-elokuvassa.

Isänsä Timo T.A. Mikkosen julkisuuden myötä Matiaskin on jo ihan pienestä asti tottunut olemaan esillä. Matias tietää, mitä siitä seuraa, kun hän on nyt valokeilassa omilla ansioillaan.

– Pitää olla entistä varovaisempi, mitä julkisilla palstoilla kirjoittaa tai sanoo.

Nykypäivänä kaikki lähtee kuitenkin somesta, myös #Dissaa-kappaleeni menestys, tietää Myrskylän kirkonkylän koulua käyvä Matias.

– Vähän kaverit välillä ihmettelevät, miksi olen niin paljon pois koulusta tai miksi minun pitää lähteä sieltä kesken päivän. Mutta onneksi levy on nyt minun osaltani valmis, ja voin taas keskittyä kouluun täysillä.

Terveisiä peliriippuvaisille Mikkosilla vietetään perinteinen joulu.

– Meillä uskotaan Jumalaan, ja meille joulu on Jeesuksen syntymäjuhla, Matias sanoo.

– Syömme jouluaterian, luemme Raamattua ja annamme lahjat.

Matias toivoo joululahjaksi videopelejä – tai lähinnä rahaa, jolla voisi itse niitä ostaa.

– Saisin ainakin mieleisiäni. Vaatteitakin olisi kiva löytää joulupaketeista.

Matias kieltää jyrkästi olevansa peliriippuvainen.

– Pystyn kyllä olemaan tietokoneista irtikin, mutta somessa on jonkinlainen pakko olla koko ajan, koska siellä kaikki pyörii.

Ikäisilleen – ja vähän vanhemmillekin – peliriippuvaisille Matias lähettää terveisiä: – Pelaamisen pitää olla hauskanpitoa eikä mikään pakkomielle ja koko elämä. ●

Arja Koriseva teki tyylilleen uskollisena näyttävän paluun Kummit-estradeille.

KUMMIT BOWLING TeKSTi Ja KUvaT MATTi HANNUlA

Korisevakin teki comebackin

Kummien keilatapahtuma keräsi hyväntekijät koolle Lastenklinikoiden Kummien perinteinen syysbowling keilattiin kolmannen kerran peräkkäin BowlCircus Ruusulassa Helsingissä.

Vastikään Suomea MM-kisoissakin ties monennenko kerran edustanut Kimmo Lehtonen tarjosi taas omassa hallissaan upeat puitteet Kummien hyväntekeväisyystapahtumalle.

Eikä keilaajissakaan ollut moittimista.

T

äNä VUONNA 25-vuotistaiteilijajuhliaan viettänyt laulaja Arja Koriseva nähtiin Kummien tapahtumassa pitkähkön tauon jälkeen. Hän on kuitenkin ollut enemmän tai vähemmän aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa aina sen perustamisesta lähtien eli yli 20 vuotta.

– Viime vuosina on ollut huonoa tuuria: olen aina ollut väärällä puolella Suomea. Ja kun tämä Kummien keilatapahtuma on vain kerran vuodessa, menee helposti ohi useampikin vuosi putkeen, Arja puolusteli.

– Nyt sattui todella hyvään saumaan, kun minulla oli Helsingissä samana päivänä muitakin hommia.

Vuoden 1989 tangokuningatar on koulutukseltaan liikuntaan erikoistunut luokanopettaja. Niinpä monet muutkin urheilulajit kuin keilailu ovat hänelle enemmän tai vähemmän tuttuja.

– Pyrin nykyisin harrastamaan lähin-

nä sellaisia lajeja, joita voi harrastaa yhdessä perheen kanssa. Keilailu on siinäkin mielessä sopiva laji, totesi Arja, jolla on 8-, 13- ja 19-vuotiaat lapset.

Hän oli pitkällä juhlakonserttikiertueella Riku Niemen 25-miehisen orkesterin kanssa.

– Riku Niemen kanssa meillä on vielä koko Suomen kattava, vasta 20.12. päättyvä joulukonserttikiertuekin, jolla on mukana myös tangokuningas Amadeus Lundberg. Lisäksi teen muutamia kirkkokonsertteja pianotaiteilija Jouni Someron kanssa, Koriseva kertoi loppuvuodestaan. Joulu sujuu hänen perheessään melko perinteiseen tapaan.

– Perinteisiä jouluruokia ja -kukkia, saunomista, kirkossakäyntiä ja sitä kaikkein tärkeintä: lasten kanssa yhdessäoloa. Mutta rakastan kaikkea, mitä jouluun kuuluu! Olen niin kova jouluihminen, että aloitan aina valmistelut jo marraskuun puolella. ●

Joulufiiliksen lähettiläs TENORi Tomi Metsäketokin oli saanut raivattua kalenteristaan tilaa keilailulle.

Joulua kohti mentäessä aukot kalenterissa selvästi vähenevät, sillä Tomi on erittäin kysytty joulukonsertoija.

– Kun illat entisestään hämärtyvät, ihmiset pakenevat kaamosta konsertteihin hakemaan fiiliksiä, Metsäketo analysoi.

– Syyskiireeni huipentuvat aina jouluun. Mutta se on elämäntehtäväni: olla joulufiiliksen lähettiläänä ympäri Suomea. ●

Loppuvuosi on Tomi Metsäkedolle kiireisintä aikaa.

Kummit Bowling • www.kummit.fi

55

KUMMIT BOWLING

Elonkerjuu-kaksikko Johanna Koivu ja Juha Lagström ehti keilaamaan keikkarumban lomassa.

Kimmo ehjänä Radiojuontaja Kimmo Vehviläinen oli toipunut elokuisesta työtapaturmasta keilailukuntoon. Radio Aalto –kollegoidensa keksimään haasteeseen vastatakseen Vehviläinen oli mennyt pelaamaan amerikkalaista jalkapalloa Vaahteraliigajoukkue Roostersin kanssa. ”Huumoripläjäyksen” lopputuloksena Vehviläisellä oli murtuneita kylkiluita ja ilmarinta.

