Kummit-lehti 3_2015

kummit L AS T E N KL I N I K OI D E N KUMMI T RY : N LEHTI

El채m채 Lapselle -illassa A-luokan artistikaarti Nuorisopsykiatrian asiantuntijan puheenvuoro Hauras Venla antoi ennusteille piut paut JULISTEESSA Sanni

ENERGINEN ELASTINEN

3/2015 www.kummit.fi

12–17 Loimaalaiselle Venla Hongistolle ei annettu kovinkaan paljon mahdollisuuksia selviytyä edes syntymästään. Jo sikiövaiheessa todettu ja sittemmin diagnosoitu harvinainen luustotauti, osteogenesis imperfecta, aiheutti muun muassa kehnosti kehittyneet kylkiluut, jotka eivät tulisi antamaan tarpeeksi tilaa omalle hengitykselle.

Vanhemmat, Henna Saario ja Osmo Hongisto, menivät synkissä tunnelmissa synnyttämään. Mutta vauva selvisi. Viime kesänä Venla täytti kuusi vuotta ja on nyt reipas esikoululainen.

Venlan selviytymistarinan voit lukea tästä lehdestä.

2

www.kummit.fi • Sisältö

kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

TÄSSÄ LeHDeSSÄ numero 3/15 • 19. vuosikerta www.kummit.fi

LASTenkLInIkOIDen kuMMIT ry:n LeHTI

HenkILöT:

8 –11

44

ELÄMÄ LAPSELLE Seitsemän sivua superkonsertista

8

EILA LAUKKANEN Nuorisopsykiatrian asiantuntija kertoo

52

12

VENLA HONGISTO Vaikea-asteinen luustotauti ei lannista

STADIN TURVAKSI Kummit taas mukana torilla

56

24

ELASTINEN Kummien energinen hallitusjäsen

KUMMIT-GOLF Lähes 30 000 euroa pikkupotilaille

32

MIRA LUOTI Suosikkiartistista tuli aktiivikummi

kuMPPAnIT:

vAkIOPALSTAT: 3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

5

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

20

HOTELLI HELKA Alkuperäistä arvopohjaa arkeen

30

TALLINK SILJA Kummiristeilyllä oli taas tungosta

18

38

NESTE Myös Kärpät maalaa nyt Kummeille

PIENI HETKI Tunnelmapala klinikalta

34

39

TIVOLI SARIOLA Jo kolmas hieno kumppanuuskesä

KESKIAUKEAMAJULISTE Sanni

37

40

HELSINKI CUP Kummit mukana jalkapalloturnauksessa

HANNA-KUMMIN VIISAAT VALINNAT Hanna Partasen reseptivinkit

60

42

AUTO-BON Citroën-koeajoista rahaa Kummeille

KUMMIVIERASKYNÄ Mervi Kallio

63

55

ALD VAIHTOAUTOT Kummeille viidesosa huutokauppahinnasta

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

64

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

66

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä tulevat tapahtumat

66

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

TAPAHTuMAT: 23

KESÄKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET Syyssade tuli kuin tilauksesta

26

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI Tilaisuus eduskunnan Kansalaisinfossa

KULMAKIVET TIEDOSSA

Professori Eila Laukkanen on pitkän linjan tekijä nuorisopsykiatriassa.

26 –29

MINISTERI MÄNTYLÄ TOI TERVEISENSÄ

Järjestöt ja asiantuntijat kerääntyivät kertomaan, miten lasten ja nuorten hyvinvointi on hoidettava.

44–50

KANNEN KUVA: MATTI HANNULA

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 15,36 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

ELÄMÄ LAPSELLE 21. KERRAN

Hieno summa taas kasaan konsertilla.

56–59

HIRSALASSA TEHTIIN TAAS HYVÄÄ Teemu Selänne toi tällä kertaa Sirpavaimonsakin golfaamaan.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

KUVA: JOJI SHIMAMOTO, TOKIO

59°54’14.0”N 24°41’52.6”E Silja Land, Silja Symphony

”Maailma on ihmeellinen paikka, kun uskaltaa käyttää omaa mielikuvitusta ja luoda jotain omin käsin.”

NÄE RISTEILY UUSIN SILMIN. Kolme valokuvaajaa eri puolilta maailmaa. Neljä päivää ja neljä yötä Itämeren kauneuden keskellä. Ensiristeily, joka saa sinut näkemään asiat uusin silmin.

Seuraa valokuvaajien matkaa ja varaa omasi silja.fi/uusinsilmin Tallink Silja Oy on Lastenklinikoiden yhteistyökumppani.

PÄÄTOIMITTAJALTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Vauhdikas syksy menossa

Fartfylld höst på gång

”Syksy on saapunut, ja sen tietää siitä, että on Elämä Lapselle -konsertti”. Näin hienosti muotoili fiiliksiään Antti Tuisku, yksi konserttimme tähdistä lehdistötilaisuudessa 16.9 Hartwall Arenalla. Konsertti oli onnistunut, ja järjestäjinä olemme toki iloisia, että nyt järjestyksessään jo 21. konsertti pitää näin hyvin pintansa ja on vuosi vuodelta suositumpi. Lahjoituksia tuli puheluiden ja tekstiviestien kautta yli 250 000 euroa.

”Hösten är här och det vet vi av att Livet för Barn-konserten är här”. Så här bra uttryckte en av konsertens stjärnor, Antti Tuisku, hur han kände det på presskonferensen på Hartwall Arenan 16.9.

Konserten var lyckad och som arrangörer är vi glada att Livet för barn-konserten, som i år var den 21:a i ordningen, så här bra håller ställningarna och att konserten varje år är allt populärare. Det kom in över 250 000 euro i donationer genom telefonsamtal och via sms.

Hyväntekeväisyyskonserttiemme kirjo on tänä syksynä varsin laaja.

Lokakuussa toteutamme Tapiolasalissa Espoossa Kummit Stars -konsertin lapsille ja koululaisille. Enemmän aikuiseen makuun on marraskuun 24. päivänä Logomossa Turussa taltioitava Joulu Mielelle -konsertti. Siellä tulevat esiintymään muun muassa Katri-Helena, Anna Eriksson, Pirkka-Pekka Petelius, Brittien Talent-kilpailun voittaja Jack Pack, Suvi Teräsniska, Waltteri Torikka, Elias Kaskinen, Benjamin, Rajaton ja iso Turun konservatorion kuoro. Joulukuussa laskeudutaan talven ja joulun tunnelmaan kirkkokonserteissamme: Kummien Joulu Temppeliaukion kirkossa 3.12 ja Oulun kirkossa 10.12. Kaikkiin näihin konsertteihin liput ovat myynnissä Lippupisteen kautta. Lisää tietoa konserteista löytyy Kummit.fi-sivuiltamme.

Utbudet av välgörenhetskonserter är mycket brett den här hösten.

I oktober ordnar vi en Kummit Stars-konsert för barn och skolelever i Tapiolasalen i Esbo. Joulu Mielelle-konserten, som bandas in i Logomo i Åbo den 24 november, är mer i vuxensmak. På konserten uppträder bl.a. Katri-Helena, Anna Eriksson, Pirkka-Pekka Petelius, Jack Pack, som vann talangtävlingen Britain’s got talent, Suvi Teräsniska, Waltteri Torikka, Elias Kaskinen, Benjamin, Rajaton och den stora kören Turun konservatorion kuoro. I december landar vi i vinter- och julstämning med våra kyrkokonserter: Kummien Joulu i Tempelplatsens kyrka 3.12. och i Uleåborgs kyrka 10.12. Biljetterna till alla dessa konserter kan köpas via Lippupiste. Mera information om konserterna hittar du på våra internetsidor, kummit.fi.

Tapahtumat ovat Lastenklinikoiden Kummit ry:n keskeinen varainhankintakeino, mutta lähes yhtä Evenemangen är Barnklinikernas Faddrar r.f.:s tärkeitä ovat kumppanuudet yritysten kanssa sekä centrala metod för att samla in medel. Partnerkauttamme sairaaloille tueksi tarkoitetut testamenskapen med företag samt testamenten som via tit. Näiden avulla voimme auttaa kaikkia lastenklioss går till stöd för sjukhusen är dock nästan lika nikoita ja Lastentautien tutkimussäätiötä pitämään viktiga. Med hjälp av dessa kan vi hjälpa alla barnsuomalaisen lasten ja nuorten terveydenhuollon kliniker och Stiftelsen för pediatrisk forskning att upprätthålla den finländska hälsovården för barn korkealla tasolla vaikeista ajoista huolimatta. och ungdomar på en hög nivå, svåra tider till trots.

Uusi lastensairaala valmistuu Helsinkiin kovaa Anne Knaster vauhtia, ja loppuvuodesta 2017 on tarkoitus avata Byggnadsarbetet med det nya barnsjukhuset toiminnanjohtaja sairaalan ensimmäinen osa. Sairaala on kokonaigår raskt framåt och det är meningen att sjukverksamhetsledare suudessaan valmis vuoden 2018 aikana. Kansahusets första del skall öppnas i slutet av år 2017. laiskeräys sairaalaan on päättynyt. ULS2017-tukiSjukhuset kommer att bli färdigt i sin helhet under yhdistys keräsi upeat yli 36 miljoonaa euroa, jotta sairaalan rakenår 2018. Medborgarinsamlingen för sjukhuset är avslutad. Stödtaminen saatiin käynnistettyä. Lahjoitukset keskittyvät nyt Kummien föreningen ULS2017 samlade in en fantastisk summa på drygt 36 miljoner euro för att byggandet av sjukhuset skulle kunna inledas. kautta erityisesti viihtyvyyteen ja laitteisiin uudessa sairaalassa. Tarve on valtava. Olemme valmistautuneet vastaanottamaan konkreettiDonationerna koncentreras nu via Faddrarna främst till trivseln och sia lahjoituksia, kuten uusia leluja, kirjoja, tekniikkaa, pelejä, kalusutrustningen på det nya sjukhuset. Behovet är enormt. Vi har förberett oss på att ta emot konkreta donationer såsom nya leksaker, teita jne. Ole yhteydessä meihin, jos sinulla on mahdollisuus auttaa! böcker, teknik, spel, möbler, etc. Ta gärna kontakt med oss om du har möjlighet att hjälpa!

Syyskautemme on vauhdikas, ja varainhankinnan lisäksi olemme aktiivisesti mukana myös vaikuttamassa lasten ja nuorten paremVår höstsäsong är fartfylld och utöver insamlingen av medel är vi paan henkiseen hyvinvointiin. Kummit toimi aloitteellisena järjestäaktivt med och påverkar förbättrandet av barns och ungas mentala jänä kooten yhteen lastensuojelu- sekä lasten kanssa toimivat järjestöt Eduskunnan kansalaisinfoon 21.9. Siellä aiheenamme oli ”Lasvälmående. Faddrarna fungerade som initiativtagande arrangör och ten ja nuorten hyvinvointi Suomessa – mihin resursseja kannattaa samlade barnskyddsorganisationer och organisationer som arbetässä taloustilanteessa suunnata?” Järjestöillä on jo nyt runsaasti tietar med barn till ett medborgarinfotillfälle i Riksdagen 21.9. Våra toa siitä, mihin vaikuttamalla saavutetaan parhaita tuloksia. Niukämnen var ”Barns och ungas välmående i Finland – vart lönar det sig att rikta resurserna i detta ekonomiska läge?” Organisationerna koja resursseja ei voida jakaa tasaisesti kaikkiin hankkeisiin, vaan tulisi keskittyä niihin osa-alueisiin, joilla tulokset ovat mitattavissa har redan nu rikligt med information om var man skall påverka för ja osoitettavissa. Tästä enemmän sivuilla 26–29. att få bästa resultat. Knappa resurser kan inte fördelas jämlikt till alla projekt utan man måste koncentrera sig på de delområden där Mukavaa syksyä! resultaten kan mätas och påvisas. Mer om detta på sidorna 26-29.

Och du kommer väl ihåg att det i Kummit-tidningen alltid också finns artiklar på svenska. Denna gång hittar du dem på uppslaget 64-65.

Trevlig höst!

Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Tuemme Kummien toimintaa Yhteiskunnasta huolehtiminen on meille tärkeää

Staples on maailman suurin toimiston tarvikkeiden toimittaja. Sen lisäksi, että tarjoamme asiakkaillemme kaikki työpaikalla tarvittavat tarvikkeet, haluamme myös kantaa vastuumme – koska menestyvä liiketoiminta on enemmän kuin vain myyntiä ja voittomarginaalia. Se on myös vaikuttamista positiivisesti yhteisöihin, joissa elämme, ihmisiin, joiden kanssa toimimme sekä ympäröivään luontoon.

Jo 4. vuonna peräkkäin Lastenklinikoiden Kummit on ollut yksi työntekijöidemme valitsema hyväntekeväisyyskohde. Kannustamme myös yhteistyökumppaneitamme sekä asiakkaitamme antamaan takaisin yhteisöille – koska toimillamme on väliä.

KAIKKEA TOIMISTOOSI YHDESTÄ PAIKASTA

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (15,36 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIAnTunTIJA kerTOO TekSTI ja kUvaT MATTI HAnnuLA

”Psyykkisesti sairaan nuoren hoito ja kuntoutus on vuosien prosessi”

Eila Laukkanen tuntee nuorisopsykiatrian kulma- ja kompastuskivet

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

nykyään on vallalla näkemys, että nuorten psykiatrisen hoidon tarve vähenee, jos myös perhettä tuetaan ja jos ongelmiin puututaan ajoissa. nuorisopsykiatrian professori, ylilääkäri eila Laukkanen on toista mieltä.

– Tosiasia on, että nuoruusiässä tapahtuu psyykkistä sairastumista myös hyvissä olosuhteissa, ja tuo joukko on hyvän psykiatrisen hoidon tarpeessa, hän sanoo 30 vuoden kokemuksella.

Professori Eila Laukkasen työhuone on Alavan sairaalassa Kuopiossa. Eemil Halosen pronssinen Elämän liekki -veistos koristaa sairaalan etupihaa.

L

AukkAnen On SIIS TODeLLA pitkän linjan tekijä nuorisopsykiatriassa.

– Pohjakoulutukseltani olen aikuispsykiatri, mutta erikoistuin sen jälkeen nuorisopsykiatriaan, jonne jäin saman tien, hän kertoo taustoistaan.

Satakunta kilometriä Kuopiosta luoteeseen sijaitsevalla Keiteleellä syntynyt Laukkanen kävi lukion Kuopiossa ja pääsi Kuopion korkeakoulun (vuodesta 1984 Kuopion yliopisto, vuodesta 2010 Itä-Suomen yliopisto) ihka ensimmäiselle lääketieteen kurssille.

Hän oli nuorena lääkärinä vuonna 1986 perustamassa nuorisopsykiatrian avohoitoyksikköä Kuopion yliopistolliseen sairaalaan ja on ollut mukana useissa alan tutkimusprojekteissa.

– Nuorisopsykiatrinen työ on siinä mielessä kivaa, että täältä lähtee reippaita nuoria menemään elämässään eteenpäin, Laukkanen kertoo.

– Joskus harvoin nuorelta saa kiittävääkin palautetta. Kertoo melkoisesta kypsyydestä, jos nuori pystyy olemaan kiitollinen saamastaan avusta.

Laukkasen mielestä hyvä nuorisopsykiatrinen hoito on perheen aikuisen mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä.

– Ja toisinpäin: jos perheen nuori voi huonosti, siitä kärsii koko perhe.

Monipuolisia tehtäviä Laukkanen, jolla on myös psykoterapeutin koulutus, väitteli tohtoriksi vuonna 1993 psyykkisten ongelmien vaikutuksesta nuoren seksuaalisesti kypsyvään kehoon. Vuodesta 2010 hänellä on ollut professuuri Itä-Suomen yliopistossa. Sen ohessa Laukkasella on ylilääkärin virka Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Hänen työhuoneensa on Alavan sairaalassa Kuopiossa.

Laukkanen myös opettaa erikoistuvia lääkäreitä ja kandidaatteja.

– Lähinnä niissä yhteyksissä tapaan potilaitakin. Varsinaista kliinistä työtä en tällä hetkellä nuorisopsykiatriassa tee, Laukkanen kertoo.

– Teen jonkin verran työnohjausta, menen tarvittaessa mukaan vaikeisiin tilanteisiin, käyn osastoilla ja avohoidoissa arviointitiimeissä. Ylilääkärinä tärkeimpiä tehtäviäni on pitää oman yksikköni puolia, linjata, mihin me työmme kohdennamme, rakentaa yhteistyötä ulospäin sekä pitää huolta henkilöstön koulutuksesta, työnohjauksesta ja hyvinvoinnista.

KYSin nuorisopsykiatriassa työskentelee lähes sata henkilöä.

– Osastohoitoa, monentyyppistä avohoitoa, tutkimustyötä, koulutusta, Laukkanen luettelee tehtäväkenttää.

Alavan sairaalan kahdessa ylimmässä kerroksessa on KYSin nuorisopsykiatrian avohoitoyksikkö.

KYSin nuorisopsykiatrialla on avohoitotiimi myös Siilinjärvellä sekä kaksi osastoa Julkulan sairaalassa Kuopiossa.

– Nuorimmat osastopotilaat ovat 13-vuotiaita, mutta avohoidossa on 14–20-vuotiaita, Laukkanen kertoo. avohoitopainotteisuus on hyvä asia Tuoreimman, viitisen vuotta sitten tehdyn kartoituksen perusteella noin 10 prosenttia suomalaisista nuorista tarvitsisi psykiatrista hoitoa. Niistä puolet

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

terveydenhoitohenkilöstön pitäisi kohdata nuorisopsykiatrian erikoishoidossa.

– Todennäköistä on, että kaikki hoidon tarpeessa olevat eivät tuota hoitoa saa, sillä osa ei joko hakeudu tai ei pääse hoitoon, Laukkanen toteaa.

– Nuorisopsykiatriseen tutkimukseen pääsee helposti, mutta pitkäjänteisen hoidon järjestyminen on jo vaikeampaa.

Vuosien 2002–2010 välillä oli nuorisopsykiatrian avohoitopotilaiden määrä kasvanut valtakunnallisella tasolla 67 prosenttia.

– Henkilöstön määrä ei valitettavasti ole lisääntynyt samaa vauhtia, Laukkanen huomauttaa.

– Potilasmäärän kasvu selittyy tietysti osittain sillä, että nuoret osaavat nykyään paremmin hakeutua hoidon piiriin. Mutta kyllä hoitopalvelutkin ovat minun pitkän työurani aikana valtavasti lisääntyneet.

Suuri muutos on viime aikoina tapahtunut siinä, että on siirrytty avohoitopainotteisuuteen, mikä on nuoren kannalta erittäin hyvä asia. On myös lähdetty kehittämään ns. välimaastopalveluja.

Hoitoon on alkanut hakeutua myös nuoria, joiden toimintataso on erittäin heikko. He ovat neuvottomia ja kyvyttömiä eivätkä pysty hyödyntämään normaalia avohoitotoimintaa. Silloin tarvitaan paljon alustavasti kuntouttavia toimenpiteitä, ja vanhempien hoitaminen nuoren hoitamisen ohessa on tietenkin tärkeää.

– Mutta osa nuorista tulee hoitoon yksin, muun muassa täällä Kuopiossa opiskelevat. Silloin hoito ei kohdistu perheeseen vaan pelkästään kyseiseen nuoreen. Mutta useimmissa tapauksissa lähiverkostona on tietysti paitsi perhe niin myös esimerkiksi koulu tai muu opiskelupaikka, sosiaalitoimi, nuorisotoimi tai erityisnuorisotyö.

Oppilashuolto ja kaveritkin avainasemassa Internetissä on nyt nuorille tarkoitettu, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alun perin tuottama Mielenterveystalo (www.mielenterveystalo.fi), mistä voi katsoa esimerkiksi, mitkä ovat masennuksen tunnusmerkit, onko syytä huolestua, ja jos on, niin mistä saa apua.

– Oppilashuollon terveystarkastuksissa pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota psyykkiseen terveyteen ja mielenterveyteen yleensäkin, Laukkanen sanoo.

– Meille tulevista nuorista aika monessa tapauksessa kaverit ovat menneet puhumaan kouluterveydenhoitajalle, että nyt on kaveri pulassa.

Myös vanhemmat ovat tietenkin avainasemassa nuoren psyykkisiä ongelmia tunnistettaessa.

– Joskus perheen kokonaistilanne valitettavasti on niin hankala, ettei sen piiristä löydy motivoijaa hoitoon hakeutumiselle, Laukkanen harmittelee.

– Mitä nuoremmasta henkilöstä on kysymys, sitä oleellisempaa on, että vanhemmat ovat tukemassa hoitoyritystä, jos nuoren olisi saatava apua psyykkisiin vaikeuksiinsa, hän jatkaa.

– On tietysti kipeä asia todeta psyykkisiä ongelmia perheessä.

Syitä lähdetään helposti hakemaan ulkopuolelta, vaikka koko perhe – ja 10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

eritoten nuori itse – voisi tehdä asioiden eteen paljonkin.

