Kummit-lehti 4/2013

kummit L AS T E N KL I N I K OI D E N KUMMI T RY : N LEHTI

Neuropsykiatrinen valmennus ADHD-lapsen kuntoutusmenetelmänä Enea-tytön erikoinen tarina Julisteessa Krista Siegfrids

Kiitos että autoit vuonna 2013!

4/2013 www.kummit.fi

12–17 Kahdeksanvuotiaalla lempääläläisellä Enea Mikkosella todettiin jo vauvana sappitieatresia. Lisäksi hänellä on elimistössä monia rakenteellisia, synnynnäisiä vikoja, jotka jo sinänsä tekevät Eneasta ainutlaatuisen. Suomessa ei myöskään tiettävästi kenelläkään lapsella ole ollut yhtä mittavia maksasta johtuvia keuhko-ongelmia kuin Enealla.

Enealle on tehty jo kaksi maksansiirtoa, tuorein kaksi kuukautta sitten. Mutta Enea on sinnikäs tyttö, joka rakastaa kaikkia eläimiä ja haaveilee eläinlääkärin ammatista.

Enean sykähdyttävistä elämänvaiheista voit lukea tarkemmin tästä lehdestä.

2

www.kummit.fi • Sisältö

kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

lASTENKlINIKOIDEN KUMMIT RY:N lEHTI

HENKIlöT: 8

KIRSI SAUKKOLA Valmennusta erityislapsen kohtaamiseen

Numero 4/13 • 17. vuosikerta www.kummit.fi

8 –11

TAPAHTUMAT: 27 KUMMIEN 20-VUOTISGAALA Ykköset päällä ylioppilastalolla

12 ENEA MIKKONEN Erittäin erikoinen tapaus

38 PALOMIEHET KLINIKOILLA Pelastustoimintaa tutuksi

31 KOOP ARPONEN Idoli yhtyeineen Lastenklinikalla

48 JOULU MIELELLE Jättipaketti Kummien konsertista

41 KARU-KOPLA Räppitrio klinikkavisiitillä

60 LAPSET BALETISSA Lumikuningatarta katsomassa

KUMPPANIT:

PAlSTAT:

20 GROUPE SEB Tefal-tuotemyynnistä rahaa Kummeille

3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

23 STEAM COMMUNICATIONS Näppärää mobiililahjoittamista

5

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

24 ASIANAJOTOIMISTO ROSCHIER Joulu tuli taas klinikalle

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

32 BIOLAN Luonnonmukaista tukea lapsille

18 PIENI HETKI Tunnelmapala klinikalta

43 CLICK HENKILÖSTÖPALVELUT Lahjoitus Taysin lastenkirurgialle

37 HANNA-KUMMIN VIISAAT VALINNAT Hanna Partasen reseptivinkit

45 POSTNORD LOGISTICS Kummipaketit veloituksetta perille

62 PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

47 KAVLI Lahjoitus lasten viihtyvyyteen

64 TOIVELISTAT Mitä klinikoilla tarvitaan?

56 AURINKOMATKAT Potilasperheitä lahjamatkalla etelässä

65 ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

57 VILEDA Shekki lasten ja nuorten mielenterveyteen

66 TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä tulevat tapahtumat

58 R-KIOSKI Apua Kummeille kolmella tavalla

66 YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

59 TALLINK SILJA Rahalahjoituksia O-kaaren ostamiseksi

TäSSä lEHDESSä

ERITYISLAPSEN KOHTAAMINEN

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrian valmentaja Kirsi Saukkola kertoo ADHD-valmennus -menetelmästä.

24

JOULUPUKKI KLINIKALLA

Asianajotoimisto Roschierin väki ja joulupukki toivat taas joulun tunnun Lastenklinikalle.

38-39

KANNEN KUVA: NIKI STRBIAN

Osallistumalla autat 

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 15,36 € + pvm.



Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155.

Tekstiviestin hinta on 10 €.



Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi



Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi



Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi



Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

PELASTUSLAITOS KLINIKKAKIERROKSELLA Palomiehet tekivät työtään tunnetuksi

48–54

JOULU MIELELLE -KONSERTTIPAKETTI

Kummien joulukonsertti oli taas tähtiä täynnä.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

Älä käännä selkääsi - myös Vileda on mukana lasten ja nuorten mielenterveystyössä Viledan tuloksellinen yhteistyö Lastenklinikoiden Kummien kanssa jatkuu neljättä vuotta.

Jokaisesta myydystä Kummit-liinarullasta Vileda lahjoitti myös tänä vuonna 10 snt lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.

Neljän vuoden aikana kokonaislahjoitus on kivunnut jo lähes 70 000 euroon. Viledan ja Kummien tavoitteena onkin pitkäjänteinen ja tuloksellinen yhteistyö.

Kampanjalla kerätyillä varoilla Helsingin

vileda.fi facebook.com/ViledaSuomi

ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lasten ja nuorisopsykiatrian työntekijöitä pääsi jälleen osallistumaan yhdysvaltalaisen alan huippuasiantuntija Gabor Keitnerin pitämään käytännönläheiseen valmennukseen. Valmennuksen tavoitteena on antaa henkilökunnalle valmiudet saada koko perhe mukaan lapsen hoitoon.

Tämän vuoden liinan geometrinen kuosi ja värit oli suunniteltu juuri tätä kampanjaa varten.

PääTOIMITTAJAlTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Uusi vuosi tuo uusia kujeita

Det nya året för med sig nya upptåg

TYöNTäYTEINEN vUOSI AlKAA olla lopuillaan, ja on sopiva aika hengähtää hiukan, sillä Kummien juhlavuotta on vietetty nimensä mukaisesti.

ETT ARBETSDRYGT ÅR BöRJAR vara till ända och det är lämpligt att dra andan ett tag nu då Faddrarnas jubileumsår har firats som sig bör.

Olemme juhlavuoden aikana erityisesti pyrkineet lisäämään lasten viihtyvyyttä sairaalajaksojen aikana, ja tästä osoituksena ovat lukuisat tapahtumat, joihin olemme voineet yhteistyökumppaneidemme avulla kutsua lapsia ja perheitä. Tässä lehdessä on runsaasti kuvia tapahtumistamme. Vuoden lahjoitustuloksen näemme vasta aivan vuoden vaihteessa, kun Joulu Mielelle -konserttimme ja joululahjoitukset on saatu kaikki yhteen. Lahjoja, kuten leluja ja elektroniikkaa, pelejä ja musiikkia on lähetetty tänäkin jouluna runsaasti klinikoille, mistä kiitos niin ikään kuuluu yhteistyökumppaneillemme.

Under jubileumsåret har vi speciellt strävat efter att öka trivseln för barnen under deras sjukhusvistelser. Ett bevis på detta är de många evenemang dit vi med stöd av våra samarbetspartners kunnat inbjuda barn och familjer. I denna tidning finns det gott om bilder från våra olika evenemang. Årets donationsresultat ser vi först vid årsskiftet när vi fått ihop donationerna från Joulu Mielelle -konserten och alla juldonationer. Gåvor, så som leksaker och elektronik, spel och musik har också i år skickats i stora mängder till klinikerna och också för dessa går ett stort tack till våra samarbetspartners.

Det nya året för med sig nya upptåg. Vi lanUusi vuosi tuo uusia kujeita. Jalkaudumme dar starkt i Åbo, Tammerfors, Uleåborg samt reippaasti Turkuun, Tampereelle, Ouluun sekä Kuopioon. Alkuvuodesta järjestämme kaikilla i Kuopio. I början av året ordnar vi infotilledellä mainituilla klinikkapaikkakunnilla infofällen på alla ovannämnda klinikorter, där vi berättar om möjligheten att gå med i faddertilaisuudet, joissa kerromme mahdollisuudesta Anne Knaster tulla mukaan vapaaehtoiseksi kummityöhön ja toiminnanjohtaja arbetet som frivillig och funderar på vilka evemietimme, mitä mahdollisia tapahtumia voinemang vi skulle kunna organisera tillsamverksamhetsledare simme organisoida yhdessä. Seuraa ilmoittemans. Du kan följa med våra meddelanden på luamme kummit.fi-sivuilla, jonne laitamme kummit.fi -sidorna, där vi inom kort kommer piakkoin päivämäärät ja paikat, joissa tilaisuudet pidetään. att publicera datum och platser för infotillfällena. Kom med i verksamheten så kan du stöda vården av de små patienterna Tule mukaan toimintaan ja voit auttaa erityisesti oman alueesi i synnerhet i din egen region. pienten potilaiden hoitoa.

Teemme yhteistyötä Uusi Lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen kanssa ja näin omalta osaltamme mahdollistamme sairaalan valmistumisen aiotussa aikataulussa.

Lisäksi tuomme selkeämmin ja enemmän esille sitä arvokasta tutkimustyötä, jota Lastentautien tutkimussäätiön kautta tuetaan. Kummit on yksi merkittävimmistä tukijoista, ja tähän lehteen (s. 41) olemme koonneet kaikki Kummien kautta ensi vuonna apurahan saavat tutkijat.

Yritysyhteistyökumppanit sekä yksityiset tukijat ovat edelleen toimintamme tukipilareita. Ilman teidän mukanaoloann emme pystyisi tekemään niin merkittäviä lahjoituksia, kuin olemme jo 20 vuoden ajan tehneet.

Alusta asti, vuodesta 1997, Kummit-lehden toimituspäällikkönä ollut Ari Mennander vetäytyy tämän numeron myötä lehden toimituskunnasta. Kummit ry kiittää Aria kuluneista vuosista ja toivottaa menestystä muissa haasteissa!

Kummien toimisto toivottaa lehden lukijoille ja kaikille tukijoilleen oikein hyvää joulua sekä onnea uuteen vuoteen 2014!

Inom HNS-distriktet fokuserar vi på att ta hand om Barnkliniken ända tills det nya sjukhuset blir färdigt. Vi samarbetar med stödföreningen Uusi Lastensairaala 2017 och på så sätt möjliggör vi för vår del att sjukhuset blir färdigt inom utsatt tidtabell.

Dessutom lyfter vi klarare och starkare fram det värdefulla forskningsarbete som vi understöder via Stiftelsen för pediatrisk forskning. Faddrarna är en av de viktigaste understödjarna och i den här tidningen har vi gjort ett sammandrag över alla forskare som nästa år får ett stipendium via Faddrarna.

I Kummit-tidningen kan du alltid läsa artiklar också på svenska, i detta nummer på sid 62– 63. För att effektivt kunna fortsätta hjälpa klinikerna och få forskningsarbetet att gå framåt behöver vi fortfarande också din hjälp, bästa läsare. Företagssamarbetspartnerna samt privata understödjare är fortfarande grundpelarna i vår verksamhet. Utan er insats skulle vi inte kunna göra så stora donationer som vi gjort i redan 20 års tid.

Faddrarnas kontor önskar Kummit-tidningens läsare och alla sina understödjare en riktigt god jul och lycka för det nya året 2014!

Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (15,36 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

Teksti ja kuvat Matti Hannula

ADHD-lapsen kohtaamisessa ratkaisukeskeisyys punaisena lankana

Kirsi Saukkola kouluttaa ymmärtämään ja ohjaamaan erityislapsia Kirsi Saukkola, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja työnohjaaja, toi Britanniasta Suomeen ADHD-coach -menetelmän vuonna 2001. Hän on kehittänyt siitä Suomeen sopivan ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmennusmenetelmän, joka on laajasti käytössä ADHDkuntoutuksessamme.

S

aukkola sai näihin tehtäviin sysäyksen oman lapsensa, nyt jo 34-vuotiaan Aleksin myötä.

– Aleksi sai viisivuotiaana ADD-diagnoosin, joka vielä silloin oli nimeltään MBD-diagnoosi (Minimal Brain Dysfunction, lievä aivotoiminnan häiriö). ADD on muuten sama kuin ADHD-oireyhtymä, mutta siitä puuttuu yliaktiivisuus, Saukkola selvittää.

Saukkola on koulutukseltaan psykiatrian erikoissairaanhoitaja, ja hän on opiskellut myös kasvatusja hoitotieteitä sekä psykologiaa avoimessa korkeakoulussa. Hän on toiminut yli 20 vuotta ala-asteella yleisopetuksessa luokanopettajana ja laaja-alaisena erityisopettajana.

– Aivotoiminnan ymmärrystä on siis kertynyt sekä työssä että kotona, Saukkola toteaa.

– Ala-asteopettajan työni jälkeen menin projektijohtajaksi ADHD-liittoon. Tehtävänäni oli tuoda Suomeen ja kehittää täällä aikuisille sopivia ADHDkuntoutusmenetelmiä, hän kertoo.

– Tutustuin ADHD-coach -menetelmään, toin sen Suomeen 12 vuotta sitten ja totesin sen meille sopivaksi. Samaan aikaan opiskelin ratkaisukeskeisyyttä.

Yhdistin sitten nämä kaksi asiaa. Siitä syntyi punainen lanka koulutusohjelman suunnittelulle erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten auttamiseen.

Oman Aleksi-poikansa viisivuotiaana saama ADD-diagnoosi antoi ratkaisevan sysäyksen Kirsi Saukkolan elämänuralle ratkaisukeskeisenä neuropsykiatrisena valmentajana ja työnohjaajana.

Asioita yhdessä eteenpäin – Toimivien kohtaamismenetelmien tarve koulumaailmassa on valtava. Opettajat tarvitsevat uusia keinoja erityisoppilaiden kanssa työskentelyyn, Saukkola korostaa.

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

”Ratkaisukeskeinen valmennus perustuu siihen, että pyrimme kaikin tavoin lisäämään lapsen tai nuoren myönteisiä tunnekokemuksia.

Se vahvistaa hänen motivaatiotaan toimia aikuisen odottamalla tavalla.”

Esi- ja perusopetuksessa käytetään ns. kolmiportaisen tuen mallia, jonka myötä lapsella on oikeus saada varhaista ja ennaltaehkäisevää kasvun ja oppimisen sekä perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Sen on oltava laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason sekä yksilöllisten tarpeiden mukaista.

– Mutta opettajilla ei välttämättä ole keinoja tuon tuen antamiseen, Saukkola sanoo.

– Nyt monet kaupungit ja kunnat ovat huomanneet, että ratkaisukeskeinen, tavoitesuuntautunut valmennuksellinen ote toimii hyvin erityislapsen kanssa työskentelyyn.

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentajakoulutus kestää n. 6–9 kuukautta, opinnot käsittävät yleensä 10–14 lähiopiskelupäivää sekä etäopiskelujaksoja. Koulutus on ammatillista lisäkoulutusta. Koulutuksesta valmistunut henkilö on neuropsykiatrinen valmentaja, joka voi toimia joko valmentajana tai toteuttaa valmennuksellista työotetta omassa asiakastyössään.

Saukkolan koulutuksissa opiskelijoina on ensisijaisesti koulualan ammattilaisia: luokanopettajia, erityisopettajia, opinto-ohjaajia, terveydenhoitajia ja koulupsykologeja. Lisäksi mukana on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattihenkilöitä, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden kanssa; muun muassa lastenpsykiatrisen puolen sairaanhoitajia ja lastensuojeluyksiköiden työntekijöitä.

– Järjestän myös kahden päivän mittaisia tiiviitä luentoja, joissa tutustutaan ensimmäisenä päivänä neuropsykiatrisiin erityisvaikeuksiin ja toisena päivänä ratkaisukeskeisiin menetelmiin lapsen ja perheen kohtaamisessa, Saukkola valottaa.

eli taidosta, jota yhdessä harjoittelemme, Saukkola huomauttaa.

– Puhe muutetaan tietoisesti ongelmapuheesta taitotavoitepuheeksi, jossa valmennuksen aikana otetaan käyttöön myös lapsen aikaisemmat onnistumiset ja voimavarat. Ratkaisupuhe on hyvin voimaannuttavaa, ja lapsi osallistuu siihen mielellään.

Vuorovaikutus valmentajan ja lapsen välillä toimii, koska lapsi on mielellään mukana myönteisessä ratkaisupuheessa. Samoin vanhemmat osallistuvat mielellään myönteisten asioiden huomioimiseen, ja samalla vanhemman suhde lapseen muuttuu. Ratkaisukeskeistä toimintaa ohjaavat myös arvostavan vuorovaikutuksen ja positiivisen psykologian periaatteet. Samoin monilla narratiivisilla menetelmillä päästään lapsen kanssa usein hankalistakin tilanteista mukavasti ja lasta arvostavasti eteenpäin.

Myönteinen kierre Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän vanhemmat otetaan mukaan valmennukseen.

– Vanhempien tulee tietää valmennuksen keinot ja menetelmät ja olla tietoisia, että myönteisyys on tärkeä asia lapsen itsetunnon vahvistumisessa.

Lapsen elämästä on jatkuvasti pyrittävä löytämään onnistumisia ja kiinnittämään niihin huomiota. Näin saadaan aikaan myönteinen kierre.

– Jos esimerkiksi lastenpsykiatrisella poliklinikalla tai osastolla on mahdollista, voidaan menetellä niin, että toinen valmentaja työskentelee lapsen ja toinen vanhempien kanssa, ja välillä tapaamiset toteutetaan yhdessä.

Vaikka ADHD-valmennus on mukana ADHD:n Käypä hoito -suosituksessa, se ei vielä ole Kelan kustantamaa.

– Sen vuoksi vanhempien on haettava maksusitoumus kaupungin perusterveydenhuollosta tai sosiaalitoimesta. Jos on jo asiakkuus psykiatrian tai neurologian poliklinikalle, löytyy niistäkin paikoista jo hyvin valmennusosaamista, Saukkola vinkkaa.

”Positiivisuuden liemessä” Ratkaisukeskeisessä neuropsykiatrisessa valmennuksessa tavoitteena on lapsen ja nuoren onnistumisten tukeminen, vahvuuksiin perustuva kannustaminen sekä kokonaisuudessaan lapsen myönteisen elämänpolun löytyminen ja sen kehittäminen Esimerkillinen Lappeenranta yhdessä lapsen, hänen vanhempiensa sekä koko muun verkoston kanssa.

Pisimmälle neuropsykiatrinen valmennus on Suomen – Ratkaisukeskeinen valmennus perustuu siikoulumaailmassa viety Lappeenrannassa. hen, että pyrimme kaikin tavoin lisäämään lapsen – Vuodesta 2007 alkaen siellä on koulutettu tai nuoren myönteisiä tunnekokemuksia. Se vahnoin 250 opettajaa tai muuta kouluammattilaista ja vistaa hänen motivaatiotaan toimia aikuisen odottänä lukuvuonna koulutetaan vielä viitisenkymmentä tamalla tavalla, Saukkola kertoo. lisää, Kirsi Saukkola kertoo.

– Siellä on tavoitteena, että jokaisessa koulussa – Valmentajan kanssa opetellaan esimerkiksi tunnistamaan hankalia tilanon valmentajia, jotka joko teita ja sitä, miten lapsi voi toteuttavat näitä menetelmiä niitä hallita. Kaikkein täromassa opettajantyössään tai keintä on vahvistaa lapsen sitten toimivat koulun sisäiMistä lasten lääketieteen ja nuoren itsetuntoa ”uittasinä valmentajina, jonne luoaiheesta haluat lukea malla häntä positiivisuuden kanopettaja voi vanhempien liemessä”. Sen avulla hänelle luvalla lähettää oppilaan saaKummit-lehdestä kasvaa vahva itsetunto. Lapsi maan valmennusta. asiantuntija-artikkelin? ei välttämättä ole itse tietoiADHD-diagnoosien määKerro se osoitteessa nen ongelmastaan. Lapsen rä on koko ajan lisääntymään kummit@kummit.fi kanssa emme puhu ongelpäin. masta vaan taitotavoitteesta – On hyvä, että niihin 10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

pulmiin kiinnitetään huomiota tarpeeksi varhain.