– Olen toipunut siitä jo täysin ja uskalsin taas urheilun pariin. Toivottavasti keilailussa ei tule vastaavanlaisia tilanteita, sanoi Roostersin treeneissä ison pelaajakasan alimmaiseksi jäänyt Vehviläinen.

– Se oli hyvä oppi: ei yli nelikymppisen kannata lähteä nuorten miesten kanssa pelleilemään.

Vehviläinen pyrkii olemaan mahdollisimman aktiivisesti mukana Kummien tapahtumissa aina kun kutsu käy.

– Kummit on organisoinut toimintansa niin hyvin, että varoitus tulee aina ajoissa. Mutta niin hektiseksi on elämä mennyt, että aina ei silti pääse mukaan.

Golfia en osaa, joten niihin kuvioihin minun on turha mennä. Mutta täällä ei haittaa mitään, vaikka ei osaakaan, Vehviläinen totesi.

– Joka kerta, kun käyn keilaamassa, ihmettelen, miksen käy useammin. ●

Elonkerjuun top 2 Kaksi viidesosaa suositusta Elonkerjuuyhtyeestä, Johanna Koivu ja Juha Lagström, osallistui Kummien keilatapahtumaan. Kummien konserteissa Elonkerjuuta on kyllä nähty, muttei aiemmin muissa happeningeissa.

– Liikunnallinen toiminta Kummien puolesta on puuttunut täysin, Lagström myönsi.

– Olen keilannut alle kymmenen kertaa. Tuurilla mennään, Koivu totesi.

– Minulla on lajista vielä vähemmän kokemusta, muistaakseni kolmen kerran verran. Mutta kun 16-vuotiaana vaihtooppilaana keilasin Hollannissa ensimmäi-

à Klinikkalapsia edustivat tällä kertaa Ville Varhala, Nuppu Pesonen ja Milja Saraketo.

â Koko kaunis ja komea kummipelaajakatras yhteiskuvassa. Marianne Harjula hoiti juontohommat.

á – Joka kerta, kun käyn keilaamassa, ihmettelen, miksen käy useammin, sanoi Radio Aallon suosikkijuontaja Kimmo Vehviläinen.

56

www.kummit.fi • Kummit Bowling

sen kerran, voitin heti sellaisen pienen kilpailun. Olisi ehkä kannattanut jättää siihen, Lagström tuumi.

Elonkerjuun uusi albumi Hehkuva rauta tuli ulos syyskuussa. Sen tiimoilta loppuvuoden keikkatahti on ollut varsin tiivis.

– Melkein jouluun asti mennään.

Johanna Koivua ja Juha Lagströmiä voidaan luonnehtia Elonkerjuun keulakuviksi Simo Rallia, Antero Naalia ja Lenni Paarmaa suinkaan väheksymättä.

– Meillä oli sisäiset karsinnat tänne.

Eli top 2 tuli, Johanna Koivu vitsaili. Juha Lagström jatkoi samoilla linjoilla: – Vaikka olen tehnyt elämässäni paljon pahaa, niin on paljon mukavampi tehdä hyvää. ●

Mika Kortelainen (vas.) edustaa HIFK:ta nykyään konttorissa, Matti Lamberg kaukalossa.

29.10.2014 BowlCircus, Ruusula Helsinki Tuotto: n. 12 000 euroa

Kiekkomiehiäkin keilaradalla KUMMIT BOWLINGISSa nähtiin mukana liigakiekkoilijoitakin, tarkemmin ottaen yksi entinen ja yksi nykyinen. LähiTapiolan joukkueissa yritysyhteistyön merkeissä keilanneet Mika Kortelainen ja Matti Lamberg ovat molemmat HIFK:n miehiä. Pitkän, SM-liigan osalta vuonna 2002 päättyneen pelaajauransa lähes kokonaan IFK:ssa pelannut Kortelainen on nykyään seurassa myyntipäällikkönä.

Pelinumero 22 on jäädytetty Jäähallin

à Poikabändi Kliff nähtiin kokonaisuudessaan keilaamassa.

â Euroopan mestaruuksiakin keilannut Kai Virtanen antoi Heidi Sohlbergille kaatovinkkejä.

kattoon. Oulun Kärppien kasvatti Matti Lamberg, 21, siirtyi täksi kaudeksi punapaitoihin Jokereista.

– Keilailuakin on tullut vuosien saatossa harrastettua. Hyvä seurapeli, ”Kölli” Kortelainen sanoi.

Vasenkätisellä Lambergilla oli keilailukisassa pientä haastetta, kun tuo miehen parempi käsi oli kaukalovamman jäljiltä tukevassa paketissa. Homma joka tapauksessa hoitui. ●

Kohde: Lasten mielenterveystyön tukeminen HUS:n lasten- ja nuorten psykiatrisissa yksiköissä Kummien tapahtumavastaavat: Susanna Laurila Kaisa Heinonsalmi Anne Knaster Matti Valli Pääsponsorit: Oriola LähiTapiola pääkaupunkiseutu Juontaja: Marianne Harjula Kummipelaajat: Petri Ahonen Pepe Jürgens Kliff Elie Kliff Tom Kliff Topias Kliff Ville Johanna Koivu Arja Koriseva Juha Lagström Kimmo Lehtonen Tomi Metsäketo Joona Puhakka Petteri Salonen Pete Seppälä Heidi Sohlberg Taru Valkeapää Kimmo Vehviläinen Kai Virtanen Kolmen Kärki: 1. TeliaSonera 2. Staples 3. Vaisala Muut tapahtuman tukijat: Aavasaksan Vesi Hartwall Ricoplaza Arnolds Robinex Bowl Circus

ß Palkintojenjakoseremonioissa oli suuren urheilujuhlan tuntua.

– Urheilu-urani paras saavutus, hehkutti osan illasta voittajajoukkueessakin keilannut Koriseva.