Perimästäkin herkkyyttä Toimivat ihmissuhteet niin vanhempiin kuin ikätovereihin ovat nuoren mielenterveyden kulmakiviä.

– Lisäksi pitää olla mahdollisuus koulunkäyntiin ja opiskeluun. Jos ei saa peruskoulua suoritettua, se tulee jossakin vaiheessa olemaan tosi paha kompastuskivi, Laukkanen painottaa.

– Tuohon ongelmaanhan on olemassa tuettuja ratkaisuja, muun muassa sairaalakoulu. Mutta normaalienkin koulujen olisi parhaalla mahdollisella tavalla tuettava psyykkisesti sairaan nuoren yrittämistä.

Professori Laukkanen kertoo törmänneensä tapauksiin, joissa vanhemmat ovat syystä tai toisesta itse saaneet riittämättömästi psyykkistä hoitoa.

– Silloin ilmapiiri perheessä ei tietenkään ole paras mahdollinen nuoren psyykkiselle kehitykselle, hän toteaa.

– Sitä paitsi tiettyihin, nuoruusiässä puhkeaviin vakaviin psyykkisiin ongelmiin on myös perimästä tulevaa herkkyyttä. Silloin on olennaista, miten kasvuympäristö pystyy tukemaan herkkää, stressialtista lasta tai nuorta.

Laukkasen mielestä vanhempien psyykkiset ongelmat eivät yleisesti ottaen saa lasta tai nuorta ajattelemaan sellaisten olevan normaalia.

– Normaalit käyttäytymismallit tulevat kuitenkin tutuiksi esimerkiksi päiväkodissa ja koulussa, hän sanoo.

– Sen sijaan meille tulee hoitoon nuoria, jotka pelkäävät, että heillä on vakava psyykkinen sairaus, koska heidän vanhemmillaankin on. Nuorella on kuitenkin kova tarve olla samanlainen kuin muut ikäisensä ja paljon haaveita siitä, mitä tulevaisuudessa pitäisi tapahtua.

Osuuko leikkuri?

Tuoreen, pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen leikkaukset kohdistuvat melko rajusti terveydenhuoltoon ja tullevat hankaloittamaan myös lasten- ja nuorisopsykiatrian tavoitteita.

å Laukkasella on ollut professuuri Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2010.

Sen ohessa hänellä on ylilääkärin virka Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

– Tosiasia on, että nuoruusiässä tapahtuu psyykkistä sairastumista myös hyvissä olosuhteissa, ja tuo joukko on hyvän psykiatrisen hoidon tarpeessa.

Sijaishuoltopaikan tarvitsevien nuorten joukkokin on viime aikoina huomattavasti kasvanut.

– Siinä on kyse muustakin kuin psyykkisestä sairastumisesta: sosiaalisesta kasvuympäristöstä, elämän tapahtumista tai kenties siitä, ovatko perheen aikuiset saaneet riittävästi tukea tai psykiatrista hoitoa. Tällaisiin asioihin voi etukäteen vaikuttaa, Laukkanen sanoo.

– Nuorelle, jolla on vakavia psyykkisiä ongelmia, pitäisi pystyä tarjoamaan riittävän pitkä sairaalahoito ja sen jälkeen pitkäjänteinen avohoito ja kuntoutus.

Se on kaiken kaikkiaan vuosien prosessi.

á – Nuorelle, jolla on vakavia psyykkisiä ongelmia, pitäisi pystyä tarjoamaan riittävän pitkä sairaalahoito ja sen jälkeen pitkäjänteinen avohoito ja kuntoutus, Eila Laukkanen korostaa.

Selviä signaaleja Vanhempien on syytä huolestua teini-ikäisestä lapsestaan, jos tämän toimintakyky nopeassa tahdissa laskee.

– Toimintakyky on ydinasia, Laukkanen korostaa.

– Normaali kasvava nuori solmii suhteita ikätovereihinsa ja pysyy harrastuksissaan, käy koulua ja hänellä on aktiivi halu mennä eteenpäin, suunnitella lähitulevaisuuden tekemisiään.

Jos toimintakyvyn laskua on havaittavissa, neuvoo Laukkanen vanhempia toimimaan nopeasti.

– On syytä mennä nuoren kanssa asiantuntijan arvioitavaksi, tai toki nuori voi mennä ammattiihmisen pakeille yksinkin.

Nuorille on kehitetty matalan kynnyksen paikkoja, niin sanottuja sihtivastaanottoja.

– Muutaman käyntikerran perusteella sitten todetaan, voidaanko jatkaa entiseen malliin vai onko syytä ohjata nuori tarkoituksenmukaiseen hoitoon.

Myös nuoren runsaasta päihteidenkäytöstä pitää olla huolissaan.

– Ja aina pitää olla huolissaan, jos nuori vahingoittaa itseään, joko viiltelemällä tai altistumalla tuon tuosta erilaisiin vaaratilanteisiin. Väkivaltainen käyttäytyminen tai tappeluille altistuminen ovat niin ikään selviä signaaleja.

– Luulisin, että on vaikea kohdistaa rankkoja säästötoimenpiteitä lapsiin ja nuoriin, joilla on psyykkisiä ongelmia, Laukkanen pohtii.

– Se on suuri eettinen kysymys ja suuri kysyMiten sanoa asiasta lapselleen? mys tulevaisuuden kannalta: nuo lapset ja nuoret ovat kuitenkin tulevia vanhempia ja toivon mukaan Eila Laukkanen korostaa, ettei ole yhdentekevää, myös työmarkkinoilla olijoita, hän toteaa. miten vanhempi tuo omalle lapselleen julki, että – Mutta kokonaisuudessa on terveydenhuollolepäilee tällä olevan psyykkisiä ongelmia. lakin oma tehtävänsä. On etsittävä yhteistyömuotoja, – ”Minua on ruvennut huolestuttamaan tietyt jotta hoito ja kuntoutus pystytään kaikesta huolimatta seikat sinun elämässäsi” lienee aika lähellä oikeaa järjestämään, Laukkanen tuumii. tapaa avata keskustelu, Laukkanen neuvoo.

– Varmasti tulee myös vaatimuksia hoidon – Sen perään voi sitten ehdottaa menemistä tehokkuuden seuraamisesta. Kaikkein epätaloudelyhdessä puhumaan asioista esim. kouluterveydenlisinta on, jos hoitoa tarjotaan katkeilevasti – ’hoidehoitajalle tai koulukuraattorille, jotta saadaan seltaan vain vähän’ -mentaliteetilla –, tai jos kahdessaville, mistä on kyse. kin paikassa tutkitaan perusteellisesti, mutta kukaan Vanhempi voi myös ottaa yhteyttä ammattilaiseen, ei ota vastuuta hoidon järkertoa tilanteesta ja kysyä, jestämisestä. Ne nuoret on onko syytä huoleen. hoidettava, joilla on suurem– Mutta joskus tilanne on niin akuutti, että pitää mat vaikeudet, ja hoidettava Mistä lasten lääketieteen nimenomaan pitkäjänteisesti. vain sanoa lapselleen yksaiheesta haluat lukea Nykykeskustelussa nuokantaan, että nyt meidän on risopsykiatriasta professori lähdettävä päivystykseen.

Kummit-lehdestä Ymmärrän kyllä, jos vanLaukkasta vaivaa, kun luulasiantuntija-artikkelin? laan hoidon tarpeen vähenehemmalta menee tilanteessa Kerro se osoitteessa vän, jos myös perhettä tuekerta kaikkiaan hermot. Silti kummit@kummit.fi taan ja jos puututaan ongeljoka tilanteessa pitäisi mietmiin ajoissa. tiä, mitä lapselleen sanoo. ● Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

11

SeLvIyTyMISTArInA

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

TekSTI MATTI HAnnuLA kUvaT MATTI HAnnuLA, HennA SA ArIOn JA OSMO HOnGISTOn PerHeALBuMI SekÄ vAu ry

venlalla ei pitänyt olla mahdollisuuksia selviytyä edes syntymästään

Hauras mutta herttainen

K

Henna Saarion ja Osmo Hongiston esikoisen todettiin jo sikiövaiheessa sairastavan harvinaista luustotautia, osteogenesis imperfectaa, ja vieläpä vaikeaa tyyppiä. Diagnoosi varmistui myöhemmin, mutta lääkäreiden mukaan todennäköisyys, että vauva selviäisi synnytyksestä hengissä, oli hyvin pieni. Menneenä kesänä venla Hongisto täytti kuusi vuotta, oppi lukemaan ja aloitti esikoulun.

un HennA SAArIO OLI raskausviikolla 20 Loimaan aluesairaalassa rakenneultrassa, vanhemmat lähetettiin sieltä Turun yliopistolliseen keskussairaalaan jatkotutkimuksiin.

– Täällä Loimaalla ultrannut lääkäri ei sanonut siihen mitään syytä, Saario sanoo.

Turussa selvisi, että sikiön reisiluiden kehitys oli rutkasti perässä normaaliaikataulua. Sen vuoksi epäiltiin Downin syndroomaa.

– Lisäksi näkyi ”golfpallo” eli kaikutiivistymää sydämessä, Saario muistaa.

– Sekin kuuluu Downin markkereihin. Tieto ei sinänsä ollut kovin yllättävä, sillä tädilläni on Downin syndrooma.

Saariolle päätettiin tehdä lapsivesipunktio. Sen tulokset olivat luvassa vasta pari viikkoa myöhemmin.

– Mentiin jo aika lähelle viimeistä päivää, jolloin raskauden keskeytys olisi enää ollut mahdollista tehdä.

Punktiotulokset olivat negatiivisia, ja muun muassa sikiön sydämen ja aivojen toiminta olivat täysin normaaleja.

– Lyhytkasvuisuus oli siinä vaiheessa ainoa ”ongelma”. Kun Osmo on 190-senttinen ja minä 170, niin sanottiin vain, ettei lapsesta ainakaan yhtä pitkää tule.

à Venla sai jo vuosi sitten sähköpyörätuolin ja tuli sen kanssa nopeasti sinuiksi.

– Muistan elävästi, kuinka ultranneelle erikoislääkärille siinä vaiheessa yhtäkkiä ”syttyi lamppu”.

Hän juoksutti kirjaavan hoitajan saman tien hakemaan viereisestä huoneesta tietyn kansion, mistä löytyi todennäköinen vastaus: osteogenesis imperfecta.

Sillä oletuksella edettiin raskauden loppuun, ja samalla varmistui, että synnytys tapahtuu sektiolla.

– Sikiö oli sitä paitsi perätilassa, mutta nyt saatiin toinenkin syy sektiolle.

Lamppu syttyi Lapsen tuleva pituus ei kuitenkaan ollut vanhemmille kynnyskysymys. Mutta kun raskauden loppuvaihetta seurattiin normaalia tiheämmällä kontrollilla, alkoi ongelmia ilmetä lisää.

– Joka kontrollissa tuli yksi uusi takapakki. Myös sääriluiden ja käsivarren luut todettiin lyhyiksi, ja sitten alkoivat pitkät kylkiluut jäädä jälkeen kehityksestä, Henna Saario kertoo.

Vähän ennen juhannusta, eli noin kuukausi ennen laskettua aikaa, sikiön kallonmuodossa todettiin ongelmaa, ja lapsivettä oli tullut runsaasti.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

”

Joka kontrollissa tuli yksi uusi takapakki. Myös sääriluiden ja käsivarren luut todettiin lyhyiksi, ja sitten alkoivat pitkät kylkiluut jäädä jälkeen kehityksestä.

Synkissä tunnelmissa synnyttämään Kymmenen päivää ennen synnytystä tehty ultra sai lääkärit kertomaan tuleville vanhemmille todella ikäviä uutisia: lapsi tuskin selviää synnytyksestä hengissä, sillä kehnosti kehittyneet kylkiluut eivät tulisi antamaan tarpeeksi tilaa omalle hengitykselle.

– Siinä vaiheessa piti jo isovanhemmille kertoa, mitä todennäköisesti tuleman pitää, Henna Saario sanoo.

– Sillä tiedolla sitten mentiin synnytykseen. Ajomatka sinä maanantaisena heinäkuun aamuna Loimaalta Turkuun tuntui pitkältä ja sujui melko synkissä merkeissä. Tavallaan tuli jo mietittyä asioita pidemmälle eteenpäin.

– Varsinainen sektio oli nopea: ”9.15 toimenpide alkaa, 9.18 lapsi on syntynyt”.

Tuo lapsi kiidätettiin saman tien sivuhuoneeseen lääkäritiimin käsiin.

– Me emme ehtineet nähdä vauvasta muuta kuin tummahiuksisen takaraivon vihreän liinan keskeltä vauhdikkaasti liikkuneen kätilön käsillä. Emme tienneet, mikä on tilanne, mutta jo muutaman minuutin päästä Osmolle annettiin lupa mennä katsomaan vauvaa, joka oli hengissä, Henna Saario muistelee äitiytensä ensi hetkiä.

– Huuto oli sitä luokkaa, että ajattelin, etteivät vauvan toiminnot voi ihan nollilla olla, kun hänestä tuollainen ääni lähtee, isä puolestaan muistaa.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

”

Vastoin odotuksia hengenvaaraa ei ollutkaan.

Vähän lisähappea ja kipulääkitystä lapsi tosin saman tien kaipasi. Hänestä otettiin heti syntymän jälkeen napaverinäyte, joka lähetettiin geenitesteihin Oulun yliopistoon. Osteogenesis imperfecta -diagnoosi varmistui vasta syys-lokakuun vaihteessa.

– Toki se oli jo ehditty käytännössä todeta ulkoisten piirteiden ja oireiden perusteella, Henna Saario sanoo.

á Venlaa kannateltiin reiluun neljän kuukauden ikään asti koko ajan tyynyn päällä, kuten myös sylikummi Mari Jokinen ristiäisissä.

Takana oikealla Venlan toinen kummisetä Pasi Hongisto.

Tunteiden vuoristorata Hennan ja Osmon tunteet heittelivät ennen Venlan syntymää ja sen jälkeen tietysti laidasta laitaan.

– Uskomattomaltahan se tuntui, he sanovat lähes yhteen ääneen.

– Piti sittenkin alkaa vaihtaa vauvalle vaippaa ja elää muutenkin vanhempien arkea.

Toki Venla-vauva oli kymmenen ensimmäistä viikkoaan sairaalassa.

– Emmehän me tietenkään olleet hommanneet mitään tavaroita, kun luulimme, ettei niille ole tarvetta. Onneksi oli sitten hyvää aikaa hankkia vaunut ynnä muut, ennen kuin Venla pääsi kotiin.

Venla oli ensin neljä viikkoa TYKSissä vastasyntyneiden teho-osastolla ja sen jälkeen viikon Helsingin Lastenklinikalla, minne Suomen OI-lasten hoito on keskitetty. Siellä hän sai ensimmäisen bisfosfonaattihoitonsa. Helsingistä Venla palasi takaisin TYKSiin, mistä hänen oli pikku hiljaa tarkoitus päästä kotihoitoon. Mutta parin päivän kuluttua hän joutuikin lasten teho-osastolle, kun kalkkiarvot laskivat bisfosfonaattien myötä todella matalalle, ja kalkkia piti tiputtaa suoraan suoneen. Lasten teho-osastolla, missä Venla oli viikon, hän sai myös kouristuskohtauksen, ja kun ei voitu varmasti todeta, johtuiko se liian alhaisesta kalkkiarvosta vai oliko kyseessä epileptinen kohtaus, aloitettiin epilepsialääkitys.

ß Venlan osteogenesis imperfecta -tyypitys on kolme eli vaikein hengissä selviävä. Niinpä Venla ei todennäköisesti tule koskaan kävelemään.

Pikkusisko Sonja on Venlan paras kaveri.

mentiin jonkin aikaa TYKSissä A- ja U-sairaalan väliä, Henna hymähtää.

Mutta ilon päivät alkoivat pikku hiljaa ottaa niskalenkin huonoista. Venlan ristiäisiä vietettiin 10. lokakuuta 2009.

à – Kuusi vuotta sitten ei tullut mieleenkään, että Venla voisi joskus olla tässä tilanteessa, tuoreena esikoululaisena, Henna Saario tunnustaa.

– Taas oli tunteiden vuoristoradassa alamäkivaihe, Henna-äiti muistaa.

Teho-osastolta Venla siirrettiin vielä neljäksi viikoksi tavalliselle osastolle. Pari kertaa hän ehti käväistä kotona ”harjoittelemassa” ennen varsinaista kotiuttamista.

– Ensimmäisellä kerralla Venlan oli määrä olla iltayhdeksään asti kotona, mutta meidän pitikin palauttaa hänet etuajassa sairaalaan, kun Osmon isä, jolla oli jo aiemmin ollut ongelmia sydämensä kanssa ja joka oli myös sairaalassa, ajautui henkeä uhanneeseen rytmihäiriötilanteeseen. Siinä sitten

Unet vähissä Jo syntyessään Venlalla oli kahdeksan murtumaa.

Osa niistä oli tullut sikiöaikana ja alkanut parantuakin ennen syntymää, osa oli tullut synnytyksen yhteydessä. Kun Venla oli ensimmäiset viisi viikkoaan selällään, meni takaraivo litteäksi. Sitä korjailtiin puolisen vuotta asentohoidolla. Vanhempia tietysti valmennettiin OI-lapsen hoitamiseen.

– Ensimmäiset varsinaiset ohjeet saimme Helsingissä ollessamme, Henna-äiti kertoo.

– Koska Venla oli esikoisemme, ei hänen haurautensa tuntunut erityisen omituiselta. Enemmän ihmeelliseltä tuntui sitten, kun Sonja reilun vuoden kuluttua syntyi ja häntä saattoi nostella, käännellä ja väännellä ilman, että lapsi meni siitä rikki, Osmoisä naurahtaa.

– Sonjan kanssa todellakin jouduimme uudelleen opettelemaan, miten vauvaa käsitellään, Henna jatkaa.

– Venlaa oli reiluun neljän kuukauden ikään asti kanneltu koko ajan tyynyn päällä. Esimerkiksi isovanhemmille se oli pitkään luonteva tapa tuntea läheisyyttä häntä kohtaan.

Sairaanhoitopiiri järjesti Turun alueelta olevan toisen OI-lapsen ja Venlan vanhempien tapaamisen.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

”

Koska Venla oli esikoisemme, ei hänen haurautensa tuntunut erityisen omituiselta.

Enemmän ihmeelliseltä tuntui sitten, kun Sonja reilun vuoden kuluttua syntyi ja häntä

saattoi nostella, käännellä ja väännellä ilman, että lapsi meni siitä rikki.

– He kävivät tapaamassa meitä TYKSissä, ja saimme heiltä paljon hyviä vinkkejä, Henna ja Osmo kiittelevät.

Eniten heitä oikeastaan työllisti se, ettei Venla syönyt mitään. Ensin hänellä oli puolisen vuotta nenämahaletku, sitten napanappi eli gastrostooma.

– Yölläkin Venlaa piti syöttää nenämahaletkun kautta. Parikin tuntia saattoi kulua yhteen syöttöön.

Omat yöunet jäivät ensimmäisen puolen vuoden aikana todella vähiin, Osmo kertoo.

Venlan epilepsialääkitystä jatkettiin varmuuden vuoksi, kunnes hän täytti kaksi vuotta. Gastrostooma otettiin pois vasta viime joulukuussa.

– Toki se oli jo sitä ennen ollut hyvin vähäisellä käytöllä, lähinnä kipulääkkeitä varten, Henna ja Osmo toteavat.

Iso askel Henna Saario pystyi olemaan ensin Venlan ja sitten Sonjan jälkeen pois töistä äitiyslomien sekä hoitoja opintovapaiden myötä aina tämän vuoden heinäkuun loppuun asti. Elokuussa Venla aloitti esikoulun.

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n järjestämät Junior Games -kisat keräävät joka marraskuu Jyväskylän Hipposhalliin satoja vammaisia tai erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. Venla otti siellä viime vuonna tuntumaa ratakelaukseen.

”

– Se oli iso askel. Kuusi vuotta sitten ei tullut mieleenkään, että hän voisi joskus olla tässä tilanteessa, toteaa Henna, joka itse aloitti elokuussa Ypäjän kunnan palveluksessa koulunkäynninohjaajana.

Hän on vastikään valmistunut kauppatieteen maisteriksi ja on gradua vaille pätevä aineen- ja luokanopettaja. Niihin töihin hänen tavoitteenaan on jossakin vaiheessa siirtyä. Aiemmin Henna kävi päivittäin töissä Espoossa asti.

– Nykyisessä tilanteessa arjen pyörittäminen ei enää olisi sujunut niin pitkien työmatkojen ohessa.

Venla ja Sonja ovat olleet viimeiset pari vuotta osapäivähoidossa päiväkodissa.

– Venlalle suositeltiin päiväkotia, ja ihan hyvin siellä on sujunut. Venlalla on ollut henkilökohtainen avustaja. Vain yksi murtuma on Venlalle päiväkotiaikana tullut; viime keväänä murtui sääriluu.

– Kyllä me tietysti painotimme hoitajille turvallisuutta, kun Venla päiväkotiin meni. Mutta teroitimme heille myös, ettei kannata kovasti itseensä ottaa, jos jotakin tapahtuu, Osmo Hongisto huomauttaa.