Diagnoosi ei tietenkään poista ongelmia, mutta sen myötä saadaan kuntoutus käyntiin. Lapsellekin varhainen diagnoosi on tärkeä: mitä aiemmin hän sen saa, sitä helpompi hänen on hyväksyä se osana elämäänsä, Saukkola tietää.

– Kokemusteni perusteella ADHD:n hyväksyminen on selkeästi vaikeinta murrosiässä, kun on muutenkin vaikeaa. ”Paras” ikä on esikouluikä. Monet saavat ADHD-diagnoosin vasta aikuisiällä. Heille se on yleensä suuri helpotus.

Tukiopetusta elämiseen ADHD:stä (tai ADD:stä) harvoin paranee, mutta siihen voi sopeutua.

– Sopeutumisessa on tärkeää erilaiset kuntoutusmenetelmät eli erilaiset terapiat, valmennus sekä tarvittaessa oikeanlainen lääkitys. Diagnoosi ei ole tuomio, vaan se antaa mahdollisuuden saada kuntoutusta.

– ADHD-diagnoosi ei ole tuomio, vaan se antaa mahdollisuuden saada kuntoutusta, Kirsi Saukkola korostaa.

Kuntoutuksen avulla voi elää hyvää ja onnellista elämää; voi olla opiskelu- ja työkykyinen ja pärjätä yhteiskunnassa hyvin, Saukkola sanoo.

– Valitettavasti nämä lapset ovat usein vieläkin koulumaailmassa negatiivisen palautteen kierteessä, ”negatiivisen seurannan” kohteena. Seuranta tulisikin vaihtaa positiiviseksi ja nostaa esiin lapsen onnistumiset ja kannustaa pienestäkin edistymisestä, Saukkola korostaa.

– Nämä lapset ovat usein arjenhallinnan taidoissa omaa ikätasoaan jäljessä, joskus jopa 30 prosenttia. Tarkkaavuuden ja vireystilan säätelyn pulmien lisäksi saattaa usein olla vaikeuksia säädellä omaa käyttäytymistään tilanteeseen sopivaksi. Samoin ajan hahmottaminen voi olla hankalaa. Valmentajilta he saavat käyttäytymiseen ja arjen hallintaan liittyvää tukiopetusta. Tukiopetushan yleensä liittyy tällä hetkellä koulumaailmassa lähinnä eri oppiaineisiin. Nämä lapset tarvitsevat tukiopetusta myös oman elämänsä hallintaan.

Oma poika esimerkkinä Kirsi Saukkolan Aleksi-poika on usein äitinsä mukana koulutustilaisuuksissa puhumassa erityislapsen elämästä.

– Aleksi ei itse muista aikaa, jolloin hänellä ei olisi ollut ADD:tä. Hän on alusta asti hyväksynyt sen osaksi elämäänsä, Kirsi Saukkola sanoo.

Lapsena saatu diagnoosi auttaa lasta hyväksymään itsensä, ja vanhemmatkin hyväksyvät helpommin lapsensa sellaisena kuin hän on: kaikkine vahvuuksineen ja pulmineen. Vanhempien myönteinen ja lasta arvostava asenne auttaa lasta kehittymään vahvaksi omaksi itsekseen.

– Myönteisessä ilmapiirissä kasvanut Aleksi on itsenäinen, sosiaalinen, empaattinen ja läheisiään aina auliisti auttava persoona, joka elää onnellista ja hyvää elämää.

Neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, aivojen rakenteellinen toimintahäiriö. Sen tavallisimpia oireita ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Oireyhtymä voi ilmetä myös ilman ylivilkkautta eli ADD:nä. ADHD-oireisen lapsen elämä on usein kaoottista, jolloin hän tarvitsee paljon aikuisen tukea ja ohjausta sekä kotona että koulussa.

ADHD:sta on tehty paljon tutkimuksia, erilaiset hoitomuodot ovat kehittyneet, myös tehokasta lääkitystä on saatavilla.

ADHD:n ja ADD:n lisäksi yleisimpiä synnynnäisiä neuropsykiatrisia oireyhtymiä ovat mm. Touretten syndrooma ja Aspergerin syndrooma.

– Lisäksi on olemassa monenlaisia aistitoiminnan käsittelyn ja säätelyn häiriöitä, esimerkiksi makuaistin tai tuntoaistin ali- tai yliherkkyyksiä, Kirsi Saukkola kertoo. Hän ei tee diagnooseja, mutta on vuosien mittaan ihmisten parissa liikkuessaan oppinut hyvin tunnistamaan henkilöitä, joilla saattaa olla neuropsykiatrinen häiriö.

– Onhan arvioitu, että jopa 15–17 prosentilla väestöstä on joku neuropsykiatrinen oireisto. ● Lisää tietoa ADHD:stä: www.adhd-liitto.fi Lisää tietoa neuropsykiatrisesta valmennuksesta: www.neuropsykiatrisetvalmentajat.fi Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA Teksti ja kuvat Matti Hannula

Supersinnikkäällä Enealla on ollut paljon vaikeuksia voitettavanaan

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

lempääläläisellä Enea Mikkosella on harvinainen etunimi. Hänellä on Suomessa vain kymmenkunta kaimaa. Monessa muussa suhteessa nyt kahdeksanvuotias Enea-neiti on vielä harvinaisempi, suorastaan ainutlaatuinen.

Erittäin erikoinen tapaus E

Enealla on liki kolminumeroinen määrä pehmoleluja, joilla melkein kaikilla on nimikin.

NEA SYNTYI TAMPEREEN yliopistollisessa sairaalassa 12. syyskuuta 2005.

– Terveenä ja täysaikaisena tyttönä, äiti Eeva ForsbergMikkonen kertoo.

– Tai itse asiassa poikana, hän naurahtaa.

Niin. Kaikki ei mennyt Enean kohdalla ihan normaalisti heti synnytyksessäkään.

– Mikkosten suvussa oli pelkkiä poikia ja meilläkin ennestään jo yksi. Poikaa odotimme, ja kun olin hänet synnyttänyt ja minulle häntä sitten näytettiin, kiekaisin kai vähän pökertyneenä, että ”poika!”.

Hänellä kun näytti olevan poikavauvan vehkeet, Eeva-äiti jatkaa.

– Paikalla oli kaksikin kätilöä, mutta molemmilta jäi lapsen sukupuoli tarkistamatta. Niinpä vauva sai pojan sosiaaliturvatunnuksen, ja poikana hän minun vatsallani ne pari ensimmäistä tuntiaan köllötteli.

Eeva Forsberg-Mikkonen ja miehensä Joonas Mikkonen eivät sentään ehtineet kenellekään sukulaiselleen tai ystävälleen ilmoittaa, että olivat saaneet pojan. Parin tunnin päästä ”poikaa” laitettiin pesulle.

Joonas-isä oli siinä mukana ja luuli pesevänsä poikaa.

– Kun varsinainen pesijä sitten huusi, että ”tulkaapa nopeasti katsomaan”, ajattelin, että nyt on jotakin isompaa vialla, varsinkin kun henkilökuntaa lähti isolla joukolla vauvan kanssa huoneen ulkopuolelle supisemaan, Eeva Forsberg-Mikkonen muistaa.

– Kun he tulivat takaisin, minulle sanottiin, että olenkin synnyttänyt tytön. Enhän minä sitä tietenkään uskonut, ennen kuin vauvaa oli

minulle pestynä uudelleen näytetty. Minulle piti vielä moneen kertaan vakuuttaa, ettei lapsi ole voinut missään vaiheessa vaihtua, kun hän ei ollut ollut hetkeäkään synnytyshuoneen ulkopuolella. kinasta kommellus Vauvalla oli ollut alapäässä niin paljon lapsenkinaa, valkoista töhnää, että erehdys pääsi syntymään. Kaiketi ensimmäisen kerran Taysin historiassa lapsi oli kirjattu väärällä sukupuolella tietojärjestelmiin.

Mikkosten vauvalle piti antaa uusi sosiaaliturvatunnus.

– Hauska sattuma, emmekä me olleet millään lailla pettyneitä, että vauvamme sukupuoli ”vaihtui”. Tyttö oli erittäin tervetullut, kun meillä oli ennestään Eemeli, Eeva Forsberg-Mikkonen toteaa.

Enea kotiutui sairaalasta jo kuukauden kuluttua hänelle 14.10. tehdyn toisen maksansiirron jälkeen.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

Enea-vauva söi hyvin, mutta oksenteli heti kotiinpääsyn jälkeen todella paljon ja oli itkuinen.

– Eemeli oli ollut maitoallergikko. Ajattelimme, että myös Enea kärsii samasta ongelmasta, Joonas Mikkonen sanoo. Neuvolan seurannassa Enealla ei osattu epäillä sappitieatresiaa, maksan ulkoisten sappitiehyiden ahtaumaa.

– Oireet olivat tyypilliset: lievästi keltainen, eikä paino noussut, Eeva-äiti jatkaa.

– Neuvolalääkärin seulan läpi Enea pääsi, mutta eräs kokenut terveydenhoitaja arveli, ettei Enealla ole kaikki kunnossa. Hän oli ottanut yhteyttä Taysissa työskentelevään lastenlääkärituttavaansa, joka kehotti tulemaan heti seuraavana päivänä Eneaa näyttämään.

Enean huone on yläkerrassa. Portaissa hän tarvitsi vielä marraskuun lopulla äidin tukea.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Onneksi näin kävi. Sille tielle me Enean kanssa jäimme.

Kasai-leikkaus Sappitieatresiassa on oleellista, että ns.

Kasai-leikkaus päästään tekemään mahdollisimman nopeasti, mieluiten alle kahden kuukauden iässä. Enea oli puolentoista kuukauden ikäinen, kun sappitieatresia todettiin, ja pari viikkoa myöhemmin hänet leikattiin Helsingissä. Kasai-leikkauksessa tukossa olleet ulkoiset sappitiet poistettiin kokonaan ja ohutsuolesta rakennettiin uusi sappitie.

Enea on sikäli harvinainen sappitieatresia-lapsi, että hänellä on monia synnynnäisiä, rakenteellisia vikoja elimistössä.

– Suolen malrotaatio, joka korjattiin Kasai-leikkauksen yhteydessä, sydämessä

VSD (kammioväliseinäaukko), vasen isomerismi ja vasen yläonttolaskimo, Eeva Forsberg-Mikkonen luettelee sellaisella asiantuntemuksella, että toimittaja ehtii jo luulla hänen olevan ammatiltaan lääkäri.

Eikä Joonas-isänkään fysiologia- ja tautitietämyksessä tunnu isoja aukkoja olevan.

Kaikkien muiden synnynnäisten ongelmien lisäksi Enealla on neljä pernaa ja rengashaima eli polysplenia-syndrooma, sikiönaikainen kehityshäiriö. Toista vastaavanlaista lasta ei Suomessa siinäkään mielessä tiedetä olevan.

– On ollut pakko ottaa asioista selvää, Joonas ja Eeva toteavat.

Kotisairaalan vakioasiakas Enea ehti mennä huonoon kuntoon jo ennen Kasai-operaatiota. Nenä-maha -letku hänellä oli neljä kuukautta, ja puolen vuoden iässä hän sai gastrostoomaavanteen eli ”ruokintanapin”.

– Koska Enea oksenteli monta kertaa päivässä, oli suun kautta syöminen hankalaa, Enean vanhemmat kertovat.

– Itse asiassa Enea oli jo kaksivuotias, kun hänen kanssaan alettiin treenata syömistä. Sittemmin hänellä on diagnosoitu erittäin vaikea syömishäiriö, joka on psyykkistä. Rakenteet ovat kunnossa, mutta makuaisti on erittäin herkkä, eikä Enea suostu ottamaan mitään vieraita aineita suuhunsa. Suurimman osan ravinnostaan Enea saa liuoksina. Kiinteää ruokaa hän vain maistelee, sen verran kuin edes maistelee.

Kasai-leikkauksen ja sappitietulehdusten vuoksi Enea oli suurimman osan ensimmäisestä ikävuodestaan sairaalassa.

Sappitietulehduksista hän on kärsinyt koko ikänsä.

– Kun sappitieatresia-lapselle nousee yhtäkkiä korkea kuume ja muuta syytä infektioon ei löydetä, se hoidetaan sappitietulehduksena, Eeva Forsberg-Mikkonen hymähtää.

Eneasta tuli tietysti jo pienenä myös Tampereen Yliopistollisen Sairaalan kotisairaalan vakioasiakas. Ensimmäisen ikävuoden jälkeen meni sentään muutama vuosi vähän vähemmillä sairaalassa olemisilla. Kesällä 2011 Enea rupesi hengästymään helposti ja hänen huulensa alkoivat sinertää.

– Eeva oli jo pidemmän aikaa epäillyt, ettei kaikki ole nyt ihan kunnossa, Joonas Mikkonen kertoo.

– Sairaalassa oireita yritettiin laittaa astman piikkiin ja keksittiin muitakin selityksiä. Sydäntä tutkittiin. Siinähän oli ollut selkeää vajaatoimintaa koko Enean ensimmäisen elinvuoden, mutta tilanne oli siltä osin sittemmin rauhoittunut. Syksyllä 2011 Enealla oli kaksi infektiota, jotka molemmat diagnosoitiin keuhkokuumeeksi. Suuri lisähapen tarve herätti ihmetystä. Mutta ei meidän huoltamme muuten osattu ottaa riittävän vakavasti, Eeva ja Joonas muistavat.

Enea fanittaa sekä Robinia että Isac Elliotia. Keyboardilla hän osaa musisoida hienosti itsekin.

Äidinvaistoon ei uskottu Joulukuussa 2011 Enealla diagnosoitiin rasitusastma. Mutta astmahoitajakin ihmetteli Enean huulten sinertämistä jo pienestäkin rasituksesta.

– Hoitajan avulla sain vaihdettua astmalääkärin kanssa muutaman sanan ilman varsinaista vastaanottoa, Eeva ForsbergMikkonen huokaa.

– Hän lupasi ottaa Enean omaan, suolistopuolen lääkäriin yhteyttä. Sitä kautta saimme tutkimuksiin vähän vauhtia, mutta äidinvaistooni ei siltikään oikein uskottu.

Heti vuodenvaihteen jälkeen Enealle saatiin ylimääräinen kontrolliaika. Joonasisä lähti hänen kanssaan Taysiin.

– Minä olin töissä, kun tuli soitto, että Enea on joutunut Taysissa lasten tehoosastolle, koska hapetusarvot ovat vaarallisen matalat, Eeva Forsberg-Mikkonen kertoo.

– Siitä alkoi tutkimusrumba, ja sitten tuli ikävä uutinen: Enealla on vaikea keuhkojen oikovirtaus eli hepatopulmonaarinen syndrooma. Keuhkot toimivat vain 70-prosenttisesti.

– Normaalisti kaikki veri menee keuhkojen kautta. Mutta Enealla osa verestä pääsi kiertämään keuhkot hapettumatta.

Sen vuoksi hapetusarvot olivat niin alhaiset ja huulet sinersivät, Joonas Mikkonen selvittää.

Oikovirtaus on seurausta maksakirroosista. Se alkaa kehittää verenkiertoon aineita, jotka saavat aikaan keuhkojen ohivirtausta.

– Kun Enean maksa-arvot olivat olleet

Enea sairaalassa lokakuisesta maksansiirrosta toipumassa.

Kuva: Mikkosten perhealbumi

koko ajan hyvät, oli tietysti käsittämätöntä, että hänen maksansa olisi näin kirroottinen, Eeva Forsberg-Mikkonen ymmärtää Eneaa tutkineita lääkäreitä.

– Joku osa maksasta oli tuottanut ne tarvittavat veriarvot.

Ensimmäinen maksansiirto Lääkäreiden kertoman mukaan Suomessa ei kenelläkään lapsella ole ollut yhtä mittavia maksasta johtuvia keuhko-ongelmia kuin Enealla. Hän tarvitsi siis uuden maksan. Enea laitettiin kuitenkin maksansiirtojonoon vasta 1.3.2012.

– Sitä ennen lääkärit olivat moneen kertaan kokoontuneet miettimään, kannattaako Enealle tehdä maksansiirto. Suomessa asiasta ei siis ollut käytännön kokemusta, mutta ulkomailta löytyi sekä kirjallisuutta että tutkimustuloksia, joiden mukaan on mahdollista, että maksansiirto korjaa kyseisen happiongelman.

Enea oli välillä Taysissa, välillä Helsingin Lastenklinikalla ja välillä kotona.

– Kotonakin Enea oli happikoneessa eli laitteessa, jolla happea rikastettiin.

Hänen kuntonsa meni kuitenkin koko ajan huonommaksi. Enealla oli myös saturaatiomittari. Se piippasi aina heti, kun Enea teki mitä hyvänsä vähänkään rasittavaa.

Hapetusarvot laskivat aina saman tien.

Lopulta lääkärit päätyivät maksansiirtoon. Se tehtiin kirurgi Ilkka Mattilan johdolla 25.3.2012. Operaatio sujui hyvin. Enea oli sairaalassa kuukauden.

Hapetusarvot alkoivat nopeasti korjaantua.

Kesän aikana Enea pääsi eroon lisähapesta.

Kaikki oli mennyt, kuten pitikin. Mutta…

Ensimmäinen korjausleikkaus Heinäkuun lopulla Enealle tuli taas sappitietulehdus ja sen jälkeen useampiakin.

– Kaksi ensimmäistä diagnosoitiin virtsatietulehduksiksi, koska katsottiin, ettei sappitietulehdus ole Enean tapauksessa mahdollinen, Eeva-äiti kertoo.

– Enealla oli tuon tuosta kuumetta, ja muutenkin tuntui siltä, että koko ajan on jotakin ongelmaa. Se oli risaista aikaa.

Yritin olla töissä, koska olin ollut vuoden alusta elokuun puoliväliin asti erityishoitoSelviytymistarina • www.kummit.fi

15

vapaalla. Mutta ei siitä mitään tullut. Vähän väliä minulle soitettiin ja pyydettiin tulemaan hakemaan Enea pois koulusta. Eneahan oli silloin jo ekaluokkalainen.

Vuosi sitten marraskuussa tehtiin magneettikuvaus, joka osoitti, että sappiteissä on taas häikkää. Pääteltiin, että ongelma on ohutsuolen ja maksan välisessä liitoksessa ja että sinne pitää asentaa stentti, muovinen putki, mikä pitäisi liitoskohdan auki. Enealle asennettiin myös keskuslaskimokatetri, kun kanyylejä varten ei enää löytynyt suonia.

– Stenttiä yritettiin asentaa 11. joulukuuta. Kun kirurgi tuli luoksemme, arvasimme heti hänen ilmeestään, että jotakin isompaa on vialla, Eeva Forsberg-Mikkonen muistaa.

– Hän kertoi, että sappitie on niin tukossa, ettei stentin asentaminen onnistu.