Kummit Bowling • www.kummit.fi

57

KUMPPANI

Respecta Oy:n Black Alcantara -niminen bändi vei tänä vuonna Company Rockin ykkössijan.

Teksti Matti Hannula kuvat Ville Palmu ja Matti Hannula

Tittelit nurkkaan ja rokkaamaan!

Company Rockin kärkibändit keikkailevat Kummeille rahaa Yritysten välinen vuotuinen bändikisa Company Rock on Lastenklinikoiden Kummien uusi yhteistyökumppani. Osa kilpailun kärkiyhtyeiden keikkamyynnistä ohjautuu hyväntekeväisyyteen.

Voittajakokoonpano pääsee esiintymään Elämä Lapselle -konserttiin.

Y

hteistyöidea lähti kehittymään Company Rockin perustajan ja pääkoordinaattorin Rose-Marie Backströmin päässä, kun vuoden 2013 Firma Rock -voittaja, Microsoftin The Tilted Kilt, lahjoitti koko tämän vuoden keikkatuottonsa, noin 100 000 euroa, Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeelle. à – Kaikista yrityksistä löytyy ihmisiä, joilla on nuorena ollut unelmana muusikon ura, Company Rockin pääkoordinaattori Rose-Marie Backström tietää.

58

www.kummit.fi • Kumppani

– Tajusin, että bändi, joka menestyy kisassa, voi tehdä hyvää laajemminkin kuin vain omassa yrityksessään, Backström kertoo. Yhteistyökuvio Kummien kanssa toimii niin, että tämän vuoden Company Rockin kolme parasta yhtyettä ilmoittavat Kummien nettisivuilla, kuinka monta keikkaa he ensi vuoden aikana tekevät hyväntekeväisyyteen. Bändin voi siis tilata keikalle, ja tuotto menee Kummeille. Tilaaja voi netistä myös klikata, mille Suomen viidestä yliopistollisesta lastensairaalasta tuoton haluaa kohdistaa.

Koska Company Rock on valtakunnallinen kisa, on luontevaa, että siitä seuraava hyväntekeväisyyskin on valtakunnallista.

– Kysymys on yhteishengestä ja luovuudesta, Rose-Marie Backström valottaa Company Rockin perusideaa.

– Kaikista yrityksistä löytyy ihmisiä, joilla on nuorena tai pienenä ollut unelmana muusikon ura. Mutta kaikista ei tietenkään tule ammattimuusikoita, vaan useimmat joutuvat ”tavallisiin töihin”.

Musiikkiharrastuksen pystyy kuitenkin aloittamaan uudelleen, jos ei ole sitä jostain syystä jatkanut.

Katseet kauemmas Company Rockiin osallistuminen on ilmaista. Ilmoittautuminen tapahtuu netissä. Mukaan mahtuu viitisenkymmentä yhtyettä. Kuusi alkukarsintakilpailua käydään keväällä. Syyskuun lopulla on semifinaalit, joihin pääsee 24 bändiä.

Niistä puolet pääsee finaaliin.

– Vaikka yritysbändikisalla on kymmenen vuotta takana, on valtava määrä yrityksiä, jotka eivät kenties ole vielä edes kuulleet tällaisesta tai aiemmin uskaltautuneet mukaan, Backström toteaa.

– Taso on Company Rockissa musiikillisesti kova, mutta tuomaristo ei etsi seuraavaa levyttävää bändiä vaan parasta kokonaisuutta. Musiikki on tuomarien silmissä vain puolet kokonaisuudesta. Luovuudella ja heittäytymisellä on mahdollisuus peitota soitolliset virheet, hän selvittää.

Company Rockissa (aiemmin Firma Rock) on ollut bändejä, joiden jäsenet ovat hakeneet ullakolta kitarat ja bassot, pyyhkineet niistä pölyt ja alkaneet treenata kilpailua varten kymmenen minuutin settiä.

– Hienointa on, että bändin perustamisen myötä tiivistyy paitsi bändin jäsenten niin myös kannustusjoukkona toimivan muun henkilökunnan yhteishenki, Backström korostaa.

– Tuomaristo sitä paitsi arvostelee myös kannustajien intensiteetin ja heittäytymisen. Company Rockissa yritykset tietysti tapaavat toisiaan, ja kun mennään musiikki edellä, tunnelma on aivan erilainen kuin messuilla.

Firma Rock -perinne käynnistyi kymmenisen vuotta sitten. Tänä vuonna kisa oli ensimmäisen kerran nimeltään kansainvälisempi: Company Rock.

– Tavoitteena on laajentuminen ulkomaille. Jo lähivuosina ehkä nähdään Suo-

men-kisan voittajan kilpailevan Skandinavian maiden voittajia vastaan, Backström kaavailee.

– Mahdollisuudet ovat suuret, mutta se vaatii paljon työtä.

Monitoiminainen Rose-Marie Backström on toinen Firma Rockin perustajista ja nyt Company Rockin oikeuksien ainoa omistaja ja virallisesti tituleerattuna tuotannollinen johtaja. Hän on aikoinaan ollut Viking Linen nuorin risteilyemäntä ja vielä nykyäänkin Suomen ainoan naisbigbandin Ladies Firstin solisti.

– Tiedän siis, minkälaista on olla lavalla, mutta tiedän myös, mitä on olla taustalla tuottamassa. Mutta olen kehittänyt itselleni niin paljon kiireitä, että oma esiintyminen on pikku hiljaa jäämässä takaalalle. Pitää jo miettiä omaakin työhyvinvointiani, sillä taiteilussa perheenäidin, uraa tekevän naisen ja esiintyvän artistin roolien välillä on tekemistä, sanoo Backström, jolla on 6- ja 7-vuotiaat tyttäret.

Backström on myös kehittänyt laajemman työhyvinvointiin pureutuvan, Work Goes Happy -nimisen tapahtumabrändin. Eikä siinäkään vielä kaikki. Backström oli vahvasti vaikuttamassa siihen, että stand up vuosituhannen taitteessa rantautui Suomeen.

