Kummit-lehti 3/2016

kummit L AS T E N K L I N I KOI D E N K U MMI T RY : N LEHTI

3/2016 www.kummit.fi

Tutkimuskohteena riskiäidin kiintymys sikiöön ”Elli” oli ensimmäistä kertaa Espoossa Julisteessa Marcus & Martinus

Hevostapaturma ei pitkään painanut pientä Katariinaa

SISUKAS SELVIYTYJÄ ON TAAS RATSAILLA

EN

TE AT

KO

U

KK

RU

ON

OS

LÄ KÄ EL IS

AR

KU

KU

NK

VA

:K

SA

KU

AA

NA

VA

II

PO

:S

ST

EL

RI

NN

:K

:A

VA

VA

KU EN ÄN RM TÖ SI :K IR VA KU

VA

NT AN

KU

EN

KU

:S

VA

:N

AM

IN

IL

A

AA

KO

KS

UK

ON

KA

EN

RI

I

PI

AT AR

IIA

IIN

:P

A

VA

RA

KU N

KU

NE

VA

OI

:K

IR KU VA :M AR IP IN

EN

KU

VA

:M

IR

VA

N

KU

NE

JA

LO

LA

AL

:A

LA SA OT RU RI EN :H

VA A-

KU

NN

VA

KU

Saimme kesällä satoja risteilykuvia asiakkailtamme. Jokainen selfie, auringonlasku- ja annoskuva kertovat ainutlaatuisia tarinoita. Tarinoita ikimuistoisista seikkailuista Tukholmassa, hulvattomista hetkistä Harri Hylkeen sekä Muumin kanssa ja iloisista leikeistä Silja Land -leikkihuoneessa.

M

VARAA AIKAA YHDESSÄ silja.fi

AI JA KU IS TI O

VA

RM

KU

AN

Tallink Sija Oy on Kummien yhteistyökumppani.

BA

:W

SO NS

AN M

JA

NY

NU

NA

:A

II

VA

:N

KU

VA

AR NK BB

IE

SA

JA

NA II

NA

ST

II

RI EN

N

KU

VA

:T

:K VA

AL AP HA JO AR :M VA

IN

NE

KU

KA

KI

KU

NE AI

E TI LO VA

N TI EN AL

TI

:V

I

N

KU I ÄK M LI VÄ E LL VI A-

AR

IS

VA

M

KI

ES

A

NA

KU

IT

II :V

:R

:T VA

VA

VA KU

H

N

SC

KU

OE

VA

AM

:N

LI

EA

IL

KU

KU

kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

TäSSä lEhdESSä Numero 3/16 • 20. vuosikerta www.kummit.fi

lASTENKlINIKOIdEN KUmmIT Ry:N lEhTI

hENKIlÖT: 8

EEVA EKHOLM Turkulaisdosentti tutkii päihdeäitien kiintymystä sikiöön

12

KATARIINA ALA-ÄIJÄLÄ Pieni ratsastajatyttö selviytymistarinan sankarina

24

MIKKO HARJU Artistitulokas säväytti Isossa Omenassa

40

JYRKI VUOLA Palovammakeskuksen vastaava lääkäri haastattelussa

47

HEIDI SOHLBERG Superkummi paikkasi Aleksi-pojan pettymyksen

58

MARJATTA, PIRKKO JA VIENO Supernaiset tähtinä Kummien joulukonsertissa

60

IDA ELINA Moderni kantelisti yllättää

KUmppANIT: 20

TALLINK SILJA Kummit-risteily taas täynnä positiivista pöhinää

29

REWEB Vakuuttava.fi helpottaa kilpailuttamista

38

HUOM! KIINTEISTÖNVÄLITYS Nallet jakoon asunnonostajille

43

SPECSAVERS Optikkoketjukin Kummien kumppaniksi

48

TIVOLI SARIOLA Jo neljä hienoa kumppanuuskesää takana

TApAhTUmAT:

44

KUMMIT GOLF Hirsalassa pelattiin taas rahaa lapsipotilaille

50

ELÄMÄ LAPSELLE Vuoden perinteinen päätapahtuma nyt Espoossa

vAKIOpAlSTAT: 3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

5

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

18

PIENI HETKI Tunnelmapala klinikalta

34

KESKIAUKEAMAJULISTE Marcus & Martinus

37

SAMASTA PADASTA Outi Väisäsen ruokavinkit lapsiperheille

62

KUMMIVIERASKYNÄ Kolumnistivuorossa Minna Kuukka

63

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

64

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

66

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä vuoden loppupuoliskon tapahtumat

66

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

8 –11

RISKIÄIDIT TUTKIMUSKOHTEENA TURUSSA

Dosentti Eeva Ekholm on tutkinut päihdeäitien kiintymyssuhdetta sikiöön.

18 –19 22 –23

KESÄKAUSI PAKETTIIN

Muun muassa Elastinen ja Onni-Pelle tähdittivät Helsingin Lastenklinikan pihalla perinteisiä kesäkauden päättäjäisiä.

mUUT: 30

TALOUSTUTKIMUS KERTOO Kummit yhä kärkiryhmässä monellakin mittarilla

22

KESÄKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET Mennyt suvi hyvästeltiin klinikan pihalla

31

26

STADIN TURVAKSI Skoudet ja brankkarit nyt kimpassa Steissillä

LUONTOKUVIA HYVÄÄN TARKOITUKSEEN HYKS Lastenpsykiatria sai upeita kuvia seinilleen

33

32

HIENOA HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ Citrix tempaisi seminaarissaan

DIGILIPAS Uusi tapa tehdä hyvää KANNEN KUVA: MATTI HANNULA

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

44 –47

KAIKILLE HYVÄ MIELI

Aleksi Soini lahjoitti Sirpa Selänteelle itse tekemiään koruja Kummien hyväntekeväisyysgolfissa Hirsalassa. Seuraavana päivänä Aleksi tapasi Teemunkin.

50 –57

ELLI KOKOSI TAAS PARHAAT

Elämä Lapselle -konsertin tapahtumakaupunkina oli nyt ensimmäistä kertaa Espoo. Metro Areena oli täpötäynnä ja estradilla suurin osa Suomen valovoimaisimmista artisteista.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

pääTOImITTAJAlTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Syksyn merkki

Hösttecken

ENNEN KUIN RUSKA-AIKA ehti ottaa Etelä-Suomen otteeseensa, pääsimme toteuttamaan upeaa Elämä Lapselle -konserttipäivää lähes kesäisessä Espoossa. Ensimmäistä kertaa Metro Areenalla järjestetty tapahtuma oli täynnä tunnetta ja erinomaisia esityksiä. Järjestäjän näkökulmasta on ollut hienoa havaita, että jo 22 kertaa tehty konsertti on säilyttänyt suosionsa sukupolvelta toiselle: monia 1990-luvulla yleisössä olleita nuoria on nyt omien lastensa kanssa seuraamassa tapahtumaa. Elämä Lapselle -konsertissa yhdessä tekemisen merkitys onkin tärkeä tekijä – oli kyseessä sitten lahjoittaja, konserttikävijä, vapaaehtoistyöntekijä tai esiintyjä. Ja mikä tärkeintä: lahjoituksiakin tehtiin konsertti-illan aikana komeat 295 000 euroa. Lämmin kiitos vielä kaikille osallistujille! Tapahtumatunnelmiin pääset tämän lehden sivuilla 50–57.

INNAN RUSKAN hANN få sitt grepp om Södra Finland fick vi ordna en fantastisk Livet för Barn-konsertdag i ett nästintill sommarlikt Esbo. Evenemanget ordnades nu för första gången på Metro Arenan och var fylld av känslor och enastående uppträdanden. Ur arrangörsynvinkel har det varit fint att märka att konserten, som ordnats redan 22 gånger, har bibehållit sin popularitet från generation till generation: många av de ungdomar som fanns i publiken på 1990-talet kommer nu med sina egna barn för att vara med om evenemanget. En viktig faktor i Livet för Barn-konserten är betydelsen av att göra någonting tillsammans – om det så är frågan om gåvogivare, konsertbesökare, frivilligarbetare eller artister. Och viktigast av allt: konsertkvällen bringade in en präktig summa på 295 000 euro i donationer. Ett varmt tack ännu till alla som deltog! Du kan ta del av konsertstämningen på sid 50 –57 i den här tidningen.

Elämä Lapselle -konsertista tiedämme täällä Kummien toimistollakin syyskauden todella koittaneen. Vaikka konserttipäivä sulkeekin alkuvuodesta asti sen eteen tehdyn kovan työn, niin käytännössä Elämä Lapselle vain käynnistää todellisen tapahtumarumban. Syys-talvikaudella Kummeilla on nimittäin luvassa mm. kolme jouluista kirkkokonserttia, kaksi keilatapahtumaa, hemmottelupäiviä, klinikkavierailuja sekä perinteinen Joulu Mielelle -konserttimme. Kaksi edellistä vuotta Logomossa järjestetty Joulu Mielelle tehdään tällä kertaa niin ikään Espoon Metro Areenalla. Päivämäärä on 23. marraskuuta. Konserttitaltiointi täydennettynä suoralla varainkeruulla ja koskettavilla potilastarinoilla nähdään MTV3:lla sunnuntai-iltana 11. joulukuuta. Konsertin esiintyjälistalta löydät muuten Supernaiset-nimeä kantavan trion, johon kuuluvat meitä jo vuosikymmeniä viihdyttäneet Marjatta Leppänen, Vieno Kekkonen sekä Pirkko Mannola. Heistä Marjatta Leppänen on myös monivuotinen Kummien hallituksen jäsen.

Supernaisten sekä kapellimestari Esa Niemisen yhteishaastattelun voit lukea sivuilta 58–59.

Tänä vuonna olemme monessakin yhteydessä nostaneet esille asiaa lastentautien tutkimustyön merkityksestä. Kummit on yksi keskeisistä lastentautien tutkimuksen edistäjistä Suomessa: lahjoituksista 30 prosenttia ohjataan tämän oleellisen osa-alueen ylläpitämiseen Lastentautien tutkimussäätiön kautta. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että meillä Suomessa tehdään korkeatasoista lääketieteellistä tutkimusta, jonka avulla lapsipotilaille voidaan kehittää tehokkaampia, turvallisempia ja kivuttomampia tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä. Tutkimustuen kohteena on ollut myös hankkeita lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin sekä vanhemman ja lapsen välisen suhteen kehittämisestä. Kummitlehti kävi jututtamassa TYKS:n Eeva Ekholmia, joka on Kummien tukemana tutkinut äiti-lapsi-suhteen laatua (s. 8 –11).

Genom Livet för Barn-konserten vet vi också här på Faddrarnas kontor att höstsäsongen verkligen kört igång. Fastän konsertdagen är en slutpunkt för allt det hårda arbete som ända från början av året gjorts för att förbereda konserten så är Livet för Barn i praktiken bara ett avstamp för en verklig evenemangsrumba. Under höst- och vintersäsongen ordnar nämligen Faddrarna bl.a. tre kyrkokonserter med jul-tema, två bowlingevenemang, en njutardag, klinikbesök samt vår traditionella Joulu Mielelle-julkonsert. Joulu Mielelle, som de två senaste åren ordnats i Logomo, går i år också den av stapeln på Metro Arenan i Esbo. Datum för konserten är 23 november. Konsertinspelningen kompletterad med en direkt medelinsamling och berörande patientberättelser ses på MTV3 söndag kväll 11 december. På konsertens artistlista finns förresten trion Supernaiset som består av Marjatta Leppänen, Vieno Kekkonen och Pirkko Mannola som alla underhållit oss i flera årtionden. Av dessa tre är Marjatta Leppänen också en mångårig medlem i Faddrarnas styrelse. Du kan läsa samintervjun med Supernaiset och kapellmästare Esa Nieminen på sid 58 –59.

I år har vi i många sammanhang lyft fram vikten av det pediatriska forskningsarbetet. Faddrarna hör till en av de mest centrala främjarna av pediatrisk forskning i Finland: 30 procent av donationerna riktas via Stiftelsen för pediatrisk forskning till att upprätthålla detta väsentliga delområde. Med tanke på framtiden är det viktigt att vi i Finland utför högklassig medicinsk forskning som kan hjälpa oss att utveckla mer effektiva, trygga och smärtfria undersöknings- och vårdingrepp för barnpatienter. Projekt för barns och ungas mentala välmående samt för utvecklandet av förhållandet mellan barn och förälder har också varit ett av objekten för forskningsstöd. Kummit-tidningen besökte ÅUCS Eeva Ekholm som med stöd av Faddrarna har forskat i kvaliteten på mamma-barn-relationen (s. 8 –11, på svenska s. 64).

Kaunista syksyä ja lukuiloa lehtemme sivuilla!

Med önskan om en vacker höst och läsglädje med vår tidning!

Anne Knaster

Anne Knaster

toiminnanjohtaja

verksamhetsledare Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

MILLOIN VIIMEKSI KILPAILUTIT PERHEESI VAKUUTUKSET? Vakuutusmaksut ovat merkittävä kuluerä perheen arjessa.

Kilpailuttamalla vakuutukset varmistat perheesi vakuutusturvan riittävän tason ja pidät kulut kurissa.

Vakuuttava.fi on uusi, helppo työkalu vakuutusten kilpailuttamiseen.

Tykkää meistä Facebookissa

KUMMIT RY:N YHTEISTYÖKUMPPANI

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO

Teksti ja kuvaT Matti Hannula

Päihdeäidin ja sikiön kiintymyssuhde suurennuslasin alla

Dosentti Ekholmin tutkimusmenetelmällä laajempaakin käyttöä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on tutkittu, voiko riskiäidin kiintymystä sikiöön parantaa ultraäänitutkimuksella. Tutkimuksen primus motor, dosentti Eeva Ekholm, sai tutkimukseensa tukea Lastentautien tutkimussäätiöltä, jolle Lastenklinikoiden Kummit ohjaa kohdistamattomista tuotoista 30 prosenttia.

T

utkimuksessa keskityttiin päihdeäidin ja sikiön väliseen kiintymyssuhteeseen; siihen, miten äiti raskauden aikana kiintyy sikiöön ja miten äidin ja lapsen suhde sitä kautta kehittyy.

– Äidin ja sikiön väliseen kiintymyssuhteeseen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa äidin depressio ja synnytyspelko. Myös esimerkiksi raskauskomplikaatioilla saattaa olla merkitystä, kertoo synnytysja naistentautiopin dosentti Eeva Ekholm, jonka päävirka tällä hetkellä on toimia kliinisenä opettajana Turun yliopistollisen keskussairaalan Naistenklinikalla. Hän opettaa muun muassa lääketieteen kandidaatteja. TYKSin Naistenklinikalla Ekholm tekee myös kliinistä synnytyslääkärin työtä.

Boukydis pontimena Eeva Ekholm on perusturkulainen. Hän on päästänyt ensiparkaisunsa TYKSissä ja opiskellut lääkäriksi Turun yliopistossa. Runsaat 20 vuotta sitten hän väitteli tohtoriksi raskausfysiologiasta.

– Vähitellen kiinnostuin enemmän ultraäänitutkimuksista ja tavallaan sen seurauksena sitten johdin TYKSissä pari vuotta sitten aloitettua, päihdeäideille tehtyä ultraäänitutkimusta.

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

Yhtenä pontimena Ekholmin tutkimukselle oli pikkulapsipsykologi Zack Boukydis, joka kävi Suomessa luennoimassa.

– Hän oli Yhdysvalloissa toteuttanut ultraäänikonsultaatiota, missä tutkittiin depressiivisiä äitejä, tavoitteena pystyä vaikuttamaan äidin ja sikiön väliseen kiintymyssuhteeseen. Itselleni heräsi heti ajatus, voisimmeko käyttää vastaavanlaista ultraäänikonsultaatiota päihdeongelmaisten äitien tapauksissa. Kun Boukydisin pilottityö oli tehty, oli ultraäänitutkimus kehittynyt, ja meillä oli käytössä kolmiulotteinen ultraääni.

Irralliseksi yksilöksi Jokaisella naisella on raskauden aikana tietyt vaiheet, jolloin kiintymys sikiöön kasvaa tai muuttuu.

– Ensin sikiö on osa äitiä, mutta ajan myötä äiti alkaa nähdä sen itsestään irrallisena yksilönä, Ekholm sanoo.

– Vuorovaikutteisessa ultraäänitutkimuksessa havainnoidaan yhdessä äidin kanssa sikiön rakenteita ja asentoa. Sen jälkeen seurataan sikiön liikkeitä ja touhuja kohdussa: nielemistä, imemistä, refleksejä ja asennon muutoksia. Lisäksi keskitytään äidin tunteisiin ja ajatuksiin, joita sikiön seuraaminen herättää, Ekholm jatkaa. Ü

ä Eeva Ekholm sai tutkimukseensa tukea Lastentautien tutkimussäätiöltä, jolle Lastenklinikoiden Kummit ohjaa kohdistamattomista tuotoista 30 prosenttia.

olisi

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

”

Mikäli äideillä olisi tiedossa, että neuvolalla on keinot auttaa, sen luulisi motivoivan kertomaan päihdeongelmasta.

– Ultraäänitutkimuksessa oli mukana myös varhaiseen vuorovaikutukseen ja mentalisaatiotyöskentelyyn perehtynyt lastenpsykiatrinen erikoissairaanhoitaja. erilainen päiväkirja Ekholmin tutkimuksessa ensimmäinen ultraäänitutkimus tehtiin äideille vasta raskausviikolla 24.

– Valotimme samalla äideille sikiön senhetkistä fysiologiaa, Ekholm kertoo.

– Olimme myös erittäin uteliaita tietämään, mitä äidit haluavat ultraäänellä katsottavan. Muun muassa vauvan kasvonpiirteet kiinnostivat kovasti. Äitien huomiota pyrittiin ohjaamaan myös sikiön liikkeitä ja vuorokausirytmiä kohtaan.

Tutkimusta varten kehitettiin tietynlainen raskauspäiväkirja, jota ideoi tutkimusta Ekholmin kanssa vetänyt lastenpsykiatrian dosentti Marjukka Pajulo. Päiväkirjassa kerrotaan viikoittain, miten raskaus etenee sekä äidin että sikiön kannalta. Lisäksi päiväkirjassa on käytännön vinkkejä sekä ajatuk-

10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

”

sia ja kysymyksiä, joiden tarkoituksena on herättää äiti ajattelemaan asioita syntyvän lapsen kannalta ja vahvistaa hänen mentalisaatiokykyään.

– Jatkossa selvitämme, voidaanko julkisessa terveydenhuollossa käyttää ultraäänikuvaa äidin mielikuvien herättämiseen riskiraskauksissa, Ekholm sanoo.

Heräämistä havaittiin Riskiäidit oli ohjattu äitiyspoliklinikalta tutkimuksen piiriin päihdeongelmien vuoksi. Kokonaisotanta oli satakunta äitiä. Rekrytointiin kului pari vuotta.

– Suurin osa äideistä, joille tutkimusta tarjottiin, halusi osallistua. Kun heidät sitten oli satunnaisotannalla jaettu tavalliseen kontrolliryhmään ja ultraääniryhmään, niin kymmenisen prosenttia tavalliseen ryhmään sijoitetuista perui halukkuutensa, dosentti Ekholm harmittelee.

– Mutta vaikka mukaan lähteneillä äideillä oli vakavia ja pitkäkestoisia päihdeongelmia, he olivat erittäin motivoituneita ja pysyivät mukana raskau-

â – Jatkossa selvitämme, voidaanko julkisessa terveydenhuollossa käyttää ultraäänikuvaa äidin mielikuvien herättämiseen riskiraskauksissa, Eeva Ekholm sanoo.

den loppuun asti. Heidän masennuspisteensä myös laskivat raskauden edetessä, ultraääni- eli interventioryhmässä hieman enemmän kuin toisessa. Ahdistukseen tutkimuksella ei sen sijaan ollut kummassakaan ryhmässä mitään vaikutusta.

Ultraäänisessioiden yhteydessä tutkijat joka tapauksessa näkivät, kuinka äidit rupesivat yhä enemmän ja enemmän miettimään asioita vauvan kannalta.

– Oli tapahtunut jonkinlainen herätys.

Muutakin käyttöä Ekholmin tutkijaryhmän ajatuksena on tietysti saada tämäntyyppistä lähestymistapaa äitiyspoliklinikoille käyttöön riskiäitejä varten laajemminkin.

– Tutkimuksemme näyttää puoltavan tämäntapaisen lähestymistavan käyttöä, ja tällaisesta menetelmästä voisi olla hyötyä myös, jos raskaudenaikainen kiintymyksen kehitys jää kesken esimerkiksi tiedossa olevan ennenaikaisen synnytyksen vuoksi. Se on näillä näkymin seuraavan tutkimuksen kohde, Ekholm toteaa.

– Nyt ensimmäinen tavoite on ollut saada riskiäidit tutkimuksiin ja sitä kautta hoidon piiriin. He tarvitsevat monella tavalla sekä terveyden- että sosiaalihuollon tukea. Se parikymmentä minuuttia, joka meillä oli vuorovaikutteisen ultraäänitutkimuksen pituus, on pieni panostus mutta riittävän tehokas sitouttamaan riskiäidit hoitoon.

Itsestä kiinni Pidemmän tähtäimen maali on, että yhä useampi vauva voisi elää äitinsä kanssa ja että äiti pystyisi vieroittautumaan päihteistä. Valitettavasti alkoholin ja varsinkin muiden päihteiden käyttö on parin viimeisen vuosikymmenen aikana selvästi lisääntynyt ja yhä lisääntymässä.

– Ongelmana on tietysti se, ettei päihdeäitejä helposti löydetä, jos he eivät itse siitä neuvolassa kerro, dosentti Ekholm sanoo.

– Mutta mikäli äideillä olisi tiedossa, että neuvolalla on keinot auttaa, sen luulisi motivoivan kertomaan päihdeongelmasta.

Tutkimuksen aikana tuli selkeästi ilmi, että äidit, joiden lapset olivat altistuneet päihteille raskauden aikana, olivat ahdistuneempia.

– Kaikki äidit varmasti haluavat lapselleen parasta, mutta heillä on päihteiden käytöstä hirveä syyllisyys. Myös depressio vaikeuttaa äidin ja sikiön välistä kiintymyssuhdetta, ja se heijastuu lapsen syntymän jälkeiseen vuorovaikutukseenkin. Huostaanottoprosentissa en usko näiden kahden tutkimusryhmän välille syntyvän oleellista eroa.

matta. Isiä ja heidän tunnetilojaan ei otettu Ekholmin tutkimuksessa millään tavalla huomioon.

– Isiä on tällaisissa tapauksissa muutenkin tutkittu huomattavasti vähemmän, Ekholm myöntää.