Venlan mahdollisia murtumia ei varta vasten kontrolloida. Jos murtumaa epäillään, hakeudutaan hoitoon. Jos jalkojen isommissa luissa on murtuma, on kiire saada Venla sairaalaan, ja ne on kivuliaisuuden vuoksi aina kipsattava. Käsiä ei ole vielä tarvinnut kipsata, vaan silloin murtunut jäsen on tuettu kiinni ylävartaloon ns. tuubiverkolla.

Yli 50 murtumaa Venlalla tiedetään toistaiseksi varmuudella olleen yhteensä runsaat 50 murtumaa. Lantio-alaraajakipsauksia on ollut vajaat kymmenen.

– Kaikista esimerkiksi pikkurillin, varpaan tai kylkiluun murtumista emme välttämättä edes tiedä.

Kaikki nuo runsaat 50 ovat olleet kuvauksella todennettuja, Henna-äiti täsmentää.

Käsimurtumien myötä Venlasta on tullut molempikätinen. Menneen kesän aikana hän oppi lukemaan, ja yhteen- ja vähennyslaskutkin sujuvat jo.

Mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä Venla ei tule koskaan kävelemään.

– Hauraat luut ovat käyrät, eivätkä ne kestä edes seisomista, Henna Saario selvittää.

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

ß Jalkojen murtumat kipsataan.

Lantion-alaraajojen kipsauksia Venlalla on ollut kymmenkunta. Käsien murtumat on toistaiseksi hoidettu ns. tuubiverkolla, jolla murtunut jäsen tuetaan kiinni ylävartaloon.

à Perhepotretissa isä Osmo Hongisto, perheen kuopus Sonja, äiti Henna Saario ja hänen sylissään Venla.

à Venla oppi lukemaan viime kesänä, juuri ennen esikoulunsa alkamista.

Suurin osa OI-lapsista pystyy kävelemään, vain vaikeimmat tapaukset eivät. Venlan OI-tyypitys on kolme eli vaikein hengissä selviävä. Suomessa kyseistä tyyppiä sairastaa kaikki ikäluokat mukaan laskien arviolta 40-50 henkilöä.

– Mutta kolmosen sisälläkin on varsin laaja skaala. Meidän tietääksemme Venla on Suomessa alle 18-vuotiaiden ikäluokasta kaikkein vaikein tapaus, Henna toteaa.

– Urheiluihmisenä sanoisin, että hän on kaiken kaikkiaankin top 5:ssä, sanoo Osmo, intohimoinen suunnistaja. Henna pelaa aktiivisesti koripalloa.

– Koko ajan olen pelannut. Monella pelaaminen jää opiskeluvaiheessa tai viimeistään silloin, kun lapsia alkaa tulla. Minulle ja Osmolle liikunta on tapa saada omaa aikaa. Kun sekä suunnistaessa

että koripalloa pelatessa on keskityttävä olennaiseen, muut asiat häipyvät mielestä. Omat harrastukset ovat myös sosiaalisuuden kannalta tärkeitä, Henna Saario painottaa.

Monta vaaraa Venla Hongisto kehittyy, mutta osteogenesis imperfecta pysyy hänessä.

– Murtumia tulee siis jatkossakin. Toivotaan, että bisfosfonaatti-lääkityksen myötä aiempaa vähemmän, Henna-äiti sanoo.

Ensimmäisen kahden ikävuotensa aikana Venla sai bisfosfonaattia kahden kuukauden välein kolmen päivän ajan, sittemmin puolen vuoden välein. Nykyään Venla käy TYKSissä kerran kuussa yhden päivän mittaisessa bisfosfonaatti-hoidossa, jonka ohjeistaa ja kontrolloi HYKS Lastenklinikan metabolinen luustovastaanotto. Siellä Venla käy kerran tai kaksi vuodessa.

Myös sekä Osmon että Hennan vanhemmat asuvat Loimaalla ja hyvin lyhyellä etäisyydellä.

– On hyvä, että tukiverkko on lähellä, Henna huokaa.

– Kaikki isovanhemmat ovat jo eläkkeellä, ja heistä on ollut paljon apua.

Venlaa on autettava lähes kaikissa toiminnoissa.

Sekä pienikokoisuutensa (nyt n. 72 cm) että hauraiden luiden vuoksi moni asia on Venlalle muutenkin vaikeaa: liian isoa, liian painavaa tai liian korkealla. Ja paikassa, missä joku voi juosta päin, ei Venlan kannata olla. Myös isojen pallojen iskemiä pitää varoa. Niinpä Venlasta ei tule ainakaan pyörätuolikoripalloilijaa. Mutta jos joku vammaisurheilija, niin ratakelaaja kenties. ● Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

PIenI HeTkI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

18

www.kummit.fi • Pieni hetki

Helsingin Lastenklinikka 4.8.2015 kello 14.39 Aivokasvaimen poiston yhteydessä kaksi vuotta sitten halvaantunut ruskolainen Aleksi Soini, 13, oli elokuun alussa käymässä Helsingissä Lastenklinikalla, missä kuvattiin Elämä Lapselle -inserttiä. Siinä Aleksia tuli tapaamaan hänen suosikkiyhtyeensä, rap-duo JVG eli Ville Galle (vas.) ja Jare Brand. JVG myös musisoi privaatisti Aleksille ja hänen omaishoitaja-isälleen Jarille.

Kuva: Juha-Matti Valtonen Elämä Lapselle -konsertista lisää sivuilla 44–50. Aleksin kohtaamisesta kertoo myös MTV:n urheiluankkuri, kummi Mervi Kallio kolumnissaan sivulla 61.

Pieni hetki • www.kummit.fi

19

KUMPPANI

– Viestimällä Kummit-asiaa eteenpäin annamme myös asiakkaillemme mahdollisuuden osallistua hyväntekeväisyyteen henkilökohtaisesti, kertoo Hotelli Helkan johtaja Jukka Räisänen.

Hotelli Helka on Kummien uusi kumppani

Luentotilaisuuksia ja Teemu-nalleja Helsingin Kampissa sijaitsevasta Hotelli Helkasta tuli alkukesästä Lastenklinikoiden Kummien uusi kumppani.

– Saamme samalla tuotua hotellin alkuperäistä arvopohjaa arkeen, sanoo hotellinjohtaja Jukka Räisänen.

20

www.kummit.fi • Kumppani

H

Teksti ja kuvat Matti Hannula

elkahan on valmistunut vuonna 1928 Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen taloksi, ja hotellia operoi nyt Suomen NNKY -liiton omistama Hotelliyhtymä Oy. – NNKY auttaa niin nuoria kuin vähän vanhempiakin naisia monin eri tavoin ja projektein niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, viime marraskuusta lähtien Helkan johtajana ollut Räisänen kertoo.

Laura Schwartz on amerikkalainen ammattilaispuhuja ja kirjailija.

Laura Schwartz otti yleisönsä Helkassa

H

OTeLLI HeLkAn ja Lastenklinikoiden Kummien kumppanuus käynnistettiin näyttävästi viime kesäkuun 16. päivänä bisnesiltapäivällä hotellin tiloissa.

Pääpuhujana lämminhenkisessä seminaarityyppisessä tilaisuudessa oli amerikkalainen verkostoitumisen ja tapahtuma-alan huippuammattilainen Laura Schwartz, joka on ollut muun muassa Valkoisen talon tapahtumajohtajana Bill Clintonin presidenttikaudella (1993–2001). Schwartz on myös toiminut kommentaattorina FOX TV:ssä, CBS:llä ja CNN:llä. Hän on vuonna 2010 kirjoittanut kirjan Syö, Juo & Menesty – Verkostoitumalla huipulle. Tilaisuuden juonsi kummi Kaarina Suonperä. Jannike Sandström esitti Niclas Rosströmin säestyksellä pari laulua. Sitten Laura Schwartz otti haltuunsa salin sekä yleisön.

Hotelli Helka ja Kummit tulevat jatkossa järjestämään lisää vastaavanlaisia tilaisuuksia. ● â Schwartzista innoissaan olivat myös kummit Jaana Puupponen (vas.), tilaisuuden juontanut Kaarina Suonperä ja Heidi Sohlberg sekä Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster.

– Kun aloitin, mietimme uusia hyväntekeväisyysmahdollisuuksia. Lastenklinikoiden Kummit nousi siinä yhteydessä nopeasti esiin. Tämän kumppanuuden myötä lisäämme samalla omaa näkyvyyttämme ja muistutamme olemassaolostamme.

Hulppea startti Hotelli Helkan ja Kummien kumppanuus starttasi hulppeasti kesäkuun 16. päivä bisnesiltapäivällä hotellin tiloissa. Pääpuhujana oli amerikkalainen verkostoitumisen ja tapahtuma-alan huippuammattilainen Laura Schwartz, joka on ollut muun muassa Valkoisen talon tapahtumajohtajana Bill Clintonin presidenttikaudella (1993–2001).

– Jatkossa pidämme Kummit-kumppanuutta yllä kahdella tapaa: järjestämme muutaman kerran vuodessa luentotilaisuuden jostakin teemaan sopivasta aiheesta ja otamme hotelliin kummituotteita myyntiin.

Räisäsen suunnitelmissa on muun muassa vuodenvaihteesta lähtien sijoittaa hotellihuoneisiin Teemu-nalleja ”syötiksi” sekä siihen oheen informaatiota Kummien toiminnasta.

– ”Majoittumalla Helkassa teet aina hyvää” on sloganimme. Ohjaamme liikevoiton hyväntekeväisyyteen. Viestimällä Kummit-asiaa eteenpäin annamme myös asiakkaillemme mahdollisuuden osallistua hyväntekeväisyyteen henkilökohtaisesti, esimerkiksi ostamalla Teemu-nallen hotellista tuliaisiksi.

150 huonetta Pohjoisen Rautatiekadun ja Runeberginkadun kulmassa Helsingin Kampissa sijaitseva Helka on pääkaupungin perinteisimpiä hotelleja. Se on alun perin rakennettu turvapaikaksi maalta kaupunkiin muuttaville naisille. Sittemmin Helkasta on tullut ensin hostelli ja sitten hotelli.

– Suuntaus on viime aikoina ollut sellainen, että pieniä, yksityisiä hotelleja ponnistaa esiin suurten rinnalta. Helkakin sai menneen kesän aikana kasvatettua omaa markkinasiivuaan, Räisänen myhäilee.

Helkan taannoin laajennuttua Pohjoisen Rautatiekadun varrelta Runeberginkadunkin puolelle on hotellissa tätä nykyä 150 huonetta. ”Pimeitä” ravintoloita Suomussalmelta Kainuusta lähtöisin oleva Räisänen on aiemmin työskennellyt Suomessa sekä Restelin että S-ryhmän hotellien palveluksessa. Pietarissa hän oli taannoin vastaamassa ensimmäisen Venäjällä avatun Sokos-hotellin käynnistämisestä.

Pietarissa hän lanseerasi myös ranskalaisperäisen Dans le Noir -ravintolakonseptin, missä näkevät vaihtavat rooleja ei-näkevien kanssa.

– Palkkasimme ja koulutimme oppaiksi näkövammaisia, jotka sitä kautta ikään kuin saivat uuden ja arvokkaamman elämän, Räisänen kertoo.

– Syötävät ja juotavat valitaan etukäteen. Ravintolan ovelta asiakkaat viedään sokkelon kautta ravintolatiloihin, missä on pilkkopimeää, hän selvittää.

– Konseptin kokeilemista täälläkin on mietitty. Vielä en osaa sanoa, johtaako pohdinta konkretiaan. ● kumppani • www.kummit.fi

21

KOEAJAMALLA TUET UUDEN LASTENSAIRAALAN VARUSTELUA. LUE LISÄÄ: www.citroen.fi

CITROËN GRAND C4 PICASSO

PALKITTU TILA- JA PERHEAUTO

& LASTEN YKKÖSVALINTA

VARUSTE-ETUSI NYT 3 600 €!

Grand C4 Picasso PureTech 130 Intensive Business 32 362 €.

Vakiona mm. • 7” kosketusnäyttö • navigointi • pysäköintitutkat • automaattinen ilmastointi • Bluetooth handsfree • HD-panoraamamittaristo • vakionopeudensäädin • koria vasten taittuvat sivupeilit lämmityksellä • mäkilähtöavustin • 645 litran tavaratila.

Business-mallissa lisäksi • peruutuskamera • metalliväri • Xenon-ajovalot • panoraamalasikatto • 17” kevytmetallivanteet • 3D LED -takavalot ja tummennetut takalasit.

Totuus tulee lasten suusta: 7-paikkainen Citroën Grand C4 Picasso on lasten suosikkiauto! Tervetuloa koeajamaan valtavasti tilaa tarjoava ja voitosta voittoon kulkenut tila-autosuuruus. Oletko jo kokenut maailman parhaimmaksi moottoriksi* valitun PureTech-bensiiniturbon suorituskyvyn?

VUODEN TILA-AUTO

VUODEN TILA-AUTO

VUODEN PERHEAUTO

LASTEN YKKÖSVALINTA! 13–14/2014

Kultainen ohjauspyörä 2013 Tila-autot

Grand C4 Picasso PureTech 130 Intensive Business, autoveroton svh. 26 445 € + arv. autovero 5 916,75 € (CO2 116 g/km) = 32 361,75 € + toim.kulut. EU-keskikul. 5,0 l/100 km. Huolenpitosopimus alk. 39 €/kk (15 000 km/v) *International Engine of the World awards 2015, kokoluokka 1.0–1.4. Takuu 3 vuotta tai 100 000 km. Kuvan auto lisävarustein.

Taivas tiesi

Klinikan kesä pantiin pakettiin

Muun muassa vantaalainen Aisha, 4, pääsi nauttimaan Tivoli Sariolan karusellista.

TAPAHTuMA

elokuun pitkä ja lämmin poutainen jakso päättyi 26.8. vettä satoi pitkästä aikaa, ja lämpötila oli pudonnut rutkasti edellispäivästä. Taivas tiesi: Helsingin Lastenklinikan kesäkausi pantiin samana päivänä virallisesti pakettiin. viimeiset ilot ehdittiin nippa nappa ottaa irti klinikan pihalla perinteisin menoin: Tivoli Sariola oli tuonut paikalle karusellinsa ja Pauliina Sjöholm Bello-poninsa. Tällä kertaa Sjöholmin matkaan oli tarttunut myös muutama kana ja kukko. Teltan suojissa oli tarjolla niin pientä suolaista kuin makeaakin. à Tarjoilupöydältä muun muassa Hannun ja Kertun piparkakut katosivat vauhdilla parempiin suihin.

á Vapaaehtoiset Kimmo ja Marja-Leena Lippojoki debytoivat Kummien myyntipöydän takana sisätiloissa poliklinikan aulassa. ä Pauliina Sjöholm oli tällä kertaa ottanut kotoaan mukaansa paitsi ponin niin myös kanoja ja kukkoja, joita tässä Harri-isänsä kanssa ihmettelee kaksivuotias kauttualainen Aapo. à Teemu-nallekin kävi karusellissa, totta kai.

á Espoolainen Maisa, 3, sai ratsastaa Bello-ponilla. Taluttamassa ponin omistaja Pauliina Sjöholm.

Tapahtuma • www.kummit.fi

23

HALLITuS

kummien energinen hallitusjäsen

Elastinen kantaa kortensa kekoon

TekSTI MATTI HAnnuLA kUvaT MATTI HAnnuLA JA TOMI PALSA

kimmo Laiho on nyt ollut puolentoista vuoden ajan Lastenklinikoiden kummien hallituksen jäsen. ”ketä kiinnostaa?!” elastinen on nyt ollut puolentoista vuoden ajan Lastenklinikoiden kummien hallituksen jäsen. ”Ai jaa! enpä tiennytkään.

Mielenkiintoista!”

T

OIMITTAJALLA On OnGeLMA. Kun kirjoittaa Kummit-lehteen henkilöjuttua julkaisijayhdistyksen hallituksen jäsenestä, pitääkö tätä kutsua tekstissä Kimmo Laihoksi vai Elastiseksi. Vai kenties vielä tuttavallisemmin ”Elaksi”?

– Ihan miten vaan. Voit päättää itse, Kimmo ”Elastinen” Laiho antaa luvan, kun kysyn hänen mielipidettään.

Päätän kutsua häntä Elastiseksi. Mitään laajempaa esittelyä hip hop -artistina alun perin tunnetuksi tullut nykyinen musiikkialan monitoimimies ei kaipaa.

Nopea ”kyllä” Elastinen oli vastannut heti myöntävästi, kun häntä taannoin Kummien hallitukseen pyydettiin.

– Suurin huoleni oli, riittääkö se panos, jonka ehdin antaa. Keikat ynnä muut ovat tietysti etusijalla. Uskon kuitenkin, että Kummeja hyödyttää, että olen esillä, ja sitä olen tehnyt parhaani mukaan, hän toteaa.

– Toivon mukaan olen pystynyt antamaan jotakin Kummien hallituksen työskentelylle. Ainakin meillä on ollut hyviä istuntoja aina, kun olen päässyt paikalle, Elastinen sanoo.

– Itselleni on ollut tosi antoisaa seurata Kummien toimintaa läheltä.

Tulevaisuuttakin on jo ideoitu. Myös sitä, minkälaisen roolin minä voisin jatkossa ottaa. On toki selvää, että isot kuviot muuttuvat hitaasti. ß Elastinen on kiireinen mies. Kummien hallitusjäsenyys on yksi kynnettävä sarka.

24

www.kummit.fi • Hallitus

Haave täyttyy Elastinen on vuosien varrella ollut usein Kummien konserteissa esiintymässä, yhdessä muun muassa Iso H:n kanssa.

Elastisen ja Iso H:n yhtye Fintelligens on nyt ollut kolmisen vuotta tauolla. Mutta Elastinen on ollut entistä enemmän esillä ja vieläpä useilla foorumeilla. Muun muassa The Voice of Finland -ohjelmassa hän oli tähtivalmentajana kolmella ensimmäisellä tuotantokaudella (2012–2014) ja yhtenä artistina Vain elämää -ohjelman kolmannella tuotantokaudella (2014).

Elämä Lapselle -konsertissa Elastinen oli esiintynyt ennen tätä vuotta edellisen kerran 2011. Vuoden 2012 ”Ellissä” hän kierteli aitioissa tervehtimässä lapsipotilaita, vaikka ei lavalla ollutkaan.

Tällä kertaa Elastinen esiintyi yhdessä Robinin kanssa. Kahden supersuositun artistin kappale oli Elastisen, Osmo Ikosen ja Sakke Aallon säveltämä ja Elastisen yhdessä Paula Vesalan kanssa kirjoittama Vahva, joka ottaa kantaa koulukiusaamiseen. Lavalla oli myös Osmo Ikonen kitaroineen.

– Hieno ilta ja teemaan loistavasti sopiva kappale. Viimeinen julkinen esiintymiseni ennen omia Hartwall Arena -keikkojani (9. ja 10.10.), Elastinen totesi.

– Silloin täyttyy eräs haaveistani. On aika kylmäävä tunne tulla täyden Arenan lavalle, kun jokainen paikka on myyty pelkästään minun omalla nimelläni.

Elastinen, 34, myöntää, että stadionkonsertistakin on ollut puhetta.

– Olympiastadionhan menee nyt kolmeksi vuodeksi remonttiin. Tutkaillaan sitten tilannetta, kun remontti on valmis. viimeisetkin sentit Hallituksen menoleikkaukset uhkaavat hankaloittaa myös lasten ja nuorten julkisen puolen sairaalahoitoa. Hyväntekeväisyydellä on paljon tehtävää aukkoja paikkaillessa.

– Elämä Lapselle -tapahtumatkin on alun perin nimenomaan perustettu sitä varten, Elastinen huomauttaa. – Me artistit emme nouse barrikadeille, vaan kannamme tällä tavalla kortemme kekoon, kun meillä kerran on siihen mahdollisuus. Leikkauslistat ovat rajuja ja valitettavasti kohdistuvat useimmiten niihin, joilla muutenkin menee huonoiten. Olisi parempi, jos rokotettaisi niitä, joilla on jotakin, mistä rokottaa.

Tämänkertaisen Elämä Lapselle -konsertin puhelinlahjoitusten tuotto oli joka tapauksessa parempi kuin esimerkiksi vuosi sitten. Ihmisillä tuntuu olevan halu lahjoittaa vähistäänkin, kun kysymyksessä ovat sairaat lapset.

– Mutta varmasti on paljon sellaisia, jotka mielellään antaisivat, mutta joilla ei ole, mistä antaa. Pitkittynyt taantuma joka tapauksessa vaikeuttaa myös hyväntekeväisyystoimintaa, Elastinen murehtii.

Liiankin positiivinen?

Kaksi vuotta sitten Elastinen valittiin Vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi.

Miestä onkin vaikea kuvitella myrskyn merkkinä.

– Totta kai minullakin on huonoja päiviä. En ole epäihminen, Elastinen huomauttaa.

Elastinen esiintyi neljän vuoden tauon jälkeen tänä syksynä Elämä Lapselle -konsertissa, josta lisää sivuilla 44 –50.