– Ennen sitä ”Kassi-Alma” oli Suomessa sen alan kovin juttu, Backström naurahtaa.

– Minä toin Ruotsista Adde Malmbergin tänne pitämään ensimmäistä stand up -kurssia. Muun muassa Krisse Salminen oli sillä kurssilla, Backström kertoo.

– Elämäntehtäväni ja intohimoni on saada asioista sekä hauskempia että helposti lähestyttäviä ja saada ihmiset iloisiksi.

Monet asiat ovat mahdollisia, kunhan vain paneutuu niihin eikä anna periksi heti, kun ensimmäinen este tulee eteen.

Backström ei itse ole tehnyt stand upia.

– Olen kuin stand upin Eino Makunen. Hänkään ei ole koskaan itse ollut missi, kuuluu Backstömin hauska perustelu vertaukselleen.

– Ja naps, oireet katosivat saman tien.

Se oli minulle suuri päivä.

Pienten lasten vanhempana Backström pystyy käsittämään hyvin vanhempien tuskan, kun oma lapsi sairastuu.

– Tuntuu siltä, että pystyn antamaan jotakin takaisin, kun olen keksinyt uuden tavan, jolla saa kerättyä Kummeille rahaa, sanoo Backström. Hän johtaa Office Beat -nimistä yritystä, jonka nimissä bändikisa pyörii.

Legendaarinen näyttämö Vuoden 2007 lopussa avattu, entisen elokuvateatteri Forumin tiloissa Helsingin keskustassa toimiva Apollo Live Club on kaikkien Company Rock -tapahtumien näyttämönä.

– Apollon lava on legendaarinen.

Tänne halutaan matkustaa esiintymään kauempaakin, Backström tietää kokemuksesta.

– Olemme kokeilleet järjestää tapahtumia maakunnissakin, mutta ei Apolloa voita mikään, varsinkaan silloin, kun lehterit ovat täynnä. Ja Company Rockissa ne ovat, hän korostaa.

Kisassa yksi esitys saa kestää maksimissaan kymmenen minuuttia. Jos aika ylittyy, suoritus hylätään.

– Pakko olla tiukat rajat. Muuten emme saisi bändejä ollenkaan pois lavalta ja kisailta venyisi turhan pitkäksi.

Sääntöjen mukaan yhtyeen jäsenistä vain puolet pitää olla ko. yrityksen palveluksessa. Se mahdollistaa myös pienyritysten mukanaolon.

– Ammattimuusikoitakin on ollut silloin tällöin vahvistamassa, mutta kyllä kaikille yrityksille näyttää joka tapauksessa olevan tärkeää, että bändi on mahdollisimman pitkälle omaa porukkaa.

Tämän vuoden voittaja oli Respecta Oy:n yhtye Black Alcantara. Tuleeko vuoden 2015 voittaja pörssiyhtiöstä vai pienyrityksestä? Company Rockissa kun kaikki kisaavat samassa sarjassa ja lähtevät samalta viivalta. ●

Omaa kokemusta klinikalta Kummien toiminta on Rose-Marie Backströmille läheinen asia, sillä hän on itse viettänyt lapsuudessaan ”aivan liian monta viikkoa” Lastenklinikalla.

– Muistan vieläkin sen pelon ja ne itkut, kun äitini ja isäni eivät saaneet jäädä sairaalaan yöksi. Ruotsinkielisenä en edes osannut paljon suomea, Backström kertoo.

– Minulla arveltiin olevan lapsuudenajan astma. Se oli raju. Olin happiteltassa, ja jo parin ensimmäisen elinvuoteni aikana minulla oli kuusi keuhkoputkentulehdusta, hän jatkaa.

– Lastenlääkäri Alf Backman oli sanonut, että mikäli kyseessä on lapsuudenajan astma, oireet katoavat samana päivänä, kun kuukautiseni alkavat.

Backströmin onneksi hänestä ”tuli nainen” varsin aikaisin, jo 10-vuotiaana.

Kumppani • www.kummit.fi

59

kUMMiTAPAHTUMA ß Laura Voutilainen vetäisi Isossa Omenassa jouluostoksilla olleiden iloksi todella tuhdin setin.

á Espoolaisen Sunan koulun kuoro viritti isolla joukolla väkeä joulutunnelmaan.

Kummit mukana kauppakeskustapahtumassa Espoossa

Isossa Omenassa laulettiin hyvää mieltä â Laura Voutilainen ja Riki Sorsa, kaksi upeaa kummia kauppakeskuksessa.

á Riki Sorsa lauloi yhdessä sunalaisten kanssa perinteistäkin perinteisemmän joululaulun ’En etsi valtaa loistoa’.

60

www.kummit.fi • Kummitapahtuma

L

aUaNTaINa 22. MaRRaSKUUTa Espoossa kauppakeskus Ison Omenan hyvän mielen joulutapahtumassa oli myös Lastenklinikoiden Kummit vahvasti paikalla. Runsaan kahden tunnin mittaisessa Kummien osuudessa esiintyivät sekä espoolaisen Sunan koulun monikymmenpäinen kuoro että kummit Laura Voutilainen ja Riki Sorsa.

Sunan koulun kuoro vastaanotti lokakuun lopussa kultalevyn yhdessä räppibändi Teflon Brothersin kanssa äänittämästään Kendo Anthem -kappaleesta.

Sunan kultalevykarkeloista enemmän tämän lehden sivulla 23. ●

kUMMiViERAskyNä

Mitä tapahtui? parhaimman mukaan. Joskus vastaanotto on nuivaa ja ovet paukkuvat.

Omat ja kavereitten vanhemmat, harrastusmaailman valmentajat, opettajat, viranomaiset, yhteiskunta – kaikki ovat läsnä nuoren kehityksessä, ja kerkeä ammattitaitoinen apu on saatavilla, jos sitä tarvitaan ja osataan pyytää!