– Emme halunneet mukaan liikaa sekoittavia tekijöitä. Isissä olisi tietysti oma tutkimussarkansa.

á Dosentti Eeva Ekholm on perusturkulainen. Hän on päästänyt ensiparkaisunsa TYKSissä ja opiskellut lääkäriksi Turun yliopistossa.

Mielenkiinto kasvaa Herää kysymys, kannattaisiko normaaleillekin äideille tehdä vuorovaikutteisia ultraäänitutkimuksia, joita nyt tämän tutkimuksen puitteissa tehtiin Turussa päihdeäideille.

– Tutkimusmahdollisuuksien lisääntyessä äitien mielenkiinto sikiötä kohtaan luonnollisesti kasvaa, ja äidit pitävät ultraäänitutkimusta mahdollisuutena tutustua odottamaansa lapseen, dosentti Ekholm vastaa. sarkaa riittäisi – Mutta varsinaisen vuorovaikutteisen ultraääTutkimusryhmässä viimeisinä syntyneet vauvat ovat nikonsultaation tekeminen on tuskin tarkoituksentämän kalenterivuoden aikana täyttäneet vuoden. mukaista, jos raskauteen ei liity erityisiä riskejä, hän Tuloksia tutkimukseen osalkuitenkin katsoo. listuneiden äitien kiintymyk– Sen sijaan tavallista kaisestä heidän sittemmin syntykukuvausta voidaan käyttää neisiin vauvoihinsa ei vielä ole lisäämään vanhempien kiinMistä lasten lääketieteen saatu loppuun asti analysoitua. nostusta sikiöön. Vanhempia aiheesta haluat lukea – Tavoitteena on saada tuvoidaan rohkaista kysymään, lokset analysoitua ja auki kirmitä he haluaisivat nähdä tutKummit-lehdestä joitettua ensi vuoden alkuun kimuksen aikana. Sikiön kohasiantuntija-artikkelin? mennessä, Eeva Ekholm kerdunsisäisen elämän tarkkaileKerro se osoitteessa too. minen voi luoda pohjaa positiikummit@kummit.fi Paljon on taas tutkittu, viselle vuorovaikutukselle synmutta paljon on vielä tutkityvän lapsen kanssa. ● Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

11

SElvIyTymISTARINA

Iso hevonen murjoi pienen Katariinan teho-osastolle

Selviytyjä on taas satulassa TeksTI ja kuvaT mATTI hANNUlA

Viime joulun jälkeistä sunnuntaita, joulukuun 27. päivää, ei Etelä-Pohjanmaalla haapaluomalaisessa Ala-Äijälän perheessä muisteta hyvällä. Siirilän ratsastuskeskuksessa Seinäjoella tuolloin tapahtuneen onnettomuuden seurauksena 7-vuotiaan Katariinan elämä oli lähes hiuskarvan varassa. Nopea ensihoito ja Tampereen yliopistollisen sairaalan osaava henkilökunta tekivät kuitenkin taas kerran parhaansa.

Nyt Katariina ratsastaa taas – ja on jo antanut häntä talloneelle Fest-hevosellekin anteeksi.

K

ATARIINA ON IKäISEKSEEN todella kokenut ratsastaja.

– Hän on ollut hevosen selässä oikeastaan siitä asti, kun pääsi synnytyslaitokselta kotiin ja kun hänet sai viedä ulos, naurahtaa Katariinan äiti Helena Ala-Äijälä, joka työskentelee Seinäjoella hevostarvikemyymälä Horzen myymäläpäällikkönä.

– Kolmivuotiaana Katariina ratsasti itse ensimmäisen kerran, kun sai alleen suunnilleen samanikäisen ponin.

Helena ja Jussi Ala-Äijälä ovat jo viitisentoista vuotta pitäneet omia hevosia tilallaan Haapaluomassa.

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

â Kotona Haapaluomassa Katariinalla on hellittävinään myös kissat Hilma (vas.) ja Paavo.

– Asuimme Seinäjoen keskustassa, mutta kun siellä ei hevostenpito oikein olisi onnistunut, oli muutettava runsaan 40 kilometrin päähän, kertoo Helena, joka vetää Siirilässä jonkin verran ratsastustunteja. Hän on aikoinaan itse kilpaillut kouluratsastuksessa aluetasolla.

Ala-Äijälöiden hevosia on sen sijaan nähty SMtasollakin, muun muassa Katariinan nykyisen valmentajan Sanna Lahdensuon ratsastamina.

Katariina kilpaili ensimmäisen kerran juuri neljä vuotta täytettyään.

– Taluttamalla puomien yli, Helena-äiti tarkentaa.

Turvaliivistä iso apu Katariina viettää syntymäpäiviään 17. maaliskuuta, joten hänen ratsastusdebyytistään on jo neljä ja puoli vuotta aikaa. Mutta lähellä oli, ettei viime vuoden lopun esteratsastuskilpailu Siirilän ratsastusopistolla jäänyt perheen ainoan lapsen viimeiseksi.

Katariina oli jo mennyt radan läpi kahdella eri hevosella ja oli äitinsä kanssa maneesirakennuksen ulkopuolella laittamassa jalustimia Fest-hevoselle, jolla Katariina oli menossa tekemään seuraavaa suoritustaan. Silloin tapahtui jotakin odottamatonta.

– Fest pelästyi kahta maneesin takaa yllättäen juossutta ihmistä, tönäisi Katariinan maahan ja astui hänen vatsansa päälle, Helena AlaÄijälä kertoo.

– Katariina kiljaisi lujaa: ”Äiti, nyt sattuu!”

Varmasti sattui. Festillä on painoa noin 650 kiloa. Rapiat päälle 30-kiloisen Katariinan turvaliivi onneksi esti keuhkojen murskaantumisen. Vauriot tulivat turvaliivin alapuolelle.

Kaikki tiesivät heti, että nyt on tosi kysymyksessä. Ambulanssi tuli paikalle muutamassa minuutissa.

ä Katariinalla kynnys takaisin ratsaille oli onnettomuuden jälkeen todella matala. Huhtikuusta lähtien Katariina ja nuori Viiser-poni on ollut kiinteä parivaljakko Siirilän ratsastuskeskuksen maneesissa.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

– Sitten Katariinaa ei muka enää sattunutkaan.

Festkin rauhoittui nopeasti tilanteen jälkeen. Hevonen ei koskaan tahallaan astu kenenkään päälle. Se varmasti ymmärsi, mitä oli tapahtunut, Helena toteaa.

– Paikalle tuli kaikkiaan kolme ambulanssia.

Melko nopeasti yksi niistä lähti kyyditsemään Katariinaa Seinäjoen keskussairaalaan. Katariina oli koko ajan tajuissaan.

Nopea siirto Tampereelle Seinäjoen keskussairaalassa Katariinalta leikattiin turvaliivi pois. Hänet kuvattiin, ja kuvat kertoivat, että Katariina on välittömästi siirrettävä Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan.

á Ala-Äijälöiden kolmihenkisessä perheessä elettiin viime vuodenvaihteessa rankkaa vaihetta. Nyt nauru on taas herkässä niin Katariinalla kuin myös Helena-äidillä ja Jussi-isällä.

– Ambulanssiin pääsi mukaan vain nukutuslääkäri, joka huolehti, että Katariinalla oli koko matkan ajan riittävän kova kipulääkitys, Helena AlaÄijälä kertoo.

Sanna Lahdensuon isäpuoli Kalle Lähdesmäki lähti kyyditsemään Helenaa Tampereelle. Jussi AlaÄijälä oli tapahtuma-aikaan kotona Haapaluomassa.

Sannan äiti Liisa Lähdesmäki haki Jussin kotoaan suorimman Seinäjoki–Tampere-reitin varrelle Peräseinäjoen risteykseen, missä Jussi sitten hyppäsi vaimonsa vierelle Kallen kyytiin.

Seinäjoelta Tampereelle on vajaan 180 kilometrin eli käytännössä lähes kahden ja puolen tunnin matka.

– Siitä matkasta emme muista oikeastaan mitään.

Se meni ihan kuin sumussa, Helena ja Jussi sanovat.

– Onneksi oli Kalle kuskina.

Pitkiä operaatioita Taysin ensiavussa, Acutassa, Katariina kuvattiin uudelleen.

– Selvisi, että haima oli keskeltä poikki ja että Katariinalta oli revennyt pohjukaissuoli ja maksa oli vaurioitunut, Jussi Ala-Äijälä kertoo.

Katariina oli leikattava kiireellisesti. Operaatiossa pohjukaissuolen repeämä ommeltiin ja yhteys mahalaukusta pohjukaissuoleen suljettiin. Ohutsuoli liitettiin mahalaukkuun. Katkenneesta haimasta erittyvä neste ohjattiin avanteen kautta ulos.

– Leikannut lääkäri, apulaisylilääkäri Jarmo Välipakka sanoi, että maksa paranee itsestään hyvinkin nopeasti, mutta että muiden sisäelinvaurioiden vuoksi edessä on pitkä ja kivinen polku. ß Kun katselee Katariinan vauhdikasta esteratsastusta maneesissa, on vaikea uskoa, että hän vain vähän aikaa sitten taisteli hengestään Taysin teho-osastolla.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

”

Fest pelästyi kahta maneesin takaa yllättäen juossutta ihmistä, tönäisi Katariinan maahan ja astui hänen vatsansa päälle.

Tilanne oli vakava, mutta ei Välipakan mukaan hengenvaarallinen.

Haimaoperaation jälkeen Katariina oli yhden yön aikuisten teho-osastolla ja sitten lasten teho-osastolla kolmisen viikkoa. Pientä lisäongelmaa tuli, kun Katariinan vatsa tuli uudenvuodenaattona kovin kipeäksi.

Tutkimuksessa todettiin, että Katariinan lantionpohjaan oli kertynyt haimanestettä. Vatsaontelon nestekeräymään oli laitettava uusi letku.

Varsinainen haiman korjausleikkaus, ensimmäinen parantava leikkaus, tehtiin 7. tammikuuta. Se kesti kahdeksan ja puoli tuntia. Myöhemmin Katariinan ohutsuolesta tehtiin uusi pohjukaissuoli.

”

Turha huoli Katariina pääsi sairaalasta kotiin helmikuun 2. päivä. Hänelle jouduttiin sen jälkeen tekemään vielä yksi operaatio, koska hän alkoi oksennella. Painokin putosi huomattavasti.

Ongelman ydin selvisi varjoainekuvauksella. Tähystysleikkauksella sitten laajennettiin ahtautunut suolisauma, kun ruoka ei ollutkaan kunnolla kulkenut uutta reittiä pitkin niin hyvin kuin oletettiin.

– Tähystysoperaatio oli tunnissa ohi, ja jo kolme tuntia sen jälkeen Katariina sai lähteä kotiin. Operaatiosta toipuminen oli nopeaa, ja lähes saman tien Katariina sai lopettaa kaiken lääkkeidensyönnin, Jussi Ala-Äijälä huokaa.

Katariina joutui olemaan kevätlukukauden alusta alkaen pois koulusta kuusi viikkoa.

– Mutta sairaalakoulun opettaja kävi jo teho-osastovaiheessa Katariinan luona sairaalassa. Sairaalassa Katariina jopa odotti aina kovasti opettajan käyntiä, Helena Ala-Äijälä kertoo.

Katariina käy nyt Haapaluoman varhaiskasvatuskeskuksessa alaasteen toista luokkaa.

– Varsinkin matematiikasta Katariina on kovasti innoissaan.

Hän on jo itse etukäteen opiskellut kerto- ja jakolaskua, vaikka niitä aletaan koulussa opiskella vasta tänä lukuvuonna.

Pienintäkään hevoskammoa Katariinalle ei onnettomuudesta jäänyt. Jo teho-osastolla häntä alkoi hyvin nopeasti surettaa se, että hän ei kenties saisi enää ikinä ratsastaa. Se huoli oli turha.

– Me sanoimme, että kyllä hän pääsee ratsastamaan heti, kun lääkärit antavat luvan, Jussi-isä kertoo.

– Kuukauden totaalinen urheilukielto sairaalasta pääsyn jälkeen Katariinalle tuli, ä Katariina Ala-Äijälä melko tarkalleen viime joulukuisella onnettomuuspaikalla. Tässä Katariinan vierellä oleva Viiser-poni on kooltaan paljon pienempi kuin tuolloin kohtalokkaasti pelästynyt Fest-hevonen.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

”

Selvisi, että haima oli keskeltä poikki ja että Katariinalta oli revennyt pohjukaissuoli ja maksa oli vaurioitunut.

ja jo se oli aika paha juttu, kun hän on normaalisti niin mahdottomassa vauhdissa aamusta iltaan, sanoo Helena-äiti. kaunat kuopattu Katariina on päässyt onnettomuudesta hienosti yli, mutta ei halua juurikaan siitä puhua eikä sitä muistella.

– Sellainen tapahtuma ja sen jälkeinen pitkä sairaala-aika runsaine kipulääkkeineen olivat kuitenkin aikamoinen sokki tuollaiselle perusterveelle tytölle, Jussi-isä ymmärtää.

à Katariina on yleensä vauhdissa aamusta iltaan.

Energiaa riittää rutkasti esteiden ylitykseen ilman hevostakin.

”

â Kolmisen vuotta Katariinaa vanhempi Julia Linnanmäki on Katariinan paras kaveri. Hevoset ovat myös Julialle tärkeitä.

C

M

Y

CM

MY

CY

Helena ja Jussi Ala-Äijälä antavat Katariinan hoidosta täydet pisteet Taysin henkilökunnalle.

– Suomalaiselle lääketieteelle kaiken kaikkiaan pitää hattua nostaa, Jussi sanoo.

– Taysin lasten teho-osastolle varsinkin, Helena jatkaa.

– Omakohtaisesti tuli nähtyä, miten tärkeitä yliopistolliset sairaalat Suomessa ovat. Katariinaa hoitaneet fysioterapeutitkin tekivät meihin todella suuren vaikutuksen. Kaikki harjoitteet tehtiin leikin varjolla. Mutta pyörätuoliin eivät hekään saaneet Katariinaa suostuteltua kuin pari kertaa, Helena-äiti naurahtaa.

– Katariina sanoi, ettei hän sentään niin kipeä ole, hekottaa Jussi-isä.

Jo maaliskuun alussa Katariina oli taas satulassa, ensin vain viisi minuuttia kerrallaan. Kuukautta myöhemmin tahti oli taas normaali: täydet tunnit kolme neljä kertaa viikossa.

Kansikuvassamme Katariinan kanssa poseeraa Ala-Äijälöiden viisivuotias suomenhevonen Lorenz Wäst.

Ala-Äijälöillä on tällä erää kolme omaa hevosta ja yksi nuori poni, Viiser nimeltään. Huhtikuun lopulla Katariina suostui jo ratsastamaan Festilläkin, ja elokuun alussa hän kilpaili sillä 80 cm:n esteet. Viimeistään siinä vaiheessa kaikki viime joulukuussa tapahtunut oli siis Katariinan puolelta anteeksiannettu. ● 16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

CMY

K

Kummien Joulu Oulun Tuomiokirkossa 8.12.2016 Lastenklinikoiden Kummit ry:n tunnelmallinen joulukonsertti torstaina 8. joulukuuta klo 18:30-20:00 Oulun Tuomiokirkossa.

Konsertissa esiintyvät Laura Voutilainen, Antti Ketonen, Jannike ja Cassiopeia-kuoro.

Juontaa Pirjo Nuotio Liput: 27,50 € ticketmaster.fi Konsertin tuotto käytetään lyhentämättömänä Oulun lastenklinikan lasten ja nuorten viihtyvyyteen.

Lämpimästi tervetuloa!

www.kummit.fi

pIENI hETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran pieniin potilaisiin, jotka ovat saaneet hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Helsingin Lastenklinikka 24.8.2016 kello 12.08 Rap-artisti Elastinen vieraili Helsingin Lastenklinikan perinteisessä kesäkauden päättäjäistapahtumassa klinikan leikkipihalla. Lastenklinikoiden Kummien hallituksessakin vaikuttavan Elastisen kanssa samaan kuvaan pääsivät muun muassa 5-vuotias vantaalainen Aisha Chowdhury (vas.) ja samanikäinen Anna Bain Helsingistä.

Kuva: Matti Hannula Lastenklinikan kesäkauden päättäjäisissä olivat Elastisen lisäksi mukana myös muun muassa Tivoli Sariola karuselleineen ja Onni-Pelle.

Lisää tapahtumasta aukeamalla 22-23.

18

www.kummit.fi • Pieni hetki

Pieni hetki • www.kummit.fi

19

RISTEIlyllä

ä Tommi Läntinen, Tony Montana, Heidi Sohlberg ja Petri ”Mauno” Ahonen olivat julkkiskummeina mukana laivalla.

Jo viisi vuotta Tallink Silja -kumppanuutta Baltic Queen -alus taas täpötäynnä kummifiilistä

Lastenklinikoiden Kummien pitkäaikainen kumppani Tallink Silja järjesti perinteisen 22 tunnin Kummit-risteilyn Tallinnaan 2.-3. elokuuta M/S Baltic Queenillä. Kummit oli näkyvästi mukana erikoisohjelman järjestelyissä. Aiempien vastaavien kertojen tapaan ohjelma oli houkutellut mukaan laivan täyteen lapsia ja nuoria vanhempineen.

L 20

ASTENKlINIKOIdEN KUmmEIllA oli laivan aulatilassa toimintapisteitä, joita pyörittivät julkkiskummit Petri ”Mauno” Ahonen, Tommi Läntinen, Tony Montana ja Heidi Sohlberg sekä vapaaehtoinen Saija Aalto. Teemu-nallekin oli tavan mukaan reissussa mukana.

www.kummit.fi • Risteilyllä

ä Isokin Teemu-nalle oli risteilyllä – totta kai.

ä Kummien Onnenpyörä oli suosittu piste. Palomies-asuinen Tony Montana toimi virallisena valvojana ja Tommi Läntinen ”onnettarena”. Heidi Sohlberg keräsi maksut ja jakoi palkinnot, joita sai jokaisesta pyörityksestä. ã Jokaisella arvalla sai jotakin. ß Pienet palkintonallet odottivat Onnenpyörän päällä ottajiaan.

Kummit-risteilyn loppupuolella laivan pääestradilla nähtiin lapsille suunnattu Ruisku&Kalle -show, rooleissa Nicklas Grönholm (vas.) ja Tony Montana alias Pasi Hailio.

â ”Mauno” Ahonen ja Kummien ahkera vapaaehtoinen Saija Aalto huolehtivat arvanmyyntipisteestä.

– Kerta toisensa jälkeen tulee näistä Kummitristeilyistä aina yhtä hyvä mieli, kun katselee lasten iloisia ilmeet Kummien toimintapisteellä, totesi kumppanuuspäällikkö Minna Varis Tallink Siljalta.

Iso osa O-kaaren hintaa jo kasassa Tallink Silja ja Kummit juhlivat tänä vuonna keskinäisen yhteistyönsä viisivuotistaivalta. Tähän mennessä Tallink Silja on lahjoittanut jo yli 220 000 euroa lasten ja nuorten kirurgiseen hoitoon. Varat on käytetty O-kaari -nimisen laitteen hankintaan Helsingin Lastenklinikalle. Useita satoja tuhansia maksavaa laitetta käytetään muun muassa ortopedisissä ja neurokirurgisissa leikkauksissa.

Kuluvana vuonna Tallink Siljan järjestämän huutokaupan tuotto, reilut 3 000 euroa, lahjoitettiin Turun lastenklinikalle lasten viihtyvyyttä edistäviin hankintoihin. Tallink Silja on myös vuosittain järjestänyt erilaisia poliklinikkavierailuja ja unohtumattomia potilasperheristeilyjä sekä ollut mukana Kummit Golfissa. Tallink Silja oli myös toinen syyskuisen Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista. ● Risteilyllä • www.kummit.fi

21

TApAhTUmA

Klinikan leikkipihalla riitti vilskettä

Lempeät jäähyväiset kesälle æ Jonna Luukkonen, 13, Kanteleesta esitteli Elastisen kanssa Onni-Pellen hienoja ilmapalloluomuksia.

á Viisivuotias Tommi Laine Keravalta nautti Tivoli Sariolan karusellikyydistä… à …kuten taas kerran Teemu-nallekin.

Helsingin Lastenklinikan leikkipihalla vietettiin elokuun 24. päivänä perinteisiä kesäkauden päättäjäisiä. Lähes yhtä perinteiseen tapaan Tivoli Sariola oli tuonut paikalle karusellinsa. Onni-Pelle teki lapsille ilmapalloista ihmeitä ja vieraili sekä Tivoli Sariolan viestintäpäällikkö Tinna Oikarisen että Teemu-nallen kanssa ULS3osastolla tervehtimässä potilaita, jotka eivät pystyneet osallistumaan ulkotapahtumaan.

Tapahtuman yllätysvieraana oli Lastenklinikoiden Kummien hallituksen jäsen Kimmo Laiho eli rap-artisti Elastinen.

Vapaaehtoiskummi Silpa Tenhunen paistoi vohveleita.

22

www.kummit.fi • Tapahtuma

Muun muassa helsinkiläinen Ea Barrois, 14, pääsi poseeraamaan Elastisen kanssa. Pikkusisko Billie, 2, kipusi pienen Teemunallen kanssa Ean syliin.

ä Kolmen kuukauden ikäinen tammisaarelainen Edwin, joka oli tullut äitinsä kanssa ULS3:lle tervehtimään 12-vuotiasta isosiskoaan Juliaa, kummasteli hieman Teemu-nallen olemusta, ehkä myös Onni-Pellen.

Ulkona oli tarjolla pikkusuolaista ja vähän makeampaakin.

Vantaalainen Santeri Patovaara, 14, oli hoidossa ULS3:lla. Onni-Pelle, Tivoli Sariolan viestintäpäällikkö Tinna Oikarinen ja Teemu-nalle kävivät häntä siellä tervehtimässä.

Espoolainen Oiva Nieppola, 4, valitsi karusellissa autovaihtoehdon.

Vohveli ja mehu maistuivat neljävuotiaalle helsinkiläiselle Arvo Parviaiselle, joka oli Krista-äitinsä kanssa jättämässä hyvästejä kesälle.

Tapahtuma • www.kummit.fi

23

Mikko Harju esiintyi Isossa Omenassa säestäjinään Jaakko Kääriäinen (takana vas.) ja Mikon beatboksaajakaksoisveli Frans.

TApAhTUmA

Mikko Harjun laulut tulevat omasta kynästä ja sydämestä

Uusi kummiartisti estradilla laajentuneessa Isossa Omenassa

Lastenklinikoiden Kummien kumppanin Citycon Oyj:n hallinnoima kauppakeskus Iso Omena on juhlinut syyskesällä ensimmäisen laajennusvaiheensa valmistumista. Myös Kummit oli vahvasti mukana kekkereissä Espoon Matinkylässä lauantaina elokuun 20. päivä.