Sen sijaan Enealle asennettiin sappiteihin dreeni eli muovinen laskuputki, jonka kautta sappineste valuu ulkopuoliseen pussiin. Dreenin avulla oli määrä pärjätä tammikuun 2013 alkuun, jolloin liitoskohta oli määrä rakentaa uudelleen.

Toinen korjausleikkaus – Enea oli sitten kuukauden kotihoidossa.

Me huuhtelimme taas sappinesteletkua ja -pussia useaan kertaan päivässä, mittasimme määriä…

– Mutta oli hienoa, että saimme olla Koko perhe koolla: vasemmalla esikoinen Eemeli, äiti Eeva ForsbergMikkosen sylissä Eeli, isä Joonas Mikkosen sylissä labradorinnoutaja Taisto ja Enean sylissä Taavi-kissa.

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Neljävuotias Eeli on iloinen, kun isosisko on taas kotona.

Enean kanssa kotona sen joulun ja uudenvuoden.

Tammikuun 2. päivä 2013 vanhaa arpea avattiin ja tehtiin liitoskohta uusiksi. Sappi lähti heti virtaamaan, eikä ollut mitään syytä epäillä, että olisi jotakin muuta ongelmaa. Mutta kun sappitiet viisi vuorokautta myöhemmin kuvannettiin, todettiin, ettei sappineste etene maksan

sisällä mihinkään, eli sappitiet ovat täysin tukossa. Tunti toimenpiteen jälkeen Enealle nousi korkea kuume ja verenpaineet olivat todella matalalla. Teho-osastolla verenpaineet saatiin korjattua, ja vatsa päätettiin avata heti seuraavana päivänä uudestaan.

– Siinä yhteydessä kirurgi Mikko Pakarinen kumppaneineen totesi, että maksan sisällä on isoja ongelmia. Lääkärit olivat jo ”lyödä hanskat tiskiin”, mutta saivat kuitenkin yhdistettyä maksalohkot toisiinsa ja ohjattua sisäiset sappitiet suoleen, Eeva Forsberg-Mikkonen selvittää. Dreeni jätettiin sappiteihin. Sitä kautta sappinesteet pääsivät valumaan pois, ja sitä kautta päästiin myös suorittamaan kaventumakohdan pallolaajennukset. Enea pääsi melko pian kotihoitoon. Maaliskuun lopussa dreeni poistettiin. Yhteyksien piti olla kunnossa ja kaiken ok. Mutta…

Toinen maksansiirto Kahden viikon kuluttua Enean vatsalle, entisen dreenin kohdalle, ilmestyi sappitiefistelistä aiheutunut abskessi eli märkäpesäke.

– Meille kerrottiin, että sappitiefistelit voivat olla pitkäikäisiä. Mutta koska maksaarvot ovat hyvät, niin ei ollut syytä isompaan huoleen, Eeva-äiti muistaa.

– Mutta sappinestettä tuli jatkuvasti.

Lisäksi sappiongelmat aiheuttivat kesällä useita sepsiksiä eli vakavia yleisinfektioita.

Heinäkuussa fistelikanava operoitiin Helsingissä. Nesteentulo jatkui silti läpi koko kesän. Suivaannuin tilanteeseen, soitin Mikko Pakariselle ja vaadin, että jotakin on tehtävä.

Elokuun alussa otettiinkin magneettikuvat ja sen jälkeen päätettiin asentaa dreeni uudelleen. Näin tehtiin ja samalla todettiin, että maksan oikean puolen yhteys suoleen on täysin tukossa. Liitoskohtaa ei voinut enää uudestaan rakentaa. Syy sepsiksiin selvisi myös: sappiteistä oli yhteys suoraan maksalaskimoon, mistä bakteerit pääsivät verenkiertoon. Edessä oli uusi maksansiirto.

– Odotusta kesti kaikkinensa reilut kaksi kuukautta. Maksansiirtojonossa Enea ehti olla vain 11 päivää. Taas tulivat nesteet dreenin kautta pussiin, mittailimme sitä ja tyhjensimme pussia kippoon ja sitten siitä mahanappiin, jotta saimme nestettä takaisin Enean elimistöön.

Lokakuun 14. päivä Enealle tehtiin uusi maksansiirto kirurgi Jukka Salmisen johdolla. Lääkärit tulivat siihen tulokseen, että sappitiet olivat vaurioituneet, kun edellistä siirtomaksaa on resektoitu eli leikelty sopivan kokoiseksi. Leikkauksesta tuli odotettua suurempi, sillä joitakin maksan verisuoniyhteyksiä piti rakentaa uudestaan. Niinpä myös rintalasta piti avata vatsan lisäksi.

Enea pääsi kotiin 15. marraskuuta.

Kahden ja puolen vuoden tiivis sairaalajakso päättyi – ainakin toistaiseksi ja toivottavasti lopullisesti.

Jo ensimmäisen siirron jälkeen Enealla todettiin ESBL-bakteerikanta, joka voi olla tehohoitopotilaalle hengenvaarallinen. Sen vuoksi Enea on sen jälkeen aina sairaalahoidossa ollessaan ollut eristyspotilaana.

– Sekin on vaatinut Enealta pitkää pinnaa. Mutta hän on sinnikäs tyttö, Eevaäiti kehaisee.

Työnantajille kiitos Kun Enea on ollut Helsingin Lastenklinikalla, Eeva-äiti on asunut Ronald McDonald Lastentalosäätiön asunnossa. Joonas-isä on ollut koko ajan normaalisti töissä Bioretec Oy:ssä Tampereella, missä hän suunnittelee luunkorjausimplantteja. Isompien operaatioiden aikaan hän on toki ollut vaimonsa kanssa Helsingissä, mutta muuten hoitanut muun perheen pyörittämisen kotona Lempäälässä.

– Ja minun Aune-äitini on ollut isona apuna kaikki nämä vuodet, kiittää Eeva Forsberg-Mikkonen, joka on Enean omaishoitaja ja erityishoitovapaalla ainakin tämän vuoden loppuun. Varsinainen työ hänellä on henkilöstöasiantuntijana Alma Media konserniin kuuluvassa Alma Manu Oy:ssä, mutta toistaiseksi hän keskittyy Enean hyvinvointiin.

– Meidän molempien työnantajalle iso kiitos! He ovat olleet äärimmäisen ymmärtäväisiä, Forsberg-Mikkonen toteaa.

Esikoispoika Eemeli oli pienenä poikana Enean sairaalassa ollessa paljon Aune-

Enean huoneenseinällä oleva jättijulistekin kertoo hänen eläinrakkaudestaan. Tyttö aikookin isona eläinlääkäriksi.

mummin hoidossa. Kun Eeli neljä vuotta sitten syntyi, on hän puolestaan ollut mummin hoteissa.

– Pojilla on tietysti kova ikävä ja kova huoli siskosta, Eeva Forsberg-Mikkonen kertoo.

– Eelin vakiokysymys puhelimessa kanssani keskustellessa on viimeisen parin vuoden aikana ollut: ”Äiti, koska sinä tulet taas käymään kotona?”

Eläimet tärkeitä Mikkosten lemmikkieläimet tuovat perheen arkeen omat rutiininsa. Labradorinnoutaja Taisto tuli Mikkosille pari kuukautta Enean ensimmäisen maksansiirron jälkeen, Taavi-kissa puolestaan viikon ennen toista maksansiirtoa.

– Tiesimme, ettemme saa siirron jälkeen ottaa kissaa. Sen vuoksi otimme sen

ennen siirtoa, Eeva Forsberg-Mikkonen tunnustaa ”jekun”.

– Eläimet tuovat omalla tavallaan iloa elämään.

Enea pitää eläimistä ja haaveilee eläinlääkärin ammatista. Hän sanoo haluavansa itselleen kaikki maailman eläimet. Isä on jo luvannut tulla hoitamaan eläimiä, jos ja kun Enean on sitten aikuisena lähdettävä silloin tällöin reissun päälle.

Lyhyemmän tähtäimen haaveena Enealla on päästä Robinin ja Isac Elliotin keikalle.

– Tämän vuoden aikana meillä on jo kaksi kertaa ollut Robinin keikalle liput.

Mutta molemmilla kerroilla Enea on ollut juuri silloin sairaalassa, Eeva ForsbergMikkonen harmittelee. Lähikuukausien tavoitteena on saada tuo takaisku paikattua. ● Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

PIENI HETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran pieneen potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

18

www.kummit.fi • Pieni hetki

Helsingin Lastenklinikka, 29.10.2013 kello 13.07 Helsinkiläinen Melis Ciray, 4, oli potilaana Lastenklinikalla, kun vuoden 2008 Idolsvoittaja Koop Arponen vieraili Flute of Shame -yhtyeensä kanssa osastoilla. Melis sai Koopilta lyhyen henkilökohtaisen konsertin ja pääsi vähän itsekin kitarankieliä näppäilemään.

Koopin ja Flute of Shamen klinikkavierailusta lisää sivulla 31.

KUVA: MATTI HANNULA

Pieni hetki • www.kummit.fi

19

LAHJOITUS

Hans Välimäki -sarjalla apua sairaille lapsille

Groupe SEB kampanjoi Tefal-keittiötuotteilla rahaa Kummeille Groupe SEB Finland lahjoittaa Lastenklinikoiden Kummeille 50 senttiä jokaisesta myydystä Tefalin Hans Välimäki -kampanjasarjan tuotteesta.

T

efal on Groupe SEBin suurin brändi.

– Ja Tefalin merkitys tulee tulevaisuudessa vielä entisestään kasvamaan, Group SEBin Suomen myyntijohtaja Sami Seppälä uskoo.

Groupe SEB on tehnyt Kummien kanssa yhteistyötä myös vuosina 2008–09.

– Sen jälkeen meillä on ollut ensisijaisesti kansainvälisiä hyväntekeväisyyskohteita, mutta nyt halusimme taas tukea kotimaista kumppania, ja Kummit tuli heti mieleen, myyntikoordinaattori Pia Uhlbäck kertoo.

– Olemme toki tälläkin välillä säännöllisesti lahjoittaneet tuotepalkintoja Kummien arpajaisiin. ”Tunnemme huolta vähemmän onnekkaista” – Kun pohdimme tämän ja ensi vuoden hyväntekeväisyyskohdetta, vaihtoehtoja oli tietysti monia, Sami Seppälä sanoo.

– Kummit-yhteistyöstä yrityksellämme oli hyviä kokemuksia. On ylipäätään hie-

noa, että voi olla tekemässä hyvää tällaiseen, taloudellisesti vaikeaan aikaan. Se ei ole meiltä pois, mutta varmasti monelle lisää.

Groupe SEB Finland on valinnut Kummit-kampanjatuoteperheeksi ’Tefalin Hans Välimäki’ -sarjan.

– Siihen liittyen teemme kampanjoita, ja 50 senttiä jokaisesta myydystä kampanjatuotteesta luovutetaan Kummeille, Seppälä tarkentaa.

– Nyt marras-joulukuussa on ensimmäinen kampanjajaksomme ja keväällä toinen, Uhlbäck jatkaa.

– Asiakkaamme ovat hienosti vastaanottaneet tämän hyväntekeväisyysidean, toteaa Seppälä.

– Osallistumisemme ei ole pelkästään markkinointia. Tulee hyvä mieli, kun voi olla auttamassa pieniä lapsia, hän kertoo.

– Hyvin monella meidän työntekijöistämme on pieniä lapsia.

Voimme olla onnellisia, että he ovat terveitä. Mutta samalla tunnemme huolta niistä, jotka eivät ole niin onnekkaita.

Markkinajohtaja Groupe SEB on maailmanlaajuinen, Ranskasta lähtöisin oleva yli 150 vuotta vanha konserni, joka on edustettuna yli 150 maassa. Se on globaalisti markkinajohtaja kodin pienkoneissa ja keittovälineissä.

Suomessa Groupe SEB on toiminut omana organisaationaan reilut 10 vuotta. Sillä on omia tuotemerkkejä yli 20. Suomessa Groupe SEBin edustamat tuotemerkit ovat Tefalin lisäksi Krups, Moulinex ja Rowenta. ●

Myyntikoordinaattori Pia Uhlbäck ja Suomen myyntijohtaja Sami Seppälä luotsaavat taas Groupe SEB Finlandin tiiviimpään yhteistyöhön Kummien kanssa.

20

www.kummit.fi • Lahjoitus

KUMPPANI

– Haluamme omalta osaltamme olla mahdollistamassa Kummien tekemää arvokasta työtä, sanoo Steamilla pääasiakkuuksista vastaava Tero Kalsta, jota vielä jutunteon aikaan koristi Movember-karvoitus.

Asiakassuhteesta kumppanuudeksi

Steam toteutti Kummeille mobiilisivut Mobiilin sidosryhmäviestinnän palveluyritys Steam Communications Oy tuli Lastenklinikoiden Kummeille ensin tutuksi tekstiviestilahjoitusten mahdollistajana. Asiakassuhde syveni kumppanuudeksi, kun Steam rakensi Kummeille korvauksetta mobiilisivut.

L

ähtökohta oli se, että halusimme mahdollistaa Kummeille lahjoittamisen myös tekstiviestillä, kertoo Steamilla pääasiakkuuksista vastaava Tero Kalsta.

– On tiettyjä ihmisiä, jotka haluavat soittaa lahjoitusnumeroihin, mutta myös tiettyjä ihmisiä, jotka kokevat tekstiviestillä lahjoittamisen mielekkäämmäksi.

Tekstiviestien kautta Kummeille on tullut merkittäviä lahjoitussummia varsinkin televisioitujen konserttien yhteydessä, kun tekstiviestimahdollisuudesta on infottu kuvaruudussa, Kalsta tietää.

Aiemmin tekstiviesti ei ollut hyväntekeväisyysorganisaatioille mielekäs vaihtoehto, koska operaattoreiden veloittama laskutuspalvelupalkkio oli niin suuri.

– Lobbasin vahvasti, että hyväntekeväisyys rajattaisiin perinteisten maksullisten tekstiviestien ulkopuolelle ja että lahjoitukset käsiteltäisiin palveluntuottajan kannalta edullisemmalla tuottoprosentilla, Kalsta kertoo.

– En ole varma, kenelle kuuluu suurin kunnia saavutuksesta, mutta muutama

vuosi sitten muutos joka tapauksessa saatiin runnottua läpi: kaikki operaattorit pudottivat omaa tuloutusprosenttiaan kolmanneksella.

Tuloutusprosenttimuutoksen lisäksi operaattorit suostuivat myös poistamaan viestikustannukset, joka on merkittävä osuus kokonaisuudessa.

– Samassa yhteydessä alensimme omaakin provisiotamme, joka on huomattavasti pienempi kuin operaattorin osuus, Kalsta toteaa.

– Katamme omia kulujamme veloittamalla kaksi prosenttia lahjoituksen verottomasta kuluttajahinnasta.

Näppärää mobiililahjoittamista Kummit on siis lahjoitustekstiviestien kautta Steamin asiakas, mutta yhteistyö on syventynyt keskinäiseksi kumppanuussopimukseksi.

– Halusimme olla mukana tukemassa Kummien toimintaa. Haluamme kantaa yhteiskuntavastuumme. Jos ihmiset haluavat tukea tällaista toimintaa, me haluamme omalta osaltamme olla mahdollistamassa tätä arvokasta työtä, Kalsta muotoilee.

– Olemme tuottaneet Kummeille optimoidut mobiilisivut, joissa keihäänkärkenä on, että sitäkin kautta pystyy lahjoittamaan, Kalsta korostaa.

– Tietyillä klikkauksilla puhelin luo viestipohjan, jonka voi lähettää yhdellä painalluksella. Myös Kuukausi-kummiksi liittyminen on mahdollistettu mobiilisivujen kautta samalla tavalla kuin Kummien nettisivujenkin kautta. Tämän olemme

toteuttaneet pro bono (=hyväntekeväisyyspohjalta), Kalsta kertoo.

– Lisäksi tarjoamme Kummeille maksutta käyttöön ryhmäviestintäpalvelumme, jolla pystyy kommunikoimaan tekstiviesteillä haluttujen sidosryhmien kanssa.

Kilpailukenttä laajenee Steam Communications Oy syntyi vuonna 2007 kahden yrityksen fuusiosta. Steamin tarina käynnistyi jo seitsemän vuotta aiemmin kolmen nuoren miehen visiosta valjastaa matkapuhelin yritysten ja kuluttajien väliseksi viestintäkanavaksi.

– Jatkossa on kehittynyt erilaisia asiakasviestinnän palveluita, jotka liittyvät muun muassa kilpailuihin, äänestyksiin ja kuponkiratkaisuihin, Tero Kalsta kertoo.

– Yhä kasvava trendi on asiakaskokemuksen lähes reaaliaikainen mittaaminen: esim. vakuutusyhtiö lähettää heti tai viimeistään viikon sisällä vahinkokäsittelyn valmistuttua asiakkaalle tekstiviestin, missä pyydetään vastaamaan, kuinka asiointi sujui. Näin palveluorganisaatiossa voidaan tarvittaessa reagoida heti.

Steam on yksi Suomen vanhimpia mobiiliviestinnän palveluntuottajia. Saman kokoluokan ”pelureita” on alalla muutama.

– Kilpailukenttä laajenee koko ajan, Kalsta toteaa.

Media-alalle keskittynyt mobiilin palveluyritys Arena Interactive Oy osti kaksi vuotta sitten Steamin koko osakekannan, ja nyt vuodenvaihteessa yrityksen nimi muuttuu Arena Interactiveksi. Yrityksellä on parikymmentä työntekijää. Sen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Jyväskylässä ja Vaasassa. ● Kumppani • www.kummit.fi

23

KlINIKKAvIERAAT

Roschier toi taas joulun klinikalle

Jenna, Jessica ja pukki koristelivat kuusen TeksTi ja kuvaT MATTI HANNUlA

Viisivuotiaat vantaalaiskaksoset Jenna (edessä) ja Jessica Ylipeteri pääsivät koristelemaan joulupukin kanssa kuusta.

24

www.kummit.fi • Klinikkavieraat

Asianajotoimisto Roschier ja joulupukki on lyömätön yhdistelmä. Jo perinteiseen tapaan Roschierin tontut loihtivat Helsingin lastenklinikalle joulun tunnelman. Kuusi koristeltiin ja torttuja tarjoiltiin torstaina 28. marraskuuta. Joulupukkikin oli tietysti paikalla, kuten myös laulaja-viisunikkari Petri laaksonen, jonka kanssa pukki teki myös osastokierroksen.

 Kaikki halukkaat saivat suunsa makeaksi.

Asianajotoimisto Rochierin klinikkatontut Laura Koivumäki (vas.), Laila Morad, Nina Isokorpi, Paula Kovari, Satu Kenttämaa ja Rasmus Sten kerääntyivät pukin kanssa potrettiin.

Petri Laaksosen laulut virittivät joulutunnelmaan.

Paula Kovari Asianajotoimisto Roschierista auttoi neljävuotiasta turkulaista Emilia Salmista kuusenkoristelussa.

Petri Laaksosen erilainen joulu

M

UUSIKKO-lAUlUNTEKIJä Petri Laaksonen esiintyi Kummien kutsumana Lastenklinikan joulustarttitapahtumassa. Hän toi lämpöä ja joulurauhaa kuulijoiden sydämiin esittämällä mm. kappaleet Lumivalkeaa ja Pellavapään joulu.