Vauva syntyi!

Hän oli terve tai sairaalloinen, 10 pisteen paketti tai osaavaa apua tarvitseva pienokainen, tulossa jostain, elämän viesti mukanaan!

Niin kuin jokainen uusi ihminen, hänkin oli tärkeä ja janosi rakkautta!

Vauva pääsi kotiin!

Häntä ympäröi äidin hellyys ja hoiva sekä isän ja muun perheen turvallinen läsnäolo! Vauvan elämä sai keskittyä perusasioihin, ravinnon sisään- ja ulosmenoon, uneen ja hoivaan. Vauva kasvoi ja alkoi kehittyä omaksi persoonakseen.

Tommi Läntinen

Nuori aikuinen!

Toinen käsi päästötodistuksella, toiMusiikin moniottelija ja nen avaamassa ammattioppilaitoksen, yhteiskuntavaikuttamisen armeijan, opiskelupaikan tai välivuopienyrittäjä den ovea. Sen takana häämöttävät oma itsenäinen elämä, epävarmuus toimeentulosta ja aikuisuuden vastuut.

Siellä on työelämä, perheenperustaminen, osamaksuja lainaerät ja arjen vääjäämätön jauhanta.

Siellä unelmat täyttyvät tai ne murskautuvat!

Lapsi oppii!

Hän oppi puhumaan, ajattelemaan ja kommunikoimaan vapaassa, ymmärtävässä ilmapiirissä. Hän sai kannustusta ja ohjausta ponnisteluissaan ja oli pian huikea moniosaaja. Hän sai elää lapsen elämää ilman repivää Aikuinen! riitelyä tai painostavaa ilmapiiriä.

Hän on nyt se, joka vie lämpimään käärityn pienokaisen kotiin. Hän on nyt se, joka turvaa lapsen kasvun.

Iltaisin hän sai nukahtaa turvalliseen tunteeseen siitä, että yö ei toisi mitään pahaa mukanaan. Aamulla olisi Hän on nyt se, joka kantaa vastuun! Onnea matkaan, taas leikin ja uusien seikkailujen vuoro. aikuinen! Tarvitset sitäkin!

Lapsi on jo iso!

Hän lähtee suurin odotuksin koulutielle – hymysuin ja jännityksen pieni perhonen vatsassaan.

Hänen mielensä on puhdas oppimaan kaikkea jännää. Hänen mieltään eivät ole muokanneet aikuisten rasistiset tai muuten jyrkät näkemykset maailmasta ja ihmisistä. Niistä hän on kodin turvassa säästynyt ja voikin hyvin luontevasti suhtautua kaikkiin koulukavereihinsa. Värillä ja uskonnolla ei ole väliä – kunhan on kiva kaveri.

Lapsesta kasvaa nuori!

Panokset kasvavat. Koulu on vaikeampaa, ja puberteetin hormonimyrskyt riepottelevat nuorta kasvamisen ei-kenenkään-maalla. Seksuaalisuus nostaa reilusti päätään, ja joskus hämmennys valtaa mielen. Aikuisten arvomaailma saa kyytiä, ja kukaan ei ymmärrä.

Kotona ollaan kiinnostuneita nuoren elämästä, kysellään, saadaan niukkoja ihan-ok -vastauksia, neuvotaan

Mitä tapahtui?

Mitä tapahtui ja koska, sille vanhemmalle, joka ajoi pesueensa päin linja-autoa, riisti systemaattisesti pienokaistensa hengen nukkumaanmenon aikaan tai ampui perheensä ja itsensä omaan kotiinsa? Mitä tapahtui?

Eikö kaunis kasvamisen tarina toteutunutkaan?

Eivätkö arvet koskaan parantuneetkaan? Oliko jotain, mitä emme huomanneet? Oliko jotain, mistä emme välittäneet? Oliko jotain, mistä ei pystytty puhumaan?

Voittiko riittämättömyyden ja häpeän tunne pitkän väännön? Mitä tapahtui?

Jokainen aikuinen on jokaisen lapsen mielenterveyshoitaja! Kantamalla tämän vastuun voimme kansalaisina ja yhteiskuntana saada pahan piirin poikki! Sinä ja minä, yhdessä!

Toivottaen hyvää joulua – lasten, lapsenmielisten ja rakkauden juhlaa! ●

Kummivieraskynä • www.kummit.fi

61

kUMMiUUTisiA

Lakineuvontaa Kummien kautta

K

UN lAPsiPERHE kOTiUTUU lastenklinikalta, on perheellä usein monta asiaa hoidettavana. Useat niistä vaativat oikeudellista erikoisosaamista. Lastenklinikoiden Kummit ry ja Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori ovat tehneet yhteistyösopimuksen juridisen puhelinneuvonnan toteuttamisesta.

Palvelua voivat käyttää kaikki vammaisten lasten vanhemmat, jotka tarvitsevat neuvoja oikeudellisissa asioissa.

– Olen itse ollut lastenklinikan potilas lapsuudessa operoidun selkäydinkasvaimen vuoksi, kertoo yrittäjä Jukka Kumpuvuori. Nykyään hän käyttää pyörätuolia.

Kumpuvuorelta löytyy omakohtaista kokemusta vammaisoikeuksien ajamisesta jo 20 vuoden ajalta, ja vammaisperheiden tunnot ovat hänelle tuttuja.

Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori on erikoistunut sosiaali- ja terveyspuolen juttuihin hallintomenettelyssä ja hallintolainkäytössä. Tyypillisiä asioita ovat esimerkiksi vammaispalvelut, kouluavustaja, koulukyyti ja KELA-etuudet. Neuvontaa ei anneta siviilioikeudellisissa asioissa (esim. edunvalvontaoikeudenkäynti ja testamentit) eikä rikosoikeudellisissa asioissa, paitsi poikkeuksena syrjintä- ja virkarikokset.