– Mutta kun kohtaan faneja tai muita ihmisiä työssäni, he varmasti saavat minusta kaiken sen, mitä minulla sillä hetkellä on annettavaa. Enkä suinkaan tee sitä mitenkään motorisesti. Olen sellainen kuin olen, ja ympärilläni on aina ihmisiä, jotka ovat erittäin positiivisia ja energisiä. Minun tapani katsoa maailmaa on ehkä hieman amerikkalainen, Elastinen luonnehtii.

– Suomalaisten vain on joskus vaikea hyväksyä, että positiivisuus vetää puoleensa. absurdi tilanne Elastinen on saanut monen muun artistin tavoin nostetta uralleen Vain elämää -ohjelmasta, missä hän siis kuului kolmannen, vuosi sitten ensiesitetyn kauden artisteihin.

– Mieletön kokemus, ja sain siitä hyvällä tavalla irti kaiken, mitä tahdoin.

Television voimaa ei voi väheksyä. Se on käsittämätön, Elastinen toteaa.

– Katselen tätä seuraavaa tuotantokautta tavallaan kateellisena vierestä.

Siinäkin porukassa olisi ollut kiva olla mukana. Olisin ilman muuta lähtenyt saman tien, jos se olisi ollut mahdollista.

Eniten Elastinen nautti ohjelmassa muiden artistien kappaleiden uudelleensovittamisesta ja esittämisestä.

– Se oma päivä oli niin absurdi tilanne kokonaisuudessaan.

Oma tv-ohjelma Ensi keväänä MTV3:lta tulee ulos Elastisen oma ohjelmasarja Elastinen feat., missä tv-ohjelma on yhdistetty levyntekoon.

– Olen tehnyt konserttilevyn, jonka jokaisessa biisissä on joku vierailija.

Jokaisen biisin tekemisestä tulee yksi tunnin mittainen jakso. Se on puoliksi keskustelu- ja puoliksi musiikinteko-ohjelma, Elastinen kertoo. Kuvaukset saatiin valmiiksi elokuussa.

– Paula Vesala, Johanna Kurkela, Lauri Tähkä, Juha Tapio, luettelee Elastinen esimerkkejä mukana olevista tähdistä. Levy tulee ulos juuri ennen sarjan ensimmäistä jaksoa.

– Mukana on artisteja, joiden kanssa olen joskus aiemminkin tehnyt jotakin, mutta myös täysin uusia tuttavuuksia.

Levy ja ohjelma ovat siis jo purkissa ja omat Arena-konsertitkin kohta ohi.

– Vähän vähemmän hektistä tulee ehkä lähiaikoina olemaan. Toivottavasti pystyn irrottamaan aiempaa enemmän ajastani Kummeille. ● Hallitus • www.kummit.fi

25

TILAISUUS

Järjestöjen ääni kuuluville yhteisvoimin

Lasten ja nuorten hyvinvointi askarruttaa Teksti ja kuvat Matti Hannula

Lastenklinikoiden Kummit toimi aloitteellisena järjestäjänä 21. syyskuuta eduskunnan Kansalaisinfossa pidetyssä tilaisuudessa, missä johtavat asiantuntijat ja järjestöjen edustajat antoivat konkreettisia ehdotuksia siitä, miten uhkaavasti kutistuvat resurssit olisi suunnattava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Valtioneuvoston puheenvuoron piti sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps).

26

www.kummit.fi • Tilaisuus

â Ministeri, asiantuntijat ja järjestöjen edustajat ryhmäkuvassa. Vasemmalta Tiina-Maria Levamo (Pelastakaa Lapset), Liisa Partio (MLL), lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, Anne Knaster (Kummit), lastenpsykiatrian erikoislääkäri Leena Repokari, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä, Hanna Sauli (Allianssi), Ulla Siimes (Vanhempainliitto), Riitta Hyytinen (Pelastakaa Lapset) ja Nina Korhonen (Valo).

M

annerheimin Lastensuojeluliittoa tilaisuudessa edusti viestintäjohtaja Liisa Partio, Pelastakaa Lapset ry:tä lastensuojelupalveluiden johtaja Riitta Hyytinen sekä vaikuttamispalveluiden asiantuntija Tiina-Maria Levamo, Valo ry:tä varhaiskasvatuksen asiantuntija Nina Korhonen, Allianssia edunvalvonnan koordinaattori Hanna Sauli ja Vanhempainliittoa toiminnanjohtaja Ulla Siimes.

Jokaisella mukana olleella järjestöllä on yksi yhteinen päämäärä: lasten ja nuorten parempi tulevaisuus.

– Pidimme loogisena, että me haluamme yhdessä tuoda kentältä terveisemme eduskunnalle, joka on viime keväänä aloittanut toimikautensa, totesi Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster tilaisuuden aluksi.

– Kun eduskunta ja hallitus tekevät uusia ratkaisuja terveydenhuollon suhteen, toivomme, että ne olisivat valtakunnallisesti tasapuolisia. Rahaa

emme ole täällä nyt pyytämässä, vaan toivomme, että päättäjät saisivat eväitä järjestöiltä, joilla on huomattavan paljon tutkittua tietoa ja taitoa näiden asioiden tiimoilta.

Asiantuntijapuheenvuorot pitivät lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja HUSin lasten ja nuorten psykiatrian ylilääkäri Leena Repokari.

Peruspalveluiden on toimittava – Lapsuusiän olosuhteet heijastuvat koko loppuelämän hyvinvointiin ja terveyteen, MLL:n Liisa Partio muistutti järjestöjen puheenvuorojen aluksi.

– Lapsen hyvinvointi rakentuu arkisessa ympäristössä. Sen vuoksi resursseja on mahdollisimman paljon suunnattava ennaltaehkäisevään työhön. Sen vuoksi on varmistettava, että kaikki peruspalvelut toimivat, Partio painotti.

– Varhaiskasvatus pitäisi nähdä osana elinikäistä oppimista, mutta se on myös tärkein keino ehkäistä syrjäytymistä. Varhaiskasvatus tukee myös maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumista. Mutta pitää muistaa, että varhaiskasvatuksen laadun tekijöitä on henkilöstön koulutustaso sekä riittävän pienet ryhmäkoot.

– Peruspalveluista säästäminen johtaa eriarvoistumiseen lasten keskuudessa, korosti puolestaan Riitta Hyytinen Pelastakaa Lapset ry:stä.

– Kuntien toimivat peruspalvelut ovat parasta lastensuojelua.

Hyytinen totesi yleisen huolestuneisuuden siitä, että lasten harrastusten kustannukset ovat karanneet käsistä.

– Taloudellinen eriarvoisuus rajoittaa harrastusmahdollisuuksia ja altistaa koulukiusaamiselle.

Sitä ongelmaa ei lisääntynyt koululiikunta ratkaise.

Kuntien pitäisi pystyä paremmin tukemaan urheiluseuroja.

Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valon Nina Korhonen kertoi ’Ilo kasvaa liikkuen’ -ohjelmasta, jota järjestö parhaillaan vie päiväkoteihin. Mukana on jo 17 kuntaa.

– Ohjelman valmistelun lähtökohtana on ollut, että pienetkään lapset eivät Suomessa liiku terveytensä kannalta riittävästi. Kun lapsi jo varhaiskasvatuksessa tottuu aktiiviseen toimintakulttuuriin, on siitä helpompi siirtyä ’Liikkuva koulu’ -hankkeen piiriin.

Iso lasku tulee myöhemmin Hanna Sauli Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:stä totesi, että hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että sosiaali- ja terveydenhuollossa painopisteen pitäisi olla ennaltaehkäisyssä.

– Siitä olemme iloisia, sillä olemme aina painottaneet, että peruspalvelut, koulutus ja nuorisotyö ovat parasta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä, Sauli sanoi.

– Tämän pitäisi kuitenkin olla johdonmukainen lähtökohta koko hallituksen toiminnassa ja myös budjetin suunnittelussa. Nyt monet suunnitellut leikkaukset kohdistuvat nimenomaan ennaltaehkäiseviin palveluihin. Eniten meitä huolestuttaa hallitusohjelmaan kirjattu kuntien tehtävien harkinnanvaraistaminen. Jos näistä tingitään, lasku tulee sosiaali- ja terveyspalvelujen kuluina myöhemmin moninkertaisena. Nimenomaan taloudellisesti vaikeina aikoina on panostettava siihen, että nuorille on tarjolla mielekästä tekemistä ja turvallisten aikuisten läsnäoloa, Hanna Sauli korosti.

á Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila hämmästeli, miksi säästötoimien vaikutusten arvioinnista puhutaan, kun päätökset on jo tehty.

à HUSin lasten ja nuorten psykiatrian ylilääkäri Leena Repokari korosti aikuisten vastuuta lasten mielenterveydessä.

Tilaisuus • www.kummit.fi

27

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä:

”Vilpitön tahto päästä juhlapuheista tekoihin”

S

OSIAALI- JA TerveySMInISTerI Hanna Mäntylä (ps) valitteli puheenvuorossaan, että hallitus joutuu tekemään kipeitä, vähemmän miellyttäviä päätöksiä, jotka tulevat kohdistumaan myös lapsiin, nuoriin ja perheisiinkin.

– Se ei ole kylmäsydämisyyttä eikä epäinhimillisyyttä vaan realismia.

Mäntylä sanoi olevansa iloinen siitä, että hallitus on ottanut yhdeksi kärkihankkeekseen lapsi- ja perhepolitiikan muutosohjelman.

– Se sisältää asioita, joista ammattilaiset ja asiantuntijat ovat jo vuosikausia sanoneet, että pitäisi tehdä.

– Nyt siihen on varattu merkittävä summa rahaa, ja kärkihankkeiden perimmäinen ajatus on, että kertaluonteisella, kolmelle tai neljälle vuodelle jaksotettavalla panostuksella saadaan aikaan pysyvä muutos, Mäntylä kertoi.

– Lasten ja nuorten perheiden osalta muutoksella haetaan sitä, että järjestelmän pirstaleisuus saadaan vihdoinkin selkiytettyä. Se vaatii paitsi lainsäädännön selkiyttämistä niin myös uudenlaista ajattelua monella eri tasolla.

– Nyt on vilpitön tahto päästä juhlapuheista tekoihin, ministeri Mäntylä vakuutti.

– Olen myös luottavaisin mielin asian suhteen. Ministeriössämme on jo lähdetty työstämään asioita aivan erilaisella ajatuksella kuin tähän asti. Kyse ei ole siitä, etteivätkö virkamiehemme olisi aiemminkin olleet halukkaita laittamaan itseään likoon loistavine ajatuksineen.

Mutta siihen ei ole ollut

Vanhempainliiton Ulla Siimes kertoi suurimpana haasteena olevan, että vaikka ymmärtäisi, että sopeuttamistoimia on tehtävä, on erittäin vaikea arvioida, mitkä toimenpiteet ovat ehdottoman välttämättömiä ja mitkä aiheuttaisivat vähiten ongelmia lapsille ja perheille.

– Täytyisi ehdottomasti tehdä kokonaisarvio, Siimes vaati.

– Emme kuitenkaan halua jäädä jurnuttamaan säästötoimenpiteistä. Me haluamme olla mukana kehittämässä asioita yhdessä muiden järjestöjen ja valtion kanssa. Meille tärkeää on kodin ja koulun 28

www.kummit.fi • Tilaisuus

mahdollisuutta. Nyt hallitus haluaa, että asioita tehdään uudella tavalla, Mäntylä jatkoi.

– Kun olen ministeriryhmässä seurannut virkamiesten työskentelyä, uskon todella, että lopputulos on erittäin hyvä. Neljän vuoden päästä sen näemme.

Pirstaleisuuden poistamisen lisäksi tarkoitus on saada palvelut pitkälti yhden katon alle.

– Lapsivaikutusten arviointi on elintärkeää, ja sen on tarkoitus olla mukana kaikessa päätöksenteossa, Mäntylä sanoi.

– Vanhemmuutta on tuettava. Yhteiskunnassamme on monenlaisia perheitä, ja kaikkien tarpeisiin on kyettävä vastaamaan. Yhteiskunnallinen murros on monellakin tavalla menossa. Miten te järjestöjen ammattilaisina ja osaajina pystytte siihen vastaamaan, ja miten me päättäjät saamme kaiken sen tiedon, minkä te pystytte meille tuottamaan? Mäntylä kysyi retorisesti.

– Kasvava työttömyys ja talouden paineet tulevat asettamaan palvelujärjestelmälle omat haasteensa.

Lopuksi sosiaalija terveysministeri Mäntylä nosti esille turvapaikanhakijat.

– Siinä meillä kaikilla on iso haaste edessä, sekä järjestökentällä että poliittisilla päättäjillä, viranomaisilla ja eri alojen ammattilaisilla. Ei meidän palvelujärjestelmämme ole osannut valmistautua tällaiseen. Se on tosiasia, joka on pystyttävä sanomaan ääneen. ●

á – Kärkihankkeiden perimmäinen ajatus on, että kertaluonteisella, kolmelle tai neljälle vuodelle jaksotettavalla panostuksella saadaan aikaan pysyvä muutos, kertoi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä.

yhteistyö. Varhaiskasvatus ja -koulutus ovat mitä parhainta ennaltaehkäisevää työtä. Niiden laadusta on Suomessa pidettävä kiinni.

Miksi päätökset ennen arviointeja?

– Oleellinen kysymys tällä hetkellä on, kuinka otetaan hyvä koppi niistä ongelmista, joita hallitus yrittää hoitaa, muun muassa pakolaiskriisistä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila puolestaan totesi.

– Mutta ongelmana on myös erittäin pitkäaikainen kehitys, jossa eriarvoistuminen on tullut todeksi Suomessa.

”

Lahjoita lentopisteitä

Peruspalveluista säästäminen johtaa eriarvoistumiseen lasten

keskuudessa.

”

Kurttila yllätti kertomalla, että maassamme asuvista 15-vuotiaista pojista joka kahdeksas on lukutaidoton.

– Moni elää kuplassa, missä ei lainkaan konkretisoidu, millaista suomalainen arki on. Kun puhutaan vaikutusten arvioinnista, ydinkysymys on, miten tunnistamme eri väestöryhmät ja eri lapsuudet, jotka ovat olemassa. ’Keskimääräinen’ ei kerro yhtään mitään, Kurttila huomautti.

– Tänä päivänä tyypillinen lapsen kertomus Suomen arjesta on, että aikuisten ammattilaisten armeija kyllä pyörii ympärillä, mutta kukaan ei kunnolla kohtaa lasta eikä kerro, keitä nämä ammattilaiset ovat.

Kurttilan mukaan on jälkijättöistä puhua säästötoimien vaikutusten arvioinnista.

– Miksi arvioidaan vasta sitten, kun päätökset on jo tehty?

Vastuu on aikuisilla Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Leena Repokari kertoi mielenterveysongelmien aiheuttavan peräti puolet lapsuusiän terveysongelmista ja että 75 prosenttia aikuisten mielenterveysongelmista alkaa ennen 25 vuoden ikää.

– Jo monena vuonna trendi on ollut, että psykiatristen palvelujen kysyntä, koulussa erityistukea tarvitsevien lasten määrä ja lastensuojelun asiakkaiden määrä ovat voimakkaassa kasvussa. Päättäjien olisi pitänyt herätä jo aikoja sitten, Repokari sanoi.

Lasten ja nuorten psykiatrisessa hoidossa ongelmia ovat muun muassa organisaatioiden siiloutuminen ja palvelujen laadun epätasaisuus sekä se, että matalan kynnyksen palveluja on liian vähän.

– Ongelmana on myös se, että viive ongelman ilmenemisestä tai oireiden alkamisesta hoitoon pääsyyn on edelleen liian pitkä. Suurin synti on se, että vaikka näkisimme, emme tee mitään.

Keskeisiä tekijöitä, joihin Repokarin mielestä tulisi vaikuttaa, ovat sosiaali- ja perhepolitiikka sekä alkoholipolitiikka, päivähoidon laatu ja ryhmäkoot sekä koulussa muun muassa opetuksen laatu ja tukitoimet.

– Mutta kaikkein tärkein on asenne, Repokari korostaa.

– Jokaisen aikuisen tulisi tuntea vastuunsa lasten mielenterveydestä. Kun lapsella on hätä, häntä pitää auttaa.

Lasten terveyspalvelut olisi Repokarin mielestä järjestettävä mielenterveyspalvelut etunenässä.

– Meillä on hyvin toimiva neuvolajärjestelmä, mutta mielenterveys on jäänyt taka-alalle. Meillä on selkeä tarve kehittää vaikuttavia lähipalveluita, jotka ovat helposti perustasolta käyttöönotettavissa. Jotta osaaminen saadaan lasten kannalta optimaaliseen käyttöön, on koko järjestelmä arvioitava uudelleen.

Repokari toivoo, että lasten mielenterveyspalvelut tulevaisuudessa olisivat elimellinen osa lasten terveyspalveluja.

– Perheiden ja lasten pitää saada laadukasta, oikein kohdennettua tukea ilman lähetettä, diagnoosia tai pitkiä selvittelyjä. ●

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

potilasperheille!

www.kummit.fi

rISTeILy TekSTI ja kUvaT MATTI HAnnuLA

Baltic Queen täynnä kesäistä kummifiilistä

Heidi Sohlberg on jo konkarivapaaehtoinen Kummien karkeloissa. Muun muassa radiojuontajana sekä showtanssiryhmä Scandinavian Hunksista tuttu Esko Eerikäinen vasta debytoi.

Tallink Silja -kumppanuus kukoistaa Tallink Silja järjesti yhteistyössä Lastenklinikoiden kummien kanssa 22 tunnin risteilyn Tallinnaan 9. –10. kesäkuuta M/S Baltic Queenillä. erikoisohjelma oli tälläkin kertaa houkutellut mukaan laivantäydeltä lapsia ja nuoria vanhempineen. kummit tekivät omalta osaltaan matkasta miellyttävän, joillekin kenties jopa ikimuistoisen.

L

ASTenkLInIkOIDen kuMMeILLA oli laivan aulatilassa toimintapisteitä, joista vastasivat vapaaehtoiset ”julkkiskummit” Esko Eerikäinen, Mira Luoti, Jaana Puupponen, Heidi Sohlberg ja juuri toukokuussa kamarineuvoksen arvonimen saanut Kaarina Suonperä. Teemu-nallekin oli tavan mukaan reissussa mukana.

– Oli hienoa olla taas yhdessä risteilemässä hyvän asian puolesta, totesi kumppanuuspäällikkö Minna Varis Tallink Siljalta. ß Lapset tulivat innolla tervehtimään Teemu-nallea laivalla.

ß Eritoten PMMP-yhtyeestä tuttu Mira Luoti on ollut useasti artistina Kummien konserteissa, mutta tänä vuonna hän on aktivoitunut myös Kummien vapaaehtoisena. Risteilyllä Mira hoiteli nopeustestipistettä. Mirasta lisää sivulla 32.

30

www.kummit.fi • risteily

á Heidi Sohlberg vastasi Kummien onnenpyörä-pisteestä.

á Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster vahtivuorossa nopeustesti-pisteellä.

Sävelet olivat selvät: mitä parempi tulos, sitä parempi palkinto.

– Loppuunmyyty laiva oli täynnä lapsiperheitä, jotka olivat innokkaasti mukana Kummien eri toimintapisteillä. Samalla saimme hauskalla tavalla kerrottua yhteistyöstämme, ja moni matkustaja tuli onnelliseksi saatuaan napattua muistoksi selfien risteilyllä mukana olleiden “julkkiskummien” kanssa, Varis sanoi. apua kirurgiaan Tallink Silja on ollut Lastenklinikoiden Kummien kumppani jo kolmen ja puolen vuoden ajan. Sinä aikana se on sekä lahjoittanut lapsipotilaiden perheille risteilyjä että kerännyt Kummeille lähes 200 000 euroa. Lahjoituskohde on Helsingin Lastenklinikan leikkausosasto ja siellä O-kaaren hankinta. O-kaarta käytetään muun muassa ortopedisissä ja neurokirurgisissa leikkauksissa.

â Koko viimekesäinen risteilyvapaaehtoiskatras ryhmäkuvassa: vasemmalta Mira Luoti, Jaana Puupponen, Esko Eerikäinen, Kaarina Suonperä ja Heidi Sohlberg.

Kaarina Suonperä oli risteilyllä Kummien apuna tuoreena kamarineuvoksena.

Kaarina myi arpoja, harva herrasmies jätti ostamatta.

O-kaaren kokonaishinta on useita satoja tuhansia euroja. Tallink Silja jatkaa omalta osaltaan potin kasvattamista ja lahjoittaa taas loppuvuodesta Kummeille tämän vuoden aikana kertyneet lahjoitusvarat. Tallink Silja on myös yksi Kummien vuotuisen päätapahtuman Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista. ●

risteily • www.kummit.fi

31

kuMMIuuTISIA

Mira Luodin kuopuksesta Urhosta ja Teemu-nallesta on tullut jo hyvät kaverit.