Sairaalaelämä on tullut valitettavasti Laaksoselle viime aikoina muutenkin tutuksi, kun hänen äitinsä menehtyi puolitoista vuotta sitten syöpään, ja tänä vuonna kuoli Petrin pikkuveli.

– Nuo surulliset tapahtumat ovat hiljentäneet mielen. Olen tarkoituksella vähentänyt töitä, jotta voin paremmin keskittyä omaan jaksamiseen. Kun minulla ei ole omaa perhettä, ovat nuo menetykset tuntuneet sitäkin suuremmilta, kun ei omaa energiaa voi samalla tavalla suunnata normaalin arjen pyörittämiseen.

Nyt ennen joulua Petri Laaksonen, 51, on kuitenkin kiertänyt tiiviisti kirkoissa.

– Melkein joka ilta on ollut konsertti.

Tuntuu mahtavalta ja rohkaisevalta, kun olen taas uudestaan saanut nähdä, että minulla on tällainen tehtävä: ilahduttaa ja koskettaa ihmisiä lauluillani.

Yleensä Laaksonen on viettänyt ainakin osan joulusta syntymäseudullaan Nauvossa. Vuosi sitten, kun hän ei enää voinut siellä äitinsä kanssa joulupöydän antimista nauttia, hän oli esiintymässä M/S Kristina Reginalla. Nyt Laaksonen aikoo viettää erilaisen joulun.

– Olen kotona ja otan rennosti. Olen sosiaalinen luonne, mutta ajattelin, että tällä kertaa näin on hyvä.

Laaksosen sävellys on kahdesti edustanut Suomea Euroviisuissa: Eläköön elämä 1985 (es. Sonja Lumme) ja Sata salamaa 1987 (es. Virve Rosti). Laaksosen itsensä esittämistä kappaleista ehdottomasti tunnetuin on vajaan 20 vuoden takainen Täällä pohjantähden alla, jonka Laaksonen lauloi klinikallakin kuin kirsikaksi joulukakun päälle. Todella komealta kuulosti. ●

Klinikkavieraat • www.kummit.fi

25

www.gefilusoriola.com /gefilus

TeksTi ja kuvaT MATTI HANNUlA

JUHlAGAAlA

 Puhuivatkohan HUSin pediatrian klinikkaryhmän johtaja Eero Jokinen (vas.) ja naisten ja lasten tulosyksikön johtaja Jari Petäjä työasioista?

Gaalaillan mittainen hengähdys

Ykköset yllä ylioppilastalolla lastenklinikoiden Kummien 20-vuotista taivalta juhlistettiin 17. lokakuuta Helsingin vanhalla ylioppilastalolla. Kutsuvieraina nähtiin suuri joukko Kummien toiminnassa eri tavoin vuosien varrella mukana olleita henkilöitä. Osa heistä nousi illan aikana estradillekin.



Kummien entisiä toiminnanjohtajia: 1990-luvun lopulta Hilkka Ahde (oik.) ja 2000-luvulta Maria Ekroth.  Kalevi ”Kallu” Tuominen, Kummien pitkäaikainen puheenjohtaja ja nykyinen kunniapuheenjohtaja, piti juhlapuheen.

Virallistettua gaalakauneutta kolmelta eri vuosikymmeneltä: vasemmalta Miss Suomi 1997 Karita Tykkä, Miss Suomi 1984 Anna-Liisa Tilus ja Miss Suomi 2001 Heidi Sohlberg.

Juhlagaala • www.kummit.fi

27

Työntekijät: Kikka Claverth-Ranne Maria Ekroth Teksti Anne Knaster kuva Matti Hannula

Huomionosoituksia juhlavuoden kunniaksi

L

astenklinikoiden Kummit ry:n hallitus yhdessä Kummien toimiston henkilökunnan kanssa päätti juhlavuoden kunniaksi huomioida muutamia keskeisiä henkilöitä, joiden työpanos sekä aikaansaannos on ollut Kummien taipaleella merkittävä ja auttanut pieniä potilaita.

Valinta oli haasteellinen, sillä 20 vuoden aikana on ollut suuri joukko henkilöitä, joiden mukanaolo olisi erityisen huomioinnin arvoinen. Kummien yhdistys on tietysti äärimmäisen kiitollinen kaikille vapaaehtoisille, kummeille, sairaaloiden henkilökunnalle, työntekijöille sekä yrityksille, jotka ovat tehneet Lastenklinikoiden Kummeista vahvan ja yhden Suomen tunnetuimmasta hyväntekeväisyysjärjestöistä.

Hallituksen kriteerit huomionosoituksen saajiksi on ollut pitkäaikaisuus sekä voimakas sitoutuminen Kummien toimintaan. Huomionosoituksia jaettiin seitsemässä kategoriassa. Lisäksi yhtä henkilöä muistettiin erityishuomionosoituksella.

Huomionosoitusten miespuolisille saajille annettiin muistoksi Laatukoru Oy:n Olli Silvanin lahjoittamat ja Lastenklinikoiden Kummit ry:lle suunnittelemat Teemu-nalle -kalvosinnapit. Uniikeissa kalvosinnapeissa Teemu-nallella on silminä mustat timantit. Naiset puolestaan saivat Nomination-rannekorun, jossa on yksittäisin kullatuin kirjaimin sana Kummit sekä Teemu-logo. ●

Hallituksen jäsenet: Kalevi ”Kallu” Tuominen Olli Puntila Pirjo Nuotio Lauri Ollari Marjatta Leppänen Aarni Kuorikoski Perustajat: Riki Sorsa Teemu Selänne Harry Harkimo Taneli Mäkelä Juha Rantasila Sairaaloiden yhteyshenkilöt: Willy Serlo Krister Holmberg Leena Repokari Vapaaehtoiset: Saija Haapanen Tuula Lehtoranta Timo Lötjönen Mari Backlund

 Pepe Jürgens ja Pirjo Nuotio juonsivat juhlagaalan.

Leijonaemot ry:n tervehdyksen toivat puheenjohtaja Pia Lemmetty (vas.) ja Janet Grundström.

Kummit: Aira Samulin Kaarina Suonperä Pepe Jürgens Pasi Hailio Tommi Läntinen Lasse Norres Erityishuomion saaja: Tomi Takamaa, 875 g -yhteisön perustaja ja kirjan kirjoittaja Juhlavuoden konserttijuontajat: Aleksi Valavuori Elina Viitanen Janne Virtanen Heidi Sohlberg

Tommi Läntinen oli eräs gaalan artistivieraista.

Hän on ollut ahkera kummi lähes alusta asti.

Gaalassa paikalla olleet huomioidut ryhmäkuvassa. Takana vasemmalta Kikka Claverth, Maria Ekroth, Kallu Tuominen, Marjatta Leppänen, Riki Sorsa, Lauri Ollari, Willy Serlo, Saija Haapanen, Kaarina Suonperä, Tuula Lehtoranta, Pirjo Nuotio ja Aira Samulin, edessä vasemmalta Tommi Läntinen, Pasi Hailio, Pepe Jürgens ja Tomi Takamaa.

28

www.kummit.fi • Juhlagaala

JUHLAGAALA

Aira Samulin ja jo 1960-luvulla perustettu Rytmikkäättanssiryhmä osoitti olevansa yhä iskussa.

Laura Voutilainen ei jättänyt gaalaväkeä kylmäksi.

Riki Sorsa, Kummien perustajajäsen, oli itseoikeutetusti yksi gaalaillan artisteista.

Helena Lindgren esiintyi upeasti yksin, kun hänen duettoparinsa Jorma Uotinen oli yllättäen estynyt.

Lahja elämälle.

Testamenttilahjoitukset muodostavat erittäin tärkeän osan Kummien välittämästä avusta. Ne ovat Kummeille verovapaita ja menevät lyhentämättöminä kohteisiinsa. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitun lastenklinikan tietylle osastolle. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520.

Kiitos, kun olit mukana auttamassa.

Tänä jouluna osallistuimme talkoisiin uutta lastensairaalaa varten.

Lahjoitimme jokaisesta 9.–15.12.2013 myydystä kesän 2014 Aurinkomatka-matkapaketista 20 €/matkustaja Lastenklinikoiden Kummeille. Lämmin kiitos osallistumisestasi ja hyvää joulua!

aurinkomatkat.fi

KlINIKKAvIERAAT

Koop, Dane ja James piipahtivat myös hyvinkääläisen Martta Mannilan luona. Martta kuunteli tarkkaavaisena ksylofoni sylissään isojen miesten soitantaa.

Iloa ja voimaa sairaille lapsille

Koop kävi kavereineen klinikalla vuoden 2008 Idols-voittaja Koop Arponen ja Flute of Shame -bändikaverinsa James lascelles ja Dane Stefaniuk vierailivat lokakuun lopulla Helsingin lastenklinikalla.

F

lUTE OF SHAME on käynyt muissakin Suomen yliopistollisissa sairaaloissa lapsia ilahduttamassa.

– Olemme yrittäneet käydä lastenklinikoilla, jos meillä on ollut keikka lähitienoilla ja jos meillä suinkin on ollut tarpeeksi aikaa ennen keikkaa, Koop Arponen kertoo.

– 99 prosenttia lapsista ei varmaankaan tunne meitä, mutta varmasti heille on aina mukavaa, kun on jotakin ohjelmaa, hän korostaa.

– On hienoa, että meillä on mahdollisuus tehdä tällaista työtä ja tällaisia juttuja.

Helsingin klinikalla käynnin jälkeen Koop oli selvästi liikuttunut.

– Pieni Martta-tyttö jäi minulle päällimmäisenä mieleen, hän sanoi.

– Muistan myös erään 6–7-vuotiaan tytön, jonka käsivarsi oli minun sormeni paksuinen. Hän oli niin sairas, ettei voinut liikkua ollenkaan. Mutta hän hymyili ja nauroi koko ajan, kun soitimme. Esitimme hänelle sitten useammankin kappaleen. Se oli niin liikuttavaa, etten voinut katsoa bändikavereitani silmiin. Olisin varmasti alkanut itkeä.

– Musiikki tuo iloa ja voimaa ihmisille. Varsinkin lapsille se on tosi tärkeää, Koop kiteytti.

Trio herätettin henkiin Lappeenrannassa 29 vuotta sitten suomalaisen isän ja hollantilaisen äidin perheeseen syntynyt Koop (lausutaan kuten kirjoitetaan) on asunut suurimman osan elämästään Englannissa. Musiikkia hän

Poliklinikan aulassa Flute of Shame esitti muutaman kappaleen, muun muassa CCR-hitin ’Have You Ever Seen The Rain’.

alkoi harrastaa vasta suorittaessaan Suomessa asepalvelusta. Vuonna 2008 Koop kukisti Idols-finaalissa Anna Puun. Seuraavana vuonna julkaistu Koopin debyyttialbumi New Town oli menestys.

Koopin toinen albumi Bright Lights julkaistiin maaliskuussa 2010. Samoihin aikoihin hän pyysi entiset muusikkokaverinsa James Lascellesin ja Dane Stefaniukin Suomeen ja jatkoi näiden kanssa jo kymmenisen vuotta sitten Englannissa perustamansa Flute of Shame -yhtyeen toimintaa. Trio esittää akustista folkrockia ja keikkailee nyt Suomessa ahkerasti. ● Klinikkavieraat • www.kummit.fi

31

Biolanin hallituksen puheenjohtaja Pekka Kariniemi kävi Vantaalla Siimapuiston päiväkodissa loihtimassa lasten kanssa joulukukka-asetelmia.

lAHJOITUS

luonnonmukaista lahjoittamista

Biolan tukee Kummien toimintaa Ekologisuutta edistävää liiketoimintaa jo 40 vuoden ajan harjoittanut Biolan on lähtenyt tukemaan lastenklinikoiden Kummien toimintaa. Biolan lahjoittaa Kummeille 50 000 euroa luonnonmukaisten puutarhatuotteiden ensi kevään myynnin kautta. Biolan oli myös yksi Joulu Mielelle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

B

IOlANIN HAllITUKSEN puheenjohtaja Pekka Kariniemi uskoo maailman olevan vihreä tulevaisuudessakin.

– Tarjoamme ihmisille tuotteita, joiden avulla on helppo siirtyä sanoista käytännön ympäristötekoihin.

Biolan on yhteistyössä vantaalaisen Siimapuiston päiväkodin kanssa järjestämällä siellä silloin tällöin erilaisia tempauksia.

– Täällä on hieman normaalista poikkeava asenne lastenkasvatukseen; palikat, elementit ja virikkeet haetaan luonnosta.

Kun luonnon kunnioittaminen ja kestävä kehitys kulkevat arjessa mukana lapsesta lähtien, myös tulevat sukupolvet voivat nauttia vihreästä maailmasta. Uskon, että tällainen suuntaus tulee suomalaisissa päi32

www.kummit.fi • lahjoitus

väkodeissa yleistymään, sanoi Kariniemi käydessään marraskuussa Siimapuistossa rakentelemassa lasten kanssa joulukukkaasetelmia. ”Lapsissa on tulevaisuus” Viiden yliopistollisen lastenklinikan toimintaa voi siis nyt tukea ostamalla Biolan-tuotteita.

– Kummit-yhteistyömme sopii hyvin kestävän kehityksen ajatukseen, Kariniemi toteaa.

– Toki voisi ajatella, että yhteiskunnan tehtävä on laittaa tällaiset asiat kuntoon, mutta kun tilanne on mikä on, eivät yhteiskunnan rahat välttämättä riitä. Lapsissa on tulevaisuus, Kariniemi korostaa.

Hän oli Biolanin toimitusjohtajana lähes yrityksen perustamisesta, vuodesta 1974 aina vuoteen 2008.

– En varsinaisesti enää osallistu arkirutiineihin, mutta en oikein osaa talosta poiskaan olla, Kariniemi naurahtaa.

Biolan perustettiin Pekka Kariniemen isän perustaman siipikarjayhtiö Hannes Kariniemi Ky:n sisaryhtiöksi aikana, jolloin broilerituotanto voimakkaasti kasvoi ja broilerinlannasta syntyi yritykselle ympäristöongelma. Hannes Kariniemi Ky myytiin 1978 Turun Munalle, mutta Biolan jätettiin itsenäisesti kasvamaan.

– Yleisen ympäristömyönteisyyden heräämisen ja ympäristövastuullisuuden kasvamisen myötä myös Biolanin on ollut hyvä kasvaa. Suomalainen kuluttaja tiedostaa ja arvostaa sitä, että yritys huomioi

toiminnassaan ympäristön, Pekka Kariniemi tietää.

– Me saimme vihreän leiman otsaan vähän vahingossa, hän myöntää.

– Estimme yhden ympäristöongelman synnyn. Sen lopputuote oli luonnonlannoite. Sattuma johdatti meidät tällaiselle tielle, ja siitä olemme pitäneet tuotannossamme kiinni aina vain systemaattisemmin. Kestävä kehitys on viimeisen 10 vuoden aikana tullut entistä voimakkaammin mukaan. Me laskimme omaa hiilijalanjälkeämme jo paljon aiemmin.

Mainoslaulu muistetaan Biolanin kärkituotteita ovat nykyään luonnonlannoitteiden ja erittäin tunnetun Mustan Mullan lisäksi kompostorit, kuivakäymälät ja omakotitaloissa käytettävät jätevedenpuhdistamot. Yrityksen päätoimipiste on Kauttualla, Euran kunnan alueella Satakunnassa.

Biolanin ympärille, Biolan Groupiksi, on muodostunut muita yhtiöitä. Kokonaishenkilömäärä on noin 150. Toimintaa on Suomen lisäksi Ruotsissa, Venäjällä, Virossa ja Kiinassa.

Jo 1970-luvun lopulla Biolanin tv-mainos, missä laulettiin ”Yks kakkaa, kaks kakkaa”, pyöri kaikkien huulilla. – Sokea kana löysi kultajyvän, ja sellaista me silloin tarvitsimmekin, Kariniemi naurahtaa.

– Viime aikoina mainonnan osuus on huomattavasti vähentynyt. Panostamme tiedottamiseen; kerromme, mitä olemme tehneet. ●

Kummit kuva Miika Kainulainen

Siegfrids

Krista

HANNA PARTANEN Hanna-kummin viisaat valinnat

Kauniita unia!

R

iittävä ja hyvälaatuinen uni tuntuu olevan nykytutkimuksen valossa yhä tärkeämpää. Uni vaikuttaa muun muassa erilaisiin hormoneihin, jotka vaikuttavat syömisen hallintaan sekä kehon koostumukseen. On havaittu, että vähäinen uni vaikuttaa jo lapsilla rasvaVinkkejä parempaan kudoksen määrään kehossa. Erityiyöuneen sesti paljon liikkuvalle uni on hyvin tärkeä palautumisen kannalta – sil Huolehdi unihygieniasta: Tuuleta huone, vaihda lakanat loin juuri sitä tärkeää lihasmassaa säännöllisin väliajoin ja hanki saadaan rakennettua. Lapset tarmieluinen tyyny sekä peitto. vitsevat keskimäärin 10 – 13 tuntia yöunta ja nuori 9 –11 tuntia. Suu Keväällä ja kesällä käytä pimennysverhoa, jotta aamuyöstä rin osa aikuisista pärjää hyvin 7–9 nouseva aurinko ei häiritse unta. tunnin yöunilla, mutta unen tarve on aina yksilöllistä. Toistuvat ilta Älä katso jännittäviä ohjelmia tai tee vaikeita läksyjä tai tarkista rutiinit auttavat rauhoittumaan ja työposteja ainakaan pariin tuntiin saamaan paremmin unen päästä ennen nukkumaan menoa. kiinni. Tämä koskee myös aikuisia, joten väsymyksestä ei voi aina  Ajoita raskaat liikuntasuoritukset mieluusti ennen syyttää työkiireitä tai kaamosaikaa, iltaseitsemää, jotta keho ei vaan pitää huolehtia myös omasta kävisi enää kierroksilla. riittävästä yöunesta.

Pitääkö iltapala syödä, vaikka ei olisi yhtään nälkä?

Konsta 4 v.

HEI, KONSTA!

Reseptit Kevyt iltapala takaa hyvän yöunen. Liian raskaasti syöminen saattaa heikentää unen laatua, ja nälkäisenä uni taas ei meinaa tulla. Kokeile iltapalaksi vaikkapa seuraavia reseptejä:

Kuuma tumma kaakao

Lämpimät voileivät

(2 annosta)

(1–2 kpl/henkilö)

4–5 dl maitoa 1–2 rkl tummaa sokeroimatonta kaakaojauhetta (esim. Van Houten) 1-2 rkl sokeria (tai halutessasi makeutusainetta 2–4 nappia)

Näissä leivissä on variaatiomahdollisuuksia vaikka kuinka paljon.

Täytteet voi valita oman maun mukaan.

Ruisleipää tai 100 % täysjyväistä paahtoleipää Tomattipyreetä tai margariinia Kinkkua tai tonnikalaa Paprikaa Ananasrenkaita Tomaattia Oreganoa ja mustapippuria Juustoa raasteena tai siivuina

Kuumenna maito kattilassa kiehumispisteeseen.

Lisää tumma kaakaojauhe vispilällä vispaten ja makeuta sokerilla. Juhlapäivinä voit päälle laittaa kermavaahtoa.

Kysy!