Lakineuvonta vastaa puhelimeen numerossa 050 552 0024 keskiviikkoisin klo 17-18. Neuvonnasta ei peritä palvelumaksua. Palvelun käyttäjä maksaa vain normaalin puhelumaksun.

Jos neuvonnan jälkeen nähdään tarve

Jukka Kumpuvuorella on omakohtaista kokemusta vammaisoikeuksien ajamisesta jo 20 vuoden ajalta.

Kuva: Vesa-Matti Väärä

HUOM! Ottamalla yhteyttä lakineuvontaan yhteydenottaja sitoutuu seuraaviin ehtoihin: . Lakineuvonnassa on kyse nimenomaan neuvonnasta. Yhteydenotto lakineuvontaan ei johda toimeksiantoon yhteydenottajan ja lakimiehen välillä. . Annetuissa neuvoissa on kyse neuvontatilanteessa omaksutusta oikeudellisesti perustellusta kannanotosta. Yhteydenottaja vastaa itse siitä, miten hän käyttää tai on käyttämättä lakineuvonnasta saamiaan tietoja. . Lakineuvonnassa noudatetaan ehdotonta vaitiolovelvollisuutta yhteydenottajan asioista.

tuomioistuinkäsittelylle (esim. hallinto- ja vakuutusoikeudessa), saa Jukka Kumpuvuorelta apua. Lapsen osalta tulee usein kyseeseen maksuton oikeusapu, joka tarkoittaa, että lasku menee valtiolle. Kun kyse on lapsen asiasta, vanhempien tuloja ei oteta huomioon.

Lisätietoja maksuttomasta oikeusavusta ja palvelusta muutoinkin saa osoitteesta www.kumpuvuori.fi

Hallman-palkinto Samuli Rautavalle

V

aRHaISEN MIKROBIKONTaKTIN vaikutustutkimus toi Samuli Rautavalle Lastentautien tutkimussäätiön myöntämän Helena ja Niilo Hallman -palkinnon. Rautava on Turun yliopiston luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegiumin tutkija.

Dosentti, neanotologi Rautava tutki keskosena tai keisarinleikkauksella syntyneen tai heti syntymän jälkeen antibioottia saaneen vauvan mikrobikontaktin vaikutuksia. Hänen koko 15-vuotisen tut-

62

www.kummit.fi • Kummiuutisia

kimusuransa aikana yksi keskeinen aihealue ovat olleet probiootit. Parhaillaan hän tutkii, voitaisiinko probiooteilla auttaa keskosten ja keisarinleikattujen vauvojen mikrobitasapainoa.

Tällä kertaa jaettu Helena ja Niilo Hallman -palkinto oli järjestyksessään neljästoista. Se jaetaan nuorelle kansainvälistä tunnustusta saaneelle suomalaiselle lastentautien alan tutkijalle joka toinen vuosi. Vuodesta 1984 lähtien jaettu palkinto on arvoltaan 15 000 euroa. ●

kUMPPANEiTA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Click Henkilöstöpalvelut

Tallink Silja

Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle.

Tallink Silja lahjoittaa osuuden kaikista Helsinki-Tukholma -reitin risteilylipputuotoista kampanjakuukausilta sekä Kummit-nallen myynnistä laivojen taxfree-myymälöissä.

Berner

Unilever

Berner Oy lahjoittaa Kummeille Ainupehmolelutuotteiden 1.1.-31.12.2015 myynnin tuotosta 10 000 euroa.

Unileverin yhteistyötuote on Neutral®.

Unilever on yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Aurinkomatkat

Laakkosen ja Kummien yhteistyöllä tuetaan lasten syöpätautien tutkimusta Suomessa. Kolmivuotisella yhteistyösopimuksella tähdätään vähintään 120 000 euron lahjoituspottiin, ja keräystalkoot on aloitettu vuonna 2012 autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla, joka kestää koko sopimuskauden ajan.

Lahjalasit Oy Lahjalasit.fi toimii optisen alan tukkukauppana ja myy nyt verkkokaupastaan silmälaseja kuluttajille tukkuhintaan. Silmälasiostoksillasi voit tukea Kummien, WWF:n tai SPR:n toimintaa.

Laakkonen

Aurinkomatkat lahjoittaa matkamyynneistä osuuden pienten potilaiden hyväksi.

Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2014 – 31.12.2014 myydyistä Gefilus-tuotteista 4 senttiä / tuote Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan elinsiirto- ja suolistopotilaiden hoitoon.

Oy Hoxit Ab

Laatukoru

Norstar

Hoxit valmistaa rojaltituotteenaan Teemunallen nimikkokarkkeja, jonka lisäksi se tilittää 5 % leluautomaattiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2014 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

NORSTAR Oy lahjoittaa Kummeille osuuden Fisher-Price -tuotteiden myynnistä Prisma-liikkeissä.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

63

PÅ sVENskA Svensk översättning: Larissa Krook

”det finns inget sådant som störda barn, bara barn som störts”

Jari Sinkkonen uppmanar föräldrar att hålla ögonen öppna Barnklinikernas Faddrars tema för i år är barns och ungas mentala välmående.

– Mängden av stimuli har ökat massivt, säger barnpsykiater Jari Sinkkonen som följt med fenomenet i över tre årtionden.

S

INKKONEN, 63, JOBBaR för adertonde året som chefsläkare vid Rädda Barnen rf. Han är konsulterande psykiater vid föreningens egna barnhem. Sinkkonen har en docentur vid Åbo universitet. Han har skrivit mer än tio böcker om barnuppfostran, barnskydd och barns utveckling och han är en mycket efterfrågad pedagog och föredragare.

Sinkkonen anser inte att det per automatik har skett en dramatisk förändring mot det sämre inom barns och ungas mentala välmående, även om det ibland kan kännas så.

– Jag tror starkt på att vi har ett stort antal barn som mår väldigt bra både materiellt och mentalt och som är socialt aktiva.