Mira Luoti panostaa nyt lapsiinsa, ja Kummeillekin on aikaa

Soolostartti saa vielä odottaa

Supersuositusta PMMP-yhtyeestä tutuksi tullut Mira Luoti on ollut tämän vuoden aikana tiiviisti mukana Lastenklinikoiden kummien toiminnassa. ”Julkkiskummiuteen” on ollut äitiyslomalla aikaa, ja motivaattorina Miralla varmasti ovat olleet myös runsaan vuoden takaiset omat kokemukset.

M

IrA LuOTI SynnyTTI heinäkuussa 2014 pojan, joka sai nimekseen Urho. Urholla todettiin melko pian syntymänsä jälkeen sydämessä ylimääräinen oikorata. Se aiheuttaa sydämen tiheälyöntisyyttä ja rytmihäiriöitä.

Mira huolestui, kun vauvan hengitys ei kuulostanut normaalilta. Sairaalassa Mira joutui sitten pahasti järkyttymään, kun vauvan sydän pysähtyi tutkimusten yhteydessä kahdesti. Pian saatiin diagnoosi.

– Edelleen käymme säännöllisesti sydänasemalla tarkkailussa. Onneksi tämäntyyppinen sydänsairaus on yksi yleisimmistä, joten siitä on olemassa aika paljon tietoa, Mira huokaa. Hän sai kesällä lopettaa Urhon lääkitsemisen. Nyt edetään 32

www.kummit.fi • kummiuutisia

pelkillä kontrolleilla. Jatkossa Urholla saattaa olla edessä sydänoperaatio.

– Asian kanssa on jo oppinut elämään, ja lääkityksen lopettaminen oli iso askel, Mira toteaa.

– Aika näyttää, operoidaanko vai ei, mutta sydänongelman ei pitäisi jatkossa millään lailla haitata Urhon elämää.

Hyvän asian puolesta Mira on kesän aikana ollut Kummien toiminnassa mukana muun muassa Tallink Siljan laivaristeilyllä, Stadin turvaksi -tapahtumassa ja Company Rock -bändikisan tuomaristossa.

– Aiemmin Kummien tapahtumat tuntuivat aina olevan omien keikkojen kanssa päällekkäin. Nyt on kiva osallistua, kun voi ottaa lapset mukaan tai olla ottamatta, sanoo Mira, jolla on edellisestä liitostaan kahdeksanvuotias poika ja kuusivuotias tyttö.

– Kummien tapahtumiin kannattaa todellakin lähteä koko perheen voimin, sillä niissä on lapsillekin aina paljon mielenkiintoista tarjolla. Ja mikä tärkeintä: ollaan yhdessä liikkeellä hyvän asian puolesta, Mira korostaa. kaikessa rauhassa Mira Luoti tuli tunnetuksi PMMP-yhtyeestä, jonka keulahahmona hän oli yhdessä

Paula Vesalan kanssa. PMMP sai alkunsa, kun Luoti ja Vesala tutustuivat Popstarslaulukilpailussa vuonna 2002 ja lyöttäytyivät yhteen. Vuonna 2003 PMMP palkittiin pop/rock-tulokas Emmalla. Yhtye oli maamme menestyneimpiä pop/ rock-kokoonpanoja kymmenisen vuotta.

Vuonna 2013 PMMP lopetti. Mira Luoti on sittemmin ollut muun muassa tähtivalmentajana Voice of Finlandissa sen kolmannella tuotantokaudella ja viime keväänä yhtenä Tähdet, tähdet -ohjelmasarjan artisteista.

Paula Vesala puolestaan teki monipuolisuudellaan vaikutuksen viimevuotisella tuotantokaudella Vain elämää -ohjelmasarjassa.

PMMP:n viimeisestä keikasta tulee lokakuun lopussa kuluneeksi kaksi vuotta.

Mira Luoti ei ole hötkyillyt soolouran käynnistämisen kanssa.

– Hinku esiintymislavoille ei ole vielä päässyt kunnolla valloilleen. Työstän kaikessa rauhassa omaa materiaalia. Katsotaan sitten, koska on julkistuksen aika, hän sanoo.

– Keikkailu on hektistä hommaa, varsinkin kun kotona on monta lasta. Siihen pitää olla kaikin puolin valmis. Eikä homma ole tietenkään pelkästään omasta tilanteestani kiinni. Monen muunkin palasen pitää loksahtaa ensin paikoilleen.

Mutta kaikella on tapana järjestyä. ●

OLEMME MUKANA TUKEMASSA LASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN TOIMINTAA. OLETHAN SINÄKIN? scandichotels.fi

Kummit

Sanni

kUva TOMI PaLSa

i n a l a ip

l ä #v

Välipalaa joka lähtöön

NOPEAA NOPEAA JA JA MUKAVAA MUKAVAA ON ON ASIOINTI. ASIOINTI. R-kioski Oy tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa.

HAnnA PArTAnen Hanna-kummin viisaat valinnat

Juttua juustoista!

J Kysy!

Hanna vastaa Rakastan homejuustoa ja haluaisin lisätä sitä kaikkiin ruokiin. Kuinka epäterveellistä se on, ja paljonko saisin käyttää sitä päivässä? Äidin kanssa on hieman kiistaa asiasta.

Peppi 13 v.

Homejuustot ovat kyllä juustoista sieltä rasvaisimmasta ja suolaisimmasta päästä, eli sen vuoksi niitä ei suositella käytettäväksi päivittäin ainakaan suurta määrää. Todellista maksimisuositusmäärää on vaikea sanoa, sillä ruokavalio on aina kokonaisuus. Tulisi selvittää, mitä muita suolan ja kovan rasvan lähteitä ruokavaliossasi on. Ehkä olisi hyvä, ettei homejuusto kuuluisi ihan päivittäiseen ruokavalioon. Silloin se saa myös paremmin arvostusta herkkuna, kun sitä syö vain muutaman kerran viikossa. ●

UUSTO kUULUU mOnen PerHeen jääkaapin sisältöön. Juustoa käytetään perinteisesti voileipien päällä, lasagnessa, pizzassa sekä juhlapöydissä suolakeksien kera. Taloudellinen vaurastuminen näkyy erityisesti juuston kulutuksen kasvussa, sillä juusto on aika kallista. Juuston määrä kannattaa kuitenkin pitää kohtuullisena, sillä se sisältää merkittävästi myös kovaa rasvaa. Kevyt kermajuustokin sisältää 17 % rasvaa, kun moni, ei niin kevyt leikkelemakkara sisältää 18–20 % rasvaa. Vaikka juusto sisältää kovaa rasvaa, niin se

Tiesitkö,

että yhden juustokilon valmistamiseen kuluu noin 10 litraa maitoa?

ei välttämättä nosta kolesterolia ainakaan niin merkittävästi kuin voi.

Normaali juuston syöntisuositus on 2-3 viipaletta päivässä. Kahdesta viipaleesta juustoa saa kalsiumia saman verran kuin lasillisesta maitoa tai piimää, eli juusto on hyvä kalsiumin ja myös proteiinin lähde.

Raejuusto on vähärasvaisempaa ja erinomainen proteiinin lähde. Raejuustoa voi lisätä salaatteihin, uuniperunan täytteeksi tai käyttää vaikka myös jälkiruoan osana. ●

Reseptit: Lämpimät voileivät (2 henkilölle)

4 kpl täysjyväistä paahtoleipää (esim. Vaasan täyshyvät) 2 tl valkosipulilla maustettua rypsiöljyä 1 suuri tomaatti 4 rengasta paprikaa 4 viipaletta kinkkua tai kalkkunaa 4 rengasta ananasta 8 viipaletta 17 % kermajuustoa oreganoa Laita leivät uunipellille ja sivele pullasudilla öljyä kauttaaltaan leipien päälle. Laita kinkku tai kalkkunaviipale alimmaiseksi.

Viipaloi kasvikset ja kokoa leipien päälle. Lisää juustosiivut ja kypsennä uunissa 250 asteessa noin 8-10 minuuttia. Lisää ripaus oreganoa valmiiden leipien päälle.

Omenainen raejuustoherkku (2 annosta)

200 g raejuustoa 2–3 omenaa raastettuna 2 rkl hasselpähkinärouhetta ripaus kanelia Sekoita raejuusto ja pähkinärouhe omenaraasteen sekaan ja anna hetki maustua. Mausta kanelilla maun mukaan ja nauti vaikkapa välipalaksi.

Hanna Partanen • www.kummit.fi

37

LAHJOITUS

Mestari-Kärpätkin mukana juonessa

Neste maksaa nyt Kummeille kahden liigajoukkueen kotimaaleista Neste Oyj lahjoittaa edelleen Espoo Bluesin jokaisesta jääkiekkoliigan kotiottelumaalista 100 euroa Lastenklinikoiden Kummeille. Kohteena ovat Espoossa sijaitsevan Jorvin sairaalan lastenosastot. Liigakauden avausottelun yhteydessä luovutettiin viime kevätkauden saldo: 6000 euroa.

A

inakin viime kaudella Blues sai joulutauon jälkeen aivan uuden ilmeen peliinsä, kun koko joukkue oli vieraillut joulun alla Jorvissa tutustumassa pienten potilaiden hoitoon. Kauden 14 ensimmäisestä kotiottelustaan Blues oli saanut kasaan vain 25 sarjapistettä ja joulutauon jälkeen 42 pistettä. Blues voitti runkosarjassa 11 viimeisintä kotiotteluaan ja kaiken kaikkiaan 22 viimeisimmästä pelistään 17. Kevätkauden 16 kotiottelustaan se hävisi vain kaksi ja nekin molemmat vasta jatkoajalla. Blues sijoittui runkosarjassa viidenneksi. Puolivälierissä espoolaiset hävisivät neljänneksi sijoittuneelle JYPille suoraan neljässä ottelussa.

38

www.kummit.fi • Lahjoitus

â Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster (vas.) vastaanotti ennen liigakauden avauspeliä Blues-HIFK Espoossa 6000 euron shekin viime kevätkauden kotiosumista. Luovuttamassa olivat Nesteen markkinointijohtaja Sirpa Tuomi ja Bluesin kapteeni, liigan viime kauden pistekuningas Kim Hirschovits.

Malli on käytettävissä Mestaruuden vei viime keväänä jo toisen kerran peräkkäin Oulun Kärpät, joka nyt maalaa Bluesin tavoin sairaille paikallisille lapsille. Neste maksaa jokaisesta Kärppienkin kotimaalista 100 euroa Kummeille. Lahjoitusvarat ohjataan Oulun yliopistollisen sairaalan lastenosastoille.

– Halusimme laajentaa sopimusta, koska monivuotinen yhteistyö Bluesin kanssa on toiminut hirveän hyvin. Tämä on hieno tapa tehdä hyvää ja jakaa sitä eteenpäin, sanoo Neste Oyj:n markkinointijohtaja Sirpa Tuomi.

– Tästedes tuemme myös Kärppien juniorityötä ja paikallista lastensairaalaa.

Neste ei ole näillä näkymin enää laajentamassa sopimusta lisää, mutta markkinointijohtaja Tuomi haluaa kannustaa muitakin yrityksiä vastaavanlaiseen sapluunaan.

– Tätä metodia voi tietysti hyödyntää esimerkiksi jalkapallonkin puolella, Tuomi vinkkaa.

– Yliopistollisia keskussairaaloita ja niiden lastenosastojahan on myös Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Kuopiossa. Tämä malli on vapaasti käytettävissä: sponsorikin on iloinen joukkueen menestyksestä ja haluaa pistää hyvän kiertämään, Tuomi toteaa.

Kiekkoliigassa siis ainakin HIFK, Tappara, Ilves, TPS ja KalPa olisivat tässä mielessä mainioita yhteistyökumppaneita hyväntekeväisyyteen sairaiden lasten puolesta. Siis herätys, potentiaaliset sponsorit! ●

kUmPPAnI

Kolmas yhteinen kesä paketissa

Kummitivolissa oli taas kivaa!

T

IvOLI SArIOLAn ja Lastenklinikoiden Kummien kolmaskin kumppanuuskesä sujui hienosti. Kummitivoli vieraili Turun (23.4.), Kuopion (13.5.), Oulun (3.6.) ja Helsingin (26.8.) klinikoilla. Tampere jouduttiin tänä vuonna jättämään väliin sairaalan ympäristön suurten remonttien vuoksi.

Kummitivoli-tapahtumapäivää vietettiin tällä kaudella Lahdessa (18.4.), Turussa (9.5.), Kirkkonummella (29.8.), Helsingin Tapanilassa (12.9.) ja Tammisaaressa (25.9.). Tivoli Sariola lahjoittaa viime vuoden tapaan jokaisesta tivolikiertuekauden aikana ostetusta päivärannekkeesta kymmenen senttiä Kummeille.

á Muun muassa Kirkkonummen Kummitivoli-päivänä 29.8. väkeä oli paikalla lähes tungokseen asti. â Teemu-nalle on ollut tiiviisti siellä missä Tivoli Sariolakin.

á Kehitysjohtaja Ville Sariolakin on ollut tivolin sloganin mukaisesti yhtä hymyä, kun laiteliput ovat menneet kuin kuumille kiville.

á Kummien myyntitiskilläkin riitti kuhinaa Kirkkonummella.

Myyntitehtävissä hallinnon ja markkinoinnin assistentti Kaisa Heinonsalmi.

Ville ja Anna Sariolan kultainennoutaja Sulo näki vasta ensimmäisen tivolikesänsä, eikä sitäkään kokonaan.

Kumppani • www.kummit.fi

39

kUmPPAnI

– Kummeilla on Helsinki Cupin yhteydessä hienot mahdollisuudet tuoda hyvää asiaa tunnetuksi, sanoo turnausorganisaation toimitusjohtaja Kirsi Kavanne.

Kummit vahvasti mukana Helsinki Cupin oheistoiminnoissa

Turnausorganisaation toimitusjohtaja valmis syventämään yhteistyötä Jalkapallojuniorien jättiturnausta, Helsinki Cupia, on pelattu vuodesta 1976 alkaen.

Tänä vuonna oli siis 40-vuotisjuhlaturnaus. Lastenklinikoiden Kummit oli nyt ensimmäistä kertaa vahvasti mukana.

Jo vuosi sitten pienimuotoisemmin käynnistynyt yhteistyö on ollut heti alkumetreillään puolin ja toisin antoisaa.

K

UmmIT JärJeSTI TämänkerTAISen Helsinki Cupin avajaisiin esiintyjiksi nuorisosuosikit Benjamin Peltosen ja Jeremy Folderolin sekä juontajaksi Mervi Kallion. Helsingin vanhan jäähallin pysäköintialueelle pystytetyllä tapahtumatorilla juontohommia hoiteli kolmena turnauspäivänä kummi Marianna Alanen, joka tunnetaan paremmin artistinimellä Kana.

40

www.kummit.fi • Kumppani

Helsinki Cupissa pelasi tänä vuonna 1240 joukkuetta ja yli 21 000 pelaajaa 11 maasta.

Tuttua porukkaa Kummien ja Helsinki Cup Oy:n kumppanuus starttasi Kummien hallituksen jäsenen Lauri Ollarin aloitteesta. Ollari pyörittää turnauksen oheistapahtumien järjestelyissä suuressa roolissa olevaa Luovat Palvelut Oy:tä.

– Minulle Lastenklinikoiden Kummit oli jo entuudestaan hyvinkin tuttu organisaatio, kertoo puolestaan Helsinki Cup Oy:n toimitusjohtaja Kirsi Kavanne, joka itse oli nyt kuudennen kerran turnauspuikoissa.

– Mieheni Klaus Kavanne istui aikoinaan Kummien hallituksessa, ja tietysti muun muassa Hjallis Harkimon ja Teemu Selänteenkin kautta Kummit on tullut minulle tutuksi, kertoo jääkiekkoseura Jokerit HC:stä keväällä 2010 Helsinki Cupin palvelukseen siirtynyt Kavanne. Ensin hän työskenteli turnausorganisaatiossa kehityspäällikkönä. Viime keväänä titteli muuttui toimitusjohtajaksi.

– Houkutteleva tarjous tuli kuin puskista. Helsinki Cup halusi riveihinsä tapahtumakehittäjän, jolla ei ollut päässään minkään jalkapalloseuran lippalakkia, tietää seitsemisen vuotta Jokerien toimistossa myyntipäällikkönä työskennellyt Kavanne.

– Olen siis käynyt ”Hartwall Arenan korkeakoulun”, hän naurahtaa.

– Pitkään hauduttelin asiaa, ennen kuin tein rohkean päätöksen. Paljolti se perustui siihen, että lasten ja nuorten urheilu on aina kiinnostanut minua, toteaa Kavanne, joka on pitkään ollut mukana myös nuoriso-, nais- ja vammaisurheilua tukevassa Finnish Flash ry:ssä, jonka yhtenä perustajana ja keulakuvana on Lastenklinikoiden Kummien ”ykköskummi” Teemu Selänne. Kavanne työskentelee edelleenkin Finnish Flashin toiminnanjohtajana varsinaisen, Helsinki Cup -toimensa ohessa.

Yhä tilaa laajeta Helsinki Cup 2015 pelattiin 70 helsinkiläiskentällä. Suurimmat kenttäkeskittymät olivat perinteisesti Käpylän Urheilupuistossa sekä Töölön Pallokentän ympäristössä.

Käpylän Pallon junioritoiminnassa pitkään vahvasti vaikuttaneen Väinö Isoniemen sekä espoolaisen FC Hongan väreissä jo 1960-luvulta asti arvokasta nuorisokasvatustyötä tehneiden Raimo Helanderin ja Raimo Konkolan aikoinaan perustama Helsinki Cup paisuu vuosi vuodelta. Tämän vuoden turnauksessa oli mukana 1240 joukkuetta, peräti 200 enemmän kuin kesällä 2014. Pelaajia oli runsaat 20 000.

– Aihio on ollut hyvä, ja olemme saaneet turnauksen nykypäivän raameihin, Kavanne toteaa. Ulkomaisten seurojen osuus on sen sijaan ollut viime vuosina laskusuunnassa.

– Maailmanlaajuinen taantuma vaikuttaa tietysti, ja lentoliput Suomeen ovat kalliita. Tänä kesänä mukana oli kuitenkin joukkueita 12 eri maasta. Ennakkoilmoittautumisten perusteella luku oli 17, mutta viiden maan osallistujat peruivat osallistumisensa, Kavanne harmittelee.

– Yleismaailmallisesta tilanteesta huolimatta emme halua ajatella huomisesta negatiivisesti. Kansainvälisyys on meille iso työsarka, ja tulemme jatkossakin panostamaan ulkomaille. Myös tyttöjoukkueita on tarkoitus saada enemmän mukaan.

Tyttöjoukkueita on tarkoitus jatkossa saada mukaan entistä enemmän.

à Helsinki Cup Oy:n nykyisen pääomistajan HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti (vas.) ja Kummien hallituksen jäsen Lauri Ollari.

â Muun muassa Benjamin Peltonen oli kummitähtenä esiintymässä turnauksen avajaistapahtumassa.

Hyvää asiaa tunnetuksi Helsinki Cup Oy:ssä ovat nykyään omistajina HJK (78 %) ja FC Honka (22 %). Kummien ja Helsinki Cupin yhteistyötä on jatkossa tarkoitus syventää ja laajentaa.

– Helsinki Cup on tapahtuma, missä lapset, nuoret ja perheet kohtaavat. Kummit tekee äärettömän arvokasta työtä, ja turnauksen yhteydessä on hienot mahdollisuudet tuoda hyvää asiaa tunnetuksi, Kirsi Kavanne korostaa.

Ensi vuoden turnausta tehdään jo täyttä häkää Helsinki Cupin toimistossa, joka sijaitsee Valo-talossa (ent. SLU-talo) Helsingin Pasilassa.

– Osallistumismaksuja ei tulla nostamaan. Silti kotimaakin on haasteellinen, Kavanne myöntää.

– Mutta koska kaikenlainen liikkuminen on tärkeää, vanhemmat panostavat lasten harrastuksiin niin kauan kuin se suinkin on mahdollista, turnausjohtaja uskoo. ● Kumppani • www.kummit.fi

41

KUMPPANI

”Me satsaamme tällä tavoin Suomen tulevaisuuteen”

Koeajo Citroën-liikkeessä on lahjoitus lastensairaalalle Koeajamalla 11.9.–31.12.2015 välisenä aikana Citroënjälleenmyyjällä minkä tahansa uuden Citroën-henkilöautomallin asiakas voi osoittaa Lastenklinikoiden Kummien kautta kahdeksan euroa vuonna 2017 Helsinkiin valmistuvan uuden lastensairaalan varusteluun. Viulut maksaa Citroënin maahantuoja Auto-Bon Oy ja Citroënin jälleenmyyjät yhdessä.

N

äin Citroënin maahantuoja ja jälleenmyyjät ovat mukana talkoissa varmistamassa, että uudessa sairaalassa on parhaat mahdolliset välineet laadukkaan hoidon toteuttamiseen.

– Citroën-autot ovat tunnettuja hyvästä varustelustaan. Me haluamme olla etujoukoissa tukemassa nimenomaan uuden lastensairaalan varustelua, niin että tämä hieno ja koko Suomelle tärkeä projekti saadaan valmiiksi, avaa myyntijohtaja Klaus Pohjala Auto-Bon Oy:n ja Kummien välisen tuoreen yhteistyön taustoja.