Hanna vastaa Pieni iltapala on hyvä syödä, jotta ei herää yöllä siihen, että on kauhea nälkä. Illalla ei kannata juoda liikaa maitoa tai vettä, että ei pissihätä häiritsisi nukkumaanmenoa.

Pieni iltapala auttaa kasvamaan isoksi, sillä unen aikana solut käyttävät ruoan ja antavat voimia myös seuraavaan päivään.

Voitele leivät tomaattipyreellä tai margariinilla. Laita päälle kinkku tai tonnikala ja haluamasi kasvikset. Lisää mausteet ja päälle juusto. Paista 200-asteisessa uunissa 10 –15 minuuttia, kunnes juusto saa hieman väriä.

Hanna Partanen • www.kummit.fi

37

KLINIKKAKIERTUE

Kummit ja SPEK klinikkakiertueella

Palomiehet pelastivat monen muksun päivän Teksti Matti Hannula kuvat MATTI HANNULA, RIIKKA AHOPELTO JA SUSANNA LAURILA

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) ja Lastenklinikoiden Kummit toteuttivat marraskuussa Oulun, Kuopion, Turun, Helsingin ja Tampereen lastenklinikoilla kiertueen, joka sai monen sairaan lapsen unohtamaan arjen edes vähäksi aikaa.

että eräs työryhmämme jäsen vei viime vuonna paloturvallisuusasioita ja -rekvisiittaa erääseen sairaalaan, missä hänen oma lapsensa sillä hetkellä oli. Siitä tuli niin hyvää palautetta, että päätimme tehdä klinikkakiertueen. Otimme yhteyttä Lasten-

K

iertue liittyi valtakunnalliseen Päivä Paloasemalla -tapahtumaan.

– Halusimme tuoda perinteisen, tänä vuonna 23.11. yli 280 paloasemalla järjestetyn tapahtuman lastenklinikoille, koska potilailla ei ole mahdollisuus päästä varsinaiseen tapahtumaan, kertoo kampanjapäällikkö Riikka Ahopelto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

– Halusimme näin ilahduttaa lapsipotilaita, varsinkin kun palomiehet ja -autot ovat yleensä lasten suosiossa, Ahopelto jatkaa.

– Idea sai alkunsa oikeastaan siitä, 38

www.kummit.fi • Klinikkakiertue

Teemu-nalle ja vapaaehtoisia palokuntalaisia Helsingin Lastenklinikan pihalla.

klinikoiden Kummeihin, koska tiesimme, että Kummien avulla tällainen on helpointa toteuttaa.

Koko perheen tapahtuma, Päivä Paloasemalla, järjestettiin ensimmäisen kerran 2008 ja sen jälkeen vuosittain.

 Palomies ja ensihoitaja valmiina osastokierrokselle Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Palomestari Anttikin kävi paikalla.

– Tapahtuma on koko ajan kasvanut.

Tänä vuonna se oli toista kertaa osana valtakunnallista Paloturvallisuusviikkoa, Ahopelto kertoo.

 Helsingin Lastenklinikan osastolla K4 palomies Saku Kaipainen ja palomiessairaankuljettaja Niklas Kaukonen tapasivat kolmivuotiaan teuvalaisen Stella Penttilän.

Stella sai muistoksi hienon t-paidan.

Myös päiväkoteja kutsuttiin Kummien ja SPEKin kiertue yliopistosairaalapaikkakunnille toteutettiin siten, että SPEK oli yhteyksissä paikallisiin pelastus-

 Oulussa kahdeksanvuotias rovaniemeläinen Iida Ylimartimo ja isänsä Jouni (taustalla) saivat tietoiskun palomiestyöstä.

laitoksiin, jotka sitten olivat yhteyksissä paikallisiin vapaaehtoisiin palokuntiin.

Pelastuslaitos ja VPK ovat sitten yhdessä järjestäneet tarvittavan miehityksen niin Helsinkiin kuin Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Ouluunkin.

– Osastoilla ovat pääsääntöisesti kiertäneet pelastuslaitoksilla vakituisessa työsuhteessa olevat palomiehet. VPK-laiset ovat puolestaan järjestäneet pihatapahtumat, joihin joillakin paikkakunnilla kutsuttiin mukaan myös läheisiä päiväkoteja, Ahopelto täsmentää.

– Palaute on ollut todella positiivista niin klinikoiden henkilöstön kuin potilaiden sekä heidän vanhempiensa taholta, kampanjapäällikkö Ahopelto ynnää.

Lapsille jaettiin klinikoilla muistoksi muun muassa Pikku Palomies -kypäriä, paloturvallisuusaiheisia puuhakirjoja ja värikynärasioita. Lastenklinikoiden Kummeista kiertuevastuussa oli projektipäällikkö Susanna Laurila.

– Kummeille iso kiitos, että saimme yhteistyössä tällaisen järjestettyä! Kaikki sujui mutkattomasti, Ahopelto toteaa.

Paloturvallisuuttakin mahdollisuuksien mukaan Henrik Linna Lauttasaaren VPK:sta oli yksi Helsingin klinikalla mukana olleista vapaaehtoisista palokuntalaisista.

– Nämä ovat antoisia tapahtumia, koska näissä otetaan sellaiset lapset huomioon, jotka eivät välttämättä pääse muualla tutustumaan läheltä palokuntaan, Linna totesi.

– Lasten ilahduttaminen on tarkoituksemme, ja itse pyrin aina mahdollisuuksien mukaan pääsemään tällaisiin tapahtumiin.

Esimerkiksi päiväkodeissa käymme paljon. On mukava antaa lapsille mahdollisuus päästä paloauton sisälle istumaan ja ihailemaan varusteita. Vastailemme lasten kysymyksiin ja ”syötämme” heille vähän paloturvallisuusasioitakin siinä määrin kuin tilaisuus antaa myöten, Linna kertoi. ●  Teemu-nallekin pääsi harjoittelemaan alkusammutustaitoja ja olikin jo Tampereella tosi taitava käsisammuttimen käyttäjä.

 Turun lastenklinikalla lapset pääsivät myös kokeilemaan pikku palomiehen varusteita.

Klinikkakiertue • www.kummit.fi

39

Yhteiset el채mykset alkavat osoitteesta silja.fi

KUMMIUUTISIA

 Osasto K10:llä Karu-Kopla (Niko, Tuomas ja Nuutti) ilahdutti viisivuotiasta helsinkiläistä Aleksi Hirvosta visiitillä ja nimmarikortilla.  S10:llä rap-trio tapasi kolmevuotiaan lohjalaisen Eetu Heinäsmäen.

Räppiä a cappella

Karu-Kopla klinikkavisiitillä

Mitä muutakaan voisivat nuoret räppärit tehdä syyslomaviikollaan, kuin käydä Lastenklinikalla ilahduttamassa potilaita?

N

elosella vuosi sitten käydyn ensimmäisen AnkkaRäp-kilpailun voittajatrio Karu-Kopla vieraili lokakuun puolivälissä klinikalla. Poliklinikan aulassa kuul-

tiin ensin räppiä a cappella, eli pojat räppäsivät muutaman biisin ilman säestystä.

Sitten Tuomas, Niko ja Nuutti kiersivät muutamalla osastolla räppäämässä ja kyselemässä lapsipotilaiden kuulumisia. ●

Kummeilta taas tukea myös tutkimustyöhön Lastentautien tutkimussäätiö on yksi Lastenklinikoiden Kummit ry:n keskeisistä tukikohteista. Kummien avulla on jo vuosia mahdollistettu lukuisten lääkärien tekemä laadukas tutkimustyö. Tuen tavoitteena on ollut entistä tehokkaampien, turvallisempien ja kivuttomampien tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden kehittäminen lapsipotilaiden auttamiseksi. Tutkimustyö on muuten juuri se osa-alue, jota tukemalla tehdään suurimmat harppaukset pienten potilaiden huippuhoidon takaamiseksi tulevaisuudessa.

Lastenklinikoiden Kummirahaston apurahat vuodelle 2014: Tero-Pekka Alastalo, Helsinki, Lastentaudit: kardiologia, 40 000 € Keuhkoverenkiertohäiriöiden molekyyligenetiikka

Tarja Linnankivi, Helsinki, Lastenneurologia, 22 000 € Lapsuusiän geneettiset epilepsiat

Olli Lohi, Tampere, Lastentaudit: hematologia ja onkologia, 60 000 € (3-vuotinen apuraha 20 000 €/vuosi) Lasten akuutin leukemian syntymekanismit

Eeva Ekholm, Turku, Lastenpsykiatria, 26 900 €

Outi Mäkitie, Helsinki, Lastentaudit: endokrinologia ja diabetologia, 30 000 €

Äiti-lapsisuhteen vahvistaminen

Lasten osteoporoosi

Santtu Heinonen, Turku, Lastentaudit: infektiosairaudet, 10 000 €

Terhi Tapiainen, Oulu, Lastentaudit: infektiosairaudet, 40 000 €

Nationwide Children’s Hospital, Columbus, Ohio, USA RSV infection immunologia lapsilla

Lasten virtsatieinfektioiden hoito ja ehkäisy

Timo Jahnukainen, Helsinki, Lastentaudit: nefrologia, 20 000 € TINU-oireyhtymän syntymekanismi ja ennuste

Kaija-Leena Kolho, Helsinki, Lastentaudit: gastroenterologia, 20 000 € Lasten kroonisten tulehduksellisten suolistosairauksien hoidon parantaminen

Mervi Taskinen, Helsinki, Lastentaudit: hematologia ja onkologia, 40 000 € Anemian, immunopuutoksen ja maligniteettien etiologia ja patogeneesi rusto-hiushypoplasiassa

Johanna Uusimaa, Oulu, Lastentaudit: muu pediatria, 20 000 € Lapsuusiän mitokondriotaudit ja lääkkeiden mitokondriotoksisuus

Kummiuutisia • www.kummit.fi

41

Tekee hyvää!

Ostamalla Tefal Hans Välimäki –keitto- ja paistoastioita autat samalla lastenklinikoiden pieniä potilaita.

“Suosittelen”

Lahjoitamme jokaisesta myydystä Tefal-kampanjatuotteesta 0,50 € Lastenklinikoiden Kummeille.

Tefal Hans Välimäki –keitto- ja paistoastioilla kokkaat kuin ammattilainen.

Tuotteet kestävät kovaa käyttöä, ja ne sopivat kaikille liesille, myös induktiolle.

Kampanja-aika 1.11.-31.12.2013.

LAHJOITUS

Click Henkilöstöpalvelut Oy tuli Kummien kumppaniksi

Kymppitonni tiedossa lastenkirurgiaan yrittäjäpariskunta Kirsti ja Jani Tuiskun omistama Click Henkilöstöpalvelut Oy on nyt Kummien kumppani. yritys on päättänyt lahjoittaa Kummeille ensi vuonna 10 000 euroa käytettäväksi Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenkirurgian poliklinikan tarpeisiin.

T

AMPEREELLA PääKONTTORIAAN pitävä Click Henkilöstöpalvelut Oy ja Lastenklinikoiden Kummit aloittivat yhteistyön viime syyskuun alussa.

– Ajatus yhteistyöstä Kummien kanssa on ollut mielessämme jo pidemmän aikaa. Olemme aiemmin lahjoittaneet pieniä summia hyväntekeväisyyteen eri kohteisiin. Ajattelimme, että kun nyt olemme kasvaneet yrityksenä, meillä on mahdollisuus lahjoittaa hieman suurempi summa hyvään kohteeseen, Kirsti Tuisku kertoo.

– Otimme kesän lopulla yhteyttä Kummeihin, koska olemme jo pitkään seuranneet heidän tekemäänsä työtä sairaiden lasten auttamiseksi.

Tamperelainen yrittäjäpariskunta Kirsti ja Jani Tuisku lahjoittaa Kummeille kymppitonnin ohjattavaksi Taysin lastenkirurgian poliklinikan tarpeisiin.

– Oma henkilöstömme on innoissaan alkaneesta yhteistyöstä. Monella meistä on itselläkin pieniä lapsia kotona. Toimeksiantajamme pitävät yhteistyötä varmasti positiivisena asiana. Käyttämällä palveluitamme he samalla auttavat pieniä potilaita, Kirsti Tuisku kertoo.

– Meillä itsellämme on kaksi tervettä lasta, ja olemme heistä hyvin kiitollisia.

Kaikilla asiat eivät ole yhtä hyvin, ja kenen tahansa lapsi voi sairastua vakavasti. On hienoa, että voimme tällä tavalla auttaa niitä, jotka apua juuri nyt tarvitsevat, hän sanoo.

– Tarkoitus on, että lahjoituksesta saataisiin perinne. Seuraavaksi varmaankin lahjoitamme Turkuun ja sen jälkeen Helsinkiin, Kirsti ja Jani Tuisku kaavailevat.

– Se on meille ennen kaikkea hyvän mielen asia.

Turku ja Helsinki ovat Click Henkilöstöpalvelut Oy:n lahjoituslistalla seuraavina, sillä yrityksellä on toimipisteet myös näissä kaupungeissa. Click Henkilöstöpalvelut Oy:n Helsingin toimistoa johtaa Laura Willberg, Tampereella aluejohtajana on Juho Siikaluoma ja Turussa Heikki Huotari. vuokratyöntekijöistä vakituisiksi Jani ja Kirsti Tuisku päättivät kuutisen vuotta sitten perustaa Click Henkilöstöpalvelut Oy:n.

– Olemme molemmat lähtöisin yrittäjäperheistä, ja jo pitkään oli ollut haaveena perustaa oma yritys, Kirsti Tuisku kertoo.

– Tampereella aloitimme vuoden 2008 alussa. Toiminta lähti mukavasti käyntiin, ja keväällä 2009 avasimme toimipisteen Turkuun. Kolmas konttori aukesi Helsingin keskustaan Kaivokadulle tänä syksynä.

Click Henkilöstöpalvelut Oy:llä on omia toimihenkilöitä kymmenkunta. Vuokratyöntekijöitä on useita satoja.

– Kauttamme lähtee vuosittain erilaisiin töihin paljon hyviä, osaavia työntekijöitä. Suurin osa on pidempiä vuokratyösuhteita. Päivän tai parin keikkoja meillä ei ole oikeastaan juuri lainkaan, Kirsti Tuisku selvittää.

– Kanssamme tehdään yhteistyötä yleensä silloin, kun joku hakee pitkäaikaista työpaikkaa tai pitkäaikaista työntekijää. Suurin osa asiakasyrityksistämme on pieniä tai keskisuuria perheyrityksiä.

– Meillä on ilo palvella satoja asiakasyrityksiä lukuisilta eri toimialoilta, Kirsti Tuisku kertoo.

– Pelkästään tämän vuoden aikana kauttamme on parisataa yritystä tilannut henkilöstöä. Suuri osa vuokratyöntekijöistämme siirtyy vuokra-ajan jälkeen toimeksiantajayritysten palkkalistoille vakituisiksi työntekijöiksi. Niinpä moni nuori saa meidän kauttamme ensimmäisen varsinaisen työpaikkansa, Kirsti Tuisku toteaa.

– Vuokratyö sopii hyvin 20 – 30-vuotiaiden elämäntilanteeseen. He pääsevät työskentelemään eri alojen yrityksissä hyvin erilaisissa tehtävissä. Työkokemusta karttuu mukavasti, sillä hyvälle työntekijälle järjestyy useimmiten nopeasti uusi paikka edellisen työn päätyttyä.

Tyytyväisyys on tuottavampaa – Luotettavalle ja asiantuntevalle toiminnalle on tilausta, Jani Tuisku korostaa.

– Yhtenä esimerkkinä toimintamallistamme on ’Reiluja vuokratöitä’ -auktorisointi, joka meille on myönnetty, hän kertoo.

– Ja juuri lokakuussa vuokratyöntekijöillemme toteutettiin tyytyväisyyskysely.

Vastaajista yli 98 prosenttia on valmiita suosittelemaan vuokratyötä meidän kauttamme, Kirsti Tuisku jatkaa.

– Työntekijöiden tyytyväisyys on meille ja asiakasyrityksillemme erittäin tärkeä asia. Tahdomme panostaa siihen, että työntekijöitämme kohdellaan hyvin.

Asiat hoidetaan oikein ja ajallaan, ja sovituista asioista pidetään kiinni.

Tutkimusten mukaan tyytyväiset työntekijät tuottavat enemmän. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

43

Biolan on toteuttanut ekologisuutta edistävää liiketoimintaa 40 vuotta. Tarjoamme ihmisille tuotteita, joiden avulla on helppo siirtyä sanoista käytännön ympäristötekoihin.

Kun luonnon kunnioittaminen ja kestävä kehitys kulkevat arjessa mukana lapsesta lähtien, myös tulevat sukupolvet voivat nauttia vihreästä maailmasta.

Me nykyiset sukupolvet olemme tehneet jo tarpeeksi pahaa. Muutos syntyy lasten kautta.

Haluamme olla sydämellä mukana tukemassa Kummien toimintaa ja luomassa yhdessä terveempää maailmaa.

Ostamalla Biolan-tuotteita olet tukemassa viiden yliopistollisen Lastenklinikan arvokasta toimintaa.

Pekka Kariniemi

Biolanin hallituksen puheenjohtaja

KUMPPANI

Kummien vapaaehtoiset käärivät yrityslahjoitukset joulupaketteihin PostNord Logisticsin Vantaan varastolla...

Lelut pakettiin ja paketit matkaan

PostNord Logistics kuljetti taas lapsille joulumieltä

…ja PostNord Logistics toimitti paketit ilmaiseksi perille Suomen kaikkien yliopistosairaaloiden lastenosastoille.

verkkokaupan huiman kasvun myötä myös logistiikkayritys PostNord Logisticsin varastot ovat olleet joulun alla täpötäynnä. yrityksen vantaan varastolla tapahtuu aina joulun alla myös Lastenklinikoiden Kummien kannalta mielenkiintoisia asioita.

Y

LIOPISTOSAIRAALOIdEN lastenosastoille leluja ja pelejä ynnä muuta lahjoittavat yritykset toimittavat lahjoituksensa PostNord Logisticsin varastolle, missä Kummien vapaaehtoiset pakkaavat ne lahjapaketteihin. Sen jälkeen PostNord Logistics kuljettaa paketit veloituksetta lastensairaaloihin.

– Viemme mieluummin joulumieltä sitä todella tarvitseville, kuin että jakaisimme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme joulutervehdyksiä glögipul-

lojen tms. muodossa, sanoo PostNord Logisticsin myynti- ja markkinointijohtaja Kimmo Hyttinen.

– Olemme jo useamman vuoden ajan kohdistaneet myös kaikki hyväntekeväisyyteen menevät varat Kummeille.

PostNord Logistics (aiemmin brändinimellä DPD) on niin ikään jo viiden vuoden ajan ollut toukokuisin Vanajanlinnan Linna Golfissa järjestettävän Kummit-golfin pääsponsori. Viime kerralla tapahtumalla kerättiin lähes 17 000 euroa KantaHämeen keskussairaalan lastenosastolle.

Yhden nimen alla Pohjoismaiden kattavimmat logistiikkapalvelut ovat marraskuun alusta olleet nimeltään PostNord Logistics. Suomessa toimi aiemmin kaksi ja Pohjoismaissa yhteensä peräti 17 eri brändinimeä. Suomessa ne olivat Posten Logistik SCM Oy ja DPD Finland Oy. – Asiat selkiytyivät niin asiakkaiden kuin oman henkilökunnankin sekä kumppaneiden ja alihankkijoiden kannalta, Hyttinen kertoo.