Kummiartistina kauppakeskusyleisölle esiintyi silloin Mikko Harju.

M

IKKO HARJU, 24 , on vastikään näkyvästi ponkaissut kotimaisille musiikkimarkkinoille. Hän oli vilpittömästi mielissään saatuaan Kummien kautta mahdollisuuden kauppakeskusesiintymiseen.

– Olen seurannut Lastenklinikoiden Kummien toimintaa ja olisin mielelläni tullut esiintymään tämän syksyn Elämä Lapselle -konserttiinkin, mutta se oli jo buukattu täyteen, kun asia tuli puheeksi, Mikko Harju harmittelee.

– Toivottavasti ensi vuonna sitten.

Hyväntekeväisyys on tärkeää, ja minäkin haluan auttaa ihmisiä sekä musiikkini kautta että konkreettisesti muutenkin. sähkömies siikaisista Porin pohjoispuolelta Siikaisista kotoisin oleva Mikko Harju on ammattikoulutukseltaan sähkömies.

– Kuukauden olen niitäkin hommia tehnyt, hän kertoo.

– Ja koulussa viimeinen vuosi sisälsi aika paljon työharjoittelua. Ihan kivaa hommaa sinänsä.

24

www.kummit.fi • Tapahtuma

Musiikki on ollut vahvasti Mikko Harjun elämässä mukana ihan taaperosta asti.

15-vuotiaana hän kirjoitti ensimmäisen oman kappaleensa.

– Musiikkiopistossa olen ollut, ja yläasteella minulla oli oma bändi. Pitkään soittelin akustisella covereita. Sitten löytyi varsinainen kipinä omaan tekemiseen, ja havahduin ajatukseen, että tästä voisi tullakin jotakin.

Mikko Harju muutti pääkaupunkiseudulle nelisen vuotta sitten.

– Tein keikkoja ja laitoin julkaisuja YouTubeen. Siellä kappale Sinun tarinasi herätti runsaasti mielenkiintoa. Vähän sattumalta tapasin sitten tuottajat, joista olin kuusi vuotta ehtinyt haaveilla. Heidän kanssaan sovin, että teen kolme demoa omakustanteena.

Ensin julkaistiin Laulu raikaa ja sitten Mä olen tässä, joista jälkimmäinen viime keväänä, muutaman kuukauden odottelun jälkeen, löi läpi Spotifyssa.

Mies ja kitara Mikko Harju on laulamisensa ohella tehnyt yrittäjänä töitä myös hyvinvointialalla.

– Ympäri Suomen kävin mm. crossfit-saleilla vetämässä kehonhuoltovalmennuksia.

Kuntosaliesiintymiset ovat sittemmin saaneet jäädä. Keväällä Mikko Harju sai levytyssopimuksen Warner Musicin kanssa, ja elokuussa häneltä ilmestyi ensimmäinen single, nimeltään Ehjä. Kappale on saanut Spotifyssa ja radioissa hyvän vastaanoton.

– Olen todella iloinen siitä, mitä kaikkea on viime aikoina tapahtunut. Teen musiikkia, joka tulee sydämestä, ja toivon, että ihmiset tykkäävät siitä. Ei biisejä voi tehdä sillä ajatuksella, että tästä kaikki varmasti tykkäävät. ’Mies ja kitara’ -musiikki on aina tuntunut Mikko Harjusta omimmalta. Isossa Omenassa Mikon taustalla beatboksasi hänen kaksoisveljensä Frans. Mukana kokoonpanossa oli myös muun muassa Juha Tapion ja Lauri Tähkän yhtyeissä soittanut Jaakko Kääriäinen, joka toimii Mikko Harjun toisena tuottajanakin.

– James Blunt, Ed Sheeran, Juha Tapio…, Mikko Harju luettelee esikuviaan.

Itse asiassa Mikko Harjun ensimmäinen isompi keikka oli Juha Tapion lämppärinä.

– Seuraavan kerran, kun nähtiin, olin minäkin jo omalla keikalla.

Homma siis etenee vauhdilla, ja Mikko Harju näkee lähitulevaisuutensa valoisana.

– Ensi vuonna on tähtäimessä saada albumi ulos ja päästä tekemään festarikeikkoja. Olen jo muutama vuosi sitten asettanut itselleni tavoitteeksi Hartwall Arena -keikan vuonna 2020. Aika näyttää. ●

Mainos

Aivokasvain oli viedä hengen – näöntutkimus pelasti Pian viime hetkillä 49-vuotiaan Pia Heinosen elämä muuttui hetkessä, kun rutiininomainen näöntutkimus Specsaversilla paljasti aivokasvaimen. Pohjois-Karjalan Liperissä asuva Pia Heinonen saa yhä kylmiä väreitä, kun hän ajattelee, kuinka pienestä hänen henkiinjäämisensä oli kiinni.

K

aikki alkoi viime marraskuussa, kun Heinonen meni optikkokäynnille Joensuun Specsaversiin, tarkoituksenaan hankkia silmälasit. Optikko Päivi Saoud teki Heinoselle kokonaisvaltaisen näöntutkimuksen, johon kuuluu digitaalinen silmänpohjakuvaus ja silmänpaineenmittaus.

– Hän sanoi, että silmissäni on nyt jotakin poikkeavaa, minkä vuoksi olisi syytä mennä silmälääkärille, Heinonen muistelee.

Specsavers Joensuu tarjoaa myös silmälääkäripalveluita, mutta Heinosen epäonneksi aikoja ei ollut heti vapaana. Saoud kehotti Heinosta varaamaan pikaisesti ajan jostakin muualta.

Optikon sinnikkyys pelasti Kun Heinosen mies meni seuraavana päivänä käymään Specsaversissa, optikko Saoud tarttui hihasta.

–Optikko oli nähnyt meidät edellisenä päivänä yhdessä, joten lähestyi hän miestäni ja kertoi, että heillä olisi nyt peruutusaika silmälääkärille.

Minun olisi syytä ottaa se ja tulla heti huomenna paikalle.

Heinonen meni silmälääkärille perjantaina 13. päivänä marraskuuta. Silmälääkäri tutki hänen silmänsä ja havaitsi näköhermoissa turvotusta.

Heinonen passitettiin välittömästi sairaalaan, jossa hänen päänsä kuvattiin.

–Kuvaukset paljastivat kasvaimen aivoissani. Siitä ei mennyt sitten pitkään, kun lähdettiin vauhdilla ambulanssilla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.

Nopeasti leikkauspöydälle Kasvain leikattiin pois jo seuraavana aamuna.

Heinosen mukaan kasvain oli suuri. Jos sitä ei olisi heti leikattu, ei hän olisi enää kertomassa tarinaansa muutamaa kuukautta myöhemmin.

– Kaikki tapahtui niin nopeasti, etten minä silloin edes tajunnut, kuinka vakava se tilanne oli. Aivopaine oli valtava ja kasvain painoi niin pahasti joka paikkaa, ettei se olisi mahtunut kasvamaan enää yhtään isommaksi. Siinä oli hengenlähtö hyvinkin lähellä.

Aivokasvain oli oireillut syksyllä päänsärkyjen ja oksentelun muodossa, mutta lääkäriltä Heinonen oli saanut lääkkeet vain migreeniin.

Kukkia kiitokseksi Heinonen on ikuisesti kiitollinen optikolle, jonka ansiosta aivokasvain havaittiin ajoissa.

– Hän oli todella huolissaan minusta, vaikkei hänellä ollut siihen tavallaan velvollisuutta.

Hänen ansiostaan tämä juttu lähti pyörimään eteenpäin. Heti kun pystyin leikkauksen jälkeen liikkumaan, vein hänelle kukkaset kiitokseksi.

Tilanteen vakavuudesta huolimatta leikkaus meni Heinosen mukaan hyvin, vaikka takaiskujakin on tullut vastaan. Leikkaushaava pääsi nimittäin tulehtumaan.

Helmikuussa Heinonen meni kontrollikäynnille hänet leikanneelle kirurgille, jonka mukaan olisi tehtävä uusi leikkaus tulehduksen takia.

– Silloin tuli itku. Tajusin, ettei kuitenkaan auta,

vaan se on pakko tehdä, jottei tulehdus mene pahemmaksi.

Uudessa leikkauksessa Heinosen päästä poistettiin luupalanen. Leikkauskohta on tällä hetkellä ilman luuta. Kun alue paranee, tehdään Heinoselle vielä yksi leikkaus, jossa tilalle laitetaan implantti.

Uutta hiusväriä odotellessa Viime kuukausien aikana Heinonen on havainnut sen, etteivät pienet murheet enää hetkauta häntä.

Hän pyrkii pitämään mielen positiivisena ja uskoo omaan parantumiseensa.

Leikkaukset eivät muuten hänen elämäänsä ole juurikaan rajoittaneet, paitsi että raskas liikunta on vielä kiellettyä. Päähän kun ei saa tulla painetta, eikä sitä saa iskeä mihinkään luuttoman leikkauskohdan vuoksi. Hiukset jouduttiin leikkaamaan kaljuksi leikkausalueelta, mutta ne ovat kuukausien aikana kasvaneet jonkin verran takaisin. Hän kulkee edelleen pipo päässä.

–Vaikka olen ollut aina lyhythiuksinen, on pääni aika rajun näköinen. Odottelen tuon viimeisen leikkauksen ja ajattelin sitten kysyä lääkäriltä, milloin saisi taas laittaa vähän väriä päähän.Heti perään hän toteaa, että hiusten kasvamista jaksaa kuitenkin odottaa.

–Tämäkin on niin pikku juttu, vaikka ennen ajatteli, että on katastrofi, jos hiuksille tapahtuu jotain. Enää se ei haittaa. Ja onneksi on erilaisia pipoja, joita voi käyttää. Hän myöntää viimeisten kuukausien olleen myös raskaat sekä fyysisesti että henkisesti. Tukea hän on saanut onneksi perheeltään ja ystäviltään. Heinosen tapauksen vuoksi ovat hänen tuttavansakin kiinnostuneet silmänpohjakuvauksista.

Silmälasit Heinosella on silti vielä saamatta, mutta suunnitelmissa on jo uusi reissu Specsaversille lähitulevaisuudessa.

Mainostajan tuottamaa sisältöä

TApAhTUmA

Skoudet ja brankkarit Steissillä

Teemu-nallellakin tuplaturvallinen olo

á Helsingin Rautatientorilla Teemu-nalle, Helsingin Pelastusliitto ry:n toiminnanjohtaja OlliVeikko Kurvinen, Helsingin poliisilaitoksen viestintäjohtaja Juha Hakola ja poliisileijona.

TeksTI ja kuvaT mATTI hANNUlA

Seitsemäs peräkkäinen vuotuinen Stadin turvaksi -tapahtuma Helsingin Rautatientorilla oli tällä kertaa tuplaten täyteläisempi. Helsingin Pelastusliitto ry oli saanut mukaan Helsingin poliisilaitoksen ja Suojelupoliisin, jotka ovat perinteisesti järjestäneet oman Poliisin päivänsä samanaikaisesti mutta eri paikassa. Tapahtuma oli saanut myös uuden, kuvaavan nimen: ’Skoudet ja brankkarit Steissillä’.

V

IIHTEELLISEN, TÄLLÄKIN KERTAA elokuun viimeisenä lauantaina järjestetyn tapahtuman tarkoitus on muistuttaa asukkaita arjen tärkeistä turvallisuusasioista. Poliisin lisäksi mukana olivat jo perinteiseen tapaan Pelastusliiton jäsenjärjestöt ja yhteistyökumppanit, joista yhtenä tälläkin kertaa Lastenklinikoiden Kummit.

Teemu-nallella oli tänä vuonna Rautatientorilla 26

www.kummit.fi • Tapahtuma

á Poliisileijonalla ja Teemu-nallella synkkasi.

tuplasti turvallinen olo. Teemu-nallella ja poliisileijonalla tuntui sitä paitsi synkkaavan.

– Elokuun viimeinen lauantai on jo 16 kertaa aiemmin ollut valtakunnallinen Poliisin päivä, kertoi Helsingin poliisilaitoksen viestintäjohtaja, yliko-

á Sami Pitkämö oli tapahtumassa Helsingin poliisisoittokunnan solistina.

ä Kummien ständillä riitti säpinää. Arvat revittiin vapaaehtoisten Mikael Sunin ja Camilla Reinikan käsistä – onneksi vain maksua vastaan.

misario Juha Hakola. Viime vuosina Poliisin päivää on vietetty Kasarmitorilla eli puolisen kilometriä Rautatientorista kaakkoon.

– Meidän tapahtumamme on ollut ensimmäiset kerrat Senaatintorilla ja sitten täällä Rautatientorilla, kunnes siirryimme Kasarmitorille. Kun Helsingin Pelastusliitto ry:n toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen ehdotti yhteistyötä, tulimme ilman muuta mielellämme tähän mukaan. kaksi kärpästä yhdellä iskulla Rautatientori on niin laaja alue, että poliisitkin mahtuivat hyvin.

– Lyömme kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Yhteistyö on valttia, ja saamme samalla jaettua kulukustannuksia, viestintäjohtaja Hakola korosti.

– Toimme oman formaattimme tänne sellaisenaan, lisäsi Hakola, joka on ollut Poliisin päivän tapahtumavastaavana vuodesta 2011.

– Senaatintorilla meillä oli useimmiten yleisömagneettina joku nuorisoidoli, joka parhaana vuotena veti tapahtumaamme jopa 8000 henkeä.

Rautatientorille rakennetulla lavalla yleisöä viihdytti nyt Helsingin poliisisoittokunta solistinaan Sami Pitkämö. Lapsille poliisisoittokunnalla oli oma konsertti. Tapahtumaa juonsi MTV Sport Uutisista tuttu urheilutoimittaja Inka Korhonen, Lastenklinikoiden kummi hänkin. kummi-arvat tekivät kauppansa Lastenklinikoiden Kummeilla oli tapahtumassa oma ständi, missä vapaaehtoiset myivät kummituotteita. Puuskainen tuuli vain oli viedä tuotteet tuon tuosta mennessään.

Arpoja ei sen sijaan vienyt tuuli, vaan ne ostettiin käsistä loppuun jo hyvissä ajoin ennen tapahtuman päättymistä.

Tapahtumassa esiteltiin erilaisia pelas-

â Helsingin poliisilaitos hankki keväällä käyttöönsä neljä Segway-henkilökuljetinta katupartiointia helpottamaan.

Rautatientorilla sellainen oli alla muun muassa konstaapeli Kirsi Autiolla.

tusalan harrastuksia ja opetettiin turvallisuustaitoja muun muassa tehtävärastien sekä VPK-nuorten ja hälytysosaston järjestämien toimintanäytösten avulla. Torilla oli runsaasti sekä palokuntien että poliisin kalustoa. ensi vuonna vielä laajempana – Tämä yhteinen konsepti on ehdottomasti oikea ratkaisu, myhäili Helsingin Pelastusliitto ry:n toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen.

– Suomalainen turvallisuusjärjestelmä perustuu viranomaisten, vapaaehtoisjärjestöjen, liike-elämän ja kansalaisten yhteistyöhön. Kaikki tuo toteutuu nyt täällä, eikä perheiden ole enää tarvis miettiä, mennäkö poliisien vai pelastusliiton tapahtumaan.

Puuskainen tuulikaan ei Kurvista haitannut.

– Hienoa, kun liput liehuvat ja viirit heiluvat!

Myös Puolustusvoimat oli taas mukana, kun Stadin turvallisuudesta kerran oli kyse. Sotilaskotiautosta sai ostaa muun muassa aitoja ”sotkun munkkeja”.

Helsingin Pelastusliiton ja Helsingin poliisilaitoksen yhteistyö jatkuu ensi vuonna Maanpuolustuskoulutus MPK:n järjestämässä Suomi 100 vuotta -tapahtumassa Kansalaistorilla 18.-19. elokuuta. Silloin mukana on vielä enemmän turvallisuustoimijoita.

– Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi mukaan tulevat muun muassa Pelastuslaitos ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys, uutisoi ylikomisario Hakola.

Päivä Paloasemalla 26.11.

Valtakunnallista Paloturvallisuusviikkoa vietetään tänäkin vuonna marraskuun lopulla. Koko perheen tapahtuma Päivä Paloasemalla on lauantaina 26. marraskuuta. Silloinkin on ”maallikoilla” mahdollisuus oppia tärkeitä paloturvallisuustaitoja hauskojen tehtävärastien avulla ja tutustua palokunnan toimintaan. ● Tapahtuma • www.kummit.fi

27

Kummien Joulu Kuopion Tuomiokirkossa 13.12.2016 Lastenklinikoiden Kummit ry:n tunnelmallinen joulukonsertti tiistaina 13. joulukuuta klo 18:30-20:00 Kuopion Tuomiokirkossa.

Konsertissa esiintyvät Laura Voutilainen, Jore Marjaranta,Tommi Soidinmäki ja Rajalan musiikkiluokkien kuoro.

Juontaa Anna-Liisa Tilus Liput: 27,50 € ticketmaster.fi Konsertin tuotto käytetään lyhentämättömänä Kuopion lastenklinikan lasten ja nuorten viihtyvyyteen.

Lämpimästi tervetuloa!

www.kummit.fi

Vakuuttava.fi helpottaa vakuutusten kilpailuttamista ja auttaa Kummeja

yhTEISTyÖKUmppANI

Startup-yrittäjä Jerry Keisalan sydän sykkii OYSin lapsipotilaille Asiantuntijatehtävissä suuressa vakuutusyhtiössä aiemmin työskennellyt oululainen Jerry Keisala perusti viime vuonna startupyrityksen, jonka hallinnoiman verkkopalvelun kautta kuluttaja voi näppärästi kilpailuttaa vakuutuksensa. Jokaisesta kilpailutuksesta Lastenklinikoiden Kummit saa 20 senttiä. Tuotto ohjataan Oulun yliopistollisen sairaalan lastenosastolle.

V

AKUUTTAVA.FI-VERKKOpAlvElUN tarkoituksena on auttaa kuluttajia huomattavasti aiempaa helpommalla tavalla kilpailuttamaan vakuutusyhtiöt. Homma toimii niin, että asiakas täyttää Vakuuttava.fi-sivustolla vakuutustiedot. Järjestelmä rakentaa yhteenvedon ja lähettää sen paitsi asiakkaalle niin automaattisesti myös kolmelle vakuutusyhtiölle: Folksamille, Pohjantähdelle ja Turvalle.

– Muihin vakuutusyhtiöihin asiakas voi lähettää sähköisen yhteenvedon itse, Keisala korostaa.

– Myös muut vakuutusyhtiöt tulevat tähän mukaan nopealla aikataululla, hän uskoo.

– On aikamoinen riski jäädä tästä pois.

Suomessa toimii kahdeksan vakuutusyhtiötä. Kolmen suurimman hallussa on noin 80 prosenttia markkinoista.

– Vakuuttava.fi-palvelu muuttaa koko vakuuttamiskenttää avoimemmaksi ja lisää vakuutusyhtiöiden reilua hintakilpailua.

Roolit vaihtuvat Keisala on aiemmin työskennellyt seitsemän vuotta asiantuntijatehtävissä suuressa vakuutusyhtiössä.

– Aloin sitten miettiä kuluttajan näkökulmasta, mitä vakuuttaminen on, hän kertoo.

– Asiakkaiden ajatuksia sekoitetaan muun muassa erinimisillä vakuutustur-

kuluttajalle seitsemän euroa per kilpailutus.

– Se on pieni raha siitä ajasta ja vaivasta, jonka asiakas säästää verrattuna perinteiseen kilpailutukseen, kun ei tietoja enää tarvitse ilmoittaa useaan kertaan moneen eri paikkaan.

– Sovellus tulee tietysti muuttamaan vakuutusyhtiöiden henkilökunnan työnkuvaa, Keisala myöntää.

– Mutta uskon vakaasti, että pidemmän päälle tällä on työllistävä vaikutus.

Tarjouspyynnöt on vakuutusyhtiöissä käsiteltävä. Siihen tarvitaan henkilökuntaa jopa enemmän kuin sitä tällä hetkellä on. Vaikka vakuutusten keskihinta todennäköisesti laskee, tämä sovellus on suurimmalle osalle vakuutusyhtiöistäkin loppujen lopuksi hyvä juttu. á Reweb Oy:n toimitusjohtaja-omistaja Jerry Keisala tarjoaa kuluttajille näppärän vakuutustenkilpailuttamissovelluksen ja tekee samalla hyväntekeväisyyttä keräämällä Kummeille pottia.

villa, vaikka niiden sisältö on käytännössä sama. Sen vuoksi asiakas kokee kilpailuttamisen vaikeana. Tämä uusi sovellus puhuu vain yhtä kieltä, ja nyt vakuutusyhtiöiden on ymmärrettävä yhteenvedon sisältö. Eli roolit ovat kääntyneet toisinpäin, kuten pitääkin. Kuluttaja on oikeutettu helpompaan kilpailutukseen, koska vakuutusmaksut ovat iso osa kotitalouksien kulurakennetta.

– Usko on kova, Keisala sanoo yrityksensä tulevaisuuden näkymistä.

– Tässä taloustilanteessa ihmisillä varmasti on intressejä kilpailuttaa vakuutuksia.

Työllistävä vaikutus Keisala perusti viime vuoden lopulla startup-yrityksen, Reweb Oy:n, joka hallinnoi tuotenimeä Vakuuttava.fi. Reweb Oy:n pääkallonpaikka on Oulussa. Toimitusjohtaja-omistaja Keisala on yhtiön ainoa työntekijä. Myyntiedustajiksi hän värvää yrittäjiä.

– Sillä konseptilla lähdemme liikkeelle.

Myyntiedustajat myös auttavat tarvittaessa kuluttajaa sovelluksen käyttämisessä.

Sovelluksen käyttäminen maksaa

Luonnollinen polku Keisalan ensisijainen ajatus on aito halu auttaa kuluttajia vakuutustenkilpailuttamisprosessissa. Lisäksi hänellä on aito halu auttaa pieniä lapsia. Sen vuoksi hän heti firman perustamisvaiheessa otti yhteyttä Lastenklinikoiden Kummeihin.

– Olen aina pitänyt Kummien toimintaa hienona. Itselläni on vuoden ikäinen tytär. Tavallaan tähän syntyi ”luonnollinen polku”, kun minulla yrittäjänä on nyt hyvä mahdollisuus tehdä hyväntekeväisyyttä. Kun aloin pohtia asiaa, Kummit tuli ensimmäisenä mieleen. Kun autan Kummeja, annan samalla muillekin ihmisille mahdollisuuden auttaa, kun he käyttävät Vakuuttava.fi-sovellusta. Siitä tulee hyvä fiilis kaikille. kymppitonni tavoitteena Reweb Oy maksaa jokaisesta Vakuuttava. fi-kilpailutuksesta 20 senttiä Kummeille.