– Tänä syksynä uuden Citroënin ostaja saa autoonsa enemmän varusteita kuin koskaan, ja näemme selkeän yhteyden meidän varusteetumme, sen tuoman kasvaneen

42

www.kummit.fi • Kumppani

â Auto-Bon Oy:n myyntijohtaja Klaus Pohjala ja markkinointipäällikkö Katja Sepponen toivovat runsaasti koeajoasiakkaita ja sen myötä sievoista pottia Kummien kautta uudelle lastensairaalalle.

koeajomielenkiinnon ja uuden lastensairaalan tarvitseman varustelun välillä, Pohjala jatkaa.

Omaakin kokemusta Myyntijohtaja Pohjalalla on itselläänkin kokemusta Helsingin Lastenklinikan nykyisistä fasiliteeteista.

– Nyt yhdeksänvuotias poikani oli kolmevuotiaana avosydänleikkauksessa, koska hänellä oli syntyessään kammioidenvälinen reikä sydämessään, Pohjala kertoo.

– Tiedän, millaista sairaalaelämä vielä tälläkin hetkellä on sairaan lapsen vanhemman kannalta.

Olen nukkunut öitä pelkän patjan päällä sekä tehoosastolla että osastohuoneiden lattioilla, eli käynyt sen ”mankelin” läpi. Ne ovat kovia juttuja, Pohjala korostaa.

– Upeaa, että uuden lastensairaalan myötä nämä asiat esimerkiksi perhehuoneiden myötä oleellisesti paranevat. Lapset ovat Suomen tulevaisuus, ja me satsaamme siihen tällä tavoin.

– Haluankin sydämestäni kiittää Lastenklinikan osaavan henkilökunnan pyyteetöntä huolenpitoa ja sitoutumista työhönsä. Sen ansiosta meidän poikamme elää nyt normaalia koulutyön ja harrastusten täyttämää elämää.

Koeajojen määrä ratkaisee – Koeajojen määrä ratkaisee, kuinka paljon saamme varoja ohjattua uuden lastensairaalan varustamiseen.

Toivomme ja uskomme, että tämä kiihdyttää koeajojen määrää. Jokainen voi nyt omalta osaltaan auttaa sairaalan varustelussa, ja avoimuuden nimissä Citroën-verkkosivuston kautta pääsee seuraamaan lahjoitussumman kehitystä. Koeajon jälkeen asiakas saa myyjältä kiitoskortin, jossa on koodi. Asiakas syöttää koodin nettisivuillamme olevaan kenttään vahvistaakseen lahjoituksen, myyntijohtaja Pohjala kertoo keräyksen käytännön toteutuksesta.

– Kummien kanssa tekemämme kumppanuussopimus on 12 kuukauden mittainen, markkinointipäällikkö Sepponen kertoo.

Koeajokampanja on nyt voimassa vuoden loppuun eli runsaat kolme ja puoli kuukautta.

– Loppuvuoden tavoitteenamme on 10 000 euron lahjoitus, mutta toivottavasti voimme jopa tuplata potin, Sepponen laskeskelee.

– Uusi Lastensairaala 2017 -kansalaiskeräys tuotti todella hienon tuloksen. Kun joku projekti päättyy, on aina hieman hankalaa polkaista jatkoprojekti käyntiin. Myös sen vuoksi me halusimme olla tässä asiassa aloitteellisia ja ilmoittautua Kummien kumppaniksi. Nyt on vielä kerättävä rahaa sairaalan varustukseen ja viihtyvyyteen, painottaa Auto-Bon Oy:n markkinointipäällikkö Katja Sepponen. Myös hänellä on omakohtaista kokemusta lastenklinikkakäynneistä lastensa kanssa.

á Paitsi suunnitella ja valmistaa tyylikkäitä, innovatiivisia sekä arvostettuja autoja, Citroënin tärkeimpänä tavoitteena on saada ihmiset tuntemaan olonsa hyväksi.

Lasten valinta Auto-Bon Oy kuuluu Veho-konserniin, joka työllistää noin 2 000 henkilöä, joista 1 650 Suomessa.

Citroënin mallivalikoima on laaja, ja mukana on isommallekin perheelle sopivia malleja.

– Seitsemänpaikkainen Grand C4 Picasso oli Auto Bild Suomen tekemässä perheautotestissä lasten ykkösvalinta. Kiitosta tuli muun muassa lasikatosta ja siitä, että kaikki kaverit mahtuvat kyytiin, markkinointipäällikkö Sepponen kertoo. ●

Tilaa kaikelle. Myös hyväntekeväisyydelle.

Valvottua, lämmintä, kuivaa, toimivaa ja järkihintaista varastotilaa niin paljon kuin tarvitset helposti ja heti.

Varaa omasi numerosta 0207 007 700 tai osoitteesta tilaakaikelle.fi.

Niin helppoa se on!

Katso tarjoukset netistä!

TEKSTIT mATTI HAnnULA

KUVAT TOMI PALSA, SAFELIGHT/JONI WINSTEN JA MATTI HANNULA

Elämä Lapselle -illasta taas hieno tulos

Asian ytimessä Lastenklinikoiden Kummien vuoden päätapahtuma, Elämä Lapselle -konsertti, onnistui tälläkin kertaa upeasti.

Syyskuun 16. päivän iltana MTV:n kahden tunnin suoran lähetyksen aikana lahjoituksia tuli Kummien tilille mahtava summa: 254 900 euroa.

I

LLAn OnnISTUmISeen oli varmasti suuri ansionsa loistavalla artistikaartilla. Myös liikuttavat, jälleen kerran hyvällä maulla toteutetut potilasinsertit saivat niin ikään kansan löysäämään kukkaronnyörejään sairaiden lasten hyväksi näiden taloudellisesti haastavienkin aikojen keskellä.

Asian ytimessä oltiin heti televisioidun osuuden alkupuolella, kun JVG:n esityksen jälkeen juontaja Marja Hintikka työnsi pyörätuolilla lavalle 12-vuotiaan ruskolaisen Aleksi Soinin. Aleksi halvaantui joulukuussa 2013 aivokasvaimenpoisto-operaation yhteydessä ja on siitä pikku hiljaa toipumassa.

Tv-lähetyksessä Aleksi ja hänen Jari-isänsä olivat mukana insertissä. Sen päätteeksi Aleksin suosikit Jare ja VilleGalle kävivät Lastenklinikalla pitämässä heille privaattiesityksen. ●

44

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Isac Elliot laittoi televisiointiosion vauhdikkaasti käyntiin Lipstickillään.

á Illan juontajakvartetti yhteispotretissa: Sanna Sepponen, Vappu Pimiä, Marja Hintikka ja Kalle Havumäki.

Hip hop -pioneeri teki paluun

– Henkilökuntakaan ei tainnut olla ihan perillä siitä, mitä me olimme tulleet tekemään, Cheek muisteli ensimmäistä Elämä Lapselle -keikkaansa.

T

AmPereen rATInASSA Blockfestissä elokuun lopussa keikoille vuoden tauon jälkeen palannut Cheek eli Jare Tiihonen huipensi Elämä Lapselle -konsertin kappaleellaan Sä Huudat. Se on Cheekin tulevalta albumilta ensimmäisenä julkaistu single.

– Kuin kotona olisi, Cheek kommentoi lavoille paluutaan. Hän oli ensimmäistä kertaa Elämä Lapselle -konsertissa esiintymässä vuonna 2008.

– Skene oli silloin aika erilainen: ei ollut paljonkaan hip hopia, enemmänkin poppia ja rokkipuolta. Olimme ainoita tämän genren jätkiä, eikä henkilökuntakaan tainnut silloin olla ihan perillä siitä, mitä me olimme tulleet tänne tekemään, Cheek muistelee.

– Nyt tunnen täällä jokaisen järjestysmiehen, jokaisen lava- ja pyrotekniikon ja kaikki muut artistit. Ja iso osa esiintyjistä on hip hop -artisteja, Cheek naurahtaa.

– Se tuntuu tietysti hyvältä.

Cheek veti elokuussa 2014 kahtena iltana Olympiastadionin täyteen ja vetäytyi sitten tauolle.

– Lähdin kiertelemään maailmaa, ja oli kaunis ajatus päästä irti musiikin ajattelemisestakin.

Mutta Suomesta tuli koko ajan viestiä, että pitää hoitaa sitä sun tätä. Vuodenvaihteessa totesin, etten ole päässyt hetkeksikään kokonaan irti musasta ja että sorvi on taas väännettävä päälle, jos aion tehdä elokuussa paluun. Jo maaliskuussa lähdin tuottajani kanssa Los Angelesiin tekemään musaa. Siitä se konkreettisesti taas alkoi.

– New York, San Diego, Los Angeles, Honolulu, Maui, Shanghai, Tokio, Cheek

luettelee ensimmäisen retkensä reittiä.

– Sitten piipahtelin sinne tänne. Oli joka tapauksessa nautinnollista olla erilaisissa lämpimissä paikoissa.

Putkeen meni Cheek muistelee runsaan vuoden takaisia stadionkeikkojaankin lämmöllä.

– Sen show’n tekeminen oli monta kertaa vaikeampaa kuin olin ikinä kuvitellut. Jouduimme säätämään järkyttävän paljon asioita. Paine oli kova, mutta niiden kahden päivän aikana kaikki oli kondiksessa. Oli todella rento fiilis, kun tiesin, että kaikki menee putkeen. Ja niin myös meni. Mitään kohtaa en olisi jälkeenpäin katsoessani vaihtanut, ja ihmiset antoivat tapahtumaan sellaisen lisäenergian, että se oli maagista.

Ainakaan ihan heti Cheek ei uutta stadionkeikkaa suunnittele.

– Näin sen ’kerran elämässä’ -juttuna. Mutta olisihan se hienoa joskus vielä palata samalle areenalle.

Loppukiri lipunmyyntiin Cheekin mukanaolo tämän vuoden Elämä Lapselle -konsertissa julkistettiin vasta pari viikkoa ennen tapahtumaa, ja lipunmyynti otti saman tien tuhdin loppukirin.

– On siistiä, jos olen voinut vaikuttaa positiivisesti, Cheek sanoo.

– Haluan kantaa korteni kekoon. Se on se juttu.

Cheek käy myös joka vuosi aitioissa moikkaamassa lapsipotilaita, jotka eivät voi olla muiden joukossa nauttimassa konsertista.

– Samalla kun tapaan sairaita lapsia, saan tavallaan kasvot sille, minkä vuoksi olen Elämä Lapselle -konsertissa esiintymässä. ● Elämä Lapselle • www.kummit.fi

45

Ihanan Chisun kappalekin oli Ihana.

Isac, nuori Elli-konkari

T

OUKOKUUSSA 2013 Isac Elliot teki ensimmäisen ison areenan keikkansa. Se tapahtui Kummien Elämän Kevät -konsertissa Hartwall Arenassa. Nyt Isac oli jo kolmannen peräkkäisen kerran samalla estradilla Elämä Lapselle -konsertissa.

– Toivottavasti jatkossakin. Tämä on aivan mahtavaa. Enää ei todellakaan jännitä niin paljon kuin ensimmäisillä kerroilla, mutta silleen sopivasti kuitenkin.

Tämän vuoden lopulla vasta 15 vuotta täyttävän Isacin kiireet lisääntyvät koko ajan. Hän räjäytti Elämä Lapselle -konsertin suoran tv-osion käyntiin tuoreella Lipstick-singlellään. Isac on tehnyt Yhdysvalloissa levytyssopimuksen Disneyn kanssa, ja siellä julkaistiin vastikään hänen jo runsas vuosi sitten Suomessa julkaisemansa single Baby I. Lähiaikoina Isac on lähdössä kuukaudeksi ison rapakon taakse. Tarkoitus on tehdä siellä seuraava albumi valmiiksi.

– Toivon, että se ehtii ennen joulua ulos.

Isac Elliot käy tuon tuosta keikkailemassa myös Norjassa, missä hän nauttii todella suurta suosiota. Isac on kaikesta huolimatta kunnianhimoinen myös koulunkäyntinsä suhteen.

– Olen nyt ysiluokalla. Ihan hyvin menee. Ensi syksynä aion aloittaa lukion.

On tosi tärkeää käydä koulu loppuun.

Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka nämä musahommat yhtäkkiä loppuisivat. Pitää olla plan B. ●

Ikää 14 vuotta.

Silti Elämä Lapselle -esiintymisiä takana jo kolme.

46

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Kasmir lauloi tämän vuoden kesäkumibiisin nimeltään Vauvoja.

Tarkenee-kappaleessa oli JVG-takuu.

Elastinen ja Robin esittivät yhdessä koulukiusaamisteemaan pureutuvan Vahvan.

Seitsemän lämmittelyesiintyjää

K

AIkkIAAn kOLmeTUnTISen Elämä Lapselle -konsertin ensimmäisellä tunnilla esiintyivät Leevi Toponen, Jannike Sandström, Saara Nuutinen, Nomi Enckell, Ellinoora, Elias Kaskinen sekä Company Rock -kisan viimevuotinen voittaja, Respecta Oy:n Black Alcantara. ●

Leevi Toponen

Saara Nuutinen

Antti Tuisku esitti Hiton pelkuri/Keinutaan -kombinaation.

Sanni oli omassa laulussaan jo 2080-luvulla.

Nomi Enckell Elias Kaskinen

Jannike Sandström

Ellinoora

Black Alcantara Elämä Lapselle • www.kummit.fi

47

Vain elämää lapselle

P

ERJANTAINA 18.9. Nelosella käynnistyneellä Vain elämää -sarjan neljännellä tuotantokaudella nähdään taas seitsemän uuden artistin esittävän toistensa sävelmiä. Tämän kauden septetistä kolme esiintyi Elämä Lapselle -konsertissa: VilleGalle, Sanni ja Antti Tuisku.

– Huikea kokemus, hehkutti VilleGalle ”Ellissä” kaksi vuorokautta ennen ensimmäisen jakson ulostuloa.

– Ehdottomasti hienompi kuin luulin. Jotakin odotin, pelkäsinkin, mutta kun homma lähti siellä rullaamaan, se oli elämäni toistaiseksi mahtavin kokemus.

– Oma päivä oli tietysti aika historiallinen, totesi VilleGalle, jonka oma jakso oli vuorossa jo toisena eli se tuli ulos 25.9. Kauden aloitti Virve Rosti, erittäin aktiivinen kummi hänkin.

Pitkä tauko ei ole VilleGallen suunnitelmissakaan.

– En minä pysty olemaan pitkään paikallani, ja mitä olen Cheekin kanssa jutellut, niin ei se taukoilukaan niin helppoa ole kuin luulisi.

JVG esiintyi myös Elämä Lapselle -insertissä aivokasvainoperaation jäljiltä pyörätuoliin joutuneen Aleksin kanssa.

Aleksi piipahti myös Hartwall Arenan lavalla JVG:n Tarkenee-kappaleen päätteeksi.

– Veti muutamaksi päiväksi alamaihin, VilleGalle kertoo Helsingin Lastenklinikalla tehdyistä inserttikuvauksista.

– Ajattelin, että mitä minä tässä omia juttujani pälpätän ja stressaan, kun saan elää terveenä ja tehdä niitä juttuja, joista diggaan. Täällä me nyt yritämme yhdessä tehdä Aleksinkin elämää helpommaksi.

Sopiva balanssi Siivu VilleGallen alkukesästä meni siis Hirvensalmella Vain elämää -ohjelmaa purkittaessa. Eikä Jarella ja VilleGallella ole kesällä muutenkaan ollut isommin aikaa peukaloiden pyörittelyyn.

– Todella paljon on ollut duunia koko vuoden. Uusi albumikin tuli ulos 10. syyskuuta, VilleGalle kertoi levystä, jonka julkistuskeikka järjestettiin historiallisesti suorana lähetyksenä Facebookin kautta.

– Mutta kun alkuviikosta jaksaa urheilla, niin loppuviikko on aina paljon helpompaa. Pitää olla sopiva balanssi.

Kitara päreiksi Sanni oli nyt ensimmäistä kertaa Elämä Lapselle -konsertissa ”soolona”.

– Pari kolme vuotta sitten olin täällä Asteen taustajoukoissa.

– Olen ihan fiiliksissä, kun täällä on kaikki Suomen kovimmat nimet, Sanni hehkutti.

– Sairaan inspiroiva ja ihana, hän totesi omasta Vain elämää -kokemuksestaan.

– Tutustuin upeisiin tyyppeihin. En vaihtaisi sitä kokemusta mihinkään.

Paras hetki oli, kun sain Pave Maijasen päivänä hajottaa Paven edessä kitaran. ●

â Antti Tuisku, Sanni ja VilleGalle nähdään parhaillaan Nelosella pyörivällä Vain elämää -sarjan neljännellä tuotantojaksolla.

48

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Auroran laulu kertoi Runopojasta.

Älä herätä mua unesta, toivoi Mikael Gabriel.

Kim Herold musisoi Heroland-nimen alla.

Kappaleen nimi oli All i’m thinking of.

Cheek palasi yhden välivuoden jälkeen Elämä Lapselle -estradille kappaleella Sä huudat.

Vauvalomalta valokeilaan

C

HISU, OIKEALTA NIMELTÄÄN Christel Sundberg, on palannut kolmen vuoden tauolta tositoimiin. Yksi suuri syy taukoon oli vuosi sitten lokakuussa syntynyt lapsi, Chisun ensimmäinen.

Chisun uusi albumi, Polaris, julkaistiin nyt lokakuun alussa. Elämä Lapselle -konsertissa Chisu esitti siitä kappaleen Ihana.

– Elin kolme vuotta ”peruselämää”.

Se teki tosi hyvää; oli tervetullutta ja tarpeellista, Chisu sanoo.

– En silloin tauon alkaessa tarkemmin tiennyt sen pituudesta. Materiaalia alkoi sitten luonnollisesti taas kertyä, ja rupesi tuntumaan siltä, että sitä voisi pistää pihalle.

Chisun tauko päättyi itse asiassa jo kesäkuun alussa Olympiastadionilla uuden lastensairaalan hyväksi järjestetyssä Live Aid -konsertissa.

– Mutta ensimmäistä kertaa vedän nyt livenä uuden Ihana-biisin. Eilisiltana juuri ajattelin, että onpa ihana päästä taas laulamaan, Chisu kertoi ennen Elli-esiintymistään. Hän säveltää, sanoittaa ja tuot-

taa levynsä itse. Chisu on tehnyt musiikkia myös monille muille artisteille.

– Mutta sekin puoli on ollut nyt tauolla. Olen tehnyt biisejä vain itselleni.

Mutta ehkä taas jonakin päivänä, kun en itse jaksa enää sheikata, teen muillekin.

Elämä Lapselle -konsertissa Chisu esiintyi nyt toista kertaa. Elli-debyyttinsä hän teki vuonna 2011 hitillään Sabotage.

– Ehkä vähän kyseenalainen kappalevalinta silloin, mutta ihan hyvin se toimi, Chisu naurahtaa.

Hän treenaa nyt uuden albuminsa kappaleita live-kuntoon.

Marraskuuhun asti on aikaa, sitten alkaa kiertue.

– Tämän vuoden puolella käydään klubit läpi, keväällä on konserttisalikiertue, Chisu kertoo. Uudella albumilla on kuudessa kappaleessa mukana myös Ylioppilaskunnan laulajien mieskuoro. ●

Pitkään keikkatauolla ollut Chisu oli yksi illan odotetuimmista artisteista.

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

49

Hartwall Arenassa oli todella paljon porukkaa ja erittäin hieno tunnelma.

Elämä Lapselle 16.9.2015 Hartwall Arena Kummit kiittää: Pääsponsorit: Tallink Silja Laakkonen Bestseller Mediayhteistyökumppanit: Nova MTV Tuotantotiimi: Vastaavat tuottajat Aarni Kuorikoski / Blue Media Oy Onerva Österberg MTV3

Ohjaaja Juha-Matti Valtonen Inserttitoimittaja/apulaisohjaaja Heidi Musakka

Robinin räväkässä Yö kuuluu meille -esityksessä olivat juonessa mukana myös Santa Cruz, Nikke Ankara, Brädi ja Jussi 69.

Tekniikka Pade Parkkonen, Tumppi Toivola ja Marko Luukkonen / Eastway Valosuunnittelu Mikko Linnavuori / Bright Finland Eero Helle / Bright Finland Artistimanageri: Gugge Wasenius Juontajat: Vappu Pimiä Marja Hintikka Sanna Sepponen Kalle Havumäki Lisäksi kiitämme: Kummien vapaaehtoiset Aavasaksan Vesi Airport Taxi Aitiolahjoittajat Cloetta Fazer Finnair Goldwell Hartwall Arena Hoxit Huhtamäki Jokeriravintolat Kajon Planeetta 10 Lumene Olvi Foriame Oy Ricoplaza Oy Hermen Oy SPR Helsingin ja Uudenmaan piiri Suomen Urheiluhierojaopisto Tokeen Liikenne Oy Työhuone Vihannespörssi Levy-yhtiöt: Sony Music Finland Warner Music Finland Universal Music Finland Rähinä Records Eurorecords

50

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

ISO OMENA JA KUMMIT YHTEISTYÖSSÄ:

PIENILLÄ TEOILLA ISO APU Rakennamme yhdessä Suomen upeinta kauppakeskusta Suomen upeimmille asiakkaille. Samalla haluamme rakentaa entistä parempaa huomista pikkupotilaille.