Men sedan har vi en minoritet som inte alls mår bra. Det är ändå oändligt svårt att säga om denna minoritet har vuxit i antal.

Psykodynamik, dvs. att beakta det förflutnas inverkan på individen, är en ledstjärna för Sinkkonen.

– Jag ser de flesta mentala problemen hos barn som ett försök att anpassa sig till omständigheter som är långt ifrån de optimala, säger han.

– Ett barn hittar sätt att anpassa sig i hemmet, men utanför hemmet leder samma anpassningsmetoder till konflikter. Karaktären på ett barns anknytningsrelation är alltid en konsekvens av – Jag ser de flesta mentala problemen hos barn som ett försök att anpassa sig till omständigheter som är långt ifrån de optimala, säger Rädda Barnen rf:s chefsläkare, barnpsykiater Jari Sinkkonen. Foto: Matti Hannula

64

www.kummit.fi • På svenska

hurudana omständigheter barnet lever i och hur förutsägbar den omgivningen är.

Livets trumfkort ”Det finns inget sådant som störda barn, bara barn som störts”, är en fras som troligen har sitt ursprung i den finska barnpsykiatrins pionjär Terttu Arajärvi, som avled förra januari.

– Den passar bra i anknytningsteoritänkandet. Barnet försöker se hur det kan få maximalt med trygghet och närhet i de omständigheter där det befinner sig, vet Sinkkonen.

– Om föräldrarna är ”tokiga” i sitt barn, håller det i famnen och tröstar det vid behov samt sätter gränser ibland, så lider ju barnet ingen nöd i en dylik, trygg anknytningsrelation. En sådan anknytningsrelation är ur många vinklar sett ett livets trumfkort för barnet och vi har alla

orsak att vara överlyckliga om platsen för en trygg anknytningsrelation är det egna hemmet, säger Sinkkonen.

– I många sammanhang har jag stött på fall där man försöker göra en diagnos genast då barnet kommer till mottagningen. Det är en metod som har sitt ursprung i den somatiska medicinen och som oftast fungerar dåligt på det psykiatriska området. Det är onödigt att genast börja leta efter ADHD- eller Aspergerdrag hos barnet. Istället bör man intressera sig för barnet självt, betonar Sinkkonen.

– Jag blev jätteglad nyligen då en av mina yngre kolleger sade: ”Ju mer jag jobbar inom den här branschen, desto viktigare känns det att prata med barnet i fråga.”

Kontroll över spelen Sinkkonen anser att föräldrarna borde hålla ögonen öppna; kolla bland annat hurudana spel barnen spelar och hur långa tider.

– Föräldrar tycks vara helt ute och cykla vad gäller detta. Man är inte inne på rätt spår om det enda pojkarna i femte klass i lågstadiet pratar om är spelet GTA5 (Grand Theft Auto V).

– Det är ett K18-spel! Det är kanske lämpligt för en smart tjugoåring, men inte för en tioårig klant, påpekar Sinkkonen som känner väl till innehållet i GTAspelen. Ett av hans favoritteman är barns överbelastning, dvs. den massiva ökningen av stimuli.

– Vi skyddar våra barn dåligt från stimulansflödet. Det finns dock ingen återvändo till den forna, idylliska omgivningen på landsbygden.

Däremot är till exempel ’spelpausen’ som lanserats av Föreningen för mental hälsa i Finland en strålande grej. Den två veckor långa pausperiodens första del går lite knaggligt men under andra veckan börjar kinderna redan vara röda av snöslottsbygge, pulkaåkning eller skridskoåkning, ler Sinkkonen.

– För en del barn är det verkligen frågan om avvänjning. På riktigt! ●

PÅ sVENskA

Irina Björklund gav julkonserten lite fransk stämning

B

aRNKLINIKERNaS FaddRaRS ’Joulu Mielelle’ -konsert bandades denna gång in på Logomo i Åbo (26.11) och visades på MTV3 den 14 december. Bland artisterna fanns pojkbandet Kliff, Robin, Jonne Aaron, Pepe Willberg, Jippu, Lauri Tähkä, Suvi Teräsniska, Diandra, Arttu Wiskari, Linda Lampenius och Irina Björklund.

Den sistnämnda deltog nu för första gången i ett Fadderevenemang.

– Det var första gången jag blev ombedd, kommenterar Irina, som uppträdde på konserten med vaggvisan Le rêve bleu, som Tapio Rautavaara i tiderna har komponerat och gjort bekant för finländarna under namnet Sininen uni.

– Ingen egentlig julsång men den passar in i temat, konstaterar Irina. Hon är antagligen mest känd som skådespelare.

Men Irina är också en talangfull sångare och sångskrivare som den senaste tiden har uppnått också internationell berömmelse med sina franska översättningar av finska sångklassiker. Hon kom tidigare i år ut med ett helt album där hon själv sjunger dessa sånger. Albumet heter La vie est une fête. Namnet på skivan är en låt som Irina översatt från sången Elämä

on juhla, vars text och musik är skriven av Samuli Putro.

Garanterat vit jul Irina Björklund bor nuförtiden i södra Frankrike. Hon översätter som bäst fler finska sångtexter till franska.

– Det är min huvudsyssla för tillfället. Den första skivan fick så mycket luft under vingarna också i Frankrike att det inte lönar sig att sluta där, myser hon.

Som det nu ser ut spelas nästa album in i maj och utkommer i slutet av nästa år.

Irina är född i Sverige men hon har bott sedan barndomen inte bara i Finland utan också mycket i Frankrike.

– Mina rötter är i Finland, i Borgå skärgård, säger hon. Irina är dock tills vidare inte på väg att flytta tillbaka till Finland med sin familj.

– Men alla somrar måste absolut tillbringas här.

För ett år sedan firade Irina, hennes skådespelarmake Peter Franzén och deras nu sjuåriga son julen i Finland.

– Den snöfria finska julen var en väldigt stor besvikelse, i synnerhet för en som är i storlek med en skumsläckare.