Sopimus on vuoden mittainen.

– Arvostan suuresti Oulun yliopistollisen sairaalan toimintaa ja toivon, että potti suunnataan OYSin lastenosaston tarpeisiin.

Kohteen tarkemmaksi määrittelemiseksi kuuntelen tietysti asiantuntijoita.

Keisalan vähimmäistavoitteena on saada vuodessa 10 000 euron lahjoitussumma kokoon.

– Kaikki, mikä menee sen yli, on plussaa, ja omalta puoleltani tietysti toivon, että yhteistyö jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeenkin. ● Yhteistyökumppani • www.kummit.fi

29

KUMMIUUTISIA

Taloustutkimuksen selvitys kertoo

Kummit yhä yksi vahvimmista hyväntekeväisyysorganisaatioista Lastenklinikoiden Kummit on viime vuosien tapaan kaikilla mittareilla mitattuna yksi vahvimmista hyväntekeväisyysorganisaatioista, kertoo Taloustutkimuksen tämän vuoden maalis-huhtikuussa tekemä Suomi Tänään -hyväntekeväisyysselvitys.

Kummien tunnettuus oli 69 prosenttia ja sijoitus omassa vertailuryhmässä 4:s.

Mediaani noin 30 eurossa Neljä viidestä vastanneesta sanoo osallistuneensa viimeisen vuoden aikana hyväntekeväisyyteen. Suosituimpia tapoja ovat lipaskeräykset, tavaralahjoitukset, kolehtiin lahjoittaminen, pelien pelaaminen, kannatustuotteiden ostaminen sekä lahjoitukset keräystileille. Lahjoitushalukkuuteen vaikuttaa eniten oma taloudellinen tilanne, joka lähes puolella vastaajista on vähentänyt lahjoitusintoa.

Rahaa – joko vastikkeetta tai vastikkeellisesti – kertoi lahjoittaneensa viimeisen vuoden aikana 74 prosenttia eli yhtä moni kuin vuonna 2014. Mediaani osuu kahden vuoden takaiseen tapaan 30 euron tietämille. Keskimäärin apua on annettu kolmeen eri kohteeseen.

Hyväntekeväisyysselvityksessä oli mukana 30 organisaatiota/keräystä, Lastenklinikoiden Kummien lisäksi muun muassa Suomen Punainen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Unicef, Plan Suomi, Nenäpäivä, Pelastakaa Lapset, Roosa Nauha, Greenpeace, Syöpäsäätiö, Sydänliitto, SOS-Lapsikylä, Word Vision, Yhteisvastuukeräys ja WWF. Vastaajia oli 3955. ●

â Vastaajista 70 prosenttia sanoi pitävänsä mieluisana sairauksien tms. hoitoon ja ennaltaehkäisyyn liittyvän työn tukemista, ja 29 prosenttia oli tukenut tätä työtä viimeisen 12 kuukauden aikana. Lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvan työn tukemisen ilmoitti mieluisaksi 60 prosenttia vastaajista, ja 32 prosenttia ilmoitti viimeisen 12 kuukauden aikana tukeneensa sitä.

K

ummit sijoittui viiden parhaan joukkoon kokonaismielikuvassa (sijoitus 4.), tukemisen mieluisuudessa (3.) sekä kuuden mielikuvatekijän yhteisvertailussa (3.). Omassa vertailuryhmässään Kummit on kokonaismielikuvassa sijalla 2.

Mielikuvan vahvuuksia ovat toiminnan nykyaikaisuus (4.), tehokkuus (3.) ja lähestymisen helppous (5.) sekä näkyminen julkisuudessa (4.).

Mielikuva on kehittynyt kahden viime vuoden aikana myönteiseen suuntaan lähestymisen helppouden suhteen.

Hyväntekeväisyyskohteiden tukemisen mieluisuus ja toteutunut kohteiden tukeminen 12 kk aikana 2016 -­ryhmiteltynä kuuteen eri kokonaisuuteen

70

Sairauksien tms. hoitoon ja ennaltaehkäisyyn liittyvä työ

29 60

Lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuva työ

32

28 49

Katastrofien ja sotien jälkien korjaaminen

29 32

Ympäristö

9 24

Ihmisoikeudet

30

www.kummit.fi • Kummiuutisia

Tukenut 12 kk aikana 52

Aineellinen hätä ja sen poistaminen

Vastaajat = 3 955

Mieluisuus

4 0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Luontokuvaajat hyvällä asialla yhdessä Kummien kanssa

LAHJOITUS

Lastenpsykiatrian seinillä on nyt useita upeita otoksia HYKS Lastenpsykiatrian tiloissa Vantaan Tikkurilassa on nyt konkreettisesti nähtävillä mainio esimerkki, miten Lastenklinikoiden Kummeilta saatua viihtyvyysrahaa on käytetty hyväksi. Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n jäsenet lahjoittivat Lastenpsykiatrialle upeita luontokuvia. Kummirahoilla teetätettiin niistä isot vedokset ja raamitettiin seinille ripustettaviksi.

H

YKS Lastenpsykiatria sai viime vuonna uusia toimitiloja Tikkurilan rautatieaseman kupeeseen valmistuneen matka- ja kauppakeskus Dixin myötä.

– Tarvitsimme tyhjille seinille kivaa ja mielekästä materiaalia. Luontokeskus Haltiassa käydessäni minulle tuli mieleen, kuinka tärkeä asia luonnonläheisyys on lapsille, ylilääkäri Tuija Fontell kertoo.

– Luontokuvat voivat viestiä monenlaisia tunnelmia ja ajatuksia. SLV:n hallituksen puheenjohtaja Kari Wallgren oli minulle ennestään tuttu mies.

Niinpä kysyin Karilta, onko hänen kauttaan mahdollista saada kuvia tällaiseen tarkoitukseen, ja tässä on lopputulos.

å Lahjoittamisen ja saamisen iloa.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Wallgren sekä ylilääkäri Tuija Fontell ja erikoislääkäri Pia Kaitila HYKS Lastenpsykiatriasta.

Seinällä Ilkka Niskasen otos ’Halinallet’.

Luontokuvia on nyt paitsi Lastenpsykiatrian toimitiloissa Tikkurilassa niin myös Leppävaarassa ja Pasilassa.

– Toimitilojen visuaalisuus ja viihtyisyys ovat osa antamaamme hoitoa, ja niiden pitää olla linjassa sen kanssa, mitä me haluamme perheille tarjota heidän tarpeisiinsa, Fontell korostaa.

– Täällä puhutaan usein hankalista asioista. Siksi on tärkeää, että ympäristö on kodinomainen ja viihtyisä. Lasten pitää kokea olevansa tervetulleita tänne, sanoo Tikkurilan Dixin toimipisteessä työskentelevä lastenpsykiatrian erikoislääkäri Pia Kaitila.

Vain yhdenlaisia vastauksia Lahjoitetut kuvat ovat Vuoden Luontokuva 2014 ja 2015 -kilpailun satoa.

– Pyrin löytämään niiden joukosta monipuolisia ja kiinnostavia kuvia, jotka sopisivat juuri tällaiseen käyttöön, Kari Wallgren kertoo.

– Kuvien myyntihän on osalle kuvaajista elinkeino, mutta sen suhteen ei ollut tässä tapauksessa ongelmaa. Kaikki kuvaajat, joihin otin yhteyttä, antoivat näin hyvään tarkoitukseen oitis käyttöluvan veloituksetta.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:ssä on kolmisentuhatta jäsentä.

– Olen varma, että kaikki nekin, joilta en kysynyt, olisivat vastanneet pyyntööni myöntävästi, Wallgren sanoo.

Laadukkaampaa odottelua Lahjoitettuja kuvia oli kaikkiaan kolmisenkymmentä ja eri kuvaajia lähes yhtä monta. Koska ”suurimmista suosikeista”, muun muassa Ilkka Niskasen näppäämästä kuvasta ’Halinallet’, otettiin useampia vedoksia, tuli raamitettujen kuvien kokonaismääräksi nelisenkymmentä. Vedoksia on useampaa eri kokoa, jotta kuvia pystyttiin hyödyntämään erikokoisissa tiloissa.

– On ollut mielenkiintoista huomata, kuinka hieman vastahakoisestikin tänne tulevat lapset sopeutuvat tilanteeseen paljon paremmin, kun he odotusaulassa alkavat keskustella luontokuvista vanhempansa kanssa, sanoo osastonhoitaja Juha Teräväinen.

– Se on vähän erilaista tekemistä kuin kännykän räplääminen. Sitä paitsi lapset osaavat nähdä luontokuvissa mitä erilaisimpia asioita ja peilata niitä omaan elämäntilanteeseensa. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

31

lAhJOITUS

Tuhat askartelukassia pikkupotilaille

Citrix tempaisi seminaarissaan Kummien hyväksi Amerikkalainen teknologiayritys Citrix järjestää vuosittain vuorotellen maailman eri kolkissa teknisille työntekijöilleen yhteisen seminaarin.

Tänä vuonna tapahtumaa isännöi Helsinki. Seminaariin liittyy aina ns.

Simply Serve -aktiviteetti, joka kohdistuu johonkin paikalliseen hyväntekeväisyysorganisaatioon. Suomen Citrixin valitsema kohde oli Lastenklinikoiden Kummit.

C

ITRIXIN vIISIpäIväINEN SEmINAARI pidettiin heinäkuussa Grand Marina Congress Centerissä Helsingin Katajanokalla. Sen yhteydessä seminaarivieraat pakkasivat kasseihin Kummien hankkimat, Citrixin kustantamat tuotteet: muun muassa askartelukirjoja, kyniä, vihkoja, tarra-arkkeja ja pehmonalleja. Kasseja oli noin tuhat, ja ne pakattiin sitten laatikoihin kuljetettavaksi kaikkien Suomen viiden yliopistoklinikan lapsipotilaille.

– Me halusimme valita järjestön, joka toimii pienten potilaiden hyväksi.

Kaiken aluksi sovimme Kummien kanssa, minkälaisia tavaroita hankitaan, kertoi Citrixin Suomen-konttorissa Territory Sales Managerina työskentelevä Leena Hakuli.

– Maksoimme Kummeille tavaroiden hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Kummit toimitti tavarat meille kongressikeskukseen, missä me hoidimme pakkaamisen. Kummit hoiti sitten muiden kumppanuuksiensa avulla laatikoiden kuljettamisen klinikoille. esimerkkiä muille Citrixläiset saivat ahkeroinnistaan ainakin hyvän mielen.

– Se oli tärkeintä, Hakuli totesi.

– Pienten lasten hyvinvointi on varmasti lähellä moä Jennifer Campbell (vas.) vastaa maailmanlaajuisesti Simply Serve -toiminnasta Citrixin organisaatiossa. Teemu-nallen toisella puolella Leena Hakuli ja Tommi Kopra Suomen Citrixistä.

32

www.kummit.fi • Lahjoitus

nen seminaarivieraamme sydäntä. Eikä tästä koituva positiivinen näkyvyys ole tietenkään Citrixille pahasta.

– Tämä on samalla esimerkki Citrixin kokonaisvaltaisesta toiminnasta, minkä avulla me haluamme muuttaa nykymaailmaa, Senior Systems Engineer Tommi Kopra korosti.

– Ja tietysti haluamme antaa esimerkkiä muille suomalaisyrityksille siitä, kuinka monenlaista hyväntekeväisyystoimintaa on mahdollista muun muassa tällaisen suuren yritystapahtuman yhteydessä harjoittaa.

Helppoa ja turvallista Citrixin Helsingin-seminaarissa oli noin 450 osallistujaa ympäri maailman.

Suomi oli nyt isäntänä ensimmäisen kerran.

– Järjestelyvastuu ei kuitenkaan ollut meidän suomalaisten harteilla, vaan perinteisesti yrityksen keskusorganisaatiolla, Tommi Kopra huomautti.

Citrix tarjoaa teknologioita, joiden avulla pystytään tietoturvallisesti toimittamaan mikä tahansa sovellus mille tahansa laitealustalle.

– Työntekijän fyysisellä sijainnillakaan ei ole mitään merkitystä. Tämän päivän mobiiliympäristössähän työntekijät liikkuvat paljon. Citrixin teknologioiden avulla saadaan työkalut sekä tarvittava data helposti liikkumaan paikasta toiseen, Kopra valotti Citrixin liiketoiminta-ajatusta.

Monenmoista hyväntekeväisyyttä Citrixillä on henkilökuntaa kaiken kaikkiaan noin 9000. Suomen myyntikonttorissa Espoossa työskentelee kymmenen henkilöä.

– Amerikkalaiselle yritykselle tyypilliseen tapaan Citrix tekee paljon hyväntekeväisyystyötä ja kannustaa työntekijöitään hyväntekeväisyystyöhön, Leena Hakuli kertoi.

– Kaikki Citrixin työntekijät esimerkiksi tekevät vuodessa kahtena vapaapäivänään vapaaehtoistyötä, josta korvaukseksi he saavat yhtä monta uutta vapaapäivää. ●

Vinkki!eltuu erityisen hyvin

Palvelu sov tus- tai esimerkiksi työ-, harras ksiin ja kaveriporukoiden keräy n. sii hyväntekeväisyystempauk on se Merkkipäiväkeräyksessä niin ikään omiaan.

KUmmIUUTISIA

Digilipas – apua omalla keräyksellä

Kummit on lisännyt lahjoitusvalikoimaansa digilipaspalvelun, jossa kuka tahansa voi perustaa oman keräyksensä lapsipotilaiden hyväksi.

Keräykseen osallistaminen käy kätevästi esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Keräyskohteeksi voi valita Kummien yleiskeräyksen (kaikki tukikohteet), lastentautien tutkimustyön tai minkä tahansa Suomen viidestä yliopistollisesta lastenklinikasta.

D

IGIlIpAS ON RAKENNETTU tanskalaisen Aidbuilderin alustalle, joka on käytössä useilla hyväntekeväisyysjärjestöillä niin Suomessa kuin muualla. Keräyksen käynnistäminen on helppoa ja nopeaa, vaikka vastaavien verkkopalveluiden käytöstä ei aiempaa kokemusta olisikaan. Palvelun käyttäminen on myös turvallista, ja keräyksiin voi osallistua niin verkkopankki- kuin luottokorttimaksun kautta. ●

Vinkki!

oma.kummit.fi linkit löytyvät myös Kummien kotisivuilta:

www.kummit.fi

Näin helppoa keräyksen käynnistäminen on: . Mene verkossa osoitteeseen oma.kummit.fi . Valitse keräyskohde . Kirjaudu käyttäjäksi (sähköpostiosoitteella tai Facebook-tunnuksin)

. Kutsu ystäväsi mukaan hyvän asian

puolesta, vaikkapa Facebookin, Twitterin tai sähköpostin kautta

. Omalla keräyssivullasi näet heti ystäviesi lahjoitukset ja viestit

Kummiuutisia • www.kummit.fi

33

kuva WWW.DARRELGRAIGHARRIS.COM

Marcus& Martinus

Alk.

159 €/kk

Laakkonen tarjoaa uuden fiksun tavan hankkia auto ilman vakuuksia. FiksuDiili-sopimuksella saat uuden auton käyttöösi esimerkiksi 159 eurolla kuukaudessa. Et tarvitse käsirahaa tai muita vakuuksia. Sopimuksen päätyttyä voit joko lunastaa auton itsellesi tai palauttaa sen meille. Halutessasi voit ottaa uuden auton taas helposti ja edullisesti FiksuDiili-sopimuksella. Tee fiksu siirto ja tule juttelemaan sinulle sopivasta diilistä.

Laaja FiksuDiili-mallisto

• Ei käsirahaa • Sopimusaika 2-4 vuotta • Kiinteä kuukausimaksu • Sisältää talvirenkaat FiksuDiili -rahoitus: Esim. uusi Renault Clio 1.2 16V 75 hv Life rahoitettava osuus toimituskuluineen ja talvirenkailla 15.332 €, sopimusaika 48 kk, korko 1,95 %, kuukausierä 159 €. Kuukausierä sisältää luotonperustamismaksun 190 € ja käsittelymaksua 10 €/kk. Poikkeava viimeinen erä 9.291 €. KSL:n mukaisen luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 16.774 €. Todellinen vuosikorko 3,38 %. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä ja kaskovakuutusta. Rahoitusyhtiö: Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Voimassa ainoastaan Laakkosen liikkeissä. Ei voi yhdistää muihin kampanjoihin/etuihin.

Espoo Helsinki Hyvinkää

Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä

Kerava Kouvola Kuopio

Lahti Lieksa Porvoo

Raisio Tampere Varkaus

SAMASTA PADASTA Sarjassa kokataan herkullista ruokaa vauvoille, taaperoille ja vanhemmille.

Valkosipulia jo vauvalle Outi Väisänen on ruokatoimittaja ja 1,5 vuoden ikäisen tytön äiti. Hänen keittokirjansa Samasta padasta - huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi (Readme.fi) ilmestyi elokuussa.

Vinkki! Jos tarjoat lihapullia vauvalle, erota hänelle osa taikinasta ennen suolan lisäämistä.

T

UOREET VANHEMMAT ovat helposti aika ulalla siinä vaiheessa, kun vauva alkaa syödä kiinteitä ruokia – minä mukaan lukien. Yksi juurtuneimmista luuloista on se, että vauvan ruoan tulisi olla hyvin lempeää. Mutta mauttomat kasvissoseet saattavat maistua vauvankin mielestä tympeiltä. Kuinka mielellään söisit itse päivästä toiseen keitettyä, soseutettua kanaa?

Usein käykin niin, että nirson vau-

van ruokahalu kasvaa, kun vanhemmat uskaltavat kaivaa maustepurkit kaapista. Puolivuotiaan ruoansulatus on jo sen verran kehittynyt, että ruokia voi alkaa maustaa kevyesti kuivatuilla yrteillä, valkosipulilla, ceyloninkanelilla - omilla lempimausteillasi. Monipuolisiin makuihin opettelu on hyväksi myös vauvalle, sillä silloin nirsoilu on vähäisempää uhmaiässä. Timjamilla maustetuilla lihapullilla pääsee hyvin alkuun.” ●

Pehmeät timjamilihapullat 700 g jauhelihaa 1 kananmuna 2 dl kauraranskankermaa 1 ½ rkl kuivattua timjamia ½ tl mustapippuria 1 tl suolaa u. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi.

KUVAT: ELVI RISTA / STUDIO FOTONOKKA OY

v. Muotoile taikinasta noin 20 lihapullaa kostutetuin käsin uunipellille leivinpaperin päälle. Kypsennä uunissa noin 15 minuuttia. Voit myös paistaa pullat paistinpannussa öljyssä keskilämmöllä, niin saat erityisen maukkaan pinnan. w. Tarjoa pullat peruna- tai juuresmuusin kanssa. Lisää voinokare ja valkosipulisuolakurkkua päälle.

”

Kauraranskankerma tekee gluteenittomista ja maidottomista lihapullista supermeheviä!

”

Samasta padasta • www.kummit.fi

37

YHtEiStYökuMPPani

Huom! on kummien uusi kumppani

ã Huom! Tähtivälittäjät antavat asuntokaupanteossa lahjaksi nallen, jonka tuotto menee Lastenklinikoiden Kummeille.

Vasemmalta Sven Schlegel, Raija Nyström, Matti Hiltunen, Mervi Kunnas, Antti Larmala, Kirsi Tiihonen, Antti Ravea ja Tuula Partanen.

asunnonostaja saattaa pääkaupunkiseudulla tästedes yllättyä välittäjän antaman perinteisen kaupantekijäislahjan olomuodosta. Huom! kiinteistönvälitys oy:n välittäjät nimittäin jakavat nyt pehmonalleja kiitokseksi. Se on symboli ketjun äskettäin alkaneesta yhteistyöstä Lastenklinikoiden kummien kanssa.

jättäminen on kuitenkin tapauskohtaisesti välittäjästä kiinni, hän korostaa.

Pehmonalle kruunaa onnistuneen asuntokaupan

P

itkäaikainEn kuMMi ja Lastenklinikoiden Kummien hallituksen jäsen Pirjo Nuotio on viime vuodenvaihteesta lähtien aktiivisesti etsinyt Kummeille rojaltikumppaneita.

– Tunnen Huom!-ketjun vt. liiketoimintajohtaja Maija Jussilan entuudestaan ja kun tiesin, ettei kumppaninamme ole yhtään kiinteistönvälitysketjua, ehdotin Maijalle yhteistyötä, Pirjo Nuotio kertoo.

Jussila innostui yhteistyöstä, ja pie38

www.kummit.fi • Yhteistyökumppani

nen hiomisen jälkeen nyt sovittu kuvio sai muotonsa Helsingin-toimiston johtajan Veera Hämäläisen alkuperäisideasta: asuntokaupan yhteydessä asiakkaalle annetaan ”kaupanpäällisiksi” ja kiitokseksi Huom!-kaulaliinainen nalle.

– Se sopii hyvin tällaiseen lämminhenkiseen bisnekseen, missä autamme ihmisiä heidän isoissa kodin vaihtoon liittyvissä asioissaan, Hämäläinen toteaa. Nalleja jaetaan aluksi vain pääkaupunkiseudulla.

– Nallen antaminen tai antamatta

Perheet keskiössä Maija Jussilan mielestä Lastenklinikoiden Kummit on Huom! Kiinteistönvälitys Oy:lle luonteva lahjoituskohde, koska perhe on tavalla tai toisella molempien toiminnan keskiössä.

– Kiinteistönvälittäjän työssä hienointa on päästä mukaan ihmiselämän suuriin hetkiin: asuntokauppojahan tehdään, kun esimerkiksi perhe kasvaa tai lapsi menee kouluun ja pitää muuttaa lähemmäs koulua, Veera Hämäläinen toteaa.

– Toki joskus välittäjä on mukana ikävissäkin tilanteissa, kun asunto menee myyntiin esimerkiksi avioeron vuoksi, hän jatkaa.

Tuttu kumppani Välittäjät ovat pitäneet nallejen antamista erittäin hyvänä ideana. Nallejako on jo käynnissä, ja välittäjät ovat saaneet siitä hyvää palautetta asiakkailta.

– Tuollainen pehmonalle sopii periaatteessa jokaiseen kotiin, ja jos ei halua sitä jostain syystä pitää, se on helppo ”uudelleensijoittaa” esimerkiksi kummilapselle, Veera Hämäläinen vinkkaa.

Kun asuntokaupan tekijät saavat nallen, välittäjät informoivat tietysti samalla Huom! Kiinteistönvälityksen yhteistyöstä Lastenklinikoiden Kummien kanssa ja antavat samalla pienen tietopaketin Kummien toiminnastakin.