Iso Omena yhdessä asiakkaidensa ja Lastenklinikoiden Kummit ry:n kanssa kerää Passilla pikkuauto -kampanjalla keskoskaappia Jorvin sairaalan lastenosastolle.

Kampanjassa kerätään leimoja leimapassiin. Lahjoitamme jokaisesta palautetusta täydestä passista 17 senttiä Jorvin sairaalan keskoskaapin hankintaan. Kaikki täyden passin palauttaneet osallistuvat smart fortwo prime -henkilöauton arvontaan. Arvomme myös

Kauppakeskuslahjakortteja. Kampanja on voimassa aina 8.4.2016 saakka, jolloin pääpalkinnon arvonta suoritetaan.

Elokuussa 2016 entistä ehompi Iso Omena ottaa vastaan asiakkaansa. Samaan aikaan ojennamme keskoskaappia varten shekin Jorvin sairaalalle. Yhdessä teemme tämän mahdolliseksi.

Lue lisää kampanjasta Ison Omenan online-lehdestä online.isoomena.fi

Piispansilta 11, 02230 Espoo Yhteistyössä Citycon ja Lastenklinikoiden Kummit ry. Keräyslupa: Poliisihallitus, Arpajaishallinto 2020/2013/4495 voimassa 21.3.2014–31.12.2015 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. kummit.fi

TAPAHTUmA

Teemu-nalle pääsi nostolavapaloauton työkorissa korkeuksiin.

Teemu-nalle kävi 60 metrissä

Kummit taas mukana turvallisuustapahtumassa Helsingin Pelastusliitto ry jäsenjärjestöineen ja yhteistyökumppaneineen järjesti jo kuudentena vuotena peräkkäin Stadin turvaksi -tapahtuman.

Rautatientorilla oli tänäkin vuonna mukana myös Lastenklinikoiden Kummit.

Viihteellisen tapahtuman tarkoitus on muistuttaa asukkaita arjen tärkeistä turvallisuusasioista hauskoilla ja osallistavilla keinoilla.

C

E

LOkUUn vIImeISenä LAUAnTAInA, 29.8. järjestetyssä tapahtumassa Kummeilla oli oma ständi, missä kummituotteita oli myymässä muun muassa vapaaehtoisia maailman suurimmasta lähettiyrityksestä, UPS:sta. Kummit Kaarina Suonperä ja Mira Luoti olivat puolestaan ahkerina rahankeruulippaiden kanssa.

Tapahtumassa esiteltiin erilaisia pelastusalan harrastuksia ja opetettiin turvallisuustaitoja muun muassa tehtävärastien sekä vapaapalokuntanuorten ja hälytysosaston järjestämien toimintanäytösten avulla.

Torilla oli runsaasti Helsingin pelastuslaitoksen kalustoa sekä jo museoitujakin paloautoja. Viitisen vuotta sitten käyttöön otetun nostolava-auton työkori nousee maksimissaan 60 metriin. Yleisöä ei moisiin korkeuksiin turvallisuussyistä nostettu, mutta erikoisluvalla siellä pääsi käymään muun muassa Teemu-nalle.

52

www.kummit.fi • Tapahtuma

M

Y

CM

MY

CY

CMY

á Tapahtuman pääorganisaattori, Helsingin Pelastusliitto ry:n toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen, poseerasi vanhan Fargo-paloauton etupuskurilla.

Uutta suunnitteilla – Tapahtuman sisältö oli perinteinen, vielä tällä kertaa, mutta ensi vuodeksi on jo uusia kuvioita suunnitteilla, raotti Helsingin Pelastusliitto ry:n toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen.

– Toiminnallisuutta, vauhtia ja näkyvyyttä on tarkoitus lisätä, samoin tapahtuman henkeen sopivien kumppaneiden määrää.

Keskeneräisiä suunnitelmia ei Kurvinen tässä vaiheessa enempää halunnut paljastaa.

Perinteinen sapluunakin toimi taas.

K

– Muun muassa paloautot, pelastuskoirat, sammutusnäytökset sekä tehtävärastit, joilla pääsee itse kokeilemaan taitojaan, ovat aina olleet erittäin suosittuja, Kurvinen totesi.

Myös Puolustusvoimat oli taas mukana, kun Stadin turvallisuudesta kerran oli kyse. Sotilaskotiautosta sai ostaa varmasti aitoja ”sotkun munkkeja”.

Musiikkipuolesta vastasi tällä kertaa Laajasalon opiston solistiyhtye Iist Side Singers kapellimestarinaan legendaarinen Antti Hyvärinen.

Kummi Kaarina Suonperä esitteli ständillä uusia Kummi-tuotteita.

Taustalla Julija Dimitrova, UPSlainen vapaaehtoinen.

á Muun muassa PMMP-yhtyeestä tuttu Mira Luoti ja iso Teemu-nalle olivat Kummien vetonauloina Rautatientorilla.

Testamentti-ilmo 2015 vaaka (210x148 mm).pdf

1

28.5.2015

Päivä Paloasemalla 21.11.

Valtakunnallista Paloturvallisuusviikkoa vietetään taas tänäkin vuonna marraskuun lopulla. Sen avaa perinteisesti koko perheen tapahtuma Päivä Paloasemalla lauantaina 21. marraskuuta. Silloinkin on ”maallikoilla” mahdollisuus oppia tärkeitä paloturvallisuustaitoja hauskojen tehtävärastien avulla ja tutustua palokunnan toimintaan. ●

11.48

Testamentti elämälle.

Kummeille tehdyt testamenttilahjoitukset ovat verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta.

Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520. Kummeilta saa tarvittaessa myös lisäapua testamentin laadinnassa.

LAHJOITUS

Kummeille mukava siivu huutokauppatuotosta

ALD vaihtoautot taas hyvällä asialla Duudsonien Jarppi Leppälä ja HP Parviainen olivat vauhdittamassa myyntiä syyskuun ensimmäisenä lauantaina, kun leasing-autojen vähittäismyyntiin erikoistunut ALD vaihtoautot järjesti Reilut Päivät -tapahtumassaan huutokaupan.

H

UUTOkAUPATTUJen AUTOJen HInnASTA 20 prosenttia lahjoitettiin Lastenklinikoiden Kummeille. Huutokauppa toteutettiin kolmessa ALD vaihtoautojen toimipisteessä.

Vantaan Koivuhaassa Skoda Octavia huutokaupattiin hintaan 12 100 euroa. Vantaan Kaivokselassa Volkswagen Golf huutokaupattiin hintaan 10 400 euroa. Tampereella Ford Fiesta kaupattiin hintaan 11 400 euroa. Niinpä ALD vaihtoautot lahjoitti Kummeille 6780 euroa.

á Vantaan Kaivokselassa huutokaupattiin Volkswagen Golf.

Aki (toinen vas.) maksoi siitä 10 400 euroa.

Akin vasemmalla puolella HP Parviainen ja oikealla puolella Jarppi Leppälä. Äärimmäisenä oikealla ALD Automotiven operatiivinen johtaja Tommi Tuominiemi.

Kuva: Pasi Salminen

Positiivista virettä ALD vaihtoautot kokeili hyväntekeväisyyshuutokauppaa ensimmäisen kerran Kaivokselan vaihtoautomyymälänsä avajaisissa viime tammikuussa.

– Hyväntekeväisyyshuutokauppa tuntui sopivan hyvin Reilut Päivät -tapahtumakonseptiimme, joten kokeilimme samaa nyt syyskuussa Tampereella sekä kahdessa liikkeessämme Vantaalla, kertoo ALD Automotiven operatiivinen johtaja Tommi Tuominiemi.

Lapsiperheet on tärkeä osa ALD vaihtoautojen kohderyhmää. Niinpä yhteistyöstä Lastenklinikoiden Kummien kanssa on tullut myönteistä palautetta.

– Hyväntekeväisyys on tuonut positiivisen vireen huutokauppaan ja tukenut viestiämme Suomen Reiluimmasta Autokaupasta, Tuominiemi toteaa.

ALD vaihtoautot ei halua itse tarkemmin määritellä käyttökohdetta lahjoitukselleen.

– Meille on tärkeää olla lasten ja lapsiperheiden asialla, mutta varsinaisen kohteen valinnassa luotamme Kummien asiantuntemukseen, Tommi Tuominiemi sanoo. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

55

KUMMIT GOLF

â Irtoruoho lensi ja sekä pallo että tii saivat kyytiä, kun Teemu Selänne heilautti swinginsä.

TEKSTI JA KUVAT mATTI HAnnULA

Kiireiset Selänteet tulivat kopterilla golfaamaan

Hirsalan hyväntekeväisyystapahtumasta lähes 30 000 euroa pikkupotilaille Ykköskummi Teemu Selänne osoitti elokuun alussa konkreettisesti, kuinka tärkeää mukanaolo Lastenklinikoiden Kummien toiminnassa hänelle on. Teemun kalenteriin oli Kummit Golfin kanssa samalle päivälle (5.8.) siunaantunut myös Finnish Flash ry:n golftapahtuma Naantalissa sekä käynti Somerniemellä Hiidenlinnan urheiluaiheisen taidenäyttelyn avajaisissa.

Teemu lensi Sirpavaimonsa ja Eemilpoikansa kanssa paikasta toiseen helikopterikyydillä. Hirsalaankin hän ehti ajoissa.

– Ajanhallinta on järjestelykysymys, Teemu kommentoi naureskellen.

Teemun ja Sirpan lisäksi Kirkkonummen Hirsalaan kokoontui parikymmentä muutakin kummia ja suunnilleen yhtä monta yritysjoukkuetta.

Tapahtumapäivän tuotto oli 29 500 euroa.

56

www.kummit.fi • Kummit Golf

Koko perheen parhaaksi eSPOOLAInen JennI ArTeLI oli yksi niistä muutamasta äidistä, jotka olivat tulleet lastensa kanssa Hirsalan golf-tapahtumaan ollakseen konkreettisina esimerkkeinä perheistä, joiden hyväksi Lastenklinikoiden Kummit muun muassa tällaisia tapahtumia järjestää. Pelaajille ”tarjottiin” ennen heidän viheriöille siirtymistään todella koskettavia tietoiskuja, jotka varmasti jatkossakin motivoivat heitä tekemään hyvää sairaiden lasten ja heidän perheidensä eteen.

Jenni Artelilla oli mukanaan vajaan kahden vuoden ikäinen Kasper-poikansa ja kuusivuotias tyttärensä Nelli-Sofia.

– Kasper syntyi joulukuussa 2013 pikkukeskosena. Ensimmäisen kerran hänet leikattiin vajaan vuorokauden ikäisenä, Kasperin omaishoitajanakin toimiva Jenni-äiti kertoi.

– Lisäongelmia tuli muutaman ensimmäisen kuukauden aikana runsaasti ja sen jälkeen sitten tasatahtiin ripotellen. Varmasti niitä ilmenee jatkossa vielä lisää.

Artelin esikoisen Nelli-Sofian käsi halvaantui synnytyksessä olkahermokudoksen repeydyttyä. Käsi on kertaalleen leikattu. Elokuussa neuropsykologiset tutkimukset olivat meneillään.

– Käsi ei tule koskaan täysin kuntoon vielä vuosia eteenkinpäin jatkuvista säännöllisistä terapioista huolimatta.

Uusia leikkauksiakin on mahdollisesti vielä edessä, Jenni Arteli raportoi.

Ovella odottamassa Kasperilla on aivovamma, joka on seurausta hapenpuutteesta synnytyksessä.

Lisäksi hänellä on epilepsia ja astma. Kasperin sydämessä on useita vikoja. Lisäksi ongelmia on muun muassa munuaisissa, virtsateissä ja suolistossa sekä selkärangassa ja selkäytimessä. Kasper ei pysty edes istumaan. Sen ongelman aiheuttaja on vielä hämärän peitossa.

Jenni Arteli kertoi tapahtuman aluksi golfaajille, miten Kummien toiminnasta on muun muassa hänelle ja vaikeasti vammaiselle kaksivuotiaalle Kasperpojalleen apua.

– Kasper on myös täysin sokea. Senkään vuoksi kehityksen tulevasta tasosta on vielä vaikea sanoa mitään varmaa, Jenni Arteli kertoo.

– Ei hyvältä näytä, hän myöntää.

Jo ensimmäisen elinvuotensa aikana Kasper oli parisataa päivää sairaalassa.

– Nyt sairaalapäivien lukumäärä vaihtelee kausiluontoisesti. Suurimmaksi osaksi olemme olleet Helsingin Lastenklinikalla mutta myös esimerkiksi Jorvissa ja silmäsairaalassa. Minulla on siis varsin hyvä käsitys niistä hoito-olosuhteista, joissa sairaita lapsia pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä hoidetaan.

Jenni Arteli odottaakin malttamattomana uuden lastensairaalan valmistumista.

– Tulemme varmasti olemaan ensimmäisinä tai ainakin ensimmäisten joukossa odottamassa ovien aukeamista sitten parin vuoden päästä, hän naurahtaa.

– Sairaala-arki on nykyään paitsi vanhemmille niin myös sisaruksille todella rankkaa, kun ei ole oikein mitään tekemistä. Asioita on tällaisissa tapauksissa osattava miettiä koko perheen kannalta, Jenni Arteli korostaa. ●

á Presidentti Martti Ahtisaarikin kunnioitti muutaman tovin tapahtumaa läsnäolollaan, vaikka ei lievän käsiongelman vuoksi tällä kertaa pystynytkään itse pelaamaan.

à Heinäkuussa 70 vuotta täyttänyt oopperalaulaja Matti Salminen (vas.) ja kollegansa Raimo Sirkiä ehtivät aina sopivasti golfaamaan Kummien hyväksi, ennen kuin ”muuttolinnut” taas lentävät muille maille talven viettoon.

Salminen asuu Sveitsissä, Sirkiä talvikaudet Floridassa.

á Kaarina Suonperän ja Sirpa Selänteen ystävyys on vanhaa perua – no, viime vuosituhannelta joka tapauksessa.

Kummit Golf • www.kummit.fi

57

Kummit Golf -kuvavisa

KUMMIT GOLF

u. Kenen kummipelaajan golfhanskat (omassa takataskussa)? a) Pirjo Nuotion b) Jaana Puupposen c) Lea Saukkosen v. Kenen kummipelaajan käsivarsitatuointi? a) Martti Saarisen b) Riki Sorsan c) Tony Montanan

Teemu ja Sirpa Selänne tulivat kiireisen aikataulun vuoksi Hirsalaan helikopterilla.

Mukana oli pariskunnan19-vuotias Eemil-poika.

Enää yksi tusinasta Jere LeHTInen On nYT toista kauttaan Suomen jääkiekkomaajoukkueen general managerina.

– Mielenkiintoinen kausi on taas edessä, ja vuoden päästä syksyllä pelattava World Cup lyö leimansa jo tulevaan talveen, vaikka kauden päätavoite on tietenkin MM-kisat, Jere kertoi Hirsalassa Kummit Golfissa, johon hän tapansa mukaan osallistui.

– Ensi kevään MM-kisoja kohti mennään askel askeleelta, ensimmäisenä vaiheena marraskuun alussa Helsingissä pelattava Karjala-turnaus, Lehtinen jatkoi. Hän näki ensimmäisen GM-kau-

tensa aikana paljon itselleen uusia suomalaispelaajia, koska muutti perheineen lähes 20 Dallas-vuoden jälkeen takaisin Espooseen vasta runsas vuosi sitten.

– Se oli todella mielenkiintoista. Nyt tiedän paljon paremmin, missä mennään.

Jere Lehtinen voitti vuonna 1999 Dallas Starsin riveissä Stanley Cupin kaikkien aikojen neljäntenä suomalaisena.

Kun Kimmo Timonen, Teuvo Teräväinen ja Antti Raanta ylsivät samaan saavutukseen viime kesäkuussa Chicago Blackhawksin riveissä, nousi suomalaisten Stanley Cup -voittajien lukumäärä nyt jo täyteen tusinaan.

– Hieno asia suomalaiselle jääkiekolle, Lehtinen iloitsi, vaikka onkin nyt enää vain yksi tusinasta. ●

w. Kenen kummipelaajan nilkkatatuointi? a) Jaana Puupposen b) Kaarina Suonperän c) Sirpa Selänteen x. Kenen kummipelaajan pelikengät? a) Arttu Harkin b) Joona Puhakan c) Erkki Liikasen y. Kenen kummipelaajan hattu? a) Hanna Partasen b) Taru Valkeapään c) Jaana Puupposen Oikeat vastaukset sivulla 66.

Kummi Riki Sorsa pokkasi iltatilaisuudessa Suorin drive -palkinnon ja vetäisi kiitokseksi a cappellana vuoden 1981 euroviisukappaleensa Reggae OK:n.

Leijonien GM Jere Lehtinen (vas.) oli kummipelaajana 3 Step IT:n kakkosjoukkueessa, jossa pelasivat Ari Hietamäki, Ville Alanen ja Sami Kouva.

Tässä joukkue Suomen Urheiluhierojaopiston pisteellä Janne Taupilan, Ronja Malvisen, Pinja Niemisen ja Anniriikka Tervon käsittelyssä.

58

www.kummit.fi • Kummit Golf

5.8.2015 Hirsala Golf, Kirkkonummi Tuotto: 29 500 €

á Juhani Tamminen (vas.) ja Kummien hallituksen puheenjohtaja Tuomo Raasio esittelevät Kimi Räikkösen paitaa ja lippalakkia, jotka huutokaupattiin iltatilaisuudessa. 3 Step IT Group Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Jarkko Veijalainen huusi kokonaisuuden 10 000 eurolla. Planeetta 10:n Mika Roos (etualalla) oli siinä vaiheessa jo huutanut itselleen ”Tamin” päällä olleen takin.

Hirsalan Kummit Golfin tämänvuotinen voittajajoukkue LifeMed 1: vasemmalla Marko Linnala, keskellä kummipelaaja Jari Isometsä ja oikealla Turo Linnala.

Kuvasta puuttuu joukkueen neljäs pelaaja Marco Willberg.

Maajoukkuepelaajan isä JArI ISOmeTSä OLI Kummit Golfissa Hirsalassa voittajajoukkue LifeMedin kummipelaaja. Entisen hiihtosankarin päivät täyttyvät edelleen pitkälti liikunnan merkeissä.

– Monenlaista touhua on, ja kun Eetu-poikani pelaa golfia kilpatasolla, niin häntä kuskatessa on mennyt melko paljon aikaa. Onneksi Eetu sai vastikään ajokortin, Jari huokaisi.

Eetu Isometsä edusti kesällä Suomea poikien MM-joukkuekilpailuissa.

Hän pelaa paljon myös miesten kilpailuja. Jari-isä on itsekin pelannut menneenä kesänä golfia ahkerasti.

– Arviolta nelisenkymmentä kierrosta tähän mennessä. Mutta normaalisti pelaan vielä enemmän. Kelit eivät alkukesästä oikein olleet kohdillaan, ja olen nykyään melko mukavuudenhaluinen. ●

Kummien tapahtumavastaavat: Anne Knaster Susanna Laurila Kaisa Heinonsalmi Pääsponsorit: Tallink Silja Kauppahuone Pesonen Kummipelaajat: Arttu Harkki, Jari Isometsä, Jere Lehtinen, Erkki Liikanen, Tony Montana, Pirjo Nuotio, Hanna Partanen, Joona Puhakka, Jaana Puupponen, Martti Saarinen, Matti Salminen, Lea Saukkonen, Sirpa Selänne, Teemu Selänne, Raimo Sirkiä, Riki Sorsa, Kaarina Suonperä, Juhani Tamminen, Taru Valkeapää Kolmen kärki: u. LifeMed 1 v. Planeetta 10 w. Kauppahuone Pesonen 1 Lähimmäs lippua -kisan voittaja: Juhani Tamminen, tulos 0,92 m Lähimmäs herkkukoria: Jaana Puupponen, tulos 3,00 m Suorin drive: Riki Sorsa, tulos 0,37 m Lähimmäs lippua kolmella lyönnillä: Joukkue Kauppahuone Pesonen 1, tulos 0,05 m Kiitämme: Kauppahuone Pesonen Kimi Räikkönen Långvik Hoxit Lexus Suomen Urheiluhierojaopisto Oriola Paulig Fazer Diswest Oy Aavasaksan Vesi

ß Kummien hallinnon ja markkinoinnin assistentin Kaisa Heinonsalmen emännöimässä tapaspisteessä ei ollut moitteen sijaa sen kummemmin tarjoilussa kuin maisemassakaan.

Kummit Golf • www.kummit.fi

59

Pienistä huolloista kasvaa

suuri apu Laakkonen tukee Lastenklinikoiden Kummien arvokasta työtä Suomessa vähintään 50.000 eurolla vuodessa. Lahjoitusvarat käytetään lasten syöpäsairauksien tutkimukseen ja uuden lastensairaalan laitehankintoihin.