Pohjoismainen brändäys on tosin vielä hieman kesken, sillä Norjassa PostNord Logistics brändätään vasta 1.1.2014.

– Tuotteena DPD tulee säilymään, joten myös DPD-logot säilyvät osassa autoista.

Valtaosa autoista tulee kuitenkin jatkossa olemaan PostNord Logisticsin sinisiä, myynti- ja markkinointijohtaja Hyttinen selvittää näkyviä muutoksia. ● Kumppani • www.kummit.fi

45

Kiitos kaikille Kummeille!

Laakkonen kiittää Lastenklinikoiden Kummeja jo kaksi vuotta jatkuneesta yhteistyöstä pienten potilaiden hyväksi. Apua tarvitaan aina ja siksi työmme jatkuu. Sinä voit myös tehdä hyvää huollattamalla autosi Laakkosella. Pienistä huolloista kasvaa suuri apu.

LAHJOITUS

Ilonpilkahduksia arjen haasteiden keskelle

Kavli lahjoitti Kummeille 15 000 euroa

Norjalainen ruokakonserni Kavli Group tukee omistajansa Kavli-säätiön lahjoituksin humanitääristä työtä, kulttuuria ja tutkimustyötä. Tänä vuonna Lastenklinikoiden Kummitkin sai osansa potista, kun Suomessa toimivalle Kavli Oy:lle annettiin ensimmäisen kerran oma summa ja päätäntävalta sen käytöstä.

K

avli Oy lahjoitti Lastenklinikoiden Kummeille 15 000 euroa.

– Säätiön lahjoitusvarojen kohteista on tähän asti päätetty Norjassa, mutta nyt Kavli Oy:n katsottiin kasvaneen Suomessa siinä määrin, että saimme ensimmäistä kertaa tietyn rahasumman jaettavaksi itse haluamallamme tavalla, myyntijohtaja Katja Sundell kertoo.

– Summa oli 30 000 euroa, ja kysyimme sitten myyntiedustajiltamme ehdotuksia lahjoitusrahojen kohdentamisesta.

He olivat yksimielisiä, että kohteena pitää olla lapset. Sen pohjalta päädyimme jakamaan potin kahtia, äänestimme kohteista, ja tulos oli, että lahjoitamme lasten puolesta jo pitkään hyvää työtä tehneelle Kummit ry:lle ja ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä jääkiekon avulla tekevälle Icehearts ry:lle.

– Toivomme Kummien ohjaavan tuon summan tavalla tai toisella pienten potilaiden viihtyvyyteen arjen haasteiden keskellä, sanoo markkinointipäällikkö Martina Grandell.

– Myös sairaiden lasten pitää saada olla lapsia. Heilläkin pitää välillä olla hauskaa, hän painottaa.

Lahjoitussumma jaetaan tasan Suomen kaikkien viiden yliopistollisen lastensairaalan (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu) kesken.

Raision maidottomien tuotteiden tehdas.

– Turkulaiset eivät ehtineet mukaan äänestykseen, kun tämä lahjoitusprosessi lähti jo aiemmin keväällä liikkeelle. Mutta ensi vuonna hekin saavat sanoa mielipiteensä, Sundell lupaa.

Turusta siis tulevat Kavlin täysin maidottomat tuotteet – juomat, ruoanlaittotuotteet ja soygurtit, jotka kulkevat tuotemerkillä ’Nordic Milkfreedom’. Niiden kohdalla maitoproteiiniallergikkojen ei siis kaupoissa tarvitse erikseen tihruilla tuoteselostetta.

Kavlin kaikki muut tuotteet – sulatejuustot, pikkelsit, majoneesit, hampurilaiskastikkeet ja sinapit – valmistetaan Ruotsissa, ja ne eivät ole maidottomia.

Kavli Oy:n hallinnon edustajia kokoontui Keilaniemessä jouluiseen ryhmäkuvaan Kummit-lahjoituksen kunniaksi.

Vasemmalta markkinointipäällikkö Martina Grandell, toimitusjohtaja Alf Thörnlund, talousvastaava Henrik Lindell ja myyntijohtaja Katja Sundell.

Jatkoa toivotaan Kummit sai nyt Kavlilta hienon lahjoituksen. Myyntijohtaja Sundell toivoo, että Suomen Kavli saisi jatkossakin itse päättää osasta lahjoitusvaroja, joita Kavli-säätiö tänä vuonna jakoi kaikkiaan viiden miljoonan euron edestä.

– Kaikki lahjoituskohteet tietysti hyväksytetään säätiöllä, Sundell korostaa.

Kavli Group täytti keväällä 120 vuotta.

Kavli-säätiö on 50 vuoden ikäinen. Kavli Oy perustettiin Suomeen vuonna 2000.

Liikevaihto on tänä vuonna runsaat kuusi miljoonaa euroa. Suomen lisäksi Kavlilla on liiketoimintaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Englannissa. Kavli-tuotteita myydään yli 20:een maahan.

Suomen Kavli Oy:n toimitusjohtaja, ruotsalainen Alf Thörnlund, operoi täkäläistä toimintaa pääosin kotimaastaan käsin. Hän on myös vuonna 2001 perustetun Kavli Internationalin toimitusjohtaja. ●

Henkilöstö triplaantui Suomen Kavlin pääpaikka sijaitsee Espoon Keilaniemessä. Kavli Oy:llä on 18 työntekijää, joista peräti 11 vasta viime toukokuusta lähtien, kun Kavlille siirtyi yrityskaupan myötä Turussa sijaitseva Ruoka Lahjoitus • www.kummit.fi

47

JOULU MIELELLE -KONSERTTI 2.

MTV3:LL A SU 22.1 KATSO JA AUTA! SOITA TAI TEKSTAA! T LAHJOITUSNUMERO I TA NÄET RUUDUSTA TÄMÄN LEHDEN SIVULTA 3.

Teksti Matti Hannula kuvat Tomi Palsa, Valter Andersson, Miika Kainulainen ja Matti Hannula

Kolmonen on sunnuntai-iltana oikea kanava!

Kummien joulukonsertti taas tähtiä täynnä Lastenklinikoiden Kummien Joulu Mielelle -konsertti nähdään MTV3:lla sunnuntai-iltana 22. joulukuuta. Konsertti nauhoitettiin Helsingissä Finlandia-talossa 26. marraskuuta. Kummeilla ei taaskaan ollut vaikeuksia kerätä valovoimaista esiintyjäkaartia: ”lauteille” nousivat Karu-Kopla, Antti Railio, Laura Voutilainen, Tapani Kansa, Katri Ylander, Antti Ketonen, Danny, Krista Siegfrids, Riki Sorsa, Club for Five, Flute of Shame ja Olli Lindholm.

Mahtava Boston Promenade -yhtye säesti.

48

www.kummit.fi • Joulu Mielelle

JOULU MIELELLE

Susanna palasi tuttuun klubiin A cappella -yhtye Club for Fiven Joulunaalbumi julkaistiin 8. marraskuuta, ja jo parissa viikossa se myi kultalevyyn oikeuttavat 10 000 äänitettä. Warner Music Finlandin edustajat jakoivat yhtyeen jäsenille raamitetut kultalevyt Joulu Mielelle -konserttipäivän lehdistötilaisuudessa Finlandia-talossa.

Jouluna on vuonna 2000 perustetun Club for Fiven toinen joululevy. Ensimmäinen oli vuonna 2007 julkaistu Rekiretki.

– Tämä uusi on hartaampi, vertaa Juha Viitala, Club for Fiven tuorein miesjäsen.

– Ns. tonttumeininki loistaa poissaolollaan. Kappaleet kuvastavat perinteistä, suomalaista, rauhallista joulua, ja sovitukset tekevät niille oikeutta.

Uuden albumin avausraita on Maa on niin kaunis, joka on vuodesta toiseen ollut Club for Fiven joulukonserttien päätöskappale. Sen yhtye esitti myös Joulu Mielelle -konsertissa.

Juha Viitala liittyi Club for Fiveen kolmisen vuotta sitten, kun yksi yhtyeen kolmesta miespuolisesta perustajajäsenestä, Tuomas Ahola, suuntasi kohti uusia haasteita.

– Tämä on parasta, mitä minulle olisi voinut tapahtua, Viitala hehkuttaa Club for Fiveen pääsyään.

Aholan ja Club for Fivessa koko ajan mukana olleiden Jouni Kanniston ja Tuukka Haapaniemen kanssa yhtyeen perustajiin kuulunut Susanna Hietala jätti ”klubin” samaan aikaan Aholan kanssa.

Nyt Susanna on palannut viisikkoon.

– Olin silloin kolme vuotta sitten todella väsynyt. Ensisijaisesti tarvitsin lepotauon. Se oli silloin hyvä päätös, sanoo Susanna, josta viime syksynä tuli avioitumisen myötä sukunimeltään Lukkarinen.

– Olen siinä mielessä vanhanaikainen. Minusta on mahtavaa, että ovessa on vain yksi nimi. Se on jämpti niin.

’Jouluyö, juhlayö’ on kenties maailman tunnetuin joululaulu.

Kummien joulukonsertissa sen esitti yhdistystä 20 vuotta sitten perustamassa ollut Riki Sorsa.

Susannalla on ollut välillä omia musiikkiprojektejaan. Kun tämän vuoden alussa kävi ilmi, että hänen tilalleen Club for Fiveen tullut Eeppi Ursin on lähdössä pois, häneltä tietysti ensimmäisenä kysyttiin halukkuutta palata.

– Suhtauduin ensin vastahakoisesti, mutta pikku hiljaa aloin kypsytellä ajatusta. Kun olin vuosi sitten joulukiertueella Jari Sillanpään ja AiA-yhtyeen kanssa, totesin, että on tämä kivaa hommaa. Viihdyn yksinänikin, mutta kyllä minä silti kaipaan ihmisiä ympärilleni.

Club for Fiven toinen naislaulaja ja Susannan hyvä ystävä Maija Sariola vinkkasi sitten keväämmällä, etteivät he ole vielä laittaneet laulajahakua käyntiin, ja kyseli, onko Susannan mieli muuttunut.

– Laitoin sitten ruutupaperille plussat ja miinukset. Plussat voittivat.

Oli tarkoitus, että Susanna hyppäisi kelkkaan vasta joulukiertueella. Mutta hän olikin mukana jo heinäkuussa Club for Fiven esiintymismatkalla Hong Kongissa.

Jouluna-levyn tekeminen oli alkanut jo keväällä. Niinpä Eeppi Ursin laulaa useimmilla sen raidoilla, mutta Susannakin ehti mukaan moneen kappaleeseen.

Club for Fiven joulukiertueen viimeinen konsertti on lauantaina 21. joulukuuta Espoossa. Sitten Susanna ja muut klubilaiset pääsevät rauhoittumaan joulun viettoon.

– Itselläni ei vielä ole omia lapsia, mutta veljelläni on kaksi alle kouluikäistä.

Tämä joulu taitaa mennä veljeni perheen luona pukkia odotellessa. ●

Club for Five vastaanotti Joulu Mielelle -pressissä tuoreesta joulualbumistaan kultalevyt.

A cappella -taiturit vasemmalta Juha Viitala, Susanna Lukkarinen, Jouni Kannisto, Maija Sariola ja Tuukka Haapaniemi.

Joulu Mielelle • www.kummit.fi

49

Karu-Koplan hilpeä Joulurap veti heti konsertin aluksi suut hymyyn.

Krista hengähtää nyt hetken

Krista Siegfrids viettää joulun kotonaan Kaskisissa.

50

www.kummit.fi • Joulu Mielelle

Krista Siegfrids pyyhälsi Finlandia-talolle suoraan lentokentältä. Kiireinen Krista ehti nipin napin tekemään sound checkit sekä istumaan meikkaajan ja kampaajan tuolille, ennen kuin jo oli aika pressitilaisuuden ja heti sen perään alkaneen konserttinauhoituksen. Krista esiintyi Kummien konsertissa ensimmäistä kertaa.

Hän lauloi oman kappaleensa, uuden singlensä nimeltään Can You See Me. – Todella hienoa, että pääsin vieläpä Finlandia-taloon esittämään sen, Krista hihkui.

Krista Siegfrids tuli tunnetuksi Voice of Finland -laulukilpailun ensimmäisellä tuotantokaudella, joka käynnistyi televisiossa joulukuussa 2011. Krista putosi kisasta jo ensimmäisessä suorassa lähetyksessä, mutta jäi pirteydellään ja positiivisuudellaan ihmisten mieliin.

Noin vuotta myöhemmin hän voitti Uuden Musiikin Kilpailun, jossa nykyään karsitaan Suomen euroviisuedustaja. Krista edustikin Suomea viime toukokuussa Eurovision laulukilpailuissa Malmössä kap-

paleella Marry Me. Krista pääsi finaaliin, mutta jäi siinä sijalle 24.

– Voice of Finland oli minulle hyvä alku. Sain näkyvyyttä ja kokemusta.

Mutta vasta UMK:ssa oli minun vuoroni.

Silloin olin jo tarpeeksi valmis. Näin sen varmasti pitikin mennä; ”everything happens for a reason.”

Krista Siegfrids odottaa pääsevänsä nauttimaan ”ihanan ja vauhdikkaan” joulun perheensä kanssa.

– Rakastan joulua. On ihanaa ostaa lahjoja ja syödä hyvää ruokaa. Ja on todella kiva päästä kotiin Kaskisiin. Se on ainoa oikea paikka viettää joulu.

Syksyllä Krista oli valmentajana ja tuomarina The Voice Kids -laulukilpailussa yhdessä Mira Luodin ja Elastisen kanssa.

– Se oli mahtava proggis. Meillä oli hauskaa yhdessä, Krista kertoi.

– Olen ottanut finalistivalmennettavani mukaan parille keikallenikin. Tytöt ovat siellä saaneet esiintyä kanssani.

Krista kirjoittaa uusia kappaleita seuraavalle albumilleen.

– Olen ollut aika paljon Ruotsissa tapaamassa uusia ihmisiä ja hakemassa uusia inspiraatioita. Levy tulee todennäköisesti ulos ensi syksynä. ●

JOULU MIELELLE

 Heidi Sohlberg debytoi kummikonsertin juontajana.

Janne Virtasella oli aiempaakin kokemusta.  Olli Lindholm sai kunnian päättää konsertin. ”Herra Yön” kappale oli nimeltään ’Minun jouluni’.  Viime kevään Voice of Finland -voittaja Antti Railio onnistui ’Varpunen jouluaamuna’ -laulussakin esittelemään laajaa ääniskaalaansa.

’Maa on niin kaunis’ kuulosti Club for Five -yhtyeen a cappella -laulantana todella komealta.

Joulu Mielelle • www.kummit.fi

51

JOULU MIELELLE

Laura loihtii punajuurilaatikon Laura Voutilaisen edellisestä Kummitjoulukonsertista oli vierähtänyt muutama vuosi.

– Neljä tai viisi vuotta, Laura arveli.

– Joka vuosi olen yrittänyt päästä, mutta nyt on monena vuonna ollut juuri silloin keikkoja niin kaukana, ettei ole onnistunut.

Laura esitti kappaleen All I Want For Christmas Is You, joka on alun perin Mariah Careyn.

Joulun Laura aikoo viettää perinteisin menoin kotona Heinolassa.

Laura Voutilainen ehti pitkästä aikaa kiireiltään Kummien joulukonserttiin.

Boston Promenade osoitti taas olevansa loistava big band.

52

www.kummit.fi • Joulu Mielelle

– Hektisen keikkarumban jälkeen on ihana päästä kotiin, laittaa leivinuuni tulille ja työntää sinne kaikkea, mitä ikinä keksii, Laura naurahti.

– Perusruoanlaitto tekee hyvää mielelle ja sielulle. Perinteiset ruoat teen yhdessä äidin kanssa, mutta kokeilut – kuten tänä jouluna punajuurilaatikon – hoidan itse.

Ensi vuonna Lauran oli tarkoitus tehdä 20-vuotistaiteilijajuhlakiertue.

– Mutta minulla on niin paljon muuta, muun muassa Stars Show, jota on esitetty Linnanmäen Peacockissa ja joka lähtee nyt kiertueelle. Oma juhlakiertueeni saa odottaa.

Triathloniin taannoin hurahtanut laulajatar aikoo lähteä alkuvuodesta etelään urheiluleirille.

– Harrastusmielessä kunnon hoitamiseksi, Laura korostaa. ●

Koop Arponen, James Lascelles ja Dane Stefaniuk eli Flute of Shame -trio lauloi tuttuakin tutumman ’White Christmasin’.

’Oi jouluyö’ on upea laulu. Tapani Kansan tulkinta teki sille oikeutta.

Pitkään piilossa ollut Katri Ylander on palannut estradeille. Katrin joulukonserttilaulu oli ’En etsi valtaa loistoa’.

Suomen ääni Joulu Mielelle -konsertissa teki Kummitdebyyttinsä Antti Railio, viime kevään Voice of Finland -voittaja.

– Innolla odotan iltaa. Vähän jännittää, kuten telkkarihommat aina. Mutta on hienoa olla mukana hyvän asian puolesta, Antti tuumaili kenraaliharjoitusten lomassa. Hänen kappaleensa oli joululauluista kenties kaikkein perinteisin: Varpunen jouluaamuna.

Railio oli kuullut konserttisovituksen ensimmäisen kerran vasta edellispäivänä.

– Hauskaltahan se heti kuulosti.

Viime kevään VoF-ykköstilan myötä Railion elämä muuttui kertaheitolla.

– Aikamoinen totutteleminen on ollut tähän kiireeseen. Kotona en ole ehtinyt paljoa olla, hän harmitteli.

– Mutta joulun haluan aina olla perheen parissa; nauttia läheisten seurasta,

Krista Siegfrids poikkesi luvan kanssa joulukaavasta. ’Can You See Me’ on hänen tuore singlensä.

jakaa lahjoja ja syödä hyvin. Jouluna pystyy onneksi rauhoittumaan. Puhelimenkin laitan kiinni.

Helmikuun alkupuolella Antti Railiolta ilmestyy ensimmäinen albumi.

– Sen merkeissä lähden sitten kiertueelle. Sitä ennen käyn Espanjassa keikalla ja hakemassa pienen rusketuksen, Railio naurahti.

– Hyvää ja henkilökohtaista, hän luonnehtii esikoisalbumiaan.

– Tekstimaailma on omasta elämästäni. On sekä rauhallisia balladeja että lauluja vähän korkeammilla oktaaveilla.

Siitä olen ollut tarkkana, että sanat sopivat suuhuni. Ja kun olen itsekin saanut tehdä levylle muutaman kappaleen, niin mielenkiinnolla odotan, minkälaisen vastaanoton se saa. ● Tuorein Voice of Finland -voittaja Antti Railio on tuore myös Kummien kuvioissa.

Joulu Mielelle • www.kummit.fi

53

JOULU MIELELLE

Laura Voutilainen valitsi englannin: ‘All I Want For Christmas Is You’.

26.11.2013 Joulu Mielelle, Finlandia-talo Kummit kiittää: pääsponsorit: Laakkonen Aurinkomatkat Biolan Oriola Radio Nova

Danny toi ’Jouluterveisiä Taivaasta’.