– Lastenklinikoiden Kummit on toisaalta niin tunnettu hyväntekeväisyysorganisaatio, ettei se sen kummempaa esittelyä edes kaipaa, vt. liiketoimintajohtaja Jussila sanoo.

Kodinomaisempi klinikka?

Huom!-nalleja on yhteistyösopimuksen starttivaiheessa valmistutettu 2000 kappaletta. Huom! Kiinteistönvälitys Oy ostaa nallet Kummeilta. Valmistus- ja ostohinnan erotuksesta kertyy pääosa Kummeille aikanaan lahjoitettavasta potista.

– Kohdetta ei ole tarkemmin vielä määritelty, johtaja Hämäläinen Testamentti-ilmo 2015 vaaka (210x148 sanoo. mm).pdf 1

á Huom! Kiinteistönvälitys Oy:n Helsingin-toimiston johtaja Veera Hämäläinen (oik.), kummi Pirjo Nuotio ja vt. liiketoimintajohtaja Maija Jussila ovat syystäkin tyytyväisiä kumppanuudesta.

– Yksi vaihtoehto on käyttää lahjoitus siten, että sairaalaolosuhteet saadaan kodinomaisemmiksi, hän pohtii.

– Kummithan panostaa vahvasti potilasviihtyvyyteen, 28.5.2015 11.48 Pirjo Nuotio kertoo.

– Uudessa lastensairaalassa voinemme jo vuoden päästä, ensimmäisen sopimuskautemme päättyessä käydä katsomassa ja miettiä kohdetta tarkemmin. ●

Testamentti elämälle.

Kummeille tehdyt testamenttilahjoitukset ovat verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta.

Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520. Kummeilta saa tarvittaessa myös lisäapua testamentin laadinnassa.

PALOVAMMAT

Muutto jorviin saa osastonylilääkäri Vuolan myhäilemään

Palovammakeskus toimii nyt upeissa tiloissa Espoossa

ã – Muuton myötä pääsimme hienoihin, nykyaikaisiin tiloihin, osastonylilääkäri Jyrki Vuola sanoo HYKS Palovammakeskuksen leikkaussalia esitellessään.

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

HYkS Palovammakeskus siirtyi viime tammikuussa Helsingistä töölön sairaalasta Espoon jorviin upouusiin tiloihin. Palovammakeskuksen vastaava lääkäri, dosentti jyrki Vuola, on erittäin tyytyväinen nykytilanteeseen.

– tilat ovat hienot, ja tiimi on kiva. täällä on todella mukava työskennellä.

40

www.kummit.fi • Palovammat

P

aLoVaMMakESkuS toiMii nYt YHdESSä Jorvin tehohoitoyksikön kanssa. Kaksikko muodostaa Jorvin osaston U2.

– Me olimme Töölössä huonoissa tiloissa todella pitkään, oikeastaan Palovammakeskuksen perustamisesta eli vuodesta 1988 asti, Jyrki Vuola kertoo.

– Muuttomme myötä Jorvin teho-osastolle saatiin lisää toimintaa ja me pääsimme hienoihin, nykyaikaisiin tiloihin. Meillä on nyt enemmän tehohoitopaikkoja kuin aiemmin, ja on ainutlaatuista, että leikkaussali, poliklinikka, teho-osasto, vuodeosasto ja kuntoutus ovat samoissa tiloissa.

Keskitettyä toimintaa Töölöön lähes 30 vuotta sitten perustettu Palovammakeskus oli Suomen ensimmäinen palovammayksikkö.

Myös Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on ollut vaikeiden palovammojen hoitamiseen keskittynyt pieni yksikkö, mutta nyt siellä hoidetaan pienempiä palovammoja ja vaikeat lähetetään HYKS Palovammakeskukseen.

– Nykyään palovammojen hoito on periaatteessa hyvinkin keskitettyä toimintaa, sanoo osastonylilääkäri Vuola.

– Vaikeat palovammat ovat erittäin harvinaisia, ja on ehdoton edellytys, että ne ovat vain pienen, erittäin ammattitaitoisen porukan hallinnassa. Palovammakeskus on myös kansainvälisesti erittäin hyvin verkostoitunut. Meillä on ulkomaisten palovammayksiköiden kanssa paljon yhteisiä tutkimusprojekteja.

Noin 150 potilasta vuodessa Kaiken kaikkiaan Suomen sairaaloissa hoidetaan vuositasolla noin 900 palovammaa. Noin kuudesosaa niistä hoidetaan Palovammakeskuksessa.

– Hyvin vaikeiden palovammojen hoito on asetuksella keskitetty Palovammakeskukseen, ja tällaisia toisen tai kolmannen asteen palovammoja, jotka kattavat aikuisella yli 20 tai lapsella 10 prosenttia kehon pinta-alasta, on vuositasolla Suomessa vain kolmisenkymmentä, kertoo Vuola, joka on valmistunut Helsingin yliopistosta lääkäriksi vuonna 1980 ja kouluttautunut sen jälkeen ensin yleiskirurgiksi ja sittemmin plastiikkakirurgiksi.

Palovammakeskus ei saanut Töölön sairaalasta Jorviin muuttaessaan mukaansa läheskään kaikkia entisiä hoitajiaan.

– Monikaan ei halunnut siirtyä Jorviin selkeästi huonompien työmatkayhteyksien päähän, osastonylilääkäri Vuola harmittelee entisiä alaisiaan toki ymmärtäen.

– Nyt meillä kuitenkin on Jorvin tehohoitoyksikkö mukaan lukien 75 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa, kun heitä Töölössä oli vain kolmisenkymmentä. Mutta meillä on nyt iso koulutusprosessi kesken. Ainakin aluksi on tiettyjä toimintoja ollut pakko keskittää tietyille hoitajille, koska kaikki eivät tietenkään ainakaan vielä osaa kaikkia palovammojen hoitoon liittyviä toimintoja.

Raskasta työtä Palovammakeskuksessa on Vuolan lisäksi kolme muuta plastiikkakirurgia. Lisäksi on yksi sairaalalääkäri ja neljä teholääkäriä.

– Me plastiikkakirurgit teemme muutakin työtä, sillä työskentely palovammakeskuksessa on sekä henkisesti että fyysisesti raskasta, Vuola kertoo. Ü

Amelia, tyypillinen tapaus

A

LLE 2-VUOTIAILLA LAPSILLA päälle kaatunut tulikuuma vesi on selkeästi yleisin palovammojen aiheuttaja. Niinpä Jorvin Palovammakeskuksessa syyskuun lopulla ollut vajaan puolentoista vuoden ikäinen espoolainen Amelia Pease oli hyvin tyypillinen potilas.

– Amelia kippasi viisi päivää sitten päälleen kuumat vedet, kertoo äiti Elina Broad.

– Keitimme nuudeleita, ja Amelia sai otettua pöydältä vesikulhon. Niskaan, olkapäähän ja vatsaan tuli aika pahat jäljet.

Vanhemmat veivät Amelian saman tien Helsinkiin Lastenklinikalle. Amelia oli ensin siellä hoidossa muutaman yön, kunnes hänet siirrettiin Jorvin Palovammakeskukseen.

– Hoito on molemmissa paikoissa ollut aivan loistavaa, Elina Broad kiitteli.

– Lastenklinikalla oli tosin hieman odottelua, ennen kuin Amelia pääsi leikkaussaliin. Ja siteiden vaihto siirtyi jonkin kiireellisemmän tapauksen vuoksi.

Amelian toisen asteen palovammat pystytään hoitamaan pelkillä siteillä. Pienille lapsille sekin hoito suoritetaan nukutuksessa.

– Palovammat olivat onneksi melko pinnallisia. Paraneminen on hyvässä vauhdissa, eikä mitään pahoja arpia ainakaan näillä näkymin pitäisi jäädä.

Lapsen palovamma on tietysti sokki koko perheelle.

– Olihan se kamala tilanne. Mutta on ollut ilo havaita, kuinka hienosti Ameliaa on hoidettu. Hän ei todellakaan ole ollut ”pelkkä numero”.

Amelia oli ollut koko sairaalajakson ajan hyvävointinen. Haastattelua tehdessä kotiinpääsy häämötti jo muutaman tunnin päässä.

– Vaikka sekä lääkärit että hoitajat ovat olleet aivan ihania, on tietysti kiva päästä kotihoitoon, Elina Broad huokasi. ●

ã Ameliakin sai hyvää hoitoa Palovammakeskuksessa.

Palovammat • www.kummit.fi

41

– On tyyppikysymys, kummalta kantilta se on raskaampaa. Täällä kirurgit joutuvat useinkin tekemään hyvin raskaita päätöksiä ja leikkaukset saattavat kestää tuntikausia.

Palovammakeskuksen henkilökunta käy hoitamassa alle vuoden ikäiset palovammalapset Helsingin Lastenklinikalla, samoin alle kouluikäisten vaikeat palovammat.

– Se on erittäin pieni osa kokonaismäärästä, Jyrki Vuola huomauttaa.

– Hyvin vaikeita palovammoja on alle 16-vuotiaidenkin ikäryhmässä vuositasolla vain viitisen kappaletta. Lasten vaikeiden palovammojen vähyys on länsimaissa yleinen tendenssi. Pienten lasten palovammoja hoidetaan polikliinisesti nykyään enemmän kuin ennen. Palovammojen kokonaismäärä tuskin on kuitenkaan noussut. Otaksun, että hoitoon hakeudutaan aiempaa herkemmin.

Puolitoista päivää per prosentti Tulipaloissa Suomessa lapsia kuolee todella harvoin, vaikka niissä kaiken kaikkiaan menettää henkensä vuosittain 80 –100 henkilöä.

– Erittäin vaikeita lasten palovammoja, jotka yleensä ovat liekkivammoja, meillä on hoidettavana korkeintaan yksi vuodessa, osastonylilääkäri Vuola kertoo.

– Ne ovat yleensä seurausta joko pienempien lasten tulitikkuleikeistä tai vanhempien lasten mopoonnettomuuksista.

Pisimmillään palovammapotilaat saattavat olla Palovammakeskuksessa hoidossa jopa puoli vuotta.

42

www.kummit.fi • Palovammat

á Osastonylilääkäri Jyrki Vuolan lisäksi HYKS Palovammakeskuksen henkilökunnasta tässä plastiikkakirurgi Jussi Valtonen (oik.), erikoistuva lääkäri Veikko Schepel ja osastonhoitaja Helena Siivonen.

– Vaikeissa palovammoissa pari kolme kuukautta on melko normaali aika, Vuola toteaa.

– Laskukaava on puolitoista päivää per palovammaprosentti. Ja kotipaikkakunnan sairaalassa tulee sairaalavuorokausia sitten lisää. Palovammaoperaatioista toipuminen on muuhun kirurgiaan verrattuna huomattavasti hitaampaa.

Kesällä palovammapotilaiden lukumäärässä on usein piikki, joskus keväälläkin.

– Joka juhannus sattuu ja tapahtuu, samoin jouluisin. Muuten talvella on usein hyvinkin hiljaista. Sitten alkaa taas tapahtua, kun ihmiset siirtyvät ulkosalle grillaamaan ja kulottamaan.

Kuuma vesi yleisin aiheuttaja Alle 2-vuotiailla lapsilla kuumavesivammat ovat selkeästi yleisin palovammatyyppi.

– Seuraavaksi yleisimpiä ovat palovammat käsissä, kun niitä laitetaan uuninluukkuun tai liedelle. Viidestä ikävuodesta ylöspäin alkavat tilastoissa näkyä tulitikkuleikkien seuraukset, Vuola kertoo.

– Nuorison keskuudessa junan katolle kiipeäminen on erittäin huolestuttava muoti-ilmiö. Radan varrella olevista kaupungeista tulee tällaisia potilaita vähintään yksi joka vuosi. Nuoret eivät tajua, ettei johtimeen tarvitse edes koskea vaikean palovamman saadakseen.

Mielenkiintoista sinänsä, että aikuisille tulee saunassa palovammoja suhteellisen usein, mutta lapsille ei juuri koskaan, vaikka suurin osa saunakiukaista on avoimia. ●

optikkoketjusta kummeille kumppani

Specsavers auttaa lähellä ja kaukana optikkoketju Specsavers on Lastenklinikoiden kummien tuore kumppani. Specsavers on jo lahjoittanut kummeille 11 500 euroa jaettavaksi tasan kaikkien Suomen viiden yliopistosairaalan kesken.

S

uoMESSa on kaikkiaan 46 Specsaversliikettä, joista pohjoisin on Rovaniemellä.

– Yhtenä perheyritys Specsaversin tärkeänä arvona on hyväntekeväisyys, jota me harjoitamme globaalisti. Haluamme auttaa sekä lähellä että kaukana, viestintäjohtaja Irene Hernberg korostaa.

– Yliopistosairaaloiden lastenklinikoiden auttaminen Kummien kautta ympäri Suomen sopii erinomaisesti muottiin, koska meillä on Specsavers-yrittäjiä eri paikkakunnilla. Heidän kauttaan pystymme paikallisesti vaikuttamaan, ja lapset ovat aina olleet meille tärkeä kohderyhmä. Onhan aina elämää suurempi murhe, jos lapsi sairastuu.

Kaikki mukana Specsavers on brittiläisen optikkopariskunnan Doug ja Mary Perkinsin vuonna 1984 perustama, nykyisin maailman suurin yksityinen optikkoketju, jolla on toimintaa kymmenessä maassa. Liikevaihto on yhteensä 2,8 miljardia euroa. Specsaversin Suomen keskusorganisaatio työskentelee 42 työntekijän voimin Vantaan Tikkurilassa sijaitsevassa pääkonttorissa. Ketjun toiminta on franchising-yrittäjäpohjaista.

â Kummi Pirjo Nuotio (oik.) vieraili syyskuussa Specsaversin pääkonttorissa ja tapasi muun muassa viestintäjohtaja Irene Hernbergin. Keskustelun aiheena olivat tietysti silmälasit – kuinkas muuten.

YHtEiStYökuMPPani

– Muualla on hieman erilaisiakin malleja, mutta Suomessa yrittäjät pyörittävät Specsavers-liikkeitä, Hernberg tarkentaa.

– Näin heidät saadaan hyvin sitoutettua paikalliseen hyväntekeväisyystoimintaan, sillä se on aina sydämenasia heidän omalla paikkakunnallaan.

Suomen kaikki Specsavers-yrittäjät ovat mukana Lastenklinikoiden Kummien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

– Nostamme yhteistyötä esiin sosiaalisessa mediassa. Lisäksi liikkeissä on sekä ovessa että palvelutiskillä näkyvillä tarrat, jotka yhteistyöstä selkeästi kertovat, Hernberg sanoo.

Specsavers on jo lahjoittanut Kummeille 11 500 euroa.

– Se on tarkoitus jakaa tasan kaikille viidelle yliopistoklinikalle, Hernberg kertoo.

Pitkä suhde Kummien hallituksen jäsen ja muutenkin aktiivinen kummi Pirjo Nuotio otti viime keväänä yhteyttä Specsaversin markkinointijohtaja Minna Keräseen.

– Olen itse käyttänyt Specsaversia silmälasihankinnoissani aina siitä asti, kun ketju aloitti Suomessa, kertoo Pirjo Nuotio, joka muuten kolme vuotta sitten sai tittelin ’Vuoden Poka’, kun Specsavers-ketju perinteisesti äänesti tyylikkäimmän silmälasien käyttäjän tunnettujen ja ajankohtaisten henkilöiden joukosta.

– Juolahtipa mieleeni selvitellä, miten onnistuisi Kummien ja Specsaversin yhteistyökumppanuus. Nyt ollaan tässä. Virallisesti ensimmäinen sopimusvuosi käynnistyi heinäkuussa, ja tavoitteena tietysti on, että sopimusta ensi kesänä jatketaan, Nuotio korostaa.

Muitakin tapoja Specsavers on vastikään lanseerannut niin ikään Anna Hyvän Näön Kiertää -kampanjan.

– Liikkeisiimme voi tuoda hyväkuntoisia silmälaseja. Talkoovoimin putsaamme ja mittaamme kaikki lasit, pussitamme ne ja viemme joulukuussa Tansaniaan, kertoo viestintäjohtaja Hernberg.

– Tämä on itse asiassa jo kahdeksas kerta, mutta tänä vuonna Specsavers-yrittäjät ovat lisäksi saaneet vapaasti valita paikallisen kohteen, jota he haluavat tukea. Paikallinen tukisumma riippuu siitä, kuinka monet vanhat silmälasit kuhunkin liikkeeseen on tuotu. Me haluamme sitäkin kautta auttaa suomalaisia ja etenkin suomalaisia lapsia, Hernberg jatkaa.

– Meillä on myös ollut muun muassa Mert Otsamon suunnittelemiin aurinkolaseihin liittynyt kampanja, missä osa tuotosta meni Uudelle Lastensairaalalle. ● Yhteistyökumppani • www.kummit.fi

43

kuMMit goLF TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

talvilajien herrat puttailivat kesää pakettiin Hirsalassa

Golf-tapahtumalla taas rutkasti rahaa lapsipotilaille kirkkonummen Hirsala oli jo yhdeksäntenä peräkkäisenä vuotena elokuisen kummit golfin areenana. tällä kertaa hyväntekeväisyyspottiin kertyi 28 800 euroa.

M

onEt kuMMiPELaajat on nähty Hirsalassa lähes poikkeuksetta vuosi toisensa jälkeen. Tällä kertaa mukana oli useita talvisista urheilulajeista tuttuja kasvoja.

Muun muassa hiihtolegenda Jari Isometsä ja ainoana suomalaisena jääkiekossa sekä maailmanmestaruuden että Stanley Cupin voittanut Jere Lehtinen ovat tämän golf-tapahtuman vakiokävijöitä. Jokerien toimitusjohtaja, Kummien hallituksen jäsen Jukka Kohonen sen sijaan vasta debytoi tällä kertaa. Jääkiekkovalmentaja Hannu Aravirta ja Toni Nieminen, mäkihypyn olympiavoittaja 24 vuoden takaa, puolestaan tekivät nyt Hirsalassa come backin monen vuoden tauon jälkeen. ●

ã Kummipelaaja AnnaLiisa Tiluksen tyylinäyte.

44

www.kummit.fi • kummit golf

á Toni Nieminen puttaili Kummit Golfissa lahtelaisen Virenoja Oy:n joukkueessa, jonka kummipelaajana oli Pirjo Nuotio. Niemisen ja Nuotion lisäksi joukkueessa pelasivat Pasi ”Jannen veli” Ahonen (toinen vas.) ja Harri Virtanen. Virenoja Oy:n toimitusjohtaja Kalle Mäkelä (oik.) manageroi.

Niemisen paussit poikki

V

äHintäänkin kotiMaiSELLE mäkihyppyhuipulle tosissaan paluuta tekevälle vuoden 1992 olympiakultamitalistille Toni Niemiselle golf on hauska harrastus.

– Pari viime kesää on muiden kiireiden vuoksi mennyt varsin vähällä golfinpeluulla.

Tämäkin on tälle kesälle vasta kolmas kierrokseni, Nieminen raportoi.

– Kummien tapahtumissa olen ollut takavuosina paljonkin mukana, mutta tämä on nyt ensimmäinen kerta pitkästä aikaa, hän totesi.

Monimuotoinen panostus hevosurheiluun sitoi Niemistä vuosikausia sen verran tiukasti, että ”sosiaaliselle kanssakäymiselle” jäi niukalti aikaa.

– Sosiaalinen olen kuitenkin aina ollut, huomautti Nieminen, joka nykyään hyödyntää tuota luonteenpiirrettään kiinteistönvälittäjänä.

Kesän alussa hän aloitti työt – aluksi asuntomyyjän nimikkeellä – Huom! Uudenmaan Huoneistomarkkinat Oy:ssä.

Orimattilassa nykyään asuva Nieminen, 41, palasi viime tammikuun lopun SM-kisoissa mäkihyppykarkeloihin 14 vuoden tauon jälkeen. Hänen edellisistä hypyistään oli vierähtänyt pitkälti toistakymmentä vuotta, mutta silti Nieminen hävisi muutaman harjoituskerran pohjilla maajoukkuehyppääjille vain niukasti. Se rohkaisi häntä tavoittelemaan tosissaan olympiaedustusta vuoden 2018 kisoihin. Silloin tulisi kuluneeksi 16 vuotta Niemisen edellisistä olympialaisista. Salt Lake Cityn kisojen avajaisissa 2002 Nieminen kantoi Suomen joukkueen lippua.

– Ihan hauskaa on ollut taas treenata kuin huippu-urheilija. Viime aikoina on tosin ollut hieman haasteellista, kun uuden työn myötä ohjelmassa on ollut intensiivisiä ammattikoulutusjaksoja ynnä muuta. On tapahtunut sellainen käänne, että työt haittaavat harrastusta, Nieminen naurahti. ●

Aravirralla ”toinen kierros”

J

ääkiEkkoVaLMEntaja EVP. Hannu Aravirtaa on jo useamman vuoden ajan harmittanut, että Kummien golf-tapahtumat eivät ole mahtuneet hänen aikatauluunsa. Hirsalaan Aravirta nyt viimeinkin pääsi tulemaan.

– Pakko pyytää anteeksi monen vuoden paussia. Aina on ollut jotakin muuta tapahtumaa päällekkäin.

Aravirta, 63, valmensi viimeksi kaudella 2013–14. Seura oli silloin Lahden Pelicans. Kaikkiaan Aravirta on valmentanut Suomen pääsarjassa viidessä eri seurassa. Leijonien valmentajanahan ”Ara” oli aikoinaan toistakymmentä vuotta (kakkosvalmentajana 1992–98, ykkösenä 1998– 2003).

– Valmennussaralla ei ole tällä hetkellä mitään vireillä, ja kyllä minä silloin kaksi ja puoli vuotta sitten tunsin, että se on siinä. Oli helppo lopettaa, Aravirta sanoi elokuussa.

– Pari vakavampaa kyselyä on sen jälkeen ollut, mutta aika hyvin olen saanut olla vapaalla. Golfia tulee pelattua paljon, luentoja ja aitiovierailuja otteluissa on jonkin verran. Lisäksi jatkuvat asiantuntijakeikat MTV3:lla.

Jatkossa Aravirta aikoo laajentaa Kummien tapahtumiin osallistumistaan golfista muun muassa keilailuun.

– Kun aikaa on enemmän, on kalenteria mukava täyttää mielekkäällä tavalla.

Iän karttuessa lasten arvon sisäistää yhä paremmin. Heissä se tulevaisuus on, tietää kolme ja puolivuotiaan tytön isoisä.