Vi kommer i år igen till Finland till julen men nu tar vi det säkra före det osäkra

Irina Björklund jobbar redan på ett nytt franskt album med kända finska melodier.

Foto: Matti Hannula

och åker till Lappland. En vit jul är det som familj och vänner sedan fullbordar med sin närvaro. ●

Härlig lyx som motvikt till jobbiga tider

B

aRNKLINIKERNaS FaddRaR ordnade en njutardag för fem mammor till sjuka barn i november i Helsingfors. En av dessa fem var Jessica Nylund, hemma från Kronoby men numera bosatt i Helsingfors. Hon födde sitt första barn i slutet av sommaren 2013.

– Redan i vecka 16 under graviditeten konstaterades fostret ha hjärtfel, berättar Jessica.

Dottern Stella fick nio poäng vid födseln men nu har Stella redan två hjärtoperationer bakom sig.

– Men hjärtat är fortfarande i dåligt skick och senast när Stella är tre år gammal skall hon genomgå en stor operation.

Det har varit hemskt att en så liten människa har varit tvungen att tillbringa så mycket tid på sjukhus och borta från mig.

Jessica Nylund fick en njutardag.

Foto: Matti Hannula

Jessica Nylund kunde inte tro sina öron när hon fick meddelandet att hon skulle få delta i Faddrarnas njutardag.

– Det här är verkligen någonting härligt mitt i alla svåra saker jag varit med om.

Njutardagen började med frukost och bowling på BowlCircus Ruusula. Därefter skjutsades mammorna med en nio meter lång limousin till Helsingfors centrum för lunch och sedan till frisersalongen Butik i Helsingfors. På programmet stod därefter middag i sällskap med fadder Riki Sorsa på restaurang Demo. Dagen avslutades med ’Joulun Tähdet’ -kabarén på Alexandersteatern. Före föreställningen fick mammorna snabbt träffa kvällens drag-stjärnor Jarkko Valtee och Osku Heiskanen. ● På svenska • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Kummeilla runsaasti tapahtumia myös ensi vuonna Lastenklinikoiden Kummeilla on ensi vuoden aikana muun muassa seuraavia tapahtumia: Toukokuu 2015 Lastentapahtuma, Espoo Perheen pienimmille kohdistettavassa Kummit-tapahtumassa kerätään varoja Jorvin sairaalan lastenosastojen potilaiden viihtyvyyteen.

Toukokuu 2015 Kummit Golf, Vanajanlinna Kummit Golf -sesonki käynnistyy yhdellä Suomen komeimmista golfkentistä, Vanajanlinnan Linna Golfissa Hämeenlinnassa. Tämän golfkisan tuotot käytetään KantaHämeen keskussairaalan lastenosastolle tehtäviin hankintoihin.

Kummit KUMMIT-LEHTI:

Päätoimittaja Anne Knaster

Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi Toimitus

Primastory Ky Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite Kummit-lehti

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Tilaukset Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Puh. (09) 8867 5200, ilmoitukset@kummit-lehti.com Ilmoitukset Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Puh. (09) 8867 5211, ilmoitukset@kummit-lehti.com Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Painopaikka

Forssan Print Oy

Elokuu 2015 Kummit Golf, Hirsala

Paperi

MY Brite gloss 80 g/m2

Hirsalassa järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikat täyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa.

Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyväntekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:

16.9.2015 Elämä Lapselle -konsertti, Helsinki Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva Elämä Lapselle -konsertti järjestetään Hartwall Arenalla keskiviikkona 16. syyskuuta. Ensimmäiset konserttiesiintyjät kerrotaan kevään aikana ja artistijulkistuksia jatketaan aina syksyyn asti. Vuoden 2015 tapahtuma on kaikkiaan jo 21:s Elämä Lapselle -konsertti.

Joulukuu 2015 Joulu Mielelle -konsertti Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummitvuoden loppuhuipennukseksi. Konsertti esitetään perinteisesti ennen joulua MTV3-kanavalla.

Luvassa on lisäksi tapahtumia, joista tiedotetaan tuonnempana. Muiden tapahtumien kuin Elämä Lapselle -konsertin tarkemmat päivämäärät varmistuvat myöhemmin. Löydät ne seuraavasta Kummit-lehdestä tai heti alkuvuodesta osoitteesta Kummit.fi.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistä löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 5210 kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja Anne Knaster

Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi Projektipäällikkö Susanna Laurila

Puh. 040 179 7914 susanna.laurila@kummit.fi Taloussihteeri Kirsti ”Kikka” Claverth

Puh. (09) 6824 5211 kikka.claverth@kummit.fi Hallinnon ja Kaisa Heinonsalmi markkinoinnin Puh. (09) 6824 5218 assistentti kaisa.heinonsalmi@kummit.fi Graafinen Marja-Leena Palomäki suunnittelija Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 marja.palomaki@kummit.fi Viestintäpäällikkö Matti Valli

Puh. (09) 6824 5214 matti.valli@kummit.fi Projektikoordinaattori/ Saara-Sofia Sirén Turku Puh. 040 732 2542 saara@kummit.fi Projektiassistentti

Rudolf Donner (määräaikainen)

Nettikauppa Marie-Louise Frölander-Ulf

Puh. (09) 6824 520 ml.frolander@kummit.fi Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot Kummit verkossa

www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Kiitos, kun olit mukana auttamassa.

Joulun alla oli aivan erityisen mukavaa myydä Aurinkomatkapaketteja, sillä osalla myyntituloista tuimme Kummien toimintaa.

Joulumieli syntyy siitä, kun saa jakaa pienen ripauksen iloa heille, jotka sitä todella tarvitsevat. Lämmin kiitos, että olit mukana tekemässä hyvää ja oikein rauhaisaa joulua!

aurinkomatkat.fi

Kummien Kiitos-ilmoitus_KL2014_nro_4.pdf

L채mmin kiitos ! avustasi

1

8.12.2014

11.34