Keravan Keskuskoulun musaluokka 6B:n kuoro säesti.

Lisäksi kiitämme: Artistit Levy-yhtiöt Boston Promenade Luovat Palvelut Oy Finlandia-talo EastwayPro Lastenklinikat Inserttiperheet Finnair Lumene Oy Aavasaksan Vesi Vapaaehtoiset Maski ja hiukset Työhuone Oy Sanna Manninen Susanna Eronen Elisa Uimonen Soili Jammeh Tv-tuotanto Blue Media Productions Oy Artfarm/Noise House Ohjaaja Juha-Matti Valtonen Tuotantopäällikkö Heidi Musakka Vastaava tuottaja Aarni Kuorikoski vastaava tuottaja /MTv3 Tomi Suomela Juontajat Heidi Sohlberg Janne Virtanen

 Neljänsuora-yhtyeen keulahahmo Antti Ketonen oli soolokeikalla. Hän esitti ’Miljoona toivomusta’.

54

www.kummit.fi • Joulu Mielelle

Lataa R-kioskin mobiiliappsi lukemalla oheinen QR-koodi tai osoitteessa www.r-kioski.fi/mobiili Mobiiliappsilla saat joka kuudennen kahvin ilmaiseksi. http://kaywa.me/HuY9L

Download the Kaywa QR Code Reader (App Store &Android Market) and scan your code!

o k i s i u t s i a M ? a a m u u k i p kup

1

50

kuppi

R-kioski Oy tukee pienten potilaiden hyvinvointia Lastenklinikoiden Kummit ry:n kautta. Tue sin채kin, tietoa toiminnasta www.kummit.fi.

Yhdess채 teemme ihmeit채.

MATKALLA

Kummit ja Aurinkomatkat tekivät yhdessä hyvää

Hei ja iso kiitos Ku mmeille ja Aurinko matkoille reissusta!

Terveiset ihanan läm pimästä ja aurink oisesta Turkista!

Matka meni hyvin.

Mukavaa oli ja mu kavaa oli taas pal Lähdimme reissuu ata kotiinkin. n lauantaina 10.8. klo 6 aamulla. Her aikainen, mutta ong ätys oli todella elmia ei ollut. Len tok one- ja matkajän silla huima. nitys oli lapLapset odottivat ma tkalta eniten uim ista ja uimista ja uimista sitä he todella saiv at. Joka päivä pol , ja skimme altaalla ja päivä kävimme lisä joka toinen ksi Välimeressä kel luskelemassa ja nau rantaelämästä. Ens ttimassa immäinen meriui nti oli suuri elämy meren suolaisuud s tenaville en ja aaltojen sek ä hiekan kuumuude Kaikkeen tottuu pia n takia. n, ja he uivat aallois sa kun vanhat tek Söimme herkullista ijät. turkkilaista ruokaa . Maistelimme mo Vesimeloni ja ban nia uusia makuja. aani olivat siellä lähiruokaa. Näimm tanssijan sekä tuli e käärme- ja nap taiteilijan. Vierailimm ae basaareissa ja me Turkkilaiset ovat hyv rirosvolaivassa. in lapsirakkaita. Jok a paikassa lapset ihailunsa ja huomio saivat oman nsa. Heidän kanssa an pelleillään ja has sekös oli tenavista sutellaan, ja ihanaa!

Topias, 5 v.: Parasta reissussa oli meriro svolaivareissu ja altaassa. lämmin vesi Elina, 5 v.: Parasta reissussa oli söpöt kul kuk issa t ja uiminen.

Veikka, 9 v.: Parasta reissussa oli uimine n.

(Ja Veikka jäi odo ttamaan nyt 3. luo kalla alkanutta eng seuraavalla matka lantia, että osaisi llaan jo puhua sitä .) Äiti ja isä: Parasta oli perheen yhtein en, kiireetön ja aik aika sekä valmis atauluton ruokapöytä. Ja last en into katsella uut luulottomuus kaikke ta ja ennakkoa uutta kohtaan.

POST

Las tenklinikoid

en Kummit r y.

Pohjoinen Makas iinikatu 6 A 5 00130 Helsinki FINLAND

Outi Kuusisto

Neljä perhettä lennätettiin etelän lämpöön Tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan juhlinut suurin suomalainen matkanjärjestäjä, Aurinkomatkat, lahjoittaa viikon 50/2013 matkamyynneistään osuuden Lastenklinikoiden Kummeille. Kesällä ja alkusyksystä Aurinkomatkat lennätti lisäksi etelään yhteensä neljä sellaista perhettä, joissa lapsi on pitkään ollut yliopistollisen lastensairaalan potilaana.

Elina juo jääteetä. 

Veikka ja Topias hotellin altaalla.

J

O vUONNA 2012 Aurinkomatkat lahjoitti Kummeille yhden matkapalkinnon arvottavaksi jollekin yliopistollisen lastensairaalan potilaalle ja tämän perheelle.

Kummit lähetti silloin kaikille viidelle yliopistosairaalalle pyynnön valita potilaidensa keskuudesta yksi perhe. Silloin onni suosi arvonnassa erästä Helsingin Lastenklinikan potilaan perhettä, joka lomaili vuosi sitten joulukuussa Playa del Inglesissä.

Nyt kesällä ja alkusyksystä Kummit järjesti Aurinkomatkojen lahjoittamille matkoille tasapuolisuuden nimissä yhden perheen Oulun, yhden Tampereen, yhden Kuopion ja yhden Turun yliopistosairaalan alueelta. Matkakohteina olivat Rodos, Hania, Mallorca ja Alanya.

Ohessa kahden äidin reissuterveiset. ● 56

www.kummit.fi • Matkalla

T POS

.

Falirakissa r altaassa Äiti ja tytä

Hei kummit!

äreni ja asta. Pääsimme tytt rentouttavasta lom pohjaveneessä, Kiitos ihanasta ja iin. Kävimme lasi rak Fali en oks Rod i ästä ilmasta. pim läm ja ta äitini kanssa viikoks ras seu timme toistemme kiertoajelulla, nau . lemme vielä pitkään Tätä lomaa muiste

Pipsa Kallunki

Las tenklinikoid

en Kummit r y.

iinikatu 6 A 5 Pohjoinen Makas 00130 Helsinki FINLAND

LAHJOITUS

Gabor Keitner kävi taas kouluttamassa

Tyytyväinen Vileda jatkaa mielenterveystyön tukemista Vileda on ollut jo neljä vuotta tukemassa lasten ja nuorten mielenterveystyötä. Tänäkin vuonna jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit -kampanjarullasta on lahjoitettu Lastenklinikoiden Kummien kautta 10 senttiä lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Upea potti, 16 320 euroa, luovutettiin marraskuussa Helsingin Lastenlinnassa.

V

iledan kolmen vuoden kokonaislahjoitus on jo lähes 70 000 euroa suomalaisen osaamisen lisäämiseksi ja pitkäjänteisen toiminnan kehittämiseksi lasten ja nuorten mielenterveystyössä. Avulle on yhä enemmän tarvetta. Viime vuosien aikana suomalaisessa yhteiskunnassa on nähty karmaisevia esimerkkejä siitä, mihin lasten ja nuorten mielenterveysongelmat voivat johtaa. Kummit panostaa lastenpsykiatriaan muun muassa rahoittamalla yhteistyön ja toiminnan sisällön kehittämistä.

Lasten mielenterveyshäiriöiden hoidossa vanhempien kanssa yhdessä tehtävä työ on keskeisenä painopistealueena, koska vanhemmat ovat esimerkiksi saattaneet saada omassa lapsuudessaan puutteellista hoitoa omilta vanhemmiltaan. Siksi he eivät itsekään osaa toimia vanhempina parhaalla mahdollisella tavalla.

Perhe on perusyksikkö Viledalta saatua tukea on jo aiemmin käytetty yhdysvaltalaisen lasten ja nuorten psykiatrian huippuasiantuntijan Gabor Keitnerin pitämien koulutustilaisuuksien kustantamiseen. Kun Viledan edustajat, maajohtaja Tuija Koivuniemi ja markkinointiassistentti Sanna Hiedanpää kävivät 19. marraskuuta luovuttamassa shekin Lastenlinnassa, oli Keitner samaan aikaan talossa pitämässä koulutustilaisuutta.

Ensimmäisen McMasterin malliin perustuvan käytännönläheisen valmennusjakson Keitner piti Suomessa jo vuonna 2011. Valmennusjakso järjestettiin silloinkin Viledan kampanjasta kerätyillä lahjoi-

Viledan maajohtaja Tuija Koivuniemi (kesk.) ja markkinointiassistentti Sanna Hiedanpää (oik.) tapasivat huippuasiantuntija Gabor Keitnerin samalla, kun he kävivät Lastenlinnassa shekkiä luovuttamassa. Vasemmalla HUSin lastenpsykiatrian vastaava ylilääkäri Leena Repokari ja toisena oikealta projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

tusvaroilla. Nyt oli vuorossa Keitnerin neljäs koulutusrupeama Suomessa.

– Viikon aikana 40 työntekijäämme on Keitnerin koulutuksessa, kertoi HUSin lastenpsykiatrian vastaava ylilääkäri Leena Repokari.

– Toinen puoli ryhmästä on lasten- ja toinen puoli nuorisopsykiatriasta. Joukossa on lääkäreitä, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja sairaanhoitajia.

Keitnerin lähestymiskulma on perheterapeuttinen, eli yhteistyö vanhempien kanssa on tiivistä. Tavoitteena on, että perhe on alusta alkaen hoidon perusyksikkö.

– Lapsen yksilöllinen hoito on ”sivupolku”. Lasta ei voi hoitaa ilman koko perheen tiivistä läsnäoloa, Repokari painotti.

– Keitnerin koulutuksessa otetaan hyvin huomioon perheen sisäinen emotionaalinen vuorovaikutus, joka on usein keskeinen ongelma, kun vanhempien ja lapsen välinen suhde on mennyt vihamieliseksi. Kaikkein tärkeintä perheen läsnäolo on niissä tapauksissa, joissa lapsi on sekä ahdistunut, masentunut että käytöshäiriöinen. Lapsi ei opi käyttäytymisen hallintaa käymällä pari kertaa viikossa jonkun kanssa keskustelemassa.

Hoidon saatavuus parantunut Koulutukseen osallistuvilta on edellytetty,

että he etukäteen tutustuvat perusteellisesti aihetta käsittelevään teokseen, jota Gabor Keitner on itsekin ollut kirjoittamassa.

– Opetuskieli on englanti. Se on tietysti pieni haaste. Mutta Keitnerilta tulleen palautteen perusteella porukka on ollut koulutustilaisuuksissa kiitettävän aktiivista, Repokari myhäilee.

Lastenpsykiatrian puolella hyväksyttyjen lähetteiden määrä on kuluneen vuoden aikana lisääntynyt 18 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

– Hoidon saatavuus on parantunut, ja sitä osataan hakea itse. Lisäksi odotusajat on saatu todella lyhyiksi; puolet lapsista on ”sisällä” jo kahden viikon kuluttua lähetteen saapumisesta, Repokari kertoo tyytyväisenä. Hän on optimistinen myös lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tulevaisuuteen.

– Koska esimerkiksi yhteistyö suurten kuntien kanssa on hyvällä tasolla. Meillä on perustason kanssa erittäin rakentava yhteistyö ja työnjako.

– Näiden vuosien mittaan on ollut kiva kuunnella ja seurata lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kehittymistä, sanoo Viledan maajohtaja Koivuniemi.

– Meille koko perheen hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää. Siksi haluamme olla mukana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyvässä työssä. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

57

KUMPPANI

640 uutta hyväntekeväisyyspistettä

Myös R-kioski on nyt Kummien kumppani Nykyisin norjalaisomisteinen, valtakunnallinen kioskiketju R-kioski on nyt virallisesti Lastenklinikoiden Kummien kumppani. yhteistyö starttasi räväkästi: Kummien juhlalehti on ollut R-kioskeissa myynnissä paraatipaikalla, ja R-kioski lahjoitti parituhatta pehmolelua laitettavaksi yliopistollisille lastensairaaloille lähteviin joulupaketteihin.

Lisäksi R-kioski on kiikuttanut Kummeille 10 000 euron shekin käytettäväksi lapsipotilaiden viihtyvyyteen.

R

-KIOSKI ON PääTTäNyT hyväntekeväisyyskohteestaan erittäin demokraattisesti osallistuttamalla päätöksentekoon sekä Ärrillä työskentelevät että tukiorganisaation.

– Kysyimme R-kioskien kauppiailta ja henkilökunnalta ympäri Suomen, mitä hyväntekeväisyyskohdetta lähtisimme tukemaan. He äänestivät Lastenklini-

koiden Kummit ”voittajaksi”, kertoo R-kioskin toimitusjohtaja, norjalainen Johannes Sangnes.

– Se oli meidän kaikkien mielestä loistava valinta. Olemme todella ylpeitä saadessamme olla yhteistyössä Kummien kanssa.

– Koska kohde on valittu äänestämällä ja Kummien toiminta sairaiden lasten hyväksi varmasti koskettaa kaikkia, uskon, että jokainen ärräläinen on todella sitoutunut tämän kohteen tukemiseen, R-kioskin markkinointijohtaja Ann-Charlotte Schalin toteaa.

Sangnes korostaa, että yhteiskuntavastuun kantaminen on tärkeää.

– Me teemme sen tällä tavalla, ja kun noin 640 R-kioskiamme kattavat koko Suomen, me olemme sananmukaisesti valtakunnallisesti tukemassa lastenklinikoiden toimintaa. ”uskomme printtilehtiin” R-kioski on lahjoittanut peräti 2000 pehmolelua jaettavaksi joulupaketeissa yliopistosairaaloiden lapsipotilaille.

– On tärkeää ja mukavaa yrittää tuottaa pientä iloa lapsille, jotka joutuvat viettämään pitkiäkin aikoja sairaalassa eivätkä välttämättä pääse edes jouluksi kotiin, Sangnes toteaa.

Lisäksi R-kioski on lahjoittanut joulun alla Kummeille 10 000 euroa käytettäväksi klinikkalasten viihtyvyyteen.

Syyskuussa virallisesti solmittu R-kioskin ja Kummien yhteistyösopimus kestää tällä erää elokuun 2014 loppuun.

– R-kioskin tavoitteena on pidempiaikainen yhteistyö, Sangnes ja Schalin korostavat.

Käynnistyneen yhteistyösopimuksen ”kunniaksi” Kummit-lehden 20-vuotisjuhlanumero (3/2013) on ollut marraskuun alusta asti R-kioskien lehtihyllyissä näkyvästi myynnissä.

– Me R-kioskissa uskomme yhä printtilehtien voimaan, toimitusjohtaja Johannes Sangnes vakuuttaa ja jatkaa: – Voit lukea lehden missä vain, milloin vain ja miten vain. ● R-kioskin toimitusjohtaja Johannes Sangnes ja markkinointijohtaja Ann-Charlotte Schalin ovat ylpeitä yhteistyöstä Kummien kanssa.

58

www.kummit.fi • Kumppani

LAHJOITUS

Kohta on Helsingissäkin O-kaari! HUSin puolesta Tallink Siljan luovuttamasta shekistä kiittivät ortopedi Mikko Haara (vas.), osastoryhmän päällikkö Sirpa Vanhasasi-Huida ja kirurgi Heikki Sairanen. Tallink Siljalta shekkiä olivat luovuttamassa markkinointipäällikkö Minna Varis ja viestintäpäällikkö Marika Nöjd. Oikealla Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster.

Osarahoitusta O-kaareen

Tallink Siljalta taas tuhti shekki Tallink Silja lahjoitti marraskuun lopulla Lastenklinikoiden Kummeille 58 843 euron arvoisen shekin käytettäväksi Helsingin Lastenklinikan leikkausosastolle O-kaaren hankintaan.

L

ASTENKLINIKALLE HANKITTAvA O-kaari on koko kehon kuvantamislaite, jota käytetään muun muassa ortopedisissä ja neurokirurgisissa leikkauksissa. Suomessa O-kaari on toistaiseksi vain Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Laitteen hinta on n. 600 000 euroa. O-kaareen on lisäksi saatavissa navigointilaite, joka maksaa noin 200 000 euroa.

Ensisijaisesti O-kaarella kerätään potilaasta 3D-kuvatietoa, jonka avulla kirurginen toimenpide voidaan suorittaa navigointiohjatusti. O-kaari on hyödynnettävissä mitä moninaisimmissa luustoon liittyvissä kirurgisissa toimenpiteissä myös ilman navigointilaitetta.

– Kolmiulotteisen kuvan saaminen jatkossa on selvä etu, korosti ortopedi Mikko Haara, joka Lastenklinikalla shekinluovutuksen yhteydessä selvitti tulevan hankinnan tarpeellisuutta Tallink Siljan viestintäpäällikkö Marika Nöjdille ja markkinointipäällikkö Minna Varikselle.

– Varsinkin sellaisissa selkäleikkauksissa, joissa selän anatomia ei ole normaali, O-kaaresta on iso apu. Haastavia ovat muun muassa skolioosileikkaukset, Haara kertoi.

– Navigaatio kertoo näyttöruudulla tarkasti, missä lääkärin työväline milloinkin

on. Se minimoi huomattavasti selkäleikkausten riskejä.

Neurokirurgit voivat hyödyntää O-kaarta esimerkiksi kaularanka- ja aivoleikkauksissa. Niin ikään haastavat lasten alaraaja- ja lantioleikkaukset voidaan sen avulla suunnitella kolmiulotteisesti tarkasti etukäteen.

O-kaarelle on käyttöä myös lasten traumatologiassa, kun murtumia pitää ruuvata.

– Kaiken kaikkiaan O-kaari parantaa oleellisesti potilaan hoitoa ja turvallisuutta, ortopedi Haara kiteytti.

HUSin tavoitteena on saada O-kaari hankittua kevään 2014 aikana. Hankinnassa on tarkoitus hyödyntää Tallink Siljan useampaa lahjoituspottia. Tallink Silja on vastikään sopinut Kummien kanssa myös kahden seuraavan vuoden kumppanuudesta. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

59

BALETISSA kuvaT MATTI HANNULA JA SAKARI vIIKA

 Lumikuningatar hallitsee hyytävää linnaansa apunaan lumihiutaleet ja noidat.

Kerttu saa avukseen Lapin velhon maahisineen pelastamaan linnaan vangittua ystäväänsä Kaita. Lumikuningattarena Tiina Myllymäki ja Lapin velhona Wilfried Jacobs.

Lumikuningatarta katsomassa

Klinikkalapsille tarjottiin balettielämys Suomen Kansallisooppera ja Suomen Kansallisbaletin tanssijat ry tarjosivat Lastenklinikoiden Kummien kautta klinikkaperheille ja potilasjärjestöille 350 paikkaa Lumikuningatar-baletin harjoitusesitykseen Oopperataloon Helsinkiin tiistaina 26. marraskuuta. Esityksen jälkeen tanssijat tapasivat lapsia Oopperatalon lämpiössä.  Pitkä seikkailu on opettanut Kaille ja Kertulle, että tärkeämpää kuin kylmä kauneus on suvaitsevaisuus, myötätunto ja rakkaus.

Kuvassa Kain ja Kertun rooleissa Johan Pakkanen ja Linda Haakana.