– Asumme lähekkäin, ja on hienoa seurata nyt hänen kehittymistään. Kun omat lapseni olivat pieniä, olin jääkiekon vuoksi todella paljon pois kotoa. Siksipä tämä ”toinen kierros” on enemmän kuin paikallaan, Aravirta naurahtaa. ●

Jukka Kohonen (toinen oik.) oli kummipelaajana asianajotoimisto Castren&Snellmanin joukkueessa, jossa pelasivat myös Kimmo Rekola (vas.), Lauri Kivikari ja Jan Örndahl.

Älyllä ja viekkaudella

J

ääkiEkkojoukkuE jokEriEn toimitusjohtaja Jukka Kohonen on Lastenklinikoiden Kummien hallituksen jäsen. Golf ei ole Jukalle ollenkaan outo laji, mutta Kummit Golfeihin hän ei ollut aiemmin tullut osallistuneeksi. Nyt, juuri uuden KHL-kauden kynnyksellä, aikaa yllättäen löytyi.

KHL-kausi on Jokereille kolmas. Sarjassa on nyt uutena mukana kiinalainen joukkue, Kunlun Red Star. Ryhmän muutama kiinalaispelaaja tosin tuskin paljon peliminuutteja saa. Kunlunissa on mm. seitsemän suomalaispelaajaa.

– Kiinnostava muutos kaiken kaikkiaan. Kiinalaisjoukkueessa on kieltämättä kahden kerroksen väkeä, mutta ei jouk-

kue huono ole. Enemmän minua mietityttävät paikalliset olosuhteet, Kohonen totesi.

– Meillä Jokereissa on uusiutunut valmennusjohto (päävalmentaja Jukka Jalonen, apuvalmentaja Raimo Helminen), ja pelaajistosta on iso osa vaihtunut, Kohonen kertoi.

Jokerien kilpailullisiin mahdollisuuksiin toimitusjohtaja Kohosella oli ennen kauden alkua vankka luottamus.

– Olemme molemmilla aiemmilla kausilla olleet vakavasti otettava mestariehdokas, eikä tilanne ole nyt ainakaan huonompi. Muutama pelaaja kokeneemmasta päästä on pois, ja tilalle on tullut nuorempia kykyjä, hän summasi muutoksia.

– Keski-ikä on laskenut, mutta keskipituus ja -paino ovat nousseet. Se antaa mahdollisuuksia pelata aiempaa fyysisempää kiekkoa. Logomme mukaisesti pyrimme kuitenkin ensisijaisesti voittamaan älyllä ja viekkaudella. ● æ Kaarina Suonperä ja Matti Salminen edustivat taas Kummit Golfissa kokeneempaa kaartia.

à Hannu Aravirta on kolme ja puolivuotiaan tytön isoisä.

Paula Koivuniemi esiintyi iltatilaisuudessa, missä ohjelmassa oli myös palkintojenjako.

kummit golf • www.kummit.fi

45

kuMMit goLF

Paidat jäässä

E

X-jääkiEkkoiLija Jere Lehtinen on viime vuosina, NHL-uransa jälkeen, ollut vakiokasvo Kummit-golfissa Hirsalassa. Jääkiekkoleijonien nykyinen general manager odotteli innolla maajoukkuekauden tällä kertaa aloittanutta World Cupia. Jere oli myös tyytyväinen kotikaupunkinsa Espoon edustuskiekkoilun nopeaan elpymiseen Bluesin konkurssin jälkeen, joskin sarjataso on nyt Mestis ja joukkueen nimi Espoo United.

– Olisi ollut todella sääli, jos jääkiekkoilu ei olisi jatkunut Espoossa miesten edustustasolla, sanoi Kiekko-Espoosta aikanaan Turun kautta pitkälle ja ansiokkaalle NHLuralleen lähtenyt Lehtinen, jonka Espoonpelinumero 10 kaksi vuotta sitten jäädytettiin Barona Areenan (nyk. Metro Areena) kattoon. Viime tapaninpäivänä Lehtisen maajoukkuepaita 26 puolestaan nostettiin Hartwall Areenan kattoon samanaikaisesti Saku Koivun (11) ja Ville Peltosen (16) pelinumeroiden kanssa.

– Aika näyttää, miten Espoossa asiat Jussi Salonojan hoteissa nyt etenevät.

Espoo on joka tapauksessa sen kokoinen kaupunki, että täytyyhän siellä liigajoukkue olla. Näin on myös, jos asiaa katselee

10.8.2016 Hirsala Golf, Kirkkonummi á Jääkiekkoleijonien GM:n Jere Lehtisen katseet kääntyivät heti Kummit Golfin jälkeen täysipainoisesti kohti kovatasoista World Cupia, joka pelattiin nyt syyskuussa 12 vuoden tauon jälkeen.

neutraalisti koko suomalaisen jääkiekon kannalta. Mutta nyt pitää olla kärsivällinen.

Espoolaisen kiekkoväen saaminen uuden seuran taakse on tietysti yksi avainasioista.

Jere Lehtisellä on Espoo Unitedissa pelkkä sivustaseuraajan rooli – ainakin toistaiseksi.

– Kuvio tietysti kiinnostaa, ja haluan olla edesauttamassa asiaa. Aika näyttää, kasvaako rooli. Organisaatiossa on minulle hyvinkin tuttua porukkaa päävalmentajaa myöten.

Espoo Unitedin päävalmentaja on Timo Hirvonen, joka on se toinen espoolaiskiekon legenda Lehtisen lisäksi, joka on saanut pelipaitansa paikallisen areenan kattoon. ● ß Kummit Golfin iltatilaisuuden juontajina olivat Anna-Liisa Tilus ja Heidi Sohlberg eli Miss Suomet vuosilta 1984 ja 2001.

Teemu Selänteen ollessa tällä kertaa estynyt edusti Sirpavaimo perhettä yksinään.

46

www.kummit.fi • kummit golf

æ Suomen Urheiluhierojaopiston pisteellä Pasi Kylä-Utsuri, Minttu Broström ja Niko Rautio tarjosivat pelaajille pikaiset hieronnat. Tässä Pasi Kylä-Utsuri kisan pääsponsorin Tallink Siljan kummipelaajan Jaana Puupposen hartioiden kimpussa.

Tuotto: 28 800 € Kummien tapahtumavastaavat: Susanna Laurila Jaana Roos Anne Knaster Pääsponsorit: Tallink Silja Oy Kauppahuone Pesonen Kummipelaajat: Hannu Aravirta, Jari Isometsä, Jukka Kohonen, Toni Lehti, Jere Lehtinen, Toni Nieminen, Pirjo Nuotio, Hanna Partanen, Joona Puhakka, Jaana Puupponen, Jere Sallinen, Matti Salminen, Sirpa Selänne, Pete Seppälä, Kaarina Suonperä, AnnaLiisa Tilus, Taru Valkeapää, Kalle Väinölä ja Pepe Willberg Lapsipotilaat: Samu Grundström ja Aleksi Soini Kolmen kärki (tasoitukseton scramble): u. Kauppahuone Pesonen (kummipelaaja Kalle Väinölä) v. Lifemed (kummipelaaja

Jari Isometsä)

w. Planeetta 10 (kummipelaaja

Jere Sallinen)

Lähimmäs herkkukoria: Kari-Pekka Räsänen 0,58 m Suorin draivi: Tomi Karvo Lähimmäs lippua kolmella lyönnillä (joukkuekilpailu): Klubituupparit 1,35 m Lähimmäs lippua (yksilökilpailu): Annikki Veijalainen 1,38 m Illan tähtiesiintyjä: Paula Koivuniemi Illan juontajat: Heidi Sohlberg ja Anna-Liisa Tilus Kiitokset myös: Hirsala Golf Club Långvik Pernod Ricard Finland Oy Aavasaksan Vesi Diswest Oy Linkosuo Lumene Suomen Urheiluhierojaopisto HIFK

Heidi Sohlberg laittoi pyörät pyörimään

Aleksi tapasi Teemun

kuMMiuutiSia

Lastenklinikoiden kummien perustajajäsenellä ja ”ykköskummilla” teemu Selänteellä on ollut pitkään tapana osallistua elokuussa, ennen Pohjoisamerikkaan paluutaan, Hirsalan kummit golfiin. tällä kertaa osallistuminen ei onnistunut. Siitä seurasi hieman erikoinen ”hyväntekeväisyystempaus”, jonka primus motorina oli kummi Heidi Sohlberg.

K

uMMit oLi kutSunut pahanlaatuiseen aivokasvaimeen, medulloblastoomaan, kolme vuotta sitten sairastuneen ruskolaisen Aleksi Soinin, 14, ja hänen omaishoitajaisänsä Jarin Hirsalaan seuraamaan golf-tapahtumaa ja tapaamaan kummeja. Ennen sairastumistaan Aleksi pelasi innokkaasti jääkiekkoa ja seuraa lajia edelleen tiiviisti. Viime tammikuussa Aleksi ja Jari Soini olivat kolme viikkoa USA:ssa, lähinnä Floridan maisemissa. Siellä paikallisen Panthersin suomalaispelaaja Aleksander Barkov hoiteli asioita Aleksin hyväksi enemmän kuin mallikkaasti. Iso rooli matkan järjestelyissä oli MTV Sport Uutisten ankkurilla Mervi Kalliolla. Mervi on aktiivinen Lastenklinikoiden kummi, joka työskentelee myös Finnairilla lentoemäntänä.

Melkoinen pettymys Teemu Selänne oli tietysti Aleksin ykköskohde Hirsalassa. Aleksi ei nimittäin koskaan ollut onnistunut näkemään Teemua ”livenä”. Aleksin pettymys olikin melkoinen, kun hän kirkkonummelaiselle golfareenalle isänsä kanssa ehdittyään kuuli, ettei Teemu tulekaan paikalle. Selänteen Akatemia piti ensimmäisen leirinsä samalla viikolla Espoon Metro Areenassa. Akatemian mediapäivä oli aikataulutettu keskiviikkoon, eli samalle päivälle Kummit Golfin kanssa, eikä Teemulla ollut mitään mahdollisuuksia ehtiä Hirsalaan.

Kun Heidi Sohlberg kuuli ja näki, millainen pettymys Aleksia oli kohdannut, hän päätti saman tien, että Aleksille järjestetään treffit Teemun kanssa Metro Areenalle seuraavaksi päiväksi. Siltä seisomalta Heidi myös alkoi junailla asiaa. Hirsalassa Selänteen perhettä edusti Teemun vaimo Sirpa Selänne. Aleksi osasi itsekin vetää oikeasta narusta: hän lahjoitti Sirpalle itse tekemiään koruja. Viimeistään siinä vaiheessa Sirpa oli Heidin kanssa samassa leirissä: ”Treffit hoidetaan”.

á Aleksin toiveiden täyttymys. Treffit Teemu Selänteen kanssa vaativat pientä junailua mutta toteutuivat.

â Homma hoidettu ja sekä Aleksilla että Heidillä superhyvä mieli.

Pari päivää hymyä Aleksin ja Jarin oli tarkoitus matkustaa heti varsinaisen golf-tapahtuman päätyttyä takaisin Ruskoon. Kaksikko jäi kuitenkin iltatilaisuuteen, sillä Heidi Sohlberg järjesti omien suhteidensa avulla heille veloituksettoman yöpymisen espoolaisessa hotellissa siltä varalta, että seuraavan päivän suunnitelma toimii. Iltatilaisuuden aikana Heidillä olikin jo kerrottavanaan iloisia uutisia Aleksille ja Jarille: ”Treffit onnistuvat”.

Seuraavana päivänä Heidi haki Aleksin ja Jarin hotellilta omalla autollaan ja kyyditsi heidät Metro Areenalle. Siellä Aleksin unelma sitten täyttyi, kun Teemu akatemiansa tiukan ohjelman lomassa ehti uhraamaan aikaansa Aleksin hyväksi.

– Aleksilla menee pari seuraavaa päivää hymyillessä, kun saatiin tämä onnistumaan, Jari Soini myhäili.

Joulukuun alussa 2013 tehdyn leikkauksen seurauksena Aleksin oikea puoli halvaantui lähes täysin. Aleksin toipuminen edistyy hitaasti mutta varmasti.

Tämänkaltaiset hyväntekeväisyydet, joista kummit Mervi Kallio ja Heidi Sohlberg ovat tämän vuoden aikana antaneet mallia, ovat varmasti omiaan edistämään pienen potilaan toipumista. ● kummiuutisia • www.kummit.fi

47

YHtEiStYökuMPPani

Keravalaisten kohtaaminen Tapanilassa. Tivoli Sariolan kehitysjohtaja Ville Sariola (vas.) ja kummi Kimmo Vehviläinen totesivat asuvansa samassa kaupungissa.

kummeilla ja tivoli Sariolalla takana jo neljä yhteistä kesää

Aito ilo valloillaan Tapanilan Kummitivolissa TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

jo neljäntenä peräkkäisenä toimintakautenaan tivoli Sariola lahjoittaa jokaisesta ostetusta päivärannekkeesta Lastenklinikoiden kummeille 10 senttiä käytettäväksi pienten potilaiden viihtyvyyteen.

K

uMMitiVoLi-taPaHtuMaPäiVää vietettiin tällä kaudella Lahdessa (10.4.), Turussa (23.4.), Kirkkonummella (27.8.), Helsingin Tapanilassa (10.9.) ja Tammisaaressa (23.9.). Tivoli Sariolan oli tarkoitus perinteiseen tapaan vierailla karuselleineen myös Suomen kaikilla viidellä yliopistoklinikalla, mutta tänä vuonna tuo kiertue jäi hieman torsoksi, kun parin klinikan ympäristössä oli suuret rakennustyömaat.

– Niissä tapauksissa olemme kuitenkin käyneet lastenosastoilla viemässä Tivoli Sariolan terveiset muun muassa ilmapallojen muodossa, kertoo kehitysjohtaja Ville Sariola.

– Olimme jo tälle kaudelle suunnitelleet nukketeatterin mukaan ottamista klinik48

www.kummit.fi • Yhteistyökumppani

â Koomikko Krisse Salminen ja kummi Mira Luoti tapasivat Tapanilassa. Krissekin on Lastenklinikoiden kummi, muttei kiireisen stand up -festivaaliviikonlopun vuoksi pystynyt tällä kertaa sitoutumaan Kummien avuksi.

Krisse ehti kuitenkin piipahtaa Tivolissa perheensä kanssa.

kaohjelmistoon. Ensi vuonna se varmasti toteutetaan, hän lupaa.

Yllätys odottaa Kummit-yhteistyöhön liittyen Tivoli Sariolalla on takataskussaan viidenneksi kaudeksi vielä yllätyskin.

– Se paljastetaan Kummeillekin vasta ensi keväänä, Ville Sariola sanoo.

Hän myöntää, että mennyt kesä oli vuodentakaiseen tapaan säiden suhteen hieman haasteellinen.

– Siinä mielessä meillä on kuitenkin ollut hyvä tuuri, että kaikkein tärkeimpinä päivinä sää on suosinut.

Huhtikuun Kummitivolipäivät olivat ongelmallisia: sekä Lahdessa että Turussa oli varsin kylmä, ja Turussa taivaalta vieläpä tuli sekä vettä ja räntää että lunta.

– Jouduimme sulkemaan tivolin ennen aikojaan, kun tivolikentällä oli viitisen senttiä lunta, Ville Sariola muistelee Turun-kokemuksia.

Uutuus heti supersuosittu Tivoli Sariolan tämän syksyn uutuus oli ”vekkulatalo” Mexico.

– Sellainen oli ollut unelmanamme jo kymmenisen vuotta, Ville Sariola kertoo.

– Läpikäveltävään kolmikerroksiseen Mexicoon voivat lapset mennä joko vanhempiensa kanssa tai yksinään – ja tietysti vanhemmatkin yksinään.

Heti huippusuosion saavuttaneessa talossa on 27 erilaista efektiä: muun muassa pyörivä

à Tapanilan Kurranummen puistokenttä sai syyskuussa muutamaksi päiväksi ”hieman” uuden ilmeen Tivoli Sariolan vierailun myötä.

á Kummi-arvat tekivät kauppansa Tapanilassa. Camilla Reinikka oli vapaaehtoisena töissä Kummien ständillä.

á Teemu-nallekin oli – totta kai – tivolihumussa mukana Tapanilassakin. ä Elsa Kainulainen, 6, nappasi Kummien arpajaisissa päävoittona olleen aarrearkun.

Arvan myynyt Kimmo Vehviläinen yhtyi voittajan riemuun.

lattia, pyörivä tynnyri, liikkuvat portaat ja lopussa liukumäki kuten Linnanmäen Vekkulassakin.

– Alas pääsee portaitakin pitkin. Eli liukumäkeen ei ole pakko mennä. Etenkin aikuiset ovat olleet siitä vaihtoehdosta erittäin tyytyväisiä, Ville Sariola naurahtaa.

Toimivaa yhteistyötä Tapanilassa Kurranummen puistokentällä syyskuinen Kummitivolilauantai alkoi harmaana. Väkeä riitti silti hyvin jo puoliltapäivin. Mutta kun aurinko iltapäivällä tuli esiin, tuntui kuin tivolin portista olisi yhtäkkiä

á Taru Valkeapää laittoi Tapanilan Kummitivolipäivään vauhtia yhdessä lipaskerääjä-Miran kanssa.

ä Vekkulatalo Mexico oli Tivoli Sariolan tämän syksyn uutuus ja todella suosittu käyntikohde.

ß Tivolin talouspäällikkö Leena Sariola (vas.), tivolinjohtaja Tapio Sariola ja kummi Kaarina Suonperä.

Kuva: Susanna Laurila

pelmahtanut sisään vähintäänkin tuplamäärä väkeä.

Projektipäällikkö Susanna Laurila ja vapaaehtoinen Camilla Reinikka hoitelivat Kummien arpojenmyyntipistettä. Kummit Kaarina Suonperä, Kimmo Vehviläinen, Mira Luoti ja Taru Valkeapää olivat paikalla nostamassa tunnelmaa ja tekemässä Lastenklinikoiden Kummit ry:tä entistäkin tunnetummaksi. Tutut kummit vetivät tietysti tivoliyleisöä puoleensa: arvat tekivät hyvin kauppansa, ja kolehtilipaskin kilahteli kiitettävästi.

– Kummitivolipäivistä on tietyille paikkakunnille tullut jo perinne, kehitysjohtaja Sariola toteaa.

– Yhteistyömme on muutenkin ollut toimivaa kuten aiemminkin.

Nopeahko operaatio Tivoli Sariola oli Tapanilassa nyt neljäntenä vuonna peräkkäin.

– Täällä yhteisöllisyys tuntuu olevan huipussaan.

Nuorista perheistä huokuu aito ilo ja positiivinen vire, Ville Sariola kehuu myöntäen tosin, että tivolilaitteiston sijoittelu Kurranummen kentälle aiheuttaa pientä päänvaivaa.

– Muutaman isohkon laitteen jouduimme jättämään täältä tilanpuutteen vuoksi pois.

Tivolin pystyttämiseen menee pari vuorokautta, purkamiseen vain kuutisen tuntia.

– Näin syksyisin. Keväällä menee vähän pidempään, kun porukka on vielä ruosteessa. ● Yhteistyökumppani • www.kummit.fi

49

TEKSTI KUVAT

MATTI HANNULA SaFELigHt/joni WinStEn, SaFELigHt/Saga FranSMan, WWW.darrELgraigHarriS.CoM, toMi PaLSa ja Matti HannuLa

”Elli” muutti napsun verran länteen

Espoo esiintyi edukseen runsaan parinkymmenen vuoden ikäinen Elämä Lapselle -konsertti oli ennen tätä syksyä pidetty aina Helsingissä, ensin kymmenkunta kertaa olympiastadionilla ja sittemmin Hartwall-areenassa. nyt oli vuorossa 22. ”Elli” ja tapahtumapaikkana Espoon Metro-areena. Halli oli täpötäynnä, tunnelma katossa ja lavalla lähes kaikki tämän hetken ykkösartistit. ulkomaista maustetta mukaan toivat tällä kertaa norjalais-ruotsalainen dj-kaksikko tungewaag & raaban sekä tämän syksyn sensaatio, 14-vuotiaat norjalaiskaksoset Marcus & Martinus.

50

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

à Aki Linnanahde (vas.), Vappu Pimiä ja Aleksi Valavuori oli tämänkertaisen Elämä Lapselle -konsertin ammattitaitoinen juontajakolmikko.

â Mikael Gabriel yllätti esittämällä Lauri Tähkän Pauhaava sydän -kappaleen, joka kuultiin myös Vain elämää -ohjelman tuoreen tuotantokauden avausjaksossa.

Evelina esitti kesällä sinkkuna julkaistun Sushin.

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

51

â Aki Linnanahteen seurassa piipahtivat lavalla myös konsertin toisen pääsponsorin Silja Linen maskotti Harri Hylje sekä Kummien oma Teemu-nalle.

å Cheek esitti tuoreen sinkkunsa All good everything. Nimi hämää.

Sanat ovat suurimmalta osin suomea.

à Kummit-lehden 1/2016 selviytymistarinan sankari, rovaniemeläinen Eemil Sarajärvi (vas.), pääsi Elämä Lapselle -konsertissa lavalle laulamaan Robinin kanssa kappaletta Sua varten.

Isoveli Anttoni soitti rumpuja.

Unohtumattomalla etelänmatkalla oli mukana myös pikkuveli Nikolas.

52

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Vain vähän erilainen fiilis

Y

HtEnä SuoMEn kirkkaiMMiSta pop-tähdistä jo useamman vuoden tuikkinut Robin on ollut sinä aikana säännöllisesti mukana Elämä Lapselle -konsertin artistikatraassa. Niin nytkin.

Robin täytti elokuun lopussa 18 vuotta.

– Ei se sinänsä erilaista ole, mutta nyt on jollain lailla erilainen fiilis siitä, että pitäisi olla vastuussa itsestään, Robin luonnehti.

– Täysi-ikäistymisestäni on toisaalta tehty isompi asia kuin se minulle käytännössä on.

Robin käy lukiota.

– Tälle päivälle piti ottaa lomaa hyvän asian puolesta. Mutta koulua käyn, ja tähtäimessä on, että lukio on hoidettu loppuun keväällä 2018.

Robin on ollut isosti julkisuudessa viitisen vuotta.

– Fanien ydinryhmä on kasvanut täysi-ikäisiksi yhdessä minun kanssani.

Se on ollut hauska huomata.

Robinilla on takanaan tiukka kesä.

– Periaatteessa kymmenen vapaapäivää, käytännössä vähän vähemmän.

Mutta reissaaminen sinne tänne kasvattaa yhteishenkeä eikä tunnu ollenkaan niin pahalta kuin miltä se saattaa kuulostaa.

Uutta musiikkia Robinilta ei ole ihan lähiaikoina tulossa ulos.

– Neljässä vuodessa on tullut tehtyä viisi albumia.