Kun huollatat autosi Laakkosella, olet mukana tekemässä hyvää ja auttamassa pieniä potilaita.

Huollon ajanvaraus www.laakkonen.fi/eservice.php

kUmmIvIerASkYnä

S

Arjen sankareita

AIrAAn ALekSIn ISän, Jarin, kohtaaminen muistutti minua siitä, mikä elämässä on tärkeintä: toisista huolehtiminen ja aito välittäminen.

Aleksi Soini pelasi vielä reilu kaksi vuotta sitten jääkiekkoa TuTon junioreissa. Unelmat ja tavoitteet olivat kovat, niin kuin niin monella 10-vuotiaalla, jotka nukahtavat iltaisin unelmoiden urasta jääkiekkoilijana, juuri sellaisina kuin Teemu Selänne tai Saku Koivu.

samasta ja uskomasta parempaan huomiseen, lapsen uskokin hiipuu.

Mervi Kallio

Kaksi vuotta sitten syksyllä kaikki Soinin perheessä muuttui, kun Aleksi sairastui medulloblastooma-aivokasvaimeen. Se oli pahassa paikassa, ja leikkauksen seurauksena Aleksin oikea puoli halvaantui lähes täysin. Nuori, aina liikkumaan tottunut kiekkojuniori istuu nyt pyörätuolissa, on ajoittain kokonaan eristettynä eikä pysty osallistumaan normaaliin opetukseen. Aleksi on täysin muiden avun varassa.

Lapsen sairaus pysäyttää aina koko perheen. Aleksi asuu yhdessä Jari-isänsä kanssa. Isän, jonka elämä meni täysin uusiksi. Hän jätti työnsä ainakin toistaiseksi ja ryhtyi omaishoitajaksi. Hän jätti harrastuksensa – kaiken, jotta voisi pitää huolta pojastaan.

Tapasin Aleksin ja Jarin viime talvena, kun he tulivat tutustumaan MTV Sportin jääkiekkotuotannon tekemiseen. Vietimme kaksikon kanssa mukavan illan kiekkotiimimme vieraana. Puhuimme kiekosta, Aleksin sairaudesta, itkimme ja nauroimme. Kun oli kotiinlähdön aika, kysyin Jarilta, miten hän jaksaa. En ikinä unohda sitä hetkeä. Seisoimme Pöllölaakson parkkipaikalla pimeänä helmikuun iltana vesisateessa. Jari oli ensin hiljaa, katsoi sitten suoraan silmiin ja sanoi: ”En meinaa jaksaa.”

Viimeistään silloin todella ymmärsin, miten vahvoja ovat vakavasti sairaiden lasten vanhemmat, miten lujilla he ovat, miten ehdotonta ja pyyteetöntä heidän rakkautensa on. He ovat altruisteja, sisukkaita ja epäitsekkäitä arjen sankareita. Heidän on jaksettava. Jos he lakkaavat jak-

Lastenklinikoiden Kummit tekee valtavan arvokasta työtä paitsi huolehtiakseen sairaista lapsista, myös heidän vanhempiensa jaksamisesta. Kummien järjestämät virkistys- ja hemmottelupäivät vanhemmille eivät tietenkään poista sitä valtavaa huolta ja vastuuta, jonka vanhemmat lapsistaan aina kantavat. Mutta ne vievät ajatukset edes hetkeksi muualle, antavat pienen hengähdystauon ja tuovat virtaa arkeen.

Sairaiden lasten vanhemmat ovat juuri niitä aikuisia, jotka kestävät mitä vain ja selviytyvät mistä vain. Meistä jokainen kaipaa kuitenkin tulla kohdatuksi myös heikkona, tarvitsevana ja jaksamattomana. Siksi koko perheen huomioiminen on niin tärkeää.

Me kaikki voimme olla jakamassa sairauden koetteleman perheen taakkaa. Raha on yksi, muttei ainoa keino auttaa. Apua voi olla soitto tai tekstiviesti, kuulumisien kysely. Osoitus siitä, että välitän ja olen tässä, jos tarvitset minua.

Kiitos, että olet mukana auttamassa Kummien korvaamattoman tärkeää työtä! Aurinkoisia syyspäiviä kaikille Lastenklinikoiden kummeille, pienille potilaille sekä heidän perheilleen ja kaikille tukijoille!

Pidetään huolta toisistamme.

Mervi Mervi Kallio on MTV Sportin toimittaja ja juontaja sekä Finnairin lentoemäntä. Hän on ollut Kummien toiminnassa mukana kolme vuotta, sillä lapset ovat hänelle sydämenasia, vaikka hänellä ei omia lapsia olekaan. Mervin motto on: Älä tee mitään ihmisten mieliksi, vaan heidän hyväkseen.

Kummivieraskynä • www.kummit.fi

61

KUMMIT STARS -KONSERTTI ESPOON KULTTUURIKESKUS, TAPIOLASALI SU 25.10. KLO 15-17

KONSERTIN JÄRJESTÄÄ KUMMIT RY - LIPPUTULOISTA PUOLET LEIJONAEMOT RY:LLE!

Konsertissa 30 min. väliaika!

HERRA HEVISAURUS & MILLI PILLI SUNAN KOULUN KUORO MITRA LEEVI TOPONEN IT STEP UP-TANSSIRYHMÄ M M KU LUCAS SIMA

S

AR ST

LIPUT:

20/10 € (sis. toim.kulut)

Alle 2 v. sylissä veloituksetta Mehua ja pullaa tarjolla!

LISÄTIETOJA WWW.KUMMIT.FI

Herra Hevisaurus sekä Milli Pilli ovat jakamassa nimmareita ja paikalla on mahdollisuus kaverikuvaan heidän kanssaan.

kUmPPAneITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Tallink Silja

Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Tallink Siljan keräyskohde on lasten ja nuorten kirurgia. Vuosien 2012–2014 lahjoitussumma oli 180 508 euroa, joka käytetään Lastenklinikan laitehankintaan. Tallink Silja on yksi Elämä lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Laakkonen

Vileda

Laakkosen ja Kummien yhteistyöllä tuetaan lasten syöpätautien tutkimusta Suomessa.

Varainkeruu toteutetaan autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla.

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Berner Berner Oy lahjoittaa Kummeille Ainu ensipupu –tuotteiden 1.1.-31.12.2015 myynnin tuotosta 10 000 euroa.

Norstar NORSTAR Oy lahjoittaa Kummeille osuuden Fisher-Price -tuotteiden myynnistä Prisma-liikkeissä.

Auto-Bon Oy/Citroën Aurinkomatkat Aurinkomatkat lahjoittaa matkamyynneistä osuuden pienten potilaiden hyväksi.

Citroënin maahantuoja Auto-Bon Oy ja Citroënin jälleenmyyjät yhdessä maksavat kahdeksan euroa Lastenklinikoiden Kummeille jokaisesta 11.9.–31.12.2015 välisenä aikana Citroënjälleenmyyjällä suoritetusta minkä tahansa uuden Citroën-henkilöautomallin koeajosta. Tuotto käytetään uuden lastensairaalan varusteluun.

Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2015–31.12.2015 myydyistä Gefilus-tuotteista 4 senttiä/tuote Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan sisätauti- ja gastro-osastoille Oulussa ja Kuopiossa.

Oy Hoxit Ab

Laatukoru

Click Henkilöstöpalvelut

Hoxit valmistaa rojaltituotteenaan Teemunallen nimikkokarkkeja, jonka lisäksi se tilittää 5 % leluautomaattiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2015 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

63

PÅ SvenSkA Svensk översättning: Larissa Krook

”Vården och rehabiliteringen av en ung människa som är psykiskt sjuk är en mångårig process”

Eila Laukkanen känner till ungdomspsykiatrins hörn- och stötestenar Nuförtiden råder uppfattningen att behovet av psykiatrisk vård bland unga minskar om också familjen får stöd och om man tar tag i problemen i tid. Professor i ungdomspsykiatri, chefsläkare Eila Laukkanen håller inte med.

– Faktum är att det i ungdomen sker psykiskt insjuknande också under goda omständigheter och denna grupp är i behov av god psykiatrisk vård, säger hon med 30 års arbetserfarenhet.

L

– En ung människa som har allvarliga psykiska problem borde kunna erbjudas tillräckligt lång vård på sjukhus och därefter en långsiktig öppen vård och rehabilitering, betonar professor Laukkanen.

Foto: Matti Hannula

Klara signaler Föräldrarna har skäl att bli oroliga över sitt tonåriga barn om dennes handlingsförmåga snabbt försämras. Laukkanen råder

föräldrarna att i så fall handla snabbt.

– Det är skäl att tillsammans med den unga söka sig till en professionell utvärdering. Den unga kan visserligen också gå för att träffa en expert på egen hand.

Det har skapats platser med låg tröskel för unga, så kallade Sihti-mottagningar.

– På basen av några besök fastslår man sedan om det går att fortsätta som förut eller om det är skäl att skicka den unga vidare för ändamålsenlig vård.

Om den unga använder rikligt med rusmedel är det också skäl att vara orolig.

– Och man skall alltid bli orolig om den unga skadar sig själv, antingen genom att skära sig själv eller genom att upprepade gånger försätta sig i farosituationer. Våldsamt beteende eller att hamna i slagsmål är också klara signaler.

På internet finns nu Psykporten (www. psykporten.fi) som är ämnat för unga och där man kan kolla t.ex. vilka kännetecknen är för depression, om det är skäl att oroa sig och om så är fallet, var man kan få hjälp.

– Vid hälsogranskningarna inom elevvården borde man fästa alltmer uppmärksamhet vid den psykiska hälsan och vid den mentala hälsan överlag, säger Laukkanen.

– När det gäller de ungdomar som

AUkkAnen dISPUTerAde år 1993 om inverkan av psykiska problem på en ung kropp under sexuell utveckling.

Sedan år 2010 har hon haft en professur vid Östra Finlands universitet. Därutöver har Laukkanen en chefsläkartjänst vid Kuopio universitetssjukhus. Hennes arbetsrum är i Alava sjukhus i Kuopio. I sjukhusets två översta våningar finns KUS öppna vårdenhet inom ungdomspsykiatri.

KUS ungdomspsykiatri har ett team inom öppna vården också i Siilinjärvi samt två avdelningar vid Julkula sjukhus i Kuopio.

– De yngsta patienterna på avdelningen är 13 år gamla, i den öppna vården finns 14–20-åringar, berättar Laukkanen.

Fungerande människorelationer såväl med föräldrarna som men jämnåriga är hörnstenar i en ung människas mentala välmående.

– Dessutom bör det finnas möjlighet till skolgång och studier. Om man inte får grundskolan avklarad kommer det i något skede att bli en väldigt stor stötesten, betonar Laukkanen.

– Det finns ju stödda lösningar på detta problem, bl.a. sjukhusskola. Men även de normala skolorna bör på bästa möjliga sätt stöda strävandena hos den psykiskt sjuka unga.

64

www.kummit.fi • På svenska

kommer till oss har kompisarna i ganska många fall pratat med skolhälsovårdaren och sagt att kompisen inte har det bra. Också föräldrarna är naturligtvis i en nyckelposition vid igenkännandet av den ungas psykiska problem. Ibland är familjens helhetssituation tyvärr så svår att det inom familjen inte finns någon som uppmanar till att söka vård, beklagar Laukkanen.

Hur tar man upp saken med sitt barn?

Eila Laukkanen betonar att det inte är utan betydelse hur föräldrarna tar upp med sitt eget barn att de misstänker att barnet har psykiska problem.

– ”Jag har börjat oroa mig för vissa saker i ditt liv” torde vara ganska nära det rätta sättet att inleda en diskussion, råder Laukkanen.

– Därefter kan man sedan föreslå ett gemensamt besök till exempel till skolhälsovårdaren för att prata om saken.

Föräldern kan också kontakta en yrkeskunnig, berätta om situationen och fråga om det finns skäl att oroa sig.

– Men ibland är situationen så akut att man bara måste säga till sitt barn att nu måste vi åka till jouren. Ändå bör man i varje situation fundera efter vad man säger till sitt barn. ●

PÅ SvenSkA

Styrelsemedlem Laiho drog åter sitt strå till stacken Elastinen blev ursprungligen känd som hip hop-artist och är numera en mångsysslare inom musikbranschen. Hans riktiga namn är Kimmo Laiho och han har i ett och ett halvt år nu varit medlem i Barnklinikernas Faddrars styrelse. Elastinen var också en av toppartisterna som uppträdde på höstens Livet för Barn-konsert.

E

lastinen svarade genast ja när han ombads att komma med i Faddrarnas styrelse.

– Min största oro var att den insats jag skulle ha tid att göra inte skulle vara nog. Spelningar etc. kommer naturligtvis alltid först. Jag tror ändå att det gagnar Faddrarna att jag är framme och syns och det har jag gjort så gott jag kunnat, konstaterar han.

– För mig själv har det varit jättegivande att följa med Faddrarnas verksamhet på nära håll. Vi har också redan funderat på framtiden, inklusive vilken roll jag framöver kunde ha.

En dröm uppfylls Elastinen har under de gångna åren ofta uppträtt på Faddrarnas konserter, bl.a. till-

Elastinen är en upptagen man.

Medlemskapet i Faddrarnas styrelse är ett av järnen i elden.

Foto: Matti Hannula

sammans med Iso H. Elastinens och Iso H:s grupp Fintelligens har nu haft en paus på ca tre år. Men Elastinen har varit alltmer synlig och dessutom i många olika forum. Han var bl.a. med i programmet The Voice of Finland som stjärncoach under de tre första säsongerna (2012–2014) och som en av artisterna i säsong tre (2014) av programmet Vain Elämää.

Före höstens Livet för Barn-konsert hade Elastinen senast uppträtt på Livet för Barn-konserten år 2011. På konserten år 2012 gick han runt i logerna och hälsade på barnpatienterna fastän han inte uppträdde på scenen.

Den här gången uppträdde Elastinen tillsammans med Robin. De två superpopulära artisterna framförde låten Vahva, som handlar om mobbning i skolor. Musiken är skriven av Elastinen, Osmo Ikonen och Sakke Aalto och texten har Elastinen skrivit tillsammans med Paula Vesala.

– En fin kväll och en låt som passade utmärkt till temat. Det var mitt sista offentliga framträdande innan mina egna konserter på Hartwall Arenan (9.10 och 10.10), konstaterade Elastinen.

– Då uppfylls en av mina drömmar.

Det är en ganska hisnande känsla att stiga fram inför en full Arena när varje plats har sålts enbart med mitt eget namn.

Eget tv-program Nästa vår sänds Elastinens egen programserie Elastinen feat. på MTV3. Programmet har kombinerats med att göra en skiva.

– Jag har gjort en konsertskiva där det finns en gäst med i varje låt. Varje avsnitt på en timme kommer att visa hur en låt gjordes. Det är till hälften ett diskussions- och till hälften ett musikskrivarprogram, berättar Elastinen. Skivan ges ut strax innan seriens första avsnitt.

Skivan och programmet är redan inspelade och Elastinens egna Arena-konserter kommer också snart att vara förbi.

– Det kommer kanske att vara lite mindre hektiskt den närmaste tiden. Hoppeligen kommer jag att kunna ge mera av min tid åt Faddrarna. ●

Livet för Barn-kvällen gav igen en gång ett fint resultat

B

ARNKLINIKERNAS FADDRARS årliga huvudevenemang, Livet för Barnkonserten, blev också i år en succé.

Under den två timmar långa direktsändningen den 16 september på MTV kom det in donationer på Faddrarnas konto till den fantastiska summan på 254 900 euro. Det lysande artistgardet som bestod av bl.a. Isac Elliot, JVG, Elastinen, Robin, Heroland, Sanni, Kasmir, Aurora, Mikael Gabriel, Antti Tuisku, Chisu och Cheek

hade säkert en stor del i att kvällen blev så lyckad.

Också de rörande och välgjorda patientinslagen fick folket att lätta på plånboken till förmån för de sjuka barnen, även i dessa ekonomiskt utmanande tider. ● Chisu, som länge haft uppehåll i sina spelningar, var en av Livet för Barn-konsertens mest efterlängtade artister. Foto: Tomi Palsa

På svenska • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Syystalvellakin tapahtuu Lastenklinikoiden Kummeilla on tämän vuoden lopulla vielä muun muassa seuraavia tapahtumia: 25.10.2015 Kummit Stars, lasten ja nuorten konsertti, Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasali Kello 15 alkavassa kaksituntisessa tapahtumassa esiintyvät muun muassa Hevisaurus, Mitra, Sima, Leevi Toponen ja Sunan koulun kuoro. Liput lippu.fi:stä.

28.10.2015 Kummit Bowling, Ruusula, Helsinki Kummien keilatapahtumat keräävät yritysjoukkueet kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi. Syksyn Kummit Bowling järjestetään Ruusulankadun keilahallissa Helsingissä.

Yhteistyökumppanina Oriola.

24.11.2015 Joulu Mielelle -konsertti, Logomo, Turku Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummitvuoden loppuhuipennukseksi. Konsertti taltioidaan Logomossa 24.11. ja esitetään MTV3:lla sunnuntai-iltana 13.12.

Yhteistyökumppaneina joulukonsertissa ovat Aurinkomatkat, Oriola, Staples ja Radio Nova.

3.12. ja 10.12.2015 Kirkkokonsertti, Helsinki ja Oulu Kummien joulunajan tapahtumavalikoimaan tulevat uutuutena mukaan Helsingissä (3.12.) ja Oulussa (10.12.) järjestettävät kirkkokonsertit. Helsingissä tapahtumapaikkana toimii Töölössä sijaitseva Temppeliaukion kirkko ja Oulussa Tuomiokirkko.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistä löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

Kummit Golf -kuvavisan oikea rivi: u. a) Pirjo Nuotion v. c) Tony Montanan w. c) Sirpa Selänteen x. a) Arttu Harkin y. b) Taru Valkeapään ä Hattu oli siis Taru Valkeapään.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Kummit KUMMIT-LEHTI:

Päätoimittaja Anne Knaster

Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi Toimitus

Primastory Ky Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite Kummit-lehti

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Tilaukset Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Puh. (09) 8867 5200, ilmoitukset@kummit-lehti.com Ilmoitukset Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Puh. (09) 8867 5211, ilmoitukset@kummit-lehti.com Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Painopaikka

Forssan Print Oy

Paperi

MY Brite gloss 80 g/m2

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 5210 kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja Anne Knaster

Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi Projektipäällikkö Susanna Laurila

Puh. 040 179 7914 susanna.laurila@kummit.fi Taloussihteeri Kirsti ”Kikka” Claverth

Puh. (09) 6824 5211 kikka.claverth@kummit.fi Hallinnon ja Kaisa Heinonsalmi markkinoinnin Puh. (09) 6824 5218 assistentti kaisa.heinonsalmi@kummit.fi Graafinen Marja-Leena Palomäki suunnittelija Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 marja.palomaki@kummit.fi Viestintäpäällikkö Matti Valli

Puh. (09) 6824 5214 matti.valli@kummit.fi Projektiassistentti

Rudolf Donner (määräaikainen)

Nettikauppa Marie-Louise Frölander-Ulf

Puh. (09) 6824 520 ml.frolander@kummit.fi Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot Kummit verkossa

www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Tilaa www.kummit.fi tai soita (09) 6824520

5.

4.

1.

6.

2.

7.

3.

Uusia Kummit-tuotteita lastenklinikoiden hyväksi!

1. Pipo, pitkämalli á 18 € Värit pinkki, vihreä, turkoosi ja kelt.

Pituus 27 cm, päänympärysmitta 52 cm 95 % puuvillaa, 5 % lycraa

2. Lasten pipo á 18 € Värit pinkki ja turkoosi Pituus 21 cm, päänympärysmitta 46 cm 95 % puuvillaa, 5 % lycraa

3. Huulirasva á 2 € Lime ja pinkki

4. Sateenvarjo á 25 € Värit pinkki, lime, vaal.sin., kelt. ja musta Lyhyt malli

5. Juomapullo á 10 € 6. Kummit-kaulanauha 2015 á 8 €

>Syksyllä tulossa lisää tuotteita mm. lasten ruokalappu, tuubihuivi, lasten body<

Vaaleansininen

7. Matkalaukun tagi á 3 €

Psst… Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex® Soft&Fresh KUMMIT

–liinasta 10 snt lasten ja nuorten mielenterveystyön hyväksi.

Viledan ja Lastenklinikoiden Kummien vuonna 2010 alkanut yhteistyö jatkuu edelleen: Myymälöistä löytyy nyt Wettex Soft&Fresh -liinaa Kummit-kuosilla, joka on tänä vuonna kaunis sydän. Liinaan on Teemu-nallen lisäksi painettu sanat: Rakkaus, Läheisyys, Kunnioitus ja Ystävyys.

Valittavana on kaksi kivaa värivaihtoehtoa: lämmin oranssi ja raikas valkoinen. Kumpi on suosikkisi? Valitse vaikka molemmat ja olet mukana tukemassa tärkeää työtä: lasten ja nuorten mielenterveyttä.