60

www.kummit.fi • Baletissa

 Myös tanssija Ville Mäki, eräs Lumikuningattaren vähän pelottavistakin maahisista, tuli esityksen jälkeen keskustelemaan lasten kanssa.

Peppi Suominen sai esitykseen jälkeen seurakseen tanssija Petia Ilievan.

 Keski-Suomen reumalapset ry oli saapunut Jyväskylästä asti isolla porukalla Lumikuningatar-balettia katsomaan. Jyväskyläläiset Emilia ja Miiko West pääsivät samaan kuvaan Mira Ollillan kanssa. Mira on yksi Lumikuningattaren neljästä ”soolo-Lumihiutaleesta”.

Emilialla ja Miikolla on taikasauvat, joiden avulla lapsetkin pääsivät hetkeksi osallistumaan esitykseen.

Takamaan perheen lähtö synnytyslaitokselle tuli kaksi ja puoli kuukautta liian aikaisin.

Pirpana painoi syntyessään 875 grammaa.

Tomi Takamaa: 875 GRAMMAA – PIRPANAN TARINA Omakohtainen tositarina selviytymisestä ja rakkaudesta omaan lapseensa. Takamaa käy läpi myös pelkoja, iloja ja suruja, joita keskoslasten vanhemmat ja omaiset joutuvat kohtamaan.

Jokaisesta myydystä kirjasta lahjoitetaan 2 ¤ Kummit ry:n kautta uuden lastensairaalan rakentamiseen.

PÅ SvENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

Faddrarnas julkonsert späckad med stjärnor

En upptagen Krista Siegfrids drar nu andan en stund Barnklinikernas Faddrars Joulu Mielelle -julkonsert bandades in i Finlandiahuset i Helsingfors 26 november. det var inget problem för Faddrarna den här gången heller att få ihop ett lysande artistgarde: scenen intogs av Karu-Kopla, Antti Railio, Laura voutilainen, Tapani Kansa, Katri ylander, Antti Ketonen, danny, Krista Siegfrids, Riki Sorsa, Club for Five, Flute of Shame och Olli Lindholm.

K

RISTA SIEGFRIdS kom till Finlandiahuset direkt från flygplatsen. Krista hann knappt göra sound check och sitta i smink- och frisörstolen innan det var dags för presskonferens och konsertbandningen som började strax efter. Det var första gången hon uppträdde på en Fadder-konsert.

– Jag är tacksam att jag fick komma hit och uppträda och det är väldigt roligt att jag fick framföra en av mina egna låtar, min nya singel Can You See Me. Det är en viktig låt för mig och det är verkligen fint att jag dessutom fick framföra den i Finlandiahuset, gladde sig Krista.

Krista Siegfrids blev känd under första produktionssäsongen av sångtävlingen Voice of Finland, som började i tv i december 2011.

Krista åkte ur tävlingen redan i första direktsändningen men hennes pigga och positiva personlighet fastnade i folks minnen.

Cirka ett år senare vann hon sångtävlingen Uuden Musiikin Kilpailu, där man nuförtiden väljer ut Finlands representant till Eurovisionen. Krista representerade Finland i maj i Eurovisionen i Malmö med låten Marry Me. Krista gick vidare till final och kom där på 24:e plats.

– Voice of Finland var en bra början för mig. Jag fick synlighet och erfarenhet. Men det var först i UMK som det var Krista Siegfrids framförde sin nya singel Can You See Me på Faddrarnas julkonsert. Foto: Tomi Palsa

62

www.kummit.fi • På svenska

min tur. Då var jag tillräckligt redo. Det var säkert meningen att det skulle gå så här; ”everything happens for a reason.”

Jul hemma i kaskö Krista Siegfrids ser fram emot en ”härlig och livfull” jul med sin familj.

– Jag älskar julen. Jag tar ingen julstress. Det är härligt att köpa presenter och äta god mat.

Och det är verkligen roligt att få komma hem till Kaskö. Det har alltid varit rätt ställe att fira julen på. Dessutom har ja haft ett så hektiskt år att jag inte haft möjlighet att åka dit särskilt ofta.

I januari innevarande år gjorde Krista ett skivkontrakt med Universal Music och hennes debutalbum Ding Dong kom ut i maj. På hösten var hon coach och domare i sångtävlingen The Voice Kids tillsammans med Mira Luoti och Elastinen.

– Det var ett fantastiskt program. Jag tyckte väldigt mycket om det och vi hade roligt tillsammans, berättade Krista.

– Jag har tagit med mina finalister på några av mina egna spelningar. Där har flickorna fått uppträda tillsammans med mig.

Krista Siegfrids fyllde 28 år den 4 december.

På det sättet har december alltid varit en rolig månad för mig eftersom jag också fyller år då, skrattade hon.

Krista skriver för tillfället nya låtar till sitt nästa album.

– Jag har tillbringat ganska mycket tid i Sverige där jag träffat nya människor och hämtat ny inspiration. Skivan kommer troligen ut nästa höst. Mer än så kan jag inte säga om tidtabellen.

Faddrarnas Joulu Mielelle -konsert kan ses på MTV3 på söndag kväll 22 december. ●

PÅ SvENSKA

Lösningsinriktning röd tråd i mötandet av ett AdHd-barn

Kirsi Saukkola utbildar i att förstå och handleda specialbarn Kirsi Saukkola, lösningsinriktad neuropsykiatrisk coach och arbetshandledare, hämtade år 2001 en AdHd coach -metod från Storbritannien till Finland.

Hon har utvecklat den till en lösningsinriktad neuropsykiatrisk coaching-metod och anpassat den till det fi nska samhället.

Metoden används i stor utsträckning i vår AdHd-rehabilitering.

S

AUKKOLA äR PSyKIATRISK specialsjukskötare till utbildningen och hon har också studerat pedagogik och vårdvetenskap samt psykologi vid öppna högskolan. Hon har arbetat i lågstadiet i över 20 år samt som både klasslärare och speciallärare inom den allmänna undervisningen.

– Efter mitt jobb som lågstadielärare blev jag projektchef vid ADHD-förbundet. Min uppgift var att hämta en lämplig ADHD-rehabiliteringsmetod för vuxna till Finland och sedan utveckla den här, berättar hon.

– År 2001 blev jag i Storbritannien bekant med ADHD coach -metoden, varefter jag tog den till Finland och kunde konstatera att den passar strålande hos oss.

Samtidigt studerade jag lösningsinriktning.

Sedan kombinerade jag dessa två och det blev den röda tråden i planerandet av ett utbildningsprogram för att hjälpa barn och unga som behöver specialstöd.

– Det finns ett enormt behov av fungerande metoder för bemötande i skolorna.

Lärarna behöver nya verktyg för att jobba med specialelever, betonar Saukkola. Hennes kursdeltagare består främst av yrkesmänniskor inom utbildningsbranschen: klasslärare, speciallärare, studiehandledare, hälsovårdare och skolpsykologer. ”i en positivitetsatmosfär” Målet inom den lösningsinriktade neuropsykiatriska coachingen är att stöda barnet och den unga när de lyckas med något.

Uppmuntrandet baserar sig på barnets starka sidor och man fokuserar på att överlag hitta en positiv livsväg för barnet och att utveckla den livsvägen tillsammans med barnet, dess föräldrar samt hela det övriga nätverket.

– Den lösningsinriktade coachingen baserar sig på att vi på allt sätt strävar efter att öka barnets eller den ungas positiva känsloupplevelser. Det stärker hans eller hennes motivation att fungera enligt den vuxnas förväntningar, berättar Saukkola.

– Tillsammans med coachen lär barnet sig till exempel att känna igen besvärliga situationer och hur det kan hantera dessa. Det allra viktigaste är att stärka barnets eller den ungas självkänsla ”genom att dränka honom eller henne i en positivitetsatmosfär”. Med hjälp av den växer och stärks barnets självkänsla.

Ju mindre barnet är, desto mer inkluderas föräldrarna i coachingen.

– Föräldrarna bör känna till coachingens verktyg och metoder och vara medvetna om att ett positivt förhållningssätt är viktigt när barnets självkänsla stärks. Man måste hela tiden sträva efter att hitta de stunder i barnets liv när barnet har lyckats och sedan fokusera på dessa. På så sätt skapas en positiv cirkel.

ADHD-diagnoserna ökar hela tiden.

– Det är bra att man fäster uppmärksamhet på dessa problem i ett tillräckligt tidigt skede. Diagnosen får naturligtvis inte problemet att försvinna men tack vare en diagnos får man igång en rehabilitering. Det är också viktigt för barnet att han eller hon får en tidig diagnos: ju tidigare barnet får diagnosen, desto lättare är det för barnet att acceptera den som en del av sitt liv, vet Saukkola.

– Diagnosen är inte en dom utan ger en möjlighet att få rehabilitering. Med hjälp av rehabiliteringen kan man leva ett gott och lyckligt liv; man kan vara studie- och arbetsför och klara sig bra i samhället, säger Saukkola.

– Tyvärr är dessa barn ofta ännu i skolvärlden i en cirkel av negativ respons, ett objekt för ”negativ uppföljning”. Uppföljningen borde ändras till att bli positiv och lyfta fram de gånger barnet lyckas med något samt uppmuntra även vid små framsteg, betonar Saukkola.

– I skolvärlden hänför sig stödundervisningen ju för tillfället vanligen främst till olika läroämnen. Dessa barn behöver också stödundervisning i att hantera sitt eget liv. ●

stödundervisning för att leva Det är sällsynt att bli botad från ADHD men man kan anpassa sig till sjukdomen.

– Lärarna behöver nya verktyg för att jobba med specialelever, betonar Kirsi Saukkola.

Foto: Matti Hannula På svenska • www.kummit.fi

63

TOIvELISTAT

Kaikkien klinikoiden toivelistat netissä Kummit-lehti on säännöllisesti julkaissut kaikkien yliopistollisten lastenklinikoiden toivelistoja. Tämän vuoden ensimmäisessä numerossamme kerroimme, mitä kaikkea lahjoituksilla oli klinikoille vuoden 2012 aikana hankittu.

T

ARKEMMAT OSASTOKOHTAISET toivelistat kaikkien viiden klinikan osalta löytyvät Kummien nettisivuilta osoitteesta www.kummit.fi.

Listojen toivotaan helpottavan lahjoituksia harkitsevia yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä löytä-

mään mieluisia tapoja auttaa klinikoita ja pieniä potilaita. Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimisto tarjoaa apuaan lahjoitusten käytännön toteutuksessa. Toimiston yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 66. Kun lahjoitus on tehty, Internetin listalle merkitään myös lahjoittajan nimi.

potilaiden viihtyvyyteen liittyviä toiveita Hyksin lastenyksiköt Lastenklinikalla, Lastenlinnassa, Jorvin, Peijaksen ja Auroran sairaaloissa sekä muut yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikat Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa toivovat muun muassa seuraavanlaisia tavaroita potilaiden viihtyvyyden lisäämiseksi:                  

64

kirjoja musiikkia eri-ikäisille lapsille kovakantisia kirjoja pienille lapsille palapelejä eri-ikäisille pieniä värityskirjoja ja värikyniä DVD-elokuvia eri-ikäisille leluja eri-ikäisille soivia leluja pienille lapsille soittorasioita PlayStation 3 -ohjaimia ja pelejä mobileja Zaky-hoivakäsiä Nintendo-laitteita ja -pelejä X-BOX -pelejä pienille lapsille duploja pöytäjääkiekkopelejä muovisia keittiövälineitä muovisia keräilyhahmoja

www.kummit.fi • Toivelistat

       

legoja Fisher Price -leluja Playmobil-leluja seinä- ja kattokuvia sekä tarroja imetystyynyjä torkkupeittoja julisteita eri-ikäisille ”urheuspalkintoja”

kohtaiset Tarkemmat osasto toiveista toivelistat myös laite nettisivuilta löytyvät Kummien ummit.fi. osoitteesta www.k

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille

Click Henkilöstöpalvelut

vAASAN Oy - Food Service

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa 1.9.2013 – 31.8.2014 palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle.

VAASAN Oy tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla osan VAASAN Kotoisen Korvapuustin myynnistä 1.5.2013 – 30.4.2014 välisenä aikana.

vileda

Aqua Lapland /Aavasaksan vesi

Tallink Silja

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Tallink Silja lahjoittaa osuuden kaikista Helsinki-Tukholma -reitin risteilylipputuotoista kampanjakuukausilta sekä Kummit-nallen myynnistä laivojen taxfree-myymälöissä.

Tefal

Unilever

Aurinkomatkat

Tefal lahjoittaa jokaisesta myydystä Tefal Hans Välimäki -sarjan keitto- ja paistoastiatuotteesta 0,50 € Kummeille.

Unileverin yhteistyötuote on Neutral®.

Unilever on yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista

Aurinkomatkat lahjoittaa viikon 50/2013 matkamyynneistä osuuden pienten potilaiden hyväksi.

Laakkonen Biolan 40 vuotta ekologisuutta edistävää liiketoimintaa harjoittanut Biolan on yksi Kummien joulukonsertin pääyhteistyökumppaneista. Kummien toimintaa voi tukea ostamalla Biolanin tuotteita.

Laakkosen ja Kummien yhteistyöllä tuetaan lasten syöpätautien tutkimusta Suomessa. Kolmivuotisella yhteistyösopimuksella tähdätään vähintään 120 000 euron lahjoituspottiin, ja keräystalkoot on aloitettu vuonna 2012 autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla, joka kestää koko sopimuskauden ajan.

Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2013 – 31.12.2013 myydyistä Gefilus-tuotteista 4 senttiä / tuote Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan elinsiirto- ja suolistopotilaiden hoitoon

Oy Hoxit Ab

Laatukoru

Norstar

Oy Hoxit Ab tilittää 5 % leluautomaattiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2013 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

NORSTAR Oy lahjoittaa Kummeille osuuden Fisher-Price -tuotteiden myynnistä Prismaliikkeissä 1.8.2013 – 1.8.2014.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Kummien tapahtumia vuonna 2014

Kummit

Ensi vuoden osalta suuri osa tapahtumien päivämääristä on jo vahvistunut. Seuraavassa lehdessä sitten kaikki tapahtumat päivämäärineen.

Päätoimittaja..................... Anne Knaster

Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Vapaa-ehtoisten info-illat tullaan järjestämään Turussa, Oulussa, Kuopiossa ja Tampereella tammi-helmikuun aikana ennen hiihtolomia. Niissä yhteyshenkilönä on Kaisa Heinonsalmi.

Tarkat aikataulut ja paikat nettisivuillamme heti joulun jälkeen.

Jo vahvistuneet tapahtumat: 27.5.2013 Kummit Golf, Linna Golf, Hämeenlinna 14.8.2013 Kummit Golf, Hirsala Golf, Kirkkonummi 30.8.2013 Kummit-konsertti Tammisaaressa 4.9.2013 Kummit Bowling Oulussa 17.9.2013 Elämä lapselle -konsertti, Hartwall Areena, Helsinki

KUMMIT-LEHTI:

Toimitus............................... Primastory Ky ja Mennu-Media Oy Toimitussihteeri................ Matti Hannula 0400 845 590 Ulkoasu................................ Viestintänetti Oy, Jyväskylä Postiosoite.......................... Kummit-lehti

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Tilaukset.............................. Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Puh. (09) 8867 5200, Fax (09) 8867 5201 Ilmoitukset......................... Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Puh. (09) 8867 5211, Fax (09) 8867 5201 Kustantaja........................... Suomen LK Lehden Kustannus Oy Painos................................... 10 000 kpl Painopaikka........................ Forssan Print Oy

27.11.2013 Joulu Mielelle -konsertti, Logomo, Turku

Paperi.................................... MY Brite gloss 80 g/m2

Lisäksi Kummit on mukana lentotapahtumassa, American Car Showssa, Jumbon tapahtumissa sekä Laakkosen ja Tallink Siljan tapahtumissa. Myös Helsingissä keilataan, ja uutena Turussa on syksyn muotitapahtuma by Kummit. Näistä kerromme enemmän maalis-huhtikuun vaihteessa ilmestyvässä lehdessämme 1/2014.

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 5, 00130 Helsinki Puh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 5210 kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja............. Anne Knaster

Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Kummit-lehden toimituksessa muutoksia Pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Ari Mennander (Mennu-Media Oy) lopettaa lehtemme kumppanina tämän vuoden lopussa. Ari on toiminut lehtemme toimituspäällikkönä jo vuodesta 1997 eli lehden ilmestymisestä alkaen. Lastenklinikoiden Kummit ry kiittää Aria hyvästä ja pitkäjänteisestä työstä ja toivottaa paljon onnea ja menestystä moniin mielenkiintoisiin projekteihin ja tehtäviin, joita Arilla riittää.

Toimituspäällikkönä aloittaa toimittaja Matti Hannula (Primastory Ky). Matti on jo tuttu henkilö, sillä hän on toimittanut Kummit-lehteä jo lähes neljä vuotta.

Anne Knaster päätoimittaja

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Projektipäällikkö.............. Susanna Laurila

Puh. 040 179 7914 susanna.laurila@kummit.fi Taloussihteeri ................... Kirsti ”Kikka” Claverth

Puh. (09) 6824 5211 kikka.claverth@kummit.fi Hallinnon ja........................ Kaisa Heinonsalmi markkinoinnin Puh. (09) 6824 5218 assistentti kaisa.heinonsalmi@kummit.fi Graafinen............................ Marja-Leena Palomäki suunnittelija Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 marja.palomaki@kummit.fi Viestintäpäällikkö............ Matti Valli

Puh. (09) 6824 5214 matti.valli@kummit.fi Projektiassistentti............ Rudolf Donner (määräaikainen) Nettikauppa....................... Marie-Louise Frölander-Ulf

Puh. (09) 6824 520 ml.frolander@kummit.fi Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot Kummit verkossa............. www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili......................... Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Kaksi hyvää tapaa auttaa!

KuukausiKummiksi

KummiKaveriksi

Pienet potilaat tarvitsevat sinua – ihan tässä lähellä, ihan joka päivä. Ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi olet mukana luomassa parhaat mahdolliset hoito-olosuhteet sairaille lapsille Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa.

Lastenklinikoiden Kummit ry tukee Suomen viiden yliopistollisen lastenklinikan hoitolaitehankintoja, rahoittaa kehitys-ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Kummit ry osallistuu niin ikään työhön lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin puolesta.

Mikäli ajatus kuukausilahjoittajaksi ryhtymisestä kiinnostaa, niin nyt voit kätevästi valita itsellesi mieluisimman tavan e-laskun (entinen suoraveloitus) sekä operaattoriveloituksellisen kuukausilahjoittamisen väliltä.

Liittymällä KummiKaverien joukkoon saat kuusi kertaa vuodessa lähetyksen, joka sisältää Kummiviestin ja tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Muutamassa postituksessa vuoden aikana KummiKavereille lähetetään myös kortteja tai joku muu kausituote. KummiKaveruus on hyvä tapa olla toiminnassa mukana ja saada ajankohtaiset tiedot Kummien tapahtumista ja kampanjoista.

Ryhdy KuukausiKummiksi tai KummiKaveriksi osoitteessa www.kummit.fi/ lahjoita. Lisätietoa saat Kummien toimistolta p. (09) 6824 520

Lastenklinikoiden Kummit ry

www.kummit.fi Lahjoitustili Nordea FI29 1470 3000 2040 01