Nyt on luovan tauon aika. ●

Saksassa uraa luova Niila (Arajuuri) sai Metro-areenan yleisön eloon kappaleellaan Restless heart.

á Muun muassa Mika Ikonen ja ß Lucas olivat Elämä Lapselle -konsertin ensimmäisen tunnin esiintyjiä.

Mira Luodin kappale Sitä tipahtaa pimeyteen sai rutkasti lisäulottuvuutta, kun Mira ennen esitystään kertoi potilasinsertissä pienestä Urho-pojastaan.

Tuore tähti Venior fiittasi DJ Alex Mattsonin vauhdikkaassa setissä, joka kuultiin ja nähtiin suoran tv-lähetyksen aluksi.

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

53

TCT-yhtye lauloi lähtevänsä Landelle.

Elastinen duetoi Paula Koivuniemen kanssa kappaleella Tänään lähtee ja heti perään Sami Hedbergin kanssa biisillä Täytyy jaksaa.

54

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Vesalan tuoreesta soolovarastosta olisi löytynyt useampikin hitti. Tequila valikoitui tällä kertaa.

”Pätkääkään en kadu”

Y

kSi täMän SYkSYn ’Vain elämää’ -tv-ohjelmakauden tähdistä on rap-artisti Mikael Gabriel. Elämä Lapselle -konsertissa hän yllättäen esitti ohjelmassakin nähdyn Lauri Tähkän kappaleen Pauhaava sydän.

– Yksi elämäni parhaimpia ja syvällisimpiä kokemuksia. Opettavainen ja tosi kiva kaikin puolin, Mikael Gabriel kertoi yhdestä alkukesän viikosta Hirvensalmella.

– En olisi etukäteen uskonut, että avaudun siinä pöydässä niin paljon ja kuinka rehellistä se meininki kaiken kaikkiaankin oli.

Mikael Gabrielinkin kappaleista syntyi loistavia uusia versioita.

– Kun esimerkiksi Hector vetää siinä edessä sun biisiä, niin onhan se aika siisti fiilis. Uskomaton kokemus. ’Vain elämää’ -ohjelmasta ovat kansan suurempaan tietoisuuteen nousseet aiemmin muun muassa Cheek ja Sanni. JVG:n VilleGallekin sai viime vuoden tuotantokauden myötä varmasti paljon uusia tykkääjiä. Samoin voi käydä Mikael Gabrielinkin kohdalla.

– Toki toivon, että uusi yleisö löytäisi biisejäni, kun niitä kuullaan muiden artistien esittäminä. Vielä enemmän toivon, ettei tapahtuisi ainakaan toisinpäin.

Kun Mikael Gabrielia pyydettiin mukaan ohjelmaan, hän melko nopeasti vastasi myöntävästi.

– Oli niin hyvä jengi. Chisu ja Hector olivat minulle sellaiset koukut, että oli pakko lähteä. Enkä pätkääkään kadu, että lähdin, sanoo Mikael Gabriel, joka on Robinin ja Isac Elliotin tavoin ollut vakiohahmo Kummien konserteissa parin viime vuoden aikana.

– Hyväntekeväisyys on aina ollut minulle tosi tärkeää. Diggaan tehdä näitä, vaikka siitä haloota välillä nostetaankin.

Kun olin itse lapsi, ’Elämä lapselle’ -konsertti oli minulle tärkeä tapahtuma. Tämä on hyvä tapa tehdä hyvää, ja välillä on sitten kiva yllättää positiivisesti muillakin tavoin. ● Mikael Gabriel (takana keskellä) vieraili yhdessä JVG:n kanssa alkuillasta muutamassa Metroareenan aitiossa lapsipotilaita tapaamassa.

Muun muassa espoolainen 11-vuotias Moise pääsi poseeraamaan tähtikolmikon kanssa.

Isac Elliot fiittasi sekä Alex Mattsonia että Tungewaag & Raabania (kuvassa taustalla).

Jälkimmäisten Beat-kappaleen aikana lavalla nähtiin myös pari oudompaa oliota.

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

55

Jare ja VilleGalle eli JVG esittivät yhdessä espoolaisen Sunan koulun kuoron kanssa Hehkuu-nimisen biisin.

”Toivon pystyväni auttamaan”

T

EinitäHti Isac Elliot oli sitten edellisen Elämä Lapselle -konsertin kasvanut taas roimasti lisää pituutta.

Paljon muutakin on menneen vuoden aikana tapahtunut.

– Paljon on tehty sellaista, mikä ei näy ulospäin, ja asiat ovat muuttuneet siihen suuntaan, etten ole enää lapsiartisti, hän sanoi.

– Hyvä alku muutokselle on biisi nimeltä Beat, jonka esitän Tungevaag & Rabanin kanssa.

USA:ssa purkitettava, kansainIsac Elliot juotti kummivettä Marcukselle ja Martinukselle.

56

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

väliseen levitykseen lähtevä albumi on valmistumassa. Isac oli lähdössä ”Ellin” jälkeen Chicagoon ja Detroitiin pohjustamaan asiaa.

– Siirsimme lähtöä parilla päivällä tämän konsertin takia. Kierrämme kymmeniä radiokanavia. Kova meno. Hyvältä näyttää.

Isac täyttää vuoden lopulla 16 vuotta. Hän aloitti vastikään lukion.

– Vähän enemmän pitäisi olla koulussa

kuin yläasteella piti. Mutta olen musiikkilinjalla ja kun olen esimerkiksi kaksi viikkoa Los Angelesissa kirjoittamassa musiikkia, saan siitä kurssin. Tosi reilua.

Sitä paitsi teen silloin yhden kurssin eteen töitä ajallisesti kymmenen kertaa enemmän kuin muut, Isac valistaa.

– Perusaineet, matematiikka ja muut, ovat tietysti asia erikseen. Niiden vuoksi pitää skarpata entistä enemmän.

Isacilla on kunnianhimoinen tavoite saada lukio suoritettua kolmessa vuodessa.

– Tietysti saattaa tapahtua asioita, jotka muuttavat suunnitelmia. Ei ikinä tiedä.

Mutta lukio on pakko käydä, ja mitä nopeammin se on ohi, sen parempi. Ei minulla sen jatkoksi ole vielä mitään suunnitelmaa, paitsi että musiikki pysyy mukana kuvioissa.

Isac on ollut viime vuosina Elämä Lapselle -konserttien vakioesiintyjä.

– Olen tehnyt paljon muutakin hyväntekeväisyystyötä. On tärkeää auttaa, jos pystyy. Se ei vaadi paljon, varsinkaan silloin, jos itsellä on asiat hyvin, hän korostaa.

– Kummien ’Elämän kevät’ -konsertti kolme ja puoli vuotta sitten oli ensimmäinen isompi keikkani. Siitä sain täällä Suomessa hyvän startin. Kummit on auttanut minua paljon. Minä toivon vastaavasti pystyväni auttamaan heitä sekä niitä ihmisiä, joita Kummit auttaa. ●

Elämä Lapselle 14.9.2016 Metro Areena, Espoo Kummit kiittää: Pääsponsorit: Tallink Silja Oy Laakkonen Mediayhteistyökumppanit: Nova MTV Tuotantotiimi: Vastaavat tuottajat Aarni Kuorikoski / Blue Media Oy Tomi Suomela/ MTV3 Ohjaaja Juha-Matti Valtonen

Robin lauloi ensin 11-vuotiaan Eemil Sarajärven kanssa pari säkeistöä Sua varten -biisiä ja sitten yksinään Salamatien.

Inserttitoimittaja / apulaisohjaaja Heidi Musakka Tekniikka Tumppi Toivola ja Marko Luukkonen / Eastway Valosuunnittelu Mikko Linnavuori / Bright Finland Eero Helle / Bright Finland Sokerina Elämä Lapselle -konsertin pohjalla oli supersuosittujen norjalaiskaksosten Marcus ja Martinus Gunnarsenin esiintymisvuoro.

Light it up huipensi illan.

Artistimanageri: Niklas Rosström Gugge Wasenius Juontajat: Aki Linnanahde Vappu Pimiä Aleksi Valavuori Lisäksi kiitämme: Kummien vapaaehtoiset Aavasaksan Vesi Aitiolahjoittajat Cloetta Fazer Finlayson Finnair Goldwell Metro Areena Huhtamäki Kajon Lumene Olvi Foriame Oy Ricoplaza Oy Suomen Urheiluhierojaopisto Teri Niitti Tokeen Liikenne Oy Turun Citybus Työhuone Vihannespörssi Levy-yhtiöt: Sony Music Finland Warner Music Finland Universal Music Finland Rähinä Records

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

57

jouLu MiELELLE

Supernaiset Pirkko Mannola (edessä), Vieno Kekkonen ja Marjatta Leppänen lähtevät ensimmäistä kertaa yhteiselle joulukonserttiturneelle ja tähdittävät marraskuussa myös Kummien Joulu Mielelle -tapahtumaa.

nostalgiaa parhaimmillaan

Supernaiset estradilla Kummien joulukonsertissa

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Lastenklinikoiden kummien ’joulu Mielelle’ -konsertti on syyskuisen ’Elämä Lapselle’ -konsertin tapaan nyt ensimmäistä kertaa Espoossa. Metroareenassa nähdään 23. marraskuuta muun muassa Saara aalto, olli Lindholm, aki Samuli, Waltteri torikka, Laura Voutilainen ja pop-kantelisti ida Elina.

Mielenkiintoisia esiintyjiä siis riittää, varsinkin kun mukana ovat myös Vieno kekkonen, Marjatta Leppänen ja Pirkko Mannola eli lauluyhtye Supernaiset.

58

www.kummit.fi • joulu Mielelle

N

iin uSkoMattoMaLta kuin kuuLoStaakin, heistä kaksi, Vieno Kekkonen ja Pirkko Mannola, esiintyvät nyt ensimmäistä kertaa Kummien tapahtumassa.

Marjatta Leppänen on sen sijaan ollut pitkään Kummien hallituksessakin ja nykyään Kummien kunniajäsen. Hän esiintyi ja juonsi useasti Joulu Mielelle -konsertin edeltäjässä Joulun Tähdet -konsertissa, joka oli monta vuotta putkeen Hartwallareenassa.

– Vastustin, kun Kummien joulukonsertin nimeksi vaihdettiin ’Joulu Mielelle’, Marjatta Leppänen tunnustaa.

– Se johtui pitkälti siitä, että minulla on Miele-merkkiset keittiökoneet.

Marjatta Leppäsen laulajauran alkamisesta tulee tänä vuonna vierähtäneeksi tasan 60 vuotta. Toistakymmentä vuotta sitten hän tuli Supernaisiin Vieno Kekkosen ja Pirkko Mannolan rinnalle. Sitä

ennen 1990-luvun lopulla kootun trion kolmantena jäsenenä oli Brita Koivunen.

Hän nukkui pois keväällä 2014.

Erilaiset reitit Vieno Kekkonen valmistui Teatterikoulusta näyttelijäksi samana vuonna, kun Marjatta Leppänen aloitteli artistina. Jo vuotta aiemmin, siis 1955, Vieno Kekkosen esittämä käännösiskelmä Preerian keltaruusu oli suuri menestys. Hän panosti lauluun, ehti tosin näytellä muutamassa elokuvassakin, mutta sittemmin näytteleminen jäi vähemmälle. Vuoden 1960 hitti Ei koskaan sunnuntaisin oli Vieno Kekkosen lopullinen läpimurto.

Pirkko Mannola on Miss Suomi vuodelta 1958. Hän alkoi samana vuonna esiintyä myös laulajana. Vuonna 1959 alkoi Pirkko Mannolan näyttelijänura musiikkielokuvassa Yks’ tavallinen Virtanen. Alan lehden, Elokuva-Aitan, äänestyk-

sessä hän sijoittui samana vuonna naisnäyttelijöiden sarjassa heti kolmanneksi ja kaksi vuotta myöhemmin kärkeen.

Pirkko Mannola näytteli sittemmin kymmenissä elokuvissa ja myös teatterissa. Intimiteatteri oli pitkälti toistakymmentä vuotta hänen työpaikkansa. Vuonna 2009 Pirkko Mannola sijoittui Tanssii tähtien kanssa -kilpailussa toiseksi opettajanaan Mika Jauhiainen.

Korkkarit kattoon Supernaisten yhteisikä on 238 vuotta.

Mutta vuodet ovat vain numeroita. Trio konsertoi suhteellisen ahkerasti.

– Omia konsertteja eniten. Yksityistilaisuuksia, laivakeikkoja, naiset kertovat.

– Pari kertaa on tullut käytyä yhdessä Pariisissakin.

Supernaisten repertuaariin kuuluvat tietysti monet 1950- ja -60-luvun suosikkikappaleet. Mutta uudempaakin aineistoa on. Aivan tuoretta ei sentään, lukuun ottamatta Kaija Koon parin vuoden ikäistä Supernaiset-kappaletta, jonka monet tuntevat paremmin ”Korkkarit kattoon” -kertosäkeestä kuin nimestä.

– Jos meitä paikalle tilataan, niin tuskin meiltä räppiä odotetaan, Marjatta Leppänen tiivistää osuvasti, mistä on kysymys.

á Kummien joulukonsertin kapellimestarina on tälläkin kertaa Esa Nieminen, joka on nyt ottanut Supernaiset muutenkin hoteisiinsa. Pirkko Mannolan kanssa hänellä on Espoossa tulossa myös suuri teatteriprojekti.

Pari miljoonaa potentiaalista Ei ole yllättävää, että Supernaiset-yhtyeen yleisö koostuu ikäryhmästä 50+.

– Mutta heitähän on Suomessa pari miljoonaa, heittää kapellimestari Esa Nieminen, Kummien Joulu Mielelle -konsertin kapellimestari.

Joulukonsertteja Supernaiset-trio ei ole tässä kokoonpanossa aiemmin tehnyt. Uutta on myös se, että Supernaisten kapellimestarina ja pianistina aiemmin toiminut Mika Siekkinen on nyt vaihtu-

nut Esa Niemiseen. Paula Koivuniemen ja Katri-Helenan tuottajana ja sovittajana noin neljännesvuosisadan toiminut Nieminen on siis vaihtanut hieman vanhempiin.

Esa Nieminen kapellimestaroi aikoinaan yhdeksän vuotta putkeen Olympiastadionilla Elämä Lapselle (ensimmäisinä vuosina Puhdas Elämä Lapselle) -konserteissa. Kummien joulukonserteissakin hän on ollut kapellimestarina jo ennen tulevaa Joulu Mielle -konserttia useasti.

Tuleekohan lunta?

E

SPOOSSA ASUVA Pirkko Mannola esiintyy Kummien joulukonsertissa ”kotikentällään”. Kotikaupungissaan hänellä on yhdessä Esa Niemisen kanssa rakenteilla toinenkin, vielä mittavampi produktio, Äidinmaa. Se on Niemisen ja Niklas Roströmin Espoon Kaupunginteatterille säveltämä musikaali, jossa on 17 uutta laulua.

– Tarinaa kerrotaan Pirkon roolihahmon Annin toimesta ikään kuin vuonna 1990, mutta tapahtumat ovat sota-aikaisia. Anni on menettänyt sodassa tulevan sulhasensa ja sittemmin syntyneen lapsensa isän, Esa Nieminen taustoittaa.

Rooleissa ovat Pirkko Mannolan lisäksi muun muassa Laura Voutilainen, Puntti Valtonen, Jennie Storbacka, Peter Nyberg, Peter Pihlström ja Vilma Kinnunen.

Ensi-ilta on Espoon kaupunginteatterin Revontulihallissa 8. helmikuuta.

Esityksiä on kevättalven ja kevään mittaan kaikkiaan 44.

– Kysyivät minulta, jaksanko, hämmästelee Pirkko Mannola, joka on edellisen kerran ollut teatterin lavalla Helsingin Kaupunginteatterissa Ladykillers – Sarjahurmaajat -näytelmässä pari vuotta sitten.

– Miksen jaksaisi?

Pirkko Mannola seurustelee jääkiekkovaikuttaja Göran Stubbin kanssa.

– Piti olla kesähäät. Mutta ei tullut kesää. Kenties on talvihäät. Katsotaan nyt, tuleeko lunta, Pirkko sanoo vähintäänkin arvoituksellisesti. ●

– Useimmat nuoret artistit ovat erittäin yhteistyökykyisiä ja suhtautuvat vanhempiin kollegoihinsa kunnioittavasti, Esa Nieminen kiittelee pitkän kokemuksensa pohjalta.

– Kummien konsertit ovat olleet paitsi pienten potilaiden kannalta tuottoisia, niin muutenkin enemmän kuin paikallaan. Artistit kun itse asiassa hyvin harvoin tapaavat toisiaan. Siitä muun muassa Vain elämää -tv-formaatin suosio on hyvä osoitus.

Pitkä prosessi Supernaiset esiintyy nyt loppuvuodesta pitkälti toistakymmentä kertaa ympäri Suomen. Runsaan viikon kestävä neljän konserttipaikan paketti käynnistyi 8. lokakuuta.

Heti Joulu Mielelle -konsertin jälkeen starttaa kymmenen kirkkokonsertin rupeama.

– Edellisestä yhteisesiintymisestämme on puoli vuotta. Stemmoja on toki käytävä läpi, ja joulukonsertteja varten tietysti harjoittelemme ahkerasti, naiset kertovat.

Haastattelupäivänä Joulu Mielelle -konserttiin oli aikaa vajaat kaksi kuukautta.

– Lokakuun ensimmäisellä viikolla saan kaikkien artistien biisit, eli käytännössä 15-20 kappaletta, Esa Nieminen kertoo valmisteluprosessista.

– Sitten alan hakea niille sävellajeja.

Sovitusten kanssa menee noin viikko.

Samaan aikaan kapellimestari Nieminen, jonka yhtyeessä tulee Joulu Mielelle -konsertissa soittamaan kymmenen muusikkoa, rakentaa tuottajan kanssa esiintymisjärjestystä.

– Tekniikkapalaverit alkavat lokakuun puolivälissä, lavaste- ja valosuunnittelua tehdään jo. ● joulu Mielelle • www.kummit.fi

59

jouLu MiELELLE

Tältä näyttää tämän päivän kantelisti.

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Poppia kanteleella!

Taitava Ida Elina murskaa ennakkoluulot on aika päivittää perusmielikuva kanteleensoittajasta. 1800-luvulla ”kantelistimarkkinoita” hallinnut kreeta Haapasalo on todellakin eilispäivän prototyyppi. ida Elina on tätä päivää. Lastenklinikoiden kummien joulu Mielelle -konsertissakin marraskuussa Metro areenassa esiintyvä espoolainen soittaa kanteleellaan puhtaasti poppia. taitava laulu kruunaa kokonaisuuden.

60

www.kummit.fi • joulu Mielelle

I

da ELina on toki törMännYt ennakkoluuloihin.

– Epäileviä ensireaktioita on riittänyt. Aviomiehenikään ei siinä mielessä saa puhtaita papereita, Ida Elina naurahtaa.

– Moottoripyöräkerholaisetkin selvästi odottivat jotakin aivan muuta, kun olin esiintymässä heidän illallistilaisuudessaan.

Moni luulee, että kantele on vitsi.

Varsinkin koulukonserteissa Ida Elina on itsekin tilaisuuden aluksi pilke silmäkulmassa ruokkinut näitä ennakkoluuloja: – Kansallisromanttisia sisääntuloja: karjankutsulaulua, kultaiset letit ja kansallispuku, hän kertoo.

Sitten ”kameleonttikantelisti” alkaa pikku hiljaa kuoriutua oikeaan esiintymisasuunsa ja musiikki tehdä tehtäväänsä.

– On hienoa saada yllättää!

Kiusasta kaikki alkoi Oulaisista lähtöisin oleva Ida Elina on oikealta nimeltään Päivi Kujanen.

– Ida on toinen ja Elina kolmas etunimeni. Ysiluokkalaiseksi asti haaveilin, että voisin olla Ida Elina. Kun sitten jossain vaiheessa tuli tilanne, että piti päättää, millä nimellä alan esiintyä, ratkesi sekin asia helposti. Ja Ida lausutaan yhdellä i:llä, hän neuvoo.

Kantele tuli Ida Elinan soittimeksi alun perin siskonsa kiusaksi, mutta tuon suomalaisen perinnesoittimen soitosta on Ida Elinalle nyttemmin urjennut upea ura.

– Niin, ei se aluksi – kutakuinkin 11-vuotiaana – tosi asiassa kiinnostanut minua pätkän vertaa. Ei minulla toisaalta ehtinyt olla kanteleesta mitään ennakkoluulojakaan. Kun sitten pari vuotta myöhemmin aloin säännöllisemmin soittaa, rupesin pikku hiljaa ajattelemaan, että tästähän voisikin tulla tosi hieno juttu.

Kitaravideosta herätys Ida Elina muutti Pohjois-Pohjanmaalta pääkaupunkiseudulle opiskelemaan runsaat kymmenen vuotta sitten. Hän on koulutukseltaan musiikinopettaja ja musiikin maisteri Sibelius-Akatemiasta. Laulu on ollut Ida Elinan elämässä mukana pikkutytöstä asti.

– Vahingossa päädyin ekaluokkalaisena kuoroon. Ensin lapsi- ja sitten nuorisokuorossa lauloin parikymppiseksi asti.

Opiskelin klassista laulua ja sen jälkeen poppia. Soolona lauloin useimmiten poppia ja kevyttä musaa.

Ida Elina oli niihin aikoihin kanteleyhtyeessäkin, mutta vasta nelisen vuotta sitten hänen soolouransa kanteleensoiton myötä varsinaisesti käynnistyi.

– Se kanteleyhtye oli tavallaan minulle suuri innoittaja. Kävimme konserttimatkoillakin muun muassa USA:ssa, Ranskassa ja Bulgariassa. Ihailin klassista musiikkia kanteleella soittavia ja pääsin joidenkin oppiinkin.

Popin puolella Ida Elinan esikuvat ovat ymmärrettävästi kitaristeja.

– Olin viime vuosikymmenen lopulla

Ida Elina soittaa kanteleellaan ensisijaisesti pop-musiikkia, mutta tarvittaessa onnistuvat myös kulttuuriperintöön kuuluvat kappaleet, kuten esimerkiksi Konevitsan kirkonkellot.

vaihto-oppilaana Japanissa. Näin videon, missä joku jamppa veti Michael Jacksonin Billie Jeanin kitaralla. Ajattelin saman tien, että olenko ollut väärässä koko elämäni, kun olen luullut, ettei kanteleella voi soittaa poppia. Muun muassa opettajat olivat kannustaneet minua popin soittoon kanteleella, mutta vasta Billie Jean -video mursi omat ennakkoluuloni popin soittamisesta soolosoittimella. Siitä tämä oikeastaan lähti, kertoo Ida Elina, jonka omasta Billie Jean -versiosta on sittemmin tullut melkoinen Youtube-hitti.

Poppi vyöryi päälle Muutkin nuoret suomalaiskantelistit ovat innostuneet popista ja tekevät sitä kukin omalla tavallaan. Ida Elinan tavoin soittavia kantelemuusikkoja ei kuitenkaan ole muita.

– Joillakin tasoilla poppia kuitenkin pikkuhiljaa kanteleellakin soitetaan, Ida Elina tietää.

– Meidän kannelperinteemme on melko paljon kansanmusiikissa ja klassisessa musiikissa, hän pohtii.

– Minulle oli vielä iso etu, kun Sibelius-Akatemiassa kaikkien piti soittaa kaikkia bändi-instrumentteja. Vaikken omalla instrumentillani poppia vielä silloin soittanutkaan, pop-musiikki ikään kuin vyöryi päälleni laajalla rintamalla, Ida Elina kuvailee.

Laaja repertuaari Tällä hetkellä valtaosa Ida Elinan keikoista on yritysesiintymisiä. Lisäksi hän käy esiintymässä muun muassa kirkoissa, kouluissa ja klubeissa.

– Ohjelmisto on tietysti vähän erilainen eri paikoissa. Billie Jeania en periaatteessa kirkossa soita, mutta on sitäkin joskus tullut tehtyä, kun on todella kovasti pyydetty, Ida Elina myöntää.

– Kirkossa soitan mieluummin kanteleelle sovitettuja virsiä. Ne vain sopivat sinne paremmin.

Ida Elinan repertuaari on laaja.

– Pakko olla, kun yleisön toiveet on täytettävä myös silloin, kun pyydetään Konevitsan kirkonkelloja tai Karjalan kunnailla -kappaletta. Ne kuitenkin kuuluvat kiinteästi kulttuuriperintöömme.

Kolme albumia Ida Elinalta on ilmestynyt kolme albumia.

Keskimmäinen niistä on kolme vuotta sitten valmistunut joululevy Valoisaa Joulua.

– Siitä on parhaillaan tekeillä päivitysversio, joka sisältää myös uusi kappaleita.

Sieltäpä taitaa sitten löytyä sekin kappale, joka tullaan 23. marraskuuta kuulemaan Joulu Mielelle -konsertissa, mihin Ida Elina tulee suoraan mittavalta Saksankiertueelta.

Ida Elinan tuorein albumi, Hello World, julkaistiin vuosi sitten, esikoisalbumi Songs of Freedom kolme vuotta aiemmin. Esikoisalbumin kaikki kappaleet olivat Ida Elinan itse säveltämiä ja sanoittamia, tuoreimman levyn tusinasta kappaleesta yksi kolmasosa oli covereita.

Pitkät jonot Karismaattisen Ida Elinan kanteleensoittoa ja upeaa laulua on päästy kuulemaan jo paitsi muissa pohjoismaissa ja Saksassa niin myös Japanissa.

Selkeästi kovimman fanituksen kohteena Ida Elina on kotimaansa kamaralla ollut toistaiseksi kouluissa.

– Se on positiivisella tavalla käsittämätöntä. Nimikirjoitusjono on joka konsertin jälkeen todella pitkä, Ida Elina myhäilee.

– Hienoahan se on!

Ida Elinan musiikillisia esikuvia ovat olleet muun muassa Michael Jackson, Pharrell Williams ja Sia. – Pienenä kuuntelin lähinnä kuoromusiikkia. Pop-musiikkiin heräsin varsin myöhään. Sitten ihastuin kovasti Michael Jacksonin musiikkiin.

Ida Elinan seuraavan albumin kappaleiden kirjoittaminen on jo käynnissä, mutta sitä ennen – aivan pian – on siis tulossa ulos joululevy. ● joulu Mielelle • www.kummit.fi

61

kuMMiViEraSkYnä Minna Kuukka tekee Radio Novan aamuohjelmaa maanantaista perjantaihin klo 6 –10 yhdessä juontajakollegansa Aki Linnanahteen kanssa. Siviilissä häärii äitinä 10-vuotiaille kaksosille, tytölle ja pojalle, joiden kanssa mm. pelaa Pokémonia.

Ä

Pokémon-äiti

iti, Sun kannattaa kyllä pyydystää toi Drowsee, sillä on niin hyvä äkspee, ja ainahan sä voit powerupata tai ehkä jopa evolata sen. Bätleihin ei kato kannata mennä liian alhaisella äkspeellä. Onks sulla itemsseissä yhtään luremoduulia? Jos ei, niin voisit ehkä shopata, kun sulla on sen verran koinsseja”, juttelee 10vee-poika. Viesti on aivan selkeä, joka sana ymmärretty.

taen. Siinä jutellessa ilmestyy rouvan olkapään viereen harvinainen Hypno, eikä tilanteessa millään kehtaa osoittaa puhelimella ja alkaa huiskia Poképalloja rouvaa kohti.

Pelaajalla on pelissä myös munia, jotka aukeavat, kun pelaaja on liikkunut tietyn määrän kilometrejä, ja sehän Pokémon-äitiä ilahduttaa. Peliä ei voi sohvan pohjalta pelata.

Minna Kuukka Yhtä kaikki, iloista yhdessäoloa ja ulkoilua sekä – kyllä: löytämisen riemua.

Pokémon-äiti tässä, hei.

Viime kesänä, lastensa innoittamana ja Toki toisinaan omatunto pistää: ehkä – myönnetään – vähän itsekin kiinnostuneena aikuinen ihminen tällaisen lapsellisuuden pauloissa. latasi ihan tavallinen perheenäiti luuriinsa kovan kohEntäpä sitten? Mitä siitä, jos stressin, kiireen, maakeen kohteena olleen Pokémon Go -pelin. Ja sehän ilmanpalon, nettivihan ja monen muun aikuisasian vei nuoruutensa kömpelöllä Donkey Kong -aikakaupainamilla hartioilla taakka hetkeksi helpottaa tai della viettäneen naisen mennessään. ainakin unohtuu ynnäillessä, että kokoelmasta puuttuu vielä pari Jynxiä tai Psyduckia.

Peli yhdistää herkullisella tavalla oikean elämän ja pelimaailman. Pohjana on Google Maps, ja gps-paiLohtua Pokémon-äidin koukuttumistuskaan tuo kannuksen kanssa oma pelihahmo, avatar, liikkuu myös oman tyttären ihaileva maininta siitä, miten kartalla tismalleen siellä, missä itsekin. kaverinsa (juristi-)äiti on jo päässyt tason 20 tuolle Tarkoitus on käppäillä ulkona Pokémon-hahmoja puolen, ja uutinen norjalaisesta kansanedustajasta, bongaillen. joka oli jäänyt kiinni pelaamassa Pokémonia kesken tärkeän istunnon.

Ja voi pojat, onhan bongailtu.

Rattata on tullut tutuksi kotikadulta. Kauppatorilta löytyy hyvin Poliwagia ja Tentacoolia, ja Zubat nyt on semmoinen örkki, että saattaa koska vaan tulla vastaan vaikka raitiovaunussa.

Työpaikan neukkarissa pitää vaivihkaa palaverin alussa ottaa talteen pari Magikarppia.

Lasten kanssa Pokemon-reissuilla ja -iltakävelyillä on kierretty milloin Töölönlahtea, milloin Suomenlinnaa. Pyörisiköhän sotamarsalkka Ehrensvärd hautapaatensa alla, jos tietäisi sen vieressä sijaitsevan Pokéstopin, josta voi kerätä mm. Poké-öttiäisten pyydystämiseen tarvittavia Poképalloja?

Helsingin keskustan parhaassa Pokémon-pisteessä, Ruttopuistossa, pitää selvittää hämmentyneelle amerikkalaisrouvalle, miksi nuoriso siellä istuu pitkin nurmikkoa ja hortoilee ympäriinsä puhelimiinsa tuijot-

62

www.kummit.fi • kummivieraskynä

Pokémon-äidin syntymäpäivän iltana, keskellä katua, puhelimen näytöllä räksähtää rikki 10 kilometrin kävelysuorituksella ansaittu virtuaalimuna.

10-vuotiaat kaksoset työntävät päänsä kiinni äidin luuriin ja pidättävät hengitystään: ”Uskomatonta! Tää peli antoi sulle syntymäpäivälahjaksi Pikatchun, se on ehkä paras, mitä voi olla! Pliis pliis äiti, voitko lahjoittaa ton sun Pikatchun meille?”

Äidin silmät vetäytyvät viiruille. Lempeästi hymyillen hän pudistaa päätään.

Pokémon-äiti rakastaa lapsiaan yli kaiken, mutta kyllä se vaan niin on, että jokaisen on täällä etsittävä omat Pikatchunsa.

Minna

kuMPPanEita

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

HUOM! HUOM! on Kummien uusi kumppani – yhteistyön merkiksi asunnonostajille annetaan pehmonalle uuteen kotiin.

Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2016-31.12.2016 myydyistä Gefilus- tuotteista 3 senttiä/ tuote Kummeille. Oriola jatkaa niin ikään yhteistyötään Kummien Joulu Mielelle -konsertissa.

Click Henkilöstöpalvelut Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

ELIXIA ELIXIA on Kummien yhteistyökumppani Joulu Mielelle -kampanjassa.

Laakkonen

Laatukoru

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja tänä vuonna yhteistyön avulla tuetaan lasten sydänkirurgiaa Suomessa.

Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2016 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Reweb Oy

Tallink Silja Oy

Vakuuttava.fi on Reweb Oy:n omistama verkkosivusto, jonka avulla asiakas voi tehdä vakuutusten kilpailuttamisen paljon helpommaksi. Reweb Oy lahjoittaa rojaltikeräyksenä 01.06.2016–01.06.2017 välisenä aikana 20 senttiä jokaisen vakuutuskilpailutuksen myynnistä.

Tallink Silja Oy lahjoitti viime vuonna 55 600 euroa lasten ja nuorten kirurgiaan.

Monivuotinen Kummien kumppani tukee myös potilasperheiden viihtyvyyttä Kummitristeilyjen avulla. Tallink Silja on yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Vuohelan Herkku Specsavers

Vileda

Vuohelan Herkku

Suomen kaikki Specsavers-yrittäjät ovat mukana Lastenklinikoiden Kummien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut Vuohelan Herkku lahjoittaa jokaisesta 1.5.2016–30.4.2017 myydystä Riisipiirakka-pakkauksesta 5 senttiä Kummeille.

rojaltituotteet • www.kummit.fi

63

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

Anknytningsrelationen mellan missbrukarmammor och deras foster under lupp Vid Åbo universitetscentralsjukhus har man undersökt om en missbrukarmammas anknytningsrelation till fostret kunde förbättras med hjälp av ultraljudsundersökningar.

Forskningens primus motor, docent Eeva Ekholm, fick understöd för undersökningen från Stiftelsen för pediatrisk forskning, som tar emot 30 procent av Barnklinikernas Faddrars icke öronmärkta intäkter.

64

www.kummit.fi • På svenska

I

undersökningen fokuserade man på hur en missbrukarmamma anknyter till fostret under graviditeten och hur relationen mellan mamman och barnet därmed utvecklas.

– Eventuella faktorer som kan inverka är bl.a. mammans depression och förlossningsrädsla, berättar docent inom förlossningsvetenskap och gynekologi, Eeva Ekholm, som för drygt 20 år sedan disputerade i graviditetsfysiologi.

– Så småningom blev jag mer intresserad av ultraljudsundersökningar. På sätt och vis som en följd av det ledde jag sedan en ultraljudsundersökning för missbrukarmammor vid ÅUCS, som inledde undersökningen för ett par år sedan.

Ett incitament för undersökningen var småbarnspsykologen Zack Boukydis, som besökte Finland som föreläsare.

– Han hade genomfört en ultraljudskonsultation i USA, i vilken man undersökte depressiva mammor med målet att kunna påverka anknytningsrelationen mellan mamman och fostret. Hos mig väcktes tanken att kunna använda en mot– Även om de mammor som gått med i undersökningen hade allvarliga och långvariga problem med missbruk var de mycket motiverade och hölls kvar i undersökningen till slutet av graviditeten, berättar docent i förlossningsoch gynekologvetenskap, Eeva Ekholm, som ledde den undersökning som gjordes vid Åbo universitetscentralsjukhus.

Foto: Matti Hannula

svarande ultraljudskonsultation i fall med missbrukarmammor.

Enskild individ En graviditet består av vissa faser då mammans känslomässiga band till fostret växer eller förändras.

– Först är fostret en del av mamman men med tiden börjar hon se fostret som en enskild individ, åtskild från henne själv. I en interaktiv ultraljudsundersökning iakttar man tillsammans med mamman hur fostret är byggt och dess ställning i livmodern. Därefter följer man med fostrets rörelser och aktivitet i livmodern.

Dessutom fokuserar man på de känslor och tankar som väcks hos mamman när hon får följa med fostret, berättar Ekholm.

– Vi var också mycket nyfikna på att veta vad mammorna vill att man tittar på med ultraljud. Bland annat babyns ansiktsdrag var något som intresserade dem mycket. Vi försökte också leda in mammornas uppmärksamhet på fostrets rörelser och dygnsrytm.

En särskild graviditetsdagbok utvecklades för undersökningen. Dagboken planerades av docent i barnpsykiatri, Marjukka Pajulo, som drog studien tillsammans med Ekholm.

Ett uppvaknande kunde märkas Cirka etthundra riskmammor hade på grund av missbruksproblem remitterats från moderskapspolikliniken till undersökningen.

– Största delen av mammorna som blev erbjudna undersökningen ville delta.

När de sedan slumpmässigt delats in i en vanlig kontrollgrupp och en ultraljudsgrupp återtog cirka tio procent av dem som placerats i den vanliga gruppen sitt deltagande, säger docent Ekholm beklagande.

– Men även om de mammor som gick med i undersökningen hade allvarliga och långvariga missbruksproblem var de mycket motiverade och hölls med i undersökningen ända till slutet av graviditeten.

Deras depressionspoäng sjönk också i och med att graviditeten framskred.

Undersökningen hade ingen verkan på ångest i någondera gruppen. Forskarna såg dock hur mammorna alltmer började fundera över saker med babyn i fokus.

– Någon form av uppvaknande hade hänt.

Också annan användning – Vi reder ut huruvida man inom den offentliga sjukvården kunde använda ultraljudsbilder för att väcka sinnebilder vid riskgraviditeter då vår undersökning ser ut att tala för ett dylikt tillvägagångssätt, konstaterar Ekholm.

– Den här metoden kunde också vara användbar om utvecklingen av anknytningsrelationen under graviditeten blir på hälft till exempel på grund av prematur förlossning. Det ser nu ut att bli ämnet för nästa undersökning, konstaterar Ekholm. ●

Den här gången intog Isac scenen två gånger. Han var gästartist först i Alex Mattsons och sedan i Tungewaag & Raabans låt. Foto: Tomi Palsa

Livet för Barnkonserten för första gången i Esbo

Isac Elliot deltog igen för att hjälpa Faddrarna Den drygt tjugoåriga Livet för Barn-konserten hade innan denna höst alltid hållits i Helsingfors, först ett tiotal gånger på Olympiastadion och därefter på Hartwall-arenan. Nu var det dags för den 22:a konserten och platsen var Metro-arenan i Esbo. Hallen var proppfull, stämningen på topp och scenen intogs av merparten av dagens toppartister.

T

onårsstjärnan Isac Elliot var med i höstens Livet för Barnkonsert redan för fjärde året i rad. Isac hade sedan konserten för ett år sedan skjutit iväg på längden ordentligt. Mycket annat har han också varit med om under det gångna året.

– Jag har gjort mycket sådant som inte syns utanpå och saker och ting har förändrats i en sådan riktning att jag inte längre är en barnartist, sade han.

Ett album som spelas in i USA och som skall distribueras internationellt håller på att bli färdigt. Isac var på väg till Chicago och Detroit genast efter Livet för Barnkonserten för att förbereda det hela.

– Vi flyttade fram avfärden med ett par dagar på grund av den här konserten. Vi kommer att åka runt till tiotals radiokanaler. Det är fart på. Ser bra ut.

Ambitiöst mål I slutet av året fyller Isac 16 år. Han började just i gymnasiet.

– Jag borde vara lite mera i skolan än vad jag var i högstadiet. Men jag går på musiklinjen och när jag till exempel tillbringar två veckor i Los Angeles för att skriva musik får jag det till godo som en kurs. Jätteschysst. Dessutom jobbar jag då

tidsmässigt tio gånger mer för en kurs än alla andra, påpekar Isac.

– Basämnena, matematiken och annat är naturligtvis en annan sak. Där måste jag skärpa mig ännu mer.

Trots att han har mycket jobb med musiken har Isac ett ambitiöst mål att få gymnasiestudierna klara på tre år.

– Det kan naturligtvis hända saker som ändrar på planerna. Det vet man aldrig.

Men gymnasiet måste jag gå och ju fortare jag har det undan desto bättre. Jag har inte ännu några planer för tiden efter gymnasiet utom att musiken skall finnas med i bilden. ”Det är viktigt att hjälpa” Isac har faktiskt varit en regelbunden artist på Livet för Barn-konserterna de senaste åren.

– Jag har också gjort mycket annat välgörenhetsarbete. Det är viktigt att hjälpa om man har möjlighet. Det kräver inte mycket, i synnerhet om man själv har det bra, betonar han.

– Faddrarnas ’Elämän kevät’-konsert för tre och ett halvt år sedan var min första stora spelning. Den gav mig en bra start här i Finland. Faddrarna har hjälpt mig mycket. Jag hoppas att jag å min sida kan hjälpa Faddrarna och de människor som de hjälper. ● På svenska • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Keilailua ja konsertteja kuluvan Kummitvuoden lopulla Lastenklinikoiden kummeilla on tämän vuoden lopulla vielä muun muassa seuraavia tapahtumia: 27.10.2016 Kummit Bowling, Ruusula, Helsinki Kummien keilatapahtumat keräävät yritysjoukkueet kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi. Tämän syksyn Kummit Bowling järjestetään viime vuosien tapaan BowlCircus Ruusulassa Helsingissä.

23.11.2016 Joulu Mielelle -konsertti Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummit-vuoden loppuhuipennukseksi ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa Espoossa, Metro Areenassa.

Konsertti esitetään sunnuntai-iltana 11. joulukuuta MTV3-kanavalla.

8., 13. ja 17.12.2016 Kummien joulu -kirkkokonsertti, Oulu, Kuopio ja Helsinki Kummien joulunajan tapahtumavalikoimaan tulivat viime vuonna uutuutena mukaan kirkkokonsertit.

Tänä vuonna sellainen järjestetään Oulussa (8.12.), Kuopiossa (13.12.) ja Helsingissä (17.12.).

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistä löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • tapahtumaopas

Kummit KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Toimitus

Primastory Ky Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Kummit-lehti Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Tilaukset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, ilmoitukset@kummit-lehti.com

Ilmoitukset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, ilmoitukset@kummit-lehti.com

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Painopaikka

Forssan Print Oy

Paperi

MY Brite gloss 80 g/m2

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Projektipäällikkö (Tampere, Oulu)

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektipäällikkö (Turku, Kuopio)

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Hallinto- ja talous- Kaisa Latva-Rasku assistentti Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi Projektikoordinaattori

Rudolf Donner (määräaikainen)

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi info Kummit verkossa

www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

ESSÄ TEEMME IHMEITÄ T YHDESSÄ TEEMME IHMEITÄ TÄ EITÄ T YHDESSÄ TEEMME IHMEITÄ YHDESSÄ TEEMME TÄ MME IHMEITÄ T TÄ YHDESSÄ TEEMME IHMEITÄ YHDESSÄ EITÄ TÄ T YHDESSÄ TEEMME IHMEITÄ YHDESSÄ TEEMME EMME IHMEITÄ YHDESSÄ TEEMME IHMEITÄ TÄ T YHDESS SSÄ TEEMME IHMEITÄ T YHDESSÄ TEEMME IHMEITÄ TÄ T Y TÄ E IHMEITÄ TÄ T YHDESSÄ TEEMME IHMEITÄ YHDESSÄ TE HDESSÄ TEEMME IHMEITÄ TÄ T YHDESSÄ TEEMME IHME Ä Ä TEEMME IHMEI Ä YHDESSÄ TEEMME IH ESSÄ TEEMME IHMEITÄ ____________ ____________ IHMEIT YHDESSÄ TEEMME 23.11.2016 METRO AREENA konsertti ____________ ____________ MME IHMEITÄ YHDESSÄ YHDESSÄ TEEMME IHMEITÄ YHDESSÄ TEEMME IHMEITÄ YHDESSÄ TEEMME IHMEITÄ YHDESSÄ TEEMME IHMEITÄ ME IHMEITÄ YHDESSÄ T YHDESSÄ TEEMME IHMEITÄ YHDESSÄ TEEMME IHMEITÄ Y MME IHMEITÄ YHDESSÄ HYVÄNTEKEVÄISYYS

Lastenklinikoiden Kummit ry:n perinteinen joulukonsertti järjestetään tänä vuonna Espoon Metro Areenalla. Tervetuloa kokemaan kirkkaimpien artistitähtien loiste livenä ja tukemaan samalla kaikkien Suomen lastenklinikoiden toimintaa!

Konserttilähetys esitetään MTV3:lla su 11.12. klo 20–22.

Tapahtumatiedot ja joululahjoitukset: kummit.fi

Liput: permanto 32,50 € (palkkioineen) Liput nyt myynnissä: ticketmaster.fi

Kummien Joulu Mikael Agricolan kirkossa 17.12.2016 Lastenklinikoiden Kummit ry:n tunnelmallinen joulukonsertti lauantaina 17. joulukuuta klo 18:00-19:30 Mikael Agricolan kirkossa, Helsingissä.

Konsertissa esiintyvät Paula Koivuniemi, Jannike, Marita Taavitsainen, Mikael Konttinen ja Cantores Minores Koulutusryhmien kuoro.

Liput: 27,50 € ticketmaster.fi Lämpimästi tervetuloa!

PSST... Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex® Soft&Fresh Ltd Edition Kummit -liinasta 0,10€ lasten ja nuorten mielenterveystyön hyväksi.

Myymälöistä löytyy syksyn 2016 aikana Wettex Soft&Fresh Ltd Edition Kummit-liinaa, jonka kuosi on tänä vuonna sydän ja väreinä pinkki sekä limenvihreä. Hyväntekeväisyyskampanjassa on mukana myös muita suosittuja Vileda-tuotteita: uudistunut Vileda SuperMocio moppi ja sanko sekä STEAM höyrymoppi.

Keräyspotti lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi on kasvanut vuosien saatossa jo lähes 90.000 euroon. Ja tänä vuonna potti vain kasvaa!

www.vileda.fi

Seuraa meitä